Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus www.ymparisto.fi/ppo
P o h j o i s - P o h j a n m a a
Markku aikionieMi
2 ����������
Miten voi ympäristömme
Pohjois-Pohjanmaalla?
3 ����������
ilmakin kuormittuu
4 ����������
Vesistökuormitus kertyy
monista lähteistä
5 ����������
oulujoen eteläpuolen joet
heikoimmassa tilassa
6 ����������
Luonnonsuojelu on edennyt
ja MeTSo tulee
7 ����������
rakennettu ympäristö
muuttuu
8 ����������
Työtä ympäristömme hyväksi
YMPÄRISTÖN
TILA 2 0 0 8
P o h j o i s - P o h j a n m a a
Miten voi ympäristömme Pohjois-Pohjanmaalla?
Tässä ympäristön tila -katsauk- sessa esitellään Pohjois-Pohjan- maan luonnon ja rakennetun ympäristön nykytilaa� Myös tilassa tapahtuvia muutoksia ja niihin vaikuttavia syitä otetaan esille� Katsaus laaditaan EU:n ympäristötietodirektiivin mukaisesti neljän vuoden välein�
Pohjois-Pohjanmaa on laaja 37 000 km2:n maakunta ulottuen Perämereltä valtakun- nan itärajalle. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on noin 130 km. Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristö on varsin monimuotoinen. Rannikolla on omaleimainen maankohoamisalue, joki- laaksoissa viljelymaisemia ja näiden välissä laajoja suoalueita. Koillismaata hallitsevat metsät, vaarat ja järvet. Maakunnan osa-alu- eet ovat erilaisia myös kulttuuriperinnöltään ja elinkeinoiltaan.
Ilmastonmuutos seurausilmiöineen on nousemassa suurimmaksi ympäristöriskik- si myös Pohjois-Pohjanmaalla. Muutoksen hillintä, siihen varautuminen ja sopeutumi- nen koskevat laajasti koko ympäristöä. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja niistä saattaa koitua odottamattomia vahinkoja.
Luonnon monimuotoisuus on vähene- mässä monien ympäristöä muuttavien hank- keiden seurauksena. Monimuotoisuuden suojelu paranee luonnonsuojelualueverkon toteutuessa ja tehostuneen luontotyyppi- ja lajisuojelun myötä. Toisaalta uhkaksi ovat tulossa tulokaslajit, joiden lisääntyminen saattaa syrjäyttää luontaista lajistoa.
Vesistöjen tila on yleisesti hyvä, ja Poh- jois-Pohjanmaan järvipinta-alasta 90 % on vähintään hyvässä tilassa. Jokivesistä vain
alle puolet on hyvässä tilassa. Pohjois-Poh- janmaan vesistöjen ongelma onkin vähäveti- siin eteläpuolen jokiin kohdistuva hajakuor- mitus. Vesiensuojelutoimet eivät ole toistai- seksi riittäneet parantamaan jokivesien tilaa ja uusia tehokkaita toimia tarvitaan lisää.
Sateisuuden lisääntyessä viljavien jokilaak- sojen maaperästä huuhtoutuu ravinteita ja kiintoaineita vesistöön.
Oulun seutu on kasvanut voimakkaasti ja osaa maaseutualueista uhkaa autioituminen
ja sen myötä elinmahdollisuuksien ja elin- ympäristön heikkeneminen. Asiointimatko- jen pidentyessä liikennemäärien vähentä- minen ja kevyen liikenteen suosiminen ovat melkoisia haasteita.
Ajankohtaisia ympäristökeskusteluja ovat Kollajan altaan rakentaminen, Kuu- samon jätevesiratkaisut, jätteenpolttolaitos, Hailuodon siltayhteys, Viinivaaran pohjave- den käyttö sekä lukuisat tuulivoimalahank- keet – ydinvoimalahankkeiden lisäksi.
uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta
Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialuet- ta. Saman aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsa- ukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila -katsaus.
Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja. Poh- jois-Pohjanmaan ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen asiantuntijat. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/ymparistontila
Markku VäLiTaLo
PohjoIS-PohjANMAA
kuntia 2008 38
Seutukuntia 7
Väkiluku 31.12.2008 (ennakkotieto) 386 077 Väkiluvun muutos 2008 (ennakkotieto) +2 666 Työttömien osuus työvoimasta (%),
marraskuu 2008 9,6 %
Bruttokansantuote
(€/asukas) v. 2006 27 000
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
LYhYESTI
kaupunkien ilmanlaatua seurataan ilmanlaatu indeksin avulla
Ilmanlaatuindeksissä yksinkertaistetaan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sanalliseksi arvioksi. Ilmanlaatuindeksi käyttää luokittelussa päivän maksimi-in- deksiä, eli minkälainen ilmanlaatu huo- noimmillaan on päivittäin suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ylei- sin syy kaupunkien ilmanlaadun heiken- tymiseen huonoksi vuonna 2007 olivat hiukkaset. Niiden vuorokausipitoisuu- den raja-arvo ylittyi Oulun keskustassa 11 kertaa vuonna 2007 ja 13 kertaa vuon- na 2008. Raahessa ylityksiä oli kumpana- kin vuonna 17.
Ilmanlaatu indeksin mukaan
ILMA
Ilmakin kuormittuu
Energiantuotannosta, teollisuu- desta ja liikenteestä pääsee ilmaan erilaisia epäpuhtauksia kuten typen, rikin ja hiilen oksideja, hiukkasia ja hiilivetyjä� Päästöjen seurauksena ilmanlaatu heikke- nee, kasvihuoneilmiö voimistuu ja yläilmakehän otsonia tuhoutuu�
Pohjois-Pohjanmaalla hiukkaspäästöjä syn- tyy liikenteen ohella teollisuudesta, josta suurin yksittäinen lähde on Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehdas. Rikkidioksidi- päästöt ovat peräisin pääasiassa teräksen tuotannosta ja turvetta polttavista voima- laitoksista. Typen oksideja tulee pääasiassa alueen energiantuotannosta sekä liiken- teestä. Liikenteen typen oksidien päästöt ovat 2000-luvulla pienentyneet. Muutoin päästöjen vuosittaiseen vaihteluun vaikut- taa lähinnä laitosten vuotuinen toiminnan laajuus. Teollisuuslaitosten ilmapäästöille on määrätty rajat ja laitoksilla on velvoite seurata ilmapäästöjensä määrää.
Päästöt vaikuttavat luontoon ja terveyteen
Ilman rikkidioksidi ja typen oksidit aiheut- tavat happamoitumista, haittaavat kasvi- en ja muiden eliöiden toimintaa sekä aihe-
uttavat aineellisia vahinkoja syövyttämällä materiaaleja. Typpidioksidi aiheuttaa lisäk- si rehevöitymistä ja muodostaa hiilivetyjen kanssa auringonvalon vaikutuksesta haital- lista alailmakehän otsonia. Hiukkaset ovat likaavia ja voivat sisältää myrkyllisiä ainei- ta. Ihmisten terveydelle haitallisimpia ovat keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvat pien- hiukkaset.
Eniten haittaa huonosta ilmanlaadusta on yleensä kaupungeissa ja taajamissa. Tal- visin tyynellä pakkassäällä autojen pakokaa- sut heikentävät ilmanlaatua, keväisin suurin ongelma on katupöly.
ilmanlaatua seurataan
Ympäristönsuojelulain mukaisesti kunnat sekä teollisuus- ja energialaitokset huoleh- tivat ilmanlaadun seurannasta ja tiedotuk- sesta. Oulussa ja Raahessa seurataan ilman- laatua jatkuvatoimisilla mittareilla ja tulok- sista tiedotetaan kaupunkien www-sivuilla ja ilmanlaatuportaalissa. Ilmatieteen laitos seuraa Pohjois-Pohjanmaalla ilman epäpuh- tauksien taustapitoisuuksia Hailuodossa ja Kuusamon Oulangalla, kaukana yksittäisis- tä päästölähteistä.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/ilma Ilmanlaatuportaali:
www.ilmanlaatu.fi
ilmanlaadusta saa tietoa myös bussipysäkeillä
Oulun seudulla voi 20 vilkkaan bussipy- säkin näyttötauluista tarkistaa ajantasai- sen ilmanlaatuindeksin mukaisen ilman laadun.
LiiSa kanToLa
0 50 100 150 200
Asuinalue Keskusta
päiviä
Ilmanlaatu oulussa oli indeksin mukaan asuinalueilla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä vuonna 2007�
Lähde: oulun kaupunki�
Teollisuuden ja energiantuotannon sekä tieliikenteen päästöt ilmaan 2000 – 2007
Päästömäärien lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat sääolosuhteet, maaston korkeussuhteet ja päästökorkeus�
Lähteet: Lupavelvollisten päästöt ympäristöhallinnon VAhTI-järjestelmä ja tieliikennepäästöt VTT:n Liisa-järjestelmä�
Hiilidioksidi (1 000 x t)2000 – 2007 2000 – 2007 2000 – 2007 2000 – 2007 Typen oksidit Rikkidioksidi
t/v
Hiukkaset 0
4 000 8 000 12 000 16 000
hyvä Tyydyttävä Välttävä
huono Erittäin huono
Teollisuus ja energiantuotanto Tieliikenne
P o h j o i s - P o h j a n m a a
KUoRMITUS VESIIN
Vesistökuormitus kertyy monista lähteistä
Elämä vesistöissämme tarvitsee ravinteita� Ravinteita ja muita aineita tulee vesistöihin luontai- sesti ja ihmisen toiminnan seu- rauksena� Liiallinen ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä muo- katusta maaperästä huuhtoutuva happamuus ja metallit vaikuttavat vesistöihin haitallisesti�
Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitusta on viimeisen kahdenkymmenen vuoden ai-
kana vähennetty merkittävästi, jolloin maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aihe- uttaman kuormituksen merkitys on suhteel- lisesti lisääntynyt. Tämän niin sanotun haja- kuormituksen suuruus riippuu sääoloista.
Vesienhoito on järjestetty vesienhoito- alueittain ja Oulujoen-Iijoen vesienhoito- suunnitelmaehdotuksessa hajakuormituk- selle on esitetty huomattavat vähennysta- voitteet. Pohjois-Pohjanmaalla ihmisen ai- heuttamasta fosforikuormituksesta noin 90 % on hajakuormitusta, jota pitäisi monis- sa vesistöissä vähentää jopa reilusti yli puo- lella. Maataloudessa suuri vähennystarve edellyttää kattavaa vesiensuojelun tehos-
Maatalous on merkittävä vesistökuormittaja. Viljelijät voivat vähentää kuormitusta muun muassa suojavyöhykkeillä.
Saana MeSki
Yhdyskuntien ja teollisuuden ravinnekuormitus alueen vesistöihin
Fosfori
1992
1990 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 t/v
0 10 20 30
40 Teollisuus Yhdyskunnat
Typpi
1992
1990 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 t/v
0 300 600 900 1 200
1 500 Teollisuus Yhdyskunnat
tamista ja tukijärjestelmän uusimista. Kes- keistä alueellamme on peltomaiden korkei- den fosforipitoisuuksien alentaminen. Met- sätalouden vesiensuojelun haasteita lähi- vuosina ovat turvemetsien uudistaminen ja suuri kunnostusojitustarve. Haja-asutuksen jätevesiasetus edellyttää 85 % fosforin pois- toa, mikä tarkoittaa usein kylä- tai kiinteis- tökohtaisia puhdistamoita tai laajenevaan viemäriverkkoon liittymistä. Typpikuormi- tuksesta 70 – 75 % on hajakuor mitusta, eikä sen vähennystarve vesistöissämme ei ole yhtä suuri kuin fosforin.
kuormituksella on haitallisia vaikutuksia
Ravinnekuormituksen aiheuttama rehe- vöityminen vaikuttaa koko ekosysteemiin.
Ihmiselle näkyvimpiä vaikutuksia ovat mm.
rantakasvillisuuden tiivistyminen, särkien lisääntyminen, leväkukinnot ja talviaikai- sen happikadon aiheuttamat kalakuolemat.
Etenkin rannikon pienet matalat järvet kär- sivät rehevöitymisestä. Rikotusta maanpin- nasta huuhtoutuva kiintoaines liettää kalo- jen suoja- ja kutupaikkoja sekä muuttaa poh- jaeläinten ja vesikasvien elinoloja. Eteläosan rannikon maaperä on vanhaa merenpohjaa, josta huuhtoutuvat happamat sulfaatit ovat etenkin viime vuosina aiheuttaneet vesieliös- tölle vahingollisia happamuuspiikkejä.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/kuormitusvesiin www.ymparisto.fi/ppo/vesienhoito
Teollisuuden ja yhdyskuntien osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on vain 10 – 30 %� Lähde: Ympäristöhallinto, VAhTI-tietojärjestelmä�
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
Pintavesien ekologinen tila
oulujoen–iijoen vesienhoitoalueella.
PINTA - VESIEN
TILA
oulujoen eteläpuolen joet heikoimmassa tilassa
Vesiemme tilaa kuvataan ekologisen luokit- telun avulla. Luokittelussa pintavedet ar- vioidaan erinomaisiksi, hyviksi, tyydyttä- viksi, välttäviksi tai huonoiksi sen mukaan, kuinka paljon ne ovat heikentyneet ihmis- toiminnan vaikutuksesta. Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesistöt, kuten te- koaltaat, luokitellaan suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Arvio teh dään pääasiassa biologisten tekijöi den eli levien, kalojen, pohjaeläinten ja vesikasvien perusteella. Luokittelu on tehty EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja sitä toteuttavan lainsää dännön tarpeisiin.
Tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjave- sien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä.
Eniten työtä hyvän tilan saavuttamises sa Pohjois-Pohjanmaalla on jokivesissä: luoki- telluista joista yli puolet on hyvää huonom- massa tilassa. Nämä joet sijaitsevat pääasi- assa eteläosan maatalousvaltaisella alueella, missä ravinnekuormituksen lisäksi myös maaperästä entisiltä merenpohjilta huuh- toutuva happamuus ja metallit heikentävät rannikkojokien tilaa.
Pohjois-Pohjanmaan suurten järvien tila on pääosin hyvä. Rehevöityminen heiken- tää rannikkoalueen pieniä ja matalia järviä.
Maakunnan suurimmat ja luonnontilaisim- mat järvet sijaitsevat Koillismaalla, missä järvet ovat syvempiä ja luonnostaan kirkas- vetisempiä.
Perämeren tila on arvioitu pääosin hy- väksi, mutta rannikon läheisyydessä tila on paikoin tyydyttävä.
Levätilannetta seurataan kesäisin viikoit- tain yli 20 havaintopaikalla. Pääasiassa ha- vaintopaikat ovat virkistyskäytössä olevia vesiä, joissa on riski esiintyä levähaittoja. Le- vämäärät vaihtelevat riippuen paikallisista oloista ja tuulen suunnasta.
Pohjois-Pohjanmaan pienissä, matalissa ja usein rehevissä järvissä sinilevähaitat ovat tulleet toistuviksi. Vuonna 2008 sateinen ja viileä sää hillitsi sinilevien kasvua ja leväha- vaintoja kertyikin kesän aikana selvästi ta- vanomaista vähemmän.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/pintavesientila www.ymparisto.fi/ppo/vesienhoito
Jokivesien tilassa paranemisen merkkejä
Valuma-alueen maankäyttö ja maaperän ravinteisuus vaikuttavat vesistöjen fos- foripitoisuuteen. Fosforipitoisuudet ovat kevättulvan aikaan tavallista korkeampia ja niiden merkitys painottuu vuosikeski- arvossa, sillä myös näytteenotto on ke- vättulvan aikaan tiheämpää. Temmesjoen korkea fosforipitoisuus johtuu alueen in- tensiivisestä maankäytöstä, etenkin maa- taloudesta. Maakunnan eteläisten joki- en fosforipitoisuuden keskiarvo vuosina 2007 ja 2008 oli pienempi kuin aikaisem- pina vuosina. Tämä johtunee siitä, että kevättulvat olivat tavanomaista pienem- piä. Kesän 2008 jatkuvat sateet aiheut- tivat poikkeuksellisia kesätulvia.
0 30 60 90 120 150 μg/l
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvot 2000 – 2008
Lähde: Ympäristöhallinto, hertta-tietojärjestelmä�
Temmesjoki Kalajoki Siikajoki Pyhäjoki
Kuivajoki Kiiminkijoki oulujoki Yli-Kitkajärvi
Vedet, Luokittelu © Alueelliset ympäristökeskukset, SYKE (Rantaviiva © MML)
0 50 100 km
Vesienhoitoalueen raja Ympäristökeskusraja
Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet Erinomainen
Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei luokiteltu
P o h j o i s - P o h j a n m a a
luonto
luonnonsuojelu on edennyt ja MEtSo tulee
luonto on ahtaalla meidän ihmis- ten moninaisten toimien takia.
uudet kaivokset, tuulivoimalat ja isot kauppakeskittymät vaativat tilaa luonnolta. lainsäädäntö tur- vaa osaltaan luonnon säilymistä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus seuraa luonnonsuojelun toteutumista ja luonnon moni- muotoisuuden kehittymistä indi- kaattoreiden avulla. näitä ovat muun muassa luonnonsuojeluoh- jelmien toteutustilanne ja muutto- haukkakannan kehitys.
Suojelualueet turvaavat monimuotoisuuden säilymistä
Pohjois-Pohjanmaalla on luonnonsuojelu- alueita ja suojeluvarauksia noin 280 000 ha eli 7 % pinta-alasta. Luonnonsuojeluohjelmi- en toteutustilanne Pohjois-Pohjanmaalla on hyvä: monen ohjelman alueet on jo lähes ko- konaan hankittu valtiolle tai perustettu yksi- tyismaiden luonnonsuojelualueina.
Suojelun tarkoituksena on ohjata aluei- den käyttöä ja hoitoa siten, että pystyttäi-
siin turvaamaan lajien, elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja vahvistumi- nen. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on, että ne edustaisivat kaikkia Suomessa tavattavia luontotyyppejä. Suu- rin osa suojelualueistamme kuuluu EU:n Natura 2000 -verkostoon. Suojelun riittävää tasoa on kuitenkin vaikea määritellä, valta- osa luonnostahan on suojelualueiden ulko- puolella. Tämän vuoksi luonnon monimuo- toisuus on otettava huomioon muun muas- sa maankäytön suunnittelussa sekä maa- ja metsätaloudessa.
METSO pelastaa metsiä
METSO on Etelä-Suomen metsien monimuo- toisuuden toimintaohjelma (2008 – 2016), jon- ka toiminta-alueeseen Pohjois-Pohjanmaa Koillismaata lukuun ottamatta kuuluu. Oh- jelma yhdistää metsien suojelun ja talouskäy- tön. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. METSO-ohjelmassa suoje- lu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuu- teen ja se voi olla myös määräaikaista.
METSO-ohjelman toteutus on lähtenyt täällä hyvin käyntiin: syyskuussa 2008 METSO-alueita oli yhteensä jo 1 755,9 ha, joka on reilu kolmasosa koko Suomen METSO-alueiden pinta-alasta.
Lisätietoa internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/luonnonsuojelu
Muuttohaukkakannan kehitys Pohjois-Pohjanmaalla
Muuttohaukka tarvitsee laajoja suoalueita
Muuttohaukkakanta romahti voimak- kaasti 1950-luvulla lähinnä ympäristö- myrkkyjen seurauksena ja laji on luoki- teltu Suomessa vaarantuneeksi. Merkit- tävimmät uhkatekijät lajin säilymisen kannalta ovat nykyään liikkuminen ja häirintä pesimäalueilla. Laajojen suo- alueiden ottaminen turvetuotantoon on vähentänyt haukalle soveliaita elinym- päristöjä. Muuttohaukan pesimäalue on painottunut Pohjois-Suomeen. Nyt kanta on vahvistumassa ja levittäytymässä ete- lämmäksi.
Vanhoissa metsissä on monimuotoista eliöstöä.
Markku VäliTalO JOukO lEhMuSkalliO
0 20 40 60 80 100 120 kpl
2000 20012002200320042005200620072008 Muuttohaukan pesintätulos oli vuonna 2007 selvästi heikompi kuin parina aiempana vuonna, vaikka asuttuja reviirejä todettiinkin enemmän kuin koskaan. Syyt runsaisiin pesintöjen keskeytymisiin ovat epäselviä, mutta sää- ja ravintotekijöiden tiedetään vaikuttavan pesintätulokseen. Vuonna 2008 kanta pysyi vuoden 2007 tasolla. lähde: Metsähallitus.
Reviirien määrä Parimäärä Poikasmäärä
YMPÄRIStÖn tIlA
2 0 0 8
RAKEN- NETTU YMPÄRISTÖ
Rakennettu ympäristö muuttuu
Pohjois-Pohjanmaan pinta-alasta noin 10 % on eri tavoin rakennet- tua� Rakennetun ympäristön tilan tarkastelussa mielenkiinto koh- distuu erityisesti yhdyskuntara- kenteen toimivuuteen ja eheyttä- miseen sekä kulttuuriympäristön huo mioon ottamiseen�
Yhdyskuntarakenne hajaantuu
Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssä- käyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman raken- netta. Oleellista on eri toimintojen sijoittumi- nen suhteessa muiden toimintojen sijaintiin ja aluetarpeisiin.
Pohjois-Pohjanmaan sisäistä alue- ja yh- dyskuntarakennetta leimaa kasvava ja laaje- neva Oulun seutu. Oulun seudulle sijoittuu myös suurin osa maakunnan asukkaista.
Pohjois-Pohjanmaan alueet ovat väljäs- ti asuttuja, mutta asutus keskittyy Pohjois- Pohjanmaallakin kasvukeskuksiin. Vuonna 2005 asutuksesta 80 % sijoittui taajamiin.
Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asuinra- kentamisesta sijoittuu asemakaava-alueille.
Kaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen on kuitenkin edelleen määrällisesti merkit- tävää.
Vaikka suurin osa asumisesta keskittyy asemakaava-alueille, niin kokonaisuutena Pohjois-Pohjanmaan yhdyskuntarakennet- ta voidaan pitää hajanaisena. Etäisyydet palveluihin ja työpaikkoihin ovat pitkiä ja suuri osa palveluista sijoittuu maakunnan
kaupunkikeskuksiin. Yhdyskuntarakentee- seen liittyvät ongelmat ovat hyvin erilaisia Oulun kasvavalla kaupunkiseudulla, mal- tillisen kasvun alueilla ja vähenevän väestön alueilla. Yhdyskuntarakenteen nopea kasvu aiheuttaa ongelmia mm. Oulun kaupunki- seudulla. Toisaalta monilla muilla alueilla väestö vähenee, mikä on johtamassa valmiin infrastruktuurin vajaakäyttöön ja palvelui- den heikentymiseen.
Pohjois-Pohjanmaan yhdyskuntarakenne asettaa haasteita ilmastonmuutoksen hillin- tään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Hajanainen yhdyskuntarakenne kasvattaa henkilöautoliikennettä ja heikentää sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen ke- hittämismahdollisuuksia.
oulun seudun tietoteknologinen imago näkyy myös rakentamisessa. oulun teknologiakylä laajenee edelleen.
kaLerVo oJuTkangaS
0 20 40 60 80 100%
1985 1990 1995 2000 2003 2005 0 100 200 300 400 500 600
5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0
1985
1980 1990 1995 2000 2005
km2 hlö/ha
Taaja-alueiden pinta-ala ja väestöntiheys Työmatkojen pituus
Työmatkojen pituus kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla� Syynä kehitykseen ovat ainakin osaltaan yhdyskuntarakenteen muutokset� Vaikka taaja-asutuksen määrä on kasvanut, niin siitä huolimatta asutus sijoittuu yhä kauemmas työpai- koista� Lähde: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus�
Taaja-alueet harvenevat� Kuvassa näkyvä väestötiheyden lasku ja pinta-alan nousu taaja-alueilla viittaa myös yhdys- kuntarakenteen hajautumiseen� Lähde: Ympäristöhallinto, Väestötietojärjestelmä/ Väestörekisterikeskus PL 70, 00581 helsinki�
alle 2 km 2 – 5 km 5 – 20 km yli 20 km Pinta-ala Väestöntiheys
kulttuuriympäristö – merkittävä voimavara
Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat keskei- nen vahvuus alueiden vetovoimaisuuteen perustuvassa kehittämistyössä. Arvokasta kulttuuriperintöä voidaan vaalia ja suojel- la mm. kaavoituksella ja rakennusperinnön hoidolla.
Pohjois-Pohjanmaan rakennusperintö si- sältää kaupunkien ja maaseudun tyypillisiä piirteitä eri aikakausilta. Oulun ja Raahen vanhimmat osat on rakennettu 1600-luvulta periytyvien ruutuasemakaavojen mukaisesti ja maaseudulla näkyy rikkaana maakunnan asutus- ja elinkeinohistoria. Maakunnallises- ti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on yli 1 200, joihin sisältyy myös 125 valta- kunnallisesti merkittävää kohdetta.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimaisemalle ovat ominaisia laajat asutut jokilaaksot ja nii- den väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Pohjois- Pohjanmaa on ollut pitkään asuttua ja pe- rinteinen asutus on sijainnut nauhamaisesti jokien varsilla ja rannikon kaupungeissa ja kylissä. Pohjois-Pohjanmaalla on 51 maa- kunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joi- hin sisältyy myös 12 valtakunnallisesti arvo- kasta aluetta.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/
rakennettuymparisto
anneli Ylitolonen osastopäällikkö, biologi Puhelin: 040 558 6212 P o h j o i s - P o h j a n m a a
2 0 0 8
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Puhelin: 020 610 111 (vaihde) asiakaspalvelunumero 020 690 171 Faksi: (08) 816 2869
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, oulu Postiosoite: PL 124, 90101 oulu
KUNNoS- TUKSET
Työtä ympäristömme hyväksi
Vesistökunnostuksilla palautetaan vesistöjemme tilaa ennalleen
Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan lähinnä virkistyskäyttöedellytysten, luonnonarvojen tai arvokkaan maiseman säilyttämiseksi ja palauttamiseksi.
Järvikunnostuksissa on usein kyse ha- jakuormituksen tai aiemman jätevesikuor- mituksen heikentämästä veden laadusta, umpeenkasvusta tai liian alhaisesta veden- korkeudesta. Pohjois-Pohjanmaalle on teh- ty viimeisen viiden vuoden aikana noin 100 aloitetta vesistöjen kunnostamiseen liittyen.
Niistä noin 30 on arvioitu vähintään alueel- lisesti merkittäväksi. Myös Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa sisäkuormittei- sille järville on esitetty kunnostustoimenpi- teitä. Järvikunnostuksissa on keskeistä, että järveen ei enää tulevaisuudessa kohdistu liiallista kuormitusta. Järvien kunnostustoi- mia ovat hoitokalastus, hapetus, haitallisten pohjakerrostumien käsittely ja fosforin saos- taminen.
Viime vuosina järvien sisäistä kuormi- tusta on vähennetty poistokalastuksin mm.
Iin Oijärvellä ja Särkijärvelle sekä Kuusa- mon Torankijärvellä. Tilapäistä kuivatusta on käytetty pohjasedimentin tiivistämiseen mm. Utajärven Särkijärvellä ja Muhoksen Pirttijärvellä. Lisävettä on johdettu Raahen
Aittalahdelle ja suunniteltu johdettavaksi Oulun Pyykösjärvelle. Mataluudesta kärsi- vien Pyhäjärven Parkkimajärven ja Haapa- järven Kuusaanjärven tilaa on parannettu vedenpintaa nostamalla.
Rakennetuissa vesistöissä on tarvetta lie- ventää ja poistaa voimalaitosrakentamisen ja säännöstelyn aiheuttamia vahinkoja ja haittoja. Joissain tapauksissa tämä onnistuu pienillä säännöstelykäytännön muutoksilla, joskus taas haitan poistaminen ei ole käytän- nössä mahdollista. Rakennettuihin jokiin, mm. Oulujokeen ja Iijokeen on suunniteltu kalateitä ja muita vaelluskalojen palauttami- seksi tarvittavia toimenpiteitä.
Jokien ja purojen kunnostuksissa pyritään palauttamaan kaloille suotuisia elin- ja lisään- tymisalueita, jotka ovat heikentyneet perka- usten tai metsäojituksista tulleiden kiintoai- nehuuhtoumien takia. Metsäpurojen tilaa on selvitelty Koillismaalla. Pilottikohteita kun- nostamalla on yhteistyössä Metsähallituksen kanssa laadittu opaskirja metsäpurojen kun- nostajille.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/vesienkunnostus
kaLerVo oJuTkangaS
Pohjois-Pohjanmaalla on vain vähän pilaantuneita maa-alueita
Pohjois-Pohjanmaalla tehdään alle 5 % koko maan pilaantuneiden maiden kunnostus- päätöksistä. Pieni osuus selittynee sillä, että Etelä-Suomessa pilaantuneita maita on pal- jon enemmän, joten kunnostuspäätöksiäkin tehdään enemmän.
Pilaantuneiden alueiden kunnostustöi- den ja muiden riskinhallintatoimien tavoit- teena on poistaa ympäristölle tai tervey- delle aiheutuva haitta tai vaara. Kunnostus vaatii aina ympäristöviranomaisen hyväk- symisen, joka annetaan joko ilmoitus- tai lupapäätöksessä. Viime vuosien merkittä- vä kunnostuskohde on Santaholman enti- nen saha-alue Kalajoella.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/ppo/pilaantuneetmaat
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätökset
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseksi on vuon- na 2008 käsitelty 18 ilmoitusta� Käsiteltyjen ilmoitusten määrä on vuosittain samaa suuruusluokkaa�
Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus�
0 5 10 15 20 kpl
2004 2005 2006 2007 2008
