• Ei tuloksia

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet"

Copied!
27
0
0

Kokoteksti

(1)

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 2003

2.10.2003

Jari Välimäki

Suomen ympäristökeskus,

Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma

www.eea.eu.int/

(2)

Suomen ekotehokkuus

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

1980 1985 1990 1995 2000

indeksi 1980=100

Bruttokansantuote Luonnonvarojen kokonaiskulutus Energiankulutus Rehevöittävät päästöt

Happamoittavat

päästöt

(3)

Luonnonvarojen kokonaiskulutus Suomessa

0 100 200 300 400 500

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

milj. t/v

Tuonnin piilovirrat Kotimaiset

piilovirrat

Tuonnin suorat panokset

Kotimaiset suorat panokset

(4)

Luonnonvarojen kulutus Euroopassa

tonnia/asukas (DMI)

Fossiiliset polttoaineet Mineraalit

Biomassa Muut

Turkki Romania Malta AC-13 Unkari Liettua Puola Bulgaria Italia Englanti Slovakia Portugali Kreikka EU 15 Slovenia Espanja Ranska Tsekki Saksa Itävalta Latvia Kypros Ruotsi Alankomaat Irlanti Tanska Belgia Viro Suomi Norja

(5)

Jätteiden synty Suomessa

0 10 20 30

Kaivostoiminta Maaseutuelinkeinot Teollisuus Talonrakennus Energian tuotanto Yhdyskuntajäte Yhdyskuntaliete

milj. t./v.

1990-luvun loppu 1990-luvun alku

(6)

Jätteiden käsittelytavat eri alueilla

Keski - ja Itä -Eurooppa Länsi - Eurooppa USA Japani Venäjä Kiina

Poltto Komposti

Kaatopaikka Kierrätys

(7)

0 5000 10000 15000 20000 25000

1750 1800 1850 1900 1950 2000

milj. t/v CO

2

fossiilisista polttoaineista

Eurooppa Pohjois-

Amerikka

Muut

Aasia

Hiilidioksidipäästöt maailmassa

(8)

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

1980 1985 1990 1995 2000

milj. t/v CO2-ekv.

Kasvihuonekaasut yhteensä

Hiilidioksidi fossiilisista polttoaineista

Teollisuus Maatalous

Energia Jäte Muut

(9)

Kasvihuonekaasujen päästöt EU:ssa

Indeksi 1990=100

Kasvihuonekaasujen päästöt Kioton tavoiteura

2008-2012 Kioton tavoite

(10)

Näkyykö ilmastonmuutos?

5.4.

15.4.

25.4.

5.5.

15.5.

25.5.

4.6.

14.6.

1690 1740 1790 1840 1890 1940 1990

Tornionjoen jäidenlähtöaika

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450

Itämeren jääpeite laajimmillaan, 1000 km2

Tornionjoen jäänlähtö Itämeren

jääpeitteen laajuus

(11)

Etelämantereen otsoniminimi

0 50 100 150 200 250

1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003

Dobsonin yksikköä

(12)

Otsonipitoisuuden enimmäisarvot Euroopassa

0 100 200 300 400 500

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003

µg/m

3

(13)

Uhanalaiset lajit Suomessa

0 200 400 600 800 1000 1200

Selkärankaiset Selkärangattomat Putkilokasvit Itiökasvit Sienet

kpl

1985

1990

2000

(14)

Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Suomessa

0 100 200 300 400 500

Pyynti, keräily, häirintä ja liikenne Maa- ja kallioperän tuhoutuminen

Rakentaminen Soranotto ja kaivokset Peltomaiden muutokset Avoalueiden sulkeutuminen Metsien käyttö Metsien puulajisuhteet Metsien ikärakenne Metsien lahopuu Ojitus ja turpeenotto Vesien rakentaminen Kemialliset haitat Kannan tai esiintymisalueen pienuus

lajeja, kpl

Uhanalaisuuden syyt

Uhanalaisuuden uhkatekijät

(15)

Maaseudun arvokkaita

perinnebiotooppeja Suomessa

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Metsälaidun Suoniitty Tuore ja kostea niitty Hakamaa Merenrantaniitty Tulvaniitty Järven- ja joenrantaniitty Keto

ha

(16)

Liikenteen päästöt Suomessa

0 20 40 60 80 100 120 140 160

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

indeksi 1980=100

Hiilidioksidi Typen oksidit Häkä

(17)

Henkilöliikenteen määrät Suomessa

0 10 20 30 40 50 60

1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

miljardia hlö-km/v

Henkilöauto Linja-auto Juna

Lentokone

(18)

Liikenteen energiatehokkuus Euroopassa

1000 toe/henkilö-km

Lentoliikenne (Saksa, Suomi, Tanska)

Henkilöautot (EU-15)

Rautatiet (EU-15)

(19)

Paperiteollisuuden tuotanto ja päästöt Suomessa

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800

1950 1960 1970 1980 1990 2000

indeksi 1950=100

paperin ja kartongin tuotanto

selluntuotanto

kiintoainepäästöt vesistöihin

biologinen hapenkulutus

(20)

Kemikaalien käyttö kotona ja tehtaissa

0 500 1000 1500 2000

1994 1996 1998 2000

t/v

Desinfioivat puhdistusaine et

Paperiteollisu uden

limantorjuntak

emikaalit

(21)

Pilaantuneet maa-alueet Suomessa

0 1000 2000 3000 4000 5000

Lounais-Suomi Kaakkois-Suomi Uusimaa Länsi-Suomi Häme Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Lappi

kartoitettuja kohteita, kpl

(22)

Kestävään kehitykseen?

(23)

Viestinnän eri vaiheet

(24)

0 100 200 300 400 500 600

1960 1970 1980 1990 2000

BKT ISEW

1960=100

Talouskasvu, hyvinvointi ja ympäristö

(25)

Ympäristötietoisuuden taso

0 50 100

Luonnononnettomuudet Ilmansaasteet Ilmastokysymykset Kaupunkien ongelmat Kotitalousjäte Melu Luonnonvarat GMO:t

% EU

Suomi

”Olen hyvin tai melko hyvin informoitu ko. ympäristöongelmasta”

(26)

Ympäristöaiheiset kirjoitukset aikakauslehdissä

0 0,5 1 1,5 2 2,5

1980 1985 1990 1995 2000

%

(27)

suurta

J J

Säteily

vähäistä

L L

Melu

vähäistä

J J

Happamoituminen

suurta

J J

Rehevöityminen

suurta

L L

Kemikaalit

suurta

J L

Ilmastonmuutos

suurta

L L

Elonkirjo

vähäistä

J L

Luonnonvarat

Yhteiskun- nallinen

huolestuneisuus Tiedon

taso Toimen-

piteiden

riittävyys

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Metsien käytön vaihtoehtoja ovat nykyinen taso, suu- rin kestävä hakkuukertymä ja nettotulojen maksimointi sekä joissain ohjelmissa myös taantuva metsien käyttö ja

Mutta on pelättävissä, että eräkirjal- lisuuden umpikujan pitäminen jo- tenkin toissijaisena tai perifeerisenä ongelmana verrattuna esimerkiksi..

Kestävän kehityksen osa- alueet voidaan suhteuttaa toisiinsa siten, että ni- menomaan ekologinen kestävyys nähdään kult- tuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden

Lahopuun ohella häviämisen syynä mainitaan ra- portissa metsien ikärakenteen tai puulajisuhteiden muutokset.. Kun on kysymys vanhojen metsien la- jeista, ikärakenteen muutokset

T ämän tutkimuksen tavoite on kuvata Kymen metsäkeskuksen alueen metsien tila, metsävarat ja puuston kasvu sekä niiden muutokset.. VMI sisältää otanta-asetelman

Tämä onkin mitä toivot- tavinta, sillä luonnontilaisten metsien tutkimuksen tuottama tieto on avainasemassa koska sekä talous- metsien ekologisesti kestävä käyttö että

Luonnonmetsien kehitysrytmin, metsien laaja- alaisuuden sekä metsien käyttö- ja kehityshistorian erot ovat vaikuttaneet siihen, että luonnonläheisen metsänhoidon konsepti on

Uudistuskypsien ja niiksi varttuvien metsien määrä on etenkin maamme eteläisissä osissa kasvanut niin suureksi, ettei näiden metsien uudistaminen ohjekiertoaikojen