Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/los
L o u n a i s - S u o m i
rodeo / BArBro WIKSTrÖM
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
2 ...
Ympäristön tila
Lounais-Suomessa
3 ...
Päästöt ilmaan
4 ...
Kuormitus vesiin
6 ...
Pintavedet
7 ...
Yhdyskuntarakenne
8 ...
Luonnon monimuotoisuus
9 ...
Kulttuuriympäristö
ja maisema
10 ...
Ympäristövaikutukset
ja riskit
11 ...
Ympäristövastuullisuus
ja ekotehokkuus
12 ...
Kallio- ja maaperä
2 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
Ympäristön tila Lounais-Suomessa
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
Lounais-Suomessa, Varsinais-Suomen ja Sa- takunnan maakunnissa on noin 685 000 asu- kasta ja vilkas elinkeinoelämä. Ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa ter- veellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympä- ristön. Alueella on arvokas, omaleimainen kulttuuriperintö ja monimuotoinen luonto.
Rannikko ja saaristo ovat ainutlaatuisia, ja meriympäristö on tärkeä tekijä niin kulttuu- risissa kuin luontoa koskevissa kysymyksis- sä. Alueen intensiivinen maatalous on erityi- sesti vesien tilan kannalta kriittinen tekijä.
Ympäristöön ja luontoon kohdistuu pai- neita, jotka ovat aiheuttaneet tai uhkaavat aiheuttaa merkittäviä heikennyksiä. Ponnis- teluista huolimatta sisävesien tilan parantu- minen on pysähtynyt ja rannikkovesien tilan heikkeneminen jatkuu. Pääosa Lounais-Suo- men vesistöjen kuormituksesta tulee haja- kuormituksena (maatalous ja haja-asutus) sekä ilmalaskeumana ja luonnonhuuhtou- mana. Pistelähteiden osuus (teollisuus, yh- dyskuntajätevedet, kalankasvatus) kuormi- tuksesta on vähäisempi. Ilmalaskeuman ja kalankasvatuksen osuus on suurempi meri- alueilla kuin sisävesissä.
Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa on kymmenen tavoitetta. Strategiaa työstettä- essä vuonna 2005 alueen keskeisille toimijoil- le suunnatun arvottamiskyselyn perusteella suurin ympäristön tilaa koskeva huoli koskee vesistöjen rehevöitymistä. Strategian merkit-
Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta
Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen toimialuetta. Saman aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnal- linen ympäristön tila -katsaus.
Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeimmistä ja ajankohtaisim- mista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivityk- set. Lounais-Suomen ympäristön tila 2008 -katsauksen sisältö on tuotettu Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöoh- jelman 2007 – 2012 toteutumisen seurannassa. Tietolähteinä on käy- tetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslai- tosten tietojärjestelmiä.
Lounais-Suomen ympäristökeskus julkaisee vuosittain seuranta- raportin alueellisen ympäristöstrategian tavoitteiden ja ohjelmassa todettujen toimenpiteiden edistymisestä.
www.ymparisto.fi/los/julkaisut
tävimmäksi tavoitteeksi nousi pintavesien hyvän tilan saavuttaminen. Ilmastonmuu- tosta pidettiin arvottamiskyselyssä toisena merkittävänä ongelmana. Moniin ympäris- töhaasteisiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toi- milla kuten kulutukseen, liikkumiseen ja yh- dyskuntien rakentumiseen liittyvillä asioilla.
Arvottamiskyselyssä uhkana nähtiin myös
luonnon monimuotoisuuden väheneminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen sekä ympäristön kemikalisoituminen. Tavoitteiden saavuttaminen perustuu ympäristövastuulli- seen ja ekotehokkaaseen toimintatapaan sekä ympäristövaikutusten ja riskien tunnistami- seen. Kaiken lähtökohta on ennaltaehkäisy ja ympäristökasvatus.
rodeo / vIKTorIA ALexAndrovA
Lounais-Suomen ympäristön nykytila on verrattain hyvä.
Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän toimintaympäristön.
Ympäristöstrategiset tavoitteet
Ympäristövastuullinen ja ekotehokas toimintatapa sisäistetty
• Ympäristövaikutukset ja riskit tunnistettu ja hallittu
• Pintavesien hyvä tila saavutettu
• Pohjavesien ja maaperän hyvä tila turvattu
• Ilmastonmuutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä
• toimenpiteitä toteutettu
Luonnon monimuotoisuus turvattu
• Luonnonvarojen kestävä ja hallittu käyttö turvattu
• Luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet
• turvattu
Kestävä alueiden käyttö ja kestävä yhdyskuntarakenne turvattu
• Laadukas, hyvinvointia edistävä elinympäristö saavutettu
•
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 3
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
ILMA
Päästöt ilmaan Lounais-Suomessa 2000–2006.
Lähde: Ympäristöhallinnon HerTTA -tietojärjestelmä
Hiilidioksidipäästöt (CO2)
Hiukkaspäästöt
Typpidioksidipäästöt (NOx) Rikkidioksidipäästöt (SO2)
Päästöt ilmaan
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on suuri haaste. Toimenpiteitä tarvitaan energiantuotannossa ja energian käytössä, liikenteessä sekä yhdyskuntasuunnittelussa. Il- mastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia ja riskejä ollaan vasta selvittämässä ja tietoa tar- vitaan lisää.
Ihmistoiminta kuormittaa ilmaa. Ilman laatuun eniten vaikuttavia päästölähteitä ovat tie- liikenne ja suuret teollisuus- ja energialaitokset. Ilman laatua voidaan suojella mm. käyttä- mällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja panostamalla vähäpäästöisiin tuotantomuotoi- hin. Yhdyskuntasuunnittelun keinoin voidaan vähentää liikennöintitarvetta ja edistää jouk- ko- ja kevyenliikenteen ratkaisuja.
Varsinais-Suomen merkittävimmät hiilidioksidilähteet ovat kaukolämmön ja sähkön yh- teistuotanto kivihiilivoimalaitoksella, öljynjalostamo ja sementtitehdas. Niiden päästöt ei- vät ole juuri muuttuneet tasaisesta tuotannosta johtuen. Satakunnassa on valtakunnallisesti merkittäviä kivihiilivoimalaitoksia ja paljon energiaa käyttävää suurteollisuutta. Tästä syys- tä alueen teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suhteellisen suuria ja vaihtelevat valtakunnallisen sähkön tarpeen, hintakehityksen ja muun sähköntuotannon, erityisesti vesivoimalla tuotetun sähkön saatavuuden mukaan. Tieliikenteen osuus hiilidiok- sidipäästöistä on Varsinais-Suomessa noin 25 % ja Satakunnassa noin 20 %.
Rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet selvästi ja typpipäästöt ovat pysyneet sa- malla tasolla huolimatta tuotannon kasvusta. Tämä johtuu teollisuudessa ja energiantuotan- nossa tehdyistä prosessi- ja puhdistusteknisistä parannuksista sekä liikenteen osalta kata- lysaattoreiden yleistymisestä. Herkillä alueilla luonnon sietokyky ylittyy edelleen. Päästöjen väheneminen edellyttää erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon kokonaispäästöjen vä- hentämistä siirtymällä parempaan tekniikkaan ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin sekä pyrki- mällä liikennemäärien vähentämiseen.
www.ymparisto.fi/los/ilmastonmuutos
rodeo / jUHA UToMI
0 5 000 10 000 15 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
1 000 t/v
0 5 10 15
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 000 t/v
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 000 t/v
0 5 20 25
10 15
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 000 t/v
0 10 30 40
20
4 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
kuORMITuS veSIIN
Lounais-Suomen vesistöjen tila on selvästi heikentynyt viime vuosikymmeninä. Näkyvin ongelma on liiallisesta fosfori- ja typ- pikuormituksesta johtuva rehevöityminen, mikä ilmenee mm. si- nileväkukintoina.
Hajakuormitusta aiheuttavat maa- ja metsätalouden eri tuo- tantomuodot, turvetuotanto ja haja-asutus. Haja-asutuksen mer- kittävyys vesistökuormittajana on monin paikoin kasvanut mm.
loma-asuntojen käyttömäärän ja varustetason kasvun myötä.
Maatalous on erittäin tärkeä elinkeino Lounais-Suomessa.
Maatalouden osuus alueen vesistökuormituksesta on huomatta- va; fosforin osalta 56% ja typen osalta 36%. Peltoviljelyn vesien- suojelun tarve on erityisen suuri Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokien sekä Säkylän Pyhäjärven alueella. Turvetuotan- to on voimakkainta Satakunnassa. Siten myös sen osuus vesistö- kuormituksessa on siellä muuta aluetta suurempi.
Luonnonhuuhtoumalla on myös osuutensa kuormituksessa.
Huuhtoutuma lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sateiden seurauksena. Luonnonhuuhtouman osuus fosforikuor- mituksesta on 12% ja typpikuormituksesta 17%.
Pistekuormituksen päästöt vesiin ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Yhdyskuntien jäteveden- puhdistamoiden eli asutusjätevesien päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet mm. jätevesien käsittelyn tehostuminen, käsit- telyn keskittäminen suurempiin puhdistamoihin ja pesuaineiden fosforipitoisuuden aleneminen. Typpipäästöjen osalta Varsinais- Suomessa on aloitettu Satakuntaa aikaisemmin lupamääräysten
Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesistöihin Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen alueella 1990–2007.
(Lähde: Ympäristöhallinnon vAHTI -tietojärjestelmä)
kuormitus vesiin
0 20 40 60 80 100
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 t/v
teollisuus/industrin yhdyskunnat/samhällen
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 t/v
teollisuus/industrin yhdyskunnat/samhällen 2 500
2 000 1 500 1 000 500 0
Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesistöihin Lounais-Suomen ympäristö keskuksen alueella 1991–2007.
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
rodeo / Tero SIvULA
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 5
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet pidättävät hajakuormitusta
kuORMITuS veSIIN
Suojavyöhykkeiden määrä on Varsinais-Suomessa ilahduttavas- ti kasvanut vuosi vuodelta. Toteutuneet suojavyöhykkeet kuvaa- vat kunakin vuonna voimassa olleiden erityisympäristötuen suo- javyöhykesopimusten alaista hehtaarimäärää. Suojavyöhykkeitä on perustettu lähinnä yleissuunnitelmissa tarpeelliseksi todetuille alueille. Niitä tarvitaan lisää vähentämään pintavaluntaa ja ravin- nekuormitusta.
Satakunnassa on suojavyöhykkeiden määrä on vähentynyt. Pe- rustaminen on vapaaehtoista ja halukkuuteen vaikuttaa yleinen viljelyn kannattavuus. Myös lyhyet vuokrasopimukset ja tukien monimutkainen haku- ja sopimuskäytäntö vähentävät halukkuut- ta näihin vesiensuojelutoimiin.
Koko alueella on tarve kohdentaa suojavyöhykkeet eniten kuormitusta aiheuttaville alueille. Myös tilakohtaiselle neuvonnal- le on tarvetta. Tiloilla tarvitaan myös tietoa erilaisten peltoviljelyn toimenpiteiden vaikutuksesta sekä uusien keinojen, kuten moni- vaikutteisten kosteikkojen vaikutuksesta sekä vesiin että luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan.
0 300 600 900 1 200 1 500 1 800
1998 2000 2002 2004 2007
ha
Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta Maanviljelysalueiden toteutuneet suojavyöhykkeet varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1998–2007.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, varsinais-Suomen ja Satakunnan Te –keskukset
www.ymparisto.fi/los/pintavedet www.ymparisto.fi/teho
uusiminen ja typenpoiston tehostaminen, mikä näkyy selvästi kuor- mituksen alenemana Varsinais-Suomen alueella. Kalankasvatuksen kuormitus on viime vuosina vähentynyt reippaasti. Syynä on rehun ja ruokintamenetelmien kehittyminen ja myös tuotantomäärien pie- neneminen. Kalankasvatus on keskittynyt Saaristomerelle.
Pääosa teollisuuden ravinnepäästöistä aiheutuu muutaman suu- ren teollisuuslaitoksen päästöistä.
Satunnaisten päästöjen osuus voi vuositasolla olla melko suuri.
Satakunnassa on monia suurteollisuuslaitoksia, kun taas Varsinais- Suomessa niitä on vain muutama.
rodeo / Tero SIvULA
6 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
veSIeN TILA
Lounais-Suomen pintavesien ekologinen tila vuosien 2000–2007 seuranta- tulosten perusteella.
Joet / Älvar, km Järvet / Sjöar, ha Rannikkovedet / Kustvatten, ha 0
20 80 100
40 60
%
Huono /
Dålig Välttävä /
Försvarlig Tyydyttävä / Nöjaktig Hyvä /
God Erinomainen / Utmärkt vesien ekologinen tila pinta-alan/pituuden mukaan 2000–2007.
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
Pintavedet
Pintavesien tila on keskimäärin kohtalainen. Suurin ongelma on rehevöity- minen. Vesien tilan parantamiseksi on käynnissä monenlaista toimintaa ja lu- kuisia hankkeita, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Myönteistä kehitystä hidastaa vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet. Ilmastonmuutoksen myötä runsastuneet sateet lisäävät valuntaa. Sateisuus vaikuttaa merkittäväs- ti vesien tilaan. Lähivuosina EU:n vesipuitedirektiivin mukainen vesienhoi- don suunnittelu ja toteuttaminen tehostaa vesiensuojelua ja toimenpiteiden kohdentamista.
Levien massaesiintymät ovat luonnollinen osa vesien elämää, mutta voi- mistuessaan ja lisääntyessään ne aiheuttavat ongelmia. Leväkukintoja on ylei- simmin rehevöityneissä järvissä, lammissa ja merenlahdissa. Sinileväkukin- nalla tarkoitetaan veden pinnalle kertynyttä levien massaesiintymää. Toistu- vat massaesiintymät kertovat rehevöitymisestä. Avomerellä sinilevät voivat muodostaa laajoja paksuja lauttoja. Saaristomerellä massaesiintymiä muodos- tavat sinilevät Nodularia spumigena ja Aphanizomenon sp. pystyvät sitomaan ja käyttämään kasvuunsa veteen liuennutta ilmakehän typpeä. Massaesiinty- mistä suosii auringonpaiste, veden lämpeneminen, ja lisäksi meren pintaker- roksiin kumpuaa syvemmältä fosforipitoista vettä, josta sinilevät sitovat no- peasti tarvitsemansa fosforin. Nodularia-levä on aina myrkyllinen.
Leväbarometri: Sinilevien runsaus sisävesissä sisävesissä ja merialueilla vuonna 2008 suhteessa vuosien 1998–2007 levämäärien keskiarvoon.
PORI BJÖRNEBORG
UUSIKAUPUNKI NYSTAD
RAUMA RAUMO
LOIMAA KANKAANPÄÄ
TURKU ÅBO
SALO
Erinomainen / Utmärkt Huono / Dålig Hyvä / God Tyydyttävä / Nöjaktig Välttävä / Försvarlig Tieto puuttuu / Information saknas Ekologinen tila / Ekologisk status 2008
0 25 50km
© SYKE, Lounais-Suomen ympäristökeskus Rantaviiva-aineisto © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08
0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,9 0,8 0,7 1,0
23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39
Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
1998-2007 * 2008
Viikko Levämäärä (painotettu)
*) Vuosien 1998-2007 arvot kolmen viikon liukuva keskiarvo Sisävedet
*) Vuosien 1998-2007 arvot kolmen viikon liukuva keskiarvo 0,0
0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,9 0,8 0,7 1,0
23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39
Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
1998-2007 * 2008
Viikko
Levämäärä (painotettu) Merialueet
www.ymparisto.fi/los/pintavedet
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 7
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
YHDYS- kuNNAT
Työmatkat pidentyneet
Työmatkojen pituudet kertovat osaltaan yhdyskuntarakenteen kehittymises- tä. Mat kojen pituudet ovat kasvaneet tarkastelujaksolla eli yhdyskuntaraken- ne on entisestään hajaantunut. Toisin kuin kestävä kehitys edellyttäisi, ihmi- set asuvat yhä kauempana työpaikastaan ja näin myös liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät.
Vuonna 2005 jo puolet Varsinais-Suomen työssäkäyvistä asui yli viiden ki- lometrin päässä työpaikastaan. Vuonna 1980 vastaava osuus oli 27 %. Sata- kunnassa suuntaus on ollut sama, mutta osuudet jonkin verran pienempiä.
Voimakkaimmin on vähentynyt lyhyiden alle kahden kilometrin työmatkojen osuus, noin kahdellakymmenellä prosentilla kahdenkymmenenviiden vuo- den aikana. Vastaavasti yli kahdenkymmenen kilometrin matkat ovat kasva- neet noin kymmenellä prosentilla.
rodeo / vIKTorIA ALexAndrovA
Yhdyskuntarakenne
Alueiden käytön ratkaisuilla ja yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys ilmas- tonmuutokseen varautumisen kannalta. Vaikutukset myös muuhun ympäristön tilaan ja ihmisten hyvinvointiin ovat merkittäviä. Työmatkojen pidentyminen viittaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Maankäyttöä koskevissa suunnitel- missa on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tiivistämiseen. Myös kuntien yhdis- tymisellä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehi- tykseen.
Yleiskaava on tärkein kunnan yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaava maan- käytön suunnittelun väline. Se ohjaa eri toimintojen yhteensovittamista ja ottaa huomioon myös erilaiset suojelutarpeet. Taajamayleiskaavat ohjaavat myös ase- makaavoitusta, joilla ratkaistaan rakentamisen yksityiskohdat. Yleiskaavoituk- sen tulisi kattaa kaikki rannikko- ja taajama-alueet, jotta maankäyttö olisi suunni- teltua ja hallittua. Rantaosayleiskaavoitus on edennyt suuressa osassa rannikko- ja saaristokuntia. Taajamaosayleiskaavoituksessa on seutukohtaisia eroja. Turun seudulla yleiskaavoitus on edennyt hyvin.
Hyväksyttyjen oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kattavuus vuon- na 2007.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat, maakuntien liitot
Työmatkojen pituus Lounais-Suomessa 1980 – 2005 Lähde: SYKe elinympäristön seurannan tietojärjestelmä eLYSe
100
80
60
40
20
0
%
yli/över 20 km 5-20 km 2-5 km alle/under 2 km
1980 1985 1990 1995 2000 2005
Vampula
Nauvo Nagu Korppoo Korpo
PORI BJÖRNEBORG
Dragsfjärd Eura Luvia
Iniö
Karvia
Merikarvia Sastmola
UUSIKAUPUNKI NYSTAD
RAUMA RAUMO
Kustavi
Gustavs SOMERO
LAITILA LETALA
Lavia
Perniö Bjärnå Yläne
Kemiö Kimito Houtskari
Houtskär
Pöytyä LOIMAA ULVILA
ULVSBY
Eurajoki Euraåminne
Siikainen Siikais
Mynämäki Virmo
Halikko
Kisko Sauvo
Sagu KANKAANPÄÄ
KOKEMÄKI KUMO
HUITTINEN Köyliö
PARAINEN PARGAS
Lieto Lundo Säkylä
TURKU ÅBO Lappi
Kiikala Koski Honkajoki
Rymättylä Rimito
Pomarkku Pomark
Alastaro
PAIMIO PEMAR Noormarkku
Norrmark
Marttila St.Mårtens Jämijärvi
Pyhäranta
SALO Vehmaa
Vemo Nakkila
Pertteli Taivassalo
Tovsala Aura
Velkua
Nousiainen Nousis
Mellilä
Piikkiö Pikis
Särkisalo Finby Kiukainen
Kiukais
Kiikoinen
Oripää
Masku
Kuusjoki
Suomusjärvi Vahto
Västanfjärd
Muurla Askainen
Villnäs
Tarvasjoki Lemu
HARJAVALTA
Rusko Merimasku
NAANTALI NÅDENDAL
KAARINA St.KARINS RAISIO RESO
yleiskaava generalplan
0 25 50km
© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08
© Lounais-Suomen ympäristökeskus
www.ymparisto.fi/los/yhdyskuntarakenne www.ymparisto.fi/los/elinymparisto
8 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
LuMO
Uudet metsiensuojelun keinot
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
0 20 40 60 80 100
Kansallis- ja luonnonpuistot / National- och naturparker
Suot / Myrar Rannat /
StränderVanhat metsät / Gamla skoga
Natura (ohjelmien ulkopuoliset / utanför programmen)
Lehdot / Lundar Lintuvedet /
Fågelvatten
% 2004 2007
0 20 40 60 80 100
Kansallis- ja luonnonpuistot / National- och naturparker
Suot / Myrar Rannat /
StränderVanhat metsät / Gamla skoga
Natura (ohjelmien ulkopuoliset / utanför programmen)
Lehdot / Lundar Lintuvedet /
Fågelvatten
% 2004 2007
Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuutta turvataan mm. luonnonsuojeluohjelmien toteutuksen eli suo- jelualueiden perustamisen avulla. Monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole pysähtynyt. Suo- jeluun on tullut viime vuosina monia uusia vapaaehtoisia keinoja (mm. METSO -ohjelma), mutta vanhojen suojeluohjelmien toteuttamisen ollessa kesken, on uusia toimenpiteitä saatu hitaasti liikkeelle.
Suojelualueiden perustaminen kuvaa erilaisten luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien, lajien ja eliöyhteisöjen suojelutilanteen. Suojelun tarkoituksena on ohjata kyseisten alueiden hoitoa ja käyttöä siten, että pystytään turvaamaan lajien ja luonto- tyyppien säilyminen. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ja Natura-alueiden suo- jelu tulee toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Eniten toteuttamattomia suojelualueita on lintuvesi- ja lehtoalueilla sekä ohjelmien ulkopuolisilla Natura-alueilla.
LeenA LeHToMAA
Metsäluonnon monimuotoisuutta turva- taan varsinaisten luonnonsuojelualuei- den ulkopuolella maanomistajien kiin- nostukseen pohjautuen. Vuonna 2007 päättynyt Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) ja sen jälkeinen alkanut METSO II tarjoavat useita vapaaehtoisen suojelun keinoja.
Lounais-Suomen alueella valtakun- nallisten suojeluohjelmien toteuttami- nen on kesken, ja vapaaehtoisten suoje- lumuotojen markkinointi on vasta pää- semässä vauhtiin. Vapaaehtoisin keinoin suojellun metsäalan osuus on kasvanut vuoden 2003 noin 200 hehtaarista lähes 1200 hehtaariin vuonna 2007.
Luonnonarvokauppa, jossa maan- omistaja ylläpitää ja/tai lisää luonto- arvoja metsässään, sovitaan yleensä 10 vuoden määräajaksi. Näin ollen suoje- lualojen määrä elää koko ajan. Valtaosa luonnosta on suojelualueiden ulkopuo- lella. Monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että luonnon monimuotoi- suus otetaan huomioon kaikessa toimin- nassa, erityisesti maankäytön suunnitte- lussa sekä maa- ja metsätaloudessa.
www.ymparisto.fi/los/lumo Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisaste varsinais- Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2004 ja 2007.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 9
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
kuLTTuuRI- YMPÄRISTÖ
www.ymparisto.fi/los/kulttuuriymparisto
AnnA-LeenA SePPäLä
kulttuuriympäristö ja maisema
Perinnemaisemat
Maaseudun perinnemaisemien hoidon tavoitteena on säilyttää ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet maisemassa. Perinnemaisemat ovat erilaisia niitty- jä, hakamaita ja metsälaitumia, jotka ilman raiva- usta, niittoa ja laiduntamista kasvavat umpeen ja häviävät. Nämä luontotyypit ovat kasvi- ja eläin- lajistoltaan erittäin monimuotoisia. Maatalouden muuttuessa sadat lajit ovat uhanalaistuneet ja ai- emmin runsaslukuiset lajit ovat taantuneet voi- makkaasti.
Kiinnostus perinnemaisemien hoitoon on vuo- sien myötä kasvanut. Kuvat hoidon piirissä ole- vista perinnemaisemista kuvaavat osuutta kaikis- ta eri tavoin kartoitetuista perinnemaisemista. Val- taosaa perinnemaisemista hoidetaan maatalouden ympäristötuen perinnebiotooppi -sopimuksilla.
Varsinais-Suomessa perinnemaisemien sopimus- pinta-ala on ollut kasvussa vuodesta 1998 lähtien.
Sen sijaan Satakunnassa lopettaneiden karjatilojen määrä näkyy suoraan vähennyksenä sopimuksilla hoidettavien perinnemaisemien pinta-alassa.
Tulevaisuudessa tulee panostaa hoitopinta-alan kasvattamisen lisäksi myös olemassa olevien sopi- musalueiden hoidon laatuun. Tilakohtaisella neu- vonnalla on tässä erityisen suuri merkitys.
rakennuskulttuuriselvitykset
Riittävä tieto alueen rakennuskulttuurista on välttämätön pohja kaikelle maankäytön suunnittelulle sekä rakennetun kulttuuri- ympäristön käytölle esimerkiksi matkailus- sa ja kunnan vetovoimatekijänä. Rakennus- kulttuuriselvitykset kertovat työstä kulttuu- riympäristöarvojen vaalimiseksi. Selvityksil- lä pyritään saamaan sekä laaja-alainen kuva että yhtenäinen tiedosto paikkakunnan ra- kennuskulttuurista ja kulttuurihistoriallises- ti arvokkaista kohteista.
Jatkossa tulee kehittää erityisesti kult- tuuriympäristön arvottamisen menetelmiä ja kansalaisten tietoisuutta oman kuntansa rakennuskulttuurista ja sen arvoista. Tietoa tulee kerätä ja päivittää jatkuvasti. Tietoa ja- kamalla ihmisten ymmärrys omaa kulttuuri- ympäristöään kohtaan lisääntyy, mikä puo- lestaan vahvistaa paikallisidentiteettiä.
Vampula
Nauvo Nagu Korppoo Korpo
PORI BJÖRNEBORG
Dragsfjärd Eura Luvia
Iniö
Karvia
Merikarvia Sastmola
UUSIKAUPUNKI NYSTAD
RAUMA RAUMO
Kustavi Gustavs
SOMERO LAITILA
LETALA
Lavia
Perniö Bjärnå Yläne
Kemiö Kimito Houtskari
Houtskär
Pöytyä LOIMAA ULVILA
ULVSBY
Eurajoki Euraåminne
Siikainen Siikais
Mynämäki Virmo
Halikko
Kisko Sauvo
Sagu KANKAANPÄÄ
KOKEMÄKI KUMO
HUITTINEN Köyliö
PARAINEN PARGAS
Lieto Lundo Säkylä
TURKU ÅBO Lappi
Kiikala Koski Honkajoki
Rymättylä Rimito
Pomarkku Pomark
Alastaro
PAIMIO PEMAR Noormarkku
Norrmark
Marttila St.Mårtens Jämijärvi
Pyhäranta
SALO Vehmaa
Vemo Nakkila
Pertteli Taivassalo
Tovsala Aura
Velkua Nousiainen Nousis
Mellilä
Piikkiö Pikis
Särkisalo Finby Kiukainen Kiukais
Kiikoinen
Oripää
Masku
Kuusjoki
Suomusjärvi Vahto
Västanfjärd Muurla Askainen
Villnäs
Tarvasjoki Lemu
HARJAVALTA
Rusko Merimasku
NAANTALI NÅDENDAL
KAARINA St.KARINS RAISIO RESO
0 25 50km
© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08
© Lounais-Suomen ympäristökeskus rakennuskultturiselvitys tehty byggnadskulturutredning gjord
Rakennuskulttuuriselvitykset Lounais- Suomessa vuonna 2007
Lähde: Turun maakuntamuseo ja Satakunnan Museo
Maatalouden ympäristötuen perinnebiotooppi- sopimuksella hoidettujen perinnemaisemien pinta-ala 1998 – 2007.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, varsinais-Suomen ja Satakunnan Te-keskukset
ha
Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta 2007
1998 2000 2002 2004 2006
4 500 4 000 3 500 3 000 2 500
0 1 000 1 500 2 000
500
joHAnnA frAnzén
Kulttuuriympäristön ja maiseman merkitys on noussut aiempaa suurempaan arvoon. Perinteistä rakennuskantaa halutaan vaalia niin taajamissa kuin maaseudullakin. Kulttuuriympäristöihin liit- tyvä luonto, esim. perinnemaisemat, koetaan tärkeäksi osaksi ko-
konaisuutta. Rakennuskantaa ja kulttuurimaisemia on inventoitu, mutta merkittävää panostusta tarvitaan myös korjausrakentamiseen ja alueiden muuhun hoitoon.
10 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /losLounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
RISkIT
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
KIMMo PAKArInen
Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hal- linta on tärkeää kaikessa toiminnassa. Mo- nissa toiminnoissa vaikutusten arviointi on kohtalaisen kattavaa. Merkittävä osa pääs- töistä syntyy erilaisissa häiriötilanteissa. Ris- kienhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossa enemmän.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrän ke- hitys kuvaa onnistumista onnettomuusris- kien hallinnassa. Ympäristöonnettomuu- det voivat vaikuttaa haitallisesti maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Ylivoimaisesti eniten öljy- ja kemikaalivahinkoja tapahtuu liikenteessä laitteiden rikkoutuessa tai lii- kenneonnettomuuksien yhteydessä. Myös teollisuudessa ja kiinteistöillä sattuu merkit-
0 50 100 150 200 250 300
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 kpl / st.
Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta
Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrä varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1996 – 2007.
Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PronTo
tävä määrä öljy- ja kemikaalivahinkoja. Suu- rin osa vahingoista sattuu maa-alueilla. On- nettomuusriskiä pyritään jatkuvasti pienen- tämään esimerkiksi parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja riskien hallinnan avulla sekä parantamalla torjuntavalmiutta ja toi- mijoiden yhteistyötä.
Tapahtuneiden öljy- ja kemikaalivahinko- jen määrä on laskenut viime vuosina liiken- teen määrän ja teollisen tuotannon kasvus- ta huolimatta. Vaikka kehityksen suunta on ollut suotuisa, tulee erityisesti liikenteen ris- kienhallinnan kehittämiseen kiinnittää edel- leen huomiota. Erityisesti pohjavesialueilla olevien teiden suojausta ja kuljetusten ohjaa- mista turvallisille reiteille tulee jatkaa.
Ympäristövaikutukset ja riskit
www.ymparisto.fi/los/ymparistoriskit
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 11
Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los
YMPÄRISTÖ- vASTuu
Yhdyskuntajäte
Yhdyskuntajätteen määrän ja hyötykäytön kehitys kuvaa sekä jätehuollon toimivuut- ta että myös ekotehokkuutta ja ympäristö- vastuullisuutta. Yhdyskuntajätteellä tarkoi- tetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muus- sa toiminnassa syntyviä jätteitä.
Vuoden 2002 jälkeen on yhdyskuntajät- teen määrä Lounais-Suomessa vakiintunut noin 350 000 tonnin vuotuiselle tasolle. Yh- dyskuntajätteen hyödyntämisaste on vajaa 50 %. Uuden valtakunnallisen jätesuunni- telman tavoitteena on, että vuonna 2016 yh- dyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %, joten loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 %. Lounais-Suomessa tämä ta- voite on toteutumassa vasta sen jälkeen, kun nyt suunnitteilla olevat jätemateriaaleja hyö- dyntävät laitokset ovat toiminnassa seuraa- van vuosikymmenen lopulla.
vedenkulutus
Vedenkulutus kuvaa ympäristötietoisuut- ta ja -vastuullisuutta. Se kertoo luonnon- varojen kulutuksesta – niin veden kuin myös energian, jota tarvitaan veden käsittelyyn ja lämmittämiseen. Veden ominaiskulutuksel- la tarkoitetaan vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaamaa talousvesimäärää jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella.
Ominaiskulutus sisältää muun muassa koti- talouksien, teollisuuden, maatalouden ja jul- kisten palvelujen käyttämän veden.
Vedenkulutusmäärät asukasta kohden ovat olleet laskussa jo 70-luvun lopusta läh- tien ja lasku on jatkunut edelleen. Tähän on syynä vedenkulutustottumusten muuttumi- nen, asuntokohtaiset mittauksen lisääntymi- nen, veden hinta ja laitteiden sekä tuotan- toprosessien kehitys vettä säästävämmik- si niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin osalta. Lisäksi vesijohtoverkostojen vuoto- vesiä on saatu pienennettyä viimeisten vuo- sien aikana.
Tero SIvULA
veden ominaiskulutus varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1970–2000.
Lähde: Ympäristöhallinto, Yhdyskuntien vesi- ja viemä- rilaitosrekisteri
Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö Lounais-Suomessa 2002–2006.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus
0 50 100 150 200 250 300 350 400
70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 l/asukas/vrk
l/invånare/dygn
54 % 52 % 52 % 54 % 52 %
30 % 31 % 32 % 31 % 32 %
16 % 16 % 15 % 15 % 16 %
0 50 100 150 200 250 300 350 400
2002 2003 2004 2005 2006
1000 tonnia/vuosi 1000 ton/år
Hyödynnetty energiana Återvunnet som energi Hyödynnetty aineena Återvunnet som substans Loppusijoitettu kaatopaikalle Slutdeponerat på avstjälpningsplats
Ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus
www.ymparisto.fi/los/ymparistovastuu
Ympäristövastuullisen ja ekotehokkaan toiminnan edistäminen on viime aikoina sujunut suotuisassa ilmapiirissä. Tähän on vaikutta- nut mm. ilmastonmuutoskeskustelu. Prosessi ympäristötietoisuu- desta käytännön toimiin on kuitenkin hidas. Alueellinen kestävän
kehityksen työ on ottanut viime aikoina uusia askeleita. Varsinais- Suomessa aloitti toimintansa VALONIA – Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Satakunnassa mm. ympäristökas- vatustoiminta on edistynyt hankkeiden turvin aivan viime aikoina.
54 % 52 % 52 % 54 % 52 %
30 % 31 % 32 % 31 % 32 %
16 % 16 % 15 % 15 % 16 %
0 50 100 150 200 250 300 350 400
2002 2003 2004 2005 2006
1000 tonnia/vuosi 1000 ton/år
Hyödynnetty energiana Återvunnet som energi Hyödynnetty aineena Återvunnet som substans Loppusijoitettu kaatopaikalle Slutdeponerat på avstjälpningsplats
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Puhelin, vaihde: 020 610 102 Asiakasneuvonta: 020 690 162 faksi. 020 490 3509
Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, Turku ja valtakatu 6, Pori Postiosoite: PL 47, 20801 Turku
www.ymparisto.fi/los 2 0 0 8
LuONNON- vARAT
YMPÄRISTÖN TILA
Soran ja kalliokiviaineksen käyttö kertoo uu- siutumattomien luonnonvarojen käytöstä.
Suunnittelemattomassa soravarojen käytös- sä on vaarana, että soravarat kulutetaan lop- puun. Soranotto on riski pohjavesiesiinty- mille ja se vaikuttaa usein haitallisesti myös ympäröivään maisemaan ja luontoon. Kal- liokiviaineksen otolla voidaan osaltaan kor- vata soranottoa, mutta myös se tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti aiheuttamat- ta haittaa luonnolle ja maisemakuvalle.
Vuosittainen ottomäärien vaihtelu kertoo lähinnä rakennustoiminnan volyymin vaih- telusta. Luonnonvarojen säästämiseksi kor- vaavien materiaalien käyttöä ja kierrätys-
rodeo / TUoMAS MArTTILA
Soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2001–2006.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
tä tulee tehostaa. Rakentamisessa voidaan esimerkiksi käyttää jätemateriaaleja kuten rakennuskivilouhimoiden sivukiveä sekä energiantuotantolaitosten tuhkaa ja kuonaa.
Maa-ainesvarojen käyttöön liittyvää oh- jausta ja seurantaa on kehitetty. Hankkeissa on keskitytty pohjaveden suojelun ja kiviai- neshuollon yhteensovittamiseen, soranotto- alueiden tilan ja kunnostustarpeen kartoi- tukseen sekä maa-ainesten ottamisen seu- dulliseen ohjaukseen. Suunnitelmallisuutta on pyritty lisäämään myös ottamissuunni- telmien sisältöön kohdistuvalla neuvonnal- la.
www.ymparisto.fi/los/maaperä
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000
2001 2002 2003 2004 2005 2006
sora / grus kalliokiviaines / stensubstanstäkt 1000 m3/v
1000 m3/år
