YMPÄRISTÖN TILA

(1)

K e s k i - S u o m i

MAIJA MUSSAARI

2 ...

Vesienhoito edelleen ykkösasia

3 ...

Ilmaa kuormittavat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus

4 ...

Pintavesien tila pääosin hyvä

6 ...

Hajakuormitus suurin vesistökuormittaja

7 ...

Vesihuoltolaitoksia koskevat määräykset lisääntymässä

8 ...

Luonnonsuojelualueverkosto valmistumassa

9 ...

Kulttuuriarvoja ympäristössä

10 ...

Jätteiden hyödyntäminen lisääntynyt

11 ...

Keski-Suomi aktiivinen vesistökunnostaja

12 ...

Ympäristön tilaan voi jokainen vaikuttaa

YMPÄRISTÖN

TILA 2 0 0 8

(2)

K e s k i - S u o m i

Vesienhoito edelleen ykkösasia

Keski-Suomi on metsien ja reitti- vesistöjen maakunta. Maakunnan ympäristön tilaa voisi luonnehtia tällä hetkellä jotakuinkin hyväksi.

Keski-Suomen vesien tila on parantunut huomatt avasti 1970-luvulta lähtien aina näi- hin päiviin saakka. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitusta on saatu lupa- ohjauksen ja puhdistamoinvestointien avulla vähennett yä merkitt ävästi. Samoin teollisuuden ja energiantuotannon ilmapäästöjen vähentäminen on ollut parin viimeisen vuo- sikymmenen aikana huomatt avaa. Yhdys- kuntien ilmanlaatu onkin pääosin hyvä ja vain poikkeuksellisesti epätyydytt ävä esimerkiksi keskitalven inversiotilanteissa ja kevään kuivien pölyepisodien aikana.

Ympäristön tilan edelleen parantaminen ja ylläpito edellytt ävät kuitenkin jatkossakin merkitt ävää panostusta. Selkeitä haasteita ovat muun muassa vesien tilassa tapahtuva hiipivä ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöitymiskehitys etenkin suurten järvien lahtialueilla. Ravinnekuormitus on suurelta osalta peräisin maa- ja metsätaloudesta, mis- sä edellytetäänkin jatkossa entistä paremmin järjestett yä vesiensuojelua. Keski-Suo- melle muodostaa erityisen suuren haasteen näköpiirissä oleva turvetuotannon kaksin- kertaistaminen lähivuosien aikana Jyväsky- län Keljonlahden voimalaitoksen poltt oaine- huollon vuoksi. Keski-Suomen turvetuotan- to on keskitt ynyt tällä hetkellä Suomenselän alueelle Saarĳ ärven reitin varsille. Reitin vesien tila on runsaiden suomaiden luontai- senkin kuormituksen seurauksena huono ja sitä lisää osaltaan voimakas turvetuotanto sekä maa- ja metsätalous. Turvetuotannon vesiensuojelutoimiin on panostett ava jatkossa erityisen paljon. Turvetuotannon vesien- käsitt elyn teknologiaa on kehitett ävä voi-

Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta

Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimialuett a. Sa- man aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila -katsaus.

Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liitt yvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uu- simmat päivitykset. Keski-Suomen ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Keski- Suomen ympäristökeskuksen asiantuntĳ at. Tietolähteinä on käytett y ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä.

makkaasti ja sovellett ava sitä intensiivisesti käytäntöön.

Ilmastonmuutoksen hallinta on Keski- Suomellekin merkitt ävä haaste. Keski-Suo- melle on luonteenomaista yhdyskuntien väliset pitkät etäisyydet. Lisäksi valtakunnallisten väylien läpikulku ja risteäminen maakunnassa synnytt ävät suuren liikenne- suoritt een. Tavarankuljetuksen ja henkilö- liikenteen, erityisesti henkilöautojen, sekä energiantuotannon CO₂-päästöt ovat merkitt ävä osa ilmastonmuutosta eteenpäin vie- västä kuormituksesta. Tärkeää onkin panos- taa yhdyskuntarakenteen koossa pitämiseen

tähtääviin kaavoituksen keinoihin, joilla osaltaan rajoitetaan liikennetarvett a.

Keski-Suomella on vastuu erityisesti met- säluonnon biodiversiteetin suojelusta. Val- takunnallisten suojeluohjelmien toteutt aminen on päätösvaiheessaan. Suojelualueiden pinta-ala koko maakunnassa tulee olemaan kahden prosentin luokkaa. Sitä on pidett ä- vä valtakunnallisesti kohtuullisena. Jatkos- sa etenkin METSO-ohjelman toteutt amisella voitaneen erityisesti metsäluonnon suojelussa vielä edistyä.

www.ymparisto.fi /ksu/ymparistontila

JAN LUSTIGANNA UUSITALO

YMPÄRISTÖN TILA

2 0 0 8

(3)

ILMA

Keski-Suomen ilmanlaatuun vaikutt avat eniten liikenteen päästöt. Ilmanlaatua hei- kentää keväisin liikenteen aiheutt ama katu- pöly ja pitkillä pakkasjaksoilla typenoksidi- päästöt, jotka pysyvät paikoillaan heikkojen tuuliolosuhteiden takia.

Ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimises- ti Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsän seudulla. Ilmasta mitataan rikkidioksidi, typenoksideita, hiukkasia ja hengitett äviä hiukkasia (PM10). Hengitett ävien hiukkas- ten raja-arvolukema on ylitt ynyt keväisin sa- tunnaisesti katupölyn vuoksi. Jyväskylässä ja Äänekoskella on käytössä ilmanlaatuin- deksi, jolla asukkaille annetaan ajantasaista tietoa ilmanlaadusta Internetissä.

Oheiset kaaviot esitt ävät ilmaan pää- sevien epäpuhtauksien kokonaispäästöjä

Keski-Suomessa. Ilmaan pääsevät epäpuh- taudet ovat peräisin pistekuormitt ajien pääs- töistä kuten lupavelvollisten teollisuus- ja energiantuotantolaitoksen päästöistä sekä kotitalouksien, palvelusektorin, liikenteen, maatalouden, pienteollisuuden, jätt eiden käsitt elyn, liuott imien ja tuott eiden käytöstä aiheutuvista päästöistä.

Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähentyneet

Teollisuuden ja energiantuotannon osuus fossiilisista poltt oaineista peräisin olevis-

Ilmaa kuormittavat pääasiassa liikenne, energiantuotanto ja teollisuus

Maankäytön suunnittelu ja ilmastonmuutos

Maankäytön suunnitt elu on keskeisessä ase- massa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ta- voitt eena on luoda yhdyskuntarakenne, jossa autoliikenteen tarve vähenee. Kaavoituk- sessa tehtävät linjaukset toimintojen – kuten asumisen, palvelujen ja työpaikka-alueiden - sĳ oitt amisesta määräävät yhdyskuntien il- mastorasitt een pitkälle tulevaisuuteen.

Keski-Suomen kuntien maankäytön suunnitt elun painopiste on 2000-luvulla siir- tymässä rantojen yleiskaavoituksesta taajamien suunnitt eluun. Taajamien yleiskaavoi- tustyö on alkamassa tai alkanut useissa kunnissa. Uutt a on yleiskaavoitusta tukevien ko- konaisvaltaisien suunnitelmien tekeminen.

Tällaisia strategisia hankkeita on Äänekos- kella, Jyväskylän seudulla ja Jämsässä.

Keski-Suomessa väestö on viimeisten 20 vuoden aikana keskitt ynyt taaja-

NO_x

Hiukkaset SO₂ t t

CO₂

www.ymparisto.fi /ksu/ilma

www.ymparisto.fi /ksu/

rakennettuymparisto

ta hiilidioksidipäästöstä on Keski-Suomes- sa noin 44 %, rikkidioksidipäästöistä noin 87 %, typenoksidipäästöistä noin 39 % ja hiukkaspäästöistä noin 21 %.

Fossiilisista poltt oaineista peräisin ole- vat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosituhannen alun jälkeen tuotannon kasvusta huolimatt a. Tähän ovat vaikutt aneet metsäteollisuuslaitosten yhteyteen Jämsän- koskelle ja Äänekoskelle rakennetut suuret voimalaitokset, joiden pääpoltt oaineena on puuperäinen poltt oaine. Myös Jyväsky- län Rauhanlahden voimalaitoksella on li- sätt y puuperäisten poltt oaineiden käytt öä, mikä on vähentänyt turpeen käytt öä. Keski- Suomessa on rakennett u myös useita pie- nempiä puuperäisellä poltt oaineella toimi- via lämpökeskuksia.

Teollisuuslaitosten ja energiantuotannon uusiutuessa hiukkaspäästöjen puhdistus- laitt eet ovat tehostuneet eivätkä päästöt ole lisääntyneet tuotannon kasvusta huolimatt a.

Metsäenergian käytön lisääntyminen puo- lestaan näkyy vähentyneinä rikkidioksidi- päästöinä. Typenoksidipäästöt ovat vähen- tyneet uusien katt iloiden tuoman poltt otek- niikan vuoksi.

miin, erityisesti Jyväskylän kaupunkiseu- dulle sekä maaseudun kuntakeskuksiin.

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestel- män mukaan vuonna 2007 Jyväskylän kes- kustasta asui viiden kilometrin etäisyydellä 31 %, 10 kilometrin etäisyydellä 41 % ja 20 kilometrin etäisyydellä jo 51 % keskisuoma- laisista.

Osa Jyväskylän seudun suhteellisen tii- viistä rakenteesta on syntynyt ilman kaava- suunnitt elua, minkä vuoksi työmatka- ja asi- ointiliikenne on pääasiassa yksityisautoilun varassa. Tulevaisuuden haaste onkin luoda kaavoituksella ehyempi ja tiiviimpi kaupun- kirakenne, joka parantaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

Lähde: Hertta- ja VAHTI-ympäristötietojärjestelmät

(4)

Pintavesien tila pääosin hyvä

Pintavesien ekologinen tila arvioidaan erin- omaiseksi, hyväksi, tyydytt äväksi, vältt ä- väksi tai huonoksi sen mukaan, kuinka paljon ne ovat heikentyneet ihmistoiminnan takia. Tilan arvioinnin pohjana ovat vesistöjen luontaiset ominaispiirteet, joihin nykyistä tilaa verrataan. Arvio tehdään biologisten te- kĳ öiden, kuten kalojen, pohjaeläinten, levien ja vesikasvien, esiintymisen perusteella. Mi- käli biologista aineistoa ei ole käytett ävissä, arvio joudutaan tekemään asiantuntĳ a-ar- viona vedenlaadun perusteella. Keinotekoi- set tai voimakkaasti muutetut vesistöt, kuten padotut joet, luokitellaan suhteessa parhaa- seen saavutett avissa olevaan tilaan.

Keski-Suomessa on vuonna 2008 luokiteltu noin 360 vesistöä, joista 70 % on luokiteltu hyviksi tai erinomaisiksi. Tätä heikommassa tilassa on vajaa neljännes luokitelluista jär- vistä ja noin 40 % joista. Suuret järvet, kuten Päĳ änne ovat paremmassa tilassa kuin pie- nemmät järvet, jotka sĳ aitsevat usein maata- lousvaltaisilla tai muuten hajakuormitetuilla alueilla. Saarĳ ärven reitillä on runsaasti ha- jakuormitett uja järviä, joissa rehevöitymis- haitat, kuten leväkukinnot, ovat yleisiä. Rei- tin tilaa seurataan muun muassa Aitt okos- ken näytepisteessä. Pistekuormitus on viime vuosina vähentynyt esimerkiksi metsäte- ollisuuden osalta. Jämsänjoki on esimerkki alueesta, jossa seurataan metsäteollisuuden sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia vesien tilaan. Jokien tila on Kes- ki-Suomessa järviä heikompi. Usein jokien tilaa alentavat myös vesistöjen rakenteelliset muutokset, joiden perusteella voimakkaasti muutetuiksi on nimett y Tourujoki, Jämsänjo- ki, Suojoki, Parantalankoski ja Leuhunjoki.

EU:n säädösten mukaan pintavesien tulee olla vähintään hyvässä tilassa vuoteen 2015. Tavoitt eiden toteutt aminen edellytt ää vesiensuojelutoimenpiteitä, joita esitetään vesienhoitosuunnitelmissa ja ympäristökes- kuskohtaisissa toimenpideohjelmissa.

www.ymparisto.fi /ksu/vesienhoito www.ymparisto.fi /ksu/pintavesientila

Keski-Suomen pintavesien tila vuonna 2008. Luokkien osuu- det on laskettu luokiteltujen jokien ja järvien lukumääristä.

Voimakkaasti muutetut vedet eivät ole mukana kuvassa.

Luokittelu perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin ja sitä toteuttavaan lainsäädäntöön.

Uudessa pintavesien luokituksessa on arvioitu Keski-Suomen vesis- töjen tila. Suurin osa Keski-Suo- men pintavesistä – järvistä ja jois- ta – on tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hajakuormitteisissa vesissä on suurimmat vesiensuojelulliset ongelmat.

Lähde: Keski-Suomen ympäristökeskus

YMPÄRISTÖN TILA

2 0 0 8

(5)

Haittailmiöiden seuranta

PINTA- VESIEN

TILA

Päijänteen Vanhanselän kokonaisfosforipitoisuudessa näkyy laskeva suuntaus muun muassa järveen kohdistuvan piste- kuormituksen kuten teollisuuden vesistökuormituksen vä- hentymisen seurauksena. Pitkällä aikavälillä tapahtuvalla seu- rannalla saadaan arvokasta tietoa vedenlaadun muutoksista.

Pitoisuudet ovat vuosittaisia keskimääräisiä arvoja.

Aittokosken havaintopaikka kuvaa Saarijärven reitiltä tule- van veden laatua. Kokonaisfosforipitoisuus kuvastaa alueen rehevyystason nousua. Saarijärven reitillä muun muassa hajakuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on merkittävä.

Pitoisuudet ovat vuosittaisia keskimääräisiä arvoja.

Jämsänjoen kokonaisfosforipitoisuus on laskenut muun muassa teollisuuden ja jäteveden puhdistamoiden tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden myötä. Pitoisuudet ovat vuosittaisia keskimääräisiä arvoja.

Anabaena -sukuun kuuluvat sinilevät ovat myös Keski- Suomessa yleisiä leväkukinnan aiheuttajia.

Levähaittarekisterin havaintojen määrät Keski-Suomessa vuosina 2000 – 2007. Havainnoissa ovat mukana sinilevien lisäksi mm. siitepölyn, suopursuruosteen ja rihmamaisten viherlevien aiheuttamat ilmiöt.

Pintavesien tilan seuranta

Vesien tilaa Keski-Suomessa seurataan sekä ympäristöhallinnon omien seurantojen ett ä vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmien kautt a, joista jälkimmäisten toteutt amisesta vastaavat toiminnanharjoitt ajat. Ympäristöhallin- non seurantaohjelma muodostuu sekä vuositt ain ett ä muutaman vuoden välein seurat-

tavista kohteista. Vuositt ain seurannassa on ollut noin 300 kohdett a, joista noin 100—150 kohteen tilaa on kartoitett u kertaluonteises- ti. Jokien osuus seurannasta on ollut noin kolmannes. Pisimmät aikasarjat ovat suu- rimmilla järvillä, joista tietoa on aina 1960- luvulta lähtien. Parhaillaan valmistellaan uutt a ohjelmakautt a ja se pyörähtää käyntiin vuoden 2009 alussa.

Seuratt avia muutt ujia ovat muun muassa veden ravinnepitoisuudet, happi, veden väri, sähkönjohtavuus, pH, ja erityi-

Keski-Suomen ympäristökeskus kerää tietoa myös vesien erilaisista haitt ailmi- öistä. Näiden ilmoitusten ja levänäytt eiden määrät ovat 2000-luvulla vaihdelleet 32 havainnosta 55:een vuositt ain. Eniten havaintoja on heinä–elokuulta, mutt a yksitt äisiä havaintoja on myös talvikuu- kausilta. Pääosa havainnoista koskee sinilevien massaesiintymisiä, mutt a etenkin alkukesälle on tyypillistä myös siite- pölyn aiheutt amat haitat.

www.ymparisto.fi /ksu/levatilanne

sesti jokihavaintopaikoilla kiintoainepitoi- suus. Fysikaalis-kemiallisten muutt ujien li- säksi seurantaohjelmissa on mukana myös biologisia muutt ujia. Järvissä seuratt avia muutt ujia ovat muun muassa kasviplank- ton, pohjaeläimet ja kalat. Jokialueilla seurataan piileviä, pohjaeläimiä ja kaloja. Näiden muutt ujien osalta tarkastellaan muun muassa biomassan ja lajisuhteiden muutoksia sekä tiett yä tilaa indikoivien lajien esiinty- mistä ja määrää.

ANSSI ELORANTA

Lähde: Hertta-ympäristötietojärjestelmä

Lähde: VETREK-ympäristötietojärjestelmä

(6)

KUORMITUS VESIIN

Vesistöön tulee ravinnekuormitusta luonnon huuhtoutumana sekä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Luonnon huuhtoutumal- la tarkoitetaan luonnontilaisilta maa-alueilta vesistöön tulevaa huuhtoutumaa sekä maal- le sataneen veden ja lumen aiheutt amaa kuormitusta. Luonnon huuhtoutuman osuus Keski-Suomessa on noin kolmannes sekä typen ett ä fosforin kokonaiskuormituksesta.

Ihmistoiminnasta aiheutuva kuormitus voidaan jakaa haja- ja pistekuormitukseen. Ha- jakuormituslähteitä ovat maa- ja metsätalo- us, loma- ja haja-asutus sekä vesistöön ilman kautt a tuleva laskeuma. Pistekuormitusläh- teitä ovat teollisuus, yhdyskunnat, kalankas- vatus ja turvetuotanto.

Noin 60 % vesistöön tulevasta fosfori- ja 55 % typpikuormituksesta on peräisin haja- kuormituksesta. Hajakuormituksen paino- pistealueita on Saarĳ ärven reitillä, Laukaan, Hankasalmen ja Jämsän alueilla sekä Jyväs- kylän ympäristössä. Maatalous on suurin ve- sistökuormitt aja Keski-Suomessa: sen osuus fosforikuormituksesta on kolmannes ja typpikuormituksesta viidennes. Haja-asutus on maatalouden jälkeen seuraavaksi suurin fosforikuormitt aja sen osuuden ollessa noin 10 %. Typpikuormituksesta sen osuus on selvästi pienempi, noin 2 %. Metsätalou- den osuus fosforikuormituksesta on runsaat 5 % ja typestä noin 3 %. Metsätalouden kuormitus näkyy ravinnekuormitusta enemmän kiintoainekuormituksessa, kemiallisessa ha- penkulutuksessa ja virtaaman muutoksissa.

Metsätalous kuormitt aa erityisesti latvavesi- en puroja ja lampia, joiden valuma-alueilla se on usein suurin kuormitt aja.

Pistekuormitustakin tulee yhä vähentää

Teollisuuden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on runsaat 4 % fosforin ja runsaat 2 % typen kuormituksesta. Noin 95 % teollisuuden ravinnekuormituksesta tulee kolmelta suurimmalta puunjalostus- tehtaalta: Metsä-Botnia Oyj:n Äänekosken tehtailta sekä UPM-Kymmene Oyj:n Jäm- sänkosken ja Kaipolan tehtailta. Ravinne- kuormituksen lisäksi teollisuuslaitoksilta tulee vesien happea kulutt avaa kuormitusta sekä kiintoainekuormitusta. Teollisuuden vesistökuormitus on pienentynyt Keski-Suo- messa vesiensuojelun tehostumisen myötä merkitt ävästi. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 sekä typpi- ett ä fosforikuormitus on vähen- tynyt noin 65 %.

Yhdyskuntajätevesien osuus on runsaat 3 % fosforin kokonaiskuormituksesta, mut- ta typenkuormituksesta sen osuus on selväs- ti suurempi, noin 10 %. Jyväskylän Seudun puhdistamon osuus yhdyskuntien jäteve- sien ravinnekuormituksesta on merkitt ävä.

Fosforikuormituksesta sen osuus on noin 60

% ja typpikuormituksesta noin 70 %. Yhdys- kuntien puhdistamoilta tulee alapuoliseen vesistöön myös happea kulutt avaa kuormitusta ja kiintoainekuormitusta. Jätevedet saatt avat heikentää myös vesistöjen hygiee- nistä tilaa. Yhdyskuntien jätevesipuhdista- mojen fosforikuormitus on Keski-Suomes- sa vähentynyt vesiensuojelun tehostumisen myötä vuodesta 1990 vuoteen 2007 noin 40 %. Sen sĳ aan typpikuormitus on samana aikajaksona kasvanut noin 60 %.

Turvetuotannon osuus vesistöön tulevasta kokonaiskuormituksesta on sekä fosforin ett ä typen osalta alle prosentin luokkaa.

Paikallisesti se saatt aa olla merkitt ävä kuormittaja. Turvetuotannosta tulee ravinne- kuormituksen lisäksi alapuoliseen vesistöön kiintoainekuormitusta sekä kemiallista hap-

pea kulutt avaa kuormitusta. Keski-Suomen turvetuotannosta noin puolet on sĳ oitt unut Saarĳ ärven reitille, missä sen vaikutuksetkin ovat selvimmin nähtävissä. Keljonlahden voimalaitoshankkeen myötä turvetuotannon on arvioitu lisääntyvän Keski-Suomes- sa vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaiseksi, mikä merkitsee myös kuormituksen kasvua.

Turvetuotannon vuositt ainen kuormitus on viime vuosina ollut keskimäärin 2 t fosforia ja 60 t typpeä. Kuormitukselle on ominaista, ett ä se vaihtelee vuositt ain ja vuodenajoitt ain valunnan mukaan.

Kalankasvatuksen osuus Keski-Suomen vesistöihin tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta on alle prosentin luokkaa. Kuormi- tus voi kuitenkin paikallisesti vaikutt aa ala- puolisen vesistön tilaan. Kalakasvatuksen vuositt ainen kuormitus on ollut viime vuosina luokkaa 2,5 t fosforia ja 24 t typpeä. Vuo- teen 1990 verratt una sekä fosfori- ett ä typpikuormitus on vähentynyt noin 50 %.

Hajakuormitus suurin vesistökuormittaja

Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesistöi- hin Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella vuosina 1990—2007

Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesistöi- hin Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella vuosina 1990—2007

www.ymparisto.fi /ksu/vesienhoito

Lähde: VAHTI-ympäristötietojärjestelmä

MERVI KOSKINEN

YMPÄRISTÖN TILA

2 0 0 8

(7)

VESI- HUOLTO

Keski-Suomen maakunnan asukkaista noin 85 % on yhteisen vesihuollon piirissä juoma- veden osalta. Yhteisiin jätevesiverkostoihin on liitt ynyt noin 80 % maakunnan asukkaista.

Keski-Suomen yhdyskuntien vedenhan- kinta perustuu lähes kokonaan pohjaveteen tai tekopohjaveteen. Vesihuoltolaitoksia on Keski-Suomessa 148 kpl. Vedenott amoita on näillä laitoksilla yhteensä 93 kpl. Viemäri- verkostojen piirissä olevien asukkaiden jäte- vedet käsitellään 27 jätevedenpuhdistamos- sa. Lisäksi maakunnassa on noin kymmenen pienempää yhdyskuntien jätevedenkäsitt e- lyä hoitavaa puhdistamoa.

Keski-Suomessa kaikki keskustaajamat ovat ns. kunnallisten vesihuoltolaitosten tai vesihuoltoyhtiöiden piirissä. Näitä pienem- mät asutuskeskitt ymät ovat valtaosin hoi- taneet yhteisen vesihuollon järjestämisen osuuskuntamuotoisena. Varsinkin osuus- kuntapohjaisia vesihuoltohankkeita on Kes- ki-Suomessa parhaillaan vireillä runsaasti.

Osa on vanhojen osuuskuntien laajentumis- hankkeita ja osa uusien osuuskuntien raken- tamishankkeita.

Vesihuoltolaitosten toiminta kehitt yy tulevaisuudessa yhä vaativammaksi vesi- huoltoa koskevien määräysten lisääntyessä.

Laitosten toimintavarmuusasiat tulevat il- maston ääreisilmiöiden yleistyessä yhä tär- keämmäksi. Varsinkin pienimpien vesihuoltolaitosten tulisi toimintansa tehostamiseksi

miett iä vakavasti yhteistyömahdollisuuksia muiden laitosten kanssa.

Haja-asutuksen jätevesiin huomiota

Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden ja teollisuuden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormitt ajia. Puutt eellises- ti käsitellyt jätevedet voivat heikentää asuin- ympäristön hygieenistä tilaa ja lähivesien laatua tai pilata pohjavesiä.

Valtioneuvoston asetuksella talousjäte- vesien käsitt elystä viemäriverkostojen ul- kopuolisilla alueilla (542/2003) annetaan vä- himmäisvaatimuksia jätevesien puhdistuk- sesta, jätevesĳ ärjestelmien suunnitt elusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta.

Haja-asutuksen jätevesĳ ärjestelmien on täy- tett ävä asetuksen vaatimukset pääsääntöi- sesti 1.1.2014 mennessä. Kunnan ympäris- tönsuojelumääräyksissä voidaan kuitenkin antaa asetuksesta poikkeavia ohjeita. Mikä- li kiinteistölle sĳ oitt uvaan toimintaan tarvi- taan ympäristölupa, sovelletaan jätevesien käsitt elyyn ja johtamiseen ympäristönsuoje- lulakia.

www.ymparisto.fi /ksu/vesihuolto

Vesihuoltolaitoksia koskevat määräykset lisääntymässä

Keski-Suomen pohjavesien tila pääasiassa hyvä

Pohjavett ä esiintyy lähes kaikkialla Kes- ki-Suomen maa- ja kallioperässä. Keski- Suomessa on rajatt u yhteensä 327 pohja- vesialueitt a, joista vedenhankintaa var- ten tärkeitä, eli luokkaan I kuuluvia, on 176. Eniten pohjavesialueita on rajatt u sorasta ja hiekasta koostuvilta maaperä- muodostumilta.

Pohjavesiä on tutkitt u Keski-Suomes- sa yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Pohjavesien tilaa kuvataan määrällä ja laadulla.

Luonnontilaisten pohjavesien mää- rä on Keski-Suomessa yleensä runsas.

Määrää säätelee sadanta ja erityisesti lumi, jonka keväinen sulaminen lisää- kin pohjavesien määrää enemmän kuin syksyiset sateet. Myös ihmistoiminnot ovat vaikutt aneet pohjavesien määrään.

Tällaisissa tapauksissa pohjavesien pin- nat ovat saatt aneet laskea haitallisen sy- välle.

Luonnontilaisten pohjavesien laa- tu on Keski-Suomessa hyvä. Ne ovat useimmiten kuitenkin hiukan happa- mia. Myös kohonneita rauta- ja man- gaanipitoisuuksia voi näissä pohjavesis- sä esiintyä. Joissakin luonnontilaisissa pohjavesissä on havaitt u myös kasvanei- ta radonpitoisuuksia.

Pohjaveden laatuun vaikutt aa alueen maaperän ja kallioperän koostumus, mutt a joissain pohjavesissä näkyy myös ihmistoimintojen vaikutuksia. Tavalli- simmin tällaisissa vesissä esiintyy kohonneita typpi- tai kloridipitoisuuksia.

Pohjavesissä on havaitt u myös erilaisia liuott imia ja torjunta-aineita.

www.ymparisto.fi /ksu/pohjavesi

JUKKA MUTILA KAI VOUTILAINEN

(8)

NATURA 2000

• pinta-ala 85 700 ha,

josta 43 900 ha (51 %) vesialueita,

• 4,3 % maakunnan pinta-alasta

• sisältää eritasoisesti suojeltavia alueita;

tiukimmin suojeltavia alueita 34 000 ha (noin 2 % maakunnan maa-alasta) Luonnonsuojelussa eletään siirtymävaihett a,

jossa valtakunnallisten luonnonsuojeluoh- jelmien pohjalta muodostett avien suojelualueiden perustamisurakka on päätt ymässä.

Luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala tulee nousemaan noin 2 prosentt iin maakunnan maapinta-alasta. Maanomistajille suojelusta maksett avat korvaukset ja myös Natura 2000 -verkoston myötä tulleet uudet velvoitt eet on saatu pääosin hoidett ua. Vas- taavasti Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien hankkeiden vaikutusten arvioinnista on tul- lut toimiva käytäntö.

Luonnonsuojelualueisiin liitt yvä laaja työ, johon sisältyvät suojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnitt e- lu ja järjestäminen sekä valtionmaiden luonnonsuojelualueiden perustaminen, on hyväl- lä alulla ympäristökeskuksen ja Metsähalli- tuksen tiiviinä yhteistyönä. Ympäristökeskus vastaa toiminnan linjauksista ja Metsähalli- tuksen Luontopalvelut käytännön operatii- visesta toiminnasta.

Juuri valmistuneen valtakunnallisen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin perusteella huomatt avalla osalla luontotyy- peistä suotuisan suojelun taso ei täyty. Keski- Suomessa on puutt eita erityisesti vanhojen metsien ja soiden luontotyyppien sekä perin- nebiotooppien suojelussa. Perinnebiotoop- pien hoitoa ja hoidon osaamista onkin maakunnassa viime vuosina aktiivisesti kehitett y.

Lajisuojelussa on keskitytt y valkoselkätikan ohella uhanalaisten putkilokasvien ja itiökas- vien selvitt ämiseen ja suojeluun. Yhteistyös- sä luontoharrastajien kanssa koott ua uhanalaisten lajien laajaa paikkatietoaineistoa voidaan pitää merkitt ävänä saavutuksena.

Luonnon monimuotoisuuden edistämi- sessä ollaan painott umassa maanomistajien

Luonnonsuojelualueverkosto valmistumassa

Jatkossa painopiste suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa

LUONNON MONI- MUOTOI-

SUUS

vapaaehtoisuuteen perustuvaan metsien- suojeluun. Tämän METSO-ohjelman puit- teissa on suojeltu Keski-Suomessa jo lähes 350 hehtaaria, mutt a jatkossa tavoitt eiden moninkertaistuminen edellytt ää maanomis- tajilta vahvaa sitoutumista. Uuden ohjelman toteutt amisen toivotaan tuovan uusia luon- nonsuojelualueita erityisesti vanhojen metsien ja puustoisten soiden luontotyyppeihin.

www.ymparisto.fi /ksu/luonnonsuojelu

Valkoselkätikan havaitut yksilö- ja pesintämäärät Keski-Suo- messa 2000–2008.

Lähde: Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, Metsähallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus

YMPÄRISTÖN TILA

2 0 0 8

(9)

Keski-Suomen rakennus- kanta on varsin nuorta

Keski-Suomessa on 64 valtakunnallisesti ja 452 maakunnallisesti merkitt ä- vää rakennusperintökohdett a tai aluet- ta. UNESCO:n maailmanperintökohteita ovat Petäjäveden vanha kirkko ja Struven ketjun Oravivuoren mitt auspiste Korpi- lahdella. Arvokkaiden kohteiden kun- nostamista tuetaan rakennusperinnön hoidon avustuksilla, joita myönnetään vuositt ain noin 70 hakĳ alle. Rakennus- perinnön säilymistä on tuett u myös EU- varoin, esimerkiksi YTY – ja LAPE–pro- jektien avulla. Uudet haasteet liitt yvät muutt uvaan yhteiskuntarakenteeseen, modernin rakennuskannan arvott ami- seen sekä säilytt ävän korjausrakentami- sen keinojen ja osaamisen turvaamiseen.

Perinnebiotoopit vaarassa kadota

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perin- teisen maankäytön myötä syntyneitä luontotyyppejä. Nämä ovat lähes hävinneet maisemastamme viimeisten 100 vuoden aikana maatalouden raken- nemuutosten myötä. Keski-Suomessa niitt yjä, hakamaita ja metsälaitumia on jäljellä yhteensä noin 180, joista vain noin puolet on hoidossa. Hoidon, esimerkiksi niiton tai laidunnuksen, päät- tyessä perinnemaisema hiljalleen häviää alueen metsitt yessä. Perinnemaisemien tärkeimpiä hoitajia ovat maanviljelĳ ät ja laiduntava karja. Perinnebiotoopeilla elää lähes kolmasosa Suomen uhanalai- sista lajeista.

Kulttuurimaisemat kertovat historiasta

Kultt uurimaisemalla tarkoitetaan ihmisen muokkaamaa maisemaa. Maisema- kuvaan maakunnassamme vaikutt avat etenkin laajat metsä- ja vesistöalueet sekä vaihtelevat maastonmuodot. Keski- Suomessa on vuosien 1996, 2004 ja 2005 inventointien perusteella kahdeksan valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluett a. Maisema- alueiden kannalta on merkitt ävää, ett ä alueiden perinteinen käytt ö säilyy:

peltoja viljellään, karja laiduntaa ja taloja asutaan. Keski-Suomen ympäris- tökeskus tekee työtä maisema-arvojen säilymiseksi muun muassa tukemalla maisemanhoidon suunnitt elua ja yleiskaavoitusta.

Kultt uuriympäristö on ihmisen muovaama ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kultt uurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kultt uu- rimaisema, rakennett u kultt uuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnemaisemat.

Keski-Suomeen on laaditt u maakunnalli- nen kultt uuriympäristöohjelma ja tähän men- nessä kahdeksan kuntakohtaista ohjelmaa.

Ohjelmat ovat tietopakett eja ja toimintaohjel- mia kultt uuriympäristön huomioonott ami- seksi kaikessa päätöksenteossa ja toiminnas- sa. Ne on tarkoitett u työvälineiksi maakunta- tasolta yksitt äiseen kuntalaiseen saakka.

Keski-Suomen kultt uuriympäristöohjel- ma koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osassa, Keski-Suomen kultt uuriympäristö- ohjelmassa 2005—2015, linjataan kultt uuri- ympäristön hoidon toimia tulevaisuudessa.

Ohjelman toinen osa, Viestejä maisemassa – keskisuomalainen kultt uuriympäristö –kirja, esitt elee tarkemmin keskisuomalaisen kult- tuuriympäristön. Kolmas osa ohjelmaa ovat kultt uuriympäristöämme esitt elevät nett isi-

KULTTUURI- YMPÄRISTÖ

Kulttuuriarvoja ympäristössä

vut: www.ymparisto.fi /ksu > Maankäytt ö ja rakentaminen > Kultt uuriympäristö. Kult- tuuriympäristöohjelma valmistui laajan ja in- nostuneen sidosryhmäyhteistyön tuloksena.

Nyt toimĳ oiden haasteena on viedä tavoit- teet käytäntöön.

Kuntakohtaisia kultt uuriympäristöoh- jelmia on tehty Hankasalmelle, Keuruulle, Kinnulaan, Pihtiputaalle, Saarĳ ärvelle, Uu- raisille, Viitasaarelle ja Äänekoskelle. Kunnat huomioivat niiden tavoitt eita toiminnassaan.

Pohjoisen Keski-Suomen matkailua ja palve- luita tukemaan on julkaistu Kultt uurin pol- kuja – kultt uurimatkailĳ an opas.

Kultt uuriympäristötyön keskeisenä toimi- jana on Keski-Suomen maakunnan kultt uu- riympäristöryhmä MAKU. Se varmistaa, ett ä kultt uuriympäristöämme koskevissa asiois- sa on maakuntatasolla yhteiset tavoitt eet ja tietopohja.

kulttuuriymparisto

Suuntaviivoja kulttuuriympäristöohjelmista

LYHYESTI

LIISA BERGIUS

(10)

Kiinteän yhdyskuntajätt een kokonaismää- rä Keski-Suomessa ei ole vähentynyt. Lop- pusĳ oitukseen päätyvä määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi, koska jätt eiden hyödyn- täminen on lisääntynyt. Vuonna 1994 hyöty-

Jätteiden hyödyntäminen lisääntynyt

JÄTTEET

Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma

Uutt a Keski-Suomen alueellista jätesuun- nitelmaa valmistellaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Alueelli- nen jätesuunnitelma luo suuntaviivat jä- tehuollon kehitt ämiselle maakunnassa.

Suunnitelma valmistuu vuosien 2008- 2009 vaihteessa. Suunnitelman ympäris- tövaikutukset arvioidaan SOVA-lain, laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmi- en ympäristövaikutusten arvioinnista, mukaisesti.

Jätesuunnitelmassa tarkastellaan jäte- huollon kehitt ämistä teemoitt ain ja sek- toreitt ain.

Painopistealueina jätesuunnitelmassa ovat:

• Biohajoavan jätt een ohjaaminen pois kaatopaikalta

• Yhdyskuntaliett eiden jätehuolto, erityisesti haja-asutuksen liett eet

• Jätt eiden energiakäytön edistäminen

• Haja-asutusalueiden jätehuollon palve- lutason parantaminen, roskaantumisen torjunta

• Rakentamis- ja purkutoiminan jätt eiden hyödyntäminen, alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja

käsitt elyssä

• Tuhkien hyötykäytön lisääminen

• Jätemaksujen ohjaavuus ja kannustavuus

Jätehuollon keskeisenä tavoittee- na on jätteen synnyn ehkäisy ja sen haitallisuuden vähentäminen.

Hyödyntämisessä ensisijaista on jätteen hyödyntäminen aineena.

Toissijaisesti jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle jäte voi- daan sijoittaa vain, jos sen hyö- dyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Jätemäärien vähentäminen tulevaisuuden haasteena

käytt öaste oli 20 %, nyt se on noin 54 %. Hyö- tykäytt öaste on ollut koko 2000-luvun maan keskiarvon yläpuolella. Aiemmin asetett ua 70 %:n hyötykäytt ötavoitett a ei ole kuiten- kaan saavutett u, koska jätt eenpoltt o ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Kierrätyspoltt o- ainett a valmistetaan murskaamalla neljässä laitoksessa. Vuoden 2008 alusta lukien val- mistett u kierrätyspoltt oaine on toimitett u poltt oon lähes kokonaisuudessaan maakunnan ulkopuoliseen poltt olaitokseen. Yhdellä voimalaitoksella Keski-Suomessa on ympä- ristölupa jätt een rinnakkaispoltt oon.

Rakennusjätt een määrä Keski-Suomessa on ollut viime vuosina kasvussa Jyväskylän seudun vilkkaan rakennus- ja purkutoimin- nan seurauksena. Rakennusjätt eestä on viime vuosina hyödynnett y hieman yli puolet.

Mineraaliperäisen rakennusjätt een hyödyn- täminen maarakentamisessa sekä puhtaan

puujätt een hyödyntäminen energiana ovat merkitt ävimmät hyötykäytt ökohteet. Seka- lainen rakennusjäte sĳ oitetaan lähes kokonaan loppusĳ oitusalueille. Sen määrä on py- synyt samalla tasolla.

Teollisuuden kokonaisjätemäärä on ta- saantunut noin 1,1 miljoonaan tonniin. Hyö- tykäytt öaste on ollut korkea, yli 90 %. Mer- kitt ävin osa teollisuuden jätt eistä muodostuu massa- ja paperiteollisuudesta sekä mekaa- nisesta metsäteollisuudesta, joissa hyödyn- tämisasteetkin ovat korkeat. Teollisuuden merkitt ävimpiä maarakennusmateriaalina hyödynnett äviä jätejakeita ovat kuitu- ja siis- tausliett eet sekä tuhkat. Energiana hyödyn- nett äviä jätejakeita ovat kuori, puru, hake sekä muut puuperäiset jätejakeet.

www.ymparisto.fi /ksu/jatteet

t t t

TANJA TUULINEN

Lähde: VAHTI-ympäristötietojärjestelmä, Paperinkeräys Oy, Suomen keräystuote Oy, Jätehuollon kuntakysely

YMPÄRISTÖN TILA

2 0 0 8

(11)

LYHYESTI

PUREVA suuntautuu puro- ja valuma-alueille

Valuma-alueen tila vaikutt aa alapuolis- ten purojen, jokien ja järvien hyvinvoin- tiin. Haitalliset valuma-aluetoimet lisää- vät esimerkiksi tulvia ja ainevirtaamia sekä kiihdytt ävät vesistöjen rehevöity- mistä kaukanakin syntysĳ oiltaan. Haitan kärsĳ öinä ovat niin ranta-asukkaat, mök- kiläiset kuin itse vesiluontokin.

Keski-Suomen ympäristökeskus kar- toitt aa kuntakohtaisesti sekä arvokkaita että vesiensuojelullisesti ongelmallisia pienvesiä ja valuma-alueita. PUREVA- eli puroja valuma-alueidenkunnostus- hankkeessa yhdennetään eri viranomaisten ja muiden keskeisten toimĳ oiden voi- mavaroja ja toimintatapoja. Myös paikal- lisen väestön sitoutt aminen omien vesialueitt ensa hoitamiseen kuuluu hanke- tavoitt eisiin. Keskeisenä periaatt eena on estää haitallisen kuormituksen synty jo syntypaikallaan. Kunnostustoimia edellytt ävät ongelma-alueet hankkeistetaan.

Virtavesikunnostukset voivat olla kannattavia

Keski-Suomen ympäristökeskus selvit- ti virtavesikunnostusten vaikutt avuutt a valtakunnallisella pilott itutkimuksella.

Kohderyhminä olivat kyläyhteisöt, vir- tavesialueiden lähiasukkaat, kalastusoi- keuden haltĳ at, kalastusalueet, matkai- luyritykset, virkistyskalastajat, melojat ja myös kunnostajat.

Yleisesti ott aen kunnostusten katsot- tiin vaikutt aneen myönteisesti asumis- viihtyvyyteen, kylätoimintaan, kalata- loudelliseen arvoon, kalastuskohteiden vetovoimaisuuteen sekä matkailuyritysten toimintamahdollisuuksiin. Mitä le- veämpi jokiuoma oli, sitä paremmin eri käytt ömuodot kyett iin sovitt amaan yh- teen. Kunnostukset osoitt autuivat myös taloudellisesti kannatt aviksi. Niiden arvioitiin lisänneen keskisuomalaisten matkailuyritysten liikevaihtoa yhteensä 150 000 eurolla vuodessa. Pääomitett una tämä summa vastaa niiden kunnostus- hankkeiden kokonaiskustannuksia, jotka oli toteutett u Keski-Suomessa vuoteen 2006 mennessä.

Vesistöjen kunnostushankkeilla on Keski- Suomessa runsaasti kysyntää ja ympäristö- keskus on osaltaan pyrkinyt autt amaan hy- vien hankkeiden suunnitt elussa ja toteutt a- misessa.

Keski-Suomea voidaan hyvällä syyllä kutsua virtavesikunnostusten maakunnak- si. Valtaosan alueen suurista ja keskisuuris- ta virtavesistä on kunnostett u viimeisen 25 vuoden aikana. Kunnostushankkeissa on rakennett u 10 kalatietä sekä elvytett y erilaisin kunnostustoimin lähes 150 koski- ja niva- aluett a. Näihin hankkeisiin on käytett y runsaat 2,7 miljoonaa euroa, josta 65 % on kala- taloudellista rahoitusta. Ympäristökeskus on osallistunut myös kunnostuksen opas- ja ope- tusmateriaalien valmistukseen sekä kunnos- tusopetukseen peruskouluista yliopistoihin.

Keski-Suomen virtavesikunnostukset ovat nyt suuntautumassa valuma-alueille ja pienvesiin. Selvitystyöt on aloitett u jo Kivi- järven, Keuruun ja Multian kunnissa. Myös

tierummut ja niiden vaikutus virtavesieliös- töön on erityisselvitt elyn kohteena.

Keski-Suomen ympäristökeskus ja sen edeltäjät ovat toteutt aneet lukuisia järvien kunnostushankkeita 1980-luvun alusta läh- tien. Vuosĳ aksolla 2002-2008 on kunnostett u 32 kohdett a, joista 11 on lintuvesi- ja 21 vir- kistyskäytt ökohteita. Yhdeksän Natura-ver- kostoon kuuluvaa lintuvesikunnostushan- kett a toteutett iin LIFE Luonto –projektissa vuosina 2002–2006. Näistä merkitt ävin on Viitasaaren Heinä-Suvanto.

Järvien virkistyskäytt öä on parannett u yleensä ruoppaamalla ja vesikasvien niitolla.

Viidellä kohteella kunnostustoimenpiteenä käytett iin järven alivesikorkeuksien nostoa ja kahdella järven säännöstelykäytännön muut- tamista. Joutsan Ylä-Kälkäjärvellä on aloitet- tu maakunnan ensimmäinen järven tilapäi- seen kuivatukseen perustuva kunnostustyö.

www.ymparisto.fi /ksu/vesienkunnostus

Keski-Suomi aktiivinen vesistökunnostaja

VESISTÖJEN KUNNOS-

TUS

ANSSI ELORANTA

(12)

Keski-Suomen ympäristökeskus

Puhelin: 020 610 110 (vaihde) asiakaspalvelunumero 020 690 170 Faksi: (014) 614 273

Käyntiosoite: Ailakinkatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 110, 40101 Jyväskylä

V i r a s t o 2 0 0 8

LYHYESTI

YMPÄRISTÖ- VASTUU

Ympäristövastuullinen toiminta edellytt ää käytännön mahdollisuuksia tehdä ympäris- töystävällisiä valintoja sekä siihen kannusta- vaa asenneilmapiiriä, tietoja ja taitoja.

Keskeisessä roolissa ympäristövastuulli- suuden lisäämisessä ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset. Ympäristökasvatustyön laatua niissä voi mitata Vihreä lippu –tunnus- ten ja Oppilaitosten ympäristösertifi kaatt ien yleisyydellä. Keski-Suomessa ensimmäinen Vihreä lippu nousi salkoon vuonna 2002 Jämsässä. Vuonna 2008 lippujen ja sertifi - kaatt ien määrä on yhteensä yhdeksän. Mää- rä on kasvanut sitä mukaa, kun tieto tun- nuksista on levinnyt muun muassa maakunnassa järjestett yjen koulutusten myötä, mut- ta on edelleen vähäinen.

Poliitt iset päätt äjät voivat vaikutt aa ym- päristöystävällisen elämän edellytyksiin.

Keskisuomalaisten maaseutukuntien päät- täjien ympäristöasenteita, -tietoja ja -toimin-

Ympäristöohjelmalla ympäristön tilaa parantamaan

Keski-Suomen ympäristökeskuksessa valmistellaan uutt a maakunnallista ym- päristöohjelmaa, jonka on määrä val- mistua vuoden 2010 alkuun mennessä.

Kyseessä on laaja-alainen, vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristöpoliitt inen ohjelma, jota valmistelemaan on koott u eri toimialojen edustajia. Tarkoituksena on määritellä yhteiset ympäristötavoit- teet sekä laatia toimenpiteet tavoitt eisiin pääsemiseksi ohjelman tavoitevuo- teen 2015 mennessä. Ympäristöohjel- matyön kulmakivenä on eri toimĳ oiden välinen yhteistyö ympäristön tilan pa- rantamiseksi.

ymparistoohjelma

Ympäristöanalyysi pohjana ympäristön tilaa

kohentaville toimenpiteille

Keväällä 2008 valmistuneessa Keski- Suomen ympäristökeskuksen johdolla laaditussa maakunnallisessa ympäris- töanalyysissa arvioitiin eri kuormitus- lähteistä maahan, veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen määrää ja merkit- tävyytt ä Keski-Suomen alueella. Ana- lyysin mukaan Keski-Suomen merkitt ä- vimpiä ympäristöongelmien aiheutt ajia ovat teollisuus, liikenne, yhdyskuntien toiminta ja maatalous. Osana ympäris- töanalyysia selvitett iin myös ihmisten kokemuksia ympäristön tilasta. Ympä- ristöanalyysin tuloksia hyödynnetään muun muassa Keski-Suomen ympäris- töohjelman laatimisessa.

ymparistoanalyysi

Ympäristön tilaan voi jokainen vaikuttaa

taa tutkitt iin vuonna 2006. Päätt äjät olivat huolestuneita ympäristöuhkista, erityisesti ympäristön pilaantumisesta. Asenteet luon- nonsuojelua kohtaan yleisesti olivat melko positiiviset, mutt a tietotaso oli tyydytt ävä tai jopa heikko. Vuonna 2007 tehtiin toinen tutkimus keskisuomalaisten päätt äjien ja vaikutt ajien ympäristötietoisuudesta. Nai- set, nuoret, korkeasti koulutetut ja kaupun- kimaisissa ympäristöissä asuvat olivat tutki- muksen perusteella muita vaikutt ajia ympä- ristötietoisempia.

Vuonna 2006 perustett u maakunnan ym- päristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYKY pyrkii parantamaan ympäristökasvatuksen edellytyksiä ja kestävän kehityksen mukai- sia toimintatapoja Keski-Suomessa.

ymparistotietoisuus

SAARA SUSILUOMA