marja-leena nenonen
2.
Pohjoisuus näkyy lapin ympäristössä
3.
Kokonaispäästöt pysyneet lähes ennallaan
4.
Teollisuuden kuormituksessa suurin väheneminen
5.
lapin vesien tila hyvä
6.
luonnonsuojelu entistä tärkeämpää
7.
luonnonvarojen käytölle selkeät pelisäännöt
8.
lappi Suomen kansainvälisin maakunta
l a p p i
YMPÄRISTÖN
TILA 2 0 0 8
2
Uutta tietoa ympäristön tilasta löytyy verkosta
Pohjoisuus näkyy Lapin ympäristössä
l a p p i
Lappi sijaitsee pääosin napapiirin pohjoispuolella, mikä näkyy voi- makkaana vuodenaikavaihteluna lämpötila- ja valaistusoloissa.
Toisaalta vuorokautisen valon vaihtelu on loivaa: keskitalven kaamoksessa päivätkin ovat hämä- riä ja sydänkesällä paistaa keski- yön aurinko. Luontoon tukeutuvat luontaiselinkeinot ja poronhoito kuuluvat peruslappilaisuuteen.
Harvaan asutussa maakunnassa myös muiden luontoon perustu- vien elinkeinojen kuten vesivoi- man tuottamisen, matkailun ja kaivannaisteollisuuden vaikutus on suuri.
lapin ympäristökeskus www.ymparisto.fi/lap
Inarijärvi on pohjoiskalotin suurin luonnonjärvi.
PeKKa räInä
Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeim- mistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisä- tietoja ja uusimmat päivitykset. Lapin ym- päristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Lapin ympäristökeskuksen asiantuntijat.
Tietolähteinä on käytetty ympäristöhal- linnon sekä muiden viranomaisten ja tutki- muslaitosten tietojärjestelmiä. Tarkemmat
lähdeviitteet esitetään kunkin graafin yh- teydessä. Lapin katsauksen aihealueet ovat painottuneet ilma- ja vesikysymysten li- säksi luonnonvarojen käyttöön, luonnon- suojeluun ja kansainväliseen yhteistyöhön, sillä näillä on keskeinen rooli Lapin ympä- ristökysymyksissä.
Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Lapin ympäristökeskuksen toimialuetta. Saman- aikaisesti tämän katsauksen kanssa on jul- kaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila -kat- saus. Ne aloittavat uuden ympäristön tila - julkaisujen sarjan. Sekä valtakunnallisia että alueellisia katsauksia julkaistaan jatkossa neljän vuoden välein.
EU:n pohjoisimman alueen eksoottisuutta li- säävät etäisyys pääkaupunkiseudulta, lähes asumattomat kairat, aapasuot, tunturit, mat- kailukeskukset, turistibisnes, saamelaisvä- hemmistö, omaleimainen kulttuuriperintö ja kansainvälisesti keskeinen sijainti.
luonnonvarojen tehostuva käyttö haasteena
Alueellisen ympäristöviranomaisen rooli korostuu, koska nykyinen matkailuelinkei- nojen ja kaivosteollisuuden nopea kehitty- minen edellyttää ympäristönsuojelun, ve- siensuojelun ja luonnonsuojelun tavoitteita edistäviä toimenpiteitä. Lapin ympäristö- keskus onkin aktiivisesti mukana ympäris- tönäkökulman huomioon ottavien ratkai-
sujen kehittämistyössä. Matkailukeskusten maankäytön suunnittelun laatuun ja perus- rakenteiden, kuten vesihuollon toteuttami- seen kohdistuvilla suurhankkeilla sekä pie- nempimuotoisilla ympäristöhankkeilla on luotu kestävää pohjaa matkailulle. Luon- tomatkailun toimintaedellytyksiä on tuet- tu parantamalla ja lisäämällä houkuttelevia virkistyskohteita sekä tuomalla esiin ympä- ristö- ja maisema-arvoja, jotka kuuluvat La- pin kiistattomiin vetovoimatekijöihin. Ym- päristökeskus pyrkii varautumaan voimak- kaasti lisääntyviin kaivosasioihin. Alueel- la on vireillä useita suuria hankkeita, jotka osittain sijoittuvat Natura-alueille ja joiden toteutuminen edellyttää monenlaista raken- tamista ja toimintaa.
Lapin maantieteellisen sijainnin ja ym- päristövaikutusten rajat ylittävän luonteen vuoksi ympäristökeskus suuntautuu myös kansainvälisesti: pohjoiskalotti- ja lähialue- yhteistyö ovat jatkuneet vuosikymmeniä samoin kuin kahdenvälinen rajavesistöyh- teistyö. Yhteistoiminta kolmen naapurimaan alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa onkin pitkälti vakiintunutta. Ympäristökes- kuksella on hoidettavanaan EU-säädösten mukainen kansainvälinen vesienhoitoalue Ruotsin kanssa länsirajalla ja toinen, koko pohjoisen rajalinjan halkoma alue Norjan kanssa. Lapin ympäristökeskus osallistuu aktiivisesti myös arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön.
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/ymparistontila2008
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Hiukkaset Rikkidioksidi Typenoksidit t/v
ILMA
Kokonaispäästöt pysyneet lähes ennallaan
Kasvu nostanut hiilidioksidipäästöjä
Lapin ilmapäästöt ovat keskittyneet eteläosiin kaupunkiasutuksen ja suurteollisuuden alueille. Liikenteen ja teollisuuden kasvu näkyy hiili- dioksidin kokonaispäästöjen kasvussa. Lappi saa osansa myös kauko- kulkeumista. Päästöjen aiheuttaman kuormituksen on havaittu koros- tuvan pohjoisen ääriolosuhteissa, jotka yleisesti heikentävät luonnon kuormituksensietokykyä.
kasvun vuoksi. Sen sijaan päästöt tuotettua tuotetonnia tai energiayksikköä kohden ovat merkittävästi vähentyneet.
Ilmatieteen laitoksella on tausta-asemat Uts- joella (Kevo), Muoniossa (Pallas), Sevettijär- vellä ja Raja-Joosepissa, Sodankylässä ja Vär- riöllä. Pallaksella mitataan jatkuvasti mm.
hiukkasten (PM10), rikkidioksidin (SO2), typ- pidioksidin (NO2) ja otsonin (O3) pitoisuuk- sia. Kaupunkien seuranta on usein yhteis- tarkkailua esimerkiksi teollisuuden kanssa (Kemi).
Lapin ilmanlaatuun vaikuttaa myös alueen ulkopuolelta tuleva kaukokulkeuma.
Kuolan teollisuuden ilmansaasteiden le- viämistä on selvitetty viimeksi vuosina 2005–2007. Vaikka metallisulattojen rikki- päästöt ovatkin pienentyneet, vaikuttavat ne edelleen Lapin ilmanlaatuun etenkin itä- tuulilla. Siitä huolimatta rikkidioksidipitoi- suuden raja-arvoja ei ole ylitetty.
Inversio eristää muusta ilmakehästä
Ilma kylmenee yleensä maanpinnalta ylöspäin mentäessä. Tilanne voi kään- tyä päinvastaiseksi esim. kovilla pak- kasilla, jolloin maanpinnan lähin ilma- kerros on jäähtynyt kylmemmäksi kuin yläpuolinen ilma (inversio). Tällöin sa- vuvana ei kohoakaan ylös, vaan levi- ää vaakasuoraan kylmän ja lämpimän ilmakerroksen rajapinnalla. Myös tei- den varsilla tyynellä pakkassäällä auto- jen pakokaasut voivat jäädä hengitysil- maan.
Ilmanlaatu Lapin tausta-asemilla on py- synyt pääsääntöisesti hyvän ja tyydyt- tävän välillä vuonna 2008. Ilmatieteen laitoksen vuoden 2000 seurantojen pe- rusteella tehdyissä vertailuissa Suomen pitoisuudet ovat muuhun Eurooppaan verrattuna varsin matalia.
(Lähde: Ilmanlaatu Suomessa – mita- tut pitoisuudet suhteessa ohje- ja raja- arvoihin sekä vertailuja Eurooppalaisiin pitoisuustasoihin, Anttila P., Alapiippola B., Salmi T., Ilmatieteenlaitos, Ilman- laadun julkaisuja 33, Helsinki, 2003.)
lapissa hyvä ilmanlaatu
Seurantoja tausta- ja kaupunkialueilla
Taulukko 1. Kokonaispäästöt Lapin ympäristökeskuksen alueella.
Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä 2008.
Taulukko 2. Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset polttoaineet) Lapin ympäristökeskuksen alueella.
Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä 2008.
Lisätietoja internetissä:
www.ilmanlaatu.fi www.eea.europa.eu www.amap.no Suurteollisuus on keskittynyt Kemi-Tornio-
alueelle: Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon teh- taat ja Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas Ke- missä sekä Outokumpu Oyj:n teräs- ja ferro- kromitehtaat Torniossa. Teollisuuden pääs- töistä esiin nousevatkin erityisesti rikkidiok- sidi, pelkistyneet rikkiyhdisteet, hiukkaset ja typen oksidit.
Viimeaikaisia tapahtumia ovat Kemi- järven sellutehtaan sulkeminen ja Outo- kummun investointipäätös uudesta ferro- kromitehtaasta vuonna 2008. Niiden vai- kutukset kuormitukseen näkyvät vasta tu- levina vuosina.
Päästölähteiden yhteenlaskettu koko- naiskuormitus tarkasteltujen parametrien osalta on pysynyt lähes vakiona 2000-luvun aikana. Kokonaispäästöihin sisältyvät ener- giatuotannosta, liikenteestä, teollisuuspro- sesseista, maataloudesta ja jätteistä aiheu- tuvat päästöt.
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä joh- tuvat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet lähes l6 prosenttia. Päästöt ovat lisääntyneet teol- lisuudessa, liikenteessä ja energiantuotan- nossa lähinnä liikenne- ja tuotantomäärien
1 000 t/v
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500
Pistekuormitus 8 % Haja-asutus 4 % Maatalous 9 % Metsätalous 6 % Laskeuma vesiin 8 % Luonnon- huuhtoutuma 65 %
Yhdyskuntien fosforikuormituksen taso on pysytellyt melko tasaisena huolimatta liit- tyjämäärien kasvusta, mikä kertoo hyvästä puhdistustehosta. Yhdyskuntien typpikuor- mitus puolestaan on kasvanut. Kuormituk- sen kasvu selittyy liittyjämäärien kasvulla ja fosforia heikommalla puhdistusteholla.
Haja- ja loma-asutuksen aiheuttama kuor- mitus vähenee sitä mukaa, kun keskitettyä viemäröintiä rakennetaan tai laajennetaan, ja kun viemäriverkostojen ulkopuolisilla alu- eilla parannetaan vesiensuojelua säädösten mukaisesti vuoteen 2014 mennessä.
Pääosa jokien mereen tuomasta ravinne- kuormasta on luonnon omaa huuhtoumaa.
Ihmistoiminnasta peräisin olevasta kuormi- tuksesta maatalouden osuus on laskennalli- sesti suurin. Metsätaloudesta peräisin oleva laskennallinen ravinnekuormitus on vähen- tynyt aina 1990-luvun lopulle asti, millä ta- solla kuormitustaso on sittemmin pysy- tellyt.
Fosforikuormituksessa pistekuormituk- sen ja haja-asutuksen osuus on enää runsas kymmenys. Laskeumaan ja luonnnonhuuh- toutumaan vaikuttaminen edellyttää pitkä- jänteistä kansainvälistä yhteistyötä esimer- kiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/vesienhoito
KUORMITUS VESIIN
l a p p i
lapin ympäristökeskus www.ymparisto.fi/lap
Teollisuuden kuormituksessa suurin väheneminen
Perinteisesti asutus keskittyy nauhamaisena jokivarsille. Puhdis- tettujen jätevesien purkupaikkana on usein virtaava vesi tai vähäsuo- lainen Perämeri, jonka rannikolle sijoittuvat Lapin suurimmat teol- lisuuslaitokset. Vuosikymmenien vesiensuojelun tulokset näkyvät etenkin teollisuuden fosforikuor- mitusten puolittumisena 1990- alun määristä. Yhdyskuntien typ- pikuormitus on sen sijaan kasva- nut liittyjämäärien lisääntyessä.
Vesistöjä kuormittavaa toimintaa on eni- ten Kemi–Tornio-alueella. Ihmistoiminnan fosforikuormituksesta noin viidennes tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudes- ta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Pistemäi- nen ravinnekuormitus on pääosin peräisin teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä.
Matkailukeskuksiin on rakennettu vesihuol- tojärjestelmät, joilla jätevedet johdetaan te- hokkaisiin keskuspuhdistamoihin ja näin es- tetään kuormituksen lisääntyminen yöpyjä- määrien kasvaessa. Samalla estetään matkai- lualueiden pienvesien pilaantuminen.
Teollisuuden fosforikuormitus on vä- hentynyt selvästi ja on nykyään noin puolet 1990-luvun alkupuolen kuormituksesta.
Kuormituksen väheneminen johtuu pää- asiassa vähittäin tapahtuneista muutoksista teollisuuden vesiensuojelumenetelmissä ja tuotantotekniikoissa. Myös happea ku- luttava orgaaninen kuormitus ja orgaanisten klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet.
Kemijärvellä selluntuotanto loppui huhti- kuussa 2008.
Fosfori- ja typpikuormitus vesiin
Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesistöihin Lapin ympäristökeskuksen alueella vuosina 1990–2007.
Kokonaisfosforikuormitus Lapissa
Kasvua yhdyskuntien typpikuormituksessa
0 20 40 60 80 100
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 t/v
Teollisuus Yhdyskunnat
0 400 600 800t/v
200
Teollisuus Yhdyskunnat
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 metsä-Botnian sellutehdas Kemissä.
oy meTSä-BoTnIa aB
Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesistöihin Lapin ympäristökeskuksen alueella vuosina 1990–2007.
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
Vedenlaatu Inarijärven Vasikkaselällä
PINTA- VEdET
Lapin vesien tila hyvä
Lapin luokitelluista suuremmista joista ja järvistä sekä rannikkove- sistä valtaosa on hyvässä tai erin- omaisessa tilassa. Lapin järvistä ja joista 13 % ja rannikkovesistä 15 % on tyydyttävässä kunnossa.
Jokien ja järvien tilaa ovat heikentäneet ve- sistöjen rakentaminen, säännöstely sekä pis- te- ja hajakuormitus etenkin Kemi- ja Tor- nionjoen vesistöjen alaosilla. Purojen perka- ukset, metsä- ja suo-ojitukset sekä teiden ra- kentaminen ovat muuttaneet merkittävästi pienten virtavesien tilaa.
Pienten järvien tilaa ovat heikentäneet hajakuormituksen lisäksi ainoinaan tehdyt järvenlaskut ja sisäinen kuromitus. Rannik- kovesien tilaan vaikuttavat sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että rannikoilla sijaitsevan teollisuuden ja asutuksen kuor- mitus.
Inarijärven Vasikkaselän pohjan läheinen hapen kyllästysaste (%) elokuussa ja kevättalvella vuosina 1980–2008.
Inarijärven Vasikkaselän sy- vännehavaintopaikan (mak- simisyvyys 95 m) vedenlaa- dussa on havaittavissa pus- kurikykyä kuvastavan alka- liniteetin kasvu 1980-luvun puolivälistä alkaen. Muu- tos on selitettävissä Suomen ja Kuolan niemimaan rikki- päästöjen vähenemisellä.
Vasikkaselällä on havait- tavissa myös pohjanläheisen hapen kyllästysasteen heik- kenevä kehityssuunta kevät- talvella. Syynä kehitykselle näyttäisi olevan samanai- kainen pohjanläheisen vesi- kerroksen lämpötilan nousu noin yhdellä asteella.
Leväbarometri kuvaa levätilanteen kehittymistä viikoittain vakioseurantapaikoilla. Pylväät osoittavat sinilevähavaintojen määrän painotettuna esiintymän runsaudella. Tausta kuvaa edellisten vuosien keskimääräistä levätilannetta.
Viileästä ja sateisesta säästä johtuen kesällä 2008 vakioseu- rantahavaintopaikoilla levää havaittiin huomattavasti vähem- män kuin edeltävinä vuosina.
Tilaluokkien osuudet Lapin luokiteltujen jokien pituudesta sekä järvien ja rannikkovesien pinta-alasta.
0 20 40 60 80 100
Joet Järvet Rannikkovedet Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen
%
0 20 40 60 80 100 120
Maalis-huhtikuu Elokuu Hapen kyllästysaste %
80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 Vuosi
0,1 0,12 0,14 0,16 0,18 0,2 0,22
80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 Vuosi
Alkaliniteetti mmol/l
Inarijärven Vasikkaselän pintaveden (1–5m) alkaliniteetti (mmol/l) vuosina 1980–2008.
Lapin vesien ekologinen tila
0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6
23 25 27 29 31 33 35 37
Viikko 2005-2007 2008
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/pintavesientila
EU:n LIFE Luonto-rahasto myöntää vuosittain varoja Natura-alueiden ke- hittämiseen ja luonnon monimuotoisuu- den ylläpitämiseen. Lapissa tuella on edistetty mm. arvokkaiden aapasoiden ja lintuvesien suojelua. Parhaillaan on meneillään aapasoita suojeleva Pelko- senniemi Life-hanke.
Hankkeissa on laadittu hoito- ja käyt- tösuunnitelmia, ennallistettu soita ja metsiä, yhteensovitettu kohteen suo- jelua ja muuta käyttöä sekä tiedotettu suojeluarvoista.
Suojelutavoitteiden saavuttamisen li- säksi hankkeet ovat tiivistäneet eri toi- mijoiden yhteistyötä ja lisänneet pai- kallisten luontotuntemusta, mikä on li- sännyt ymmärrystä suojelua kohtaan.
LUONNON- SUOjELU
l a p p i
lapin ympäristökeskus www.ymparisto.fi/lap
Luonnonsuojelun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Valtionneuvoston päätösten mukaiset suojelualue- varaukset on pääosin toteutettu hankkimalla suojelualueet valtiolle tai perustamalla yksityisiä suojelu- alueita.
Luonnonsuojelu entistä tärkeämpää
luontohankkeilla hoidettua suojelua
Lapissa luonnonsuojelu painottuu Ylä- ja Tunturi-Lappiin, jossa sijaitsevat laajat kan- sallis- ja luonnonpuistot sekä erämaa-alueet.
Myös Kittilässä, Sodankylässä ja Koillis-La- pissa suojelualueita on varsin edustavasti.
Sen sijaan muualla Keski-Lapissa ja Etelä- Lapissa suojelun osuus pinta-alasta jää vä- häiseksi. Kaiken kaikkiaan suojelualueita ja suojeluohjelmakohteita on Lapissa noin 320.
Lapin maa-alueesta on suojeltu lähes 30 %.
Suojeluohjelmakohteet sijaitsevat val- taosin valtion mailla. Lapissa yksityismaita on sisältynyt suojeluohjelmiin yhteensä noin 90 000 hehtaaria käsittäen noin 3 500 tilan aluetta. Suojelun toteutuksessa yksi- tyismaita on hankittu valtion omistukseen kiinteistökaupoin, maanvaihdoin tai rauhoi- tuspäätöksillä. Lapissa suojeluohjelmat to- teutetaan vuoden 2009 loppuun mennessä.
Suojelualueiden perustaminen, hallinta ja hoito tehdään Metsähallituksen kanssa yh- teistyönä.
Luonnonsuojelulain ja -asetuksen tar- koittamista luontotyypeistä Lapissa suo- jellaan erityisesti merenrantaniittyjä ja luon- nontilaisia hiekkarantoja. Luontotyypit ovat
PäIVI PoSIo
Kulttuurimaiseman vaalimista
Maisema-alue voidaan perustaa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten piirteiden tai niihin liittyvien erityis- ten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Tällöin ei suojella al- kuperäistä luontoa vaan ihmiskäden vuosikymmenten ja -sato- jen muokkaamaa ja nykyisin häviämisuhan alla olevaa luonto- ja kulttuurimaisemaa. Tällaisia kauniita kokonaisuuksia muodosta- vat mm. perinteiset maatalousympäristöt viljelyksineen, kylärait- teineen, rakennuksineen ja pihapuineen.
Lappiin saatiin ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue, kun Lapin ympäristökeskus antoi perusta- mispäätöksen Saijan kylän maisema-alueesta keväällä 2007. Saijan kyläyhdistyksen alulle panemassa hankkeessa tehtiin hoitosuun- nitelma, jossa tunnistettiin alueen maisemallisesti arvokkaat te- kijät ja annettiin kunnostus- ja hoitosuosituksia. Kyläyhdistys sai syksyllä 2008 ympäristöministeriöltä kunnianmaininnan merkit- tävästä maisemansuojelullisesta työstä.
meTSo toteutuu yhteistyönä
METSO-toimintaohjelman tavoitteena on turvata metsäiset luon- totyypit sekä uhanalaisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja niiden rakennepiirteet. Lapissa METSOON kuuluu Lounais-Lappi laajen- nettuna Pellon eteläosiin ja Rovaniemen ja Ranuan länsiosiin. Hy- viä esitettyjä kohteita voidaan huomioida myös muualta Lapista.
METSO kokeiluvaiheessa Lappi oli mukana tarjouskilpailun osalta. Metsänomistajat jättivät kaikkiaan 50 tarjousta arvokkaista luontokohteista, yhteensä 1500 hehtaaria. Ympäristökeskuksen ja metsänomistajien kesken rauhoitettiin 16 metsäkohdetta, yhteensä 300 hehtaaria.
Nyt varsinaisen METSON käynnistyessä muodostetaan met- sänomistajien, -omistajajärjestöjen ja -organisaatioiden sekä met- sätalouden sidosryhmien edustajista laaja yhteistoimintaverkosto Lappiin. Luonnonarvokaupassa maanomistaja ylläpitää sovittuja luontoarvoja tietyllä kohteella rahoitusta vastaan. Kauppakäytän- nöstä vastaavat yhdessä ympäristökeskus ja metsäkeskus.
yleensä pienialaisia puolesta hehtaarista neljään hehtaariin. Suojelurajauspäätöksiä on tehty 34 alueelle, yhteensä yli 83 hehtaa- rille. Luontotyyppien kartoitus ja kasvilli- suuden inventointi on vielä kesken. Lajien suojelussa toiminta painottuu rauhoitet- tuihin, uhanalaisiin ja EU:n luontodirek- tiivin mukaisiin lajeihin.
Erilaisten ympäristöä muuttavien hank- keiden kirjo on hyvin laaja. Lapissa ajankoh- taisia ovat mm. matkailurakentaminen, mal- minetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rauta- tiehankkeet sekä turvetuotanto. Luonnon- suojelun huomioiminen kaavoituksessa ja maankäyttöhankkeissa on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kaava- ratkaisujen perustaksi onkin tehtävä riit- tävän kattavat luonto- ja ympäristöselvi- tykset sekä vaikutusten arvioinnit.
Hellettä lappilaisella jängällä.
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/luonnonsuojelu
YMPÄRISTÖN TILA
2 0 0 8
Kasvavaan matkailuun vastattu vesihuoltoa kehittämällä
LUONNON- VARAT
Luonnonvarojen käytölle selkeät pelisäännöt
Perinteiset elinkeinot perustuivat luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Niiden rinnalle on noussut luontoresurssien tehokäyttö. Sitä edustavat esimerkiksi vesivoiman tuotanto ja vesistösäännöstelyt, tehometsäta- lous, nykyinen porotalous, matkailu ja kaivannaisteollisuus. Ympäristö- keskuksen rooli valvojana ja neuvonantajana korostuu monissa ajan- kohtaisissa hankkeissa.
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/ymparistonsuojelu www.ymparisto.fi/lap/yva
www.ymparisto.fi/lap/ymparistonhoito www.ymparisto.fi/lap/vesivarojenkaytto www.ymparisto.fi/lap/maankayttoja
rakentaminen Kasvavan matkailun ja kaivannaisteollisuu-
den odotukset voivat olla ristiriidassa ja ai- heuttaa ongelmia esimerkiksi luonnonsuo- jelun kanssa. Käyttömuotojen yhteensovit- tamisen prosesseilla ja toisaalta muutetun ympäristön kunnostushankkeilla on voitu parantaa ympäristöjä ja vaikuttaa luontoar- vojen säilymiseen. Ympäristötyöt ovat mer- kittäviä myös alueen työllisyyden kannalta.
Valtaushakemuksia sadoittain
Lappi on geologisesti malmikriittistä aluet- ta. Ympäristökeskus antoi vuonna 2007 työ- ja elinkeinoministeriölle 52 lausuntoa val- taushakemuksista. Toukokuussa 2008 Lap- piin oli vireillä yli 400 valtaukselle hakemuk- set, joista noin viidesosa Natura-verkoston alueille. Ympäristökeskuksen tehtävänä on kaivoshankkeiden eri vaiheissa edistää ym- päristövaikutusten monipuolista arviointia, asianmukaista kaavoitusta ja maankäyttöä
sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun huo- mioonottamista ja toteutumista päätöksen- teossa.
Uusin kaivos Lapissa on Kittilän Suur- kuusikon kultakaivos. Rovaniemen Su- hangon kaivokselle on myönnetty ympäris- tölupa. YVA-menettelyt tai ympäristölupa- prosessit ovat meneillään Sodankylän Ke- vitsan, Savukosken Soklin, Kolari-Pajalan ja Rovaniemen Narkauksen kaivoshank- keissa. Intressiristiriidat liittyvät usein po- rotalouteen, luontaiselinkeinoihin, metsäta- louteen, matkailuelinkeinoihin ja luonnon- suojeluun.
Yhteistyövelvoitteita yli rajan on esimer- kiksi Soklin kohdalla Venäjälle ja Kolarissa Ruotsiin. Kaivosalue, uudet tai parannet- tavat tielinjaukset, voimalinjat, rautatieyh- teydet, asuminen ja palvelujen järjestäminen edellyttävät yleensä maakuntakaavan muut- tamista/tarkistamista ja yleis- ja asemakaa- vojen laatimista sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Vesihuoltotyömaa Saariselkä-Ivalon alueella.
TUomo SalaKKa
Lapin matkailun ilmiömäinen kasvu vuosituhannen lopulla on perustunut alueen luontoon. Matkailijoiden odotuksissa Lappi edustaa puhdasta luontoa yhdistettynä nykypäivän mukavuuk- siin. Näiden turvaamista on tavoiteltu muun muassa mittavilla vesihuolto- ja kaavoitushankkeilla.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapissa on kehitetty matkailukeskusten vesihuoltoa nykyajan vaatimusten tasolle.
Uudistustyöt ovat sisältäneet mm. siirtoviemäreiden, runkovesi- johtojen ja tehokkaampien jätevesipuhdistamojen rakentamista.
Vesihuoltojärjestelmien kehittämisen tavoitteena on turvata matkailukeskusten ympäristöjen ja vesistöjen säilyminen luon- nonmukaisina ja puhtaina, pienentää vesistöjen jätevesikuormi- tusta ja turvata sekä paikallisille kylille että matkailulle riittävät yhdyskuntatekniset palvelut.
Ympäristökeskus ollut mukana toteuttamassa Ylläksen, Kittilä-Levin, Kilpisjärven, Sallan-Sallatunturin, Saariselän ja Pyhä-Luoston vesihuoltojärjestelmiä. Meneillään on vielä Muonio-Oloksen vesihuoltotyöt, jotka saadaan päätökseen vuonna 2009. Yhteistoiminnan hyötyjä on saatu aikaan yhdistä- mällä matkailu- ja kuntakeskusten vesihuoltojärjestelmiä.
järvisäännöstelyitä kehitetään ekologisemmiksi
Sodan jälkeen vesivoiman rakentamisella oli kiire, sillä energiaa maan teollistamiseen ja Lapin jälleenrakennukseen piti saada pikai- sesti. Kemijokisuuhun rakennettiin silta ja uoman sukeva voimalaitos. Samalla tultiin lopettaneeksi Kemijoen lohikannat. Alkoi ajanjakso, jolloin Kemijoki ja Kitinen porras- tettiin voimalaitoksin, aloitettiin järvisään- nöstelyt suurimpana Kemijärvi sekä raken- nettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Ina- rinjärven säännöstely perustuu Neuvostolii- ton ja Norjan kanssa tehtyihin sopimuksiin.
Ympäristökeskusvetoisten Inarijärven ja Ke- mijärven säännöstelyjen kehittämishankkeet ovat olleet viimeisten vuosikymmenien mer- kittäviä yhteistyöhankkeita, joihin on sisäl- lytetty myös sosiaalinen ulottuvuus.
KANSAIN- VÄLISYYS
l a p p i
Lappi Suomen kansainvälisin maakunta
Lisätietoja internetissä:
www.ymparisto.fi/lap/rajavesiyhteistyo www.triwa.org
www.ymparisto.fi/lap/arktinen www.climatic.org
www.ymparisto.fi/tornionjoenalue www.ymparisto.fi/tenonnaatamojoen
paatsjoenalue
laPIn ymPärISTöKeSKUS
Puhelin: 020 10 11 (vaihde) asiakaspalvelu: 020 90 1 Faksi: kirjaamo (01) 10 0 Tulvariskien arviointi on osa Clim-atic-hanketta.
lapin ympäristökeskus
Käyntiosoite: Hallituskatu C
Postiosoite: Pl 800, 9101 rovaniemi www.ymparisto.fi/lap
Kansainvälisyys on parinkymme- nen vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt, mikä näkyy erityisesti alueellisessa ja paikallisessa vuo- rovaikutuksessa. Koska Lapilla on rajanaapureina sekä Ruotsi, Nor- ja että Venäjä, kanssakäymisen vilkastuminen näkyy kaikilla yh- teiskunnan sektoreilla. Ympäristö- asioiden noususta eri prosessien ykköspainopisteisiin on seurannut maiden alueellisten ympäristövi- ranomaisten ja tutkimusyksiköi- den välisen yhteistyön kehittymi- nen varsin kiinteäksi.
rajavesistöyhteistyön kokemuksesta oppia
Ympäristöhallinnon alalla rajavesistöasioi- den hoitamisessa on tarvittu yhteen sovi- tettuja päätöksiä kummallakin puolen ra- jaa. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio toimii yhteisenä lupaviranomaisena. Suo- malais-norjalaisella rajavesistökomissiolla on aloitteellinen ja suosituksia antava roo- li. Maiden välisenä koordinaatioelimenä se pystyy vastaamaan myös vesienhoidon uu- distamisen haasteisiin. Norjan kanssa pe- rustetaan yhteinen Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen alue, Ruotsin kanssa yhdessä vas- taavasti Tornionjoen alue.
arktisuus leimaa lappia
Arktinen ympäristöyhteistyö alkoi parikym- mentä vuotta sitten Suomen aloitteesta ns.
Rovaniemi-prosessina. Rovaniemen minis- terikokouksessa vuonna 1991 hyväksyttiin arktinen ympäristönsuojelustrategia, johon kahdeksan arktista maata sitoutuivat. Yh- teistyö laajeni hallitustenväliseksi yhteistyö- foorumiksi vuonna 1996, jolloin perustettiin Arktinen neuvosto. Sen tehtäviin kuuluu
arktisen ympäristön suojelun ja alueen asuk- kaiden hyvinvoinnin edistäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten edustajat osallistuvat työhön. Suomen Lappi osallistuu ympäris- tökeskuksen koordinoimana Arktisen neu- voston ympäristöyhteistyöhön yhdessä ym- päristöministeriön ja olennaisten tutkimus- laitosten kanssa.
Arktisen ympäristön tilan seuranta ja ar- viointi (AMAP) sisältyy eri vastuutahojen omiin seurantaohjelmiin. Kahden jo tehdyn ympäristön tilan arvioinnin perusteella Lapin tilannetta on pidettävä tällä hetkellä hyvänä monien haitallisten ympäristömuu- tosten suhteen. Toisaalta on tiedossa, että arktisen alueen jäätikön sulamisesta seuraa meriliikenteen moninkertaistuminen ja me- renpohjan öljy- ja kaasuvarojen kiihtyvä
hyödyntäminen. Ilmastomuutoksen ja ark- tisen elinkeinotoiminnan lisääntymisen hei- jastusvaikutukset tulevat näkymään myös Lapin ympäristössä.
Konkreettiset Barents-hankkeet etusijalle
Barentsin alueneuvoston ympäristötyöryh- mä koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Ve- näjän alueellisista edustajista. Ympäristötyö- ryhmän työssä edistetään ympäristönäkö- kohtien huomioimista Barentsin alueen pää- töksenteossa ja tuetaan konkreettisten ym- päristöhankkeiden toteutumista. Vuosien 2007–2010 toimintaohjelmassa painotetaan pinta- ja talousvesiasioita, biodiversiteettiä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tiedon tuottamista ympäristön tilasta sekä yleisen ympäristötietoisuuden edistämistä.
Esimerkkinä toteutetuista Barentsin yh- teistyöhankkeista on ympäristökeskuksen koordinoima ”Yhteisen ympäristöseuranta- ohjelman kehittäminen Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueella” vuosina 2003–2007.
Clim-atic etsii sopeutumiskeinoja muutokseen
Pohjoinen Periferia-ohjelman Clim-ATIC- hanke katsoo ilmastomuutosta pohjoisen Euroopan pienten yhteisöjen sopeutumisen näkökulmasta. Hankkeessa työstetään pai- kallisia sopeutumisstrategioita ongelmiin.
Mahdollisia positiivisia seuraamuksia tar- kastellaan niiden hyödynnettävyyden kan- nalta.
Lapissa päähuomion kohteina ovat il- mastomuutoksen vaikutukset matkailuelin- keinon toimintaedellytyksiin ja tulvariskien hallintaan. Kohdealueina ovat Rovaniemen kaupunki sekä Kittilän ja Kolarin kunnat.
Hankkeessa on mukana skotlantilaisia, nor- jalaisia, ruotsalaisia, grönlantilaisia ja suo- malaisia partnereita. Lapin ympäristökeskus koordinoi Suomen osuutta, jossa muita osal- listujia ovat Lapin yliopisto, Metsäntutki- muslaitos, Oulun yliopisto ja Suomen ympä- ristökeskus.
LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS
