Ympäristön tila

(1)

P i r k a n m a a

PAULA EEVA

2...

Ympäristön tila

3...

Ilma

4...

Kuormitus vesiin

5...

Kuormitus vesiin

6...

Pintavesien tila

7...

Pintavesien tila

8...

Luonto

9...

Luonto

10...

Jätteet

11...

Maaperä

12...

Ilmastonmuutos

YMPÄRISTÖN

TILA 2 0 0 8

(2)

Tämä katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialuetta.

Samanaikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila -katsaus. Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeim- mistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tar- jolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivitykset. Pirkanmaan ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Pirkanmaan ympäristökeskuksen asiantuntijat. Tietoläh- teinä on käytetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tieto- järjestelmiä.

Lisätietoa:www.ymparisto.fi/pir/ymparistontila

Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta

Järvimaisema Pälkäneellä

JOUKOLEHMUSKALLIO

Pirkanmaa on väestöltään ja ta- loudelliselta toimeliaisuudeltaan Suomen toiseksi suurin maakunta.

Väkiluku kasvaa muuttovoiton tuodessa maakuntaan jatkuvas- ti lisää väkeä. Kasvu keskittyy Tampereen seudulle, kun taas Pirkanmaan pohjoisosissa ja eräillä muillakin reuna-alueilla väestö vähenee.

Vilkkaassa maakunnassa rakenta- minen, energiantuotanto, teolli- suus ja liikenne kuormittavat ym- päristöä. Luonnonvarojen, kuten veden, maa-ainesten ja energian kulutus on epävarmoista talous- näkymistä huolimatta edelleen suurta.

Vilkkaassa maakunnassa

ympäristö muuttuu nopeasti

Kehityksen ohessa lähiympäristön suojelu maakunnassa on edennyt hyvin viime vuo- sikymmeninä. Pahimmat paikalliset päästö- lähteet sekä ilmaan että vesiin on saatu ku- riin, ja näin ollen ilman ja pintavesien laatu on valtaosin hyvä. Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat lähinnä ruuhkainen liikenne ja keväinen katupöly. Pintavesiä rehevöittää hajakuormitus, joka paikoin näkyy laajoina leväesiintyminä sekä pienissä järvissä että reittivesillä, esimerkiksi Pyhäjärvessä.

Alkuperäinen luonto uhkaa jäädä kehityksen jalkoihin Pirkanmaallakin. Vaikka valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat on lähes toteutettu, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien määrä kasvaa, erityisesti metsis- sä ja perinnebiotoopeilla. Kaupunkiseudun kasvaessa myös rakennetun ympäristön vi- heralueet ja ekologiset käytävät joutuvat ko- etukselle.

Ilmastonmuutos alkaa näkyä maakunnassa muuttuneina vesioloina. Pirkanmaan suurten vesistöjen säännöstelyä on hiljattain kehitetty vesiluonnolle ja virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Jat-

kossa säännöstelyjä joudutaan pohtimaan uudestaan, nyt uusien valumarytmien ja tul- vasuojelun näkökulmasta.

Paikallisia ympäristökeskusteluja erilai- sista elinympäristöön vaikuttavista hank- keista käydään maakunnassa runsaasti, niin kuin pitääkin. Viime vuosina pirkanmaalai- sia ovat puhuttaneet erityisesti suunnitellut kaupan suuryksiköt, jätteenkäsittelylaitok- set, tielinjaukset sekä jäteveden käsittelyn vaihtoehdot ja niihin liittyen vesistöjen tila.

Julkaisun kansikuva

Asukkaita:

lähes 480 000, joista Tampereen seutukunnassa n. 70 %

Pinta-ala:

n. 14 470 km², josta vettä n. 2 020 km² Työpaikat:

alkutuotanto 3 %, jalostus 31 %, palvelut 65 %, muu 1 %

Lähteet: Pirkanmaan liitto, Tilastokeskus, Maanmittauslaitos

Pirkanmaa

Finlaysonin puuvillatehdas Tammerkos- ken partaalla oli 1920-luvulla pohjoismai- den suurin teollinen toimipaikka. Nykyi- sin alue on kulttuuritilojen, ravintoloiden ja it-yritysten tyyssija. Kannen “Kuusvoo- ninkinen” on alueen arvokkain, hiljan kunnostettu rakennus.

(3)

Päästöt ilmaan Pirkanmaalla

LYHYESTI

ILMA

Ilman laatu Pirkanmaalla on pa- rantunut viimeisten vuosikymme- nien aikana ilmaan johdettavien päästöjen vähennyttyä. Teollisuu- den ja energiantuotannon rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöihin koh- distuvien vähennystoimien lisäksi myös hajupäästöjä ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapääs- töjä on rajoitettu.

Liikenteen päästöistä yhä haittaa

Energiantuotannon, teollisuuden ja etenkin liikenteen päästöt aiheuttavat ajoittain edelleen ilmanlaatuongelmia varsinkin taajama- alueilla. Paikallisten päästöjen lisäksi ilman laatua heikentävät kaukokulkeuman muka- naan tuomat epäpuhtaudet.

Pirkanmaan suurimmat yksittäiset ilman kuormittajat ovat metsäteollisuus ja energiantuotanto. Paikallisesti merkittävin ilman pilaaja on kuitenkin useimmiten liikenne.

Samalla kun ilmansuojelutoimet ovat vä- hentäneet teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä ilmaan, on liikenteen suhteellinen osuus ilman pilaajana lisääntynyt. Tieliiken- teen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät.

Ilman laadun mittaa- minen

Pirkanmaalla ilman laatua seurataan jatku- vatoimisesti Tampereella ja Valkeakoskella.

Seurannat on järjestetty kuntien ja toimin- nanharjoittajien yhteistyönä. Tampereella ilman laatua seurataan kahdella kiinteällä ja kahdella siirrettävällä mittausasemalla. Mit- tausasemilla mitataan mm. typen oksidien, hiilimonoksidin, otsonin, leijuman ja hengi- tettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa.

Käytössä on lisäksi kaksi sääasemaa. Pirkan- kadun mittausasemalla mitataan myös pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksia. Rikkidioksi- dipitoisuudet ovat olleet Tampereella hyvin alhaisia, ja tästä syystä rikkidioksidipitoi- suuden mittaaminen lopetettiin Tampereella vuonna 2003.

Hiukkasia Tampereen ilmassa

Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää Tampereen keskustassa nykyisen ohjearvon- sa keväisin hiekoitushiekan pölistessä. Hie- koitushiekan aiheuttamaa pölyämistä on kuitenkin vaikea täysin estää. Väestölle tie- dotetaan keväisin hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylittymisestä arkipäivi- sin mm. kaupungin internetsivuilla. Esimer- kiksi vuonna 2007 raja-arvotaso ei ylittynyt Tampereella. Raja-arvon numeroarvo saa ylittyä kullakin mittausasemalla 35 kertaa, ennen kuin varsinainen raja-arvo katsotaan ylittyneeksi.

CO₂

Hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verran- nollisia polttoaineiden käyttöön. Vaihtelut päästömäärissä selittyvät energiatuotan- non ja teollisuuden ja tuotanto- ja käyttö- määrien muutoksilla.

NO_X

Typen oksideilla (NO_x) tarkoitetaan typpi- monoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO₂).

Typpidioksidi (NO₂) on hengitysteiden är- sytystä aiheuttava kaasu, ekosysteemei- hin päädyttyään se puolestaan aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista. Typ- pidioksidi on osallisena myös toisen il- mansaasteen, otsonin, muodostumisessa.

Pirkanmaalla liikenne ja energiantuotanto tuottavat suurimman osan kuormituksesta.

SO₂

Rikkidioksidi (SO₂) on hapan kaasu, joka on haitallista sekä ihmisten terveydelle että ekosystee-meille. Rikkidioksidikuormitus on pääosin peräisin energiantuotannosta.

Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huo- mattavasti viime vuosikymmeninä polttoaineiden rikkipitoisuuden vähennyttyä HIUKKASET

Hiukkaspäästöjä aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Ilmassa lei- juu eri kokoisia hiukkasia. Halkaisijaltaan alle 10 millimetrin tuhannesosan (mikro- metrin, µm) kokoisia hiukkasia kutsutaan hengitettäväksi hiukkasiksi (PM₁₀), sillä ne kulkeutuvat alempiin hengitysteihin. Nii- den pitoisuus ilmassa kasvaa yleensä ke- väisin katupölyn noustessa ilmaan. Alle 2,5 µm:n pienhiukkaset (PM_2,5) ovat terveydelle kaikkein vahingollisimpia, koska ne tunkeutuvat syvälle hengityselimiin, ultrapienet hiukkaset jopa verenkiertoon.

Pienhiukkasia syntyy esimerkiksi autojen pakokaasuissa, energiantuotannossa, pienpoltossa sekä tupakanpoltossa. Hiuk- kaspitoisuuksien kohoaminen lisää mm.

hengitys- ja sydänoireita. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 200 - 1300 ennenaikaista kuolemaa vuo- dessa. Pienhiukkasten terveysvaikutuksia on tutkittu jonkin verran Suomessakin, mutta pitkäaikaista mittausaineistoa ei ole vielä laajasti saatavissa. Vuoden 2008 alus- sa Tampereen kaupungin ympäristöpalve- luissa alkoi tutkimushanke, jolla selvite- tään pienhiukkasten terveysvaikutuksia.

Lisätietoa:www.ilmanlaatu.fi Hiilidioksidipäästöt Pirkanmaan alueella Pirkanmaan päästöt ilmaan

Lähde: HERTTA-ympäristötietojärjestelmä

Ilman laadun ongelmat ovat paikallisia

Tieliikenne Teollisuus ja energia Muut

2001 2002 2003 2004 2005 2006 4500

4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

1 000 t/v Hiukkaset Typpi Rikkidioksidi

2001 2002 2003 2004 2005 2006 16000

14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 000 t/v 4 500

4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0

16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0

(4)

Sisävesien rehevöitymistä sää- televä ravinne on fosfori – näin myös Pirkanmaalla. Vesien laa- dun ja kuormituksen muutokset ovat reilun kymmenen vuoden aikana olleet melko vähäisiä. Ih- mistoiminnasta peräisin oleva fosforikuormitus on Pirkanmaalla pääosin peräisin maataloudesta.

Myös haja-asutuksen kuormitus on merkittävä.

Toimenpiteet maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat olleet oikean suuntaisia, mutta toistaisek- si riittämättömiä. Maaperän ravinnemäärät ovat kasvaneet pitkän ajan kuluessa. Niinpä toimenpiteistä huolimatta maatalouden fosfori- ja typpikuormituksessa ei ole havaittu merkittäviä valumasta riippumattomia vä- hennyksiä 1990-luvun alkupuolen jälkeen.

Vuonna 2009 valmistuvissa vesienhoito- suunnitelmissa määritetään toimenpiteitä, joiden avulla ravinnekuormitusta saataisiin vähenemään. Vuoteen 2015 mennessä ei kui- tenkaan ole nähtävissä radikaalia kuormituksen pienenemistä, vaikka ihmistoimin- nasta aiheutuva kuormitus tuleekin hiljal- leen vähenemään. Tärkeimpiä kuormituksen vähennyksen osa-alueita ovat maatalous ja haja-asutus. Toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttama ravinnekuormituksen väistämä- tön lisäys tulee asettamaan lisää haasteita tu- levaisuudessa.

Vesistökuormituksesta valtaosa tulee taajamien ulkopuolelta

Ravinnekuormitukset vesiin Pirkanmaalla

Lähde: VEPS Vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmä

ARTO PAANANEN

Jumunen Pyhäjärven reitillä Akaassa

46 7

3 8

0 0 19 6 11

Peltoviljely 46%

Haja-asutus 11%

Pistekuormitus 8%

Laskeuma 6%

Karjatalous 7%

Metsätalous 3%

Turvetuotanto 0%

Hulevedet 0%

Luonnonhuuhtouma 19%

Fosforikuormitus

Peltoviljely 28 %

Haja-asutus 3%

Pistekuormitus 21%

Laskeuma 15 % Karjatalous 4 %

Metsätalous 2 % Turvetuotanto 1 % Hulevedet 0 % Luonnonhuuhtouma 26 % Typpikuormitus

28 26

21

15

4 23 0 1

(5)

KUORMITUS VESIIN

Teollisuuden ja

yhdyskuntien kuormitus

Teollisuuden ja yhdyskuntien aiheuttamaan pistemäiseen vesistökuormitukseen on pys- tytty vaikuttamaan paremmin kuin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta tule- vaan hajakuormitukseen.

Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesiin laski jyrkästi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alkupuoliskolla Pir- kanmaalla. Tuolloin metsäteollisuudessa otettiin käyttöön jätevesien biologiset puh- distamot ja yhdyskuntien jätevedenpuhdis- tamojen toiminta tehostui, kun niiden ym- päristölupia tiukennettiin ja laitokset paran- sivat käyttötarkkailua ja prosessinhoitoa.

2000-luvulla yhdyskuntien jäteveden- puhdistamoiden puhdistusteho fosforin osalta on noussut huolellisen hoidon ja ke- hittyneen prosessinohjauksen ansiosta jo noin 96 %:iin. Nykyisillä puhdistamoilla ei enää ole odotettavissa kovinkaan suurta puhdistustehon parannusta. Teollisuuden aiheuttaman fosforikuormituksen vuosittai- nen vaihtelu johtunee sekä tuotannollisista vaihteluista että jätevesiprosessien toimin- nallisista häiriöistä, joille biologiset puhdis- tamot ovat alttiita.

Teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesiin on pysynyt viime vuosikymme- ninä melko tasaisena. Typenpoisto ei ole vie- lä laajassa käytössä Pirkanmaan jäteveden- puhdistamoilla. Typenpoiston käyttöönotto vaatii laitoksilta suuria muutoksia ja inves- tointeja. Nykyisin sitä edellytetään puhdis- tamojen lupia uusittaessa ja uusia puhdista- moja rakennettaessa, joten typpikuormituk- sen voi odottaa pienenevän lähivuosikym- meninä.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/vesiensuojelu

Typpi- ja fosforipäästöt Pirkanmaan jätevedenpuhdistamoilta

Lähde: VAHTI ympäristönsuojelun tietojärjestelmä

ARTO PAANANEN

Haitallisia aineita Pyhäjärvessä

Pyhäjärven pohjoisosaan on aiemmin koh- distunut huomattava PCB-kuormitus, joka lienee ollut suurimmillaan 1960-1970 -lu- vuilla. Korkeimmat pitoisuudet havaitaan sen mukaisesti pintakerrosta syvemmissä se- dimenteissä. Päällimmäisissä sedimenttiker- roksissa (0 – 12 cm) PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat hieman kohonneita mutta lähel- lä haitattoman ruoppausmassan raja-arvoa.

Viimeisimpänä kerrostuneissa sedimenteis- sä (0 – 4 cm) on havaittavissa vain huonosti veteen liukenevia ja hitaasti hajoavia korke- an kloorausasteen PCB-yhdisteitä.

Simpukka- ja pohjasedimenttianalyysien perusteella voidaan todeta, että PCB-yhdisteiden levinneisyysalue rajoittuu Pyhäjärven pohjoisosaan, siis Viinikanlahden ja Nokian- virran väliselle alueelle. PCB-yhdisteitä kul- keutuu edelleenkin tällä alueella, ja niiden pääasiallinen lähde on Viinikanlahti.

Näkymä Pispalasta Pyhäjärvelle Tammerkosken juoksutusten vaihtelut aiheuttavat jatkuvia muutoksia Viinikanlahden virtauksiin, mikä johtaa siihen, että aiemmin sedimentoituneet kerrokset voivat vapautua uudelleen järven kiertoon.

Pyhäjärven pohjoisosan kalanäytteiden analyysitulokset osoittavat, että PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat laskeneet 1970-luvun korkeista arvoista noin kolman- nekseen. Pitoisuus kaloissa on kuitenkin edelleen noin nelinkertainen Päijänteen ja noin kymmenkertainen Pielisen vastaaviin arvoihin verrattuna. Kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien myrkyllisyysarvion mukaan pitoisuudet ovat kohonneita, mutta ne alittavat elintarvikkeille asetetut raja-arvot.

Suurempia määriä syötäessä saattavat suo- siteltavat enimmäismäärät ylittyä.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/julkaisut

> Raportit ja alueelliset ympäristöjulkaisut >

PIRra 3/2007 Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys

Teollisuuden ja asutuksen typpipäästöt vesiin Pirkanmaalla Teollisuuden ja asutuksen fosforipäästöt Pirkanmaalla

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 1600

1400 1200 1000 800 600 400 200 0

1 000 t/ v Teollisuus Asutus

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 50

45 40 35 30 25 20 15 10 1 000 t/v

Teollisuus Asutus t/v

1 1 1 1

(6)

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Pintavesien tila pääosin hyvä

Pirkanmaan alueen vesistöistä luokiteltiin vuonna 2008 kaikki yli 1 km

²

järvet ja kaikki joet, joi- den valuma-alue oli yli 100 km

²

. Pirkanmaan järvistä ja joista noin 70 % on ekologiselta tilaltaan hy- viä tai erinomaisia. Kemiallinen tila arvioitiin vähintään hyväksi kaikissa Pirkanmaan alueen pinta- vesissä.

Luokitellut järvet ovat enimmäkseen hyväs- sä tilassa. Muutamat järvet ovat erinomaisessa tilassa, isoista yli 5 km² järvistä tällaisia ovat mm. Toisvesi, Iso-Löytäne ja Aurejär- vi. Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja:

erityisesti Pyhäjärven ja Vanajaveden alueen sekä Ikaalisten reitin alueen järvet olivat muita huonommassa tilassa. Järvien tilaa huonontaa erityisesti rehevöityminen. Jos tarkastellaan eri luokkien osuutta luokitel- lusta järvipinta-alasta, niin erinomaiseen ja hyvään luokkaan luokittui 79 % ja korkeintaan tyydyttävään luokkaan 21 %.

Luokitellut joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävään ja vält- tävään tilaan luokiteltuja jokia on varsinkin Pyhäjärven ja Vanajaveden alueella sekä Ikaalisten reitin alueella. Jokien tilaa heiken- tää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja joillakin alueilla vesistö- jen rakenteelliset muutokset. Luokitelluista joista 54 % luokittui hyvään tai erinomaiseen luokkaan ja 46 % korkeintaan tyydyttävään luokkaan.

Vesien tilan uusi luokittelu

Vesien uusi ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa järvien ja jokien muuttuneisuutta ihmistoiminnan seurauksena. Aikaisemmas- ta vesien käyttökelpoisuusluokituksista poi- keten vedenlaatu ei enää ole määräävässä asemassa, vaan vesistöjen tila luokitellaan vesieliöstön (levät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja sen elinympäristön perusteella.

Uusi luokittelu kykenee heijastamaan ihmistoiminnan vaikutuksia aikaisempia luo- kituksia paremmin sen vuoksi, että kaikille järville ja joille ei enää aseteta samoja laatu- vaatimuksia. Ekologisessa luokittelussa otetaan lähtökohdaksi järven luontaiset ominai- suudet (kuten esimerkiksi humuspitoisuus, sameus, koko ja syvyys), joihin vesistön val- litsevaa tilaa verrataan.

Laatuluokkien osuudet luokiteltujen jokien pituudesta ja järvien pinta-alasta

Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus ja SYKE

VAMMALA

TAMPERE

VALKEAKOSKI IKAALINEN

VIRRAT

0 10 20km

Vesienhoitoalueet: © SYKE

Rantaviiva-aineisto: © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/08 Kokonaisarvio tilasta

Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Tieto puuttuu Kuntaraja 100 %

80 % 60 %

40 %

20 %

0 % Joet Järvet

Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen

(7)

PINTA- VESIEN TILA

Levätilanne

Pirkanmaan ympäristökeskus seuraa alu- eensa järvien levätilannetta noin 30 havain- topaikalla kesäkuukausina.

Paikalliset havainnoitsijat ilmoittavat viikoittain levätilanteen Pirkanmaan ympä- ristökeskukseen, joka kokoaa ja välittää tie- dot Suomen ympäristökeskukseen (SYKE).

Runsaista leväesiintymistä otetaan näyt- teet. SYKE laatii koosteen valtakunnallises- ta levätilanteesta. Säännöllisen leväseuran-

nan lisäksi ympäristökeskus saa ilmoituk- sia yksittäisistä leväesiintymistä. Kesällä 2008 havaittiin leviä edellisiä vuosia (2004- 2007) vähemmän paitsi heinäkuun puoli- välissä ja elokuun loppupuolella. Leväti- lanne oli huonoin Pyhäjärven alueella, jos- sa levää havaittiin lähes viikoittain. Myös Kyrösjärvessä, Vammalan Houhajärvessä ja Virtain Vähä-Valkeajärvessä levää oli vä- häisiä määriä useana viikkona.

Leväbarometri kuvaa sinilevätilanteen kehittymistä viikoittain. Pylväät ker- tovat havaintojen suhteellisen määrän painotettuna levän runsaudella. Taus- ta kuvaa edellisten vuosien havaintojen suhteellista määrää viikoittaisina keski- arvoina laskettuina.

Veden kokonaisfosforipitoisuus Pirkanmaan suurilla järvillä kasvukaudella 1978-2008

Pyhäjärvellä vedenlaatua seurataan mm.

Toutosenselällä Pyhäjärven eteläosassa, jon- ne vedet tulevat laajalta alueelta Vanajave- den ja Längelmäveden suunnasta sekä lähi- alueelta. Alueella hajakuormitus, erityisesti maatalouden kuormitus, vaikuttaa merkittä- västi vedenlaatuun. Hajakuormitus kasvaa

sateisina vuosina, koska maalta huuhtoutuu runsaasti ravinteita valumavesien mukaan.

Kuormitusmuutokset näkyvät Pyhäjärven rajusti vaihtelevina ravinnepitoisuuksina.

Myös Längelmävedellä viime vuosina ha- vaitun lievän ravinnepitoisuuden nousun syynä saattaa olla poikkeuksellisen märät vuodet. Näsijärvellä vedenlaadun muutokset ovat pieniä, koska hajakuormitus on sel- västi vähäisempää. Näsijärven vedenlaatu on tällä hetkellä lähellä luonnontilaista.

Pyhäjärvellä fosforipitoisuuksien rajuja vaihteluita

JUSSI ISO-TUISKU

Järvet ja joet luokitellaan ekologisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pää- osin vuosien 2000-2007 seurantatulosten perusteella. Pirkanmaalla osa joista ja pienistä järvistä (alle 5 km²) jäi luokittelematta puut- tuvan seuranta-aineiston vuoksi. Luokittelu- työ jatkuu edelleen ja valmistuu kokonaisuu- dessaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Varsinainen ekologisen tilan luokittelu oli mahdollista niissä kohteissa, joissa vedenlaadun lisäksi oli käytettävissä vesieliöstöä koskevia luokittelutietoja. Suuressa osassa järviä ja jokia tämä ei seurantatiedon puut- teen vuoksi toteutunut. Jos kuitenkin oli käytettävissä riittävä vedenlaatuaineisto (fosfori, typpi, a-klorofylli), voitiin vesistös- tä tehdä asiantuntija-arvio. Uudessa luokittelussa ja sen mukaisessa asiantuntija-arvioinnissa huomioidaan biologisten tekijöiden ja/tai vedenlaadun ohella hydromorfologi- nen muuttuneisuus (esimerkiksi säännös- tely ja perkaukset) ja vesistöön kohdistuva kuormitus sekä kemiallinen tila.

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan erityisesti vesiemme haitallisia aineita. Ke- miallisessa luokittelussa vedet jaetaan kah- teen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/pintavesientila www.ymparisto.fi/pir/levatilanne

Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus ja SYKE

0.50 0.40 0.30 0.20 0.10

0.0023 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37

kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

2004-2007 2008

Lähde: HERT- TA-ympäris- tötietojärjes- telmä 1978 1980

80 70 60 50 40 30 20 10 0

Pyhäjärvi Toutosenselkä Näsijärvi Koljonselkä Längelmävesi ponsanselkä

1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 0

10 20 30 40 50 60 70 80

µg/l Pyhäjärvi Toutonselkä Näsijärvi Koljonselkä Längelmävesi Ponsanselkä

(8)

Monimuotoisuuden turvaaminen muuttuvassa ympäristössä

Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän luonnonsuojeluohjelmaa: kansallis- ja luon- nonpuisto-ohjelman sekä soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Pirkanmaalla suo- jeluohjelmien toteutus on saatu lähes val- miiksi. Alueet on perustettu joko yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankittu valtiolle suojelualueiksi.

Luonnonsuojelualueita on viime vuosina perustettu myös suojeluohjelmiin kuu- lumattomille metsäalueille maanomistajien aloitteesta. Vapaaehtoinen metsien suojelu on osa METSO-ohjelmaa, johon sisältyy myös muita metsien suojeluun tähtääviä toi- menpiteitä.

Luonnonsuojeluohjel- mat lähes toteutettu

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS PIRKANMAALLA

SUSANNALAINAMO

2005 2006 2007 2008*

Hankittu valtiolle kpl 1 3 6 1 Perustettu yksityis-

maan suojelu-alue kpl - - 11 15 Kohteita yhteensä kpl 1 3 17 16 Pinta-ala yhteensä 4,2 11,7 132,4 76,5 (ha)

* = 15.11.2008 mennessä

LÄHDE: PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS, LUONNONSUOJELUOSASTO

Hakamaista perinnebiotooppia Kuhmalahdella

TIINASCHULTZ

Tummaverkkoperhonen

- Pirkanmaan erikoisuus Perinnemaisemat ja metsäiset luontotyypit suojelun tarpeessa

Luontotyypit ovat ympäristöstään erottuvia maa- tai vesialueita, joilla kullakin on tie- tynlaiset ja melko yhdenmukaiset ympäris- töolot sekä niille luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi.

Suomen ensimmäisessä luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin noin 400 luontotyyppiä ja ihmisen aiheutta- mia muutoksia niissä. Etelä-Suomen luonto- tyypeistä on uhanalaisia merkittävästi suu- rempi osuus (66 %) kuin Pohjois-Suomen luontotyypeistä (29 %). Suurimpana syynä on ero maankäytön voimakkuudessa. Mer- kittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, vesien rehevöityminen ja likaantuminen, pellonraivaus sekä vesirakentaminen. Eni- ten uhanalaisia luontotyyppejä (93 %) on pe- rinnebiotoopeissa, seuraavaksi eniten met- sissä (70 %).

Perinnebiotoopit ovat vuosikymmenien kuluessa muotoutuneita, lähinnä karjan lai- duntamisen ja niittämisen tuloksena synty- neitä luonnoltaan monimuotoisia alueita kuten niittyjä, ketoja, rantaniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Perinnebiotoopilla on rikas kasvi-, sieni- ja hyönteislajisto.

Pirkanmaalta on löydetty 441 perinnebiotooppia. Niiden yhteispinta-ala on vähän yli 1600 hehtaaria, josta hoidossa on 76% (1230 ha). Lähde: Pirkanmaan perinnebiotooppien hoito-ohjel- ma 2008

Ketoneilikka

Ketonoidanlukko

Kissankello

Niittyjen ja ketojen kasveja

SUSANNAALAKARHU

Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on harvinainen ja uhanalainen koko Pohjois- Euroopassa. Nykyään sen esiintymiä tunne- taan Suomessa ainoastaan muutamia Tam- pereella, Kangasalalla, Orivedellä ja Kristii- nankaupungissa.

Lajin voimakas taantuminen johtuu maa- taloudessa tapahtuneista muutoksista. Lai- dunnus on vähentynyt ja niityt ovat kasvaneet umpeen. Vähentyneitä ovat myös avo- ojat ja niiden pientareilla kasvaneet kasvit, kuten tummaverkkoperhosen toukan ravin- tokasvi lehtovirmajuuri.

Tummaverkkoperhoselle sopivat ja elin- tärkeät niityt ovat niin harvassa, että jos yh- den alueen kanta häviää, alue ei tule uudelleen asutetuksi.

(9)

LUONTO

Pirkanmaan arvokkaiden lintuvesien hoito LIFE-hankkeessa

Pirkanmaan arvokkaiden lintu- vesien kunnostus ja hoito-hank- keessa 2004-2008 oli mukana neljä valtakunnallisesti arvokasta, Natura 2000 -ohjelmaan kuulu- vaa lintuvesialuetta; Alhonlahden alue Ylöjärvellä, Ekojärvi Vamma- lassa, Kukkolanjärvi Pälkäneellä ja Sarkkilanjärvi Hämeenkyrössä.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin alueiden hoito- ja kunnostustoimia yhteistyös- sä maanomistajien, asukkaiden, metsäs- tysseurojen ja muiden paikallisten tahojen kanssa. Hankkeen aikana pyydettiin mink- kejä ja supikoiria, raivattiin rantaluhtia avoimiksi, kunnostettiin vesialueita linnuil- le, hoidettiin lehtoja ja perustettiin luonnonsuojelualueita.

Hanketoimien onnistumista on arvioitu seuraamalla alueiden kehittymistä ja luontoarvoja. Alustavien seurantatulosten

perusteella näyttää siltä, että pienpetojen pyynti on kasvattanut vesilintujen poikue- kokoja ja poikasmääriä. Erityisesti sinisor- sien, silkkiuikkujen ja nokikanojen poikue- koot ja poikasmäärät ovat kasvaneet usealla alueella. Vesialueiden kunnostus on houku- tellut alueille uusia pesimälintuja kuten

lokkeja, töyhtöhyyppiä ja kuoveja.

Life-hankkeen rahoituksesta ja toteu- tuksesta vastasivat Euroopan Unionin LIFE Luonto –rahasto, Pirkanmaan ympäristökes- kus, Metsähallitus sekä Satakunnan ja Poh- jois-Hämeen riistanhoitopiirit.

MARKOSCHRADERMARJA-LIISA PITKÄNEN

Liito-orava

Joutsenia Sarkkilanjärvellä Hämeenkyrön kansallismaisemissa

Uhanalaisia lajeja Pirkanmaalla

Vuosien 1990 ja 2000 uhanalaisarviointien vertailun perusteella Suomessa ovat eniten uhattuina erilaisten perinneympäristöjen lajit. Lisäksi rannoilla ja soilla elävät lajit ovat monin paikoin muuttumassa uhanalaisiksi. Sen sijaan metsälajien uhanalaistuminen näyttäisi hidastuneen 1990-luvulla.

Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos on erityisen voimakas pohjoisilla leveysasteilla.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien levinneisyydessä, sillä ilmasto on keskeisin lajien levinneisyyteen vaikuttava tekijä laajassa mittakaavassa. Maa-alueiden lajeista erityisesti pohjoiset lajit ovat vaarassa, sillä Jäämeri rajoittaa lajien siirtymistä pohjoiseen ilmaston lämmetessä. Pirkanmaa sijoittuu kolmen eri metsäkasvillisuusvyöhykkeen kohtauspaikkaan. Maakuntaa luonnehtivat runsaat erilaiset metsäalueet. Metsät ovatkin maakunnan uhanalaisen eliölajiston merkit- tävä elinympäristö. Metsien lisäksi suuri osa uhanalaisesta eliölajistosta esiintyy perinne- ympäristöissä.

Valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja putkilokasveja Pirkanmaalla ovat mm.

perinteisillä niityillä kasvava, vaarantunut kirkiruoho (Gymnadenia conopsea), purp- puranpunainen tähkämaitikka (Melampy- rum cristatum) sekä ketolajina tunnettu ke-

tokatkero (Gentianella campestris). Näitä lajeja uhkaa perinteisen maankäytön loppu- minen ja kasvillisuuden umpeenkasvu.

Uhanalaisista hyönteisistä Pirkanmaalla esiintyvät mm. vaarantunut virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) sekä ahdeyökkönen (Athetis gluteosa) ja tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina).

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/luonnonsuojelu

Kirkiruoho

Ahonoidanlukko Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasveja

SUSANNAALAKARHU

(10)

Jäteasioissa paljon parannettavaa

Jätteiden hyödyntäminen ja loppusijoittaminen Pirkanmaalla Yhdyskuntajätteet

Jätepolitiikan ensimmäisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää. Yhdyskuntajätteen määrä on ollut Pirkanmaalla hienoisessa las- kussa vuodesta 2003 lähtien, mutta vuonna 2007 määrä nousi uudelleen vuoden 2003 ta- solle. Yhdyskuntajätteisiin lasketaan asumi- sessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jät- teet. Kotitalousjätteen osuus yhdyskuntajät- teestä on n. 60 %.

Yhdyskuntajätteistä hyödynnetään aineena tai energiana hieman yli 40 %. Yli puolet yhdyskuntajätteestä sijoitetaan edelleen kaatopaikalle. Loppusijoitetun sekajätteen jou- kossa on vielä paljon kierrätettävissä olevia jätejakeita kuten biojätettä, metallia, pahvia jne. Myös jonkin verran ongelmajätteitä kul- keutuu kaatopaikalle sekalaisen yhdyskun- tajätteen mukana.

Biohajoavat jätteet

Biohajoavan jätteen (paperi, pahvi ja ruo- kajäte) mahdollisimman vähäinen määrä ja kerääminen erilleen hyödynnettäväksi on erityisen tärkeää, koska sen hajotessa ha- pettomissa olosuhteissa kaatopaikalla syntyy metaania, joka on hiilidioksidia merkit- tävästi voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Biohajoavat jätteet pyritään ohjaamaan kaa- topaikkojen sijasta kierrätykseen, kompos- toitavaksi tai mädätettäväksi. Vuonna 2007 Pirkanmaalla syntyi biohajoavia jätteitä noin 200 000 tonnia, josta vajaa puolet on erillis- kerättyä paperia ja kartonkia ja noin 10 % on erilliskerättyä biojätettä. Vuonna 2007 kaato-

paikalle joutui edelleen biohajoavia jätteitä hieman yli 90 000 tonnia, josta suurin osa on kierrätyskelpoista.

Ongelmajätteet

Yhdyskuntaperäisiä ongelmajätteitä Pir- kanmaalla syntyy vuosittain n. 1000 tonnia.

Teollisuudessa syntyvien ongelmajätteiden määrät vaihtelevat voimakkaasti toiminnan mukaan. Ongelmajätteiden kerääminen ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn on tärkeää, koska ne voivat kemiallisen tai muun ominaisuuden takia aiheuttaa erityis- tä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäris- tölle.

Teollisuuden jätteet

Pirkanmaalla syntyy massa- ja paperiteollisuuden, kemian- ja metalliteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten jätteitä yhteensä 420 000 tonnia. Tästä määrästä noin kolme neljäsosaa on massa ja paperiteollisuuden jätteitä.

Massa- ja paperiteollisuuden jätteet ovat pääasiassa siistausjätettä, lietteitä sekä kuo- ri- ja puujätettä, ja lisäksi osa niistä on on- gelmajätteitä. Näistä jätteistä on hyödynnet- ty viimeisen viiden vuoden aikana yli 70 %.

Metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden jätteiden hyödyntämisaste on noin 60 %.

Energiantuotannon jätteitä syntyy sähköä ja kaukolämpöä yhdyskunnille tuottavissa voimalaitoksissa ja teollisuuden energian- tuotantolaitoksissa. Jätteet ovat suurimmak- si osaksi tuhkaa, tuhkalietettä sekä arina- ja

petihiekkaa. Energiantuotannon jätteistä hyödynnetään noin 10 %.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/jatteet

Yhdyskuntajätteet Pirkamaalla vuosina

2002-2007 Massa- ja paperiteollisuuden jätteet

Pirkanmaalla vuosina 2002-2007 Teollisuuden jätteet Pirkanmaalla vuosina

2002-2007

Lähde: VAHTI ympäristönsuojelun tietojärjestelmä

KAATOPAIKAT JA KOMPOSTOINTI PIRKANMAALLA V. 2008

Sijainti Laitostyyppi Jätekeskukset/kaatopaikat

Nokia, Koukkujärvi Yhdyskuntajäte Tampere, Tarastenjärvi Yhdyskuntajäte Valkeakoski, Suikki Teollisuusjäte Valkeakoski, Mahlianmaa Teollisuusjäte Biojätteen käsittely

Tampere, Tarastenjärvi Kompostointi Lietteen käsittely

Hämeenkyrö, Vaivia Aumakompostointi Kangasala, Vehkosuo Aumakompostointi Lempäälä, Lammi Aumakompostointi Pälkäne, Ruokala Aumakompostointi Vesilahti, Karstunahde Aumakompostointi Tampere, Rahola Biokaasu Tampere, Viinikanlahti Biokaasu Nokia, Koukkujärvi Kompostointi Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus, yhdyskuntatekniikan osasto

2002 2003 2004 2005 2006 2007 1 000 t/v

250 200 150 100 50 0

Loppusijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty energiana Hyödynnetty aineena

350 300 250 200 150 100 50 0 1 000 t/v

2003 2004 2005 2006 2007 2002

Massa- ja paperiteollisuuden jätteet Metalliteollisuuden jätteet Kemianteollisuuden jätteet Energiantuotannon jätteet

Loppusijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty energiana Hyödynnetty aineena

1 000 t/v 350 300 250 200 150 100 50

0 2002 2003 2004 2005 2006 2007

(11)

MAAPERÄ

Pilaantuneet maa-alueet

Pirkanmaalla on kartoitettu noin 1600 kohdetta maaperän tilan tietojärjestelmään.

Niistä jatkoselvittelyjä ja mahdollisia kun- nostustoimenpiteitä tarvitaan noin 800 koh- teessa. Pääosa pilaantuneista kohteista on vanhoja polttoaineen jakeluasemia sekä käy- töstä poistettuja kaatopaikkoja ja ampuma- ratoja. Vuodesta 1990 lähtien Pirkanmaalla on kunnostettu noin 500 pilaantuneen maan kohdetta. Uusia maaperää uhkaavia ympä- ristövahinkoja tapahtuu Pirkanmaalla lähes päivittäin. Päästöt pystytään yleensä puh- distamaan nopeasti. Vanhat tarkastamatto- mat teräksiset öljysäiliöt ovat edelleen suuri uhka maaperälle.

Tutkimusta ja mahdollista kunnostusta tarvitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Pirkanmaalla 31.10.2008

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/maaperantila

Pirkanmaa valvoo tuottajavastuuta koko maassa

Pirkanmaan ympäristökeskus on jätehuol- lon tuottajavastuun toteutumista valvova viranomainen koko Suomessa lukuun otta- matta Ahvenanmaata. Tuottajavastuu tar- koittaa tuotteiden valmistajien ja maahan- tuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu on jä- telain (1072/1993) mukainen velvollisuus.

Tuottajavastuualoja ovat paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, renkaat, pai- nopaperi, pakkaukset sekä henkilö- ja paket- tiautot ja vastaavat ajoneuvot.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/tuottajavastuu

Mitä tehdä jätteille?

Jätteiden määrää pyritään vähentämään ja hyödyntämistä edistämään alueellisella jäte- suunnittelulla. Pirkanmaan jätesuunnitelma on valmistunut vuonna 2003. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistuu uusi koko Ete- lä- ja Länsi-Suomen kattava alueellinen jäte- suunnitelma. Jätesuunnitelmaan on valittu kuusi painopistealuetta: rakentamisen ma- teriaalitehokkuus, biohajoavat jätteet, tuh- kat ja kuonat, pilaantuneet maat, yhdyskun- ta- ja haja-asutuslietteet ja jätehuolto poik- keuksellisissa tilanteissa. Jätesuunnitelman tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja jätteen hyödyntämiseksi näillä painopis- tealueilla. Jätesuunnitelman edistymistä voi seurata internetissä.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/elsu

HEIKKI KOKKONEN

Huoltamon öljyvahingon puhdistamista

Autojen renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin

JOHANNAALAKERTTULA

(12)

Pirkanmaan ympäristökeskus

Puhelin: 020 610 104 (vaihde) Faksi: 020 610 1600

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere

Tom Frisk, tutkimusprofessori Auli Kilpeläinen, tiedottaja Puhelin: 020 610 104 (vaihde)

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 m₃/s

2000 2010-2039 2040-2069

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.10 1.11 1.12

Ilmastonmuutos Pirkanmaalla

Nykynäkemyksen mukaan ilmas- tonmuutos vaikuttaa sääoloihin myös Pirkanmaalla. Leutoina ja vesisateisina talvina vettä on liik- keellä nykyistä enemmän, lumi- peitteinen aika lyhenee ja lumeen varastoitunut vesimäärä pienenee.

Tämän vuoksi vesistöjen veden- pinnat tulevat olemaan talvisin aiempaa korkeammalla.

Keväisten lumen sulamisesta johtuvien tul- vien odotetaan aikaistuvan ja pienenevän.

Aikaistunut lumen sulaminen ja kasvava haihdunta aiheuttavat kesällä vedenpinto- jen laskun totuttua alemmas, mikäli kesästä ei satu tulemaan runsassateista.

Sivun alaosassa olevassa kuvassa on arvioitu Näsijärveen purkautuvien vesimäärien muutoksia vuosijaksoilla 2010-2039 ja 2040- 2069 siten, että esimerkiksi otetun vuoden 2000 todellisia sääoloja on poikkeutettu ky- seisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti.

Muita muutoksia edessä

Pohjavesiä muodostuu ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisesti loppusyksyisin ja talvisin nykyistä enemmän. Toisaalta kesien piteneminen ja maaperän kuivuminen alen- tanee pohjavedenpintoja erityisesti Etelä- Suomen pienissä pohjavesiesiintymissä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös aineiden kulkeutumiseen maalta vesistöihin ja Itämereen ja siten vesien tilaan ja käyttökel- poisuuteen. Valunnan kokonaismäärä kasvaa Kokemäenjoen valuma-alueella, mikä suoraan kasvattaa pelloilta vesiin valuvaa ravinnekuormaa.

Kasvuolosuhteiden muuttuessa myös alueen maa- ja metsätalouden edellytykset muuttuvat. Näihin elinkeinoihin vaikutta- vat kuitenkin niin monet seikat, että niiden tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisia arvioita Näsijärveen purkautuvien vesimäärien muutoksista

MARITA BJÖRKSTRÖM

Lähde: Suomen ympäristökeskus, WaterAdapt-projekti 2008 Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/pir/ilmastonmuutos www.ymparisto.fi/pir/vesivarat

m³/s

1.1. 1.2 . 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.