Pohjois-Karjalan ympäristökeskus www.ymparisto.fi/pka
P o h j o i s - K a r j a l a
Matti Pihlatie
2...
Metsien, vaarojen ja vesistöjen
maakunta
3...
ilman laatu
4...
Kuormitus vesistöihin
pääasiassa hajapäästöistä
6...
Pintavesien tila pääosin hyvä
8...
Maakunnan historia elää
rikkaassa kulttuuriympäristössä
10...
hyvän ympäristön puolesta
kansainvälisen yhteistyö- verkoston tuella
12...
Ympäristöohjelmat kokoavat tietoa ja ratkaisumalleja
ympäristön tilan paranta- miseksi
YMPÄRISTÖN
TILA 2 0 0 8
Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta
Metsien,.vaarojen.ja.vesistöjen.maakunta
Pohjois-Karjala.on.vastakohtien.
maakunta..Toisaalta.erämaisia.ja.
harvaanasuttuja.seutuja,.luon- nonääniä.ja.hiljaisuutta,.toisaalta.
intensiivistä.luonnonvarojen.käyt- töä,.metsätaloutta.ja.kaivannais- teollisuutta.yhdistettynä.korkea- tasoiseen.tutkimukseen.ja.osaa- miseen..Vanha.ja.uusi.kohtaavat..
Syrjäinen.maakunta.on.entistä.
useammin.aktiivinen.toimija.valta- kunnallisesti.ja.Euroopan.unionin.
alueitten.välisessä.yhteistyössä.
Rikas luonnon- ja kulttuuri- ympäristö
Pohjois-Karjala on luonnonympäristöltään rikas maakunta. Sijainti pohjoisen havumet- sävyöhykkeen länsireunalla, mantereisen ja merellisen ilmaston kohtaamisalueella on yhdessä pinnanmuodostuksen ja runsaiden vesistöjen kanssa luonut alueen omaleimai- sen ja monimuotoisen luonnon. Maakunnan metsä- ja suoluonnossa kohtaavat pohjoinen ja etelä, osin myös itä. Pitkään jatkunut kas- kitalous ja vanha asutus ovat rikastuttaneet alueen luontoa ja erityisesti alueen kulttuu- rimaisemaa.
harvaan asuttu luonnonvaro- jen maakunta
Maakunnan maa alasta 90 % on metsätalo- usmaata. Metsätalouden ohella myös kai- vostoiminta ja kaivannaisteollisuus ovat merkittävässä asemassa alueella. Kuitenkin n. 60 % maakunnan työllisistä saa toimeen-
tulonsa erilaisten palveluelinkeinojen kaut- ta. Kasvavassa roolissa elinkeinoelämässä on paikallinen osaaminen ja sen tuotteista- minen niin kansallisesti kuin kansainväli- sesti.
Syyskuun lopussa 2008 Pohjois-Karjalan väkiluku oli 166 224 henkeä. Poismuutto ja väestön keskittyminen maakuntakeskuk- seen Joensuun seudulle, on vähentänyt asuk- kaita erityisesti Pielisen Karjalassa ja Keski- Karjalassa.
Ympäristön tila
Ilman laatu Pohjois-Karjalassa on hyvä. Teol- lisuuden, energiantuotannon ja liikenteen typpioksidipäästöt ovat hieman laskeneet 2000-luvulla. Typpilaskeuma on silti edel- leen vesistöjen suurin hajakuormittaja.
Valtaosa maakunnan pintavesistä ja poh- javesistä on hyvässä tai jopa erinomaisessa tilassa. Pistemäinen kuormitus alueella on vähentynyt paljon. Hajakuormitus on edel- leen merkittävä kuormittaja ja sen vaiku- tukset voivat vielä lisääntyä ilmastonmuu- toksen myötä (pidentynyt sulan maan kausi,
lisääntynyt sadanta ja valuma). Muutamia erityisalueita lukuun ottamatta pohjavesien tila on hyvä.
Luonnon monimuotoisuuden vähene- minen on yksi keskeisistä ympäristön tilan ongelmista Pohjois-Karjalassa. Intensiivi- nen metsätalous, hakkuut, ojitus, maanpin- nan käsittely ja virtavesien perkaukset uit- toa ja kuivatusta varten ovat yhdessä tiheän metsäautotieverkoston kanssa vähentäneet luonnon monimuotoisuutta laajoilla alueil- la.
Väestön keskittyminen maakuntakes- kukseen ja kuntakeskuksiin on vaikuttanut myös rakennettuun ympäristöön. Maaseu- dun autioituminen ja perinteisen maaseu- tumaiseman umpeenkasvu ovat muuttaneet monilla alueilla maisemakuvaa. Rakenta- misen lisääntyminen taajamien lähialueilla puolestaan on aiheuttanut joillakin alueilla yhdyskuntarakenteen hajoamista.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/ymparistontila
MaRKKU taNO
Julkaisun kansikuva
Kaksi miljardia vuotta vanha Kolvananuuron rotkolaakso Kontiolahden ja Enon rajalla on sekä geologialtaan, maisemiltaan että kasvil- lisuudeltaan omaleimainen alue. Vetäytyvän mannerjäätikön sulamisvesien purkautumis- tienä toiminut rotko tarjoaa viileine ja varjoi- sine elinympäristöineen kasvupaikan monille pohjoisille kasvilajeille.
Tämä katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen toimi- aluetta. Samanaikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset ja valtakunnallinen ympäristön tila -katsaus. Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tär- keimmistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Useimmista aiheis- ta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivitykset. Pohjois-Karja- lan ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen asiantuntijat. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä.
Pohjois-Karjalan.ilman.laatu.on.
parantunut.viimeisten.20.vuoden.
aikana.huomattavasti.varsinkin.
ympäristöä.happamoittavien.pääs- töjen.suhteen..
Parantuminen on pääteltävissä sekä ym- päristöä kuormittavien päästöjen vähene- misestä että ilmanlaadun seurantatuloksis- ta. Esimerkiksi rikkilaskeuma on nykyisin vain neljäsosa 1980-luvun korkeimmista las- keuma-arvoista. Teollisuus- ja energialaitos- ten rikkipäästöt (rikkidioksidi + hajurikki) vähenivät noin 85 % vuodesta 1990 vuoteen 2005 mennessä, mutta kääntyivät hienoi- sen kasvuun tämän jälkeen. Myös hiukkas- päästöt ovat vähentyneet merkittävästi vas- taavalla jaksolla. Sen sijaan lupavelvollisten laitosten typen oksidien päästöt lisääntyi- vät merkittävästi 1990-luvun puolivälissä mm. Uimaharjun sellutehtaan laajennuksen myötä ja lähtivät sen jälkeen lievään laskuun aina viime vuoteen asti. Kasvihuonekaasui- hin kuuluvan hiilidioksidin alueelliset pääs- töt ovat laskeneet 2000 luvulla 1990-luvun jälkimmäisen puoliskon tasoon verrattuna, mikä on suurimmaksi osaksi seurausta tur- peen käytön vähenemisestä ja vastaavasti puun käytön lisääntymisestä.
Yksittäisistä teollisuus- ja energialaitok- sista Pohjois-Karjalan maakunnan päästöi- hin ja niiden kehitykseen ovat eniten vaikut- taneet Uimaharjussa sijaitseva sellutehdas
oheistoimintoineen, Joensuun voimalai- tos sekä Kiteellä sijaitseva lastulevytehdas (hiukkaspäästöt). Päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet sekä polttoaineiden koos- tumus että tekniset parannustoimenpiteet prosesseissa ja puhdistusjärjestelmissä.
liikenteen päästöistä paikallisia haittoja
Pohjois-Karjalan liikennepäästöt ovat viime vuosina olleet laskussa lukuun ottamatta hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat olleet kas- vussa liikennesuoritteiden ja polttoaineiden kulutuksen lisääntymisen myötä. Tekninen kehitys ei ole siis vaikuttanut hiilidioksidi- päästöihin. Liikenteen haitalliset vaikutuk- set ilman laatuun etenkin taajama-alueilla ilmenevät liikenteen nostattamasta hiekoi- tuspölystä, jonka PM10-hiukkaspitoisuudet ovat ajoittain olleet esimerkiksi Joensuussa raja-arvopitoisuustason ylittäviä.
PohjoIS-KARjALAN.LIIKENNEPÄÄSTÖT.1990.jA.2007.(LÄhdE:.LIPASTo/VTT)
Ilman.laatu
Päästöt ilmaan
Päästöt ilmaan
ILMA
Vuosi. hC.
(.t.).
Nox..
(t.No2).
hiukkaset.
(.t.)
So2..
(.t.).
Co2..
(.t.)
Polttoneste.
(.t.)
Suorite..
(.milj..km.) 1990 2 190,9 4 12,9 248,86 167,88 4 9941,0 111 402,79 1 90,81
2007 779,50 1 55,7 82,40 2, 40 221,4 128 049,18 2 409,88
Ympäristölupavelvollisten laitosten rikkipäästöt (SO2/a).
Ympäristölupavelvollisten laitosten typenoksidipäästöt (NO2/a).
Ympäristölupavelvollisten.laitosten.fossiiliset.hiilidioksidi- päästöt.ilmaan.vuosina.1999-2007..Lähde:..VAhTI-ympä- ristönsuojelun.tietojärjestelmä.
Kokonaispäästöt.ilmaan.Pohjois-Karjalassa.vuosina..
2000-2006..Lähde:.hERTTA-ympäristötietojärjestelmä.
Ympäristölupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt (t/a)
Lähde:.VAhTI-ympäristönsuojelun.tietojärjestelmä.
eNOCell OY
Yhdyskuntien.ja.teollisuuden.
päästöt.vesiin.ovat.merkittävästi.
vähentyneet,.mikä.johtuu.jäte- vesien.käsittelyn.tehostumisesta.
1990-luvun.alussa..
Pohjois-Karjalan vesistöihin tulee pistemäis- tä kuormitusta yhdyskunnista, teollisuuslai- toksista ja turvetuotannosta sekä hajapääs- töjä pelloilta, metsistä ja haja-asutusalueiden kiinteistöistä. Vesistöjen kannalta kuormitta- vimpia ovat rehevöittävät ravinteet, fosfori ja typpi, veden happivaroja kuluttavat orgaa- niset aineet, liettymistä aiheuttava kiintoaine sekä vesiympäristölle haitalliset yhdisteet, kuten raskasmetallit. Monet maakunnan ve- sistöt ovat muuttuneet myös rakenteellisesti esimerkiksi voimalaitosrakentamisen, sään- nöstelyn tai perkaamisen seurauksena.
Pistemäisen kuormituksen vähenemi- seen on vaikuttanut maakunnan suurimman kuormittajan, Enocell Oy:n Uimaharjun sel- luloosatehtaan uuden puhdistamon valmis- tuminen vuonna 1992. Nykyisin sen osuus pistekuormittajien fosforipäästöistä on va- jaat 30 %.
Suurin osa pistemäisistä typpipäästöistä on peräisin yhdyskuntien jätevesistä. Puh- distamojen määrä on viime vuosina vähen- tynyt, kun jätevesien käsittelyä on keskitetty suurempiin yksiköihin. Puhdistamoista suu- rin on Joensuun Kuhasalon puhdistamo, jos- sa käsitellään noin puolet koko maakunnan viemäröidyistä jätevesistä. Sen osuus maa- kunnan kaikkien pistekuormittajien typ- pipäästöistä on noin 40 %. Nykyisillä puh- distamoilla saadaan vähennettyä fosforia ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta te-
hokkaasti, yli 95 prosenttia. Typen poistossa puhdistustulos on vain noin 40 %. Laitosten luvissa ei toistaiseksi ole asetettu velvoitteita typen poistoon, sillä fosforin on arvioitu vai- kuttavan eniten purkuvesien rehevyyteen.
Pistekuormituksen vähentymisen myötä hajapäästöjen merkitys on korostunut. Tur- vetuotannon merkitys on paikallisesti suuri.
Ihmisen toiminnoista aiheutuvasta ravintei- den huuhtoumasta yli 90 % on peräisin ha- jalähteistä, lähinnä maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä laskeuman mukana il-
masta. Paikoin, kuten Valtimojoen ja Viinijär- ven-Heposelän alueilla, maatalouden osuus kuormituksesta on yli 50 %. Vesiensuojelun ja -hoidon tärkeimpiä haasteita onkin edel- leen hajapäästöjen vähentäminen. Vesien ti- lan parantamiseksi ulkoisen fosforikuormi- tuksen vähentämistarpeeksi Pohjois-Karja- lassa on alueesta riippuen arvioitu 15-30 %.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/vesiensuojelu
Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin Pohjois-Karjalassa
Kokonaisfosforin.ja.kokonaistypen.pistekuormitus.vesistöihin.(tonnia/v).Pohjois-Karjalassa.1990-2007..(Lähde:.VAhTI-ympäristönsuojelun.tietojärjestelmä,.turvetuotannon.tiedot.
tietojärjestelmässä.vuodesta.2003.lähtien).
Kuormitus.vesistöihin.pääasiassa.hajapäästöistä
Matti Pihlatie
Ruvaslahti höytiäisen pohjoisosassa.
LuoKKA PohjAVESIALuEET MAAPINTA- ALASTA,.%
MuodoSTuVA PohjAVESI.
M3/VRK..
KPL PINTA-ALA.
KM2
i tärkeä 114 50,9 2, 242 10
ii soveltuva 228 729,08 ,4 18 160
Yhteensä 42 1 2,01 5,7 560 290
Pohjois-Karjalan.vesistöihin.kohdistuva.nikkelikuormitus.
(kg/v). vuosina. 1990-2007. (Lähde:. VAhTI-ympäristön- suojelun.tietojärjestelmä).
Pohjois-Karjalassa on runsaat mineraali- varat ja pitkät perinteet kaivannaisten hyödyntämisessä. Kaivannaisteollisuudes- ta aiheutuu päästöjä, lähinnä raskasmetal- leista, jotka ovat vesiympäristölle vaaralli- sia tai haitallisia. Näistä arseeni, kadmium ja erityisesti nikkeli ovat merkittävimmät.
Valtaosa koko Vuoksen vesienhoitoalu- een nikkelipäästöistä on peräisin Pohjois- Karjalan kaivannaisteollisuudesta. Suurin kuormittaja on Outokummun Vuonoksen talkkitehdas, jonka päästöt Sysmäjärveen ovat vuosina 2001-2006 olleet keskimäärin 860 kg nikkeliä ja 480 kg arseenia.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/pohjavedensuojelu
KuoRMITuS.
VESIIN
arvokkaat pohjavesivarat
Pohjavesi on arvokas luonnonvara Poh- jois-Karjalassa. Pohjavesialueita on kaikki- aan 342, joista kolmasosa on vedenhankin- taa varten tärkeitä I-luokan ja loput veden- hankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesi- alueita. Pohjois-Karjalan vesilaitosten asiak- kailleen jakamasta talousvedestä (25 000 m3/ vrk) lähes 100 prosenttia on pohjavettä.
Pohjavesien laatu on Pohjois-Karjalas- sa yleisesti ottaen hyvä. Maa- ja kallioperän takia pohjavedet ovat lievästi happamia, jo- ten useilla vedenottamoilla nostetaan veden pH:ta. Luontaisesti korkeat rauta- ja man- gaanipitoisuudet ja kallioperässä paikoin esiintyvän mustaliuskeen aiheuttama nikke- lin kohonnut pitoisuus saattavat muodostua ongelmaksi veden käytölle.
Pohjavesialueilla sijaitsee paikoin run- saasti erilaisia riskiä aiheuttavia toimintoja, ja alueille onkin yleensä tyypillistä moni- ongelmaisuus. Ihmisen toiminnan seurauk- sena pohjaveden laatu ja määrä on paikoin muuttunut. Riskiä pohjavesille aiheutta- vat mm. vanhat polttoaineen jakeluasemat, maa-ainesten otto, maa- ja metsätalous, am- pumaradat, vanhat kaatopaikat, vanhenevat viemäriverkostot, tieverkostot ja haja-asutus- alueiden jätevedet sekä asutuksen leviämi- nen pohjavesialueille.
Pohjois-Karjalassa on kaikkiaan neljä ris- kikohteeksi määriteltyä aluetta, jossa pohja- veden tila on huono. Niissä pohjavedestä on
Maaperän
pilaantuminen uhka myös pohjavesille
Maaperän tilan tietojärjestelmään kootaan tietoja alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, joiden tilaa on sel- vitetty tai jotka on jo puhdistettu. Pohjois- Karjalassa tällaisia maa-alueita on 1 447 ja koko maassa lähes 21 000. Merkittävimmät mahdollisesti pilaantuneet tai jo tutkimuksin pilaantuneeksi todetut maa-alueet (PIMA- kohteet) ovat polttoaineiden jakelupistei- tä, kaatopaikkoja, korjaamoja, saha-alueita ja ampumaratoja. Muita kohteita ovat esi- merkiksi romuttamot, taimi- ja kauppapuu- tarhat sekä metalliteollisuuden laitokset.
Pohjavesialueella maaperän pilaantuminen aiheuttaa merkittävän riskin pohjavedelle.
Pohjois-Karjalassa pohjavesialueilla sijaitsee
kaikkiaan 274 mahdollisesti pilaantunutta tai pilaantuneeksi todettua aluetta. Ne liit- tyvät pääosin polttoaineiden jakelutoimin- taan, ampumaratoihin ja korjaamoihin.
SOILI-ohjelma on maaperän kunnostus- ohjelma, jossa kunnostetaan käytöstä pois- tettujen huolto- ja jakeluasemien maape- rää ja pohjavettä. Vilkas rakentamistoimin- ta ja SOILI-rahoitusohjelman kiireellinen toteutusaikataulu ovat viime vuosina lisän- neet pilaantuneiksi epäiltyjen kohteiden maaperäselvityksiä ja puhdistettujen kohtei- den määrää Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2007 loppuun mennessä on selvitetty ja tarpeen mukaan kunnostettu yli 300 kohdetta, joista vajaa neljännes (72) oli pohjavesialueilla.
Arvioidut.ja.kunnostetut.PIMA-kohteet.(Lähde:.Maaperän.
tilan.tietojärjestelmä).
Kaatopaikat voivat olla uhka pohjavesille.
Pilaantuneen maaperän puhdistusta ilomantsissa.
JaRi tiaiNeNPetRi NaUMaNeN
todettu haitallisia aineita yli asetetun raja-ar- von. Tilan heikentyminen johtuu torjunta-ai- neista (Nurmeksen Porokylä ja Polvijärven Lavalampi), nitraatista (Kontiolahden Ly- kynlampi) sekä puun kyllästystoiminnasta, mm. arseeni (Nurmeksen Höljäkänkangas).
Lisäksi 20 pohjavesialuetta on määritelty seurantakohteeksi, jolla on toimintaa, joka saattaa aiheuttaa riskiä pohjavedelle. Riski- ja seurankohteille laaditaan suojelusuunni- telmat, joissa määritellään toimet ja suojelu- keinot pohjavesien tilan vaarantumisen eh- käisemiseksi.
Raskasmetalleja kaivannaisteollisuudesta
Pintavesien.tila.pääosin.hyvä
Pohjois-Karjalan.vuonna.2008..
luokiteltujen.järvien.pinta-alasta.
pääosa.on.ekologiselta.tilaltaan.
erinomaisia.tai.hyviä..jokivesis- töistä.noin.70.%.on.erinomaisia.
tai.hyviä..Vesistöjen.kemiallinen.
tila.arvioitiin.hyväksi.
Ekologinen luokittelu kuvaa vesiemme kes- kimääräistä tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen eko- logisen luokituksen pääpaino on vesien bio- logiassa eli miten vesiluonto reagoi ihmistoi- minnan aiheuttamiin muutoksiin. Luokitus pohjautuu tietoihin vesieliöstöstä (kalat, le- vät, pohjaeläimet ja vesikasvit) ja sen elin- ympäristöstä. Ekologisen tilan arvioinnin tukena käytetään tietoja veden laadusta ja vesistöjen rakenteellisista muutoksista sekä ihmistoiminnan aiheuttamista paineista. Ih- mistoiminnan vaikutuksia pintavesiin on arvioitu vertaamalla vesieliöstön tilaa vas- taavan tyyppisten vesistöjen luonnontilaan.
Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut ve- sistöt luokitellaan suhteessa parhaaseen saa- vutettavissa olevaan tilaan.
Euroopan Unionin vesipolitiikan säädös- ten mukaan pintavesissä tulee saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, eikä erin- omaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesistöjen ti- laa saa heikentää. Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000-2007 seuranta- tulosten perusteella. Mikäli biologista aineis- toa ei ole ollut käytettävissä, tilasta on tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteel- la. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella on luokiteltu pääsääntöisesti yli 50 hehtaarin kokoiset järvet ja valuma-alueeltaan yli 200 km2:n joet. Jatkossa tullaan tarkastelemaan myös tätä pienempiä pintavesiä.
Pohjois-Karjalassa ekologisen tilan luokit- telussa oli mukana lähes 470 vesimuodos- tumaa. Suppeaan ekologiseen aineistoon perustuva luokitus tehtiin 60 kohteelle ja laajaan ekologiseen aineistoon perustuva arviointi tehtiin kahdelle kohteelle. Veden- laatuaineiston perusteella luokiteltiin lisäk- si 99 kohdetta. Pohjois-Karjalan järvipinta- alasta voitiin luokitella 90 % ja jokivesistöis- tä 75 % (pituuden perusteella).
Pohjois-Karjalassa järvien pinta-alasta pääosa luokiteltiin erinomaiseksi (14 %) tai hyväksi (78 %). Hyvää huonommassa tilassa oli 8 % järvipinta-alasta. Tilaltaan tyydyttä- viä olivat Oriveden Heposelkä, Kiteenjärvi,
Koppelojärvi, Suuri-Onkamo, Viinijärven länsiosa ja Ätäskö. Keskimmäinen-Sulkama oli välttävä, Polvijärvi huono. Lisäksi veden laatuun pohjautuvan tila-arvion mukaan hy- vää huonommassa tilassa oli seitsemän jär- veä, mm. Haapajärvi (Valtimo), Viekijärvi ja Ylimmäinen-Sulkama.
Erinomaisessa tai hyvässä ekologises- sa tilassa oli 13 jokivesistöä ja tyydyttäväs- sä kaksi, Taipaleenjoki ja Koitajoen alajuok- su. Lisäksi veden laadun perusteella hyvää huonommassa tilassa oli 28 jokea, joukossa lukuisia pienehköjä jokia. Jokien ekologinen tila oli huonompi kuin järvien.
Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio
Laatuluokkien.osuudet.luokiteltujen.jokien.pituudesta.ja.
järvien.pinta-alasta.
PINTA- VESIEN..
TILA
levätilanne
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on seu- rannut levätilannetta alueensa järvillä osana valtakunnallista seurantaa vuosi- na 1998-2008. Kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin viikoittaisen havainnoinnin tekevät viranomaisten kouluttamat, va- paaehtoiset henkilöt. Kesällä 2008 seu- rantaa oli 23 kohteessa 17 järvellä, jotka ovat Heposelkä, Herajärvi (Kontiolahti), Höytiäinen, Ilomantsinjärvi, Iso Hietajär- vi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Kuo- rinka, Mekrijärvi, Suuri-Onkamo, Ori- vesi, Pielinen, Pyhäselkä, Suuri Hietajär- vi, Uskaljärvi, Valtimojärvi ja Viinijärven länsiosa. Viikoittaisesta levätilanteesta on tehty sekä valtakunnallisia että alueellisia koosteita.
Valtakunnallisen seurannan lisäksi ym- päristökeskukselle tulee leväilmoituksia ja -näytteitä kansalaisilta. Näiden ilmoi- tusten määrä on vaihdellut Pohjois-Kar- jalassa lähes 40 ilmoituksesta runsaaseen sataan vuosittain, vuosina 2003-2007 kes- kimäärin 67 ilmoitusta vuodessa.
Kesällä 2008 leviä havaittiin levätilan- neseurannan vakiopaikoilla edellisvuo- sia vähemmän, joskin kesäkuun lopul- ta heinäkuun puoliväliin saakka leviä oli runsaammin kuin vertailuvuosina. Levää havaittiin Suuri-Onkamolla kymmenellä viikolla, Heposelän itärannalla ja Pyhäjär- vellä neljällä sekä Ilomantsinjärvellä kol- mella viikolla. Kesän 2008 aikana myös yleisöilmoituksia levistä saatiin keskimää- räistä vähemmän.
Leväbarometri. kuvaa. sinilevätilanteen. kehittymistä. vii- koittain.. Pylväät. osoittavat. kesän. 2008. levähavaintojen.
suhteellisen.määrän.painotettuna.levän.runsaudella..(Le- väesiintymän. runsauden. havaintoasteikko. on. 0-3,. jossa.
0=ei.levää,.1=levää.havaittavissa,.2=.levää.runsaasti,.3=le- vää.erittäin.runsaasti.).Tausta.ilmentää.kesien.2003-2007.
havaintojen.suhteellista.määrää.viikoittaisina.keskiarvoina.
laskettuina.(Lähde:.Pohjois-Karjalan.ympäristökeskus).
Vedenlaatu
Pohjois-Karjalan vesistöjen leväkasvua ra- joittavana ravinteena on tavallisimmin fos- fori. Maakunnan useat vesistöt ovat vähä- ravinteisia: fosforipitoisuus on pieni, jopa alle 10 mikrogrammaa litrassa (µg/l). Järvi- en rehevyyttä ja kasviplanktonin eli levien määrää mitataan myös klorofylli-a:n pitoi- suutena: se on noin 2 µg/l luonnontilaisessa karussa järvessä, esim. ympäristön yhden- netyn seurannan Iso Hietajärvessä.
Vesiensuojelun tavoitteena on useimmi- ten vähentää rehevöittävää fosforikuormi- tusta. Uimaharjun sellutehtaan ja Joensuun kaupungin jätevedenpuhdistamon 1990-lu- vun alun vesiensuojelutoimet näkyvät sekä Pielisjoen fosforipitoisuuden laskuna - esi- merkkinä Kaltimon havaintopaikan pitkän- ajan pitoisuudet - että Pielisjoen alapuoli- sella Pyhäselällä mm. klorofylliarvojen pie- nenemisenä. Vesistöjen rehevöityminen ete- nee paikoin, tällöin vesistöön tulee liikaa haja- ja jätevesikuormitusta. Esimerkiksi Vii- nijärven länsiosan Haninniemen havainto-
Jatkotoimet
Ekologisen tilan luokittelun mukaan hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöille on Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpide- ohjelmassa suunniteltu toimenpiteitä ti- lan kohentamiseksi. Toimenpideohjelma ja Vuoksen vesienhoitosuunnitelma ovat julki- sesti nähtävillä lokakuusta 2008 huhtikuun loppuun 2009. Vesienhoitosuunnitelma vah- vistetaan valtioneuvostossa vuonna 2009.
Pinta- ja pohjavesien tilaa seurataan jat- kuvasti velvoitetarkkailuilla ja ympäristöhal- linnon seurannoilla. Vesienhoitoalueen seu- rannat on koottu alkuvuonna 2007 valmis- tuneeseen seurantaohjelmaan. Se tarkiste- taan vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2009.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/pintavesientila
paikalla klorofyllin määrä on noussut 2000- luvulla. Rehevöitymisen myötä vesistössä on happea kuluttavaa ainesta runsaasti, jol- loin happi kuluu vähiin alusvedestä ja poh- jasta liukenee veteen fosforia, kuten Hanin- niemessä lopputalvisin. Veden laatuun vai- kuttaa piste- ja hajakuormituksen lisäksi sa- teisuus: runsaat sateet lisäävät ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen huuhtoumaa ve- sistöihin. Huuhtouman tuoma lisäkuorma näkyy vesistöissä mm. veden aiempaa rus- keampana värinä.
Klorofylli-a:n vuosikeskiarvot.kolmessa.esimerkkijärvessä..
v..1987-2008.(Lähde:.hERTTA-ympäristötietojärjestelmä). Kokonaisfosforin.pitoisuus.Pielisjoessa.Kaltimon.havainto- paikalla.v..1975-2008.(Lähde:.hERTTA-ympäristötietojär- jestelmä).
hapen.ja.fosforin.pitoisuudet.pohjanläheisessä.vesi- kerroksessa.Viinijärven.länsiosassa,.maaliskuun.loppu.
v..1975-2008.(Lähde:.hERTTA-ympäristötietojärjestelmä).
aKi haSSiNeN
Runsashumuksinen Kinnasjärvi Jänisjoen valuma- alueella.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/levatilanne
Maakunnan.historia.elää.rikkaassa.
kulttuuriympäristössä
Pohjois-Karjalalla.on.rikas.kult- tuuriympäristö,.jossa.jälkiä.edel- listen.sukupolvien.elämästä.eri.
aikakausilta.on.edelleen.nähtävis- sä..Muinaisjäännökset,.rakennettu.
kulttuuriympäristö.rakennuksi- neen.ja.pihoineen,.tiet.ja.kulku- reitit,..vanhat.teollisuuslaitokset.
ja.niihin.liittyvät.miljööt,.vanhat.
taajamat.ja.kaupunginosat.puistoi- neen.ovat.arvoja,.joiden.säilymi- nen.on.tärkeää.
Kulttuuriympäristön arvoja inventoitu aktiivisesti
Pohjois-Karjalan museo toteutti vuosina 2001-2007 useita arkeologisia inventointi- hankkeita, joiden tuloksena maakunnasta tunnetaan nyt 1 015 kiinteää muinaisjään- nöstä.
Rakennusinventointeja on tehty tieto- pohjaksi rakennusperinnön hoidolle. Tie- toa tarvitaan maankäytön suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja korjausraken- tamisessa. Pohjois-Karjalassa rakennusin- ventointeja on tehty 1980-luvulta lähtien.
1980-1990-luvuilla inventoinneista vasta- si lähinnä Pohjois-Karjalan museo. Ympä- ristökeskus toteutti vuosina 2000-2004 EU- rahoitteisen hankkeen ”Rakennusperintö kunniaan Pohjois-Karjalassa”. Hankkeessa toteutettiin rakennusinventointia kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Pohjois-Karjalan rakennusperintötietokannassa on nyt tiedot yli 5 300 rakennusperintökohteesta ja tietoa noin 17 600 rakennuksesta sekä mm. 50 000 valokuvaa.
arvokkaimmat kohteet kansissa
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat koh- teet on koottu teemoittain useisiin valta- kunnallisiin julkaisuihin ja huomioitu mm.
kaavoituksessa. Vuonna 1993 julkaistussa Museoviraston ja ympäristöministeriön yh- teisjulkaisussa ”Rakennettu kulttuuriympä- ristö” on esitelty 60 valtakunnallisesti mer- kittävää pohjoiskarjalaista rakennettua kult- tuuriympäristöä. Valtakunnallisesti merkit- tävien kohteiden uusi tarkastelu on Museo- virastossa työn alla.
Vanhaa kannattaa hoitaa
Valtioneuvoston rakennusperintöstrategian mukaan rakennusperintö on korvaamaton kansallinen voimavara, jonka hyvä hoito on yhteinen päämäärä ja valtiovallan erityinen tavoite.
Osana kulttuuriympäristön säilyttämistä ja hoitoa ympäristökeskus myöntää kansal- lisista määrärahoista avustuksia rakennus- perinnön hoitoon. Viime vuosina avustuk- siin on ollut käytettävissä vuosittain noin 150 000 euroa ja hakemuksia on tullut vuo- dessa 70-80 kpl. Avustuksia myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken- nusten korjaukseen. Avustettavia toimen- piteitä ovat tyypillisesti hirsirungon, vesi- katon, ikkunoiden ja ulko-ovien sekä perus- tusten korjaukset sekä ulkomaalaukset.
Ensisijaisia avustuskohteita ovat valtakun- nallisesti merkittävissä rakennetuissa ympä- ristöissä sijaitsevat kohteet sekä asema- tai yleiskaavoissa suojellut kohteet.
Avustettavissa kohteissa korjaukset tulee tehdä niin, että rakennuksen alkuperäinen luonne säilyy ja työssä käytetään alkuperäi- siä tai niiden kaltaisia materiaaleja ja mene- telmiä.
Ympäristökeskus on myös hoitanut yh- teistyössä kuntien ja maakunnallisten orga- nisaatioiden kanssa kulttuuriympäristöä.
Hoitotyöt on perinteisesti toteutettu valtion työllisyystyöprojektien avulla, joissain ta- pauksissa Euroopan Unionin rahoittamis- sa erillishankkeissa. Parhaimmillaan ympä- ristökeskus on työllistänyt yli 100 henkilöä Pohjois-Karjalan eri kunnissa näissä tehtä- vissä.
Vuonna 2008 ympäristökeskuksella oli käynnissä kaksi hanketta:
- Outokummun Pitkälahdessa on Outo- kummun kaivoksen kulta-aikana syntyneen yli sadan venevajan muodostaman maakun- nallisesti merkittävän rakennetun ympäris- tön kunnostus.
- Joensuun maaseutualueiden kulttuuri- ympäristön hoitohanke, joka on aloitettu Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran rakennetun kulttuuriympäristön uhanalaisten kohteiden pelastamiseksi vuonna 2006.
Rakennusperinnön.hoitoon.osoitetut.avustusmäärärahat.ja.
hakemusten.määrä.Pohjois-Karjalassa.vuosina.1993-2008.
(Lähde:.Pohjois-Karjalan.ympäristökeskus).
Kesälahden kirkon kellotapulin paanukatto uusittiin eU-rahoitteisen hankkeen turvin.
POhJOiS-KaRJalaN YMPäRiStöKeSKUKSeN KUVa-aRKiStO
KuLTTuuRI- YMPÄRISTÖ
Rakennussuojelu turvaa arvokkaimmat kohteet
Rakennusten suojelua toteutetaan pääasi- assa maankäyttö- ja rakennuslailla, jonka yhtenä tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Asema- ja yleiskaavoissa onkin satoja suojelukohteita Pohjois-Karjalassa.
Kohteita voidaan suojella myös raken- nussuojelulailla. Rakennussuojelulailla Pohjois-Karjalassa on suojeltu neljä valta- kunnallisesti merkittävää kohdetta: Kiteen funkistalo, Puu-Juuan Vikilän talot, Nur- meksen Esso ja Keretin kaivostorni Outo- kummussa.
Suojelusopimuksia on tehty Pohjois- Karjalassa mm. neljän valtakunnallises- ti merkittävän rautatieasema-alueen (Jo- ensuu, Uimaharju, Nurmes ja Viinijärvi) osalta.
Valtion omistamia rakennuksia on suojeltu asetuksella valtion omistami- en rakennusten suojelusta. Näistä osa on siirtynyt yksityiseen tai kunnalliseen omistukseen ja niille on määritelty suoje- lumääräykset rakennussuojelulain perus- teella. Tällainen kohde on mm. Siikasal- men maatalousoppilaitoksen vanha pää- rakennus Liperissä.
hoidon
suunnittelun apuna kulttuuriympäristö- ohjelmat
Rakennetun ympäristön inventointi tarjoaa aineistoa, jonka pohjalta kunnalle voidaan laatia kulttuuriympäristöohjelma. Kulttuuri- ympäristöohjelma on kunnan yhteinen nä- kemys kulttuurihistoriallisten kohteiden, alueiden ja maisemien hoidon tavoitteista ja menetelmistä.
Kulttuuriympäristöohjelma antaa pe- rustiedot kotikunnan kulttuuriympäristön historiasta ja lisää kuntalaisten yleistä ym- päristötietoisuutta ja motivoi omaehtoiseen ympäristön hoitoon. Kulttuuriympäristö- ohjelma tuottaa aineistoa tiedonvälitykseen ja ympäristökasvatukseen.
Pohjois-Karjalassa kulttuuriympäristö- ohjelma on laadittu kahdeksaan kuntaan:
Valtimolle, Kiihtelysvaaraan, Enoon, Kon- tiolahteen, Kiteelle, Kesälahdelle, Tohma- järvelle ja Rääkkylään. Työn jatkaminen ja kulttuuriympäristöohjelmien laatiminen myös muihin Pohjois-Karjalan kuntiin olisi perusteltua.
Koljolan aitan nurkkaan on vaihdettu alimmat hirret.
Polvijärven museon aitta ennen ja jälkeen pärekaton uusimisen.
Ylä-tupran mylly enossa.
Outokummun Pitkälahden venevajoja.
POhJOiS-KaRJalaN YMPäRiStöKeSKUKSeN KUVa-aRKiStO POhJOiS-KaRJalaN YMPäRiStöKeSKUKSeN KUVa-aRKiStOPOhJOiS-KaRJalaN YMPäRiStöKeSKUKSeN KUVa-aRKiStO
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/rakennusperintokunniaan
haNNU PiiPPONeN
hyvän.ympäristön.puolesta.kansainvälisen.
yhteistyöverkoston.tuella
Pohjois-Karjala.on.ollut.muka- na.uNESCon.kansainvälisessä.
biosfäärialueohjelmassa.vuodesta.
1992.alkaen,.mutta.vasta.herää- minen.ilmaston.muuttumiseen.
on.tuonut.toiminnan.kaikkien.
lähelle...Biosfäärialuetoiminnassa.
ympäristönäkökulma.kattaa.kaikki.
kestävän.kehityksen.elementit.
-.luonnon,.kulttuurin,.talouden.
sekä.sosiaaliset.verkostot..Yli.500.
alueen.verkosto.tekee.biosfääri- aluetoiminnasta.maailmanlaajui- sesti.erittäin.merkittävän.kestä- vän.kehityksen.työkalun.
Ympäristö asettaa elämiselle rajat ja ympä- ristön kiihtyvä muutos vaatii toimia sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Tieto ja uudet toimintatavat sekä ratkaisumallit ongelmien ratkaisemiseksi on saatava nope- asti käyttöön. Pohjois-Karjalan biosfäärialue tarjoaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnol- le alueellisen toimintaympäristön ja kansain- välisen yhteistoimintaverkoston, joka tuo kumppanuuksia sekä kokemuksia ja tulok- sia paikallisista kehittämishankkeista eri puolilta maailmaa.
Biosfäärialueet ja biosfäärialuetoiminta
Biosfäärialueet ovat tärkein osa UNESCO:n Man and Biosphere (MAB) - ohjelmaa, jos- sa tavoitteena on säilyttää alkuperäistä luon- toa ja kulttuuria sekä kehittää uusia kestä- vän kehityksen toiminta- ja ratkaisumalleja.
Biosfäärialuetoiminta rakentuu aina suojelu- alueiden ja niitä ympäröivien taloustoimin- tojen alueiden vuorovaikutukselle, jossa ke- hittämishankkeet ja niitä tukeva tutkimus ovat keskeisiä. Biosfäärialueita on jo 531 kpl yhteensä 105 maassa ja niiden määrä kasvaa.
Huomattava osa maailman biodiversiteetis- tä on löydettävissä biosfäärialueilta.
Suomessa biosfäärialueita on kaksi: vuon- na 1992 perustettu Pohjois-Karjalan biosfää- rialue ja 1994 perustettu Saaristomeren bios-
fäärialue. Pohjois-Karjalan biosfäärialue kä- sitti alunperin osia Ilomantsin kunnasta ja Lieksan kaupungista, mutta on laajenemas- sa käsittämään Ilomantsin kunnan ja Liek- san kaupungin kokonaisuudessaan sekä Joensuun kaupungin Tuupovaaran alueet.
Pohjois-Karjalan biosfäärialue on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, joka kattaa suuren osan pohjoista pallonpuoliskoa, joten täällä tehtävä työ palvelee laajaa aluetta maailmas- sa. Erityisesti alueen sijainti Venäjän rajalla luo hyvät mahdollisuudet kahden erilaisen alueen tutkimus- ja kehittämisyhteistyölle.
Pohjois-Karjalan
biosfäärialueen toiminta
Biosfäärialuetoimintana on toteutettu hank- keita, joiden tuloksia ja kokemuksia on hyö- dynnetty valtakunnallisesti. Toiminta on usein ollut paikallista, mutta työt liittyvät myös maakunnallisiin, kansallisiin ja kan- sainvälisiin kokonaisuuksiin. Biosfäärialue- toiminta on tarjonnut luontevan toimin- taympäristön kansalaisten ja hallinnon yh- teistyöhön. Biosfäärialueen kunnat ja aktii- viset kansalaiset ovatkin olleet toiminnan merkittävin voimavara tutkijoiden lisäksi.
Hankkeilla on hoidettu maisemaa ja kult- tuuriympäristöä, huolehdittu maaseudun
jätehuollosta, selvitetty maankäytön histo- riaa, kehitetty luontomatkailua ja ympäristö- kasvatusta, torjuttu vieraslajeja ja tutkittu vanhoja metsiä. Monissa hankkeissa on teh- ty yhteistyötä Karjalan tasavallan toimijoi- den kanssa. Karjalan tiedekeskus Petroskois- ta, Mujejärven piiri sekä Suojärven piiri ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Tapahtumat, kyläillat, seminaarit ja kan- sainväliset kokoukset ovat myös keskeinen osa toimintaa. Yksi kansainvälisesti mer- kittävimmistä tapahtumista oli biosfääri- alueiden koordinaattorien kokoontuminen Ilomantsissa vuonna 1998. Globaalit ym- päristömuutokset edellyttävätkin entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Raja- alueyhteistyö on ollut viime vuosina erityi- sen näkyvää mm. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kautta.
MaRKKU taNO
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/biosfaari
Raja-alueen tutkimukset - Fennoskandian vihreä vyöhyke - euroopan vihreä vyöhyke
Suomen ja Venäjän ja Norjan yhteinen raja- alue muodostaa ainutlaatuisen arvokkaan luonto- ja kulttuurikokonaisuuden, joka on myös sosioekonomialtaan erityinen. Alu- eella onkin hyvät mahdollisuudet poik- kitieteelliseen tutkimukseen ja kehittämi- seen. Rajanläheisiä suojelualueita ja niitä ympäröivää muuta luontoa kutsutaan myös Fennoskandian vihreäksi vyöhykkeeksi.
Fennoskandian vihreä vyöhyke on pohjoisin osa Euroopan vihreää vyöhykettä, joka sisäl- tää eurooppalaisittain merkittäviä luonnon- arvoja.
Lähialueyhteistyö on ollut biosfäärialue- toiminnan keskeinen ulottuvuus. Biosfääri- alueen rajayhteistyönä on toteutettu useita EU:n rahoittamia hankkeita, joissa on selvi- tetty alueen luonnonarvoja, edistetty kestä- vää luonnonvarojen käyttöä ja kehitetty pai- kallisia elinkeinoja. Hankkeissa on kerätty tietoja raja-alueen eliölajistosta ja uhanalai- sista lajeista, arvokkaista elinympäristöistä, tutkittu rajan ylittävien valuma-alueiden ve- sistöjen ekologista tilaa, luotu pohjaa luon-
ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala - projekti
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, sen vai- kutuksiin sopeutuminen ja vaikutusten vä- hentäminen luovat ympäristöhaasten, jonka vastaanottamisesta kukaan ei voi kieltäytyä.
Ilmastonmuutos on keskeinen tulevaisuu- den kysymys myös Pohjois-Karjalalle. Maa- kunnassa käytetään jo nyt paljon bioenergi- aa, mutta myös muut talouden energia- ja ilmastoulottuvuudet on otettava huomioon.
Pohjois-Karjalassa aloitellaan laajana yhteis- työnä hankekokonaisuutta, jossa eri toimi- joiden työ pyritään yhdistämään jänteväksi, ilmastonmuutoksen hallintaan tähtääväksi kokonaisuudeksi, joka on myös yksi keskei- sistä maakunnan kestävän kehityksen tule- vaisuutta profiloivista tekijöistä. Toiminta luo myös uusia taloudellisia mahdollisuuk- sia. Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala - projektiksi kutsutun toiminnan aloittava yhteistyöseminaari pidetään 9.2.2008 Joen- suussa. Toimintaa ovat olleet käynnistämäs- sä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joen- suun yliopisto, Pohjois-Karjalan ympäristö- keskus, Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja Pohjois-Karjalan Metsäkeskus. Yhteistyöhön kutsutaan jatkossa mahdollisimman laaja kirjo toimijoita sekä maakunnasta että sen ulkopuolelta, myös kansainvälisiltä kentiltä.
Vieraslajit ovat kasvava, maailmanlaajui- nen ongelma. Lisääntynyt matkailu ja rah- tiliikenteen kasvu ovat helpottaneet lajien leviämistä, ja ilmaston muutos voi vielä pahentaa ongelmaa. Pahimmillaan vieras- lajit voivat aiheuttaa valtavia taloudellisia ja terveydellisiä vahinkoja sekä muuttaa alkuperäistä, paikallista luontoa ja sen la- jistoa. Haitallisimmat vieraslajit ovat hyviä leviämään eikä niiden uusilla elinalueilla ole lajeille luontaisia vihollisia.
Jättiputki on hyvä esimerkki vieraslajis- ta. Alunperin puutarhojen koristekasvik- si tuotu näyttävä ja suurikokoinen kasvi on levinnyt nopeasti ja tehokkaasti koko maahan. Jättiputki on myös ihmisen ter- veydelle haitallinen kasvi. Ihmisen ihol- le joutunut kasvinesteen furanokumariini yhdessä auringon valon UV-säteilyn kans- sa aiheuttaa palovamman kaltaisia hitaas- ti paranevia rakkuloita. Pohjois-Karjalasta tunnetaan jo 1 300 jättiputkiesiintymää.
Jättiputkihanke käynnistettiin Pohjois- Karjalan biosfäärialueella vuonna 2002 esiintymien kartoituksella alueelta tullei- den lukuisten kyselyiden perusteella. Sa- malla aloitettiin myös esiintymien hävit- täminen ja tutkimushanke, jossa selvitet- tiin ympäristöystävällisiä keinoja jättiput- kiesiintymien hävittämiseksi mm. kitke- mällä, peittämällä, polttamalla ja höyryttä- mällä. Myös torjunta-aineita on testattu ja käytetty, sillä suuret kasvustot ovat hyvin hankalia ja työläitä hävittää ilman niitä.
nonvarojen ja muun maankäytön suunnitte- lulle ja kehitetty paikallisesti tärkeitä elinkei- noja ja elinolosuhteita. Karjalan tasavallan puoleiselle alueelle on hanketyönä suunni- teltu biosfäärialuetta, joka toteutuessaan yh- dessä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kans- sa muodostaisi kansainvälisen, rajan ylittä- vän biosfäärialueen.
tiMO J. hOKKaNeN
Jättiputken esiintymät ja torjunnan piirissä olevat kohteet Pohjois-Karjalassa vuosina 200-2008.
Jättiputken torjuntatyö aloitettiin vuon- na 2006 yhteistoimin Kainuun alueella ja myöhemmin biosfäärialueen hankkeen tu- loksia on hyödynnetty myös valtakunnal- lisesti. Kansainväliseen yhteistyöhönkin on hyvät mahdollisuudet. Jättiputken tor- junta ja hävittäminen perustuvat laajaan yhteistyöhön, aktiiviseen tiedotukseen sekä hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Vieraslajit, esimerkkinä jättiputki
KESTÄVÄ.
KEhITYS
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/vieraslajit
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
Puhelin: 020 610 111 (vaihde) asiakaspalvelunumero 020 690 168 Faksi: (01) 12 622
Käyntiosoite: torikatu 6 a, Joensuu Postiosoite: Pl 69, 80101 Joensuu
Ympäristöohjelmat.kokoavat.tietoa.ja.
ratkaisumalleja.ympäristön.tilan.parantamiseksi
Polkuja tulevaisuuteen
Pohjois-Karjalan maakunnan ensimmäinen ympäristöohjelma ”Polkuja tulevaisuuteen”
valmistui vuonna 2000. Vuoteen 2010 ulot- tuvan ohjelman tavoitteena oli koota samoi- hin kansiin maakunnan keskeiset ympäristö- ongelmat ja niiden vähentämiseen tarvitta- vat toimenpiteet. Hyvän perustan työlle an- toi laaja, vuonna 1996 valmistunut ”Ympä- ristön tila Pohjois-Karjalassa” - julkaisu.
Maakunnallinen ympäristöohjelma teh- tiin laajassa yhteistyössä usean eri organi- saation kanssa. Tavoitteena oli, että mah- dollisimman moni pohjoiskarjalainen voisi sitoutua ohjelmaan ja sen toteuttamiseen.
Ympäristöohjelmassa on kolme pääteemaa:
Luonnonvarat ja maaseutu, alueiden käyttö ja yhdyskunnat sekä luonnonsuojelu. Lisäksi oh- jelmassa esitellään ympäristön tilan seuran- taa ja tutkimusta, ympäristötietoisuutta ja kestävää kehitystä sekä arvioidaan ohjelman toimeenpanoa ja rahoitusmahdollisuuksia.
Ohjelman väliarviointi
Ympäristöohjelmaa valmisteltaessa pidet- tiin tärkeänä seurata ohjelman toteutumista sekä päivittää ohjelmaa uusien mahdollisten tarpeiden mukaan. Vuonna 2006 käynnis- tyi EU-rahoitteinen hanke ”Ympäristön tilan muutokset ja Pohjois-Karjala - uhat ja mah- dollisuudet” Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin toimesta tiiviissä yhteis- työssä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuk- sen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Hankkeessa arvioitiin Pohjois-Karjalan ym- päristön nykytilaa, ”Polkuja tulevaisuuteen”
– ohjelman toteutumista sekä tehtiin maa- kunnan alueellinen ympäristöanalyysi.
Analyysin perusteella monilla ympäris- tönsuojelun sektoreilla Pohjois-Karjalas- sa on edetty, silti paljon on vielä tehtävis- sä paremman ympäristön saavuttamiseksi.
Loppuraportti sisältää runsaasti uusia toi- menpide-ehdotuksia sekä yleisellä että sek- torikohtaisella tasolla, joilla ympäristöohjel- man toteutumista voidaan tehostaa. Hank- keen loppuraportti ”Pohjois-Karjalan ympä- ristö – nykytila, uhat ja mahdollisuudet” val- mistui vuoden 2007 lopussa ja on luettavissa Joensuun yliopiston sivuilta.
Ohjelma jatkossa
Viime vuodet ovat osoittaneet, että ympä- ristön tilaan vaikuttavat olosuhteet voivat muuttua nopeasti lyhyelläkin aikavälillä.
2000-luvun alulle on ollut leimaa-antavaa havahtuminen ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Vaikutusten vähentäminen ja niihin sopeutuminen edellyttävät sekä te- hokkaampia toimenpiteitä että uusia toimin- tamalleja.Tarvitaan myös uusia indikaatto- reita maakunnan ympäristön tilan muutos- ten havaitsemiseksi ja vaikutusten arvioi- miseksi.
Tavoitteena onkin, että ympäristöohjel- maa tullaan jatkossa päivittämään tiheäm- min. Tavoitteena on myös kehittää uusia maakunta ympäristön tilaa kuvaavia indi- kaattoreita. Samalla ohjelman toteutumista seurataan maakunnallisena yhteistyönä.
Kirjoittajat:
hannu luotonen, Juha aho, Paula Mononen, Riitta Niinioja, hannu Piipponen, timo J. hokkanen Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/pka/ymparistontila
