Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
K a a k k o i s - S u o m i
KAAKKOIS-SUOMEN
LASSI KujALA
2...
Metsästä maailmalle
3...
Ilma ei tunne rajoja
4...
Kaakkois-Suomessa tarvitaan vesienhoitotoimenpiteitä
5...
Vedenlaatua seurataan havaintopaikoilla
6...
Fosforikuormitus tavoitetasol- la, typen kanssa ongelmia
7...
Pohjavesien tila yleisesti ottaen hyvä
8...
Tavoitteena luonnon
monimuotoisuus
9...
Perinnebiotoopit säilyvät hoitamalla
10...
Maa-ainesten ottoa ja raken- nussuojelua kestävän kehityk- sen periaattein
11...
Liikennemäärät kasvavat Kaakkois-Suomessa
12...
Valtakunnallinen osaaja metsä- teollisuuden ympäristöasioissa
YMPÄRISTÖN
TILA 2 0 0 8
uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta
Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Kaak- kois-Suomen ympäristökeskuksen toimialu-
Metsästä.maailmalle
Kaakkois-Suomen erityispiirteitä ovat mer- kittävä metsä- ja kemianteollisuus, sijainti EU:n ja Venäjän rajalla, monipuoliset lii- kenneyhteydet maan vilkkaimpine rajanyli- tyspaikkoineen, Salpausselät arvokkaine pohjavesivaroineen sekä huomattavat vesis- töt Kymijoki, Vuoksi, Saimaa ja itäinen Suomenlahti. Pietari ja Leningradin alue (noin 8 milj. asukasta) rajautuvat Kaakkois- Suomeen tarjoten merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Erikoisosaamista
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on erikoistunut metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristö- kysymyksiin. Tähän kuuluu metsäteollisuus- maakuntien ekotehokkuuden seurantaa, valvontaa sekä kehitys- ja tutkimustyötä omaksuttujen hyvien käytäntöjen pohjalta.
Kaakkois-Suomen metsäteollisuuskeskit- tymä on maailmanlaajuisestikin merkittävä.
Teollisuustuotanto on kaksinkertaistunut 1980-luvun alkupuolelta, mutta jatkossa mm. Venäjältä tuotavan raakapuun hinta ja maailmantalouden ongelmat vaikuttavat teollisuuden kehitykseen ja ratkaisuihin (mm. Summan tehtaan sulkeminen v.
2008). Samaan aikaan alueen teollisuudella on meneillään isoja investointeja mm.
energiantuotantoon.
Suomenlahti huolestuttaa
Uusia tehokkaita keinoja edellytetään ve- sistöjen ravinnekuormituksen vähentämi- seksi. Ilmastonmuutoksen hillintään ja poik- keuksellisiin tilanteisiin kuten sääolojen
ääri-ilmiöihin, kaupunkikeskustojen rankka- sadetulviin sekä Saimaan ja Kymijoen tulvariskeihin varautuminen on ajankoh- taista. Suuri osa Kaakkois-Suomen keskei- sestä yhdyskuntarakenteesta sekä valta- ja rautateistä on 1. Salpausselällä, missä myös maakuntien keskeiset vedenottamot ovat. Tilanne asettaa paineita pohjavesiris- kikohteiden kunnostamiseen ja samalla ve- denhankinnan siirtämiseen pitkällä aikavä- lillä pienempien riskien 2. Salpausselälle.
Kaakkois-Suomen kautta kulkee suuri osa Suomen transitokuljetuksista. Tie, rau- tatie- ja vesiliikenneyhteydet Venäjän mark- kinoille ovat tärkeitä koko maan elinkeino- elämälle.
etta. Samanaikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaa- vat katsaukset sekä valtakunnallinen ym- päristön tila -katsaus. Ne aloittavat uuden ympäristön tila -julkaisujen sarjan. Sekä val- takunnallisia että alueellisia katsauksia jul- kaistaan jatkossa neljän vuoden välein.
Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tär- keimmistä ja ajankohtaisimmista ympä- ristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivitykset.
Kaakkois-Suomen ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen asiantun- tijat. Tietolähteinä on käytetty ympäris- töhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä. Tar- kemmat lähdeviitteet esitetään kunkin graa- fin yhteydessä.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/ymparistontila
Metsäteollisuuden merkitys näkyy alueellisessa toiminnassa
Kymijoen kainalossa
PEKKA KInnunEnSuSAnnA MäEnPää
Kymijoella on monenlaista käyttöä
Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnan Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 km ja putouskorkeutta noin 78,5 m.
Kalkkisiin asti on Kymijoelle kertynyt valuma-aluetta 26 480 neliökilometriä.
Kymijoen varrella on yhteensä 13 vesivoimalaitosta, joista ensimmäiset rakennettiin jo 1800-luvun lopulla. Huomattavimmat vapaana virtaavat kosket ovat Ahvionkosket ja Pernoonkosket, joiden putouskorkeus on keskiveden aikana noin 4 metriä.
Kymijoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Jokivarteen liittyy myös paikoin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita.
Kymijoen alajuoksulta on koskiensuojelulailla (35/87) suojeltu Ahvionkosket, Kultaankosket ja Pernoonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken alapuolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hirvijärven ja Tammijärven välillä. Lisäksi koskialueiden ympäristön erityisluonne on otettu huomioon alueen kaavoituksessa.
Arvokasta luontoa ja kulttuurihistoriaa
YMPÄRISTÖN.TILA
2 0 0 8
Ilmansuojelun tavoitteet
Ilmansuojelun tavoite on ehkäistä il- man saastumista, suojella luontoa sekä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Il- mansuojelua säätelevät ilmansuojelu- lainsäädäntö sekä valtioneuvoston hy- väksymä ilmansuojeluohjelma 2010.
Ympäristökeskuksen toi- mintakeinoja
Ilman pilaantumista aiheuttavilta toi- minnoilta vaaditaan ympäristönsuoje- lulain mukainen ympäristölupa, jossa määrätään ne edellytykset, joilla toi- mintaa voidaan harjoittaa. Ympäristö- keskus valvoo omalta osaltaan lupa- päätösten sekä ympäristönsuojelulain ja ilmansuojelulain nojalla annettujen yleisten ohjeiden ja määräysten noudat- tamista.
LYHYESTI
ILMA
Kasvavat liikennemäärät vaikuttavat päästöihin
Kaakkois-Suomen liikenteen osuus on n. 6 % koko maan liikenteestä. Raja-ase- mien kautta alueelle kohdistuva läpi- kulkuliikenne on lisääntynyt suuresti.
Alueen omaa liikennettä kasvattaa suurteollisuuden tavaraliikenne. Tie- liikenteen päästöt ovat suurimpia valtateillä 6, 7, 12 ja 15, maantiellä 370 sekä Kotkan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan taajamissa. Koko maan päästömääriin nähden Kaakkois- Suomen osuus on pieni. Kuitenkin alueen typenoksidipäästöjen osalta liikenteen osuus on merkittävä lukuun ottamatta teollistuneimpia kuntia, kuten Kotkaa ja Lappeenrantaa, joissa liikenteen aiheuttamat hiukkas- ja typenoksidipäästöt ovat muita päästö- lähteitä pienempiä.
Ilma.ei.tunne.rajoja
Kaakkois-Suomen.ilman.laatu.on.sekoitus.metsäteollisuuden.ja.kautta- kulkuliikenteen.päästöjä,.kaukokulkeumia.Virosta.ja.Venäjältä.sekä.lou- naistuulten.mukana.aina.Keski-Euroopasta.saakka..Kaakkois-Suomi.on.
happamoittavien.typpi-.ja.rikkilaskeumien.osalta.maan.kuormitetuinta.
aluetta..Myös.Suomenlahden.typpikuormituksesta.noin.20.%.tulee.las- keumina.ilmateitse.
Kaakkois-Suomen teollisuuden omat pääs- töt heikentävät ilmanlaatua paikallisesti teollisuusalueiden lähellä. Näistä keskeisiä haitta-aineita ovat typen oksidit, rikkiyh- disteet ja pöly. Myös liikenteen päästöt var- sinkin valtateiden ja kaupunkien keskusta- alueilla heikentävät tuntuvasti ilmanlaatua.
Päästöjä teollisuudesta ja liikenteestä
Kaakkois-Suomen ilmaan suurin kuormi- tus tulee Kotkan, Lappeenrannan, Kuusan- kosken ja Imatran selluteollisuudesta ja energiantuotannosta. Selluteollisuuden merkittävimpiä ilmapäästöjä ovat energian- tuotannossa syntyvät typen ja rikin oksidit sekä prosesseista peräisin olevat pelkis- tyneet rikkiyhdisteet. Lisäksi sellutehtailta kulkeutuu ilmaan hiukkasia, kuten natrium- sulfaattia, kalsiumoksidia ja -karbonaattia.
Suurin osa päästöistä on peräisin sooda- kattiloista ja masuuneista. Erilaisten proses- simuutosten ja puhdistuslaiteinvestointien ansiosta on sellutehtaiden ilmakuormitus viimevuosina vähentynyt. Rikkiyhdisteet vaikuttavat ilmanlaatuun nykyisin lähinnä teollisuuden häiriötilanteissa, jotka ovat ne-
kin vähentyneet prosessiuudistusten myötä.
Rikkipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2000 tilanteesta ja ovat 1980-lukuun verrattuna vain murto-osan silloisesta tilanteesta.
Liikenteen osuus päästöistä on merkit- tävä etenkin taajamissa, joissa niiden hai- tallisuutta lisää päästöjen syntyminen lähellä hengityskorkeutta ja päästöjen hitaampi laimeneminen rakennetussa ym- päristössä. Haitat ovat pahimpia talvella.
Merkittävimpiä epäpuhtauksia ovat typen oksidit, hiilimonoksidi (häkä), polyaromaat- tiset hiilivedyt (PAH) ja hiukkaset. Päästöjen määrään vaikuttavat ajoneuvojen lukumää- rän lisäksi niiden ikä ja kunto, käytetyn polt- toaineen laatu sekä liikenteen määrä ja ylei- nen sujuvuus.
Tieliikenteen lisäksi päästöjä tulee lento- , laiva- ja rautatieliikenteestä, mutta niiden osuus liikenteen kokonaispäästöistä on pie- ni. Vaikka liikenteen päästöjä on voitu vä- hentää erilaisin muutoksin, kuten siirtymäl- lä lyijyttömään polttoaineeseen, hiilidiok- sidipäästöt ovat kuitenkin suorassa suhtees- sa polttoaineen kulutukseen.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/ilmanlaatu
SuSAnnA MäEnPää
Päästöt ilmaan Kaakkois-Suomen alueella vuosina 2000-2007
Tavoiteohjelman.mukaisesti.rikkipäästöjä.tuli.vähentää.vuoden.1980.tasosta.vuoteen.1999.mennessä.80%;.tavoite.on.saa- vutettu.(v..2007.pudotusta.93%)..Typenoksidipäästöt.tuli.jäädyttää.vuoden.1987.tasolle.13.700.t..Tavoite.on.vuonna.2007.
saavutettu.(13.620t).
Fossiilisia.hiilidioksidipäästöjä.tulee.vähentää.niin,.että.vuonna.2010.ollaan.vuoden.1990.tason.alla.(n..3.400.000t.).Vuonna.
2007.fossiiliset.hiilidioksidipäästöt.ovat.olleet.noin.3.086.000t..Tavoite.on.saavutettu..(Lähde:.VAHTI)
Pintavesien ekologinen tila Kaakkois-Suomessa
Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueella hieman yli puolet järvistä on hyvässä tai sitä paremmassa tilas- sa. Alueen joista neljäsosa on hyvää paremmassa ja rannikkovesistä kaikki ovat hyvää huonommassa tilassa.
Vuoksen vesienhoitoalueella hieman yli puolet järvistä on hyvässä tai sitä paremmassa tilassa ja alueen joista neljäsosa on hyvää paremmassa tilassa.
Vesienhoidon.tavoitteena.on.saattaa.kaikki.pinta-.ja.pohjavedet.hyvään.
tilaan.vuoteen.2015.mennessä..Kaakkois-Suomen.vesienhoitoalueilla.
pintavedet.ovat.tällä.hetkellä.suurimmalta.osalta.tyydyttävässä.kunnos- sa.ja.vaativat.vesiensuojelutoimenpiteitä.
Kaakkois-Suomessa.tarvitaan.
vesienhoitotoimenpiteitä
Vesiensuojelun tavoitteiden täyttämiseksi on kaikille Suomen kahdeksalle vesien- hoitoalueelle koottu ehdotukset vesien- hoitosuunnitelmiksi. Niihin on koottu tietoa tärkeimmistä kuormittajista, pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta sekä poh- javesien määrällisestä ja laadullisesta tilasta.
Lisäksi alueelliset ympäristökeskukset ovat laatineet omaa toimialuettaan koskevat tar- kemmat toimenpideohjelmat, joiden poh- jalta vesienhoitosuunnitelmat on koottu.
Suunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein.
Suurimmat ongelmat löytyvät Salpaus- selkien eteläpuolisista vesistä ja ne vaih- televat vesistökohtaisesti. Salpausselkien pohjoispuolella vesistöt ovat pääosin hy- vässä tai erinomaisessa tilassa.
Yhteistyötä ja mittavia toi- menpiteitä
Osa Kaakkois-Suomen vesistä saavuttaa hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä jo nykykäytännön mukaisilla toimilla, osalla hyvän tilan saavuttaminen vaatii mittavia lisätoimenpiteitä. Vaikka maatalous on useimmilla vesistöillä tärkein kuormittaja, vesien tilaa heikentävät tekijät vaihtelevat hyvin paljon eri vesistöissä eikä kaikille vesistöille sopivaa patenttiratkaisua ole ole- massa. Maatalouden lisäksi on vähennettävä metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja mm.
metsätalouden kuormitusta. Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti Salpausselkien eteläpuo- lella.
Kaikkia vesistöjä ei saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä, vaikka kaikki mahdolliset lisätoimenpiteetkin toteutettai- siin. Esimerkiksi Suomenlahden ravinne- kuormitusta on vaikeaa vähentää riittävän nopeasti. Suomenlahden rannikkovesien arvioidaankin saavuttavan hyvän ekologisen tilan vasta vuoteen 2027 mennessä. Jatko- aikaa on esitetty myös muille pintavesille, jos hyvän tilan saavuttaminen edellyttää mittavia sisäkuormitusta vähentäviä tai rakenteellisia toimenpiteitä, kuten kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamista.
Jatkoaikaa on esitetty myös Hiitolanjoelle, Kymijoelle ja Tammijärvelle sedimenttien haitallisten aineiden vuoksi.
Yksi päätavoitteista on myös hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tilan säilyttäminen. Huonokuntoisten vesien pa- rantamisen ohella on yhtä tärkeää huolehtia siitä, ettei hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesien laatu heikkene. Erityisesti karuissa latvavesissä kuormituksen vaiku- tukset voivat näkyä herkästi.
Rannikkovesien tila huonoin
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alu- een rannikkovedet ovat joko tyydyttäväs- sä tai välttävässä tilassa. Jokien ravinne- kuormituksen ohella syvänteiden happi- vajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on yhä vakavampi ongelma. Se on pahimpina vuosina ylittänyt jopa jokien ravinnekuorman. Kymijoen edustan veden- laatu on sen sijaan parantunut jokeen tulevan kuormituksen vähennyttyä. Nevajoen ja Pietarin kaupungin kuormituksen vaikutus itäisen Suomenlahden avomerialueen tilaan on keskeinen.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/pintavesientila
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesistöjen tila
Vuoksen vesienhoitoalueen vesistöjen tila
Kymijoen–Suomenlahden. ja. Vuoksen. vesienhoitoalueiden.
luokkien.osuudet.luokitellusta.jokipituudesta.sekä.järvien.ja.
rannikkovesien.luokitellusta.pinta-alasta..(Lähde:.HERTTA)
YMPÄRISTÖN.TILA
2 0 0 8
PINTA- VESIEN.TILA
Kymijoki, Huruksela
Kymijoki on Kymenlaakson valtavirta ja Suomen kolmanneksi suurin vesistö. Siinä virtaa vettä keskimäärin 300 m3/s ja se kerää vettä 37200 km2 valuma-alueelta.
Kymijoen vedenlaatua seurataan sekä ym- päristöhallinon toimesta että velvoitetarkkai- luna kuukausittain. Hurukselan havainto- paikka joen alajuoksulla on keskeinen ja se kuuluu kansainväliseen GEMS-verkostoon (Global Environment Monitoring System).
Fosfori ja typpi, joita kulkeutuu vesiin luonnonhuuhtouman lisäksi jätevesien ja hajakuormituksen mukana, ovat pääkasvi- ravinteita, jotka säätelevät veden rehevyys- tasoa. Sisävesissä fosfori on yleensä typpeä merkittävämpi rehevöittäjä.
Kymijoen jätevesikuormituksen vähe- neminen on näkynyt selvästi vedenlaadun parantumisena. Joen fosforipitoisuus on las- kenut yleisesti lievää rehevyyttä kuvaavalle tasolle, mutta ravinnepitoisuuksissa näkyy yhä selvemmin vuodenaikoihin ja ylivalu- makausiin liittyvät hajakuormituksen vaiku- tukset.
Saimaa, Ilkonselkä
Eteläisen Suur-Saimaan syvännealueelle, jota Ilkonselkä edustaa, kulkeutuu metsä- teollisuusjätevesiä talvisin vastavirtaan pohjanmyötäisesti. Keväällä täyskierron aikana ne sekoittuvat koko vesimassaan ja kulkeutuvat päävirran mukana Vuokseen.
Kesäisin jätevesiä kulkeutuu selkävesille vain pintavirtauksina voimakkailla tuulilla.
Aiemmin, aina 1990-luvun alkupuolelle saakka Ilkonselän syvännealueen pohja oli hapeton jätevesien takia, minkä seurauksena pohjasta vapautui fosforia nostaen veden fosforipitoisuuksia. Selkeä muutos tapahtui vuonna 1993 uusien puhdistamojen myötä.
Syvänteen happitilanne on nykyisin hyvä.
Pohjaeläimistö on myös elpynyt. Veden ravinnepitoisuudet (fosfori ja typpi) ovat pieniä ja ilmentävät karua veden laatua.
Samaan karuun tilaan viittaavat levämääriä välillisesti mittaavat pienet a-klorofylliarvot ja planktonlevien vähäiset biomassat.
Kokonaisuudessaan Ilkonselän ja koko eteläisen Suur-Saimaan tila on nykyisin erinomainen. Vesistöjen tila on kehittynyt parempaan suuntaan johtuen Lappeenran
-
nan ja Joutsenon metsäteollisuuden vesien- suojeluponnistelujen onnistumisesta.
Vedenlaatua.seurataan.
havaintopaikoilla
Itäinen Suomenlahti, Huovari
Suomea ympäröivän Itämeren osa-alueilla rehevöityminen on edennyt pisimmälle itäisellä Suomenlahdella. Itäisen Suomen- lahden tila on edelleen heikentynyt ja rehevöitymishaitat lisääntyneet. Vaikka Kymijoen edustan vedenlaadussa on ollut parantumista, rehevyys on näkynyt aiem- paa selvemmin Haminan ja Virolahden rannikkovesillä.
Syynä kehitykseen on syvänteiden huono happitilanne ja sitä kautta sisäinen ravinnekuormitus. Itäisellä Suomenlahdella on viisi intensiivisen seurannan paikkaa, joista Huovari on itäisin. Lisäksi meren tilaa seurataan erilaisten hankkeiden kautta.
Kaakkois-Suomen levähaitat
Itäisen Suomenlahden voimistuneen rehevyyden takia levähaitat ovat 1990–
2000-luvulla säännöllistyneet. Keväisin ja syksyisin pyydykset limoittuvat pa- hoin ja loppukesäisin ongelma näkyy voimakkaana sinileväkukintana.
Tyypillisimmin valtalajina sinileväku- kinnassa on ollut myrkytön Aphanizo- menon-suvun sinilevä, mutta lämpiminä kesinä maksamyrkyllinen Nodularia spu- migena -sinilevä voi muodostaa laajoja pintalauttoja ulkosaaristoon, tyypilli- sesti Huovari–Haapasaari–Kaunissaari -alueelle. Parina viime vuotena levähaitat kaakkoisilla rannikkovesillä ovat jääneet hieman vähäisemmiksi epävakaisen sää- tilan estäessä pintalauttojen syntymistä.
Voimakkaat syys- ja talvimyrskyt sekä jäättömät ulappa-alueet ovat parantaneet syvänteiden happitilannetta ja samalla vähentäneet sinilevän runsastumis- edellytyksiä.
Sisävesillä levähaittojen laajuus vaih- telee vuosittain paljon. Sinileväongelmat Kaakkois-Suomen sisävesillä keskittyvät pääosin muutamiin, rehevöityneisiin järviin. Vuosina 2007 ja 2008 havaittiin runsaita, joskin lyhytaikaisia sinilevä- kukintoja sellaisissakin karuissa ja kir- kasvetisissä järvissä, joissa levähaittoja ei aiemmin ollut esiintynyt. Tämä liittynee erikoisiin sääoloihin: lauhaan ja run- sassateiseen talveen sekä valunnan kautta kasvaneeseen vesistökuormitukseen.
Runsassateisen kesän jälkeen syksyllä 2008 todettiin muutamalla Etelä-Karjalan järvellä myös poikkeuksellisen run- saita ja pitkäaikaisia levähaittoja. Pahin tilanne oli läntisellä Pien-Saimaalla, jossa oli harvinaisen pitkäkestoinen sini- leväkukinta (Anabaena circinalis), joka todettiin myös maksamyrkylliseksi.
Kukinta kesti syys-lokakuusta aina joulukuulle saakka. Levä värjäsi vih- reäksi koko ison vesialueen ja sitä oli pinnalta pohjalle, syvänteisiin saakka.
Marraskuussa välillisesti levämäärää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat äärimmäisen suuria (40 μg/l).
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/levatilanne
juHAnI VAITTInEn
Kymijoen.vedenlaatu.on.parantunut.kuormituksen.vähen- nyttyä,.mikä.näkyy.myös.fosforipitoisuudessa..
Kymijoki, Huruksela: fosforipitoisuus 1985–
2008
Saimaa, Ilkonselkä: fosforipitoisuus (pohja) 1985–2008
Saimaan.vedenlaatu.on.parantunut,.mikä.näkyy.myös.poh- jan.lähellä..
Levämäärän.kehitys.itäisen.Suomenlahden.Huovarin.havain- toasemalla. loppukesän. (15.7.-15.9.). a-klorofyllipitoisuuksi- en.keskiarvona.vuosina.1979–2008..(Kaikissa.graafeissa.läh- de:.HERTTA)
Levämäärän kehitys itäisellä Suomenlahdella v. 1979-2008
Vanhoja syntejä
Kymijoen alaosan vedenlaadun parane- misesta huolimatta havaittiin 1990-lu- vulla pohjaeläimissä ekotoksisia vaiku- tuksia, jotka tulevat pohjasedimentteihin aiemmin kertyneistä, teollisuusperäisistä orgaanisista klooriyhdisteistä.
Toinen merkittävä sedimentin haitta- aine Kymijoessa on elohopea. Se on peräisin Kuusankoskella toimineesta kloori-alkalitehtaasta sekä massa- ja pa- periteollisuuden limantorjunnassa käyt- tämistä kemikaaleista. Ollessaan tiukasti sitoutuneena joen pohjasedimentteihin, dioksiinit ja furaanit eivät korkeista pitoi- suuksistaan huolimatta aiheuta kovin suurta riskiä ihmisten terveydelle. Tästä johtuen ei joen laajamittaisiin kunnos- tustoimiin ole toistaiseksi nähty tarvetta.
Kymijoen kunnostuksen yleissuunnitelma valmistunut
Suomenlahteen laskevan Kymijoen pi- laantuneista sedimenteistä on saatu val- miiksi kunnostuksen yleissuunnitelma.
Koko jokiosuuden Kuusankoski–Suo- menlahti kunnostaminen maksaisi satoja miljoonia, eikä kunnostaminen ole vält- tämättä tarpeenkaan, mutta pahin diok- siineilla ja furaaneilla pilaantunut osuus Kuusankoski–Keltti saataneen aloitus- kuntoon 3–5 vuodessa.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/
kymijoensedimentit
KuoRMITuS.
VESIIN
LYHYESTI
kuntahankkeina. Yhdyskuntien puhdista- moille tuleva jätevesimäärä on kasvanut liitettäessä haja-asutusta kyläkeskuksista vesihuoltoverkostoihin. Tämä näkynee osaltaan myös ravinnemäärissä.
Maatalouden ravinnekuormituksen vä- hentämiseksi tehtyjen suojavyöhykehake- musten määrä on pysynyt kohtuutasolla (41 kpl), vaikka ohjelmakauden muutos ja uudet tukiehdot vähensivät viljelijöiden kiin- nostusta tukimuotoa kohtaan. Alueen kalan- kasvatuslaitokset ovat v. 2007–2008 uudella lupakierroksella (Pyhtää 4, Virolahti 2).
Ympäristökeskus tavoittelee neljänneksen vähennystä laitosten vesistökuormitukseen.
Metsätalouden päästöjen rajoittamiseksi on kiinnitetty erityisesti huomiota kirkas- vetisen Parikkalan Pyhäjärven metsä- ojitusvaikutuksiin.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/pintavedet
Fosforikuormitus.tavoitetasolla,.
typen.kanssa.ongelmia
Sekä.asutus.että.teollisuus.ovat.selvästi.keskittyneet.Kymijokeen.ja.Kot- kan.edustan.merialueisiin.sekä.eteläiselle.Saimaalle.ja.Vuokseen..Näihin.
Kaakkois-Suomen.vesistöihin.kuormitus.kohdistuu.voimakkaimmin..
SIRPA SKIPPARI
Teollisuuden jätevesipäästöt Kaakkois- Suomessa ovat pysyneet 2000-luvulla suhteellisen tasaisina. Edellisvuosiin ver- rattuna fosforin määrää on saatu hiukan vähenemään. Fosfori ja kemiallinen hapen- kulutus ovat pysyneet viime vuosien tapaan vesiensuojelun tavoiteohjelmatasossa. Typen osalta tavoitetasoa ei vielä ole saavutettu.
Vaativien paperilaatujen tuotantoon siir- tyminen on lisännyt vetyperoksidin ja lipeän käyttöä metsäteollisuudessa, mikä näkyy kuormituksessa. Myös tehtaiden laitteistojen ikä alkaa näkyä. Typpikuormitukselle on lu- pamääräyksissä annettu vain tavoitearvot, mihin ympäristökeskus on yrittänyt vai- kuttaa päätöksistä jätettyjen valitusten kautta.
Haja-asutuksen jätevesiratkaisuilla on vuonna 2008 saatu kansallisin tuin vesi- huollon piiriin 425 ja viemäröinnin piiriin 483 kiinteistöä. Toteutus ylittää asetetut tavoitteet (400 kiinteistöä/v). Kohteet on pääsääntöisesti toteutettu vesiosuus-
Yhdyskuntien ja teollisuuden typpi- ja fosforikuormitukset 199-2007
Vesistöihin.kohdistuva.fosforikuormitus.on.pysynyt.viime.vuosina.vesiensuoje- luohjelman.tavoitetasossa...(Lähde:.VAHTI)
Fosforikuormitus
Typpikuormituksen.kohdalla.vesiensuojeluohjelman.tavoitetasoa.ei.ole.vielä.
saavutettu..(Lähde:.VAHTI) Typpikuormitus
YMPÄRISTÖN.TILA
2 0 0 8
PoHjA- VESIEN.TILA
Pohjavesien.tila.yleisesti.ottaen.
hyvä
Pohjavesien.tila.Kaakkois-Suo- messa.on.yleisesti.ottaen.hyvä..
Huomattavimmat.pohjavesivarat.
ovat.Salpausselkävyöhykkeillä,.
joiden.sora-.ja.hiekkamuodostu- missa.luonnontilainen.pohjavesi.
on.hyvälaatuista..Rannikko-.ja.
rapakivialueen.pohjavesissä.veden.
laatua.heikentää.paikoin.luonnos- taan.korkeat.fluoridi-.ja.rautapi- toisuudet...
Pohjavesien määrällinen tila on kaikilla Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla hyvä.
Se tarkoittaa, että vuotuinen vedenotto ei ylitä uudelleen muodostuvan pohjaveden määrää, eikä pohjaveden pinnan korkeus laske pysyvästi ihmistoiminnan seuraukse- na. Pohjaveden kemiallinen tila on hyvä suurimmalla osalla pohjavesialueista.
Kahdeksalla pohjavesialueella pohjaveden kemiallinen tila on huono tai merkittävästi heikentynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta.
Kaakkois-Suomen pohjavesien tila
Kaakkois-Suomessa.pohjavesien.määrällinen.tila.on.hyvä.ja.myös.kemiallinen.tila.on.hyvä.suurimmalla.osalla.pohjavesialu- eista..Ihmistoiminnan.vaikutukset.näkyvät.selvästi.kahdeksalla,.ns..riskialueeksi.nimetyllä.pohjavesialueella..Riskialueet.ovat.
Ruissalo.B,.ukonhauta,.Tornionmäki,..Huuhkajavuori,.Pohjankorpi,.Kaunisranta,.Taavetti.ja.Kauriansalmi...
Pääasiallisesti tilaa heikentää näillä alueilla kloridi, mutta myös liuottimia ja sulfaatteja esiintyy. Lisäksi on pohjavesialueita, joilla on pohjaveden laadulle aiheuttavia riskitoimintoja, mutta joilta ei ole saatavissa riskiä kuvaavia pohjaveden laatutietoja.
Näiltä alueilta hankitaan tietoja pohjaveden kemiallisen tilan selvittämiseksi.
Pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi pohjavesialueille kohden- netaan toimenpiteitä, joita ovat muun muassa:
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen
• Suojelusuunnitelman seurannan järjestäminen
• Laatutietojen täydentäminen
• Pohjavesisuojausten rakentaminen
• Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset
• Maa-ainesten ottoalueiden kunnostukset Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/pohjavesientila
Pohjavesivarat ja ihmistoi- minta Salpausselillä
Kaakkois-Suomessa yhdyskuntien ve- denhankinnan kannalta runsaimmat ja laadukkaimmat pohjavesivarat ovat Salpausselkävyöhykkeen sora- ja hiekka- muodostumissa. Myös merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensim- mäisen Salpausselän alueelle, ja näin ollen myös riski pohjaveden pilaantu- miselle on tällä alueella suuri.
Vilkasliikenteisimmät tiet myötäile- vät pääosin ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa, jonka tiealueilla liukkaudentorjunta ja vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle. Pohjavesialueilla on myös laajoja teollisuusalueita, joilla öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely sekä jätevesien käsittely muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Asutuksesta aiheutuva pohjaveden pilaantumisriski liittyy lähinnä jätevesiin ja vanhoihin lämmitysöljysäiliöihin.
Vesihuollon kehittämisstrategian mu- kaan vesihuolto pyritään keskittämään tulevaisuudessa sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan alueella toisen Salpaus- selän pohjavesialueille. Näillä alueilla on vähemmän riskitoimintoja ja näin ollen pohjaveden pilaantumisvaara on pienempi.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/vesihuolto
SIRPA SKIPPARI
Pohjavesialueille tyypillistä kangasmetsää Salpaus- selällä
Luonnonsuojelulla.pyritään.turvaamaan.luonnon.monimuotoisuut- ta..Kaakkois-Suomi.on.luonnonolosuhteiltaan.monipuolista.aluetta..
Merkittävimmät.luonnon.suuralueet,.itäisen.Suomenlahden.merialue.
saaristo-.ja.rannikkovyöhykkeineen,.Salpausselkien.harjualueet,.Repo- veden.alue,.Kymijoki.sekä.eteläinen.Saimaa.ovat.jo.pitkälti.eri.tavoin.
suojeltuja..
METSO kannustaa vapaa- ehtoiseen suojeluun
METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008- 2016 tavoitteena on varmistaa että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. Ohjelmalla kannustetaan yksityisiä metsänomistaja suojelemaan va- paaehtoisesti metsänsä monimuotoisuutta.
Metsänomistaja voi halutessaan tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi ja saada suojelusta korvauksen. Metsänomistajat ovatkin aktiivisesti tarjonneet metsiään vapaaehtoiseen suojeluun. Vuonna 2008 suojeltiin 21 eri maanomistajan metsää yhteensä 232 ha. Korvauksia vapaaehtoisesta suojelusta maksettiin 1,1 miljoonaa euroa.
METSO saanee reippaasti lisävauhtia vuon- na 2010, jolloin ohjelmaan varatut määrä- rahat kasvavat selvästi nykyisestä.
Vapaaehtoisen suojelun lisäksi METSO -ohjelma sisältää myös muita toimia ny- kyisen suojelualueverkon parantamiseksi ja talousmetsien luonnonhoidon kehittämi- seksi.
Kastanjakääpä
nIInA RInnE
Kesällä 2007 löytyi Kaakkois-Suomen alueella uusi kääpälaji, kastanjakääpä, Polyporus badius. Kastanjakääpää on Suomessa tavattu lehdoista, lehtomaisista metsistä ja puistosta. Niissä se kasvaa kuolleella lehtipuulla (mm. tervaleppä ja vaahtera), joko maapuussa tai kannossa.
Kastanjakäävän levinneisyys kattaa ison osan Eurooppaa, mutta se on harvinainen joka puolella. Kastanjakääpä on maassamme eteläinen laji ja hyvin harvinainen, löytöpaikkoja tunnetaan vain seitsemän.
Luonnonsuojelualueverkosto perustuu pää- osin valtioneuvoston tekemiin periaatepää- töksiin valtakunnallisista suojeluohjelmis- ta, EU:n Natura 2000 -verkostoon ja kaavo- jen suojelualuevarauksiin. Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura 2000- verkostoon kuuluvista alueista, joille on tarkoitus pe- rustaa luonnonsuojelualue, on Kaakkois- Suomessa toteuttamatta enää 5 % eli noin 900 ha. Suojeluohjelmien toteutuksen ollessa loppusuoralla luonnonsuojelun painopiste on siirtymässä alueiden hoitoon ja vapaaeh- toisen metsiensuojelun tukemiseen.
Suojelualueiden hoidossa mittavimpia toimenpiteitä on tehty EU-rahoitteisen Lintulahden Life -hankkeen yhteydessä vuosina 2003–2007. Hankkeessa tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toteutettiin hoitotoimenpiteitä viidellä arvokkaalla lin- tuvedellä Kaakkois-Suomessa. Vuonna 2008 aloitettiin yhteistyössä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden ja maan- omistajien kanssa yksityismaiden luonnon- suojelualueiden hoidon suunnittelu. Hoito- suunnitelmia laadittiin noin kymmenelle alueelle ja suunnittelu jatkuu tulevina vuosina. Suunnitelmien mukaiset hoitotyöt alkavat vuonna 2009 ja niitä tekevät sekä Metsähallitus että alueiden maanomistajat.
Tavoitteena.luonnon.
monimuotoisuus
Luontotyyppien uhanalaisuus selvitetty
Suomen luontotyyppien uhanalaisuustar- kastelu valmistui vuonna 2008. Kaakkois- Suomen alueella useimmat luontotyypit ovat kärsineet rehevöitymisestä ja rakentamisesta niin maalla kuin vesistöissä.
Sisävesien ja niiden rantojen luontotyy- peistä uhatuimpia ovat lammet, erityisesti harju- ja lähdelammet, järvien hiekkarannat, lähteiköt sekä virtaavat vedet. Itämeren ja rannikon luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat rakko- ja punaleväyhteisöt, pohja- eläinyhteisöt, hiekkarannat ja jokisuistot.
Tiedot vedenalaisista luontotyypeistä ovat kuitenkin puutteellisia. Itäisen Suomen- lahden vedenalaisen luonnon tarkemmat kartoitukset on juuri aloitettu VELMU-hank- keessa.
Soiden luontotyyppejä ovat muuttaneet erityisesti metsäojitus, turvetuotanto ja pel- loksi raivaaminen. Rehevät suot ja suurten keidassoiden rehevät ja puustoiset laiteet ovat uhanalaisimpia. Soidensuojeluohjelman rajaukset on aikoinaan tehty varsin niukoiksi ja vaikka Kaakkois-Suomessa on suojeltu useita suuria suoyhdistymiä, eivät ne ole hydrologisesti eheitä kokonaisuuksia.
Metsien luontotyypit ovat kärsineet Kaakkois-Suomessa runsaan metsäteolli- suuden vuoksi erityisen tehokkaasta metsätaloudesta. Rehevimpiä metsätyyp- pejä, lehtoja, on myös raivattu pelloiksi ja karut tyypit ovat kärsineet rehevöittävästä typpilaskeumasta. Perinnebiotoopit ovat tulleet uhanalaisiksi perinteisen käytön vähentyessä.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/luonnonsuojelu
SIMO jOKInEn
Morruuvuori kuuluu natura 2000:n arvokkaisiin kal- liomaisemiin
YMPÄRISTÖN.TILA
2 0 0 8
LuoNTo
Kaakkois-Suomen kansallis- puistot ja muut luonnon- suojelualueet
Kansallispuistot:
• Itäisen Suomenlahden kansallispuis- to (606 ha)
• Valkmusan kansallispuisto (Kotka, Pyhtää, 1 836 ha)
• Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän suojelualue (yht. 2 440 ha)
Luonnonsuojelualueita on yhteensä 279 kpl (9 130 ha), joista:
• valtion 14 kpl (3 800 ha)
• yksityisiä 265 kpl (5 330 ha)
Kaakkois-Suomi on valko- selkätikan pesimäaluetta
Valkoselkätikka vaatii elinympäristök- seen vanhoja runsaslahopuustoisia leh- timetsiä, joiden vähenemisen vuoksi se on äärimmäisen uhanalainen. Lajin Suomessa pesivän 75–80 parin kannasta yli kolmannes pesii Kaakkois-Suomen alueella.
Säästämällä hakkuissa lehti- ja lahopuustoa ja suojelemalla tikkojen pesimäympäristöjä edesautetaan valko- selkätikan lisäksi lukuisten muiden uhanalaisten metsälajien säilymistä.
LYHYESTI
Perinnebiotoopit.säilyvät.
hoitamalla
Perinnebiotooppikohteet on luokiteltu kol- meen eri luokkaan:
• Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet (V)
• Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (M)
• Paikallisesti arvokkaat kohteet (P) Hoitotoimet kohdennetaan valtakunnal- lisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin koh- teisiin.
Kaakkois-Suomen alueella Etelä- Karjalassa näitä kohteita on 26. Valta- kunnallisesti arvokkaita kohteita on kaksi ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita 24.
Kymenlaaksossa on 32 kohdetta, joista valta- kunnallisesti arvokkaita kohteita on kuusi ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita 26.
Etelä-Karjalassa hoidettiin valtakunnal- lisia kohteita vuonna 2007: 2/2 ja maa- kunnallisesti arvokkaita kohteita 13/24.
Erityistuen piirissä näistä oli 9. Kymenlaak- sossa valtakunnallisia perinnebiotooppeja oli hoidossa vuonna 2007: 4/6 ja maakun- nallisia kohteista hoidossa oli 10/26. Näistä oli erityistuen piirissä seitsemän.
Hoitotoimenpiteitä ovat:
• laidunnus (avoimet, puustoiset ja kiviset kohteet)
• niitto (avoimet kohteet)
• puuston harvennus (umpeenkasvaneet kohteet)
• vesakon raivaus (umpeenkasvaneet kohteet)
Ongelmana ovat karjatilojen vähentyessä hoidotta jäävät metsäiset ja syrjäiset kohteet.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus hoi- taa kolmea yksityisessä omistuksessa olevaa kohdetta Anjalankoskella, Miehikkälässä ja Kotkassa.
Erityistuet
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus antaa lausunnot TE-keskuksen maatalouden ym- päristötuen erityistukihakemuksista vuosit- tain. Vuonna 2008 lausuntoja pyydettiin 52 hakemuksesta. Niistä perinnebiotoopien hoi- toa koskevia hakemuksia oli 14, luonnon ja maiseman edistämistä koskevia hakemuksia 37 ja monivaikutteisen kosteikon hoitoa kos- kevia hakemuksia yksi.
Rautjärvellä on myös käynnissä luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu, joka valmistuu tammikuussa 2009.
Vuonna 2008 aloitettiin uutena rahoitus- muotona ei-tuotannollisten investointien tuki (675 €/ha). Tuki voidaan kohdistaa umpeenkasvaneen kohteen alkuraivaukseen ja esim. aidan rakentamiseen. Hoitotoi- menpiteet edellyttävät erityistukeen sitou- tumista viideksi vuodeksi.
Perinnebiotooppikohde hoitotoimenpiteiden jälkeen
KIMMO InKI KIMMO InKI
Perinnebiotooppi ennen hoitotoimenpiteitä
LASSI KujALA
Alueiden käytön ohjauksella ja maakun- tien rahoitus- ja suunnitteluyhteistyöhön osallistumalla on pystytty vaikuttamaan alueiden terveellisyyteen, turvallisuuteen ja vetovoimaisuuteen sekä laadukkaaseen toteutukseen.
Maankäyttö ja rakennuslain työkaluin uusien asuinalueiden sijoittamista on saatu ohjattua yhdyskuntarakenteellises- ti kestävämpiin ratkaisuihin, kuntakaa- voituksessa ympäristöarvoja pystytty säilyttämään (luonto, kulttuuri- ja pohjavesiarvoja) ja ympäristöhaittoja saatu vähennettyä. Kuntien kaavoitusvirano- maisten kanssa hyvässä yhteistyössä toteu- tettu taajamatulvaselvitys on osaltaan innostanut kuntia uudella tavalla tulva- suojeluratkaisujen kytkemiseen kaavoi- tushankkeisiin mm. Kotkassa.
Lähivuosina toiminnassa uskotaan aiempaa enemmän painottuvan mm. ilmas- tonmuutoksen ja yhdyskuntamuutosten huomioimiseen suunnittelussa. Kaupun- kiseutujen nykyistä laaja-alaisempi kehit- täminen on lähtenyt käyntiin Kouvolan ja Lappeenrannan seudulla. Kuntien yh- teistyötä ympäristönsuojelussa ja raken- nusvalvonnassa on valmisteltu Imatran, Haminan, Lappeenrannan ja Kouvolan seudulla.
Lisätietoja internetistä:
www.ymparisto.fi/kas/
maankayttojarakentaminen www.ymparisto.fi/kas/maaperantila
Suojellut rakennukset
Rakennussuojeluesityksiä on ympäris- tökeskukselle tehty aiempia vuosia vilk- kaammin. Päätöksiä on tehty kolme kap- paletta. Niistä kaksi koski Kouvolassa olevaa entistä hotelli Kymenhovia ja yksi Haminan torin laidalla sijaitsevaa Aho- laisen liike- ja asuinrakennusta. Molem- missa tapauksissa päätös oli hylkäävä, koska suojelukysymykset oli juuri rat- kaistu alueiden asemakaavaprosesseilla.
Kymenhovin purkaminen aloitettiin kesällä 2007
SIRPA SKIPPARISIRPA SKIPPARI
Luonnonvarojen käyttö
Luonnonvarojen kestävää käyttöä ja arvokkaiden geologisten muodostumien sekä pohjavesialueiden suojelua edistetään maa-aineslain mukaisin lausunnoin sekä neuvotteluissa kuntien ja kiviainesalan yrittäjien kanssa. Vuonna 2008 lausuntoja annettiin 67.
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista on selvitetty Kaakkois- Suomessa vuosina 2000–2007 (POSKI).
Tavoitteena on turvata hyvälaatuinen pohjavesi yhdyskuntien vesihuoltoon, laa- dukkaiden kiviainesten saanti yhdyskun- tarakentamiseen sekä luonnon geologiset ympäristöarvot.
Rakennuskivilouhinnassa syntyvä ns.
sivukivi on Kaakkois-Suomessa merkittävä ongelma. Tehdyn selvityksen mukaan (GTK 2007) alueella on n. 10 miljoonan m3: n sivukivivaranto, joka vielä kasvaa noin 400 000 m3:n vuosivauhdilla. Sivu- kiven hyötykäytön tehostamiseksi on toteutettu laaja yhteistyöprojekti, johon osallistui kiviainesalan yrityksiä, ympäris- töviranomaisia ja tiehallinto. Selvityksen mukaan sivukivivarantojen vähentämiseksi merkittävimpiä hyötykäyttökohteita ovat maa- ja vesirakentamiseen tarvittavat kivi- ainekset. Muita kohteita ovat esimerkiksi ympäristörakentamiseen käytetyt kivituot- teet.
Kaakkois-Suomessa syntyy vuosittain myös noin 100 000 t tuhkaa, josta noin puolet päätyy kaatopaikoille. Samaan ai- kaan ekotehokkuusseurannan mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen, sora- ja kallioaineksen kulutus on vuosina 2000–
2005 Kymenlaaksossa kasvanut 75 % ja Etelä-Karjalassa 86 %. Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiomate- riaaleilla onkin jatkossa Kaakkois-Suomessa suuri haaste ja mahdollisuus.
Vuosina. 2000-2006. otettujen. kiviainesten. määrät. Kaak- kois-Suomessa..(Lähde.SYKE/MoTTo)
Otetun soran ja kallion määrä
Verla on kulttuurihistoriallisesti arvokas maailman- perintökohde
Kaavat ja poikkeamisluvat vuosina 200-2008
Poikkeamislupahakemusten. määrä. vuonna. 2008. oli. 143.
kpl..Ranta-alueita.koskevat.hakemukset.laskivat.vuodesta.
2007,.mutta.silti.ylittivät.asetetut.tavoitteet..(Lähde:.VAH- TI)
Poikkeamislupien määrä
Aluesuunnittelu.painottui.vuonna.2008.Kaakkois-Suomes- sa. kuntien. kaavoituksen. ajantasaistamiseen. maakunta-. ja.
yleiskaavoituksella..Tämä.näkyy.myös.laadittujen.kaavojen.
määrässä.vuonna.2008..(Lähde:.VAHTI) Kaavojen määrä
Maa-ainesten.ottoa.ja.rakennus- suojelua.kestävän.kehityksen.
periaattein
.MAAN- KÄYTTÖ.jA
RAKENTA- MINEN
YMPÄRISTÖN.TILA
2 0 0 8
Rautatiet ovat yksi suurimmista ympäristömelun lähteistä muun liikenteen ohella
Meluntorjunta
Melu on nopeasti yleistyvä ympäristö- haitta. Suurin syy meluhaitan leviämi- seen on tieliikenteen lisääntyminen.
Kaakkois-Suomessa tieliikenteen lisäksi merkittävän melu- ja tärinälähteen muo- dostaa lisäksi alueen halki kulkeva rau- tatie.
Ihminen altistuu elinympäristössään melulle, mikäli hänen kotinsa piha- alueen päiväajan keskimelutaso ylittää 55 dB. Kattavaa tilastotietoa melulle al- tistuvien määrästä ei ole olemassa, mutta arvioidaan, että joka viides suomalaisista altistuu asuinympäristössään melulle.
Ihmisten herkkyys melulle on erilainen ja se myös vaihtelee eri elämän vaiheissa.
Melun haittoja helposti vähätellään.
Kuitenkin tutkimuksissa on kiistatta todettu, että melu lisää stressiä sekä heikentää puheviestintää, oppimista ja unenlaatua. Melu myös estää luonnon äänistä nauttimisen.
Parhaiten meluhaittoja voidaan vä- hentää puuttumalla melulähteeseen.
Esimerkiksi ottamalla käyttöön vähem- män meluisia laitteita tai estämällä melun leviäminen esimerkiksi koteloimalla sitä tuottavat laitteet.
Yhdyskunnissa tehokkain työväli- ne meluntorjunnassa on asiantunteva alueidenkäytön suunnittelu. Erilaisissa alueidenkäytön suunnitelmissa tulee erityisesti huolehtia siitä, ettei uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä kohteita sijoiteta melualueille ilman riittävää meluntorjuntaa. Vaikeimmin ratkaistavan meluntorjuntakysymyksen muodostavat melualueilla jo sijaitsevat asuinalueet. Jälkikäteen toteutettu me- luntorjunta on kustannuksiltaan aina kallein ja vaikeimmin toteutettavissa oleva vaihtoehto.
LIIKENNE MELu .jA.
Liikennemäärät.kasvavat.
Kaakkois-Suomessa
Kaakkois-Suomen.tie-,.rautatie-.ja.vesiliikenneyhteydet.Venäjänmarkki- noille.ovat.tärkeitä.koko.maan.elinkeinoelämälle..Enemmän.kuin.puo- let.Suomen.kautta.tapahtuvista.transitokuljetuksista.kulkee.Kotkan.ja.
Haminan.satamien.kautta..
vaikuttaessa myös liikenteen muihin toi- mintoihin. Haittapuolena ympäristölle ovat liikenteen lisääntyessä myös meluhaittojen, ja päästöjen lisääntyminen.
Kevyen liikenteen määrä on kasvanut Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson alueella 2,9 % vuodesta 2006 ja Etelä-Karjalassa 5 %.
Raskasliikenne puolestaan on lisääntynyt koko Kaakkois-Suomen alueella keskimäärin 13 %. Tämän raskaan liikenteen suuri kasvu itään päin on suurin syy koko liikenteen päästöjen kasvulle.
Mittava tuotanto ja kasvanut transito li- säävät kuljetuksia ja varastointia ja näin liikennevirrat kasvavat. Liikenteen päästöt rasittavat ympäristöä. Raja-asemien liiken- neongelmista johtuvat rekkajonot aiheut- tavat alueen ympäristölle ja asutukselle hait- taa. Erityisen ympäristöriskin Suomenlah- della muodostavat Venäjän moninkertaistu- neet öljy- ja kemikaalikuljetukset. Myös Kaakkois-Suomen satamat ovat toteuttaneet mittavia laajentamishankkeita.
Transitokuljetukset itään lisääntyvät
Transitoliikenne itään on kasvanut tasaisesti.
Kymenlaaksossa vuoden 2008 alussa maan- teitse itään suuntautuneen transitoviennin määrä kasvoi 11 % edellisvuoden vastaa- vaan ajankohtaan nähden. Autokuljetusten osuus transitoliikenteestä on 44 %. Auto- ja viedään Venäjälle kaksinkertainen määrä siihen nähden, kuinka paljon niitä myydään vuosittain Suomessa.
Liikennemäärien kasvulla on sekä po- sitiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lii- kenteen ja transitokuljetusten lisääntymi- sellä on positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuljetusten synnyttäessä työpaikkoja ja
SIRPA SKIPPARI
TAPIO PIIPARI
Transitoliikenne itään maanteiden, rautatei- den ja satamien kautta
Transitoliikenne. Kymenlaakson. satamien. kautta. on. lähes.
nelinkertaistunut. 2000-luvun. alkuvuosiin. verrattuna.. Myös.
maantieliikenteen.osuus.on.kasvanut.voimakkaasti.2000-lu- vulla,. lähes. kaksinkertaiseksi.. (Lähde:. ECoREG/Merenkul- kuhallitus,.Itäinen.tullipiiri)
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Puhelin: 020 10 10 (vaihde) asiakaspalvelunumero 020 90 1 Faksi: 020 10 100
Käyntiosoite: Kauppamiehenkatu , 100 Kouvola
Sirpa Skippari Tiedottaja
Puhelin: 00 2028 2 0 0 8
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDÖSTRA FINLANDS
LYHYESTI
• ympäristöhallintoa palvelevat selvitys- ja kehittämistehtävät sekä osallistuminen ohjeiden valmisteluun
• asiantuntija-avun ja -palvelujen antaminen muille alueellisille ympäristökeskuksille ja ympäristölupavirastoille sekä osallistuminen tarvittaessa asiantuntijana katselmuksiin ja ympäristövaikutusten arviointiin
• huolehtiminen ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisen
valvonnan laatutyön kehittämisestä ja ylläpidosta yhteistyössä muun ympäristöhallinnon kanssa
• metsäteollisuuden
ympäristönsuojelun kehityksen seuraaminen sekä osallistuminen alan neuvottelupäivien ja koulutuksen järjestämiseen ympäristöhallinnossa
• muiden ympäristöministeriön erikseen määräämien tehtävien hoito
ERIKoIS- TuMINEN
Ympäristöministeriön.päätös.vahvisti.Kaakkois-Suomen.ympäristökes- kuksen.roolin.valtakunnallisena.metsäteollisuuden.ympäristöasioiden.
kehittäjänä..
Valtakunnallinen.osaaja.metsä- teollisuuden.ympäristöasioissa
SuSAnnA MäEnPää
Erikoistumisen osa-alueet
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tehtävät liittyvät laajalti metsäteollisuuden ympäristöasioihin. Keskeisiä osa-alueita ovat lupa- ja valvonta-asiat, vesiensuojelu, sekä hallintoa ja metsäsektoria palveleva tutkimus- ja selvitystyö.
Tutkimus- ja selvitystyötä on tehty lähinnä projektiluonteisesti. Hankkeisiin on saatu rahoitusta sekä ympäristöhallinnon vesien- suojelu- ja kehittämisrahoista sekä alueen metsäteollisuusyrityksiltä. Esimerkiksi heti
ympäristökeskusten perustamisen vuonna 1995 jälkeen toteutetussa ilmapäästöjen mittaustekniikkaa koskevassa hankkeessa olivat mukana kaikki Itä-Suomen sellutehtaat sekä laitevalmistajia. Kaakkois-Suomen ym- päristökeskuksen koordinoimassa hankkees- sa yhteisenä pyrkimyksenä oli nostaa mit- tausten luotettavuutta ja siinä onnistuttiinkin hyvin. Myöhemmät hankkeet ovat koske- neet laajalti kaikkia ympäristönsuojelun osa- alueita jäte-, vesi- ja melukysymyksistä hal- linnollisiin selvityksiin. Tuloksia on käytetty sekä hallinnon että toiminnanharjoittajien tekemässä päivittäisessä ympäristönsuojelu- työssä.
Erikoistuminen vahvistettiin 30.5.2008, jolloin ympäristöministeriö määräsi ympä- ristöhallinnosta annetun lain nojalla Kaak- kois-Suomen ympäristökeskuksen hoita- maan metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymyksiä koskevia asiantuntijatehtäviä ympäristöhal- linnossa.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus haluaa olla tulevaisuudessakin mukana metsäteollisuuden ympäristöasioiden hoi- dossa ja kehittämisessä. Tehtäväkenttä on tulevina vuosina hyvin haasteellinen met- säteollisuudessa alkaneen voimakkaan murroksen takia. Mielenkiintoinen työ jatkukoon!
Ympäristöministeriö edellyttää, että ym- päristökeskus ottaa koko maan metsä- teollisuuden ympäristöasiat tiiviimmin seu- rantaan vuoden 2009 alusta alkaen. Ratkaisu täydentää alueelle syntynyttä voimakasta metsäteollisuuteen painottunutta osaamis- keskittymää ja turvaa alueen tasapainoista kehitystä. Päätös takaa myös alan erityisosaa- misen säilymisen ympäristöhallinnossa.
Asiantuntijuus metsäteollisuuden ym- päristökysymyksissä sisältää lupa-, val- mistelu- ja valvonta-asiat. Siihen kuuluu päästöjen seurantaa ja ympäristövaiku- tusten arviointia sekä metsäteollisuus- alan kehityksen seuraamista ja ympä- ristöhallinnolle siitä tehtäviä selvityksiä.
Tehtävien yksityiskohtaisesta järjestelystä on sovittu ympäristöministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa vuoden 2008 aikana.
Meneillään olevia kehittämis- hankkeita:
• Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden mittaaminen vuosittain
• Suljettujen tehtaiden ympäristökysymykset
• Vesipoliittisen puitedirektiivin vaikutus metsäteollisuuden vesiensuojeluun
• Valvonnan laadun kehittäminen valtakunnallisesti
SIRPA SKIPPARI
