KEVOMU-vesien tilan arviointi ja toimenpiteet

(1)

KEVOMU-vesien tilan arviointi ja toimenpiteet

Karjalainen Niina ja Ylikörkkö Jukka

Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 16.6.2020

(2)

Karjalainen Niina 2

Säännöstelyn vaikutusten arviointi vesimittari-työkalulla (1/4)

▪ Vesimittari on Syken Excel-pohjainen malli, joka arvioi säännöstelyn vaikutuksia järven ekologiaan. Laskenta perustuu seuraaviin tietoihin:

– Järven päivittäinen vedenkorkeus

– Jääpeitteen muodostumispäivämäärä ja jääpeitteen katoamispäivämäärä (lähin seuranta-asema)

– Järven keskimääräinen väriarvo

– Jään paksuuden keskimaksimi (lähin seuranta-asema)

▪ Lapin alueen säännöstellyille järville on tehty edellisen kerran

vesimittaritarkastelu vuonna 2005 (Keto, A., Marttunen, M. & Verta, O-M. 2005. Lapin läänin säännöstellyt järvet, Esiselvitys vesistösäännöstelyjen vaikutuksista ja kehittämistarpeista.

Suomen ympäristökeskus)

(3)

Säännöstelyn vaikutusten arviointi vesimittari-työkalulla (2/4)

▪ Laskennan ja tulosten tulkinnan epävarmuudet

– Puutteet havaintodatassa (vedenkorkeudet, vedenlaatutiedot, järvien syvyydet)

– Järvikohtaisten jääpeitteen muodostumis- ja jäänlähtötietojen puute

(4)

Karjalainen Niina 4

Säännöstelyn vaikutusten arviointi vesimittari-työkalulla (3/4)

▪ Jäätiedot: Unari ^Vuosi ¹⁹⁹⁹ ^24.5. ^JLP ^14.11. ^JP

2000 19.5. 20.11.

2001 14.5. 5.11.

2002 13.5. 22.10.

2003 21.5. 26.10.

2004 19.5. 12.11.

2005 26.5. 17.11.

2006 11.5. 28.10.

2007 23.5. 16.11.

2008 28.5. 5.11.

2009 17.5. 30.10.

2010 18.5. 5.11.

2011 14.5. 18.11.

2012 20.5. 25.10.

2013 17.5. 7.11.

2014 22.5. 1.11.

2015 20.5. 31.10.

2016 13.5. 6.11.

2017 3.6. 30.10.

2018 15.5. 25.11.

2019 19.5. 28.10.

(5)

Säännöstelyn vaikutusten arviointi vesimittari-työkalulla (4/4)

▪ Tarkastelussa keskityttiin talvialeneman vaikutuksiin. Tavoitteena oli karkeasti arvioida säännöstelykäytännön ekologista

kehitysmahdollisuutta. Jatkotoimenpiteenä mm. tarkempi selvitys.

– Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%): 100 * (W50(JLP -> 30.9.) – NW(JP -> JLP) + 0,9 * jään paksuus) / tuottava vyöhyke

– Talvialenema (m): Jäätymispäivän vedenkorkeuden ja jääpeitteisen ajan alimman vedenkorkeuden välinen erotus

Mittari

Kevättulvan suuruus (m)

Vedenkorkeuden rytmi kasvukaudella Vedenkorkeuden lasku kesällä (%) Saraikon laajuus (m)

Kortteikon laajuus (m)

Ruokovyöhykkeen laajuus (m) Jäätyvän vyöhykkeen osuus (%)

Jäänpainaman vyöhykkeen osuus (%) Häiriövyöhykkeen osuus (%)

Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) Jäänlähtöpäivän vedenkorkeustaso

Talvialenema / keskisyvyys (%)

Alenema mädin hautoutumiskaudella (JP-JLP) Tulvan lasku hauen kutuaikana (JLP->4vk) Tulvan lasku hauen kutuaikana (JLP->6vk) Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana

Min.syvyys saraikossa hauen kutuaikana(+10 vrk) Vedenkorkeuden vaihtelu kesällä (21.6-15.8)

Vedenkorkeuden poikkeama mediaanista JLP-15.6.

Vedenkorkeuden poikkeama mediaanista 15.6-30.9.

Jäätymispäivän ja 1.1.-1.4. alimman vedenpinnan ero Kesäveden ja syystulvan ero

Nousu (JLP->31.5.) virkistyskäytön hyvälle tasolle (%)

Jäänpainama kuvaa kevätkuopan ja jäänpaksuuden yhteysvaikutusta.

Vyöhykkeellä suurin osa syyskutuisesta mädistä tuhoutuu ja pohjakasvillisuus kärsii. Tuottava vyöhyke määräytyy veden värin perusteella, kuvaa vyöhykettä jolla kasvillisuus ja pohjaeläimistö on runsainta.

Suora mittari säännöstelyn voimakkuudesta alarajalla.

(6)

Karjalainen Niina 6

Vanttaus- ja Kaihuanjoen säännöstely

▪ Kaihuanjoki

– Saukkojärvi – Pikku-Kaarni – Iso-Kaarni – Iso-Kaihua

▪ Vanttausjoki

– Vanttausjärvi

– Alajärvi-Alalampi

Kuvan lähde: Über eingeführte Maränenbestände in einigen

Kleingewässern der Gegend von Rovaniemi in Nordfinnland

(7)

Saukkojärvi

N₄₃+178 m - N₄₃+180 m (2 m) Säännöstelytilavuus 2,2 milj. m³

Keskisyvyys 3,21 m Väriluku 70 mg Pt/l

Pikku-Kaarni

N₄₃+176,6 m - N₄₃+175,6 m (1 m) Säännöstelytilavuus 2 milj. m³

Iso-Kaarni

N₄₃+164,25 m - N₄₃+161 m (3,25 m) Säännöstelytilavuus 20,9 milj. m³

Iso-Kaihua

N₄₃+145,5 m - N₄₃+143 m (2,5 m) Säännöstelytilavuus 20,9 milj. m³

Keskisyvyys 7,4 m Väriluku 77 mg Pt/l Vanttausjärvi

N₄₃+157,8 m - N₄₃+155,8 m (2 m) Säännöstelytilavuus 19,4 milj. m³

Alajärvi-Alalampi

Kaarni Kaihua Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 26,8 milj. m³ 51,4 milj. m³

Putouskorkeus 18 m 46 m

Rakennusvirtaama 8 m³/s 13,5 m³/s Keskivirtaama 1,7 m³/s 2 m³/s

Teho 1,2 MW 5,4 MW

Vuosituotanto 2 GWh 11 GWh

(8)

Karjalainen Niina 8

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Saukko Tyydyttävä Erinomainen Tyydyttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Pikku-Kaarni Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Iso-Kaarni Tyydyttävä Erinomainen Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Iso-Kaihua Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Vanttausjärvi Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Alajärvi-Alalampi Erinomainen Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Kaihuanjoki Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Vanttausjoki - - Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Vanttausjoen kanava - - - Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

Sattajärvi

(luonnonravintolammikko)

- Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

(9)

Ekologisen tilan parantaminen

▪ Säännöstelykäytännön kehittäminen

– Erityisesti Saukkojärven ja Iso-Kaarnin litoraalivyöhykkeen tilan ja syyskutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi.

– Myös muut säännöstelykokonaisuuden järvet mukaan

– Säännöstelykäytäntöjen kehittämisen vaikutukset järven ekologiseen tilaa tulisi selvittää tarkemmin

▪ Ohitusuomaratkaisut tai kalatiet

– Kalojen kulkemisen edistäminen. Toteutusmahdollisuudet tulisi selvittää

▪ Ympäristövirtaamat (Vanttausjoki ja Kaihuanjoki)

– Lisäveden johtamisen mahdollisuuksia ja sen vaikutuksia jokien ekologiseen tilaan tulisi

selvittää

(10)

Karjalainen Niina 10

Juottaan säännöstely

▪ ^Juotasjoki

– Näskäjärvi – Paattinkijärvi

– Juottaan tekojärvi

(11)

Juottaan tekojärvi Tekoallas: N₄₃+120,5 m -

N₄₃+128,5 m (8 m) Juotasjärvi: N₄₃+124,5 m -

N₄₃+128,5 m (4 m)

Säännöstelytilavuus 33,1 milj. m³ Keskisyvyys 5,1 m

Väriluku 88 mg Pt/l Paattinkijärvi

Näskäjärvi

Juotas Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 50,3 milj. m³

Putouskorkeus 29 m

Rakennusvirtaama 14 m³/s Keskivirtaama 4,15 m³/s

Teho 3,7 MW

Vuosituotanto 8 GWh

(12)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Näskäjärvi Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Paattinkijärvi Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Juottaan

tekojärvi Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

Juotasjoki - - Huono Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä

(13)

Ekologisen tilan parantaminen

▪ Säännöstelykäytännön kehittäminen

– Näskä- ja Paattinkijärven säännöstelylupaa käsitelty Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 2013 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2015 > Paattinkijärven säännöstelyn alarajan nosto 0,5 m

– Mahdollisuudet parantaa Juottaan tekojärven ekologista tilaa on arvioitu > järvi on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.

▪ Ohitusuomaratkaisut tai kalatiet

– Juotaskönkäästä ei ole noussut vaelluskala luonnontilaisenakaan (PSVeO N:o 7/67/I, 23.2.1967)

– Juotasjoki jäänyt lähes kokonaisuudessaan Juottaan tekojärven alle

> Juotasjoki on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa

(14)

Suolijärvien ja Isojärven säännöstely

▪ Jumiskojoki

– Ala-Suolijärvi

– Ylä-Suolijärvi

– Isojärvi

(15)

Isojärvi

NN+224 m - NN+227 m (3 m) Säännöstelytilavuus 13,6 milj. m³

Keskisyvyys 6,2 m Väriluku 55 mg Pt/l Ala-Suolijärvi (sis. Ala-Askanjärvi,

Irni-Vierusjärvi ja Niemijärvi) NN+240 m - NN+243 m (3 m) Säännöstelytilavuus 174 milj. m³

Yli-Suolijärvi

NN+242,6 m - NN+245 m (2,4 m) Säännöstelytilavuus 73 milj. m³

Jumisko Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 260,6 milj. m³

Putouskorkeus 96 m

Rakennusvirtaama 35 m³/s Keskivirtaama 14 m³/s

Teho 25,8 MW

Vuosituotanto 90 GWh

(16)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila

suhteessa parhaaseen saavutettavissa

olevaan tilaan Ala-Suolijärvi Tyydyttävä Erinomainen Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Niemijärvi* - - Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Irni-Vierusjärvi* Tyydyttävä - Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Ala-Askanjärvi* - - Huono Tyydyttävä Keinotekoinen Tyydyttävä

Yli-Suolijärvi Tyydyttävä Erinomainen Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Isojärvi Tyydyttävä Erinomainen Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Jumiskonjoki - Erinomainen Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Vierusjoki - - Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Iso-Askanjoki - - Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Köykenönjoen

pumppukanava - - Huono Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

* Vedenkorkeus vaihtelee Ala-Suolijärven vedenkorkeuksien mukaan

(17)

Ekologisen tilan parantaminen

▪ Säännöstelykäytännön kehittäminen – Selvityshanke käynnissä

▪ Ohitusuomaratkaisut tai kalatiet

– Kalojen kulkemisen edistäminen. Toteutusmahdollisuudet tulisi selvittää

▪ Ympäristövirtaamat (Jumiskonjoki, Vierusjoki, Iso-Askanjoki)

– Lisäveden johtamisen mahdollisuuksia ja sen vaikutuksia jokien ekologiseen tilaan tulisi

selvittää

(18)

Raudanjoen säännöstely

▪ ^Raudanjoki

– Olkkajärvi

Kuvan lähde: Über eingeführte Maränenbestände in einigen

Kleingewässern der Gegend von Rovaniemi in Nordfinnland

(19)

Olkkajärvi-Matkalampi N43+ m – N43+ m (3 m) Säännöstelytilavuus 30 milj. m³

Keskisyvyys 3 m Väriluku 70 mg Pt/l

Permanto- koski Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 30 milj. m³

Putouskorkeus 24 m

Rakennusvirtaama 67 m³/s Keskivirtaama 39 m³/s

Teho 13 MW

Vuosituotanto 50,5 GWh

(20)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan Olkkajärvi-Matkalampi Tyydyttävä Erinomainen Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Raudanjoki alaosa* - - Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Raudanjoki Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Sotkajärvi

(luonnonravintolammikko)

- Hyvä Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

* Olkkajärven ja Kemijoen välinen osuus

(21)

Ekologisen tilan parantaminen

▪ Säännöstelykäytännön kehittäminen

– Säännöstelykäytäntöjen kehittämisen vaikutukset järven ekologiseen tilaa tulisi selvittää tarkemmin

▪ Ohitusuomaratkaisut tai kalatiet

– Selvitys Permantokosken voimalan ohitusratkaisuvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista

▪ Ympäristövirtaamat

– Selvitys vanhan uoman vesittämismahdollisuuksista ja ympäristövirtaaman määrittely

(22)

Lokan ja Porttipahdan säännöstely

▪ ^Luirojoki

– Lokka

▪ ^Kitinen

– Porttipahta

https://www.doria.fi/handle/10024/98875

(23)

Lokka

N₄₃+240 m – N₄₃+245 m (5 m) Säännöstelytilavuus 1444 milj. m³

Lokka Porttipahta Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 1444 milj. m³ 1097 milj. m³

Putouskorkeus 7-12 m 30 m

Rakennusvirtaama 2 m³/s 140 m³/s Keskivirtaama 3 m³/s 51 m³/s

Teho 0,1 MW 35 MW

Vuosituotanto 0,5 GWh 894 GWh

Porttipahta

(24)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Lokka Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

Porttipahta Tyydyttävä Erinomainen Huono Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

Vuotson kanava Tyydyttävä Erinomainen Välttävä Tyydyttävä Keinotekoinen Hyvä

Luiro Tyydyttävä Erinomainen Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

Kitinen Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

(25)

Ekologisen tilan parantaminen

▪ Mahdollisuudet parantaa Lokan ja Porttipahdan ekologista tilaa on arvioitu vähäisiksi, minkä vuoksi järven on katsottu olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.

– Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittämisselvitys (2014)

▪ ”-- selvitettävä onko erityisten säännöstelysuositusten määrittäminen tarpeellista ja mahdollista. Suositus voi olla esimerkiksi kevään alimpien vedenkorkeuksien nostaminen vesiolosuhteiltaan tavanomaista kuivemmiksi ennustettuina keväinä ja sellaisina tavanomaisina keväinä, jolloin vedenkorkeuden nosto on mahdollista tulvasuojelulliset ja voimataloudelliset näkökohdat

huomioon ottaen.”

▪ ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lokan ja Porttipahdan säännöstelykäytäntöihin, juoksutuksiin ja vedenkorkeuksiin tulee selvittää sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.”

▪ Luiron ekologisen tilan merkittävä parantaminen edellyttäisi riittävää ympäristövirtaamaa.

– 5-15 m

³

/s lisäjuoksutus ympärivuoden vähentää Kitisen voimataloushyötyä n. 7-22 %.

– Raja n. 3 % haitan voimataloushyödylle on esim. 5 m

³

/s 5 kk/v. Pienempikin lisäjuoksutus myös osan vuodesta edistäisi muiden toimenpiteiden ohella virkistyskäyttöedellytyksiä ja parantaisi hieman myös ekologista tilaa.

▪ Kitisen merkitys merellisten vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron osana olisi melko pieni, koska potentiaalisia

lisääntymisalueita on vain sivujoissa. Pääuomassa ei ole enää sopivia lisääntymisalueita jäljellä. Lisäksi edellytyksenä on

toimivat kalatieratkaisut Kemijoen pääuomassa. Merkitys olisi suurempi paikallisille vesieliöille. Haitan arvioidaan olevan

saavutettavaa ekologista hyötyä suurempi.

(26)

Kemijärven säännöstely

▪ ^Kemijärvi

▪ Kostamonjärvi

▪ Pöyliöjärvi

▪ Severijärvi

▪ Keski-Kemijoki

▪ Ala-Kemijoki

http://hdl.handle.net/10138/40472

(27)

Kostamonjärvi

Kemijärvestä padoilla eristetty N₄₃+145,83 m – N₄₃+147 m (1,17 m)

Seitakorva Yläpuolinen

säännöstelytilavuus 1171 milj. m³ Putouskorkeus

17-24 m

(145,5 m jos mukana alapuoliset voimalaitokset) Rakennusvirtaama 700 m³/s

Keskivirtaama 311 m³/s

Teho 144 MW

Vuosituotanto

511 GWh

(3299 GWh jos mukana alapuoliset voimalaitokset)

Kemijärvi

Keskisyvyys 5,53 m (ala- ja keskiosa), 3,14 m (yläosa)

Väriluku 70 mg Pt/l Pöyliönjärvi

Kemijärvestä padoilla eristetty N₄₃+145,83 m – N₄₃+147 m (1,17 m)

Severijärvi

Kemijärvestä padoilla eristetty N₄₃+145,20 m – N₄₃+147,3 m (2,1 m)

(28)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Kemijärvi Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

Kostamonjärvi Tyydyttävä Tyydyttävä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Pöyliöjärvi Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Severijärvi Erinomainen Tyydyttävä Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Keski-Kemijoki Tyydyttävä Erinomainen Huono Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Ala-Kemijoki Välttävä Erinomainen Huono Välttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

(29)

Ekologisen tilan parantaminen (1/2)

▪ ^Kemijärvi

– Säännöstelyn kehittämisselvitys vuonna 2004, minkä jälkeen säännöstelyä kehitetty

ympäristön kannalta haitattomampaan suuntaan sekä tehty lisäksi muita toimenpiteitä järven tilan parantamiseksi. Kemijärvi on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.

▪ Severijärvi

– Talviaikaisen happitilanteen parantaminen – Ravintoketjukunnostukset

▪ Pöyliöjärvi

– Ilmastuksen ja tehokalastuksen jatkaminen

▪ Kostamonjärvi

– Ilmastuksen ja tehokalastuksen jatkaminen ja lisäveden johtamisen tehostaminen

Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja

(30)

Ekologisen tilan parantaminen (2/2)

▪ Ala-Kemijoki

– Ohitusratkaisut Taivalkoskelle, Ossauskoskelle, Petäjäskoskelle ja Valajaskoskelle.

– Kemijoen alaosalla ekologisen hyödyn ja vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta tärkeimpien vähävetisten luonnonuomien ympäristövirtaamaselvitys.

▪ Keski-Kemijoki

– Selvitys ohitusratkaisusta kolmeen Kemijoen keskiosan voimalaitokseen.

– Kemijoen keskiosalla ekologisen hyödyn ja vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta tärkeimpien vähävetisten luonnonuomien ympäristövirtaamaselvitys.

Kemijoen kalahoitovelvoitteen muutoshakemus

(31)

Tengeliönjoen säännöstely

▪ Tengeliönjoki

– Iso-Vietonen

– Raanujärvi

– Portimojärvi

(32)

Raanujärvi

NN+95 m - NN+97 m (2 m) Säännöstelytilavuus 49 milj. m³

Keskisyvyys m

Väriluku 55 mg Pt/l (ka 2000- 2016)

Iso-Vietonen

N₆₀+90 m - N₆₀+93 m (3 m) Säännöstelytilavuus 92 milj. m³

Portimojärvi

N₆₀+63,5 m - N₆₀+64,5 m (1 m) Säännöstelytilavuus 6 milj. m³

Keskisyvyys 0,51 m

Väriluku 81 mg Pt/l (ka 2000-2016) Jolman-

koski

Kaarannes -koski

Portimo- koski Yläpuolinen

säännöstely- tilavuus

49 milj. m³ 141 milj. m³ 147 milj. m³

Putouskorkeus 5 m 16 m 16,5 m

Rakennus-

virtaama 13 m³/s 19 m³/s 70 m³/s Keskivirtaama 4,29 m³/s 8,01 m³/s 32 m³/s

Teho 0,5 MW 3 MW 10,5 MW

Vuosituotanto 1,2 GWh 10 GWh 34 GWh

Matalajärvi

luonnonravintolammikko

(33)

Ekologinen tila

Biologinen muuttuja Fys.-kem. muuttuja HyMo- muuttuja

Ekologinen

tila KeVoMu nimeäminen

Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Iso-Vietonen Tyydyttävä Erinomainen Välttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Raanujärvi Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Portimojärvi Hyvä Hyvä Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

Matalajärvi

(luonnonravintolammikko) - Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä

Tengeliönjoki alaosa* Tyydyttävä Hyvä Huono Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu -

Tengeliönjoki Hyvä Hyvä Tyydyttävä Hyvä Ei voimakkaasti muutettu -

* Portimojärven ja Tornionjoen välinen osuus

(34)

KEVOMU-vesien tilan arviointi ja toimenpiteet