Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila

Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.2012 Kankaanpää

Samuli Sairanen

Tutkimuksen taustaa

• Koekalastukset liittyvät EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaiseen järvien ekologisen tilan luokitteluun

• Vedenlaatu

• Biologiset tekijät: kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat

• VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä

• Karhijärvi on yksi maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärvistä

• Edustaa pintavesityyppiä MRh (Matalat runsashumuksiset järvet)

Karhijärven verkkokoekalastukset 2007 ja 2010

• NORDIC-yleiskatsausverkko

• 1,5 m x 30 m tutkimusverkko

• 12 eri solmuväliä (5-55 mm)

• Pyyntialueeksi valittiin n. 12 km² vesialue Karhijärven itäpäästä

• Pyyntijärjestelyt vuonna 2007

• Koekalastettiin 13.-17.8.2007

• 2 syvyysvyöhykettä (0-3 m ja >3 m)

• Yht. 26 verkkoyötä

• Pyyntijärjestelyt vuonna 2010

• Koekalastettiin 16.-25.8.2010

• 2 syvyysvyöhykettä (0-3 m ja >3 m)

• Yht. 40 verkkoyötä

10-20 m 3-10 m

<3 m

TL TL TL

TL

TL

33m 2.5m

1.5m

43 10 55 8 12.5 24 15.5 35 29

Syvyys- vyöhykkeet

<3 m

3-10 m 10-20 m

Satunnaisesti valitut pyyntipaikat

5 6.25

19.5

30m

>20 m

>20 m

TL TL

Kuhan kasvututkimus

• Ilmoitetaan ekologisena laatusuhteena (ELS)

• Perustuu neljään eri kalayhteisömuuttujaan:

• Kokonaissaaliin biomassa (g/verkko)

• Kokonaissaaliin lukumäärä (kpl/verkko)

• Rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus

• Indikaattorilajit

• Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla

ELS4 Ekologisen tilan luokka 1,0-0,8 Erinomainen

0,8-0,6 Hyvä

0,6-0,4 Tyydyttävä 0,4-0,2 Välttävä

<0,2 Huono

Karhijärven ekologisen tilan arviointi

• Näytekalat saatiin vuoden 2010 koekalastussaaliista

• Iän ja kasvun määritykset tehtiin suomuista yhteensä 29 kuhalta

Karhijärven kokonaisyksikkösaaliit 2007 ja 2010

• Kokonaisyksikkösaaliit erittäin suuret

• Vuonna 2010:

• 4533 g/verkko

• 257 kpl/verkko

• Yksikkösaaliit suuria myös muihin MRh tyypin järviin verrattuna

0 100 200 300 400 500

0 1000 2000 3000 4000 5000

2007 2010

kpl/verkko

g/verkko

Vuosi g/verkko kpl/verkko

0 50 100 150 200 250 300

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

kpl/verkko

g/verkko

Kokonaisyksikkösaaliit MRh pintavesityypin järvissä (n=26)

g/verkko kpl/verkko

Karhijärven kalaston rakenne 2007 vs. 2010

• Kalasto biomassan osalta

särkikalavaltainen

• Särkikalojen

biomassaosuus 65 %

• Petokalojen osuus

kalastossa melko pieni

• Petokalojen osuus painosaaliissa jäänyt 15-18 %

0 20 40 60 80 100

2007 2010

Paino %

Vuosi

0 20 40 60 80 100

2007 2010

Lukumäärä %

Vuosi

Muut Särkikalat Ahvenkalat

0 20 40 60 80 100

2007 2010

Paino %

Vuosi

0 20 40 60 80 100

2007 2010

Lukumäärä %

Vuosi

Muut Petokalat

Karhijärven kalaston rakenne 2007 vs. 2010

• Saalis koostunut 10 eri kalalajista

• Painosaaliin osalta tärkeimmät lajit:

• Särki, ahven ja lahna

• Lukumäärältään runsaimmat lajit:

• Ahven, särki ja salakka

• Särkikalat aiempaa suurempikokoisia

 Särkikalojen painosaaliit kasvaneet

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva

g/verkko

Paino 2007

2010

0 25 50 75 100 125 150

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva

Kpl/verkko

Lukumäärä ₂₀₀₇

2010

Karhijärven kalaston rakenne 2007 vs. 2010

0 4 8 12 16 20

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Ahven ²⁰⁰⁷₂₀₁₀

51,9 74,4

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2

5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 >40

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Kuha ²⁰⁰⁷

2010 0

2 4 6 8

3 4 5 6 7 8 9 10

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm) Kiiski ²⁰⁰⁷

2010

0 1 2 3 4

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Pasuri ²⁰⁰⁷

2010

0 1 2 3 4

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Lahna ²⁰⁰⁷₂₀₁₀

0 4 8 12 16

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Särki ²⁰⁰⁷

2010

0 2 4 6 8 10 12

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Kpl/verkko

Pituusluokka (cm)

Salakka 2007

2010

Karhijärven kuhakanta

• Karhijärvi on ollut 1960-luvulla yksi satakunnan parhaista kuhajärvistä

• 60-luvun jälkeen järven kuhakanta on vaihdellut paljon

• Nykyään karhijärven kuhakanta on heikko

• Kuhan osuus v. 2010 koekalastussaaliin biomassasta <3 %

• Kuhakantaa on tuettu istutuksilla

• Iänmääritysten perusteella kuha myös lisääntyy Karhijärvessä luontaisesti

• valtaosan koekalastuksen kuhasaaliista muodostivat kesän 2010 poikaset (0+-ikäryhmä)

• kesän lämpöolosuhteilla suuri vaikutus syntyneen vuosiluokan vahvuuteen

Karhijärven kuhan kasvu

• Kuha näyttää kasvavan Karhijärvessä nopeasti

• 4-vuotiaat keskimäärin 42 cm pituisia

• Kalastusasetuksessa säädetty alamitta 37 cm saavutetaan neljännen kasvukauden aikana

• Kasvu on myös muihin Etelä-

Suomen reheviin järviin verrattuna nopeaa

• Aineisto erittäin niukka, joten tuloksiin liittyy epävarmuutta!

0 10 20 30 40 50 60

0 1 2 3 4 5 6 7

Pituus (cm)

Ikä (vuotta)

Kuhan kasvu

Vesijärvi Enonselkä Karhijärvi

Siikaisjärvi Painio Ylisjärvi 0

10 20 30 40 50

0 1 2 3 4 5

Pituus (cm)

Ikä (vuotta)

Karhijärven kuhan kasvu (n=7)

Keinoja kuhakannan hoitoon

• Kuhakannan tukeminen istutuksin

• Tasoittaa vuosiluokkien välistä runsausvaihtelua

• Merkitys korostuu vuosina jolloin luontainen lisääntyminen heikkoa

• Kalastuksen säätely = nykytila  tavoitteet  toimenpiteet  seuranta

• Jos kuha kasvaa nopeasti, on 37 cm alamitta liian pieni

• Saaliskalat 3-4-vuotiaita, naaraat sukukypsiä vasta 5-vuotiaina

• Jos kalastus on hyvin tehokasta, niin lähes koko vuosiluokka pyydetään ennen kuin on ehtinyt lisääntyä kertaakaan

• Nopeakasvuisissa kuhakannoissa verkkojen solmuvälin pitäisi olla vähintään 55 mm ja alamitan huomattavasti suurempi kuin kalastusasetuksessa

säädetty 37 cm

• Parantaisi kuhakannasta saatavaa saalista

• Turvaisi emokalojen riittävän määrän

Karhijärven ekologinen tila kalaston perusteella

• Luokittelupäätöksen mukaan Karhijärven ekologinen tila on tyydyttävä

• Luokittelupäätöksessä on painotettu kasviplanktonia ja veden laatua

• Kalaston perusteella arvioituna välttävä

• Ekologinen tila ei ole kalaston perusteella muuttunut vuosien 2007-2010 välillä  ekologinen tila on edelleen välttävä

• Kokonaisyksikkösaaliit edelleen erittäin suuria

Kalayhteisömuuttuja Tilatavoite

2007 2010 2015 2021 2027

Biomassa (g/verkko) 3752 4533 <1867 1579-1867 <1579

Yksilömäärä (kpl/verkko) 248 257 <79 61-79 <61

Särkikalojen biomassa % 65 65 <67 62-67 <62

Indikaattorilajit Ahven ja särki Ahven ja särki Ahven ja särki Ahven ja särki Made, muikku…

Ekologisen tilan luokka Välttävä Välttävä Tyydyttävä Tyydyttävä/hyvä Hyvä Ekologinen tila

Johtopäätökset ja kalastoseurannan jatko

• Kokonaisyksikkösaaliit olivat selvästi suuremmat kuin muissa MRh pintavesityypin vastaavan rehevyystason järvissä

• Särkikalojen biomassaosuus on korkea

• Nykyinen petokalojen osuus kalastossa ei ole riittävän suuri, jotta särkikalamäärät pysyisivät kurissa

• Järven kuhat näyttävät kasvavan hyvin mutta kanta on heikko

• Ekologinen tila on kalaston perusteella arvioituna välttävä

• Tieto kalaston nykytilasta tärkeässä roolissa

• Järven hoitotoimien vaikutusten arvioinnissa

• Kalastuksen säätelypäätöksiä tehdessä

• Karhijärven rehevöitymiskehityksen seurantaan liittyen verkkokoekalastuksia tehdään RKTL:n toimesta seuraavan kerran vuonna 2013 ja 2016?