Vesienhoidon toimenpiteet Uudellamaalla vuosille 2022-2027

Vesienhoidon toimenpiteet

Uudellamaalla vuosille 2022-2027

Yhdyskunnat, haja-asutus, teollisuus ja pohjavedet

Kooste pienryhmien palautteesta

8.3.2021

Kuva: Bing maps

2.3.2021 2

Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Mätäjoen padon purku. kuva: Harri Aulaskari

Kooste

pienryhmien

palautteesta

▪

Kokonaisuudessaan hyvä asia.

▪

Laaja tietopohja alueen vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

▪

Osallistamisessa onnistuttu varsin hyvin

▪

Kattava ja monipuolinen ohjelma -> ottaa huomioon ihmistoiminnan kirjon, mutta yksityiskohtia voisi vielä viilata

▪

Suunnittelussa hyvä lähtökohta: toimenpiteet suunnitellaan siten että vesien hyvä tila

saavutetaan paineiden tunnistamisen pohjalta

▪

Pohjavesialueiden osalta on hyvä, että ei ole esitetty alennettuja tilatavoitteita

▪

Yhdyskuntien osalta rakenne oli hyvä, laitosten käyttö ja ylläpito kaikkein tärkein toimenpide, kuten esitetty.

▪

Hyvä, että jo tehtävät täydentävät

toimenpiteet tulee myös suunnitelmissa näkyville

Mikä suunnitelmissa on hyvää?

▪

Aapo Aholan esityksessä hyvin tuotu esiin kuntien haasteet:

▪

Kuntien resurssit hyvin pienet. Ei pelkästään ympäristönsuojelussa vaan myös teknisellä puolella ja rakennusvalvonnassa.

▪

Kunnan johto ja päättäjät tavoittelevat kasvua.

▪

Kunnan johto ja päättäjät saatava sitoutumaan vesiensuojeluun

▪

Haja-asutuksen jätevesivalvonta on haaste, etenkin pohjavesialueilla.

▪

Loma-asutuksen muuttuminen

ympärivuotiseksi, vaikka ei ole virallisesti ympärivuotisia asuntoja

▪

Teollisuuden ja yritystoiminnan edustus sidosryhmäyhteistyössä on turhan vähäistä.

▪

Teollisuuden kuormitusosuus on pieni, mutta tilatavoitteet määrääviä luvissa.

▪

Ei riittävän selvästi määritelty miksi

teollisuuden täydentäviä toimenpiteitä tietyille vesimuodostumille.

▪

Teollisuuden jätevedet voivat olla ongelmallisia jätevedenpuhdistamoilla..

▪

Sekaviemäröinti ja resurssien riittävyys

Mitä haasteita suunnitelmissa on? (1/3)

▪

Haja-asutus:

– Erillisviemäröinnin huomioon

ottaminen? vs. Teknologianeutraalius ->

voidaanko lisätä ohjelmaan

– Ohjauskeinot: neuvonnan tehokkuus?

▪

Ohjauskeinot maankäytön suunnittelun osalta tarvitaan valtakunnallisesti

▪

Hulevesien käsittely suurempaan rooliin, miten ohjaus ja resursointi? Esim.

viherkerroin kaavoihin -> miten toteutus käytännössä tiiviissä kaupunkiympäristössä, yleinen ohjaus. Vaikutus sekä pinta että pohjavesiin -> työkalut ja ohjeet

▪

Haja-asutuksen neuvonnassa ja valvonnassa ei riittäviä resursseja. Lisää tiedotusta.

▪

Haja-asutuksen järjestelmien huoltoon panostettava.

▪

Valtionavustusta haja-asutuksen neuvontaan tulisi jatkaa.

▪

Valvonnan lisärahoitus

▪

Maalämpökaivot pohjavesialueilla.

Kokonaisvaltaista ohjausta toimimiseksi pohjavesialueilla.

Mitä haasteita suunnitelmissa on? (2/3)

▪

Toimenpiteiden valvonnan resurssit

▪

Onko pohjavesien osalta mahdollista saavuttaa hyvää tilaa vuoden 2027

jälkeenkään 5 mainitulla pohjavesialueella

▪

Mihin vedetään raja sen suhteen, mitä

yhdeltä puhdistamolta odotetaan hyvän tilan saavuttamiseksi

▪

Haja-asutustoimenpiteen oletus siitä, että lain vaatimukset täyttyy jo

▪

Miten maankäyttö ja kaavoitus saadaan paremmin huomioimaan vesienhoidon tavoitteet (monesti poliittinen kysymys)

▪

Vesienhoidon vaikuttavuus, yleispiirteinen suunnittelu ohjaa tarkempaa lupaprosessia?

Toimenpiteiden velvoittavuus yksittäistä toiminnanharjoittajaa kohtaan

▪

Vesien tilatavoitteet, kuka päättää

tilatavoitteiden alentamisesta, prosessi ei selvä? Miten toiminnanharjoittaja voi vaikuttaa? Miten prosessi käynnistyy?

▪

Puhdistamohenkilökunnan merkitys on tärkeää, tulisiko olla enemmän henkilöstöä.

Lisäksi puhdistamojen tekemä

vesiensuojelutyö tarvitsisi enemmän kiitosta.

▪

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen -> Ei sisällä kiinteistöjen

kustannuksia (tulisi mainita suunnitelmissa)

Mitä haasteita suunnitelmissa on? (3/3)

▪

Muita kuin ympäristölupavelvollisia toimijoita on paljon.

▪

Pienillä toiminnanharjoittajilla ei välttämättä ole ympäristönsuojelu yhtä hyvin kunnossa kuin isoilla toimijoilla. Myös valvonta haastavaa.

▪

YSL ja vesihuoltolaki eivät keskustele keskenään, ei ole juridista keinoa pakottaa liittymään

vesihuoltolaitoksen viemäriin taajama-alueiden ulkopuolella muualla kuin ranta- ja pohjavesialueilla.

▪

Maalämpö vai vanha öljylämmitys, kumpi on suurempi riski

▪

Mistä resurssit valvontaan?

▪

Hulevesien hallintaan tarvitaan ohjausta kaavoitukseen.

▪

Tulisi esittää riittävän painokkaasti pohjavesien suojelun ja voimakkaat maankäytön ristiriita.

▪

Hulevesien laatuun liittyvä uusin tieto hyödynnettävä paremmin.

▪

Loma-asuntojen lisääntyvä käyttö ja

muuttaminen ympärivuotiseksi. Varustelutaso kasvaa.

•

Paine verkoston kasvattamiseen - onko pois nykyisen verkoston saneerauksesta.

Mihin toivoisit, että suunnitelmissa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän

huomiota? (1/2)

▪

Kuka valvoo toimenpiteiden toteuttamista?

Tulisi kirjata selvemmin näkyviin

suunnitelmiin. Onko valvontaan riittävät resurssit (mm. haja-asutus)

▪

Pystytäänkö maankäytön kautta valvomaan toimenpiteiden toteutumista?

▪

Toimenpiteiden kustannus-hyöty-suhde tulisi ottaa suunnitelmissa huomioon

▪

Selvitys suurista-pienistä puhdistamoista, jotka ei ympäristölupavelvollisia, AVL 20-99) ja kuuluvat hajajätevesiasetuksen piirin.

Tähän haluttaisiin saada työkalu, jotta kunnat voisi panostaa näiden tarkkailuun. Tarkkailun seurauksena ympäristö kuormittuisi

todennäköisesti vähemmän.

▪

Teollisuuden toimenpiteet:

yhdyskuntaputsareihin liittyneet teollisuuslaitokset, missä kunnossa

teollisuusjätevesisopimukset -> voisiko ottaa huomioon

▪

Kustannusten realistisuus, esim. haja- asutuksen liian pienet!

▪

Kustannushyötytarkastelu, kustannusten realistisuus?

Mihin toivoisit, että suunnitelmissa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän

huomiota? (2/2)