Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille
2022-2027
Tiina Ahokas ja Esko Nylander, Uudenmaan ELY-keskus
Yhteistyöryhmän kokous 23.9.2020
Suunnittelun aikataulu
▪ 23.9. YTR-kokous: toimenpideohjelman käsittely
▪ 25.9. VHA 2-ohjausryhmä: ohjausryhmä hyväksyy vesienhoitosuunnitelman
▪ Lokakuu Suunnitelmien ja ohjelmien viimeistely
▪ 2.11. Kuuleminen alkaa, kuulemisaika puoli vuotta
▪ 5.11. Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus (etäyhteys)
▪ 3.5.2021 Kuuleminen päättyy => asiakirjojen viimeistely mm. palautteen perusteella
▪ 12/2021 Valtioneuvoston käsittely
▪ 1/2022 Kolmas hoitokausi alkaa
Kuulemisen aineistot ja kuulemismenettely
3
Virallinen kuulemisasiakirja
▪ Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueet vesienhoitosuunnitelmaehdotus
– Vesienhoitoaluekohtainen osa 1 ja kaikille vesienhoitoalueille yhteinen osa 2
Tausta-asiakirjat ja aineistot
▪ Uudenmaan pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma
▪ Vesikartta: sama kuin aiemmin, päivitetyt aineistot
▪ Tietojärjestelmät karsittuina ulkoisessa verkossa:
– VEMU 3-järjestelmä (pintavedet): vesien tila, tilaa heikentävät tekijät, poikkeamat jne.
– POVET (pohjavedet): vesien tila, riskitekijöiden arviot, poikkeamat jne.
– Suunnitellut toimenpiteet raporttina
Kuuleminen
▪ Lausuntopalvelu.fi (lausunnot)
▪ Otakantaa.fi ? (kansalaispalaute)
▪ Sähköinen TPO: hanke käynnistyy, palvelun lanseeraus 1/2022?
Toimenpideohjelman rakenne
OSA 1 – YLEISTÄ 1. JOHDANTO
2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
4. VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 5. VESIENHOIDON ERITYISET ALUEET
OSA 2 – POHJAVEDET
6. TARKASTELTAVAT POHJAVEDET
7. POHJAVEDEN TILAAN VAIKUTTAVA TOIMINTA
8. POHJAVESIEN SEURANTA, RISKINARVIOINTI JA TILAN LUOKITTELU 9. POHJAVEDEN TILATAVOITTEET
10. POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET
OSA 3 – PINTAVEDET
11. TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
12. PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA 13. PINTAVESIEN SEURANTA JA TILAN LUOKITTELU
14. VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
15. PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET UUDENMAAN ALUEELLA
OSA 4 – YHTEENVETO
16. PINTA- JA POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET SEKÄ NIIDEN KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET 17. SELOSTUS VUOROVAIKUTUKSESTA
Lähteet
Verkkosivut ja tietojärjestelmät Liitteet
LIITE 1. Merkittävimpien vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelutiedot
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma
Vuosille 2022–2027
• Pohjavedet!
26.3.2020. Pasila
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027
26.3.2020. Pasila
Uudenmaan vesienhoidon
toimenpideohjelma
2022–2027Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027
26.3.2020. Pasila
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027
Uudenmaan
pohjavesialueide n tila
26.3.2020. Pasila
Kemiallinen tila hyvä 303 kpl
Kemiallinen tila huono 24 kpl
Pohjavesien tilatavoitteiden saavuttaminen Uudellamaalla vuosina 2022–2027
Tavoitetila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä: 0
Tavoitetila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä: 19 pohjavesialuetta
Tavoitetila saavutetaan vuoden 2027 jälkeen: 5 pohjavesialuetta, Hanko, Hyvinkää, Valkealähde ja Fazerila Vantaalla ja Nummelanharju Vihdissä
Alennettua tilatavoitetta ei ole esitetty
Pohjavesienhoido n toimenpiteitä vuosille 2022- 2027
• Kiitoksia
mielenkiinnosta!
26.3.2020. Pasila
Pintavesien ekologinen tila
Pintavesien ekologinen tila
15
▪ Tekstiin olisi hyvä tehdä tarkastelu muutosten syistä
– 13 vesimuodostuman tila parantunut
– 4 vesimuodostuman tila
heikentynyt
Pintavesien kemiallinen tila
▪ Kemiallinen tila on hyvää huonompi kaikissa Suomen pintavesimuodostumissa PBDE:n ympäristölaatunormin ylittymisen vuoksi
▪ Lisäksi muiden aineiden ylityksiä Uudellamaalla:
Toimenpidesuunnittelun lähtökohdat
17
▪ Mitoitus: YM:n linjausten perusteella tulisi perustua tarpeeseen tilatavoitteiden saavuttamiseksi
▪ Toimenpiteiden sektorikohtainen suunnitteluohjeistus internetissä
– Jako perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin sekä täydentäviin toimenpiteisiin
▪ Kohdistaminen: Aiemmista kausista poiketen toimenpiteet suunnitellaan selkeämmin paineisiin kohdistuen - painemuodostumat ja riskikohteet
– Erityisesti vesistökunnostukset ja pohjavesitoimenpiteet suunnitellaan vesimuodostumakohtaisesti
– Määrällisesti suurin osa toimenpiteistä suunnitellaan suunnittelualueittain (mm.
pintavesien hajakuormitus)
▪ Ohjauskeinot tai valtakunnalliset toimenpiteet kohdennetaan vesienhoitoaluetasolle ja esitetään vesienhoitosuunnitelmassa
– Viittaukset toimenpideohjelmissa
Toimenpiteiden kohdentuminen - pintavedet
▪ Tila saavutettu, ei riskissä: 88 vesimuodostumaa
▪ Tilaa heikentävät paineet
tunnistettu vesimuodostumille, – joiden tilatavoitetta ei ole
vielä saavutettu (139 vesim.) – joiden tilatavoite on
saavutettu, mutta riskissä heikentyä (51 vesim.)
▪ Toimenpiteet suunniteltu
paineiden perusteella
Ihmisperäinen ravinnekuormitus – fosfori
19
▪ Toimenpideohjelmaan lisäksi
– Typestä vastaava kartta
– Kuvaajat eri toimialojen
kuormitusosuuksista
Toimenpiteet
Kustannukset
Ahokas Tiina 21
Toimenpiteet
Kustannukset
Ahokas Tiina 23
Toimenpiteet
Kustannukset
Ahokas Tiina 25
Toimenpiteet
Järvien ja merenlahtien kunnostukset
27
▪ Toimenpidettä esitetään
– 83 järvelle ja
– 34 rannikkovesimuodos-
tumalle merenlahtiin
Toimenpiteet hydrologis-morfologisen tilan parantamiseksi
▪ Lisäksi tehdään kartta
vaellusesteistä
Toimenpiteet hydrologis-morfologisen tilan parantamiseksi
29
Toimenpiteet hydrologis-morfologisen tilan parantamiseksi
Kustannukset
Ahokas Tiina 31
Toimenpiteet
▪ Maankäyttö
– Eri maankäyttömuotojen sijoittaminen tutkitaan yleispiirteisesti maakunta- ja yleiskaavoissa, ja jo näillä suunnittelutasoilla tulee varmistaa toimintojen sijoittuminen vesiensuojelun kannalta suotuisasti. Yhtymäkohdat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen merialuesuunnitteluun tulee ottaa huomioon.
– Suurin osa kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä päätöksistä tehdään kunnassa ja siksi on edelleen jatkuvasti tarpeen lisätä kuntien kaavoittajien, rakennusvalvontojen ja päättäjien osaamista vesien- ja merenhoidon tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä vesien hyvän tilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi.
– Kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää pinta- ja pohjavesien sekä vesihuollon muodostamaan kokonaisuuteen, hulevesien hallintaan sekä ilmastonmuutoksen (mm. tulvat) huomioon ottamiseen kaavoituksessa.
– Kuntien hulevesisuunnitelmat ja alueelliset hulevesisuunnitelmat ovat tärkeitä niin vesien tilan näkökulmasta kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen näkökulmasta.
On kuitenkin tarpeen varmistaa, että hulevesien hallintasuunnitelmat tehdään riittävän laajalta alueelta.
– Kaavoituksen ja luvituksen keinoin on tärkeää estää edelleen erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan heikkeneminen. Aina tieto tarvittavista vesienhoidollisista toimenpiteistä ei kuitenkaan välity kaava- ja lupapäätöksiin riittävällä tavalla.
– Aiemmilla suunnittelukausilla tärkeäksi todettua ranta-alueiden kaavoituskäytäntöjen yhdenmukaistaminen tarpeen. MRL:n säädöksiä voi olla tarpeen tarkistaa.
Kustannukset
Ahokas Tiina 33
Tavoitetilan saavuttaminen ja poikkeamat
▪ Ekologinen tavoitetila savutettu
– 139 vesimuodostumaa
▪ Ekologinen tavoitetila saavutetaan 2027 mennessä
– 199 vesimuodostumaa – Tekniset syyt ja
luonnonolosuhteet perusteluina
▪ Ei esitetä alennettuja
tilatavoitteita
35
37
Poimintoja kommenteista
▪
Sujuvampaa, kansantajuisempaa kieltä toivotaan▪
Täsmennyksiä eri toimialojen termeihin▪
Mitä käytännössä tarkoitetaan tehostamisella (teollisuus)▪
Merialuesuunnittelu mainittava alueellisissa ohjelmissa▪
Uudet tutkimustulokset kannattaa mainita▪
Tarve tehostaa haja-asutuksen jv-sääntöjen toimeenpanon valvontaa / neuvontaa▪
Valuma-aluekunnostuksia ei ole mainittu. Lista vesistökunnostuskohteista tarvitaan liitteeksi▪
Vaellusesteet haittaavat myös muiden eliöiden kuin kalojen kulkua▪
E-luokan pohjavesialueille ekologista seurantaa? Kuvattava mitä E-luokka tarkoittaa ja miten niitä käsitellään.▪
Maatalouden vesienhoidon osalta erityistä huomiota ympäristökorvausjärjestelmän lisäksi peltomaan vesitalouteen, maanrakenteeseen ja kasvukuntoon.▪
Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut:– Metsätalouden kappaleessa tuotava esiin toimijan vastuuta toteutuksen laadusta.
▪
Kalankasvatus:– Suomen rannikon oloihin soveltuvan avomeritekniikan ja toimintatapojen kehittäminen
▪
kalankasvattamoilla käytettävien rehujen ja ruokintamenetelmien kehittäminen sekä kalojen hyvän hoidon edistäminen▪
Hyvä ettei tullut muita kuin aikapoikkeamiaMerenhoidon
toimenpideohjelman päivitys
Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä
Merenhoidon seurantaohjelma valmis
▪ Seurantaohjelma ja seurantakäsikirja vuosille 2020-2026 julkaistu,
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Merenhoito -sivulla
▪ Seurantakäsikirjan ruotsinnos on tekeillä ja se viedään verkkosivulle myöhemmin syksyllä
▪ SYKE raportoi seurantaohjelman EU:lle syyskuussa, raportoinnin oltava valmis 15.10.
▪ Uusi ohjelma alkaa periaatteessa 2020, mutta monet uudet ominaisuudet alkavat käytännössä 2021
▪ Valtioneuvosto hyväksyy osana merenhoitosuunnitelmaa joulukuussa 2021
2
Merenhoidon toimenpideohjelman
päivityksen tilanne
Toimenpideohjelman aikataulu (1)
•
Syyskuu:• Uusien toimenpide-ehdotusten viimeistely
• Alalukujen tekstien ja johdanto-osioiden viimeistely
• SOVAn valmistelu
• Sosioekonomiset analyysit
• Toimenpiteiden riittävyysarvioinnit – saavutetaanko niillä hyvä tila
• Poikkeusten käytön pohjustaminen ja tarvittava tiedonkeruu
•
Toimenpideohjelmatyöryhmän kokous 30.9.: Toimenpideohjelman muokattu luonnos•
Lokakuu:• SOVAn, sosioekonomisten analyysien ja toimenpiteiden riittävyysarvioinnin viimeistely
• Poikkeusten ja niiden perustelujen kirjaaminen
• Toimenpideohjelman tekstien viimeistely, ml. teemalukujen yhteenvedot
•
Toimenpideohjelmatyöryhmän kokous 29.10: Toimenpideohjelma valmisMar ia Laa ma nen ,
Toimenpideohjelman aikataulu (2)
• Marras-tammikuu:
Toimenpideohjelman kääntäminen ja kuulemismateriaalien valmistelu
• Helmi-huhtikuu 2021:
Kuuleminen toimenpideohjelmaehdotuksesta
• Touko-lokakuu 2021:
Kuulemispalautteen huomioiminen, toimenpiteiden viimeistely ja materiaalin valmistelu valtioneuvostoon
• Joulukuu 2021:
Valtioneuvoston istunto ja merenhoitosuunnitelman hyväksyminen
Mar
Uudet toimenpide-ehdotukset teemoittain
(tpo-luonnos 21.9.)
• Ravinnekuormitus ja rehevöityminen (14)
• Vaaralliset ja haitalliset aineet (1)
• Merelliset luonnonvarat (4)
• Vieraslajit (0)
• Roskaantuminen (12)
• Vedenalainen melu (4)
• Merenpohjan elinympäristöt (9)
• Hydrografiset muutokset (1)
• Luonnon ja ympäristön suojelu (12)
• Meriympäristön riskien hallinta (14)
6
Kommentointi
▪ Luonnoksesta on mahdollista antaa kommentteja
merenhoidon tpo-ryhmän lokakuun kokoukseen saakka
– Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmäläisten kommentit kootaan UUDELYssä
– Kommenttien lähetys Tiinalle 16.10. mennessä
Toimenpiteiden toteutuksen edistäminen
Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 23.9.2020
Antti Mäntykoski
Vesiensuojelun tehostamisohjelman teemat
25 M€
Maatalouden innovatiiviset menetelmät
20 M€
Vesistökunnostushankkeet ja asiantuntijaverkostojen vahvistaminen
9 M€
Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen
4 M€
Itämeren hylkyihin liittyvien riskin vähentäminen
2 M€
Itämeren ja vesien tilan selvitykset ja tutkimus
9 M€
Vesien hallinta maa- ja
2019 rahoitus
3
15 M€
Yhteensä
69 M€
Historiallisen suuri panostus
2020 rahoitus 2021 rahoitus 2022 rahoitus 2023 rahoitus
15 M€
15 M€
12 M€
12 M€
Avustukset 2019
• Vuonna 2019 myönnettiin avustusta 30 hankkeelle yhteensä noin 1,3 milj.€
• Lista hankkeista
• Lisäksi käynnissä aiempina vuosina käynnistettyjä hankkeita kuten hallituksen
kärkihankkeita ja Life-hankkeita.
Avustushaku 2020
• Uudenmaan ELY-keskus sai määräaikaan mennessä 18 avustushakemusta
• Avustus myönnettiin 13 hankkeelle
• avustussumma yhteensä noin 1,37 milj. €
• avustusprosentti yleensä 50 % hankkeen kustannuksista
5
Avustetut hankkeet 2020
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Siuntionjoen kunnostus 2020-2022 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus 2020-2022
WWF Suomi Valuta (Valuma-aluetason vesienhallinta)
Raaseporin kaupunki, Ympäristönsuojeluviranomainen Projekt Raseborgs å - Raaseporinjoki-hanke Vantaanjoen ja Helsingin Seudun Vesiensuojeluyhdistys
r.y. Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset
vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Veikkolan vesistöhanke 2020
Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys ry Siuntionjoen latvajärvien hoitokalastus 2020
Jomiset Oy Uudenmaan pienten järvien hoitokalastus-hanke 2020
Valkjärvi-yhdistys ry Myrskylän ja Askolan Valkjärven kunnostaminen 2020-2022 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus,
Ympäristönsuojeluyksikkö Tuusulanjärven kunnostushanke
Espoon kaupunki, Ympäristökeskus Espoon Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostushanke
Avustushaku 2021
• Vesistökunnostusten avustushaku 15.10.-30.11.2020
• Avustustaso pysymässä ennallaan
• Tarkoitus avata samanaikaisesti MMM:n maa- ja metsätalouden
vesienhallintaa koskeva avustushaku
• Lisäksi käynnissä MMM:n NOUSU- avustushaku vaelluskalakantojen elvyttämiseen (jatkuva haku)
29.9.2020 7
Kipsihankkeen eteneminen
• KIPSI-hankkeen tavoitteena on toteuttaa 50 000 - 85 000 hehtaarin kipsikäsittely Saaristomeren valuma-alueen pelloille. Kipsikäsittelyn tarkoituksena on vähentää merkittävästi kiintoaineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin.
• Kipsikäsittelyä haettu yli 10 000 hehtaarille noin 400 viljelijän toimesta
• Kipsiä tuodaan Siilinjärveltä laivarahtina Saimaan kanavan kautta noin 42 000 tonnia
• Tenholassa ensimmäiset KIPSI-hankkeen pellot (111ha) Uudellamaalla!
Rannikkovesien kunnostusverkoston kuulumiset
• Verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2020 alussa suunnittelutilaisuudella
• Verkoston perustana toimii suunnitteluryhmä, joka on tähän mennessä kokoontunut kaksi kertaa
• kuullaan ajankohtaisista hankkeista ja hankeideoista
• vaihdetaan kokemuksia hyvistä kunnostusmenetelmistä ja käytännöistä
• jaetaan tietoa mm. vesienhoitosuunnitelmista ja toimenpideohjelmista sekä niissä esitetyistä kunnostustoimista (esim. rehevöityneiden merenlahtien kunnostus)
• Järjestetään ja osallistutaan rannikkovesien kunnostamiseen liittyviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin
• mm. järjestetään rannikkovesien kunnostamiseen keskittyvä seminaari vuoden 2021 aikana
• Koostetaan tietoa rannikkovesien kunnostajan käyttöön Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston alle
• Tarjotaan kohtaamispaikka hankeideointia varten
Helmi-
elinympäristö-
ohjelma
HELMI -elinympäristöohjelma
• Helmi-ohjelmassa ryhdytään toimiin, joita Suomen luonnon monimuotoisuus tarvitsee kiireellisimmin.
• Ohjelmassa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä.
• 42 M€ rahoitus vuodelle 2020.
• Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vuoteen 2030 saakka.
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Helmi-elinympäristöohjelman teemat
Soiden Lintuvesien Perinne- Metsäisten Ranta- ja
suojelu ja ja kosteikkojen biotooppien elinympäristöjen vesiluonnon
ennallistaminen kunnostus hoito hoito kunnostus
Kuvat YM
Lintuvedet
Tavoitteena on kunnostaa 80 arvokkainta
lintuvettä
hallituskauden aikana.
H E L M I - E L I N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A 13
Heinä-Suvannon lintuvesi Viitasaarella
• Uudellamaalla 19 kpl HELMI-SPA-lintuvesiä
• UUDELY:n vastuulla on 10 kohdetta
• Metsähallituksen vastuulla 7
• Helsingin kaupungilla 2
• 12 kohdetta priorisointiluokassa 1 (kiireelliset
kohteet, toteutukseen viimeistään 2022)
Uudenmaan 1-priorisoidut lintuvedet
15
▪ Uudenmaan ELY-keskus
– Lohja, Nummi-Pusulan lintuvedet (FI0100042) – Pukkila, Kanteleenjärven lintuvesi (FI0100072) – Porvoo, Porvoonjoen suisto (FI0100074)
– Loviisa, Pernajanlahti (FI0100078) – Vihdin Vanjärvi (FI0100103)
– Tuusulanjärvi (FI0100046)
▪ Metsähallitus, Rannikon luontopalvelut
– Hyvinkää, Järvisuo-Ridasjärvi (FI0100052) – Espoo, Laajalahden lintuvesi (FI0100028)
– Kirkkonummi, Medvastö-Stormossen (FI0100024) – Kirkkonummi, Saltfjärden (FI0100025)
– Raasepori, Läppträsket (FI0100011)
– Helsinki, Vanhankaupunginlahden lintuvesi (FI0100062) – Helsinki, Östersundomin lintuvedet (FI0100065)
• Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen
raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti, laidunnus ja hoitokalastus.
• Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan
ensisijaisesti Natura-verkoston lintudirektiivin
mukaisille erityisille suojelualueille.
• Verkkokoekalastuksia tehtiin 4 kohteella heinä–syyskuussa 2020
• Vanjärvi ja Kanteleenjärvi (ELY) sekä
Matalajärvi ja Läppträsket (Metsähallitus)
• Tulokset valmistuvat syksyn aikana ja niiden perusteella suunnitellaan
varsinaisten hoitokalastusten tarve ja menetelmät
• Ranta-alueiden koneellisia niittoja heinä–
elokuussa viidellä kohteella
• Kokonaan uutta niittoalaa noin 30 ha
H E L M I - E L I N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A 17
Suokukko
Ranta- ja
vesiluonnon
kunnostus
19
