Vesienhoidon toimenpiteet
Uudellamaalla vuosille 2022-2027 Maatalous ja metsätalous
Kooste pienryhmien palautteesta
10.3.2021
Kuva: Bing maps
2.3.2021 2
Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Mätäjoen padon purku. kuva: Harri Aulaskari
Kooste
pienryhmien
palautteesta
▪ Kaikenkattava ja monipuolinen
▪ Talviaikainen kasvipeitteisyys: hyvä tavoite.
Myös ilmaston kannalta.
▪ Ennaltaehkäisyn ja koulutuksen huomioiminen (metsätalous)
▪ Neuvonnan tärkeys huomioitu hyvin maa- ja metsätaloudessa.
▪ Ilmastonmuutos huomioitu hyvin.
▪ Laaja yhteistyö valmisteluvaiheessa ja toteutuksessa.
▪ Hyvä kun tiedostettu valuma-alue ja sen vaikutukset.
▪ Seurannan tärkeys ja oikeat hallintakeinot Suomen oloihin.
▪ Herkkien vesistöjen määrittely yhteneväisin kriteerein koko maassa. Helsinki tekemässä myös herkkien vesien tarkastelua ja yhteistyötä voitaisiin tehdä.
Mikä suunnitelmissa on hyvää? (1/2)
▪ Joka kaudella menty parempaan sekä valmistelun suhteen että seurantatiedon kattavuuden osalta
▪ suunnitelmat tunnistavat vesistöihin kohdistuvat paineet kattavasti
▪ Ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin otetaan kantaa ja otetaan huomioon
toimenpiteissä
▪ Kokonaisvaltainen tarkastelu, toimijat ja sektorit ylittävät toimenpiteet
▪ Neuvonnan ja koulutuksen merkityksen painotus suunnitelmissa, toimijakoulutuksen tärkeys
▪ Luonnonmukaisen peruskuivatuksen keinot mukana suunnitelmissa
▪ Suunnitelmat tehty laajassa yhteistyössä
▪ Kunnianhimoisia ja kattavia
▪ Linkitys muihin ohjelmiin (mm metsäohjelmat)
▪ Neuvonta huomioitu laajasti
▪ Uusia vesiensuojelutoimia laajasti käyttöön
▪ Ilmastonmuutos huomioitu suunnitelmissa
▪ Tunnistettu laajemmin haasteet
▪ Toimet perustuvat tutkittuun tietoon
▪ Suunnitelma perustuu jo tällä kaudella oleviin toimenpiteisiin. Toimenpiteitä tehostetaan uusilla toimenpiteillä (joista tietoa esim.
piloteista) -> tarvitaan pitkäjänteistä työtä!
▪ Panostetaan talviaikaiseen eroosion torjuntaan
▪ Luonnonmukaisen peruskuivatuksen huomioiminen on hyvä asia (tulvapeltojen poistaminen viljelystä)
▪ Maa- ja metsätalous: Yhteistyö ja
neuvontatyö, jota onki jo aiemmin tehty, mutta nyt vahvistetaan ja jatketaan
▪ Luonnon monimuotoisuuden suojelu: metsien tarjonta vapaaehtoiseen suojeluohjelmaan (METSO) lisääntynyt -> neuvonnasta ja tiedottamisesta apua
Mikä suunnitelmissa on hyvää? (2/2)
▪ Kosteikot eivät välttämättä vesiensuojelun kannalta kovin merkittäviä Uudellamaalla.
Erityisesti talvisin. Enemmän monimuotoisuutta lisääviä.
▪ Kosteikkojen oikea mitoitus. Riittävän suuret kosteikot ja yhdistäminen muiden
toimenpiteiden kanssa.
▪ Peltopinta-alan menetys kosteikkojen ja 2- tasouomien osalta.
▪ Tilantarpeen huomioiminen maankäytön suunnittelussa.
▪ Toimenpiteiden vapaaehtoisuus hankaloittaa toimeenpanoa.
▪ Neuvonta tärkeää, mutta sitä käyttää vain osa toimijoista.
▪ Resurssien riittävyys toimeenpanoon ja sen koordinointiin.
▪ Maankäyttöä ei ole käsitelty riittävästi sidosryhmien kanssa. Teksti löytyy toimenpideohjelmasta, mutta ei ole valtakunnallisessa ohjeistuksessa.
▪ Mistä rahat?
▪ Miten kannustetaan vuokrapeltojen omistajat ja viljelijät vesiensuojelutoimiin?
▪ Toistaiseksi huonossakin kunnossa olevat pellot ovat menneet hyvin vuokralle, ei ole tätä kautta kannustetta omistajalle huolehtia pellon kunnosta.
▪ Vuokrasopimukset liian lyhyitä.
Mitä haasteita suunnitelmissa on? (1/4)
▪ Metsätalouden toimenpiteitä ei ole kohdennettu tiettyjen vesistöjen valuma- alueille, koskee tehostettuja toimenpiteitä.
Pohjavesialueille olisi voitu määritellä?
▪ Hevostaloudelle ei ole erityisesti omia toimenpiteitä. Haaste myös etteivät ole luvitettuja.
▪ Happamat sulfaattimaat on ongelma. Ei ole riittävästi tuotu esiin toimenpiteiden tasolla.
▪ Sanktiot jos ei toteuteta toimenpiteitä?
▪ Kouluttajien koulutus, asiantuntijoita tarvitaan
▪ Osasta toimenpiteitä rajoituksia tulee
esimerkiksi rahoituksen loppumisesta, vaikka itse toimenpiteet ovat hyviä ja kiinnostavia
▪ Tiukat rajoitukset voivat estää hyviä hankkeita, esimerkiksi kosteikkopuolella
▪ Vapaaehtoisten toimenpiteiden merkittävä lisääminen ja siihen toimivien mekanismien löytäminen, hyvien kokemusten jakaminen ja innostaminen sitä kautta
Mitä haasteita suunnitelmissa on? (2/4)
▪ Järjestelmän käynnistysvaiheessa on vaikea arvioida toimenpiteiden kiinnostavuutta, liian kova kiinnostus joskus jopa ongelma, esim.
suojakaistat
▪ Rahoituksen pitäisi olla pitkäjänteistä ja luotettavaa, toimenpide mahdolliseksi koko ohjelmakauden ajalle
▪ Raportoinnissa eivät näy kaikki toimenpiteet, vaikka tukijärjestelmän ulkopuolella
toteutetaan lukumääräisesti useita hankkeita
▪ Missä näkyvät uhanalaiset vesiympäristöt?
▪ Rahoitus, rannikkovesien kunnostus esim, omarahoitusosuus, lyhytjänteisyys,
maksatuksen viiveet, ylhäältä päin määritetyt kohteet
▪ Seuranta: toimenpiteiden vaikutusten ja toteutuksen seuranta, uudet teknologiat rohkeasti käyttöön seurannassa
▪ Kohdentamisen haaste- kustannustehokkuus, realististen tavoitteiden asettaminen
▪ Voidaanko vastata kaikkiin haasteisiin, elinkeinon harjoittaminen, vesistöt, ilmastonmuutos, win-win-win
▪ Miten maanomistajat saadaan mukaan ja tekemään toimia, avainkysymys → neuvonta,
Mitä haasteita suunnitelmissa on? (3/4)
▪ Miten tunnistetaan hotspot-alueita ja miten saadaan juuri näiden alueiden maanomistajat tekemään toimia (+ rahoituksen
kohdentaminen)
– Alueiden tunnistamisessa voisi käyttää hyödyksi aiempien tukikausien
sopimuksia
▪ Uudellamaalla paljon vuorkapeltoja sekä osa- aikaista viljelyä-> miten näiden viljelijät
saadaan mukaan toimenpiteitä toteuttamaan
▪ Orgaanisen aineksen ja ravinteiden kierrätys:
Miten saataisiin hevosen lantaa paremmin kiertoon ja hyötykäyttöön
▪ Hevostallien lannan käsittelyyn tulisi puuttua -
> voi paikallisesti aiheuttaa merkittävääkin ravinnekuormitusta. Jos toiminta ei ole luvanvaraista niin siihen on kunnissa vaikea puuttua -> tallien neuvontaan tulisi panostaa -
> lannan polttovaihtoehdon edistäminen
▪ Maatalouden uuden tukijärjestelmän keskeneräisyys
▪ Raha on monesti tärkeä motivaattori: mm.
sitoutuminen toimenpiteisiin. Tulisi miettiä, miten saataisiin sitoutettua pidempiaikaisiin toimenpiteisiin.
▪ Toimenpiteiden tulisi olla ilmastokestäviä – mm. Ojituksen toimivuus ja
vedenpidätyskyky
Mitä haasteita suunnitelmissa on? (4/4)
▪ Yhteistyö tukijärjestelmän kanssa keskeistä.
▪ Kriittisimpien alueiden tunnistaminen paikkatietomenetelmin ja toimenpiteiden kohentaminen erityisesti sinne. Esim.
neuvonta.
▪ Metsätalouden ja maatalouden toimenpiteiden tarkastelu yhdessä
▪ Miten pureutua sektorien väliseen yhteistyöhön
▪ uomaeroosion esiin nostaminen ja keinot puuttua siihen
▪ hiilen huomioiminen toimissa ja seurannassa DOC, TOC, DOM, metaani, CO2
▪ Vesien varastointi metsissä
▪ Vesimäärien hallinta, tulvasuojelu
▪ Happamat sulfaattimaat, veden pinnan säätely
Mihin toivoisit, että suunnitelmissa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota?
▪ Maankäyttösektorien ylittävä yt. maa- ja
metsätalous + rakennettu ympäristö (kaavoitus)
▪ Pienvesistöjen huomioiminen
▪ Tiedotuksellinen painotus ongelmista mahdollisuuksiin
▪ Vesiensuojelun kompensointi, mihin kannattaa panostaa vesistökohtaisesti, jäteveden
puhdistuksen tehostaminen vai pelloilla tehtävät toimet.
▪ Seurantaan ja toimenpiteiden oikeaan
kohdentamiseen tulee kiinnittää vielä enemmän huomiota
▪ Uudellamaalla paljon rakentamispainetta.
Haasteita metsäkysymyksissä;
hiilinielukysymys, luonnonmonimuotoisuus ja vesiensuojelukysymys (metsien hävittäminen infrahankkeiden alta)
