Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Päätös UUDELY/1351/2020

27.2.2020 Julkinen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Jatke Uusimaa Oy

Puhdistettava alue

Sijainti Vantaa, Tikkurila, Peltolantie 9 Kiinteistötunnukset 92-63-141-2 ja 92-63-141-3

Omistajat Asunto Oy Sinirikontie 2 (RN:o 92-63-141-2) As. Oy Tikkurilan Peltolantie

(RN:o 92-63-141-3)

Asian vireilletulo, vireilletulon peruste sekä viranomaisen toimivalta

Vuonna 2019 tehdyissä tutkimuksissa alueella todettiin kohonneita ja vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kiinteistölle suunnitellaan asuinrakentamista, minkä vuoksi alueella tullaan tekemään maaperän puhdistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Maape- rän pilaantumisen aiheuttanut tapahtuma ja sen ajankohta ei ole tiedos- sa.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maa- perän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kan- nalta olennaisen vaiheen aloittamista. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 4.2.2020. Ilmoitus- ta on täydennetty 7.2.2020.

Puhdistettava alueen kuvaus

Toimintahistoria ja tuleva käyttö

Kiinteistöillä sijaitsee kolme 1970-luvulla rakennettua asuinkerrostaloja ja yhteinen autokatos. Kerrostalojen väliset kulkuväylät sekä autokatos ovat asfaltoituja. Kasvillisuus koostuu pääasiassa ruohikosta ja pensaikosta.

Kiinteistöille on suunniteltu rakennettavan uusi asuinkerrostalo nykyisen pysäköintialueen paikalle. Osa sisäpihasta katetaan ja autopaikat sijoite- taan pihakannen alle. Uusi rakennus tulee sijoittumaan Peltolantien ja Keltamotien kulmaukseen rakennetun kerrostalon jatkeeksi.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Puhdistettava alue sijaitsee Vantaan Tikkurilassa osoitteessa Peltolantie 9. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.

Puhdistettava alue sijaitsee asuinkiinteistöillä. Sinirikon puisto sijaitsee alueen itäpuolella noin 50 metrin päässä puhdistettavasta alueesta. Lä- hin päiväkoti sijaitsee noin 120 metrin päässä koillisessa.

Lainvoimaisessa asemakaavassa puhdistettava alue on osoitettu asuin- kerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Alueella tehdyn tutkimuksen perusteella puhdistettavan alueen maaperä on ensimmäisen metrin osalta täyttöhiekkaa ja humusta. Täytön alapuo- lella havaittiin luonnonsavea. Tutkimuspisteessä SW3 löytyi pieniä mää- riä jätejakeita ja todella tummaa maa-ainesta 0,5–1 metrissä. Tutkimuk- sissa ei todettu kallioperää.

Puhdistettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin veden- hankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Valkealähde, tunnus 0109201) sijaitsee noin 1 km päässä koillisessa. Tutkimuspisteissä, jotka ulotettiin syvimmillään 10,8 m syvyyteen, ei havaittu pohjavettä.

Lähin pintavesistö on Keravanjoki, joka sijaitsee lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä lounaassa.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

 Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Peltolantie 9, Sitowise Oy 26.8.2019.

 Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Peltolan- tie 9, Vantaa, Sitowise Oy 31.12.2019

Maaperätutkimukset

Alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuoden 2019 hei- näkuussa. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteen 2 kartalla.

Alueelle tehtiin kairaamalla kahdeksan tutkimuspistettä (näytepisteet SW1–SW8). Syvimmillään kairaukset ulotettiin 10,2 metrin syvyyteen.

Näytteet otettiin maalajikerrokset huomioiden 0,4–1,0 metrin paksuisista maakerroksista. Kaikista näytteistä mitattiin XRF-kenttämittarilla arsee- nin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia. Laboratorioon

toimitetuista näytteistä analysoitiin PAH-yhdisteet, metallit sekä öljyhiili- vedyt >C10–C40. Laboratorioon toimitetuista näytteistä analysoitiin PAH- yhdisteiden, metallien sekä öljyhiilivetyjen >C10–C40 pitoisuuksia.

Laboratorioanalyyseissä todettiin tutkimuspisteessä SW3 syvyydellä 0,5–1 m valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohje- arvon ylittävä pitoisuus lyijyä (5 960 mg/kg) ja sinkkiä (1 480 mg/kg) sekä kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoittuva antimonipitoisuus 2,74 mg/kg. Lyijyn ja sinkin osalta ylittyy myös ns. vaarallisen jätteen raja- arvo. Lisäksi tutkimuspisteistä SW1 ja SW8 1–2 metrin syvyydeltä ote- tuissa näytteissä todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoit- tuvat pitoisuudet 10,2 mg/kg ja 9,46 mg/kg arseenia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnonsuojelualueella, joten se ei ole luonnonolosuhteiltaan herkkä. Tutkitun alueen läheisyy- dessä ei myöskään sijaitse pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita.

Haitta-aineet voivat tyypillisesti kulkeutua veden ja maapölyn mukana se- kä kaasufaasina ilmavirtausten välityksellä. Alue tulee tulevaisuudessa olemaan pinnoitettu asuinalue, jolloin pintamaan pölyäminen estyy tai vähintäänkin vähenee merkittävästi. Näin ollen alueen maaperässä to- dettujen haitta-aineiden ei arvioida nykytilassa muodostavan merkittäviä määriä haitta-ainepitoista maapölyä.

Alueella todettiin esiintyvän raskasmetalleja (antimoni, arseeni, lyijy, sink- ki), jotka ovat haihtumattomia, hyvin heikosti veteen liukenevia sekä ve- den mukana kulkeutumattomia.

Haitta-aineiden kulkeutumista sade- ja sulamisvesistä aiheutuvan pinta- valunnan mukana ei arvioida tapahtuvan merkittävästi, sillä todetut hait- ta-aineet esiintyvät pääosin haitta-aineettomien maakerrosten, asfaltin, muiden päällysteiden tai kasvillisuuden alapuolella. Lisäksi tutkimuspis- teissä todetut haitta-aineet ovat veteen niukkaliukoisia tai hyvin niukka- liukoisia. Johtuen todettujen haitta-aineiden niukkaliukoisuudesta, niiden kulkeutuminen maaperässä alaspäin vajoveden mukana tai pohjavedes- sä arvioidaan myös vähäiseksi. Alueen olosuhteet, todettujen haitta- aineiden ominaisuudet sekä esiintyminen huomioiden merkittävää haitta- aineiden kulkeutumista ei arvioida tapahtuvan.

Yleisesti ihmiset voivat altistua maaperässä esiintyville haitta-aineille suoran kosketuksen tai haitta-ainepitoisen maapölyn välityksellä, haitta- ainepitoista maa-ainesta tahattomasti nielemällä tai hengityksen välityk- sellä. Myös ravintokasvien tai talousveden välityksellä altistuminen on mahdollista, mikäli haitta-aineita on kulkeutunut ravintokasveihin tai talousveteen.

Alueen maaperän päälle tulee asfalttipinnoite tai muu pintarakenne haitta-aineettomista materiaaleista, joten haitta-aineille ei näin ollen voi altistua suoran ihokosketuksen tai haitta-ainepitoisen pölyn välityksellä.

Haitta-aineiden kulkeutuminen hengitysilmaan arvioitiin edellä epätoden- näköiseksi, joten hengitysilman välityksellä altistuminen arvioidaan myös epätodennäköiseksi.

Haitta-ainepitoisilla alueilla ei kasvateta ravintokasveja. Alueella ei myös- kään esiinny talousvesikäytössä olevaa pohjavettä, eikä haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen arvioitu todennäköiseksi. Altistuminen ravin- non tai talousveden välityksellä arvioidaan näin ollen merkityksettömäksi.

Em. perusteella alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä.

Kohdealue ei ole ekologisesti herkkä. Haitta-aineet esiintyvät pääosin pinnoitteen, haitta-aineettomien maakerrosten tai kasvillisuuden alapuo- lella, joten linnut tai alueella mahdollisesti oleskelevat nisäkkäät eivät pääse altistumaan haitta-aineille. Maaperän mikrobit ja maaperäeläimet voivat altistua haitta-aineille elinympäristössään, mutta koska alue on rajattu, ei siitä arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä. Näin ollen alueella esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan ekologista riskiä.

Tutkittujen näytteiden ja riskinarvion perusteella kohteella ei esiinny maa- perän haitta-aineista aiheutuvaa kulkeutumis-, terveys- tai ekologista ris- kiä. Näin ollen katsotaan, ettei alueella esiinny riskinarvioperusteista puh- distustarvetta.

Pintamaat sekä tutkimuspisteen SW3 (kiinteistöjen 92-63-141-2 ja 92-63- 141-3 rajalla) alueella esiintyvä haitta-ainepitoinen vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävä maa-aines poistetaan kuitenkin alueen rakennustöiden yhteydessä. Näin ollen alueella tullaan tekemään rakennustöistä johtuvia pilaantuneen maaperän puhdistustöitä rakentamisen vaatimassa laajuu- dessa.

Esitetty puhdistussuunnitelma

Puhdistusmenetelmä ja työn toteuttaminen

Maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään rakentamisen vaatimassa laa- juudessa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohje- arvotasoja. Lisäksi alueen pintamaan (0,0–0,5 m) osalta puhdistustavoit- teeksi esitetään kynnysarvotasoja.

Alueen pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihto- na. Puhdistustyön jälkeen kaivannot täytetään tarvittaessa pilaantumatto- malla tulevaan käyttötarkoitukseen sopivalla maa-aineksella.

Maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon arvioidaan olevan alueella noin 30 tonnia. Lisäksi alueella

arvioidaan olevan noin 60 tonnia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoi- suudet sijoittuvat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin.

Maaperän puhdistaminen toteutetaan vuoden 2020 aikana.

Työn aikainen näytteenotto

Kaivua valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuulu- vat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, poiskuljetettavan maa- aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomai- seen.

Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla.

Vähintään 10 % kaivua ohjaavista näytteistä ja kaikki jäännöspitoisuus- näytteet analysoidaan laboratoriossa.

Maaperän puhdistamisen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuus- näytteillä, jotka kaikki analysoidaan laboratoriossa. Kaikista jäännöspitoi- suusnäytteistä tutkitaan vähintään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edus- tavasti kokoomanäytteinä jokaisen kaivannon seinämistä ja pohjasta, mikäli kaivutyöt eivät ulotu kalliopintaan.

Mikäli puhdistuksen aikana maaperässä todetaan kohonneina pitoisuuk- sina muita kuin aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, tutki- taan uusien haitta-ainealueiden jäännöspitoisuusnäytteistä myös kyseis- ten haitta-aineiden pitoisuudet.

Maa-ainesten ja jätteiden käsittely

Maa-ainekset ja jätteet erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen val- vojan ohjeiden mukaisesti vähintään seuraavasti:

 pilaantumattomat maa-ainekset (pitoisuus alle kynnysarvon)

 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines (pitoisuus alle alemman ohjearvotason, mutta yli kynnysarvotason)

 alemman ohjearvon ylittävä maa-aines

 ylemmän ohjearvotason ylittävä maa-aines

Jätteet ja pois kuljetettavat maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoi- hin, joilla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä mate- riaalia.

Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuor- mat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla (yksi kappale vastaan- ottopaikkaan, yksi kuljettajalle ja yksi ympäristötekniselle valvojalle).

Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan vastaanottopaikkaan viimeistään laboratorio- analyysien valmistuttua. Alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävien maa- ainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään 2 viikkoa. Välivaras- tointi toteutetaan pääsääntöisesti haitta-ainepitoisella puhdistamattomal- la alueella. Mikäli välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus ottamalla näytteitä kasojen paikoilta välivarastoinnin jälkeen.

Alueella saatetaan hyötykäyttää haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat oh- jearvot alittavia, mutta kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-ainek- sia. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei kuitenkaan hyödynnetä pinta- maassa (0,0–0,5 m).

Täyttömaassa todettiin pieniä määriä sekajätettä. Jätepitoisen maan määrä on kuitenkin niin vähäinen, että seulonta tai käsin erottelu kohtees- sa ei ole tarkoituksenmukaista. Jätteensekainen maa-aines toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteellisenä maana. Kaivutöiden aikana mahdol- lisesti esiin tulevat suuremmat jätteet erotellaan ja toimitetaan vastaan- ottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan.

Veden käsittely

Mikäli maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivantoon kertyy vettä, ote- taan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään maape- rässä todetut haitta-aineet sekä kiintoaine.

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi poistetaan kaivannosta imuautol- la tai pumppaamalla vesi viemäriin HSY:n luvalla tai maastoon ympäristö- viranomaisen luvalla. Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitatto- miksi ennen mahdollista maastoon johtamista.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Mikäli puhdistussuunnitelmassa, puhdistuksen toteuttamisessa tai laa- juudessa esiintyy maaperän puhdistamisen aikana muutostarvetta, val- voja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja puhdistuksesta vas- taavaan.

Massamäärien ylityksestä ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle. Käsit- telylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti varmistetaan etukäteen massamäärien ylitysten varalta. Massamäärien merkittävässä kasvussa, voi maaperän puhdistaminen kestää arvioitua kauemmin, jolloin työhön osallistuvat ovat kauemmin sidotut projektiin.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan havainnoista puhdistustyöstä vastaavalle sekä Uudenmaan ELY-kes- kukseen. Maaperän puhdistamista jatketaan viranomaisten ohjeiden mu- kaisesti.

Jos alueen maaperässä havaitaan aistinvaraisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, otetaan massoista ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laborato- rioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan myös puhdistuksesta vastaa- valle sekä valvovalle viranomaiselle. Tämän jälkeen arvioidaan ylimää- räinen maaperän puhdistustarve sekä poistettava massamäärä.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi ja työmaa-alue merkitään selvästi. Kaivannot luiskataan turvallisella luiskakaltevuudella.

Tarvittaessa kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tai pidetään peitettyi- nä pölyämisen estämiseksi. Työmaalla työskentelevät käyttävät tarvit- taessa pölyltä suojaavia hengityssuojaimia.

Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan puh- distustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään.

Alueella työskentelevillä on asianmukaiset suojavarusteet. Alueella vie- railevat käyttävät vähintään kypärää, huomioliiviä ja turvakenkiä.

Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdiste- taan tarvittaessa pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella.

Alueilla, joilla välivarastoidaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja jätteitä, huolehditaan siitä, ettei pilaantumaton maaperä pilaannu varastoinnin seurauksena. Tarvittaessa maaperän tila varmistetaan näytteenotolla varastoinnin jälkeen.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistuksesta vastaava tilaaja vastaa puhdistustyöhön liittyvästä tiedo- tuksesta. Erikseen sovittaessa tiedotuksesta voi vastata myös ympäris- tötekninen asiantuntija.

Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää maaperän puhdistamisen aika- na kirjaa kaikista työmaalta poiskuljetettavista massoista sekä massojen määrästä, alkuperästä, pitoisuuksista ja sijoituspaikoista. Valvoja kirjaa näytteenottohavainnot sekä dokumentoi näytteenottopisteet karttapoh- jalle. Erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä poikkea- misten syyt kirjataan muistiin. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään loppura- porttiin.

Puhdistustöiden päätyttyä, tiedot työstä kootaan raporttiin. Puhdistukses- ta vastaava toimittaa loppuraportin tarkastettavaksi valvovalle ympäristö- viranomaiselle (Uudenmaan ELY-keskus) sekä tiedoksi Vantaan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa noudatetaan soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöopasta 2010 (Pilaantuneen maa-alueen puhdistuksen loppuraportti). Loppuraportti sisältää mm. seu- raavat tiedot:

 tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt

 muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot

 käsitellyt massat (määrä, laatu, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

 kohteeseen jäävien massojen laatu ja sijainti

 puhdistuksen toteutus ja aikataulu

 maa-ainesten ja jätteiden käsittelytiedot

 hyödynnetty haitta-ainepitoinen maa-aines

 mahdollisten vesien käsittely ja johtaminen

 laadunvarmistusmenetelmät

 käyttörajoitukset

 arvio tavoitteiden toteutumisesta

 asiakirjojen säilytys

 tiedot työskentelyolosuhteista

 erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt mahdolli- siin poikkeamiin.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Jatke Uusimaa Oy:n ilmoituk- sen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vantaan Tikkurilassa osoitteessa Peltolantie 9 sijaitsevilla kiinteistöillä 92-63-141-2 ja 92-63- 141-3 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Suostumus puhdistustöihin

1. Maaperän puhdistustöihin on oltava kiinteistön omistajien suostumukset ennen puhdistustöiden suorittamista ko.

kiinteistöjen alueella.

Puhdistustavoitteet

2.1. Puhdistettavilta alueilta on poistettava rakentamisen vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittä- vät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjear- votasot.

Lisäksi pintamaakerroksesta (0–0,5 m syvyydeltä tulevasta maan- pinnasta) on poistettava maa-ainekset, joiden arseenin, antimonin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen

214/2007 mukaiset kynnysarvotasot tai alueelliset taustapitoisuu- det.

2.2. Päätöksen määräysten 1.1. ja 2.–10.4. mukaiset toimenpiteet on to- teutettava 28.2.2025 mennessä. Mikäli puhdistamiselle on tarpeen hakea lisäaikaa, on asiasta tehtävä perusteltu esitys Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Esitys on toimitettava tiedoksi myös kiinteistöjen omistajille ja Vantaan kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

4.1. Puhdistettava alue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maa- perän puhdistuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei pi- laantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa puhdistettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastauksen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottoti- heys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite-

tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Välivarastointi

6. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa väli- varastoida puhdistuksen aikana puhdistusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista.

Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pi- laantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta- ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

7. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely

8.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

8.2. Puhdistuksen yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnet- täväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

8.3. Puhdistusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden arseenin, antimo- nin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet sijoittuvat valtioneuvoston asetuk- sessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin, voidaan hyödyntää puhdistuskaivantojen täytöissä. Hyöty- käyttöä ei kuitenkaan saa tehdä pintamaassa (0–0,5 m syvyydellä tulevasta maanpinnasta). Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-

ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa- ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.4.

edellytettyyn puhdistuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

9. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvän veden haitta-ainepitoisuu- det on selvitettävä ottamalla vedestä edustavia vesinäytteitä. Näyt- teistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa tode- tut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla ja toimitetta- va käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantunut vesi voidaan myös puhdistaa paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivan- toihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

10.1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen mää- räyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvon- nasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle, kiinteistö- jen omistajille ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta.

10.2. Mikäli puhdistustyön aikana todetaan muita kuin aiemmissa tutki- muksissa todettuja haitta-aineita, näytetuloksissa todetaan merkit- tävästi aiemmasta poikkeavia haitta-aineiden pitoisuuksia tai muis- ta poikkeuksellisista tilanteista sekä puhdistussuunnitelman mah- dollisista muutostarpeista, on viipymättä ilmoitettava jatkotoimen- piteiden sopimiseksi Uudenmaan ELY-keskukselle sekä kiinteistö- jen omistajille Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

10.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

10.4. Tämän päätöksen mukaisista puhdistustoimenpiteistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä puhdistustyön toteuttaminen ja kartta- piirustus toteutuneista puhdistusalueista ja kaivusyvyyksistä, ku- vaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivu- työn aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta- ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maape- rän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, maa-ainesten hyödyntä- minen sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitu- loksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raport- tiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasia- kirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, kiinteistöjen omistajille ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vai- kuttaa asian ratkaisuun. Kiinteistöjen osalta ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut omistajien suostumusta puhdistustöiden suorittamiseen.

Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin tässä tapauksessa katsonut, että kiinteistön omistajien kuuleminen voidaan korvata edellyttämällä suostumusten hankkimista puhdistustöihin ennen puhdistuksen suorittamista ko. kiinteistöjen alueella. (Määräys 1.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. (Määräykset 2.1.–10.4.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvussa on säädetty yleisistä velvolli- suuksista, periaatteista ja kielloista kuten toiminnanharjoittajan selvillä- olovelvollisuudesta (6 §) sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa toi- mintansa ympäristövaikutuksia (7 §), maaperän pilaamiskiellosta (16 §) ja pohjaveden pilaamiskiellosta (17 §). (Määräykset 2.1.–9. ja 10.2. ja 10.3.)

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin

esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.

Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohon- neita pitoisuuksia arseenia, antimonia, lyijyä ja sinkkiä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnys- arvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, jotka on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Arseenin, antimonin, lyijyn ja sinkin kynnysarvot sekä alem- mat ja ylemmät ohjearvot.

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

Arseeni 5 50 100

Antimoni 2 10 50

Lyijy 60 200 750

Sinkki 200 250 400

Päätöksessä on hyväksytty esitetyn mukaisesti puhdistustavoitteeksi ra- kentamisen vaatimassa laajuudessa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso lyijylle ja sinkille. Lisäksi pinta- maan (0–0,5 m syvyydelle tulevasta maanpinnasta) osalta puhdistustavoitteeksi on hyväksytty kynnysarvotaso tai alueellinen taustapitoisuus arseenille, antimonille, lyijylle ja sinkille. Puhdistus- tavoitteet on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarvio.

(Määräys 2.1.)

Päätöksessä on edellytetty toteutettavaksi puhdistustoimenpiteet viiden vuoden kuluessa. Kyseessä on kertaluontoinen puhdistustoimenpide, joka on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2020 aikana. Mikäli puhdis- tusta ei jostain syystä pystytä toteuttamaan viiden vuoden määräajassa, voi siihen hakea lisäaikaa ELY-keskukselta. Tällöin tulee arvioitavaksi se, onko alueen olosuhteet ja suunnitelman muuttuneet niin, että on tarpeen laatia uusi ilmoitus, vai vastaavatko ne edelleen tämän päätöksen perus- tana ollutta tilannetta. (Määräys 2.2.)

Puhdistustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään poistettavien maa-ai- nesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset

varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaan- tuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset.

(Määräys 3.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 209 §: n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräykset 3., 5., 9. ja 10.1.)

Puhdistettava alue on edellytetty aidattavaksi ja merkittäväksi kylteillä, jotta puhdistustyöstä ei aiheudu vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille.

Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-aine- pitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 7.)

Jätelain (646/2011) 13 §:ssä säädetään mm., ettei jätteestä tai jätehuol- losta saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 15 §:ssä säädetään jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta. (Määräykset 3.–4.2., 7.–

9. ja 10.3.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi puhdistus- alueella siten, ettei kyseisestä toiminnosta aiheudu ympäristö- tai ter- veyshaittaa. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 7.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdol- lisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 8.1.–

8.3.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 8.1.)

Maaperän puhdistustoimien yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 8.2.)

Päätöksessä on hyväksytty puhdistusalueilta kaivettujen maa-ainesten, joiden arseenin, antimonin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet sijoittuvat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin hyötykäyttö kaivantojen täytöissä pintamaa- kerroksen (0,0–0,5 m syvyydellä tulevasta maanpinnasta) alapuolella.

Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa- ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhtey- dessä. (Määräys 8.3)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä säädetään valvontaviran- omaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Mää- räykset 10.1.–10.4. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta.

Pilaantunutta maaperää puhdistettaessa tulee usein esille seikkoja, joihin ei ole ennakkotutkimuksista ja -suunnitelmista huolimatta pystytty varau- tumaan, esim. maaperässä todetaan uusia haitta-aineita tai maaperässä todettavat haitta-ainepitoisuudet poikkeavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen voi olla tarpeen antaa uusia ohjeita tai määräyksiä työn aikana. (Määräys 10.2.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kai- vu- ja muut puhdistustoimenpiteet. (Määräykset 10.3. ja 10.4.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 85, 133, 136, 172 190, 191, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän pää- töksen käsittelyyn kului 14 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Jatke Uusimaa Oy (sähköisesti)

Tiedoksi

Asunto Oy Sinirikontie 2 (sähköisesti) As. Oy Tikkurilan Peltolantie (sähköisesti)

Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Sitowise Oy (sähköisesti)

Kuuluttaminen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti Uudenmaan ELY- keskus antaa päätöksen tiedoksi myös julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja kuulutettava päätös ovat nähtävillä Uudenmaan ELY-keskuksen verk- kosivuilla.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaa- moon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä 3 olevassa valitusosoituksessa.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.

Liitteet

Ratkaisija Kerko Elina 27.02.2020 11:21 Esittelijä Tuomikoski Mikko 27.02.2020 11:20

Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 6686036.982909, E: 390521.91059645

Karttatuloste ei ole mittatarkka. Kiinteistörajat ja -tunnukset päivitetään toistaiseksi vain kerran viikossa.

Rekisteripalvelujen kautta kartalle haetut palstat ja määräalat ovat ajantasaiset.

Tulostettu Kiinteistötietopalvelusta 27.02.2020.

SW1 SW5 SW8

SW7

SW6

SW3

SW2 SW4

Tiedosto Päiväys

Piirtäjä

Rakennuskohteen nimi ja osoite

Rakennustoimenpide Piirustuslaji No

Viranomaisen merkintöjä

Kaup.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno

www.sitowise.com

Piirustuksen sisältö Mittakaavat

Piir.no Työnumero

Suunn.ala Muutos

Korkeus- ja koord. järjestelmä Pysyvä rakennustunnus

Tiedostosijainti Tuulikuja 2

02100 Espoo 020 747 6000

N2000 / ETRS-GK25 Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimuskartta

Peltolantie 9

Vantaa

Tutkimuspisteet 1:500

YMP

Suunnittelija

J.Lineri

Tarkastaja

MTu

Vast.suun/Hyväksyjä

5.8.2019 .dwg

Kairapiste SW1...8

Vertailu Vna 214 / 2007 kynnys- ja ohjearvoihin:

Kynnysarvon ylitys

Alemman ohjearvon ylitys

Ylemmän ohjearvon ylitys

Suuntaa antavan vaarallisen

jätteen raja-arvon ylitys

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valit- tamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) tarkemmin säädetään.

Valitusaika

Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajan- kohdasta. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan vii- meinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannus- aatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi ja yhteystiedot;

- se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);

- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

- vaatimusten perustelut; ja

- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yh- teystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitet- tava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksen liitteet

Valitukseen on liitettävä

- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan al- kamisen ajankohdasta;

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi- tettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen val- takirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle.

Valitus liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituksen tu-

lee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköi-

sesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toi-

mitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan

päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjes-

telmässä.

Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vas- tuulla.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus

Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 (ma-pe klo 8.00-16.15) Puhelinvaihde: 029 56 42611

Faksi: 029 56 42760

Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet