LUPAPÄÄTÖS Nro 51/09/2
Dnro Psy-2008-y-204 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009
ASIA
Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, IiLUVAN HAKIJA
Myhkyri Oy Riistakatu 33 74120 IisalmiSISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 5
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ja vesilain mukainen toiminta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin ... 7
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus ... 7
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö ... 8
Vesistön tila ja käyttö ... 8
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 8
Kalasto ja kalastus ... 10
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 10
Vaikutus pintavesiin ... 10
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 12
Arvio muista ympäristövaikutuksista ... 12
Hankkeen hyödyt ja vahingot ... 12
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 13
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13
Muistutukset ... 13
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 15
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 16
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 17
Vesitalousluvan määräykset ... 17
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 17
Päästöt pintavesiin ... 17
Päästöt ilmaan ... 18
Melu ja tärinä ... 18
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 18
Varastointi ... 18
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 18
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 18
Toiminnan lopettaminen ... 18
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 19
RATKAISUN PERUSTELUT ... 19
Lupaharkinnan perusteet ... 19
Luvan myöntämisen edellytykset ... 19
Vesitalouslupa ... 19
Ympäristölupa ... 19
Lupamääräysten perustelut ... 20
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 20
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 20
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 21
Toiminnan lopettaminen ... 21
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 21
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 22
Päätöksen voimassaolo ... 22
Uuden luvan hakeminen ... 22
Korvattavat päätökset ... 22
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 22
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 23
KÄSITTELYMAKSU ... 23
Ratkaisu ... 23
Perustelut ... 23
Oikeusohje ... 23
MUUTOKSENHAKU ... 24
H AKEMUS J A ASIAN VIR EILLETULO
Myhkyri Oy on ympäristölupavirastoon 23.12.2008 toimittamassaan hake- muksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalous- lupaa toiminnan jatkamiseen Raasakan kalankasvatuslaitoksella siten, et- tä
– käytettävä kuivarehumäärä on enintään 150 t vuodessa, – kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 140 t vuodessa, – fosforikuormitus on 956 kg vuodessa ja
– typpikuormitus on 6 760 kg vuodessa.
Voimassa olevan luvan mukaisesti laitoksella saadaan käyttää kuivarehua enintään 150 t/v ja rehukerroin on 1,1.
Lupaa haetaan myös vanhojen uittorakenteiden edelleen pitämiseen ja käyttämiseen voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaisesti.
TOIMINT A J A SEN SIJ AINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä hakijan omis- tamalla tilalla Kirjo RN:o 79:1 ja Pohjolan Voima Oy:n pysyvällä käyttöoi- keudella luovuttamalla vesialueella Raasakan voimalaitoksen yläaltaan etelärannalla noin 5 kilometriä voimalaitokselta. Kalat kasvatetaan verkko- altaissa. Laitos on siirtynyt hakijan omistukseen vuonna 1991.
YMP ÄRISTÖLUV AN H AKEM ISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 21.7.1998 antaman kalankasvatuksen jat- kamista Raasakan voimalaitoksen yläaltaaseen rakennetussa kalankasva- tuslaitoksessa koskevan päätöksen nro 40/98/1 mukaan lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Mikäli kalankasvatusta on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, luvan haltijan on tehtävä ennen määräajan päättymistä uusi lupahakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Mikäli uusi lupahakemus tehdään, on lupa voimassa siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuk- sesta annettu päätös on saanut lainvoiman.
VESIT ALOUSLUVAN H AKE MISEN PERUSTE
Vesilain 1 luvun 15 §:n sekä 2 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella verkko- kassilaitoksen rakentamiseen vesistöön on haettava lupa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 19.10.1999 antamalla päätöksellä nro 52/99/1 on Myhkyri Oy:lle myönnetty lupa käyttää Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapollareita ja betoniarkkua sekä pitää ne vesistössä
31.12.2008 saakka. Mikäli rakenteita on tarkoitus käyttää ja pitää vesistös- sä tämän jälkeen, luvan haltijan on tehtävä ennen määräajan päättymistä vesioikeudelle tätä tarkoittava uusi lupahakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa.
LUP AVIR ANOM AI SEN TOI MIV ALT A
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan sekä vesistön rakentamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINT AA KOSKEV AT L UV AT, SOPIMUS J A ALU EEN K AAVOITUSTILAN- NE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 21.7.1998 antaman päätöksen nro 19/02/1 nojalla.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 19.10.1999 antamalla päätöksellä nro 52/99/1 on Myhkyri Oy:lle myönnetty lupa käyttää Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapollareita ja betoniarkkua sekä pitää ne vesistössä 31.12.2008 saakka.
Pohjolan Voima Oy:n pysyvällä käyttöoikeudella 18.8.1980 luovuttaman vesialueen pinta-ala on noin 6,4 ha. Kalankasvatuslaitoksen kiinnittämi- seen ja suojaamiseen tarvittavat riippapollarit ja betoniarkku sijaitsevat tä- män vesialueen rajalla.
Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen alue si- jaitsee Ylirannan kylässä, joka kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin (Ylirannan kulttuurimaisema Iijoki- törmällä). Kalankasvatuslaitoksen alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tarkempaa voimassa olevaa kaavaa, mutta alueelle on Iin kunnasta saa- dun tiedon mukaan vireillä osayleiskaava.
TOIMINT A
Yleiskuvaus toiminnasta ja vesilain mukainen toiminta
Laitoksella kasvatetaan kirjolohen ja siian poikasia jatkokasvatukseen muil- le laitoksille sekä noin 20 tonnia vuodessa siirrettäväksi ongintalammikoi- hin. Talvisäilytyksessä on kaloja noin 10–15 tonnia vuodessa. Kasvatetta- vat kalat toimitetaan noin 100–200 gramman painoisina jatkokasvatukseen muualle Suomeen ja Venäjälle.
Uittoa varten rakennettu betoniarkku on kalankasvatuslaitoksen laiturira- kenteiden kohdalla ja yhdeksän riippapollaria linjassa arkun molemmin puolin. Näiden rakenteiden säilyttäminen on kalankasvatuslaitoksen toi- minnalle tarpeellista. Rakenteita voidaan käyttää kalankasvatuslaitoksen rakenteiden kiinnittämiseen ja suojaamiseen. Säilytettävät rakenteet myös
rajaavat selkeästi kalankasvatuskäytössä olevan vesialueen. Koska raken- teet ovat hakijan pysyvällä käyttöoikeudella hallitseman vesialueen rajalla, ei niiden säilyttämisestä aiheudu muulle vesistön käytölle haittaa, eikä toi- saalta niiden poistaminen paranna vesistön muuta käyttöä. Hakija sitoutuu pitämään säilytettävät rakenteet edelleen kunnossa.
Verkkoaltaiden ja kahden laiturin lisäksi laitosalueella on asunto- ja varas- torakennus sekä yksi maa-allas, joka ei ole ollut käytössä eikä sitä tulla käyttämään.
Laitosalueen vesisyvyys on 2–5,5 m. Verkkoaltaita on viime vuosina ollut käytössä 28, mutta altaiden määrä voi vaihdella. Altaiden yhteistilavuus ei ylitä voimassa olevan luvan mukaista tilavuutta 16 300 m3.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Lainvoimaisen lupapäätöksen mukaan laitoksella saadaan käyttää enin- tään 150 tonnia vuodessa mahdollisimman vähän fosforia ja typpeä sisäl- tävää kuivarehua, ei kuitenkaan enempää kuin 1,1 kertaa lisäkasvu. Kuiva- rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %.
Kalat ruokitaan ruokinta-automaateilla laitoksen henkilöstön valvonnassa.
Laitoksella on käytetty vuosina 2000–2007 rehua vuodessa keskimäärin 89 t, enimmillään noin 123 t ja kalojen lisäkasvu on ollut keskimäärin 90 t, enimmillään 131 t. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuodessa kes- kimäärin 520 kg, enimmillään 670 kg ja typpikuormitus 3 750 kg, enimmil- lään 5 030 kg.
Rehusta on käytetty kesä–syyskuussa noin 90 %. Rehukerroin on ollut keskimäärin 0,99, enimmillään 1,1. Rehun fosforipitoisuus on ollut noin 1 % ja typpipitoisuus 7 %. Vuotuinen ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa koh- den on ollut keskimäärin 5,8 g ja enimmillään 7,0 g fosforia sekä keskimää- rin 42 g ja enimmillään 49 g typpeä. Jakson 2000–2007 kasvukausien (ke- sä–syyskuu) kuormitus on ollut vuorokaudessa keskimäärin 3,5 kg ja enimmillään 4,5 kg fosforia sekä keskimäärin 26 kg ja enimmillään 34 kg typpeä. Suurimmillaan kuormitus on ollut elokuussa.
Laitoksella kuolleet kalat, noin 600–1 000 kg vuodessa, kerätään ja hauda- taan maahan laitoskiinteistöllä. Rehusäkit, noin 5 000 vuodessa, palaute- taan tehtaalle. Tavanomainen jäte viedään järjestettyyn jätteenkeräykseen.
Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja säilytetään kuivavarastossa.
Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä synnytä päästöjä ilmaan.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Verkkoallaslaitoksille ei ole toistaiseksi olemassa toimintaan nähden te- hokkaita ja kustannuksiltaan kannattavia puhdistusjärjestelmiä. Laitoksen huolellinen hoito, ruokinnan optimointi ja mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän rehun käyttö ovat tehokkaimpia tapoja vähentää kuormitusta.
Tutkimusten mukaan kalojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa paljon verkkoal- laskasvatuksen kuormittavuuteen. Tarkka ruokinta edellyttää kalojen ruo- kahalun ja vallitsevien olosuhteiden huomion ottamista. Taitava ruokkija pystyy arvioimaan kalojen ruokahalua niiden käyttäytymisen perusteella ja rajoittamaan tarvittaessa ruokintaa esimerkiksi korkean lämpötilan tai ma-
talan happipitoisuuden aikana. Hyvällä käsinruokinnalla päästään par- haimmillaan pieneen rehukertoimeen.
Rehujen tuotekehityksen avulla lohikalojen kasvatuksen typpikuormitusta voitaneen pienentää korkeintaan 5–10 % ja fosforikuormitusta korkeintaan 10–20 % nykyisestä. Suuremmat rehujen kuormittavuuden muutokset vaa- rantavat kalojen hyvinvoinnin ja heikentävät rasvoittumisen vuoksi tuotetun kalan laatua. Kaikki suomalaisen kalankasvatusrehun ravinteet ovat nykyi- sin peräisin Itämeren ekosysteemin ulkopuolelta. Itämerestä pyydetyn ka- lan käyttö kalajauhon ja -öljyn raaka-aineena voisi pienentää Itämeren ul- kopuolelta tulevaa ravinnekuormitusta jopa 70–80 %.
YMP ÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen kasvatuskaudella joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan.
Tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus on ollut vuosina 2000–2007 vuodessa keskimäärin 520 kg, enimmillään 670 kg ja typpi- kuormitus 3 750 kg, enimmillään 5 030 kg.
Jakson 2000–2007 kasvukausien (kesä–syyskuu) kuormitus on ollut vuo- rokaudessa keskimäärin 3,5 kg ja enimmillään 4,5 kg fosforia sekä keski- määrin 26 kg ja enimmillään 34 kg typpeä. Suurimmillaan kuormitus on ol- lut elokuussa.
Hakemuksen mukaan hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu enin- tään 956 kg:n fosforikuormitus ja enintään 6 760 kg:n typpikuormitus vuo- dessa.
L AITOS ALUE J A SEN YM P ÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Iijoen vesistöalueen pinta-ala Raasakan voimalaitoksen kohdalla on 14 190 km2 ja järvisyys 5,7 %. Iijoki on säännöstelty, mistä johtuen virtaa- mat ja vedenkorkeudet poikkeavat luonnontilaisista. Virtaamahuiput ovat madaltuneet ja alivirtaamat kasvaneet. Raasakanvoimalaitoksen kohdalla virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosien 1991–2005 keskiarvona seuraa- vat:
m3/s_
ylivirtaama, HQ 1 248 keskiylivirtaama, MHQ 846 keskivirtaama, MQ 171 keskialivirtaama, MNQ 37 alivirtaama, NQ 19
Kesä–syyskuun keskivirtaama on mainitulla jaksolla ollut 156 m3/s ja elo- kuun 121 m3/s. Kuivina kesinä Raasakan virtaama on ollut pienimmillään noin 30 m3/s. Elokuussa 2006 keskivirtaama oli 35 m3/s, mikä oli poikkeuk- sellisen pieni. Raasakan voimalaitoksen minimijuoksutus on oltava 25 m3/s.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on Raasakan voimalai- toksen yläaltaan pengertä ja rantaa.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkis- tysalueita.
Lähin vapaa-ajan asunto on noin 300 metrin päässä laitoksesta.
Vesistön tila ja käyttö
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Iijoen alaosa on luokiteltu ryhmään ”keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet” Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologisen tilan luo- kittelussa. Iijoen keski- ja alaosa kuuluvat erittäin suuriin humusjokiin. Ih- mistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi johtuen voimatalousra- kentamisesta. Ympäristöhallinnon vuosien 2000–2003 vedenlaatuun pe- rustuvassa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pää- uoma kuuluu kokonaisuudessaan luokkaan hyvä.
Kasviplanktonin kasvua rajoittaa Iijokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Iijoen keskiosa on lievästi rehevöitynyt ja rehe- vyys kasvaa jonkin verran joen alaosaa kohden. Iijoen alueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi suurin on laskeuma ja sen jälkeen tulevat pistekuormitus ja haja-asutus. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormitus kohdistuu pääosin kesäajalle.
Raasakan kalakasvatuslaitoksen ylä- ja alavirran puolelta on otettu vesi- näytteitä vuosina 2006 ja 2008. Aikaisemmat näytteet ovat 1990-luvun alusta. Raasakan voimalaitoksen kohdalla on Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen seurantapiste, josta näytteenotto on ollut säännöllistä jo pitkään. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistön tilaa tarkkaillaan lisäksi jo- ka kolmas vuosi perifytontutkimuksin. Ensimmäisen kerran perifytontutki- mus suoritettiin vuonna 2007.
Seuraavassa on tarkasteltu alueen vedenlaatua vuosina 2006–2008 sekä vedenlaadun kehitystä Raasakassa vuosina 1995–2008.
Pintavesikerroksen happitilanne on ollut yleensä hyvä. Kyllästysasteet ovat olleet talvinäytteissä 69–80 % ja kesänäytteissä 87–95 %. Hapekkainta vesi on ollut yleensä Rasakassa. Kalankasvatuslaitoksen ylä- ja alavirran- puoleisen pisteen väliset erot ovat olleet vähäisiä ja satunnaisia. Vesi on
humuspitoista ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet Raasakas- sa keskimäärin 14 mg/l ja väriarvot 80–100 mg Pt/l. Arvot vaihtelevat joki- vesille tyypillisesti valuntatilanteesta riippuen. Esimerkiksi kesällä 2008 pi- toisuudet olivat runsaista sateista ja valumista johtuen koholla. Veden pH on ollut pääosin lievästi hapan. Veden alkaliniteetti eli puskurikyky on Raa- sakan tulosten perusteella ollut hyvä. Kevättulvan aikana puskurikyky las- kee ajoittain tyydyttävälle tasolle.
Veden kesäaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat alueella keskimäärin lievästi rehevällä tasolla. Raasakassa veden kesäaikainen kokonaisfosfo- ripitoisuus on ollut keskimäärin 22 µg/l. Kalankasvatuslaitokselta alavirtaan on etenkin kesällä 2008 mitattu ajoittain selvästi kohonneita ja reheville ve- sille luokiteltavia fosforipitoisuuksia. Poikkeuksellisen korkea fosforipitoi- suus, 72 µg/l, mitattiin vuoden 2008 elokuussa. Myös muualla Iijoen ala- osalla ja sivujoissa esiintyi tuolloin kohonneita fosforipitoisuuksia, mikä joh- tui ilmeisesti osaltaan kesän poikkeuksellisen runsaista sateista ja valu- mista. Laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna edellä mainittu kor- kea pitoisuus ei voi johtua kalankasvatuslaitoksen kuormituksesta.
Raasakan näytteenotto on ajoittunut hieman eri aikaan kuin laitoksen lähi- alueella, mutta fosforipitoisuudet ovat Raasakassa olleet kesällä 2008 ja osittain myös kesällä 2006 hieman suurempia kuin laitokselta ylävirtaan.
Vuonna 2006 tilanne on ollut ajoittain päinvastainen. Ajoittaisista korkeista fosforipitoisuuksista huolimatta perustuottajille käyttökelpoisen fosfaattifos- forin pitoisuudet ovat olleet jokseenkin alhaisia, kesällä <2–9 µg/l, ja kalan- kasvatuslaitoksen mahdollisesti aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat olleet fosfaatin osalta vähäisiä.
Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet alueella tasolla 300–400 µg/l eikä Myhkyrin laitoksen kohdalla ole havaittu merkittäviä pitoisuusmuutoksia.
Ammoniumtypen pitoisuudet ovat laitoksen lähipisteillä vaihdelleet kesäai- kana arvon 10 µg/l molemmin puolin, Raasakassa ammoniumtyppeä on ol- lut hieman vähemmän. Vuoden 2006 näytteissä oli kalankasvatuslaitoksel- ta alavirtaan havaittavissa NH4-typen pitoisuuden hyvin lievää kasvua, mutta vuonna 2008 vastaavaa ei ole ollut nähtävissä. Nitraatti- ja nitriittity- pen pitoisuudet ovat olleet kalankasvatuslaitoksen lähistöllä kesäaikana pääosin pieniä tai alle määritysrajan.
Kasviplanktonin määrää ja vesistön rehevyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoi- suutta on mitattu ainoastaan Raasakassa, jossa kesäajan keskimääräinen pitoisuus 6,2 µg/l on lievästi reheville vesille tyypillinen.
Bakteeritiheydet ovat olleet alueella pieniä (0–42 kpl/100 ml) ja veden hy- gieeninen laatu on ollut hyvä/erinomainen.
Iijoen veden ravinnepitoisuuksien vaihtelu on ollut voimakasta. Vuosien 1995–2008 vedenlaatua tarkasteltaessa ei ole selviä kehityssuuntia juuri- kaan havaittavissa joen yläosalla Pudasjärvellä (I109) tai Raasakassa.
Raasakan kokonaistypen pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa lievää nousua. Toisaalta Raasakan epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on hyvin lievää laskua. Myös Raasakan klorofyllipitoisuuden kehitys on laskeva.
Päällyslevästön kasvua on tutkittu perifytonkokein vuonna 2007. Näytteet otettiin noin 50 m laitokselta ylävirtaan sekä noin 50 m ja 300 m alavirtaan.
Tuloskäsittely tehtiin OMNIDIA-tietokannan avulla. Se laskee useita piile- väyhteisöön perustuvia indeksejä ja eri indikaattoriryhmien suhteellisia ja- kautumia.
Päällyslevästön piilevämääritysten antama kuva vedenlaadusta oli varsin tasainen, mikä selittyy uoman leveydestä ja suuresta vesimäärästä johtu- vasta nopeasta sekoittumisesta ja laimenemisesta. Vedenlaatu oli Myhky- rin kalankasvatuslaitoksen kohdalla kuitenkin hieman heikentynyt ylävir- taan olevaan Yli-Iin tilanteeseen verrattuna. Myhkyrin kuormituspaikalta alavirtaan olevien piilevänäytteiden tulokset olivat vain hieman huonommat kuin ylävirrasta otetun vertailunäytteen tulos. Piileväindeksien mukaan alueella on pääosin hyvä vedenlaatu, mutta Myhkyrin laitokselta alavirtaan vedenlaatu oli hyvän ja tyydyttävän rajamailla.
Kalasto ja kalastus
Raasakan voimalaitosaltaalla harjoitetaan aktiivista kotitarve- ja virkistyska- lastusta. Altaalla kalasti vuonna 2003 noin 400 henkilöä. Suosituin kalas- tusmuoto oli vapakalastus, jota harjoitti 70 % kalastajista. Vetouistelua har- joitti 40 % ja verkkokalastusta vain 10 % kalastajista. Huomattava osa Raasakan altaalla kalastavista oli muilta paikkakunnilta tulevia vapa- tai ve- touistelukalastajia. Raasakan allas on vapakalastusaluetta, jossa verkko- pyynti on kesäaikana kielletty. Raasakan altaan kokonaissaalis oli vuonna 2003 noin 3,7 t. Saaliista oli kirjolohta 33 %, haukea 29 % ja ahventa 22 %.
Näiden lisäksi saatiin särkikaloja, madetta, taimenta ja siikaa sekä satun- naisesti harjusta.
Raasakan altaalle istutetaan pyyntikokoista kirjolohta noin 1 500–2 000 kg vuosittain. Lisäksi altaalle on istutettu viime vuosina noin 6 000–7 000 ku- han kesänvanhaa poikasta vuodessa. Raasakan altaasta vuonna 2003 saatu saalis oli seuraava.
Kirjolohi Hauki Ahven Taimen Siika Harjus Made Särkikalat Muut Yhteensä
kg 1 224 1 101 819 46 30 4 148 310 55 3 735
% 33 29 22 1 1 - 4 9 1 100
TOIMINN AN V AIKUTUKSE T YMP ÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen päästöt vesistöön muodostuvat pääasiassa kalojen ulosteista ja eritteistä sekä rehujäämistä, joissa on ravinteita ja orgaanista ainetta. Päästöjen vaikutukset voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmil- laan. Virtaavissa vesissä ravinteisuuden kasvu lisää ensisijaisesti kiinteillä alustoilla kasvavan päällyslevästön määrää ja järvissä ja suvantopaikoissa myös planktista levätuotantoa. Rehevyyden kasvu voi ilmetä rantojen li- moittumisen ja seisovien kalanpyydysten likaantumisen voimistumisena sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumisena. Vesistövaikutusten ha- vaittavuus ja voimakkuus riippuvat muun muassa vesistössä vallitsevista kuormituksen laimentumisolosuhteista ja muista vedenlaatuun alueella vai- kuttavista tekijöistä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä. Tutkimusten mukaan kalankasvatuk- sesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa, soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.
Tarkkailutulosten perusteella Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen kuormituk- sen vaikutus on ollut havaittavissa laitokselta alavirtaan, lähinnä Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa, kokonaisfosforipitoisuuksien lievänä kasvuna.
Enimmillään kasvu on ollut 6 µg/l, jos elokuun 2008 poikkeuksellisen kor- keaa pitoisuutta ei oteta huomioon. Ajoittain suurimmat pitoisuudet ovat esiintyneet laitokselta ylävirtaan. Fosfaattifosforin ja typen vastaavaa pitoi- suuksien kasvua laitoksen kohdalla kesällä ei yleensä ole ollut havaittavis- sa. Myöskään happea kuluttavaa vaikutusta laitoksen kuormituksella ei ole Iijoessa ollut havaittavissa.
Kesällä 2007 tehdyn päällyslevästön piilevämääritysten antama kuva ve- den laadusta oli varsin tasainen. Tämä selittyy uoman leveydestä ja suu- resta vesimäärästä johtuvasta nopeasta sekoittumisesta ja laimenemises- ta. Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen kohdan vedenlaatu oli kuitenkin hie- man huonontunut ylävirran puolella olevan Yli-Iin tilanteeseen verrattuna.
Myhkyrin kuormituspaikalta alavirtaan otettujen näytteiden tulokset olivat vain hieman huonommat kuin ylävirran puoleisen vertailunäytteen tulos.
Seuraavassa on arvio Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitoksen kuormituksen aiheuttamasta ravinnepitoisuuksien kasvusta Iijoessa Raasakan voimalai- toksen kohdalla vuosien 2000–2007 keskimääräisten tuotantotietojen pe- rusteella lasketulla ravinnekuormituksella ja hakemuksen mukaisella re- hunkäyttömäärällä ja rehukertoimella 1,1 kolmessa eri virtaamatilanteessa.
Virtaama m3/s MQ
171
MQ (VI–IX) 156
MNQ 37 Kuormitus (kg/vrk) Pitoisuuslisä (µg/l)
Kasvatuskausi 2000–2007, laskettu
Kok.P 3,5 0,2 0,3 1,1
Kok.N 25,6 2 2 8
Kasvatuskausi, arvio 150 000 kg rehumäärällä ja rehukertoimella 1,1
Kok.P 6,6 0,4 0,5 2,1
Kok.N 46,8 3 3 15
Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijai- sesti Raasakan voimalaitoksen rakennetun yläkanavan alueelle. Laimen- tumissuhteella laskettaessa Myhkyri Oy:n tuotantotietoihin perustuvan vuosien 2000–2007 keskimääräisen kuormituksen vaikutus vesistön koko- naisfosforipitoisuuteen on Raasakan voimalaitoksen kohdalla keskimäärin 0,2–1,1 µg/l. Vastaavasti typpikuormituksen laskennallinen vaikutus vesis- tön typpipitoisuuteen on keskimäärin 2–8 µg/l. Suurimmat teoreettiset pi- toisuuslisäykset kuvaavat vesistön keskialivirtaamatilannetta.
Hakemuksen mukaisilla rehumäärillä fosforikuormitus tulee olemaan suu- rimmillaan noin 6,6 kg/vrk ja typpikuormitus 47 kg/vrk. Tällöin Iijoen ala- osan fosforipitoisuus kasvaa arviolta keskimäärin 0,4–0,5 µg/l ja keskialivir- taamatilanteessa noin 2 µg/l. Vastaavasti typpipitoisuus kasvaa keskimää- rin 3 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 15 µg/l. Alivirtaamatilanteita lukuun ottamatta fosforipitoisuuden kasvu ei ole analyyttisesti mitattavissa.
Keskialivirtaaman suuruisten virtaamien esiintyminen yhtäjaksoisesti ja pit- käaikaisina on erittäin harvinaista. Niitä esiintyy kesäaikana vain hyvin kui- vina kesinä, kuten vuonna 2006.
Laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat varsin pieniä, ja niiden perusteella laitoksen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön rehevyystasoon ja käyttökelpoisuuteen.
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen
Raasakan voimalaitosaltaan luontaisesti lisääntyvä kalasto koostuu pää- asiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista ka- lalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin kalankasvatuslaitok- sen kuormituksella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta. Pyyntikokoise- na istutetun kirjolohen tai istutun kuhan kantoihin kuormituksella ei myös- kään arvioida olevan haitallista vaikutusta.
Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituk- sen vaikutus Iijoen vedenlaatuun jää vähäiseksi. Ravinnekuormituksen li- säyksen aiheuttamat haitat voivat näkyä lähinnä kalastukseen liittyvinä haittoina kuten seisovien pyydysten limoittumisena. Raasakan voimalai- tosaltaalla verkkokalastus on kuitenkin kesällä kielletty ja kalastus on lä- hinnä vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta.
Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta.
Arvio muista ympäristövaikutuksista
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan hajua eikä melua ympä- ristöön. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja pohjave- teen.
Hankkeen hyödyt ja vahingot
Laitos työllistää kolme henkilöä kesällä ja yhden osa-aikaisesti talvella. Li- säksi tulevat välilliset työllistävät vaikutukset. Rantojen ja vesistön käytön luonteen vuoksi alue sopii hyvin kalankasvatukseen. Kuormituksen vesistö- vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että siitä ei ai- heudu korvattavaa vahinkoa.
TOIMINN AN J A SEN V AI KUTUSTEN T ARKK AILU
Myhkyrin kalankasvatuslaitos on mukana Iijoen alaosan jätevedenpuhdis- tamoiden ja kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailussa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt vuosille 2006–2011 laaditun ohjelman 21.2.2006. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdis- tamoa ja kaksi kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailun tulokset on raportoi- tu vuosittain omana raporttinaan.
Kalankasvatuslaitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään muun muassa käytetyn rehun määrä, laatu ja fosforipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet, rokotteet, tiedot kalataudeista ja kalakuolemista sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä.
Verkkoallaslaitoksella ei voida tehdä päästötarkkailua. Kalankasvatuslai- toksen kuormitus arvioidaan tuotetun kalamäärän ja käytetyn rehumäärän ja rehun laadun perusteella.
Vesistötarkkailu sisältää vedenlaadun fysikaaliskemiallista tarkkailua vuo- sina 2006, 2008, 2009 ja 2011 pääosin kuormittajien lähialueilla sekä peri- fytonin piilevätutkimukset vuosina 2007 ja 2010.
Raasakan kalankasvatuslaitoksen vesinäytteenottopaikat ovat laitokselta ylävirtaan 851-tien silta ja laitokselta alavirtaan paikallistien silta Raasakan yläaltaan kaventumassa. Ympäristökeskus ottaa vesinäytteet Raasakan voimalaitoksen kohdalta. Perifytontutkimuspaikat ovat noin 50 m kalankas- vatuslaitokselta ylävirtaan ja noin 50 m ja 200 m alavirtaan.
V AHINKO A EST ÄVÄT TOI MENPITEET J A KORV AUK SET
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa kalastolle tai ka- lastukselle eikä vesistön tai rannan käytölle.
LUP AH AKEMUKSEN K ÄSIT TELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Iin kunnassa 19.1.–18.2.2009 sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle, Iin kunnalle ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosai- sille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 19.1.2009 Kalevas- sa.
Muistutukset
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakir- jojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella kes- kimäärin 5,8 g fosforia ja 42 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Lai- toksen kuormitus on näkynyt lievänä kokonaisfosforipitoisuuksien ja rehe- vyyden kasvuna Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa. Hakemuksessa ar- vioidut kasvatuskauden kokonaisravinteiden kuormitukset ja pitoisuus- lisäykset kasvavat lähes kaksinkertaisiksi vuosien 2000–2007 lasketuista arvoista, jos ruokintaan käytetään koko haettu rehumäärä 150 000 kg. Täl- löin vaikutukset ovat todennäköisesti aikaisempaa selvemmin näkyvissä vesistössä, vaikka arvioidut pitoisuuslisät ovatkin edelleen pieniä.
Raasakan kalankasvatuslaitos on täyttänyt vesiensuojelun tavoiteohjel- massa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Lupamääräykset tu- lisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua. Kalankas- vatuslaitoksen vesistötarkkailu on tehtävä jatkossakin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelmaa.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että laitos sijaitsee laimentumisoloil- taan hyvällä alueella. Kuormituksen vesistöä rehevöittävä vaikutus jää vä- häiseksi, eikä merkittäviä kalasto- ja kalastushaittoja ole havaittu. Nykyi- seen lupaan ei sisälly kalataloudellisia velvoitteita, eikä sellaisia ole nyt- kään tarpeen määrätä. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voidaan jat- kossakin arvioida kuormitus- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella.
Työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan estettä luvan myöntämiselle ei ole.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä.
3. Oulunkaaren ympäristölautakunta
Oulunkaaren ympäristölautakunta on todennut, että kalankasvatuslaitok- sen kuolleiden kalojen kiinteistökohtaiselle hautaamiselle tulee olla vaihto- ehto. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan jätehuollossa tulee noudattaa Iin kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä.
4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat/kalanhoitotoimikunta
Muistuttajat ovat todenneet, että kalankasvatuslaitos sijaitsee alueella, jos- sa harjoitetaan vilkasta virkistyskalastusta. Alueella pidettiin muun muassa kesäonginnan SM-kisat. Aluetta pyritään edelleen kehittämään monipuoli- sena virkistyskohteena ja -alueena. Rannoille on tehty muun muassa rat- sastusreitit. Alueen kalastusoikeuden haltijoina (sopimus PVO-Vesivoima Oy:n kanssa) Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat katsovat, että kalankas- vatustoiminnan jatkolle ei ole enää edellytyksiä vedenlaadun heikkenemi- sen ja myös ympäristöhaittojen vuoksi. Laitos sijaitsee Raasakan kalanvil- jelylaitokselta ylävirtaan ja aiheuttaa kalanviljelylaitokselle vedenlaadun heikkenemistä ja tautivaaran.
Mikäli kasvatukselle annetaan edelleen lupa, nykyisiä lupamääräyksiä tu- lee tiukentaa seuraavasti:
– Kasvatusmäärän pitää olla nykyistä pienempi.
– Kasvatusalueen pohjaa tulee vuosittain imuruopata, koska pohjaan kertyy jatkuvasti enemmän lietettä ja epäpuhtauksia. Alueen virtaukset eivät poista jatkuvasti lisääntyvää lietteen määrää. Tämä aiheuttaa si- säistä kuormitusta, joka vaikuttaa myös muina aikoina kuin kasvatusai- kana. Lietteen määrää alueella tulee tarkkailla.
– Muutoinkin alueen siisteydestä ja ympäristöstä tulee pitää entistä pa- rempaa huolta. Jatkuva kalojen hautaaminen laitosalueelle ei ole suo- tavaa eikä hygieenistä. Kuolleiden kalojen määrä voi olla tuntuvasti il- moitettua suurempi.
Mikäli kasvatukselle annetaan lupa, toiminnasta kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamiseksi on määrättävä kalojen istutusvelvoite, joka tulee olla pyyntikokoista taimenta tai kirjolohta. Istutusajankohta tulee olla heinä- kuussa parhaana kasvatus- ja kalastuskautena. Istutusmäärä on oltava vähintään 250 kg taimenia tai vähintään 500 kg kirjolohia vuodessa. Alu- een istutuksista saatujen kokemusten mukaan velvoiteistutukset tulee suo- rittaa Raasakan voimalaitosaltaaseen rautatiesillan läheisyyteen. Pieniä is- tukkaita ei tule istuttaa. Ne vaeltavat alavirtaan läpi voimalaturbiinien eikä niistä ole hyötyä haitan kohteena olevalle alueelle.
5. PVO-Vesivoima Oy
Muistuttaja on todennut, että kalankasvatuslaitos sijaitsee Raasakan voi- malaitoksen yläaltaassa ja muistuttajan omistama Raasakan kalanviljelylai- tos, jossa kasvatetaan Iijoen merialueen istutusvelvoitteen toteuttamiseen tarkoitettuja merilohia ja -taimenia, ottaa vetensä Raasakan yläaltaasta.
Hakijan kalankasvatuslaitoksen toiminnalla on siten merkitystä PVO-Vesivoima Oy:n omistaman kalanviljelylaitoksen kannalta.
Hakemusasiakirjoista ei ilmene, millaista hoitopäiväkirjaa hakija on pitänyt nykyisen luvan voimassaoloaikana. Kalatautitarkkailusta ei myöskään ole tarkempaa selvitystä. Hakemuksessa ei ole esitetty ehdotusta uudeksi ka- lankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelmaksi. Mikäli hakija saa toiminnan jat- kamiselle luvan, tulee hakija velvoittaa olemaan selvillä toimintansa ympä- ristövaikutuksista sekä huolehtimaan toiminnan ja sen vaikutusten tarkkai- lusta ja tarkkailutulosten raportoinnista. Hoitopäiväkirjan sisältövaatimuk- sissa on kiinnitettävä erityistä huomiota kalakuolemien ja mahdollisten ka- latautien selvittämiseen. Lisäksi hakija on velvoitettava varmistamaan ka- lankasvatuslaitokselleen muualta tuotavien kalojen terveys.
Koska hakijan kalankasvatuslaitoksen toiminta luo jatkuvan kalatautiriskin muistuttajan omistamalle Raasakan kalanviljelylaitokselle, on valvovalle vi- ranomaiselle esitettävistä hoitopäiväkirjoista ja tarkkailuraporteista lähetet- tävä jäljennökset PVO-Vesivoima Oy:lle. Mikäli Raasakan kalanviljelylai- toksella havaitaan sellainen kalatauti, jonka voidaan todeta aiheutuneen hakijan toiminnasta, on hakija velvoitettava korvaamaan aiheutunut va- hinko.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 26.3. ja 30.3.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen- sä muistutusten johdosta. Niissä hakija on esittänyt seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työ- ja elinkeino- keskus
Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksissa esitetystä.
3. Oulunkaaren ympäristölautakunta
Eviran suositus on, että kuolleet kalat haudataan ja kalkitaan. Näin Raasa- kan kalankasvatuslaitoksella on toimittu. Eläinlääkärin tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomauttamista.
4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalaskunnat/kalanhoitotoimikunta
Hakija on viitannut hakemussuunnitelmaan, jonka mukaan laitoksen kuor- mituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat olleet ja jäävät myös tulevaisuudessa haetulla kasvatus- ja rehunkäyttömäärällä vähäisik- si. Kuormituksella ei ole merkittävää haitallista vaikutusta vesistön rehe- vyystasoon ja käyttökelpoisuuteen. Lietteen kertyminen kasvatusalueen pohjalle ei ole merkittävää hyvistä virtausolosuhteista johtuen. Happitilanne virtaavassa vedessä on myös pohjan lähellä hyvä, eikä sisäistä kuormitus- ta aiheudu.
Laitosta hoidetaan huolellisesti. Kuolleet kalat haudataan asianmukaisesti maahan omalle kiinteistölle Iin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Istutusvelvoitteen osalta hakija on viitannut Kainuun työ- ja elinkeinokes- kuksen lausuntoon, jonka mukaan nykyiseen lupaan ei sisälly kalataloudel- lisia velvoitteita, eikä sellaisia ole nytkään tarpeen määrätä.
Hakija on korostanut, että Iijoen alaosa soveltuu hyvin kalankasvatukseen.
Joen alaosa on voimatalousrakentamisesta johtuen voimakkaasti muutettu vesistö, jossa virtausolosuhteet ja kuormituksen laimentumisolosuhteet ovat hyvät, ja siten kuormituksen vesistöä rehevöittävät vaikutukset jäävät vähäisiksi.
5. PVO-Vesivoima Oy
Hakija on mukana Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankas- vatuslaitosten yhteistarkkailussa samoin kuin muistuttajan Raasakan ka- lanviljelylaitos. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt vuo- sille 2006–2011 laaditun ohjelman. Tarkkailuohjelma on lupahakemuksen liitteenä. Hakijan Raasakan kalankasvatuslaitoksella pidetään hoitopäivä- kirjaa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma tullaan päivittämään vuonna 2011 normaaliin tapaan ja hyväksyttämään ympäristökeskuksella.
Hakija on mukana Iijoen alaosan alueella jatkuvassa tarkkailussa myös vuoden 2011 jälkeen.
Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista ilmoitetaan viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoitta- misessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä.
Hakemusselvityksen liitteenä 11 olevan Pohjolan Voima Oy:n ja Merikirjo Oy:n (nykyinen omistaja Myhkyri Oy) kiinteistöjen vaihtokirjan (18.8.1980) mukaan Pohjolan Voima Oy sitoutuu olemaan vastustamatta Merikirjo Oy:n nyt saamalleen alueelle suunnittelemaa kalankasvatuslaitos- ta sekä sen rakentamisluvan saantia.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESIT ALOUSLUPAR ATK AI S U
Ympäristölupavirasto myöntää Myhkyri Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämi- seen Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa kalankasvatusta varten sekä käyttää laitostoiminnoissa Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen beto- niarkkua ja riippapollareita.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
YMP ÄRISTÖLUP AR ATK AIS U
Ympäristölupavirasto myöntää Myhkyri Oy:lle ympäristöluvan kalojen kas- vatukseen ja talvivarastointiin Raasakan kalankasvatuslaitoksen verkkoal- taissa. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 120 000 kg vuodessa ja talvivarastoitava kalamäärä on noin 15 000 kg vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti kor- vattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUP AM ÄÄR ÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Kalankasvatuslaitos on sijoitettava hakemuksen liitteen 4 "Myhkyri Oy.
Kalalaitos. Kartta" MK 1:1 000 mukaisesti. Verkkoaltaiden yhteistilavuus on enintään 16 300 m3.
Verkkoaltaat on ankkuroitava siten, etteivät ne lähde suurillakaan virtaamil- la ajelehtimaan tai siirry siten, että ne haittaavat vesistön muuta käyttöä.
Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuk- seen liitetyn 19.12.2008 päivätyn selvityksen liitteenä 10 olevasta kartasta MK 1:4 000 ilmeneviä Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapolla- reita ja betoniarkkua saadaan pitää vesistössä ja käyttää kalankasvatuslai- toksen altaiden ja muiden rakenteiden kiinnittämiseen ja suojaamiseen.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niihin voidaan teh- dä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää kuivarehua enintään 120 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enin- tään 700 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 5 000 kg vuodessa. Ra- vinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravin- nemäärien erotuksena.
Laitosta on hoidettava siten, että siitä vesistöön kohdistuva tuotettua kala- kiloa kohti laskettu fosforikuormitus saa olla enintään 6,0 g ja typpikuormi- tus enintään 43 g.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla edellä mainittua suurempi, mutta sen tulee olla kuitenkin mahdollisim- man pieni.
Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähen- tämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehit- tymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
Päästöt ilmaan
3. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu ja tärinä
4. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei niistä ai- heudu haitallista melua tai tärinää.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
5. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdol- lisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym- päristölle. Jätteet on lajiteltava Iin kunnan jätehuoltomääräysten mukaises- ti. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväk- si toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin jär- jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Varastointi
6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
7. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Vuo- den 2011 jälkeen tarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
8. Kalankasvatustoiminnassa ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännök- siä.
Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaa- misesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista ti- lanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Iin kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
9. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Iin kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä.
OHJ AUS ENN AKOIM ATTOM AN V AHINGON V AR AL T A
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
R ATK AISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Verkkoal- laslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista jätteiden talteenot- tomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Verkkoaltaiden sekä Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen betoniarkun ja riippapollareiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmene- tykseen.
Ympäristölupa
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Raasakan kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ym- päristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Raa- sakan voimalaitoksen yläaltaan alaosaan, mutta myös Iijokisuulle ja sen edustan merialueelle. Tämä aiheuttaa jonkin verran vesialueen levänkas- vun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Verkkoallaslaitoksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ei pystytä vesienkä- sittelytoimenpiteillä vähentämään. Kalankasvatuslaitoksen toiminta laajim- millaan vuosina 2000–2007 on vastannut ravinnepäästöiltään lupamäärä- yksen ravinnepäästöjä. Ympäristölupavirasto katsoo, että laitoksen toimin- ta ja vaikutukset vesistössä ovat vakiintuneet vuosien 2000–2007 toimin- nan tasolle.
Haetun suuruisen tai nykyisen luvan mahdollistaman kasvatuksen aiheut- tamasta vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormituksesta, sen leviämisestä vesistössä ja vaikutuksista ei ole kokemusperäistä tietoa. Kasvatusmäärän rajoittamisessa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Kasvatettavaa ka- lamäärää tarkastellaan uudelleen 31.3.2019 jätettävän uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkkailutulosten perusteella.
Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.
Lupamääräysten perustelut
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemi- seksi. Rehumäärä on valvonnallisista syistä enimmäisarvo ja kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna likiarvo. Rehun fosforipitoisuus on nykyisen pää- töksen mukainen.
Vesistöön joutuvan fosfori- ja typpikuormituksen arvot on laskettu hake- muksen liitteenä olevan Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen liittyvän selvityksen taulukossa 1 olevien vuo- sien 2000–2007 rehumäärien ja vesistöön joutuvien laskennallisten fosfori- ja typpikuormituksien keskiarvojen sekä lupamääräyksen 2 mukaisen re- humäärän suhteilla. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 700 kg ja typpikuormitus 5 050 kg. Rehun typpipitoisuudelle on laitoksen koon vuoksi tarpeen asettaa pitoisuusraja.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä luvan saajaa tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympä- ristövaikutuksia.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.
Vesitalousluvan osalta on annettu määräys laitteiden ja rakenteiden pois- tamisesta, koska poistaminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, eikä ympäristölupaviraston lupa ole näin ollen tältä osin tarpeen.
V AST AUS YKSILÖ ITYIHIN V AATIMUKSIIN
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työ- ja elinkeino- keskus
Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimukset huomioon ratkaisun peruste- luista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.
3. Oulunkaaren ympäristölautakunta
Vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksistä 3 ja 5 ilmenevästi.
4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat/kalanhoitotoimikunta
Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja lupa on myönnetty rat- kaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmene- västi haettua pienempänä.
Ympäristölupavirasto katsoo, että Raasakan yläaltaan pohjaa kalankasva- tusalueella ei ole tarpeen imuruopata, kun otetaan huomioon hakijalla py- syvällä käyttöoikeudella olevan vesialueen koko. Alueen siisteyttä kos- kevat lupamääräykset 3–6.
Ympäristölupavirasto arvioi, että kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei ai- heudu sellaisia haitallisia kalasto- ja kalastusvaikutuksia, että olisi syytä määrätä vaadittua kalojen istuttamista velvoitteeksi. Vaatimus hylätään.
5. PVO-Vesivoima Oy
Häiriöitä ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskee lupamääräys 8. Ympä- ristölupavirasto katsoo sen riittäväksi. Raasakan kalankasvatuslaitoksen hoitopäiväkirja on määrätty lupapäätöksen liitteestä 2 ilmenevästi toimitet- tavaksi vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Hoitopäivä- kirjan tietojen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle jää ympäristökeskuk- sen harkittavaksi. Muistuttajan omistama Raasakan kalanviljelylaitos on myös mukana Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelmassa vuosille 2006–
2011, joten muistuttaja saa käyttöönsä tämän ohjelman mukaisesti laaditut tarkkailuraportit.
LUV AN VOIM ASS AOLO J A LUP AM ÄÄR ÄYSTEN T ARKI ST AMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa 31.5. 2019 saakka. Toimin- nan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.
Uuden luvan hakeminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta 31.5.2019 jälkeen, on sitä koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.3.2019 mennessä.
Mikäli uutta lupaa haetaan, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta ha- kemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman.
Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäi- väkirjasta ja tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä va- hinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettä- vä tarvittavat selvitykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutus- aikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvi- tykset.
Korvattavat päätökset
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökset nro 40/98/1 ja 52/99/1
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
P ÄÄTÖKSEN T ÄYT ÄNTÖÖNP ANO
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava edellä kohdassa "Korvattavat päätökset" mainittuja päätök- siä.
SOVELLETUT S ÄÄNNÖKSE T
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 3 momentti ja 55 § 1 momentti
Vesilaki 2 luku 3 § ja 6 § 2 momentti Jätelaki 4 § ja 6 §
K ÄSITTELYM AKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 6 580 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu yli 100 000 kg/v) koskevan päätök- sen käsittelymaksu on 6 580 euroa. Verkkoaltaiden rakentamista sekä betoniarkun ja riippapollareiden pitämistä ja käyttämistä koskevan asian (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke) käsittelymaksu on 770 euroa. Jos kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisessa yhteiskäsitte- lyssä käsitelty asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluok- kaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli 6 580 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENH AK U
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Jorma Rantakangas Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä).
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182 MK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus
Liite 2 Raasakan kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 29.6.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2.kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: asiak.palv. 020 690 182;
telekopio 08-816 2870
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
RAASAKAN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoi- topäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun määrä, laatu, fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kala- taudit ja kalakuolemat sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja muista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimintaa koskevat valitukset.
Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tar- peelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään sii- hen saakka, kun uudesta lupahakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman.
Päästötarkkailu
Vuorokautinen ja vuotuinen fosfori- ja typpipäästö lasketaan käytetyn re- humäärän ja ainepitoisuuksien sekä kalojen lisäkasvun perusteella.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailu tehdään hakemuksen liitteenä 7 olevan, jätevedenpuhdis- tamoita ja kalankasvatuslaitoksia koskevan Iijoen alaosan vuosien 2006–
2011 yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Raportointi
Hoitopäiväkirja tai sen kopio toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kalankasvatuslaitoksen kala- ja rehumääris- tä ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä varten.
Päästötiedot lähetetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle säh- köisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen maaliskuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Iin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan ve- denlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein.
Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vedenlaatutietojen pe- rusteella.
Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu 15.4. (suppea) ja 30.5. (laaja) mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kainuun työ- ja elinkeinokes- kuksen kalatalouden toimintayksikölle sekä Iijoen vesistön kalastusalueel- le.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Näytteenottajalla tulee olla riip- pumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hy- väksymä pätevyys näytteenottoon.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raportissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
