LUPAPÄÄTÖS
Nro 11/09/1
Dnro PSY-2007-Y-159
Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2009
ASIA Kömmäsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Yli-Ii HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 3
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 11
Vahinkoja estävät toimenpiteet ... 11
Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 11
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Hakemuksen täydennykset... 12
Hakemuksesta tiedottaminen... 12
Lausunnot ... 13
Muistutukset... 15
Hakijan vastine... 15
MERKINTÄ ... 17
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 17
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 17
RATKAISUN PERUSTELUT... 17
KÄSITTELYMAKSU... 21U Ratkaisu ... 21
Perustelut... 21
Oikeusohje ... 21
MUUTOKSENHAKU ... 22
HAKEMUS
Vapo Oy on 14.11.2007 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kömmäsuon 57,5 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotannolle Yli-Iin kunnassa. Li- säksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
T o i mi n ta a k os k ev a t l uv a t, sop i m uk se t j a a l ue e n k a av o it u st i l an ne Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa.
Hakija on aiemmin hakenut tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiselle ve- silain 10 luvun 24 §:ssä tarkoitettua lupaa. Pohjois-Suomen vesioikeus hylkäsi hakemuksen 2.7.1999 antamallaan päätöksellä nro 23/99/1 ja vel- voitti yhtiön korvausten maksuun kalataloudellisista ja virkistyskäytöllisistä haitoista. Lisäksi toimenpidevelvoitteena määrättiin liettymien poisto Viita- ojan suulta ja Viitaojasta. Vaasan hallinto-oikeus pysytti ratkaisun 14.9.2000 antamallaan päätöksellä.
Kömmäsuo on kokonaisuudessaan hakijan omistama alue. Hallussa ole- van alueen pinta-ala on yhteensä 88,4 hehtaaria.
Yli-Iin kunta kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Kömmäsuon alueella ei ole kaa- vamerkintöjä.
T o i mi n ta
Yleiskuvaus toiminnasta
Kömmäsuo sijaitsee Tannilan kylässä noin 20 kilometriä Yli-Iin keskustasta pohjois-koilliseen ja noin viisi kilometriä Tannilasta pohjoiseen. Turvetuo- tantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 53,4 hehtaaria, ja kahdesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 4,1 hehtaa- ria. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarasto- jen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vä- himmäisetäisyys asutukseen.
Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloite- taan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kun- toonpanovaihe kestää 1–3 ja tuotantovaihe 15–25 vuotta.
Toiminnassa tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina palaturvetta HAKU-menetelmällä. Keskimääräinen jyrsinpoltto- turpeen vuosituotantomäärä on noin 30 000 m3. Palaturpeen vuosituotan- tomäärä on noin 20 000 m3.
Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimitukset suorittavat yrittä- jät. Energiaturpeen käyttöpaikkana on pääasiassa Oulun voimalaitos. Pa- laturpeen käyttöpaikkoja ovat mm. lähialueiden kunnalliset lämpölaitokset.
Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisim- man pian toiminnan päättymisestä. Tuotannosta poistuneiden alueiden kui- vatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan erillisesti eli ne rajataan tuo- tannossa olevista alueista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet joh- detaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan.
Jälkikäyttömuotoja ovat esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
Kömmäsuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät välittömästi noin neljä henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja jul- kishallinnossa.
Vesienkäsittely
Kömmäsuolla on jo tehty eristys-, reuna- ja sarkaojitus. Kuntoonpano jat- kuu pintavalutuskentän rakentamisella ja sen jälkeen sarkojen jyrsimisellä.
Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidätti- met, pintapuomein varustetut laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä.
Kömmäsuon vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta pumppaamal- la pintavalutuskentälle sulan maan aikana Viitaojaan ja edelleen Siuruan- jokeen.
Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,4 ha ja valuma-alue 57,5 ha. Kentän pin- ta-ala on 5,9 % valuma-alueesta. Turvekerroksen paksuus on noin 1,7 metriä. Kenttä on turvetuotantoon sarkaojitettua suoaluetta, jolla tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistami- seksi. Koska suon aikaisemmasta kuntoonpanovaiheesta on jo 17 vuotta, alue on alkanut pusikoitua ja heinittyä. Suunnitellulla pintavalutuskentällä on jo luonnon kasvillisuutta. Koska pintavalutuskenttä joudutaan rakenta- maan (tukkimaan ojat ja muotoilemaan pinta tarvittaessa), tukittujen ojien ja rikotun kasvipeitteen kohdalle joudutaan kylvämään ruokohelpeä, jotta pintavalutuskenttä saataisiin mahdollisimman nopeasti kokonaan kasvipeit- teiseksi.
Pintavalutuskenttä on suunniteltu vain sulan maan aikaiseksi. Heinäkasvi- en talvehtimisesta alueella, joka on talviajankin veden kyllästämä, ei ole kokemusta. Kömmäsuon tuotantoalueen suunniteltua vesienkäsittelyä ku- vaa paremmin nimitys kasvillisuuskosteikko kuin pintavalutuskenttä.
Hakemuksen mukaisen vesienkäsittelyn kustannusarvio on noin 32 000 euroa. Se sisältää kasvillisuuskosteikon pengertämisen, ojien tukkimisen, pumppaamon ja paineputken rakentamistöineen sekä aggregaatin poltto- ainesäiliöineen. Virtaamansäätöpatoja tai ympärivuotista pintavalutusta ei ole suunniteltu Kömmäsuon tuotantoalueelle. Virtaamansäätöpatojen ra- kentaminen maksaa noin 1 200 euroa/pato.
Ympärivuotisen pintavalutuskentän (kasvillisuuskosteikon) toteuttaminen vaatisi reitistä riippuen 1,7–3,0 km:n pituisen sähkölinjan rakentamisen pumppaamolle. Sähköliittymän kustannusarvio on noin 35 000 euroa ja li-
säksi linjanvedon kustannus, jota hakija ei osaa arvioida, koska se on säh- köyhtiökohtainen. Ympärivuotinen pumppaus vaatisi myös eristetyn pump- pauskaivon. Veden jakaminen kasvillisuuskosteikolle tulisi muuttaa jako- ojalla tapahtuvaksi, sillä rei'itetyn paineputken toiminnasta talviaikana ei hakijalla ole sellaista käyttökokemusta, että sitä voitaisiin kokeilla Köm- mäsuon korkeudella. Kentän kasvillisuus huomioon ottaen sen toimivuus ympärivuoden on epätodennäköistä, kun vallitsevina kasveina ovat erilai- set heinäkasvit. Jos kenttä toteutettaisiin ympärivuotisesti, sen kustannus- arvio on noin 52 000 euroa kokonaisuudessaan. Kun otetaan huomioon Kömmäsuon pinta-ala, ympärivuotinen pumppaamo olisi suuri investointi.
Päästöt vesistöön
Kömmäsuon alue on sarkaojitettu 1990-luvun alussa. Vuosina 2004–2005 tehdyn ennakkotarkkailun vedenlaatutuloksilla ja keskimääräisellä valun- nalla 12 l/s km2 laskettuna Kömmäsuon hankealueelta huuhtoutuu nykyti- lanteessa noin 4,7 kg kiintoainetta, 16 kg CODMn, 0,07 kg fosforia ja 1,5 kg typpeä vuorokaudessa.
Kuntoonpanovaiheessa suurin osa vesistöpäästöistä aiheutuu suon perus- kuivatuksesta. Kömmäsuon hankealue on sarkaojitettu jo aiemmin, joten kuntoonpanovaiheeseen ei sisälly varsinaista suon kuivatusojitusta. Kun- toonpano koostuu Kömmäsuolla lähinnä sarkaojien perkauksesta, pinta- kasvillisuuden poistosta ja vesienkäsittelykenteiden rakentamisesta. Han- kealueen kuntoonpanovaiheen vesistöpäästöjä ei ole erikseen tarkasteltu.
Kömmäsuon turvetuotantoalueen valumavedet käsitellään sulan maan ai- kana kasvillisuuskosteikolla. Talviaikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta vesistöön. Tuotantovaiheen bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuh- touman) ovat arviolta 6 100 kg CODMn, 2 400 kg kiintoainetta, 18 kg fosfo- ria ja 380 kg typpeä vuodessa. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat noin 1 900 kg kiintoainetta, 13 kg fosforia ja 250 kg typpeä vuodessa.
Pöly
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu- päästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Tuulen- nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloris- kin vuoksi.
Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen si- jaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheami- nen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä tur- ve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuor- mausvaiheessa. Kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioidaan olevan 37 % HAKU-menetelmän päästöstä. Kömmäsuolla tuotetaan jyrsinpoltto- turvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina palaturvetta HAKU- menetelmällä.
Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotanto- alueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin
etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle tai ympä- ristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.
Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityi- sesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Erityisesti puuston on todettu te- hokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
Melu
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi- vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maata- louden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokonei- den lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista ää- nistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melulähteen ja kohteen väli- sestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turve- tuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten ai- heuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä tur- peen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vä- häiseksi.
Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A) meluvaikutus jää noin 100–150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun tuotan- toalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 dB(A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reu- nasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokent- tää tai avosuota).
Liikenne
Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella loka- huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toi- mitus (30 000 m3) vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu olemassa olevia työmaatietä ja metsäautotietä pitkin kantatielle 849 ja siitä Oulu–
Kajaani-tietä Ouluun. Työmaa- ja metsäautoteiden varteen ei sijoitu asu- tusta.
Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden.
Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liiken- nettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.
Varastointi ja jätteet
Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia. Ne on valit- tu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000 litraa.
Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 21 500 litraa. Samanai- kaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 145 litraa ja muita voiteluaineita noin 31 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 145 litraa, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 1 m3, aumamuovia 1 200 kg ja rautaromua 100 kg vuo- dessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimit- taa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Muovi paa- lataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo- tantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upo- tetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimi- koiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen.
Laskeutusaltaiden lietteet siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Hakijan mukaan alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaiset.
T u o ta n toa l ue , s e n ym p ä r i s t ö ja to i min n a n va i ku t u ks e t ym p ä r is t öö n Tuotantoalueen nykytila
Kömmäsuo on kokonaan sarkaojitettu turvetuotantoa varten vuosina 1990 ja 1991. Vuonna 1993 Kömmäsuo on valmisteltu tuotantokuntoon, jolloin on tehty muun muassa pinnanmuokkausta ja rakennettu laskeutusaltaat.
Ennen turvetuotannon ojitusta alue on metsäojitettu. Nykyisin alue on hei- nittynyt ja kasvaa pajukkoa.
Koska hankealue ei ole luonnontilainen, alueen linnustoa ei ole selvitetty.
Alueella ei ole luonnonsuojelullista arvoa.
Asutus ja maankäyttö
Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lä- himmät kiinteistöt sijaitsevat noin 1 000–1 300 metrin etäisyydellä tuotan- toalueen itä- ja kaakkoispuolella. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalo- uskäytössä. Lähimmät pellot sijoittuvat alueen kaakkoispuolelle noin 600–
1 200 metrin etäisyydelle. Tuotantoalue kuuluu Oijärven paliskunnan alu- eeseen.
Melulle ja pölylle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa koh- teissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympä- ristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lastausalueiden ja kuljetusreitti- en varteen ei sijoitu asutusta.
Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä tai viljelyksiä, joihin turve- pölyä voisi kulkeutua haitallisissa määrin. Marjastukseen ja sienestykseen
soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Kömmäsuon lähiympäristössä ei sijaitse suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia luokiteltuja alueita ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan.
Noin 3 kilometriä tuotantoalueelta luoteeseen sijaitsee 819 hehtaarin laa- juinen Viitaojanlatvasuon Natura 2000 -alue (FI1101403).
Kömmäsuon läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä tai alle heh- taarin suuruisia lampia. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse veden- hankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet, III- luokan Lamminkangas ja I-luokan Susikangas-Hepokangas, sijaitsevat tuo- tantoalueen koillispuolella noin 4,5 kilometrin etäisyydellä.
Vesistö
Kömmäsuo sijaitsee Siuruanjoen alaosalla (61.41) Viitaojan valuma- alueella (61.415). Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on 2 387 km2 ja jär- visyys on 1,8 %. Viitaojan valuma-alueen pinta-ala on 48 km2 ja järvisyys 0,08 %. Hankealueen osuus koko Viitaojan valuma-alueesta on noin 1,9 %.
Viitaojan suulla olevat virtaamat on arvioitu lähellä Siuruanjoen jokisuuta sijaitsevan Leuankosken vuosien 1991–2000 virtaamatietojen perusteella.
Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km2 ja 3 l/s km2. Seu- raavassa taulukossa on esitetty valumien perusteella lasketut virtaamat.
Valuma*
l/s km2
Viitaojasuu m3/s koko vuosi
MQ 13,4 0,64
MNQ 1,7 0,08
MHQ 171 8,2
joulu–maaliskuu
MQ 3,9 0,18
kesä–syyskyy
MQ 10,4 0,50
MNQ 3,0 0,14
MHQ 25,0 1,19
*Keskivalumat Siuruanjoen Leuankosken valumia
Viitaojan valuma-alueesta on metsätalouskäytössä 81 % ja turvetuotan- nossa 16 %.
Viitaojan valuma-alueella ei ole turvetuotannon lisäksi muuta pistekuormi- tusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty muut Viitaojan valuma-alueella sijaitsevat tai osittain sijaitsevat turvetuotantoalueet. Viitaojaan laskee tur- vetuotantoalueiden kuivatusvesiä 430 hehtaarin alalta.
Tuotantoalue Tuotantoala v. 2006 (ha)
Tuotannosta poistunut (ha)
Viitasuo 153,8 53,8
Saarisuo 202,0 0
Kynkäänsuo 339,0 25,0
Yhteensä 694,8 78,8
Osa edellä mainituista soista purkaa vetensä kahdelle muulle osavaluma- alueelle (Yli-Tannilan valuma-alue 61.413 ja Vitmaojan valuma-alue 61.416). Kynkäänsuolla on lisäksi 110,4 ha valmistelematonta pinta-alaa, josta vedet laskevat Yli-Tannilan valuma-alueelle.
Siuruanjoen valuma-alueella (61.4) oli vuonna 2006 yhteensä 3 119 ha tuotantokuntoista ja valmistelussa olevaa turvetuotantopinta-alaa. Tuotan- nosta poistunutta pinta-alaa oli 401 ha, josta uudessa maankäytössä oli 125 hehtaaria. Vuosina 1983–2005 Siuruanjoen valuma-alueella on tehty yhteensä 6 341 km metsätalouden ojituksia, joiden hyötypinta-ala on 23 300 ha.
Pääosa Siuruanjoen kuormituksesta on hajakuormitusta. Pistekuormituk- sen osuus on noin 2 %. Pistekuormittajia ovat turvetuotanto, Ranuan jäte- vedenpuhdistamo ja Tervasalmen Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos. Siuruan- joen valuma-alueella asuu noin 5 600 henkilöä ja loma-asuntoja on noin 500. Asutus ja lomamökit ovat keskittyneet pääuoman varteen ja muuta- miin isompiin kyliin. Pellot sijaitsevat pääosin valuma-alueen alaosalla pääuoman varressa ja yläosalla Asmuntin lähistöllä. Turvetuotanto on kes- kittynyt pääuoman keskivaiheille ja alajuoksulle. Metsätaloutta harjoitetaan koko valuma-alueella. Lisäksi jokea kuormittavat yläosan rehevöityneet Ranuanjärvi ja Luiminkajärvi sekä ilmaperäinen laskeuma. Suurin osa Siu- ruanjoen ravinnemäärästä on peräisin luonnonhuuhtoumasta. Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueesta on 66 %.
Vedenlaatu
Hankealueen puhdistetut vedet johdetaan laskuojaa ja Viitaojaa pitkin Siu- ruanjokeen, joka sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä tuotantoalueesta.
Siuruanjoki laskee Iijokeen noin 22 kilometrin päässä Viitaojan purkukoh- dasta.
Ympäristöhallinnon vuosien 2000–2003 vedenlaadun perusteella tehdyssä vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Viitaoja on luokiteltu välttäväksi ja Siuruanjoki tyydyttäväksi.
Vuosina 1991–1994 tehtyjen kuntoonpanovaiheen aikaisten vesistötarkkai- lujen perusteella Kömmäsuolta lähtenyt vesi on ollut humus- ja ravinnepi- toista. Vesi on ollut väriltään tummaa ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla.
Kömmäsuon vedenlaatua on tarkkailtu ennakkoon vuosina 2004–2005.
Ennakkotarkkailupiste on sijainnut laskeutusaltaiden alapuolella (p1). Täs- sä yhteydessä on tarkasteltu myös vuosien 1991–2006 purkuvesistön ve-
denlaatua kahdella pisteellä Viitaojassa ja Siuruanjoen Tannilan velvoite- tarkkailupisteellä (S23). Vedenlaatutiedot on kerätty Hertta-tietokannasta.
Vuosien 2004–2005 ennakkotarkkailutulosten perusteella Kömmäsuolta lähtenyt vesi on ollut humus-, ravinne- ja rautapitoista. Ravinteet ovat olleet suurelta osin epäorgaanisessa muodossa. Korkein fosforipitoisuus havait- tiin elokuussa 2005, jolloin myös rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat kor- keimmillaan. Vesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta.
Viitaojan keskimääräinen happipitoisuus on vuosina 1991–2004 vaihdellut tyydyttävästä hyvään. Kesällä 1991 Viitaojan alemmalla pisteellä ja kesällä 1997 ylemmillä havaintopisteillä havaittiin kuitenkin hieman alentunut hap- pitilanne (kyllästys-% 50 ja 59). Viitaojan vesi on ollut ajoittain hyvin tum- maa, sameaa ja humuspitoista. Keskimääräiset rauta- ja fosforipitoisuudet ovat olleet, korkeita ja suurin osa fosforista on ollut fosfaattimuodossa. Ve- den keskimääräinen laatu on ollut hieman heikompi 3 km ojan suulta ole- valla Viitaojan ylemmällä pisteellä.
Siuruanjoen Tannilan havaintopiste (S23) sijaitsee Viitaojan suulta noin 1,6 kilometriä ylävirtaan. Siuruanjoen pääuoman vesi on väriltään tummaa, ra- vinteikasta sekä humus- ja rautapitoista. Keskimääräisten fosfori- ja a- klorofylllipitoisuuksien perusteella vesi on luokiteltu reheväksi. Vuosina 1991–2006 happitilanne on ollut keskimäärin hyvä. Vesi on ollut lievästi hapanta, mutta pH-arvot ovat vaihdelleet melko suurella välillä (4,0–8,7) eli happamasta emäksiseen. Siuruanjoen Tannilan havaintopaikalla hapen kyllästysasteissa ja kokonaistyppipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suunta vuosina 1991–2006. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole tapahtu- nut suuria muutoksia, pitoisuudet ovat pysytelleet pääosin samalla tasolla.
Veden väriarvot ja humuspitoisuus ovat olleet CODMn-arvojen perusteella kasvussa. Vuosien 1991–2005 aikana a-klorofyllipitoisuudet ovat puoles- taan pienentyneet.
Kalasto ja kalastus
Vuonna 2002 Viitaojassa on kalastanut vain yksi talous. Haukea, särkeä ja ahventa tuli 9 kg. Siuruanjoella useita vuosia kalastaneen kirjanpitokalasta- jan mukaan Viitaojassa ei yleisesti kalasteta, eikä ojalla ole kalastuksellista merkitystä. Viitaojaan ei ole tehty istutuksia.
Vuoden 2004 sähkökoekalastuksissa Viitaojan koskikalasto koostui har- juksesta, mudusta, kivennuoliaisesta, kivisimpusta ja seipistä. Viitaojan alaosan harjustiheys (5,6 yks./100 m2) oli kohtalaisen suuri. Harjukset oli- vat pääasiassa 1-kesäisiä, mutta alueelta tavattiin myös 2-kesäisiä poi- kasia ja yksi 2-vuotias harjus.
Siuruanjoen alaosan kalasto koostuu istutuksin ylläpidettävistä kirjolohi-, taimen- ja harjuskannoista ja tyypillisistä lajeista kuten hauki, ahven ja sär- kikalat. Kirjolohi- ja taimenistutukset on tehty pääosin pyyntikokoisilla ka- loilla. Rapusaaliista suurin osa saadaan Kömmäsuon kuivatusvesien vaiku- tusalueen yläpuoliselta Siuruanjoelta.
Vuoden 2004 kalastustiedustelun mukaan Yli-Iin ja Ala-Siuruan välisellä Siuruanjoen alaosalla kalasti kaikkiaan 238 taloutta eli 56 % alueen talouk- sista. Siuruanjoen alaosalla kalastettiin pääasiassa heittokalastusvälineillä, katiskoilla, koukuilla ja verkoilla. Pienimuotoista ravustusta harjoitti paikalli- sista kalastajista 3 % ja kesämökkiläisistä 7 %. Siuruanjoen rapukanta on säilynyt elinvoimaisena, ja myös pientä rapua tavattiin pyynnin yhteydessä etenkin Siuruanjoen keskiosalla.
Siuruanjoen alaosan kokonaissaalis oli 2 615 kg, josta haukea oli 40 %, ahventa 28 % ja särkeä 20 %. Kirjolohta kokonaissaaliista oli 2 % ja tai- menta ja harjusta yhteensä 2 %. Kaikkiaan saatiin 197 rapua. Pyydysten likaantumisen vaikutuksista kalastukseen kommentoi 92 % kalastaneista.
Likaantuminen oli voimakasta koko kesän ajan, mutta erityisesti vedenkor- keuden voimakkaiden vaihtelujen jälkeen pyydysten likaantuminen oli voi- makkainta. Saaliskalojen makua kommentoi 91 % kalastaneista. Heistä 58 % oli havainnut kalojen maussa poikkeamia ja loput 42 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei maussa ollut huomautettavaa.
Ympäristöriskit
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nime- tään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammu- tuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnetto- muustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilan- teissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla.
Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelas- tusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväk- syvät työmaan palosuojeluvalmiuden.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa ja vesiensuojelurakenteita ja antavat ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoite- taan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus.
T o i mi nn an ja se n va i ku t us t en t a rk ka i lu
Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toimin- noista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot).
Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaiku- tustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalasto ja kalastus).
Hakemukseen on liitetty esitys Kömmäsuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Siuruanjoen alueella on voimassa Ii- joen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustark- kailuohjelma, johon myös Kömmäsuo tullaan liittämään.
V a h in k oj a e s tä vä t to i m en pi t ee t
Hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa kuin kalasto- ja kalastushaittaa. Se esitetään ehkäistäväksi 25 eu- ron vuotuisella kalatalousmaksulla.
T o i mi nn an al o it t am i sl u va n p e r u st el ut
Vapo Oy:llä oli Siuruanjoen valuma-alueella vuonna 2006 tuotannossa tai tuotantokunnossa 1 640 ha ja tuotannosta poistunutta pinta-alaa 85 ha.
Vuoteen 2015 mennessä tuotannosta arvioidaan poistuvan noin 950 ha.
Nykyisin käytössä olevat turvetuotantosuot ovat pääosin ns. ensimmäistä suokertaa, joka tähän saakka on riittänyt turvaamaan energiahuoltoa ny- kyisessä kysyntätilanteessa. Käytössä oleviin turvetuotantoalueisiin sisäl- tyvät turvevarat ovat kuitenkin nopeaa tahtia ehtymässä ja ne eivät ole tu- levaisuudessa riittävät turvaamaan käyttökohteiden polttoraaka-aineen saantia. Samaan aikaan turpeen kysyntä on voimakkaasti kasvamassa.
Kömmäsuon käyttöalueella turpeen kysyntää lisää voimakkaasti Tornion uusi voimalaitos.
Torniossa, Kemissä ja Oulussa on isoja kotimaista polttoainetta käyttäviä kunnallisia ja teollisia käyttäjiä, joiden toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää uusien turvetuotantoalueiden perustamista myös Siuruanjoen valuma-alueelle. Uusien tuotantoalueiden valmistelu tuotantoon kestää vuosia. Jotta huoltovarmuus voidaan turvata ja vakiintuneeseen käyttötar- peeseen perustuvat tuotantomäärät pysyttää tarvittavalla tasolla, uusien tuotantoalueiden valmistelu tuotantoa varten on voitava aloittaa selvästi ennen vanhojen tuotantopinta-alojen laajamittaista poistumista tuotannos- ta.
Hakija on täydentänyt toiminnan aloittamisluvan perusteluitaan lausunnois- ta ja muistutuksista ympäristölupavirastolle antamassaan vastineessa seu- raavasti: Ottaen huomioon alueen koko ja sen nykyinen tila (valmisteltu tuotantokuntoon vuonna 1993), hakemuksen mukaisesta toiminnasta ai- heutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia, että oloja ei voitaisi olen- naisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen mää- räyksiä muutetaan. Ennen kuin alueella voidaan aloittaa ojitukset ja muut päästöjä aiheuttavat toimenpiteet, kasvillisuuskentän tulee olla käytössä.
Koska kasvillisuuskentän valmistuminen käyttökuntoon vaatii ennalta arvi- oiden kaksi kasvukautta, viivästyy hanke kohtuuttomasti, ellei toimin- nanaloittamislupaa saada. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksen mu- kaisesta toiminnasta, joka ensisijaisesti tarkoittaisi vesienkäsittelyrakentei- den rakentamista, ei aiheudu sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia ympäristössä tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, että aloit- tamislupaa ei voitaisi myöntää. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapäätös kumotaan.
Hakija katsoo, että toiminnan aloittamisluvalle on olemassa sekä liiketalou- delliset että ympäristönsuojelulliset perusteet.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
H a k e mu ks e n t ä yd e n n yk s e t
Hakemusta on täydennetty 20.12.2007 muun muassa turvetuotantoaluetta, vesistöä ja kuivatusvesien käsittelyä koskevilla tiedoilla sekä 8.7.2008 kai- vannaisjätteitä koskevalla jätehuoltosuunnitelmalla.
H a k e mu ks e s ta ti edo t t am i nen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Yli- Iin kunnassa 8.2.–10.3.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuu- lutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.2.2008 paikallislehti Rantapoh- jassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkei- nokeskukselta, Yli-Iin kunnalta sekä sen terveydensuojelu-, ympäristön- suojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä vesiensuojelun suunta- viivat vuoteen 2015 -ohjelman mukaisesti turvetuotantoa on suunnattava jo ojitetulle alueelle. Ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että Kömmäsuon hanke täyttää ohjelman vaatimukset.
Ympäristöhallinnon vesien käyttökelpoisuusluokituksessa vuosilta 2000–
2003 Siuruanjoen alaosa kuuluu vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä ja Viitaoja luokkaan välttävä. Siuruanjoen ekologinen tila määritetään luokitte- lussa, joka valmistuu maaliskuussa 2008. Vesienhoitoalueen toimenpide- ohjelma laaditaan vesistöille, jotka luokittelun perusteella ovat hyvää huo- nommassa ekologisessa tilassa. Tavoitteena on vesistöjen hyvä tila vuo- teen 2015 mennessä.
Ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että Kömmäsuolle voidaan myöntää ympäristölupa. Hakemuksen mukaan osavaluma-alueella sijait- sevasta turvetuotannosta on poistunut 78,8 ha vuoteen 2006 mennessä.
Hakemuksen päästölaskelmat on tehty olettaen, että Kömmäsuon kasvilli- suuskosteikko toimii yhtä hyvin kuin pintavalutuskentät. Hakemuksen päästö- ja vaikutusarvio perustuu pintavalutuskentällisten soiden keski- määräisiin ominaiskuormituslukuihin. Näyttäisi siltä, että keskimääräisten lukujen käyttö ei toimi Kömmäsuon tapauksessa, koska hakemuksessa ennakkotarkkailunäytteenoton perusteella arvioitu nykyinen vedenlaatu on huonompi ja päästöt ovat huomattavasti suurempia kuin arvio tulevasta tuotantovaiheen kuormituksesta.
Laskeutusaltaat on mitoitettu oikein. Rinnakkaisia altaita ei yleensä suosi- tella, koska veden jakaminen niille tasaisesti on yleensä vaikeaa. Vesien- käsittelyrakenteeksi suunnitellun kasvillisuuskosteikon puhdistustehosta ei ole varmuutta, joten sen puhdistusteholle on asetettava tavoitetasot. Kas- villisuuskosteikon puhdistusteho on todennettava kentän ylä- ja alapuolisin näyttein. Mikäli tarkkailu osoittaa, ettei tavoitetasoon päästä, tehokkaam- masta vesienkäsittelymenetelmästä on esitettävä suunnitelma.
Vaikutustarkkailulla on varmistettava, ettei hanke vaikuta Siuruanjoen ti- laan heikentävästi. Kömmäsuon tarkkailu voidaan liittää osaksi Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuoh- jelmaa. Kömmäsuon vesistötarkkailuksi on esitetty kahtena lupajakson vuonna vedenlaadun tarkkailua kahdesta turvetuotantoalueen alapuolises- ta tarkkailupaikasta Viitaojasta (Vii3 ja Vii0), jotka ovat myös Viitasuon ja Kynkäänsuon turvetuotantoalueiden tarkkailupisteitä. Vesistötarkkailua pi- tää olla myös kuntoonpanovaiheessa.
Laskeutusaltaat ja kasvillisuuskosteikko on rakennettava ensin. Pintaa ir- rottavia toimia ei saa aloittaa keväisin ennen kuin vedet johdetaan kasvilli- suuskosteikolle. Pumppausta kosteikolle on jatkettava syksyllä mahdolli- simman pitkään tuotantotilanteesta riippumatta. Vesiensuojelua (mukaan lukien pumppaus kosteikolle) on toteutettava myös mahdollisten tuotanto- katkosten aikana. Mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava
heti ympäristökeskukseen. Häiriöt on korjattava heti ja kirjattava myös käyttöpäiväkirjaan. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamäärä- ysten tarkistamishakemukseen. Olisi järkevintä, jos lupamääräysten tarkis- taminen saataisiin samaan rytmiin muiden samalla osavaluma-alueella si- jaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa. Se ei liene mahdollista, sillä Saa- risuon, Kynkäänsuon ja Viitasuon lupamääräysten tarkistamishakemukset on jätettävä vuoden 2013 loppuun mennessä.
Ympäristökeskus on todennut, että ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet (ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto) aiheuttavat ve- sistöön peruuttamattomia päästöjä. Aluetta olisi lisäksi hankala ennallistaa ennen toimintaa olevaan tilaansa, mikäli osoittautuisi, ettei hankkeelle voi- da lupaa myöntää.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakemus Kömmäsuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseksi Siuruanjo- keen on aiemmin hylätty katselmustoimituksen jälkeen Pohjois-Suomen vesioikeuden ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksillä, kun erityisesti typpi- kuormituksen katsottiin olevan joen sietokykyyn nähden liian suuri. Siuru- anjoen tila ei nykyäänkään ole oleellisesti parempi, joskin kokonaistyppipi- toisuudessa on havaittu lievä laskeva suuntaus. Koska Kömmäsuo on ver- rattain pieni ja vesistöalueella on ennusteen mukaan lähivuosina poistu- massa tuotannosta runsaasti pinta-alaa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa voidaan kuitenkin nyt myöntää.
Kömmäsuon pintavalutus/kasvillisuuskenttä on tarkoitus perustaa sarkaoji- tetulle ja tuotantokuntoon valmistellulle alueelle, joka sittemmin on heinitty- nyt. Ratkaisun toimivuudesta ei ole juuri kokemuksia. Kentän ennalta arvi- oiden epävarman toiminnan vuoksi lupapäätöksessä on määrättävä puh- distustuloksen raja-arvot. Mikäli vaadittua tulosta ei saavuteta, vesienkäsit- telyä on parannettava.
Siuruanjoelta on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvir- heitä. Vuotta 2002 koskeneeseen kalastustiedusteluun vastanneista pää- osa piti jokea välttävänä tai huonona kalavetenä ja arvioi sen tilan 2000- luvulla joko pysyneen ennallaan tai huonontuneen. Vuoden 2004 tieduste- lun tulokset ovat saman suuntaisia. Harjuksen yksikkösaalis on laskenut ja sähkökalastustietojen mukaan poikastuotanto on ollut vaihtelevaa. On mahdollista, että kuormituksen aiheuttama lisästressi on voimistanut har- juksen luontaista kannanvaihtelua. Työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että kalasto- ja kalastushaitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävin toimin. Hakijan esitys maksun suuruudesta on kuitenkin aiheutu- vaan haittaan nähden liian alhainen.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole ympäristönsuojelulain 101 §:n tarkoitettu perusteltu syy aloitta- misluvan myöntämiseksi. Kömmäsuo on valmisteltu tuotantokuntoon 15 vuotta sitten, mutta tuotantoa ei ole aloitettu, joten sen aiheuttama vesistö- kuormitus on kentän kasvittumisen johdosta nykyisellään vähäinen. Toi- minnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajaksi, mikä tekisi muutoksenhaun pykälässä tarkoitetulla tavalla hyödyttömäksi.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että edellytyksiä toiminnanaloit- tamisluvan myöntämiselle ei ole.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt, että lupa voidaan myöntää tois- taiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Vesienkäsittelylle on määrättävä vähimmäisteho.
Mikäli tuloksia ei saavuteta, vesienkäsittelyä on parannettava. Hakija on määrättävä maksamaan kuntoonpanotöiden aloittamisvuodesta alkaen 200 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi Siuruanjoen vesistö- alueella. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kömmäsuo voidaan liittää jo hyväksyttyyn Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon vaikutustarkkai- luohjelmaan.
3. Oulunkaaren ympäristöpalvelut
Oulunkaaren ympäristöpalvelut puoltaa Kömmäsuon turvetuotantoa, jos si- tä vastaava turvetuotantopinta-ala poistuu käytöstä muualta Siuruanjoen vesistöalueelta.
M u i s t u t u k s e t
4. Iijoen vesistön kalastusalue
Iijoen vesistön kalastusalue vaatii ympäristöluvassa määrättäväksi kalasto- ja kalastushaitasta vuotuiseksi kalatalousmaksuksi viisi euroa tuotantoala- hehtaaria kohti, mikäli ympäristölupa myönnetään. Turvetuotanto kuormit- taa jo nykyisin Siuruanjokea niin voimakkaasti, että joen arvokalakannat ovat kalatalousmaksuilla suoritettavien istutusten varassa.
5. Oijärven paliskunta
Paliskunta ei vastusta luvan myöntämistä, mutta on vaatinut, että tuotanto- alueen ojitusta toteutettaessa toiminnaharjoittajan pitää olla yhteydessä paliskuntaan, poroilla tulee olla vapaa oleskeluoikeus tuotantoalueella ja mikäli porot aiheuttavat haittaa tai vahinkoa turvetuotannolle, paliskuntaa ei voida katsoa korvausvelvolliseksi.
6. AA, Siperia RN:o 29:8
Muistuttaja on vaatinut, että ympäristöluvassa Vapo Oy määrätään raken- tamaan ja kustantamaan kaksi erillistä metsätalouskoneiden ja puukuor- man kantavaa siltaa rajanaapurina olevalla tilalla kulkevan veto-ojan yli se- kä pitämään huolta sillan kunnosta koko turvetuotantokauden ja alueen jälkihoidon siirtymäkauden aikana. Sillat tulee rakentaa ennen kuin toimin- ta turvetuotantoalueella aloitetaan. Lisäksi Vapo Oy:n tulee pitää huolta ve- to-ojan kunnosta, ettei se aiheuta haittaa tai vahinkoa tilan omistajalle. Jos näin käy, Vapo Oy:n tulee korvata tilan omistajalle vahinko täysimääräise- nä. Jos yritys vaihtuu, edellä mainitut vastuut ja velvoitteet on siirrettävä uudelle yrittäjälle.
Muistuttaja toteaa myös, että Vapo Oy ei ole tehnyt sopimusta muistuttajan kanssa vetoviemärin vetämisestä tai sen sijainnista Siperia-tilalla.
H a k i ja n va s t in e
Ympäristölupavirastoon 22.4.2008 saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Suunnitellun ruokohelpikosteikon kunnostustoimenpidemahdollisuuksia on useita. Kun alueella on tehty valmisteluun liittyviä toimenpiteitä vuosina 1990–1993, joka saralta ei ole tasoitettu ojamaita. Näitä voidaan käyttää ojien tukkimiseen tekemällä ojakatkoksia. Toisena vaihtoehtona on ottaa tasaisesti kentältä turvetta ja polkea se sarkaojiin. Näin saadaan samalla muotoiltua kasvillisuuskentän pinta tasaiseksi ja sopivan viettäväksi keräi- lyojaan nähden. Suunnitellun kentän alueella turvepaksuus on 1,0–1,7 metriä, joten turpeen määrä ei ole rajoittava tekijä kentän rakentamisessa.
Jos luonnostaan alueelle tullut kasvillisuus on tiheää ja ojat pystytään tuk- kimaan ilman kasvillisuuden poistamista, kenttä voidaan perustaa myös niin, että osalle aluetta kylvetään ruokohelpi ja osalle jää luonnonkasvilli- suus. Tällöin varmistetaan, ettei oikovirtauksia pääse syntymään.
Koska kasvillisuuskentälle kylvetään ruokohelpeä, kasvillisuuden kehitty- minen vaatii kaksi kasvukautta. Kentän perustaminen vaatii kentän muotoi- lun, penkereiden rakentamisen ja tämän jälkeen ruokohelven kylvämisen.
Ruokohelpi kylvetään keväällä ja sen annetaan kasvaa kaksi kesää. Kol- mantena kesänä kentälle voidaan pumpata vesiä. Kenttä olisi näin käyt- töönotettavissa kahden kasvukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Rinnakkaisille laskeutusaltaille veden jakaminen tasaisesti on nykyisillä ja- kokaivoilla mahdollista, varsinkin kun vain kaksi allasta on rinnakkain.
Hakijalla on kokemusta vastaavanlaisten ruokohelpikosteikkojen toimin- nasta, ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Vaatimus puhdistustehon tavoi- tetasosta tulee hylätä. Puhdistusteho ei yksin kerro kentän tehokkuudesta ja toimivuudesta, koska joissakin tapauksissa jo kentälle tuleva vesi voi olla suhteellisen hyvälaatuista, jolloin teho voi jäädä pieneksi, vaikka kuormitus olisi pieni. Mikäli puhdistustehon tavoitearvot kuitenkin määrätään, puhdis- tustehokkuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon kentälle johdettavan veden laatu.
Lisäksi hakija on huomauttanut, että Kömmäsuon nykyisestä vedenlaadus- ta ja kuormituksesta ei voi tehdä johtopäätöstä kasvillisuuskentällä käsitel- lyn veden laadusta ja kuormituksesta.
Hakija on ympäristökeskuksen kanssa yhtä mieltä siitä, että Kömmäsuon lupamääräysten tarkistamishakemuksen ajankohdan on oltava myöhem- min kuin osavaluma-alueen muiden turvetuotantoalueiden. Lupakaudesta tulisi muutoin kohtuuttoman lyhyt.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Kasvillisuuskentän puhdistustehon raja-arvojen osalta hakija viittaa koh- dassa 1 lausumaansa.
Hakija on katsonut esittämänsä kalatalousmaksun olevan perusteltu. Ver- rattuna samalla osavaluma-alueella sijaitseviin turvetuotantoalueisiin, työ- voima- ja elinkeinokeskuksen esittämä maksu (3,5 €/ha) on kohtuuttoman suuri ottaen huomioon pinta-ala, vesienkäsittelymenetelmä ja vesistövaiku- tukset. Samalla osavaluma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden ka- latalousmaksut ovat seuraavat: Viitasuo 2,7 €/ha, Kynkäänsuo 1,4 €/ha ja Saarisuo 0,8 €/ha.
Lisäksi hakija on huomauttanut, että muutama vuosi sitten turpeen kysyntä laski voimakkaasti päästökaupan alkaessa. Turpeen nykyinen voimakas kysyntä ei tällöin ollut ennakoitavissa, eikä lupia voitu hakea epävarmassa tilanteessa ikään kuin varmuuden vuoksi.
4. Iijoen vesistön kalastusalue
Vaatimus kalatalousmaksun osalta tulee hylätä. Perusteluinaan hakija on viitannut kohdassa 2 lausumaansa. Kömmäsuo turvetuotantoa varten oji- tettuna alueena ei lisää päästöjä vesistöön.
6. AA
Kömmäsuon laskuoja Viitaojaan on olemassa oleva kohtuullisen iso oja.
Näin tuotantoalueen käyttöönotto ei tuo muutoksia tilan jakautumiseen kahteen osaan, eivätkä vesimäärät lisäänny ojassa. Vaatimus tulee siten hylätä. Lisäksi hakija on todennut, että oja-aluesopimukset ojaosuudelle on tehty jo vuonna 1987 silloisen maanomistajan kanssa (Polviaho RN:o 29:5). Tila on Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan lakannut olemasta ja jakautunut kahteen tilaan: Siperia RN:o 29:8 ja Polviaho RN:o 29:9. Oja- aluesopimus rasittaa myös uutta maanomistajaa.
MERKINTÄ
Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.7.1999 antama päätös nro 23/99/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.
RATKAISUN PERUSTELUT
1) Ympäristönsuojelulain 42 §:n perusteella luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kans- sa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa myöskään sijoittaa asemakaavan vastaisesti.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
2) Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.7.1999 antama päätös nro 23/9/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden 14.9.2000 antama päätös
Pohjois-Suomen vesioikeus on hylännyt Kömmäsuon turvetuotantoalueen vesien johtamisen Viitaojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Vaasan hallinto- oikeus on pysyttänyt vesioikeuden päätöksen.
Hakemuksen mukaan Kömmäsuon tuotantopinta-ala on auma-alueineen 62,4 ha ja vedet johdetaan Viitaojaan kahden laskeutusaltaan kautta. Pin- tavalutuskentäksi sopivaa aluetta ei ole, koska suon ympäristö on ojitettu.
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen perustelujen mukaan Siuruanjo- en vesistöalueella sijaitsee tällä hetkellä noin 30 viiden eri turvetuottajan hallussa olevaa ja tuotannossa olevaa turvetuotantoaluetta, joiden yhtei- nen tuotantopinta-ala on noin 3 000 hehtaaria. Lisäksi tuotantoalueita on tuotantokunnossa ja kunnostettavana niin, että tuotantopinta-ala tulisi ole- maan yli 4 200 hehtaaria, mikäli katselmustoimituksessa mukana olleille soille luvat myönnettäisiin hakemusten mukaisina. Siuruanjoen keski- ja alaosalle kuivatusvedet johdetaan noin 25 suolta. Jo nykyisen turvetuotan- non osuus Siuruanjokeen kohdistuvasta kuormituksesta erityisesti joen keski- ja alaosalla on varsin huomattava.
Kömmäsuon tuotantoalue on hakijan ilmoituksen mukaan sarkaojitettu Ou- lun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuosina 1990–1991. Hakija on ilmoi- tuksensa mukaan valmistellut alueen tuotantokuntoon vuonna 1993. Kun- toonpanotöiden seurauksena alueelta tuleva valuma on lisääntynyt sekä alueelta kuivatusvesien mukana vesistöön joutuva kuormitus on lisääntynyt peruskuivatuksen johdosta luonnontilaisiin olosuhteisiin verrattuna. Vesi- oikeuden toimittamassa tarkastuksessa alueen havaittiin kasvavan korke- aa heinää, joka sitoo ja käyttää alueen ravinteita. Alueelta tuleva kuormitus onkin mitä ilmeisimmin alentunut. Tuotannon aloittaminen merkitsisi vesis- tökuormituksen lisääntymistä Viitaojassa ja Siuruanjoen alaosalla, joihin vesialueisiin kohdistuu jo ennestään huomattavaa turvetuotannosta johtu- vaa kuormitusta.
Kömmäsuolta ei hakemuksen mukaan ole toistaiseksi tuotettu turvetta, ei- kä tuotannon aloittamisesta ole tarkempaa tietoa. Alue voidaan katsoa ha- kijayhtiön tuotantoreserviksi. Vapo Oy:llä on Siuruanjoen vesistöalueella vesioikeuden myöntämiä lupia ja nyt vesioikeus myöntää lupia turvetuotan- toalueiden vesien johtamiseksi. Niin ikään Vapo Oy:llä on vesioikeudellisia lupia turvetuotantoalueiden vesien johtamiseksi lähivesistöalueilla. Hake- muksessa tarkoitetun toiminnan hyötyä yleiseltä kannalta katsottuna on ar- vioitava huomioon ottaen myös nämä hakijayhtiön toiminnan kannalta kes- keiset seikat sekä tällä hetkellä tiedossa oleva Kömmäsuolta saatavissa olevan energiatarpeen käyttötarve.
Asiantuntija Aulis Kaasinen on lausunnossaan katsonut, että Kömmäsuolle rakennetut kaksi rinnakkaista laskeutusallasta ovat hyväkuntoisia ja niitä voidaan pitää jokseenkin toimivina. Kemikalointia Kaasinen ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena, koska sillä ei pystytä olennaisesti vaikuttamaan tuotantoalueelta tulevaan typpi- ja varsinkaan ammoniumtyppikuormituk- seen. Liukoisia ravinteita vesistä poistavaa pintavalutustekniikkaa tai muu- takaan vastaavantehoista menetelmää ei kuitenkaan Kömmäsuolla hake- muksen mukaan oteta käyttöön. Kömmäsuolta tuleva vesistökuormitus tu-
lisi näin ollen olemaan vesistön kannalta haitallisimman kuormituksen, liu- koisten ravinteiden osalta suurempi kuin muilta vastaavankaltaisilta tuotan- toalueilta tuleva kuormitus.
Joulukuussa 1997 julkaistusta selvityksestä "Siuruanjoki kuntoon yhteis- työhanke, kuormitusselvitys ja toimintaohjelma", jonka rahoittajana on ollut myös hakija, ilmenee, että nykyinen kuormitus on ylittänyt Siuruanjoen sie- tokyvyn. Tämän osoittavat selvityksen mukaan viime vuosina esiintyneet sinileväkukinnat sekä kaloissa esiintyneet makuvirheet ja verkkojen limoit- tuminen. Siuruanjoen alaosalla merkittävä hajakuormituksen lähde on tur- vetuotanto, jonka päästöjä voidaan vähentää teknisin tai tuotannollisin me- netelmin. Vaihtoehtona on vesistöaluekohtaisen kuormitus- tai tuotantota- son määrittäminen.
Siuruanjoen tila osoittaa, että jokeen kohdistuva ravinnekuormitus on joen sietokykyyn nähden liian suuri ja vesistökuormitusta on tarpeen vähentää.
Hakijankin selvityksen mukaan ravinnetasapainosuhteen perusteella mini- miravinne Siuruanjoessa on typpi, mihin viittaavat myös sinileväsamen- nukset 1990-luvun puolivälissä. Erityisesti epäorgaanisen typen kuormitus- ta, jonka kuormituslähde muun muassa turvetuotanto on, tulisi Kaisa Heik- kisen asiantuntijalausunnon mukaan vähentää.
Turvetuotannon vesistä jo nykyisellään Siuruanjokeen tuleva kuormitus ai- heuttaa katselmustoimituksessa tehtyjen selvitysten mukaan kalataloudel- lisia vahinkoja. Näitä vahinkoja aiheutuisi tuotannon aloittamisesta synty- vän lisäkuormituksen seurauksena vielä tähän astista enemmän.
Kömmäsuon tuotannon yhteydessä vapautuvien kuivatusvesien johtami- sesta vesistössä aiheutuvat haitat ovat edellä mainituista syistä sekä ylei- sen että yksityisen edun kannalta katsottuna saatavaan etuun verrattuna vähäistä suuremmat. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon vesilain 10 luvun 2a §:n ja 24 §:n 1 momentin säännökset vesioikeus katsoo, etteivät luvan myöntämisedellytykset hakemuksen osalta täyty.
3) Nyt käsiteltävänä oleva hakemus
Hakemuksen mukaan Kömmäsuon tuotantopinta-ala auma-alueineen on 57,5 ha ja Viitaojaan johdettavat veden käsitellään sulan maan aikana kahdella laskeutusaltaalla ja kasvillisuuskosteikolla ja muulloin kahdella laskeutusaltaalla.
4) Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädän- nön uudistamiseksi (HE 841/1999 vp)
Ympäristönsuojelulain 42 §:n (Luvan myöntämisen edellytykset) perustelu- jen mukaan laissa luovuttaisiin voimassa olevan vesilain 10 luvun 24 §:n mukaisesta intressivertailusta, jonka mukaan lupa on voitu myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäiseksi eikä pilaantumista aiheuttavan aineen poistaminen tai ympäristöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin muulla ta- voin mahdollista.
Hallituksen esityksen mukaan intressivertailusäännöksen poistaminen ei tarkoittaisi ympäristönsuojelun tason heikentämistä. Eräänlaista intressi- vertailua sisältyisi myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn.
Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa otettaisiin huomioon intressivertailuun verrattavia seikkoja, kun lupamääräyksiä suhteutetaan toiminnan vaikutuk- siin.
5) Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotantoalueet
Hakemussuunnitelman liitteenä olevan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotanto- alueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006–2015 mukaan Siuruanjoen valuma-alueella on 31 kuuden eri turvetuottajan hal- lussa ja tuotannossa olevaa turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen tuotanto- pinta-ala on 3 146 ha. Kuntoonpanovaiheessa on lisäksi 35 ha ja tuotanto- kunnossa 67 ha. Siuruanjoen keski- ja alaosalle johdetaan vedet 16 suol- ta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä noin 2100 ha ja lisäksi tuotanto- kunnossa on 67 ha. Viitaojan valuma-alueella on Viitasuo, Saarisuo ja osa Kynkäänsuosta. Niiden tuotannossa oleva ala on yhteensä 381 ha ja tuo- tantokunnossa oleva ala 49 ha. Siuruanjoen valuma-alueella tai Siuruanjo- en keski- ja alaosalla oleva turvetuotantopinta-ala ei ole oleellisesti muut- tunut edellä mainitussa vesioikeuden päätöksessä esitetystä.
Vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesien keskimääräistä ve- den laatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja virkistys- käyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmi- sen toiminnan vaikutuksien mukaan. Pintavedet luokitellaan viiteen luok- kaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Ympäristöhallinnon laatiman vuosien 2000–2003 käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Viitaoja on luokkaa välttävä ja Siuruanjoki luokkaa tyydyttävä.
Kömmäsuolta Viitaojaan johdettavat vedet on tarkoitus käsitellä kasvilli- suuskosteikolla sulan maan aikana. Se poistaa myös ravinteita, joten me- netelmää voitaneen pitää turvetuotannon vesien puhdistuksessa ympäris- tön kannalta parhaana käyttökelpoisena tekniikkana, ilmeisesti kuitenkin epävarmempana kuin pintavalutusta. Kuten hakemuksen täydennyksen liit- teestä 5) ilmenee, pintavalutuskentälläkään ei aina voida olennaisesti pie- nentää vesistöön joutuvaa kuormitusta ja näin estää ympäristön pilaantu- mista ja vesistöhaittoja. Erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ai- heutuisi merkittäviä pilaamisvaikutuksia. Siuruanjoki ei ennestään kuormit- tuneena vesistönä kestä Kömmäsuon kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvaa lisäkuormitusta. Siuruanjoen keski- ja alaosalla olevilla tuotan- toalueilla ei hakemuksen mukaan tuotantopinta-alaa lähivuosina poistu oleellisesti tuotannosta, eikä näin ollen ole odotettavissa vesistöön joutuvi- en päästöjen olennaista pienenemistä.
Turvetuotannon loppumisen seurauksena alueen vesistökuormitus ja kuormituksen aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset eivät heti lakkaa, vaan vesistön tilan parantuminen tapahtuu vähitellen. Siten turvetuotanto- pinta-alojen vähentymistä tai tuotannon loppumista ei voida sellaisenaan käyttää perusteena luvan myöntämiseen turvetuotannolle samalla vesistö- alueella heti tuotantopinta-alan vähentymisen ja loppumisen jälkeen.
Edellä esitetyillä perusteilla suunnitellusta hankkeesta aiheutuisi yhdessä muiden ympäristöä kuormittavien toimintojen kanssa merkittävää ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa ja muun muassa virkistyskäytön ja kalas- tuksen osalta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, joten lupaa ei voida myöntää.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnot, muistutukset ja mie- lipiteet. Hakemuksen tultua hylätyksi enemmän lausunnon antaminen ei ole tarpeen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 42 § 1 momentti 2) ja 4) kohdat
KÄSITTELYMAKSU
R a t k ai s u
Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa.
P e r u s te lut
30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksu on 4 600 euroa.
O i k e us o hj e
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Kristiina Toivila
Simo Perkkiö Mikko Keränen
Tarja Savela
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkas- tava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Asiassa on äänestet- ty.
Tiedustelut: ympäristöneuvos Mikko Keränen, puh. 0400 364 121 tai 020 690 182.
TS/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Eriävä mielipide Liite 3 Äänestyslausunto
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 6.4.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08 8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8–16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Päätös nro 11/09/1
Esittelijä Tarja Savelan eriävä mielipide
Myönnän ympäristöluvan Vapo Oy:lle Kömmäsuon turvetuotantoon Yli-Iin kunnassa Viitaojan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä il- menee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 57,5 hehtaaria.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Myönnän Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen ennen tämän päätök- sen lainvoimaiseksi tulemista vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluvan kasvilli- suuskosteikon osalta. Luvan saajan on asetettava 2 000 euron suuruinen vakuus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ympäristön saattami- seksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1. Kömmäsuon vedet saa johtaa hakemuksen lisäselvityksen liitteenä 4 olevan kartan MK 1:25 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jäl- keen laskuojan kautta Viitaojaan.
2. Kömmäsuon turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 vedet on käsiteltävä hakemuksen lisäselvityksen liitteenä 3 olevan piirustuksen "Köm- mäsuo. Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" MK 1:10 000 mukai- sesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan, kui- tenkin vähintään 1.5.–30.11., kasvillisuuskosteikon avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Kasvillisuuskosteikon ra- kentamistapa on hyväksytettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksella ennen rakentamisen aloittamista. Vesienkäsittelyä on jatketta- va myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana.
Luvan saajan on kahden ensimmäisen tuotantokauden jälkeen toimitet- tava ympäristölupavirastolle vuoden vaihteeseen mennessä selvitys laskeutusaltaita tehokkaamman vesienkäsittelyn hyödyistä talviaikana ja sitä koskeva hakemus.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteput- ket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja kasvilli- suuskosteikon on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kosteikon alapuo- lelle on asennettava mittapato.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää tur- peen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalu- een ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin ja kuntoonpanosuunnitelmaan saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityisen etuun.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokooja- ojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyt- tyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkas- tettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotan- toalueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.
5. Kokooja- ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähin- tään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottami- seksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300–400 metrin välein eris- tys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kal- tevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa.
Päästöt ilmaan ja melu
6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämis- tä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Varastointi ja jätteet
7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristöl- le. Jätteet on lajiteltava Yli-Iin kunnan jätehuoltomääräysten mukaises- ti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitet- taessa on laadittava siirtoasiakirja. Ongelmajätteet on pakattava tiivii- seen jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saa- jan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmu- kaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjät- teen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lain- voimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jät- teen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista.
8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoai- nesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava yli- täytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen tor- juntaan.
10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- le sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeusti- lanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava liitteenä olevan Kömmäsuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaisesti.
12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen osana vuoteen 2012 voimassa olevaa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustark- kailuohjelmaa siten täydennettynä, että vesinäytteitä otetaan myös kuntoonpanoaikana.
13. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua sekä raportointia voidaan muut- taa päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus voi tarkentaa ka- lasto- ja kalastustarkkailua ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Kunnossapitovelvoitteet
14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
Kalatalousmaksu
15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastuk- selle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpa- non aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi- tettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta pois- tettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kaut- ta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuo-
den ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettami- sesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tar- peettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaiku- tustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristö- keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoi- tovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle mää- rätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Luvan saajan on maksettava Viitaojan varrella sijaitsevien erityiseen käyt- töön otettujen kiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta kertakorvaukset vuosilta 2010–2018 seuraavasti:
Tila RN:o Ilmoitettu omistaja Kertakorvaus
vuosilta 2010–2018, € Takalo 5:4 Kaarre Jaakko ja Hanna 100
Vaarala 5:30 Mursu Seppo 100 Heikkilä 5:33 Huovinen Matti ja Milja 100
Korvaukset on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen maksetuille korvauksil- le on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyk- sikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoi- tettu viitekorko.
Luvan myöntämisen edellytykset
Kömmäsuon turvetuotantoalue on uusi kokonaan ojitetulla alueella sijait- seva tuotantoalue. Sillä tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelua vaati- via lajeja ja luontotyyppejä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaises- ti.
Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskosteikon avulla. Vedet on määrätty johdettavaksi kasvillisuuskentälle marraskuun loppuun saakka eli kuukautta pitempään kuin tällä alueella yleisesti tähän saakka on määrätty.
Talvivaluma on niin vähäinen, että sen osalta laskeutusaltaita voidaan tois- taiseksi pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Luvan saajalta on kuitenkin edellytetty selvitystä tehostetun vesienkäsittelyn hyödyistä talviai- kana ja sitä koskevaa hakemusta. Vesienkäsittely täyttää alkuvaiheessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kömmäsuon olosuhteissa.
