YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/09/2
Dnro Psy-2008-y-209 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2009
ASIA Pehkeensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Utajärvi ja Muhos
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ ... 3
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 4
Yleiskuvaus toiminnasta ... 4
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön ... 8
Tuotantoalueen nykytila ... 8
Asutus ja maankäyttö ... 8
Suojelukohteet ja pohjavesialueet ... 9
Vesistö ... 9
Ympäristöriskit ... 10
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 10
Vahinkoja estävät toimenpiteet ... 11
Korvaukset ... 11
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11
Hakemuksen täydennykset ... 11
Hakemuksesta tiedottaminen ... 11
Lausunnot ... 11
Muistutukset ... 12
Hakijan vastine ... 13
MERKINTÄ ... 13
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 14
Ympäristöluparatkaisu ... 14
Lupamääräykset ... 14
Päästöt vesiin ... 14
Päästöt ilmaan ja melu ... 15
Varastointi ja jätteet ... 15
Häiriö- ja poikkeustilanteet ... 16
Tarkkailut ... 16
Kunnossapitovelvoitteet ... 16
Kalatalousmaksu ... 17
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito ... 17
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen ... 17
Luvan voimassaolo ... 17
Lupamääräysten tarkistaminen ... 18
Korvattava päätös ... 18
RATKAISUN PERUSTELUT ... 18
Luvan myöntämisen edellytykset ... 18
Lupamääräysten perustelut ... 18
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 19
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 20
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 20
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 20
KÄSITTELYMAKSU ... 20
Ratkaisu ... 20
Perustelut ... 20
Oikeusohje ... 21
MUUTOKSENHAKU ... 22
H AKEMUS
Vapo Oy on 30.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pehkeensuon 176,7 hehtaarin suuruisen, tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Utajärven kunnassa.
LUV AN H AKEMISEN PERU STE J A LUP AVIR ANOM AISEN TOIM IV ALT A
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
H AKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa ko ske vat luvat, sopimuk set ja aluee n kaa voitust ilanne
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 3.11.2000 antamallaan päätök- sellä nro 60/00/2 myöntänyt Vapo Oy:lle vesilain mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan luvan Pehkeensuon 221,1 hehtaarin suuruisen turvetuo- tantoalueen puhdistettujen vesien johtamiseen Utosjokeen, eristysojan 2 vesien johtamiseen Koivujoen kautta Sanginjokeen, eristysojan 5 vesien johtamiseen pintavaluntana Matkalampeen ja muiden eristysojien vesien johtamiseen Utosjokeen sekä turpeen irrottamiseen ja käsittelyyn. Päätök- seen sisältyvät seuraavat, ympäristöluvan hakemista koskevat määräyk- set:
"Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen irrottamista ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupa- virastolle ympäristölupaa koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavi- rasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Ympäristölupahakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä rapukantaan, kalastoon ja kalastukseen ja ehdo- tus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Li- säksi hakemukseen on liitettävä tarvittaessa selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi toteutusaika- tauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltu- vin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
Luvan saajan on ympäristölupahakemuksen yhteydessä esitettävä suunni- telmat alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mi- käli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2009, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelmat alueen jälkikäytöstä ja sen vaatimista tarkkailusta ja vesien- suojelutoimista sekä esitys kunnostustoimista ja jälkikäytöstä mahdollisesti
aiheutuvien vesistön pilaantumisesta johtuvien vahinkojen poistamisesta tai korvaamisesta."
Vapo Oy:llä on Pehkeensuolla omistuksessaan noin 202 hehtaaria ja vuok- rattuna noin 108 hehtaaria.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Pehkeensuon alueella ei ole kaavamerkintöjä. Pohjakarttamerkinnöissä tuotantoalue näkyy tuotannossa olevana turvesuona. Lähimmillään yli kilometrin päässä tuotantoalueen lounaispuolella ja vajaan kolmen kilometrin päässä alueen koillispuolella sijaitsevat maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittäviksi merkityt Kemilän ja Sanginjärven viljelymaisema- alueet. Vajaan kahden kilometrin päässä tuotantoalueen kaakkoispuolella on kiinteä muinaisjäännös. Moottorikelkkailureitti kulkee yli kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoispuolella.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Pehkeensuo sijaitsee Utajärven kunnassa noin kahdeksan kilometriä kun- takeskuksesta koilliseen. Turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on 164,2 hehtaaria, ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 12,5 hehtaaria. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvit-taessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Uusien auma-alueiden sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen.
Suolla on tuotettu turvetta vuodesta 1986 alkaen. Alkuperäisestä 218,3 hehtaarin tuotantopinta-alasta on vuoden 2008 loppuun mennessä poistunut 41,6 hehtaaria. Pehkeensuon tuotantoaika on vielä noin 15 vuot- ta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja edelleen alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen uuteen käyttömuotoon, josta maan- omistajat päättävät.
Pehkeensuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKU-menetelmällä. Keski- määräinen vuosituotantomäärä on noin 85 000 m3. Keräilyä edeltävät työ- vaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen.
Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittä- jät. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Oulussa sijaitseviin käyttökohtei- siin.
Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja raken- nelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kan- nalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomista- jien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuo- tannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoi- ta välittömästi noin 11 henkilötyövuotta.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Pehkeensuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan kolmella laskuojalla Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kolme padottavalla rakenteella ja pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta ja yksi pumppausallas sekä kolme pintavalutuskenttää ja yksi haihdutuskenttä. Vedet johdetaan pinta- valutuskentille ympärivuotisesti. Pintavalutuskentälle 1 vedet pumpataan ja kentille 2–3 vedet johdetaan painovoimaisesti. Lohkon 4 kuivatusta tehos- tetaan tuotantoaikana kevytpumppaamolla, jolloin vedet pumpataan las- keutusaltaasta pintavalutuskentälle menevään kokoojaojaan. Haihdutus- kenttä on käytössä vain sulan maan ajan.
Pintavalutuskentälle 1 johdetaan lohkojen 1 ja 2 vedet yhteensä 113,3 hehtaarin tuotantoalueelta. Kentän koko valuma-alue on 139,3 heh- taaria. Kentän pinta-ala on 7,8 hehtaaria, mikä on 6,9 % tuotantopinta- alasta ja 5,6 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskentälle 2 johdetaan lohkon 4 vedet 20,7 hehtaarin alueelta ja pintavalutuskentälle 3 lohkon 5 vedet 25,3 hehtaarin alueelta. Kenttä 2 on 1,8 hehtaarin kokoinen ja sen osuus valuma-alueen pinta-alasta on 8,7 %. Pintavalutuskentän 3 vastaavat luvut ovat 2,8 hehtaaria ja 11,1 %. Kenttien 2 ja 3 valuma-alueet ovat kokonaisuudessaan tuotantoaluetta. Haihdutuskentälle johdetaan loh- kon 3 vedet 17,4 hehtaarin alueelta. Kentän koko valuma-alue on 33 heh- taaria.
Pehkeensuon turvetuotantoalue on vuodesta 2004 lähtien ollut Pohjois- Pohjanmaan alueen turvesoiden päästötarkkailussa ympärivuotisena päästötarkkailukohteena.
Tarkkailutulosten perusteella Pehkeensuolta lähtevässä vedessä on ollut jonkin verran enemmän typpeä kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan pintavalu- tuskentällisillä soilla keskimäärin. Fosforipitoisuudet ovat olleet suunnilleen keskimääräistä tasoa. Happea kuluttavan aineksen sekä kiintoaineen pitoi- suudet ovat olleet samaa tasoa tai hieman suurempia kuin pintavalutus- kentällisillä soilla keskimäärin. Kuntoonpanovaiheessa olleen lisäalueen kuivatusvedessä oli vuosina 2001–2003 runsaasti typpeä sekä orgaanista ainesta, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa tai alhaisempia kuin tuotantovaiheen pitoisuustaso.
Pehkeensuolla on tarkkailtu vesienkäsittelyn puhdistustehoa ottamalla vuosina 2005–2006 näytteitä pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolelta. Ken- tät ovat toimineet pääsääntöisesti melko hyvin, mutta syksyllä 2006 kentäl- tä 1 huuhtoutui humusta, kiintoainetta ja fosforia.
Kiintoaineen ominaispäästöt ovat olleet Pehkeensuolla keväällä ja syksyllä selvästi suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla pintavalutuskentällisil- lä soilla keskimäärin. Typen ominaispäästöt ovat olleet kaikkina vuodenai- koina hieman keskimääräistä suurempia. Happea kuluttavan aineksen ja fosforin ominaispäästöt ovat sen sijaan olleet pintavalutuskentällisille soille tyypillistä tasoa.
Pehkeensuolta on vuosina 2004–2007 kulkeutunut vesistöön keskimäärin 5 900 kg kiintoainetta, 1 300 kg typpeä ja 35 kg fosforia vuodessa. Netto- päästöiksi on arvioitu 4 100 kg kiintoainetta, 830 kg typpeä ja 15 kg fosfo- ria vuodessa. Nettopäästöjä arvioitaessa taustapitoisuuksien laskennassa
on käytetty ympäristöviranomaisen kanssa sovittuja taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l).
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen ai- kaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pako- kaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Pö- lyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulennopeus. Tuu- lennopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tu- lipaloriskin vuoksi.
Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen si- jaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheami- nen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa, koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispöly- päästön arvioidaan olevan 37 % HAKU-menetelmän päästöstä.
Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pöly- hiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan halkaisijaltaan yli kym- menen mikrometrin kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia.
Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotanto- alueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ym- päristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina hel- posti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.
Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityi- sesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
Hakija on tehnyt tarkastuskäynteihin perustuvaa silmämääräistä pölytark- kailua tuotantoalueen vieressä olevilla Pehkeenlammella ja Matkalammel- la. Vuonna 2001 kummallekin lammelle tehtiin kaksi tarkastuskäyntiä. Nii- den yhteydessä lampien pinnalla ei havaittu turvepölyä, vaikka tuuliolot oli- sivat olleet suotuisia pölyn kulkeutumiselle. Vuonna 2002, jolloin Pehkeen- lammella käytiin kuudesti ja Matkalammella kahdesti, havaittiin yhdellä tar- kastuskäynnillä pölyä Pehkeenlammen pinnalla. Vuonna 2003 kummalle- kin lammelle tehdyn seitsemän tarkastuskäynnin yhteydessä ei yhdellä- kään kertaa havaittu pölyä lampien pinnalla.
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi- vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijait- sevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin
maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lä- hinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetus- kalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuor- mauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli- suudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallis- ta, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäris- töön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonai- suuteen nähden vähäiseksi.
Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyy- delle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostus- toimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu vai- mentavan äänen voimakkuutta tehokkaasti.
Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehty- jen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijait- sevissa asutuissa kohteissa.
Vuodesta 2004 lähtien Pehkeensuolla on tehty pöly- ja melutarkkailua oh- jeistamalla lähikiinteistöt tekemään havaintoja pölystä ja melusta ja ilmoit- tamaan niistä hakijan yhteyshenkilölle. Haittailmoituksia pölystä tai melusta ei ole tullut.
Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka–
huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (85 000 m3) vastaa noin 700 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaa- teiltä tielle 837 ja siitä edelleen kantatietä 22 myöten Oulun käyttökohtei- siin.
Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden.
Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liiken- nettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.
Lastausalueiden ja työmaateiden varteen ei sijoitu asutusta. Asutusta on vasta Utajärvelle vievän seututien 837 varrella, jossa turpeen kuljetus ei aiheuta muusta liikenteestä erottuvaa melukuormaa.
Varastointi ja jätteet
Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu si- ten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000 litraa. Polt- toöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 80 000 litraa. Samanaikai- sesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 500 litraa ja muita voiteluaineita noin 120 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 500 litraa, kiinteää öljyjätettä 90 kg, akkuja 30 kg, sekajätettä 2 700 litraa, aumamuovia 4 400 kg ja rau-
taromua 350 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikalli- nen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajät- teiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hy- väksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätyk- seen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoite- tuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myö- hemmin energiana tai kierrättämällä.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo- tantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden run- goissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaisia.
Tuot a ntoalue, s en ympärist ö ja toiminn an vaik utuks et ymp äristöön
Tuotantoalueen n yk yt ila
Pehkeensuo on turvetuotannossa oleva alue, jolle ei ole suunniteltu lisää tuotantoalaa.
Asutus ja maan kä ytt ö
Pehkeensuon lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee tuotantoalueen lohkon 5 eteläpuolella noin 580 metrin päässä. Rakennusta käytetään vapaa-ajan asuntona. Tuotantoalu- een ja rakennuksen väliin jää puustoisia alueita. Noin 140 metrin päässä tuotantoalueen lohkon 3 eteläpuolella ja noin 520 metrin päässä lohkon 2 lounaispuolella sijaitsevista kiinteistöistä kumpaakaan ei käytetä vakituise- na eikä vapaa-ajan asuntona. Lähin pelto sijaitsee vajaan kahden kilomet- rin päässä hankealueesta lounaaseen. Seututie 837 kulkee lähimmillään 120 metrin päässä tuotantoalueen lohkosta 3 sen eteläpuolitse.
Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen.
Alueelle kaivetut ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia.
Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viih- tyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi.
Tuotannosta poistuvat alueet siirtyvät sopivina kokonaisuuksina vähitellen metsätalous-, viljely- tai muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu vastaava muutos.
Suo jelu koht eet ja pohjavesialueet
Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualuei- ta eikä pohjavesialueita. Lähin suojelualue on Pehkeensuolta 6,8 kilomet- riä kaakkoon sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva Säippäsuon–
Kivisuon soidensuojelualue (FI1106000). Lähin pohjavesialue on suosta noin 6,3 kilometriä etelään sijaitseva, luokkaan 1 kuuluva 308 hehtaarin suuruinen Mäntyvaara (11889001). Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin eikä pohjavesialueisiin.
Vesistö
Pehkeensuon turvetuotantoalue sijaitsee Ylä-Oulujoen vesistöalueella (59.2). Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Utosjokeen kolmea eri reittiä, joista yksi kulkee Pöyskänojan kautta. Tuotantoalueen vieressä sijaitsee kaksi lampea, Pehkeenlampi ja Matkalampi.
Utosjoki saa alkunsa Puolangan Puustisensuolta ja laskee Oulujokeen Utajärven taajaman kohdalla Utoslahden kylässä. Utosjoen pituus on noin 65 kilometriä ja valuma-alue 625,6 km2. Vuonna 2007 Utosjoen keskivir- taama oli 5,0 m3/s ja kesäaikainen keskivirtaama 1,2 m3/s.
Utosjoen valuma-alue on joen yläjuoksulla pääosin ojitettua suota ja met- sää. Alajuoksulla on soiden lisäksi peltoja ja asutuskeskittymiä. Utosjoki on entinen uittojoki. Utosjoen suulla on Ala-Utoksen voimalaitos.
Turvetuotantoala Utosjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 yhteensä 676 hehtaaria eli noin 1 % valuma-alueen pinta-alasta. Itäsuon ja Peh- keensuon vesien lisäksi Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen kulkeutuu Nis- kansuon, Kapustasuon ja Latvasuon turvetuotantoalueiden valumavesiä.
Utajärven taajaman jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemärillä Muhoksen kautta Ouluun. Hajakuormittajista merkittävin on peltoviljely. Myös haja- asutus ja laskeuma tuovat kuormitukseen oman osansa.
Vedenlaatu
Utosjoen vesi on rauta- ja humuspitoista ja siten väriltään tummaa. Keski- määräisen fosforipitoisuuden perusteella vesi on rehevää ja typpipitoisuu- den perusteella lievästi rehevää. Utosjoen alaosalla kiintoaineen, koko- naisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet yleensä korkeampia kuin ylemmillä havaintopaikoilla. Veden happitilanne on vaihdellut pääosin tyydyttävästä erinomaiseen. Ympäristöviranomaisten tekemän ekologisen tilaluokittelun sekä käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Utosjoki kuuluu luokkaan tyydyttävä.
Kemiallinen hapenkulutus on kasvanut 2000-luvulla lievästi kaikilla Utos- joen havaintopaikoilla. Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet jokseenkin ennal- laan tai hieman laskeneet.
Pehkeensuon valumavesissä on tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä selvästi runsaammin typpeä, humusta, rautaa ja kiintoainetta vesistöstä mi- tattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Teoreettisen tarkastelun perusteella tur- vesoiden päästöt kohottavat jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuuksia Utos- joen suulla, mutta oleellista rehevyystason nousua pitoisuuslisäykset eivät aiheuta.
Kalasto ja kalastus
Utosjoen kalastoon kuuluvat ainakin taimen, lohi, kirjolohi, harjus, pu- ronieriä, hauki, ahven, made, lahna, särki, seipi, ja kiiski sekä koskikalas- toon lisäksi mutu, salakka, kivisimppu ja kivennuoliainen. Taimen, lohi, kir- jolohi ja puronieriä ovat istutustenvaraista kantaa. Harjus lisääntyy luontai- sesti koko Utosjoen alueella. Taimen lisääntyy Utosjoella ainakin satunnai- sesti. Utosjoen alaosalla on suppealla alueella myös pyyntivahva rapukan- ta. Muualla rapua esiintynee lähinnä satunnaisesti. Utosjokeen on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta, taimenta ja puronieriää sekä pieniä eriä lohen jokipoikasia.
Kalastus Utosjoella on pääasiassa heittovapakalastusta. Jonkin verran käytetään myös verkkoja, katiskoja, mertoja, koukkuja ja mato-onkia. Ka- lastajamäärä on ollut eri vuosina noin 80–110 ja kokonaissaalis 0,9–
2,4 tonnia vuodessa koostuen pääasiassa kirjolohesta, hauesta ja ahve- nesta. Lisäksi on saatu merkittävästi taimenta ja särkeä. Kokonaissaalis on tarkkailujakson aikana vähentynyt kaikkien merkittävien saalislajien osalta.
Ympäristöriskit
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nime- tään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon al- kusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueel- la on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja en- siapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuk- sia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitus- ten avulla.
Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelas- tusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväk- syvät työmaan palosuojeluvalmiuden.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk- siin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden kor- jaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäris- töohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja s en vaikutuste n tarkk ailu
Pehkeensuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua toteutetaan vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2007 päivitetyn ohjelman "Oulujoen alaosan turve- tuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2004–2013" mukaisesti. Vesistötarkkailuun sisältyy vedenlaadun tarkkailun lisäksi pohjaeläinseurantaa kahdessa kohteessa Utosjoella. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan vuonna 2008 laaditun ohjelman
"Oulujoen kalataloustarkkailuohjelma v. 2009–2014" mukaisesti. Hakija on esittänyt tarkkailuja jatkettavaksi mainittujen ohjelmien mukaisesti.
Pölyä ja melua on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien ohjelman "Vapo Oy Energian turvetuotannon pölytarkkailu ja meluselvitykset Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella" mukaisesti.
Vahin ko ja est ä vät t oimenpiteet
Voimassa olevien Itäsuon ja Pehkeensuon lupapäätösten mukaisesti haki- ja on vuodesta 2001 alkaen istuttanut Utosjokeen joka toinen vuosi 110 kg pyyntikokoista kirjolohta tai taimenta. Vuotuisesta 55 kg:n istutusvelvoit- teesta Pehkeensuon osuus on ollut 40 kg ja siitä aiheutuva kustannus vuoden 2009 hintatasossa 182 euroa.
Hakija on esittänyt, että hakijan tekemät istutukset korvataan Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle vuosittain maksettavalla, 200 euron suuruisella ka- latalousmaksulla. Tällöin istutusten koordinointi ja mahdolliset muutokset istutussuunnitelmiin on helpompi toteuttaa. Kalatalousmaksu on ollut ylei- nen käytäntö uusien turvetuotantoalueiden luvista päätettäessä.
Kor vauks et
Voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti Vapo Oy on maksanut kalas- tuksen tuoton vähentymisestä Utajärven kalastuskunnalle vuosittaista kor- vausta vuosilta 1989–2000 ja kertakorvauksen vuosilta 2001–2004 sekä Laitasaaren kalastuskunnalle kertakaikkisen korvauksen Pehkeenlammen istutussiikojen tuhoutumisesta talvella 1992–1993.
Hakija on arvioinut, että hankkeesta ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa haittaa.
H AKEMUKSEN K ÄSITTELY
Hakem uks en tä yd e nn yk set
Hakemusta on täydennetty 3.2.2009 saapuneella suunnitelma-asiakirjalla.
Hakem uks est a tied ottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Utajärven kunnassa 14.4.–14.5.2009 sekä Muhoksen kunnassa 16.4.–
15.5.2009 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemi- sesta on ilmoitettu 14.4.2009 Kaleva-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Utajärven kunnalta, Utajärven kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviran- omaiselta sekä Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviran- omaiselta.
Laus unn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on huomauttanut, että Utosjokeen kulkeutuu hakemuk- sessa mainittujen turvetuotantoalueiden lisäksi toisenkin Latvasuon sekä Ruostesuon vesiä. Pehkeensuon toiminnasta ei ole tullut ympäristökes- kukselle valituksia lupakaudella.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lupamää- räykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupahakemuk- seen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteesta. Mikäli lupakaudella poistuu tuotannosta alueita, on niiden vesiensuojelua jatkettava kuten tuo- tannossa olevien alueidenkin, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alueet kasvittuneet luontaisesti.
Vesistötarkkailua voidaan jatkaa osana Oulujoen alaosan turvetuotanto- alueiden yhteistarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Utosjoella on merkitystä paikalli- sena kalastuskohteena. Kalastoon kuuluu myös vaateliaampia kalalajeja, jotka osin myös lisääntyvät luontaisesti. Ainakin joen alaosalla on vahva rapukanta. Utosjoen kalataloudellista arvoa lisää suunniteltu kalataloudelli- nen kunnostus. Alueella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormituk- seen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja ka- lojen makuvirheitä.
Työ- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lu- pamääräysten tarkistamista on haettava vuoden 2018 loppuun mennessä.
Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että kalataloudellisen kompensaation määrääminen on tarpeen ja että kompensaatio voidaan määrätä kalata- lousmaksuna. Hakijan esittämää maksua työ- ja elinkeinokeskus on kui- tenkin pitänyt Utosjoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen liian alhai- sena ja vaatinut 350 euron suuruista vuotuista maksua päätöksen lainvoi- maiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen.
Kalataloudellista tarkkailua työ- ja elinkeinokeskus on pitänyt tarpeellisena eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ja vaatinut tarkkailua tehtäväksi työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla yhtenäisen tarkkailukäy- tännön varmistamiseksi.
3. Utajärven kunnanhallitus
Kunnanhallitus on puoltanut hakemusta sillä edellytyksellä, että mahdollis- ten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi asetetaan riittävät lupamääräykset ja kalatalousvelvoitteista huolehditaan riittävästi etenkin, kun Utosjoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma.
4. Oulun seudun ympäristötoimi
Ympäristötoimi on Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluvi- ranomaisena tähdentänyt ympäristön kannalta parhaan käytännön toteut- tamista tuotannossa. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee seurata säännöllisesti kiinnittämällä erityistä huomiota tulvien ja rankkasateiden jäl- keiseen sekä keväiseen ja syksyiseen tilanteeseen. Myös pumppausta on tärkeää seurata ja tarvittaessa säätää tai jaksottaa pumppauksen tehoa.
Muistutukset
5. Laitasaaren osakaskunta
Osakaskunta on vaatinut, ettei Pehkeensuon turvetuotantoalueelle myön- netä ympäristölupaa ja että alueella ryhdytään nykyisen luvan mukaisiin ympäristön ennallistamistoimiin. Mikäli lupa myönnetään, Vapo Oy tulee
velvoittaa kartoittamaan ja hyödyntämään nykyaikaisempia menetelmiä toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kalanistu- tusvelvoitetta osakaskunta on vaatinut jatkettavaksi aiemmin voimassa ol- leen käytännön mukaisesti ja määrällisesti alentumattomana. Siltä varalta, ettei kalanistutusvelvoitetta jatketa, muistuttaja on vaatinut viiden euron suuruista kalatalousmaksua käsiteltävältä hehtaarilta.
Haki jan vastin e
Hakija on ympäristölupavirastoon 29.6.2009 toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa:
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katso- nut, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää vuo- den 2019 loppuun mennessä, kuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen lausunnossa on esitetty.
Esitystään istutusvelvoitteen muuttamisesta Kainuun työ- ja elinkeinokes- kukselle maksettavaksi kalatalousmaksuksi hakija on perustellut sillä, että istutusten koordinointi ja mahdollisten muutosten tekeminen istutussuunni- telmiin olisi näin helpompaa. Hakija on katsonut, että 200 euron suuruinen maksu on toteutuneet istutuskustannukset, tehokkaat vesienkäsittelymene- telmät ja tarkkailun perusteella todetut vähäiset vaikutukset huomioon ot- taen riittävä. Työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimaa 300 (oikeastaan 350) euron maksua hakija on edellä olevaan viitaten pitänyt liian suurena.
4. Oulun seudun ympäristötoimen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että lausunnossa esitetyt näkökohdat ovat tulleet riittävällä tavalla huo- mioiduiksi hakemuksessa.
5. Laitasaaren osakaskunnan vaatimusta ympäristöluvan epäämisestä samoin kuin vaatimusta nykyaikaisempien menetelmien kartoittamistesta hakija on pitänyt perusteettomana. Pehkeensuolla käytössä oleva ympäri- vuotinen pintavalutus ja sulan maan aikainen haihdutus edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalanistutusvelvoitetta koskevan vaatimuksen johdosta hakija on viitannut edellä kohdassa 2. esittämäänsä.
MERKIN T Ä
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 71/09/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Itäsuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 10.7.2009 antamallaan päätök- sellä nro 60/09/2 myöntänyt Utajärven kunnalle luvan Utosjoen kalatalou- delliseen kunnostamiseen ja töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun 9.3.2009 päivä- tyn raportin mukaan Pehkeensuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehoa on vuonna 2008 tarkkailtu mittauksin. Tarkkailuraportin mukaan kenttä on toi- minut hyvin. Kiintoaineen reduktio on lähes koko vuoden ollut noin 90 %.
Fosforin reduktio on ollut talvella ja keväällä 60–70 % ja kesällä ja syksyllä 45 %. Typen osalta reduktio on talvella ja keväällä ollut noin 30 %, mutta kesällä ja syksyllä se on jäänyt noin 20 %:iin. Päästöt vesistöön ovat olleet
kiintoaineen osalta hieman pienempiä kuin neljänä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta ravinteiden osalta suurempia.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Ympäristölu parat ka isu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pehkeensuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa Oulujoen vesistöalueella hakemuk- seen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma- alueineen on 176,7 hehtaaria.
Lupamä ärä yk set
Pääst öt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Utosjokeen.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 9 olevien piirustusten "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" MK 1:10 000, "PVK1" MK 1:4 000, "PVK 2" MK 1:4 000 ja "PVK 3" MK 1:4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kolmen padottavalla rakenteella ja pinta- puomeilla varustetun laskeutusaltaan ja yhden pumppausaltaan sekä kol- men ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän ja yhden sulan maan aikana käytössä olevan haihdutuskentän avulla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Pintavalutuskentän 1 on oltava vähintään 7,8 hehtaarin kokoinen, kentän 2 vähintään 1,8 hehtaarin kokoinen ja kentän 3 vähintään 2,8 hehtaarin ko- koinen. Pintavalutuskentälle 1 vedet pumpataan ja kentille 2–3 vedet joh- detaan painovoimaisesti. Lohkon 4 kuivatusta tehostetaan tuotantoaikana kevytpumppaamolla, jolloin vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalu- tuskentälle menevään kokoojaojaan.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven- nykset.
3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina tulvien ja rankkasateiden jälkeen.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastet- tava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua väl- tettävissä olevia päästöjä vesistöön.
Pääst öt ilmaan ja melu
5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo- tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko- neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta- via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja vesistöistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 metrin etäisyydellä asuinrakennuksista ja vesistöistä, kun tuulee niihin päin. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto ja kuormaus on kes- keytettävä koko alueella.
6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä si- ten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylit- tää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.
Varast ointi ja jätte e t
7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on lajiteltava Utajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraomi- naisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjes- tettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 29.1.2009). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittä- västi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista.
8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii- viillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tank- kauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
Häiriö- ja poik keust ilan teet
9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun- taan.
10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilantei- den syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriöte- kijät poistettava viipymättä.
Tarkk ailut
11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
12. Toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymäl- lä tavalla. Pölyn ja melun vaikutuksia lähialueella on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2013 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2004–2013 laadittua Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vas- taavasti noudattaa vuoden 2014 loppuun asti vuosiksi 2009–2014 laadittua Oulujoen kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailu- suunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkai- luohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huo- mioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seu- rannan järjestämiseksi. Ehdotus pölyn ja melun vaikutusten tarkkailusuun- nitelmaksi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kol- men kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Utajärven ja Muhoksen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Oulujokivarren kalastusalueelle. Pölyn ja melun vaikutustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
Kun nos sapito vel voi tteet
13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
14. Luvan saajan on osallistuttava Utosjoelle kalataloudellisen kunnostuk- sen yhteydessä tehtävien kutusoraikkojen puhdistuskustannuksiin hank- keen vaikutusalueella siltä osin kuin puhdistustarve johtuu turvetuotanto- alueen vesien johtamisesta.
Mikäli luvan saaja ei pääse kustannusosuudesta yksimielisyyteen Utajär- ven kunnan kanssa, luvan saaja voi tältä osin panna asian vireille ympäris- tölupavirastossa.
Kalatalo usmak su
15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi ve- sistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksu on ensimmäisen kerran suoritet- tava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuotena.
Toiminnan lo pettam inen ja jälkihoito
16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi- tettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettu- jen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuo- den ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuo- tannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat raken- teet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatket- tava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyt- töön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannos- ta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista en- nen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lo- pettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Lu va n voimas saolo ja lup amäärä ysten tarkis taminen
Lu va n voimas saolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamä ärä ys ten tar ki staminen
Luvan saajan on viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pö- lyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien kä- sittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitet- tävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristön- suojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
Kor vatta va p äätös
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.11.2000 antama päätös nro 60/00/2 Pehkeensuota koskevilta osin.
R ATK AISUN PERUSTELUT
Lu va n m yöntämis e n edell yt yk set
Koko Pehkeensuon turvetuotantoalue on tuotannossa olevaa aluetta. Tuo- tantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonar- voja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään joko pintavalutuk- sella tai haihdutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan vaatimukset Pehkeensuon olosuhteissa.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Alueen vieressä sijaitsee kaksi lampea. Tuotantoalue sijaitsee myös lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla.
Kun otetaan huomioon Pehkeensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, tur- vetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu lu- van myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympä- ristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaan- tumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannal- ta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.
Lupamä ärä ys ten p e rustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen
määräykset 1–4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympä- ri vuoden ja tuotantoa tullaan lohkoilla 1–2 ja 4–5 harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi kyseisten lohkojen vesienkäsittelyn on oltava käytös- sä ympäri vuoden.
Tuotantoalueen vieressä on kaksi lampea sekä asuinrakennuksia lähimmil- lään noin 140 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua pöly- ja melu- haittaa. Haitan vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 5 ja 6. Pölyhai- tan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen ja vesistöjen lä- heisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäi- syydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden meluta- solle annetaan ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1) kohdan perus- teella enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvol- linen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai- neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk- sesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja rapor- tointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahin- kojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten.
Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutu- vien liettymien poistamiseksi laskuojasta.
Lupamääräys 14 on tarpeen turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähen- tämiseksi Utosjoessa.
Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentä- miseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää- räys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
V AST AUS YKSILÖITYIHI N V AATIM UKSIIN
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työ- ja elinkeino- keskuksen, 3. Utajärven kunnanhallituksen ja 4. Oulun seudun ympäristö- toimen lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyk- sistä ilmenevällä tavalla.
5. Laitasaaren osakaskunnan muistutuksessa esitetty, hakemuksen hyl- käämistä ja ympäristön ennallistamista koskeva vaatimus hylätään pää- asiaratkaisun perusteluista ilmenevillä perusteilla. Myös toissijainen, nyky- aikaisten menetelmien kartoittamista ja hyödyntämistä koskeva vaatimus
hylätään. Pääosalla Pehkeensuon tuotantoaluetta käytössä oleva ympäri- vuotinen pintavalutus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuk- set Pehkeensuon olosuhteissa. Samoin hylätään vaatimus jatkaa kalanis- tutusvelvoitetta aiemmin voimassa olleen käytännön mukaisesti. Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle lupamääräyksen 15 mukaisesti maksettava ka- latalousmaksu antaa paremmat mahdollisuudet hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla vesistössä vallitsevien olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa.
Myös vaatimus viiden euron suuruisesta kalatalousmaksusta käsiteltävältä hehtaarilta hylätään. Pehkeensuolla käytössä olevat vesienkäsittelymene- telmät, vesistön kalataloudellinen arvo ja havaitut kalataloudelliset vaiku- tukset huomioon ottaen 350 euron suuruinen kalatalousmaksu katsotaan riittäväksi.
P ÄÄTÖKSEN T ÄYT ÄNT ÖÖNP ANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
LUP AA ANK AR AM M AN ASE TUKSEN NOUD ATT AMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris- tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 moment- ti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1, 2 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti, 103 a §
Vesilaki 2 luku 22 § 1 ja 3 momentti Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
K ÄSITTELYM AKSU
Ratkais u
Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Perust elut
30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksu on 4 600 euroa.
Oikeusoh je
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENH AK U
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Paavo Liimatta Satu Kouvalainen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
SKK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta
Liite 3 Tarkkailusuunnitelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 12.10.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivä- nä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää pos- titse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 020 690 182;
telekopio: 08 - 816 2870
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Liite 3
PEHKEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Tarkkailun tarkoitus
Pehkeensuon turvetuotantoalueen tarkkailu järjestetään siten, että tuotan- nosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea riittävällä tarkkuu- della kaikissa sää- ja virtausoloissa ympäri vuoden ja eri vuodenaikoina.
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään:
– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotan- toaloista ja tuotantomenetelmistä
– tiedot tuotantotoiminnan etenemisestä – kunnostustyöt
– massansiirrot
– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
– vesienkäsittelyrakenteiden kunnon seuranta tarvittaessa mukaan luki- en pintavalutuskenttien penkereet, havainnot toimivuudesta sekä poik- keamat vesienkäsittelysuunnitelmista
– laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdis- tukset
– pumppaamon asennus, käyttöaika, tehon säätö ja jaksotus sekä mah- dolliset häiriöt
– virtaamansäätöpadon virtaamansäätölevyn asentamisen ja poistami- sen ajankohdat
– mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset – mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna – vesinäytteiden ottoajat
– sadanta, lämpötila ja tuuli
– huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet
– kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot
– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja meluhavainnot
– havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta
– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön – toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely
– tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta
– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan.
Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamer- kinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailu- vuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viran- omaisille sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoi- hin.
Päästötarkkailu
Tuotantovaiheen tarkkailu
Tuotantovaiheen tarkkailua tehdään lupakauden aikana vähintään kahden vuoden ajan. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yh- teydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama ar- vioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhal- linnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.
Vesinäytteet otetaan mittapadolta 1.5.–31.10. kahden viikon välein ja 1.11.–30.4. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima ker- ran kuukaudessa. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.
Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima
kiintoaine kiintoaine
CODMn CODMn
kok.P kok.P
kok.N kok.N
pH pH
PO4-P NH4-N NO2+3-N Fe
Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l.
Päästöjen laskenta
Päästötarkkailuvuosina päästöt (kg/d ja kg/a) lasketaan Pehkeensuon tur- vetuotantoalueelta mitattujen vedenlaatu- ja virtaamatietojen avulla. Muina vuosina päästöt lasketaan käyttäen hyväksi muilta turvetuotantoalueilta mi- tattuja tietoja.
Päästöt lasketaan kalenterivuosittain tai Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen kanssa sovitun jakson mukaisesti. Päästöt lasketaan sekä brut- to- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapi- toisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l tai muita ympäristökeskuksen kanssa sovittavia arvoja.
Poikkeustilanteiden tarkkailu
Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailu- vuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfo- ri, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus ja pH. Ympäristökeskus voi an- taa tarkemmat ohjeet näytteenotosta.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle. Päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan edellä mainituille viranomaisille seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Yhteistarkkailuraportit toimitetaan viranomaisille sovittujen aikataulujen mukaisesti.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväk- symillä menetelmillä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifioin- tielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näyt- teenottoon.
Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tar- kentamis- ja muutossuositukset.
