YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 93/07/2
Dnro Psy-2006-y-195
Annettu julkipanon jälkeen
16.10.2007
ASIA Isosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUTTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Vesienkäsittelymenetelmät ... 5
Liikenne... 6
Poltto- ja voiteluaineet... 6
Tuotannon jälkeiset toimet ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 7
Kuormitus... 7
Päästöt ilmaan ... 8
Melu ... 8
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 9
Jätteet ... 9
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9
Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus ... 9
Purkuvesistön vedenlaatu... 10
Vesistön käyttö... 10
Kalasto ja kalastus... 10
Virkistyskäyttö... 11
Pohjavedet ... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11
Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö ... 11
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11
Vaikutus suojelukohteisiin... 11
Vaikutus pintavesiin ... 12
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 13
Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön... 13
Pölyn ja melun vaikutukset ... 13
Muut ympäristövaikutukset ... 14
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14
Käyttötarkkailu ... 14
Päästötarkkailu ... 14
Vaikutustarkkailu... 15
Vesistötarkkailu... 15
Kalataloudellinen tarkkailu ... 15
Pöly- ja melutarkkailut... 15
Raportointi... 15
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 15
Ympäristövahinkovakuutus ... 16
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 16
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 16
Hakemuksen täydentäminen ... 16
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16
Lausunnot ... 16
Muistutukset ja mielipiteet... 19
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 27
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 32
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 32
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 33
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 33
Päästöt pintavesiin... 33
Päästöt ilmaan ... 34
Melu ... 34
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 34
Varastointi... 35
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 35
Toiminnan lopettaminen ... 35
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 35
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 36
RATKAISUN PERUSTELUT... 36
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 36
Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset... 36
Lupamääräysten perustelut ... 36
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 36
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 37
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 38
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 39
Päätöksen voimassaolo ... 39
Lupamääräysten tarkistaminen ... 39
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 39
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 40
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 40
KÄSITTELYMAKSU... 40
Ratkaisu ... 40
Perustelut... 40
Oikeusohje ... 40
MUUTOKSENHAKU ... 41
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy on 29.12.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hake- muksessa hakenut Isosuon turvetuotantoalueelle (79,4 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Isosuon turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan kunnassa noin 10 km kunta- keskuksesta koilliseen. Hankkeen tarkoituksena on kuntoonpanna alue turvetuotantoa varten ja aloittaa tuotanto hankkeen saatua ympäristöluvan.
Isosuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojiin. Osa vesistä johdetaan Ylä-Parttuaisenpuron puron kautta Kutujokeen ja osa Isosuonpuron kautta Hyrynpuroon, Ala-Parttuaisenpuroon ja Välijokeen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta kos- keva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Isosuo sijaitsee Kainuun 7.5.2007 maakuntavaltuuston hyväksymän maa- kuntakaavan turvetuotannon erityisvyöhykkeeksi merkityllä alueella, jossa turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset si- ten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kaavassa alueen halki kulkee moottorikelkkailureitti. Alueen eteläpuolelle noin 100 metrin etäisyydelle on merkitty matkailun ja virkistymisen kehittämisen kohdealue.
Kaavan vahvistusmenettely on vielä kesken. Voimassa olevassa Kainuun seutukaavassa Isosuo on merkitty turvetuotantoalueeksi.
Isosuon pohjoispuolella Otermajärven Salmenselän rannalla on rantakaa- va, johon on kaavoitettu loma-asuntoja lähimmillään 0,9 km:n etäisyydelle tuotantoalueesta. Muutoin alue on pääosin kaavoitettu maa- ja metsäta- lousalueeksi.
Koko tuotantoalue on vuokrattu.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s
Isosuolla ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Alue on pääosin metsäojitettua rämettä. Suon keskiosissa on noin 20 ha:n kokoi- nen luonnontilainen karu neva-alue, jonka läpi kulkee oja. Kasvillisuussel- vityksen mukaan kasvillisuus on karua. Alueella ei esiinny luonnonsuojelu- lain eikä metsälain mukaan suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei ole tie- dossa uhanalaisten kasvien esiintymiä. Linnustoselvityksessä alueelta ei tavattu uhanalaisia tai suojeltavia lintulajeja. Linnusto koostuu lähinnä met- sälajistosta. Alueen linnuista käki on luokiteltu kansallisessa uhanalais- luokituksessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Suon linnustollinen arvo on lajis- tollisesti ja määrällisesti maakunnallisesti vähäinen. Alueen kuntoonpano aloitetaan, kun alueelle on saatu lainvoimainen ympäristölupa.
Tu otteet ja t uo tanto
Keskimääräinen vuosituotanto alueella tulee olemaan 40 000–50 000 m3 jyrsinpolttoturvetta. Turve toimitetaan pääasiassa Oulun alueelle. Pintaker- roksista voidaan tuottaa myös maanparannus- ja kuiviketurvetta.
Turvetta nostetaan kesällä keskimäärin 30–50 vuorokauden aikana. Tuo- tantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuo- rokautisesti. Turve voidaan tuottaa HAKU-menetelmällä, mekaanisella ko- koojavaunulla, imuvaunulla tai palaturvemenetelmällä. Tuotantoalueen ma- taloituessa tuotantomahdollisuuksia voidaan tehostaa massansiirroilla, mutta uudella tuotantoalueella ne eivät yleensä kuulu toimintaan. Jos mas- sansiirtoihin liittyy matalakenttäojituksia, ne esitetään etukäteen ympäristö- keskuksen hyväksyttäviksi.
V e s ie n käs i t te l ym e n e t el m ät
Tuotantoalue jakaantuu neljään lohkoon. Alueen vesienkäsittelymenetel- minä ovat sarkaoja-altaat, sarkaojapidättimet, päisteputkipidättimet ja kaksi laskeutusallasta. Lohkoilta 1–3, joiden pinta-ala on 58,3 ha, vedet johde- taan laskeutusaltaalle A1 ja siitä pumppausaltaaseen, josta vedet pumpa- taan pintavalutuskentän jako-ojaan. Pintavalutuskenttä on pengerretty niin, ettei sinne pääse ulkopuolisia vesiä. Sen pinta-ala on 2,8 ha eli 4,8 % ylä- puolisesta tuotantoalueesta, ja se on käytössä sulan maan ajan. Pump- paamo liitetään sähköverkkoon. Kun pumppaamon toiminta jäätymisen vuoksi ei ole mahdollista, vedet johdetaan pintavalutuskentän ohi vesis- töön.
Lohkon 4 pinta-ala on 21,1 ha ja sen vedet johdetaan laskeutusaltaalle A2.
Laskeutusaltaan yhteyteen rakennetaan virtaamansäätöpato. Hakijan hal- lussa ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta ja hakemuksen mu- kaan alueen hankinta ja pintavalutuksen järjestäminen on kustannuksiltaan kohtuutonta ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala sekä kentän maan- hankinta- ja rakennuskustannukset. Kentälle olisi rakennettava pumppaa- mo ja se olisi toiminnassa vain sulan maan ajan. Virtaamansäädön on to- dettu vähentävän kiintoainekuormitusta keskimäärin 61 %, typpikuormitus- ta 45 % ja fosforikuormitusta 47 %. Lohko 4 on metsäojitettua aluetta, joten sen tyhjenemisvalunta on jo tapahtunut. Lisäksi valuma-alue on metsä- ja
suo-ojitettua eikä alapuolisella vesistöllä ole kalataloudellista merkitystä tai virkistysarvoa.
Lietesyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään ker- ran vuodessa. Syvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kui- tenkin vähintään kerran vuodessa. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet joh- detaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Lasku- ja eristysojina käytetään soveltuvin osin olemassa olevia metsäojia.
L i i k e n n e
Isosuon turve kuljetetaan 350–400 rekan suoritteena eteläistä työmaatietä pitkin metsäautotielle ja siitä Vaala-Puolanka tietä etelään. Kuljetuksia voi olla kaikkina vuodenaikoina, mutta ne keskittyvät talviaikaan ja kestävät 1–2 kk. Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä.
Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana.
P o l t to- j a v o i t e lu a ine e t
Tuotantokoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä 25 000 l vuodessa. Voite- luaineita käytetään noin 200 l. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan palovi- ranomaisten hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Siirrettävät polttoai- nesäiliöt säilytetään rakenteeltaan sellaisessa paikassa, ettei polttoaine pääse leviämään ojiin tai maaperään. Voiteluaineet säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne.
Tu otannon jälkeiset toim et
Alueen ottaminen muuhun käyttöön kuin turvetuotantoon ei ole ajankoh- taista. Kun tuotannosta poistuvat alueet muodostavat järkeviä kokonai- suuksia, alueet siistitään, eristetään ojituksilla tuotantoalueesta ja luovute- taan maanomistajille, jotka päättävät alueen jälkikäytöstä. Lupakauden ai- kana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ennen siirtoa muuhun käyttöön. Matalimmillakin alueilla tuotannon arvioi- daan jatkuvan vähintään 15 vuotta.
P a r a s k äyt t ö ke l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT) j a ym p ä r i stö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö (B EP)
Hakemuksen mukaan Isosuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyraken- teet ovat alueen olosuhteet ja pinta-ala huomioon ottaen teknisesti ja ta- loudellisesti alueelle parhaiten soveltuvat ja täyttävät parhaan käyttökel- poisen tekniikan vaatimukset. Jätehuolto järjestetään jätelain edellyttämäl- lä tavalla ja ympäristöasiat käydään läpi vuosittaisessa koulutuksessa.
Isosuon toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja pa- rasta käytäntöä.
Y m p ä ri s t ö h al li n t ajä r j es t el m ä
Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e si st öö n joh de t ta v a n ve d e n mä ä rä j a l a at u
Kuntoonpanovaiheessa, jonka Isosuolla arvioidaan kestävän 2–3 vuotta, suon kokonaisvalumat ja alivalumat kasvavat. Alue on pääosin ojitettu ja vaikutukset ovat pienempiä kuin ojittamattomalla suolla.
Tuotannon aikana turvetuotantoalueen vesien kulkeutuminen poikkeaa luonnontilaisesta suosta. Tuotantoalueen kuiva pintakerros voi varastoida vettä lyhyiden valumahuippujen aikana luonnontilaista suota enemmän ja siten vähentää virtaaman vaihteluja. Rankkasateiden aikana tuotanto- alueen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä ja virtaamat ovat luonnonti- laista suota suurempia. Uusilla ja paksuturpeisilla tuotantoalueilla on enemmän varastointikykyä kuin vanhoilla ja matalilla kentillä. Talvella ja kuivan kesän aikana tuotantoalueelta valunta voi loppua kokonaan. Suu- rimmat valumat ovat keväällä ja kesän rankkasateiden aikana. Turvetuo- tannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä.
Kuo rm itus
Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnon- huuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu Isosuon turvetuotantoalueen bruttokuormitus Kutu- jokeen ja Välijokeen kuntoonpanovaiheessa ja tuotantoaikana. Arvio on tehty 81 ha:n pinta-alalle, josta 58 ha:n vedet käsitellään sulan maan ajan pintavalutuskentällä ja 23 ha:n vedet johdetaan laskeutusaltaalle. Arvion perustana on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuormitustarkkailun vuosien 1999–2004 keskimääräisiä ominaiskuormitus- lukuja vesienkäsittelymenetelmittäin. Tuotantovaiheen kuormituksessa on otettu huomioon virtaamansäädön aiheuttama kuormitusvähenemä (30 % kiintoaine, 20 % typpi ja 20 % fosfori) lohkon 3 (19,3 ha) alueella. Erityises- ti talviajan vähäisten tarkkailutulosten vuoksi ominaiskuormituslukuihin ja kuormituksen laskentaan sisältyy suurta epävarmuutta, jonka vuoksi kuor- mitusluvut ovat suuntaa-antavia.
Kuntoonpanovaiheen bruttokuormitus Tuotantovaiheen bruttokuormitus Pinta-ala Kiintoaine
kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Kiintoaine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/a
Kok.N kg/a Välijokeen 58 ha
Talvi 2,2 50 0,2 2,6 2,5 3,0 0,02 0,5 Kevät 10 72 0,08 2,6 39 44 0,18 3,2 Kesä 3,9 30 0,03 0,8 2,2 15 0,02 0,5 Syksy 1,4 20 0,02 0,8 2,6 21 0,02 1,3
Vuosi kg/a 1 260 14 960 15 630 1 960 4 730 13 290
Kutujokeen 23 ha
Talvi 0,9 20 0,02 1,0 1,2 1,2 0,01 0,2 Kevät 4,1 29 0,03 1,0 19 17 0,09 1,5 Kesä 1,6 12 0,01 0,3 2,3 5,4 0,01 0,3 Syksy 0,6 8,1 0,01 0,3 1,2 7,3 0,02 0,6
Vuosi kg/a 500 5 930 6 250 1 150 1 750 7 150
83 ha kg/a 1 760 20 880 20 880 3 110 6 480 20 440
Turvetuotantoalueen aiheuttama kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimak- kaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi nous- ta huomattavasti keskimääräistä suuremmaksi ja merkittävä osa kokonais- kuormituksesta voi tulla vesistöön varsin lyhyinä kausina. Kesän kuivana kautena ja talvella kuormitus voi loppua kokonaan.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon.
Myös liikkuminen kuivalla turvekentällä ja turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuo- tantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli.
Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asu- tukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä.
Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin.
Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.
Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina 1988–1995 tehtyjen pölytarkkailujen tu- losten mukaan 10 g/m2/kk ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyisimpien työvaiheiden (kuor- maus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suu- rempi. Tällaisessa tilanteessa tapahtuu kuitenkin voimakasta laimentumis- ta. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, joten vaikutus ei koh- distu jatkuvasti samaan suuntaan. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa.
M e l u
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa.
Tuotantopäivinä turvekoneista voi aiheutua melua ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijait- sevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Turpeen toimitusaikana, loka–huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista ää- nistä. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste, kunto ja kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja koh- teen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli- suudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön.
Mallitarkastelujen ja mittausten mukaan turvetuotannon melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristö- melulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Jyrsintä ja turpeennosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle. Palaturpeennosto ja kentän kunnostus aiheuttavat päi- vällä 55 dB:n ja yöllä 50 dB:n melutason 300–400 metrin etäisyydelle.
Kasvillisuus vaimentaa melua tehokkaasti.
Väärälammensuon turvetuotantoalueen mittauksiin perustuvasta selvityk-
sestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A):n meluvaikutus jää noin 100–150 metrin etäisyydelle tuotanto- alueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 dB(A):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa.
P ä ä s tö t m a a p e rä än ja po h jav e t ee n
Turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään. Öljyä sekä poltto- ja voite- luaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Tuotantoalueella säilytettävät polttoainemäärät ovat melko pieniä ja turvemaa johtaa huo- nosti nesteitä, joten vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.
J ä t t e e t
Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä noin 1 m3, akkujätettä 12 kg, jä- teöljyä noin 230 litraa sekä kiinteää öljyistä jätteitä noin 40 kg. Romurautaa tulee 155 kg. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan sa- teelta suojattuun jätekatokseen. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle. Aumamuovia kertyy vuosittain noin 2 000 kg. Se kerätään kasoihin ja pyritään toimittamaan hyötykäyttöön. Sekajäte toimitetaan kaatopaikalle.
Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, murskataan ja toimite- taan poltettavaksi voimalaitoksille.
Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mu- kaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden määrä, toimitus työmaalta ja hyötykäyttö.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alu e en hydrolog ia ja purkuvesi s töö n k o h d i s t uv a k u o rm i t u s
Osalta Isosuota (lohko 4, 21 ha) vedet johdetaan Ylä-Parttuaisenpuron kautta Kutujokeen, joka virtaa Järven-, Keski- ja Alajärven läpi ja laskee Oulujokeen. Järvenjärven ja Keskijärven välinen jokiosuus on nimeltään Välijoki. Isosuolta on matkaa Kutujokeen noin 7 km ja Järvenjärvelle noin 10 km. Osa tuotantoalueen (lohkot 1–3, 58 ha) vesistä johdetaan Isosuon- puron kautta Hyrynpuroa ja Ala-Parttuaisenpuroa pitkin noin 13 km:n päässä sijaitsevaan Välijokeen. Keskijärvestä on matkaa Oulujokeen noin 1,6 km.
Tuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueen Ala-Parttuaisenpuron valu- ma-alueella (59.267) ja Ylä-Parttuaisenpuron valuma-alueella (59.266), joiden pinta-alat ovat 44,30 km2 ja 11,98 km2. Tuotantoalueen osuus Ala- Parttuaisenpuron valuma-alueesta on noin 2 % ja Ylä-Parttuaisenpuron va- luma-alueesta noin 1 %. Valuma-alueet ovat pääasiassa ojitettua suota ja metsää.
Kutujoki alkaa Otermajärvestä, joka sijaitsee tuotantoalueen pohjoispuolel- la. Kutujoen yläjuoksulla on turvetuotantoalue ja kalankasvatuslaitos. Hy- rynpuroon tulee vesiä kunnan kaatopaikalta.
Kutujoen alaosan, Ala-Parttuaisenpuron ja Ylä-Parttuaisenpuron virtaamat on arvioitu Hyrynsalmen Myllypuron valuma-alueen vertailujakson 1991–
2001 valuman perusteella. Vertailukohteen valumat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa:
Valuma
l/s km2
Kutujoki
l/s
Ala- Parttuaisenpuro
l/s
Ylä- Parttuaisenpuro
l/s
Koko vuosi MQ 12,1 6 076 534 144
Joulu–maaliskuu MQ 3,0 1 516 133 36
Kesä–syyskuu MHQ 51,6 25 980 2 285 618
MQ 8,9 4 474 393 106
MNQ 0,85 427 38 10
P u r k uv e s i s t ön v e d e n l a a t u
Ylä-Parttuaisenpuron vedestä on otettu näytteet vuosina 1996 ja 2002.
Vesi on tummaa ja ravinnepitoista ja laadultaan välttävää. Isosuonpurosta ja Hyrynpurosta on otettu vesinäytteitä vuosina 2004 ja 2005 ja Ala- Parttuaisenpurosta vuosina 1989, 1996 ja 2001. Niiden vesi on tummaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoista ja laadultaan välttävää.
Kutujoki kuuluu Oulujoen alueelliseen vesistötarkkailuun ja vuosina 2000 ja 2003 otettujen näytteiden perusteella joen vesi Otermajärven alapuolella oli lievästi hapanta, rautapitoista, humusvaikutteista ja rehevää. Happipi- toisuus vaihteli hyvästä välttävään. Veden rauta- ja fosforipitoisuudet ovat korkeampia joen alajuoksulla kuin yläjuoksulla. Välijoen ja Keskijärven ala- puolisen Kutujoen vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi ja muun Kutujoen vesi on laadultaan hyvää.
Järvenjärvestä ja Keskijärvestä on satunnaisia vedenlaatutietoja vuosilta 1997–2004. Järvenjärven pinta-ala on 45 ha ja sen vesi on laadultaan vält- tävää. Järvi on rehevä ja sen veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita (ko- konaisfosfori 62–160 µg/l ja kokonaistyppi 720–2 100 µg/l). Kesällä happiti- lanne on hyvä, mutta talvella se on heikentynyt. Järvenjärvi on kasvamas- sa umpeen.
Keskijärven pinta-ala on 49 ha ja se kuuluu vedenlaadultaan luokkaan hy- vä. Happitilanne on ollut pääosin hyvä myös talvella ja järvi on lievästi re- hevä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 23–41 µg/l ja kokonaistyppipitoi- suus 380–670 µg/l.
V e s is t ö n k ä yt t ö
K a l a sto ja ka l as t us
Isosuon alapuolisista puroista ei ole kalastotietoja, eikä niissä tiettävästi kalasteta. Kutujoella kalastetaan vapavälineillä ja se on tunnettu virkistys- kalastuskohde. Vuonna 2004 joella kalasti noin 180 kalastajaa. Tärkeim- mät saalislajit ovat taimen, kirjolohi, harjus, ahven ja hauki. Taimen- ja kir- jolohisaaliit perustuvat istutuksiin. Harjus lisääntyy Kutujoessa luontaisesti ja joen yläosalla on tavattu myös taimenen poikasia. Joen alaosalta saa- daan vähän siikaa, lahnaa ja madetta. Joesta on tavattu myös rapuja. Ku- tujoella kalastaneet ilmoittivat kalojen makuvirheistä enemmän kuin muilla Oulujoen sivujoilla kalastaneet, mutta makuhaitat ovat olleet melko lieviä.
Kalastajat arvioivat, että Kutujoen vedenlaadussa alkaa näkyä Oterman alueen isojen soiden vaikutus ja veden humuspitoisuus on lisääntynyt. Ku- tujoen alaosan järvillä kalastetaan myös verkoilla ja rantarysillä. Järvistä on saatu viime vuosina lahnaa ja madetta sekä jonkin verran haukea, taimen- ta, siikaa ja kirjolohta.
V i rk is t ys k ä yt t ö
Isosuon alapuolisten purojen rannoilla ei ole asutusta ja niiden virkistys- käyttö lienee vähäistä. Kutujoella ja sen alaosan järvillä virkistyskäyttöä on enemmän. Joella on melontareitti ja sen varrella on nuotiopaikkoja ja käve- lysiltoja. Järvien alapuolella Järvikylässä on uimaranta.
P o h ja v ede t
Isosuon läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin alue on Laajakan- kaan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue noin 7 kilo- metrin päässä tuotantoalueen lounaispuolella. Karttatarkastelun perusteel- la suon lähellä ei ole lähteitä.
Al u e en l uo nt o ja suo j el uk ohte e t
Isosuon lounaispuolella noin 1 km:n etäisyydellä on Latvakankaan aarni- alue, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI 1201011). Noin 6 km:n päässä on Tolkansuon Natura 2000 -alue (FI 1106004), joka on linnustolli- sesti merkittävä.
T u o t a n toa l ue e n lä h i ymp ä ri st ö n m a ank ä yt t ö
Isosuon ympärillä on talousmetsää ja alueen eteläpuolella laaja hakkuu- alue. Suon pohjoispuolella 3,5 km:n etäisyydellä on hakijan Niskasuon tur- vetuotantoalue. Tuotantoalueen läpi kulkee moottorikelkkailureitti. Tuotan- toalue sijaitsee noin 1 km Otermajärven Salmenselän eteläpuolella, jonka rannalla sijaitsevat lähimmät pellot.
Asu tus ja m uu raken nettu ym päristö
Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät ra- kennukset sijaitsevat 0,9–1,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta pohjoi- seen ja koilliseen. Otermajärven etelärannalta on myyty loma- asuntotontteja, jotka sijaitsevat lähimmillään 0,9 km:n etäisyydellä tuotan- toalueelta. Latvakankaan kämppä sijaitsee 1,2 km:ä Isosuolta lounaaseen.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i kut us s uo je luk oh te is ii n
Hanke ei sisällä kaivutöitä Latvakankaan Natura 2000 -alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Hanke sijaitsee noin kilometrin päässä Natu- ra-alueesta ja välissä on metsäinen alue. Hakijan käsityksen mukaan Natu- ra-arviointia ei ole tarpeen tehdä.
Hankealue ulottuu luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen suden, karhun ja ilveksen levinneisyysalueelle, mutta niille sopivaa elinaluetta on ympäris- tössä paljon. Sen vuoksi hanke ei heikennä niiden suotuisan suojelun ta- soa.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Turvetuotannosta tulee vesistöön kiintoainetta, ravinteita ja humusta. Li- säksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, joka yhdessä hu- muksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä ja vesistön rehevöitymistä. Veden ja poh- jan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja bio- massamuutoksina, jotka ovat epäedullisia muun muassa arvokalastolle.
Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset riippuvat paljon valuntati- lanteesta.
Isosuon turvetuotantoalueen bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät Ala-Parttuaisenpurossa ja Ylä-Parttuaisenpurossa on arvioitu keskimäärin seuraaviksi:
Virtaama l/s
Kiintoaine mg/l
CODMn
mg/l
Kok.P µg/l
Kok. N µg/l Ala-Parttuaisenpuro
Kuntoonpanovaihe
Talvi 133 0,19 4,4 4,0 225
Kesä 393 0,12 0,9 0,9 24
Tuotantovaihe
Talvi 133 0,21 0,3 2,0 44
Kesä 393 0,06 0,4 0,6 14
Ylä-Parttuaisenpuro
Kuntoonpanovaihe
Talvi 36 0,28 6,4 5,8 330
Kesä 106 0,17 1,3 1,3 36
Tuotantovaihe
Talvi 36 0,39 0,4 3,5 76
Kesä 106 0,25 0,6 1,5 33
Kuntoonpanovaiheen typpikuormituksen pitoisuuslisät talvella ovat erittäin merkittäviä kummassakin purossa. Kesän keskivirtaamatilanteessa pitoi- suuslisät ovat paljon pienempiä. Ala-Parttuaisenpuron veden kesäaikainen typpipitoisuus nousisi kuntoonpanovaiheessa enimmillään 5 %. Myös fos- foripitoisuuslisät olisivat talvella suurempia kuin kesällä.
Tuotannon aikana vaikutus fosforipitoisuuksiin olisi suurin kesän alivirtaa- mien aikana, jolloin pitoisuuden lisäys Ala-Parttuaisenpurossa olisi noin 2 µg/l ja Ylä-Parttuaisenpurossa noin 5 µg/l. Osa kiintoaineesta ja humuk- sesta ja niihin sitoutuneista ravinteista sedimentoituu puroihin, joten vaiku- tukset purojen alaosilla ovat laskennallisia vaikutuksia pienempiä. Purojen suvantoihin voi kertyä lietettä, joka virtaaman kasvaessa lähtee helposti liikkeelle.
Hakemuksessa on arvioitu, että Ylä-Parttuaisenpuron kautta Järvenjärveen tulevalla Isosuon aiheuttamalla kuormituksella ei ole todennäköisesti vaiku- tusta järven fosfori- ja kiintoainepitoisuuksiin, koska Järvenjärven nykyiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat korkeat. Järven levätuotantoa rajoittaa typpi, mutta laimenemisen ja sedimentoitumisen vuoksi myöskään typpipi-
toisuuden lisäyksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan järven rehevyy- teen. Osa kuormituksesta sedimentoituu Järvenjärveen.
Isosuon kuormitusta tulee Keskijärveen suoraan Ala-Parttuaisenpuron ja Välijoen kautta sekä Järvenjärvestä. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuu- denlisäykset jäävät pääosin pieniksi. Kuntoonpanovaiheessa talvella Kes- kijärven kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus kasvavat noin 5 %.
Keskijärveen voi kertyä Isosuolta peräisin olevaa kiintoainetta, mutta mää- rä on pieni suhteutettuna muuhun valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen ja luonnonhuuhtoutumaan. Isosuon pinta-ala on alle 0,01 % Keskijärven valuma-alueesta. Ravinteiden ja kiintoaineen ei arvioida kulkeutuvan Kes- kijärven alapuoliseen vesistöön.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Hankkeen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa ajoittain selvästi alapuolisten purojen vedenlaatuun, mutta niillä ei ole paljon kalata- loudellista merkitystä. Niiden kalasto koostunee vedenlaadun muutoksia hyvin kestävistä lajeista. Kutujoella ja sen alaosan järvillä on merkitystä ka- laston ja kalastuksen kannalta. Isosuon kuormituksen ei arvioida aiheutta- van havaittavia kalataloudellisia vaikutuksia Järvenjärven yläpuolisella Ku- tujoella, Välijoella ja Keskijärvellä eikä vaikutuksia voida erottaa hajakuor- mituksen vaikutuksista.
V a i ku t us v e si s tö n v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Isosuon turvetuotannolla on vaikutusta Ala-Parttuaisenpuron ja Ylä- Parttuaisenpuron vedenlaatuun, mutta puroilla ei arvioida olevan merkittä- vää virkistyskäyttöarvoa. Tuotantoalueelta tuleva kiintoaine, humus ja ra- vinteet tulevat sedimentoitumaan Keskijärveen, mutta niiden vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi eikä hankkeella ole merkittävää vaikutusta järven vir- kistyskäyttöön. Hanke ei vaikuta Keskijärven alapuolisen vesistön virkis- tyskäyttöön.
P ö l yn j a m e l un v a ik u t u k s et
Isosuon tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Asu- tuksen etäisyys ja välissä sijaitseva puusto huomioon ottaen toiminta ei ai- heuta pölyhaittaa lähiasutukselle tai Otermajärvelle. Turvepölyä saattaa epäsuotuisissa olosuhteissa kulkeutua järvelle ja sen ranta-alueen kiinteis- töille. Kajaanin sääaseman tietojen mukaan vallitseva tuulensuunta jakau- tuu tasaisesti eri ilmansuuntien kesken, mutta länsi-, etelä- ja kaakkoistuu- lia on hieman muita enemmän. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotan- to keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.
Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Kuljetusreitin varrella ei ole asutusta, jota kuljetukset voisivat häiritä.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa.
Isosuo sijaitsee niin kaukana asutuksesta, että tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä) ylityksiä. Kun tuuli on asutukseen päin, tuotannon äänet voivat erot- tua lähimpien talojen luona.
Isokankaan metsäalue suojaa pölyltä ja melulta tuotantoalueen pohjois- puolella. Eteläpuolella on avohakkuualue, jonka vuoksi pöly ja melu voivat kulkeutua kauemmaksi. Haittojen ei arvioida ulottuvan Latvakankaan käm- pälle saakka.
Hakija on 13.9.2007 toimittanut suunnilleen hankealueen kokoiselle Ähtä- rin Sarasuolle tehdyn pöly- ja melumallinnuksen, jota hakija on pitänyt riit- tävänä osoittamaan, ettei Isosuon turvetuotanto aiheuta lähiasutukselle terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Asutuksen ja Isosuon välinen etäi- syys on yli 800 m, maasto on metsäistä ja sillä on vähän aukeita alueita.
Välimaasto on kokonaan Metsähallituksen omistuksessa.
Muu t ym pä ri s töv ai ku tu ks e t
Tuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen eikä merkittäviä muutoksia maisemaan.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyt töt a rkkailu
Isosuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, jonka yl- läpidosta vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttö- ja hoitopäiväkir- jaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. Käyttötarkkai- lusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin tuotantoa harjoitetaan.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään sulan maan aikaan pintava- lutuskentän alapuolisella mittapadolla ja muuna aikana laskeutusaltaalta 1 lähtevästä vedestä. Vesimäärä mitataan jatkuvatoimisesti sulan maan ajan. Vesinäytteitä otetaan kuntoonpanotöiden aikana kerran kahdessa vii- kossa lukuun ottamatta kevättulvan aikaa, jolloin näytteitä otetaan kerran viikossa ja marras-huhtikuuta, jolloin niitä otetaan kerran kuukaudessa.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfos- fori ja kokonaistyppi sekä ammoniumtyppi.
Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään kahtena vuonna pintavalutus- kentältä lähtevästä vedestä. Virtaama pyritään mittaamaan 15.5.–30.9. jat- kuvatoimisesti ja otetaan vesinäytteet kahden viikon välein. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja koko- naistyppi sekä pH. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään fosfaattifos- fori, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa sekä rauta. Vesienkä- sittelyrakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisesti pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteel- la.
Päästöjen laskennassa käytetään Isosuolla mitattuja vedenlaatu- ja vir- taamatietoja. Talviaikaisten päästöjen laskennassa käytetään ympärivuo- tisten tarkkailukohteiden tietoja. Oulujoen alaosan alueella ympärivuotinen tarkkailu on Pehkeensuolla ja Itäsuolla.
V a i ku t us ta r k k ai lu
V e si st öt ark k ai l u
Alapuolisen vesistön vedenlaatua tarkkaillaan Hyrynpurossa ja Kutujoessa, joka kuuluu Oulujoen alaosan turvetuotannon yhteistarkkailuun. Näytteitä otetaan samoina vuosina kuin päästötarkkailua tehdään. Näytteet analy- soidaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
K a l a ta lo ude ll i n e n t a rk k ai lu
Isosuon lähivesialueilla ei ole kalataloudellista merkitystä eikä niille esitetä kalataloudellista tarkkailua. Kalastovaikutuksia voidaan riittävässä määrin arvioida päästö- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella. Kutujoella teh- dään kalataloudellista tarkkailua yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ny- kyinen ohjelma on voimassa vuoden 2008 loppuun.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu t
Hakija on katsonut, että tarvetta pöly- tai melutarkkailulle ei ole, koska tuo- tannosta ei aiheudu pöly- ja meluvaikutuksia kaukana sijaitsevien raken- nusten alueella.
Ra p or to i nti
Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmis- tuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Kainuun ympäristökeskukselle, Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulosteissa esitetään edellisen tarkkailukauden tulokset ja keskeiset tulokset esitetään myös graafisesti. Poikkeavista tu- loksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:ön sekä Kainuun ympäristökeskuk- seen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat veden- laatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti).
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Kainuun ympä- ristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.
Raportit lähetetään Vapo Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle, Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskukselle sekä Oulujokivarren kalastusalueelle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Työmaalle laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paloviranomaisille. Työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille annetaan koulutusta. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoita- misesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.
Polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin riski aineiden joutumiseen vesistöön on pieni. Laskeutusaltaan tai pintavalutus-
kentän pettäessä vesistöön voi joutua tavallista suurempia kiintoaine- ja ravinnemääriä. Pumppauksen häiriintyessä vesiä voidaan tilapäisesti joh- taa pintavalutuskentän ohi tai varastoida tuotantokentän ojiin. Häiriötilan- teista ilmoitetaan Kainuun ympäristökeskukselle.
Y m p ä ri s t ö v a hi n k ov a k u u t u s
Isosuo liitetään hakijan ympäristövahinkovakuutukseen.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Hakijan arvion mukaan Isosuon kalataloudelliset vaikutukset eivät edellytä kompensaatiota. Tuotannosta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa rantakiinteistöille.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
H a k e m u ks e n t ä yde n t ä mi n en
Hakemusta on täydennetty 20.2.2007, 25.5.2007 saapuneessa vastinees- sa sekä 3.7. ja 13.9.2007.
L u p ah ak em u k se s t a t i edo tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Vaalan kunnassa 9.3.–10.4.2007 ja erityistiedok- siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 9.3.2007 Tervareitti-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuk- sen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan kunnalta sekä Vaalan kunnan ympäristön- suojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su n n ot
1. Kainuun ympäristökeskus Kaavoitus
Alueen maankäyttöä ohjaa tällä hetkellä voimassa oleva Kainuun 3. seutu- kaava. Viimeisimmässä maakuntakaavaehdotuksessa Isosuo sijoittuu alueelle, joka on merkitty turvetuotantovyöhykkeeksi, jonka rajaus perustuu valuma-aluerajauksiin. Alueella turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kult- tuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Isosuo sijaitsee alueella, jossa turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaiku- tukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.
Maakuntakaavaehdotuksessa Isosuon poikki on osoitettu kaavamerkinnäl- lä moottorikelkkaura. Kelkkauran mahdollinen uusi sijainti tulee osoittaa ja tarvittaessa toteuttaa ennen mahdollisen turvetuotannon aloittamista.
Isosuolle aiottu toiminta ei sijoitu (ranta-)asemakaava- tai yleiskaavoitetulle alueelle. Turvetuotantoalueeksi haetun alueen pohjoispuolella on Salmen- selän rantakaava. Otermajärven Salmenselän rannassa on kaavoitetulla ja kaavoittamattomalla alueella rantaan tukeutuvaa asutusta. Alueen rantara- kentaminen on lähinnä lomarakentamista. Mahdollisella turvetuotannolla on vaikutuksia lähialueen asutukselle.
Alueen luonnontilaisuus ja tehdyt selvitykset
Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on tehty alueen luonteeseen nähden riit- tävällä tarkkuudella ja oikea-aikaisesti. Rauhoitettuja ja uhanalaisia kasvila- jeja ei ole havaittu eikä niistä ole aikaisempia tietoja. Kohde on ojitettu, ja ojittamaton aluekin on jossain määrin kuivahtanut. Alueen suotyypit ovat seudulle tyypillisiä. Kasvillisuusselvityksessä ei ole tehty johtopäätöksiä kohteen merkityksestä suoluonnon monimuotoisuudelle paikallisesti tai alueellisesti.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella ei ole huomattavaa mer- kitystä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta. Myös linnustoselvityksen tulokset ovat samansuuntaisia. Alueella voi kuitenkin olla paikallista merki- tystä mm. marjastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta.
Noin kilometrin etäisyydellä lounaaseen on Natura 2000 -verkostoon kuu- luva alue, Latvakangas (FI 1201011). Puro, jonka kautta turvetuotanto- alueen vesiä johdetaan, näyttäisi sivuavan Natura-alueen rajaa hyvin lähel- tä. Hakemuksesta puuttuu kannanotto ja perustelut luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arviointimenettelyn tarpeellisuudesta.
Muuta eläimistöä kuin linnustoa ei ole selvitetty lainkaan. Vähimmäisvaati- muksena olisi laatia selvitys luontodirektiivin IV a-liitteen mukaisten tiukasti suojeltujen eläinlajien mahdollisesta esiintymisestä tai edes näille lajeille sopivista elinympäristöistä alueella, sillä niiden mahdollisella esiintymisellä on suoria oikeusvaikutuksia.
Valuma-alueen vedenlaatu ja arvio kuormituksen vaikutuksista
Hakemuksessa on tarkasteltu alapuolisen vesistön vedenlaatua yhteistark- kailutuloksiin sekä Isosuon ennakkotarkkailutuloksiin perustuen. Tulosten mukaan Isosuopuron ja Hyrynpuron vedet olivat happamampia ja ainepi- toisuuksiltaan korkeampia kuin alapuolisen Kutujoen vedenlaatu keskimää- rin. Isosuon alapuoliset Ala- ja Ylä-Parttuaisenpurot ovat hyvin humus-, ra- vinne- ja rautapitoisia ja kuuluvat yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan luokkaan välttävä.
Hakemuksessa on arvioitu Isosuon kunnostus- ja tuotantovaiheen kuormi- tukset eri vuodenaikojen ja virtaamatilanteiden mukaan. Kuormituslaskel- missa ei ole otettu huomioon täydennysvaiheessa lohkolle 4 esitettyjen vir- taamansäätöpatorakenteiden vaikutuksia vedenlaatuun. Hakemuksessa ei ole otettu kantaa Isosuon kuormituksen vaikutukseen alapuolisten vesistö- jen käyttökelpoisuuteen ja niiden vedenlaadun kehitykseen. Selviä vaiku- tuksia on todettu lähinnä lähialueen laskuojiin, mutta Kutujoen ja alapuolis-
ten järvien tilaan vaikutuksen on katsottu olevia pientä ja osin mahdotonta erottaa alueen muusta kuormituksesta.
Vesiensuojelurakenteet
Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelu- ratkaisut vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä käytännön vaa- timuksia lohkojen 1–3 osalta. Lohkolle 4 esitettyä vesiensuojeluratkaisua ympäristökeskus ei sen sijaan ole pitänyt parhaan käyttökelpoisen teknii- kan mukaisena ja on katsonut, ettei sen kunnostamiseen ja käyttöön tulisi myöntää ympäristölupaa.
Tarkkailu
Mikäli lohkolle 4 myönnetään lupa turvetuotantoon, tulee Isosuolle esitettyä päästötarkkailuohjelmaa täydentää siten, että lohkolla 4 kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailua suoritetaan samoilla periaatteilla kuin lohkoilla 1–3. Päästötarkkailu on tarpeen, koska suon muilla tuotantoloh- koilla olisi käytössä eri vesiensuojelumenetelmä. Myös päästöjen lasken- nassa tulee ottaa huomioon eri vesiensuojelumenetelmät.
Tulokset tulee lähettää Hertta-tietokantaan tallennettavassa muodossa.
Muutoin tarkkailutulosten toimittaminen sekä raportointi voidaan toteuttaa esitetyn ohjelman mukaisesti.
Luvan voimassaolo
Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviran- omaiselle vuoden 2017 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntäminen uudel- le tuotantoalueelle edellyttää liukoisia ravinteita poistavan vesienkäsittely- menetelmän käyttöä. Isosuon lohkon 4 vesienkäsittelyyn esitetään vain kiintoaineen laskeuttamiseen perustuvaa menetelmää. Lupaa lohkolle 4 ei saa myöntää.
Lohkojen 1–3 vedet johdetaan puroihin, joiden vesi on heikkolaatuista ja joissa kalastus on ilmeisesti vähäistä. Purojen kalastoa ei ole hakemuk- sessa selvitetty. Yleiselle kalataloudelle aiheutuva haitta jää purkureitin yläosalla vähäiseksi. Lisääntyvä kuormitus voimistaa osaltaan Kutujoen alaosan järvissä havaittavia haittoja. Kalataloudellisen kompensaation määrääminen ei tässä vaiheessa ole tarpeen.
Lupa voidaan myöntää ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jä- tettävä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kalastolle ja kalastukselle aiheu- tuvia haittoja voidaan pääosin tarkkailla päästö- ja vesistötarkkailun tulos- ten perusteella. Ennen lupamääräysten tarkistamista on selvitettävä purku- reitin kalasto Välijokeen saakka esim. sähkökalastuksin sekä Keskijärven kalasto ja kalastus.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t
3. Metsähallitus
Metsähallitus on ilmoittanut myyneensä tai vuokranneensa kymmeniä va- paa-ajantontteja Otermajärven rantakaava-alueelta Salmenselän ja Nis- kanselän rannalla. Tontit on myyty ja rakennettu ympärivuotiseen lomai- luun 2000-luvun alkupuolella. Kaava-alueelta on myymättä/vuokraamatta vain Kutujoen lähistöllä olevat kaksi rantaan rajoittumatonta tonttia sekä Vasarahiekan VR-alue. Tontit ovat lähimmillään noin 800 metrin päässä turvetuotantoalueesta. Loma-asuntoja käytetään eniten kesäaikana, jolloin Salmenselän ranta-alueella ovat vallitsevina etelä- ja länsituulet. Tällöin on myös pöly- ja meluhaitat ovat suurimmillaan. Lupahakemusta varten olisi ollut tarpeellista selvittää myös, miten hanke vaikuttaa Otermajärven vesis- tön ja rantojen virkistyskäyttöön.
Metsähallitus on esittänyt, että alueen virkistyskäytön kannalta olisi syytä harkita mahdollisen turvetuotannon ja lastauksen toimenpiderajoituksia se- kä pöly- ja melutarkkailua kesällä tuulisen sään aikana, erityisesti tuulen suunnan ollessa järvelle päin.
Metsähallitus on todennut, että Vaalan Isosuo on ojitettu rämealue, jolla on yksi pienialainen korpikuvio. Puustoa on vähän ja se on kehitysluokaltaan taimikkoa. Suon luonnontila on voimakkaasti muuttunut. Metsähallituksella ei ole tietoa kulttuuriperintökohteista. Metsähallituksella ei ole myöskään lajitietoja toimenpidealueelta, mutta lähistöllä olevan lajin elinympäristön turvaamiseksi Isosuon pohjoispuolella olevaa tietä ei saa käyttää häiritse- vään toimintaan 15.4.–31.7. Häiritsevää toimintaa ovat esimerkiksi metsä- työt ja leiri- tai tulentekopaikat.
Isosuolla on tehty kasvillisuus- ja lintuselvitys, joissa ei ole tavattu uhan- alaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia, erityisesti suojeltavia tai rauhoitet- tuja lajeja. Lupahakemuksesta ei käy selville, miten tai kuka selvitykset on tehnyt. Nämä tiedot ovat tarpeen arvioitaessa, ovatko selvitykset riittäviä.
Vedet on tarkoitus johtaa lopulta Oulujokeen useiden purojen ja jokien kautta. Laskeutusaltaat oletettavasti estävät kiintoaineksen leviämisen ve- sistöön. Vaalan alue-ekologisessa suunnitelmassa osa Hyrynpuron reu- nametsistä on vanhapuustoista korpea, jotka toimivat ekologisina käytävi- nä ja ovat siten luontokohteita. Suunnitelmassa myös Kutujoki on mainittu arvokkaaksi luontokohteeksi. Näiden tila ei saa huonontua toimenpiteiden seurauksena.
4. Oterman kalaveden osakaskunta
Osakaskunta on ilmoittanut vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Isosuon turvetuotannolle. Vastustavaa kantaansa osakaskunta on perus- tellut seuraavasti:
Suunniteltua tuotantoaluetta ei ole nähtävillä olleessa maakuntakaava- luonnoksessa varattu turvetuotantoalueeksi.
Isosuo sijaitsee Otermajärven lounais-/eteläpuolella lähimmillään noin 700 metrin päässä järvestä. Kesällä vallitsevat etelä- ja länsituulet. Merkittävä pölykuormitus kohdistuu tuulisina päivinä suoraan vesistöön aiheuttaen turvepölyn kerrostumisen järvelle. Erityisesti haitta näkyy tuulettomina päi-
vinä, jolloin pölypyörteet nousevat ylös ja laskeutuvat järvelle heikkojen il- mavirtausten saattelemina.
Isosuon ja lupakäsittelyssä olevan Saarisuon tuotanto yhdessä Niskan- suon tuotannossa olevan alueen kanssa aiheuttavat Oterma- ja Paatinjär- velle merkittävän ympäristöhaitan. Kaikki kolme aluetta ovat järvien etelä- tai länsipuolella. Vesistöjen kannalta uusia turvetuotantolupia järvien välit- tömään läheisyyteen ei tule myöntää.
Salmenselän-Niskanselän alueella on viisi vuotta sitten tehty rantakaava, jossa on yli 40 loma-asuntotonttia ja lähes kaikki on myyty tai vuokrattu.
Lähimmät kiinteistöt ovat 800 metrin päässä suunnitellusta tuotantoaluees- ta ja alle kilometrin päässä on 10 kaava-alueen tonttia. Näiden tonttien omistajien mahdollisuus nauttia kesäisestä Otermajärvestä loppuu, jos Isosuon tuotanto pölyineen ja meluineen aloitetaan. Vastarannan 20 tontin omistajien tilanne ei parane nykyisestä.
Lisääntyvä pölylaskeuma on Otermajärvessä virkistyshaitta, joka samentaa vettä. Se lisää osaltaan happamoitumista ja rehevöittää ja saattaa aiheut- taa kaloihin makuhaittoja sekä heikentää arvokalojen lisääntymisedellytyk- siä. Kalvomainen pölylautta järven pinnalla on myös esteettinen haitta.
Isosuon meluhaittaa on selvästi aliarvioitu. Niskansuo sijaitsee kauempana Oterman kylältä kuin Isosuo ja sen aiheuttama melu kuuluu kesäyönä sel- västi kylälle ja erityisesti lähimmille asutuksille. Isosuon melu haittaa mer- kittävästi erityisesti kesäasukkaiden viihtyvyyttä.
Turpeen kuljetuksen aiheuttama lisärasitus murtaa Oterma-Vaala -maantien, joka on heikossa kunnossa. Tien korjaus ei ole näköpiirissä lä-
hivuosina.
Turvetuotannon vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun on hake- muksessa selvästi aliarvioitu. Kutujoen vedenlaatutietoja on ajalta, jolloin Niskansuo on ollut tuotannossa. Veden alimmalla pH:lla on merkitystä eri- tyisesti harjuksen ja taimenen kannalta ja se on huolestuttavan alhainen Kutujoessa Niskansuon alapuolella. Jos Isosuon kenttä avataan, se tulee merkittävästi rehevöittämään ja samentamaan Kutujoen alaosia. Turveken- tän pH laskee turpeennoston edetessä, mitä hakemuksessa ei ole kom- mentoitu. Tältä osin arvio turvetuotannon vaikutuksesta Kutujoen veden- laatuun on virheellinen ja liian pieni. Tuotantokenttä on alttiina tuuli- ja ve- sieroosiolle koko nostohistorian ajan eikä kuormitus pienene vuosien saa- tossa kuten metsäojituksissa.
Kutujoessa on pienoisvoimala, joka ottaa vettä Petäjäkoskesta. Samalla ti- lalla on myös kalankasvattamo.
Vuonna 2006 Kutujoella käynnistyi perattujen koskien entisöinti. Kiveämi- sen ja kutupaikkojen kunnostamisen avulla Kutujoesta on tarkoitus tehdä lohikaloille sopiva lisääntymispaikka. Lisääntyvä turvetuotanto joen varrella tuhoaa kunnostuksen hyödyt. Jos Oulujoen voimalaitoksiin rakennetaan lohiportaat ensi vuosikymmenellä, meritaimenella ja lohella on mahdolli- suus nousta Kutujokeen, ellei joen vedenlaatua heikennetä mm. turvetuo- tannosta aiheutuvilla päästöillä.
Havainnot kalojen makuhaitoista ja veden sameudesta voivat johtua Nis- kansuon turvetuotantoalueen päästöistä. Niskansuon altaat eivät riittävästi estä huuhtoutumista rankkasateiden tai pidempien sadejaksojen aikana.
Tulvien aikaan vedet johdetaan suoraan jokeen, koska altaiden kapasiteet-
ti ei riitä. Tämä toistuu myös Isosuolla, koska allasmitoitukset ovat riittä- mättömät. Kymmenen millin ukkoskuuro tukkii käytännössä lietesyvennyk- set eikä niitä nostoaikana ehditä aukomaan, jolloin ne ovat merkityksettö- mät.
Tuotanto jatkuisi alueella vuoteen 2025 saakka. Ilmaston muutoksen vuok- si sateiden ja lauhojen talvijaksojen ennustetaan lisääntyvän ja ne yhdessä kuormittavat Kutujokea paljon hakemuksessa arvioitua enemmän. Poik- keuksellisiin oloihin ei ole varauduttu mitenkään.
Turvemassojen siirto saralta toiselle tuotannon loppuvaiheessa aiheuttaa merkittävän haitan alueen jälkikäytölle. Kotatut sarat ovat paljaina vuosi- kausia ennen pajuttumista ja sinä aikana kivennäismaa lähtee helposti tuu- len ja sateen mukana ojiin ja vesistöön. Vastuu alueen jälkikäytöstä on Metsähallituksella eikä luvan hakijalla ole mitään velvoitteita. Tällöin hakija pyrkii etenkin toiminnan loppuvaiheessa todennäköisesti minimoimaan yli- määräisiä kustannuksia, kuten on käytännössä tapahtunut hakijan Pelson kylässä sijaitsevilla laajoilla tuotantoalueilla, joilla hakijalla ei ole jälkihoito- vastuuta.
5. AA (Vasarapoukama RN:o 28:7, Vaala, Oterma), 7. BB (Ahvenvesi RN:o 28:12, Vaa- la, Oterma), 9. CC ja DD (Ahvenapaja RN:o 28:15, Vaala, Oterma), 10. EE ja Marjatta FF (Ahvenvita RN:o 28:9, Vaala, Oterma), 11. GG (Mattila, Vaala), 12. HH (Ahvenheinä RN:o 28:13, Vaala, Oterma), 13. II ja JJ (Rentoranta RN:o 28:8, Vaala, Oterma), 14. KK (Virtavesi RN:o 28:4, Vaala, Oterma), 15. LL (Kontu RN:o 15:13, Vaala, Oterma), 16.
MM (Ahvenlahti RN:o 28:16, Vaala, Oterma), 19. NN (Rantala RN:o 15:12, Vaala, Oter- ma), 20. OO ja PP, 21. QQ (Tupala RN:o 15:7, Vaala, Oterma), 22. RR (Virtahietikko RN:o 28:2, Vaala, Oterma) sekä 28. SS ja TT (Ahvenruoho RN:o 28:10, Vaala, Oterma)
Otermajärven rannan vapaa-ajanasukkaat ovat samansisältöisissä muistu- tuksissa ilmoittaneet, etteivät he hyväksy turvetuotannon käynnistämistä Isosuolla.
Muistuttajien mukaan Isosuon selvitykset on tehty puutteellisesti. Niistä ei- vät käy ilmi turvetuotannon vaikutukset Niskanselän ja Salmenselän alu- eelle. Virkistyskäyttöä on käsitelty vain alapuolisella vesistön osalta. Ha- kemusta varten ei ole tehty sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa olisi selvitetty hankkeen vaikutukset alueen uudelle loma-asutukselle.
Salmenselän ja Niskanselän alueella on kymmeniä kaavoitettuja ja suu- rimmalta osalta 2000-luvulla rakennettuja loma-asuntotontteja, jotka on tar- koitettu ympärivuotiseen lomailuun. Tonttien ostajat eivät ole olleet tietoisia suunnitteilla olevan turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen ulottumisesta loma-asuinnoilleen. Hakemuksessakin todetaan melu- ja pölyhaittojen ulot- tuvan olosuhteista riippuen Salmenselän ja Niskanselän alueelle. Loma- asunnot olisivat kahden mittavan tuotantoalueen Niskansuon ja Isosuon välissä. Rantakaavan laatija ei ole ottanut huomioon lähelle ulottuvaa tur- vetuotantoaluetta eikä alueen myyjä ole maininnut siitä.
Vesihuoltolaki edellyttää, ettei uusi toiminta heikennä vesistön laatua. Ha- kemuksessa todetaan päästöjen kuormittavan jo ennestään heikkoja vesis- töjä. Tuotantoalueen yläpuolisten vesistöjen kuormituksia ei ole edes selvi- tetty.
Kesän aikana vallitsevat etelätuulet ja samaan aikaan loma-asuntoja käy- tetään eniten. Tällöin myös pöly- ja meluhaitat ovat jatkuvia. Nykyinen tur- vetuotanto levittää pölyä Niskanselälle ja Salmenselälle ja se näkyy rannal- le kertyvänä turpeensekaisena liejuna. Kesällä järven vedenpinnan las-
kiessa turvepöly heikentää muutenkin kesän mittaan huonontuvaa veden- laatua. Selvityksessä ei ole mainittu, millainen lisäkuorma turvepölystä jär- velle tulisi.
Salmenselän ja Niskanselän alueella ovat viimeisen viiden vuoden ajan oleskelleet rauhoitetut kaakkuri ja kalasääski, joiden pelätään katoavan melu- ja pölyhaitan seurauksena.
Turvetuotannon suunnitellaan kestävän vähintään 15 vuotta. Aika on niin pitkä, että monet vapaa-ajanasunnon hankkineet kärsivät haitoista koko sen ajan, jolloin asunnosta on mahdollista nauttia. Isosuo sijaitsee turve- tuotannon kannattavuuden äärirajoilla, koska kuljetusmatka Ouluun on yli 100 km. Luonnontilaista yli 20 ha:n aluetta ei pidä nykyisten periaatepää- tösten perusteella ottaa tuotantoon, koska turvetuotannon laajentaminen on kohdistettava ojitetuille soille.
6. UU ja VV (Vasaraselkä RN:o 28:5, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen kuin edellä Oter- majärven rannan vapaa-ajanasukkaat ja lisäksi todenneet, että Isosuolla voi seurata teeren soidinmenoja ja se on keväällä ja syksyllä kurkien ja hanhien levähdyspaikka ja ne myös pesivät siellä. Isosuo on ainoa paikka, jonne huonojalkaiset pääsevät hillaan. Turvetuotantoa ei tule lisätä eikä raivata uusia soita, koska ilmastovaikutukset ovat erittäin haitalliset. Pääs- töjä pitäisi vähentää. Turvetuotantoon otettu suo ei palaudu luonnontilaan.
Oterman kapealla tiellä saa talvella väistellä lujaa ajavia turverekkoja.
Isosuo pyydetään jättämään luontoperinnöksi tuleville sukupolville.
8. XX ja YY (Ansiomaa RN:o 1:15, Lapinniemi RN:o 15:9, Aho RN:o 18:33, ja Lisä-Ahola RN:o 24:8, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat Otermajärven vakituisia asukkaita ja tehneet samansisäl- töisen muistutuksen kuin kohdan 5 muistuttaja.
17. ZZ ja ÅÅ (Ahvenkari RN:o 28:11 Vaala, Oterma)
Otermajärven rannan vapaa-ajanasukkaina muistuttajat ovat todenneet, etteivät he hyväksy turvetuotannon käynnistämistä Isosuolla.
Isosuon selvitykset on tehty puutteellisesti. Niistä eivät käy ilmi turvetuo- tannon vaikutukset Niskanselän ja Salmenselän alueelle. Virkistyskäyttöä on käsitelty vain alapuolisella vesistön osalta. Hakemusta varten ei ole teh- ty sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa olisi selvitetty hankkeen vaiku- tukset alueen uudelle loma-asutukselle.
Salmenselän ja Niskanselän alueella on kymmeniä kaavoitettuja ja suu- rimmalta osalta 2000-luvulla rakennettuja loma-asuntotontteja, jotka on tar- koitettu ympärivuotiseen lomailuun. Tonttien ostajat eivät ole olleet tietoisia suunnitteilla olevan turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen ulottumisesta loma-asuinnoilleen. Hakemuksessakin todetaan melu- ja pölyhaittojen ulot- tuvan olosuhteista riippuen Salmenselän ja Niskanselän alueelle. Loma- asunnot olisivat kahden mittavan tuotantoalueen Niskansuon ja Isosuon välissä.
Vesihuoltolaki edellyttää, ettei uusi toiminta heikennä vesistön laatua. Ha- kemuksessa todetaan päästöjen kuormittavan jo ennestään heikkoja vesis- töjä. Tuotantoalueen yläpuolisten vesistöjen kuormituksia ei ole edes selvi- tetty.
Kesän aikana vallitsevat etelätuulet ja samaan aikaan loma-asuntoja käy- tetään eniten. Tällöin myös pöly- ja meluhaitat ovat jatkuvia. Nykyinen tur- vetuotanto levittää pölyä Niskanselälle ja Salmenselälle ja se näkyy rannal- le kertyvänä turpeensekaisena liejuna. Kesällä järven vedenpinnan las- kiessa turvepöly heikentää muutenkin kesän mittaan huonontuvaa veden laatua. Selvityksessä ei ole mainittu millainen lisäkuorma turvepölystä jär- velle tulisi.
Salmenselän ja Niskanselän alueella ovat viimeisen viiden vuoden ajan oleskelleet rauhoitetut kaakkuri ja kalasääski, joiden pelätään katoavan melu- ja pölyhaitan seurauksena.
Turvetuotannon suunnitellaan kestävän vähintään 15 vuotta. Aika on niin pitkä, että monet vapaa-ajanasunnon hankkineet kärsivät haitoista koko sen ajan, jolloin asunnosta on mahdollista nauttia. Isosuo sijaitsee turve- tuotannon kannattavuuden äärirajoilla, koska kuljetusmatka Ouluun on yli 100 km. Luonnontilaista yli 20 ha:n aluetta ei pidä nykyisten periaatepää- tösten perusteella ottaa tuotantoon, koska turvetuotannon laajentaminen on kohdistettava ojitetuille soille.
18. ÄÄ (Kaislaranta RN:o 15:5, Vaala, Oterma)
Muistuttaja on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdan 5 muis- tuttaja ja lisäksi todennut, että Otermajärvi on hyvin matala ja vähävetinen etenkin Salmenselällä ja Niskanselällä, jossa keskisyvyys on vain 1,5 m.
Järven tila on huonontunut viimeisen 22 vuoden aikana. Hiekkarannat kas- vavat pajua ja sammalta ja ranta on puhdistettava viiden vuoden välein.
Järvi ei kestä turvepölykuormitusta. Muistuttajan mökille kuuluu nykyisinkin kesällä Naaman turvesuon suunnalta jatkuva koneiden melu. Jos työt aloi- tetaan myös Isosuolla, muistuttaja on kahden melulähteen välissä ja riip- pumatta tuulen suunnasta tulee pölyä ja melua.
23. ÖÖ (Röllimetsä RN:o 13:3 ja osuus yhteisestä vesialueesta RN:o 876:5, Vaala, Oterma)
Muistuttaja on vaatinut, ettei hakijalle pidä myöntää lupaa turvetuotannon aloittamiseksi Isosuolla. Jos lupa kuitenkin myönnetään, hakija on velvoi- tettava kompensoimaan aiheuttamansa ja tulevat vahingot Otermajärvelle.
Kompensaatiotoimia voisivat olla arvokalojen istutusvelvollisuus tai pohja- padon rakentaminen Kutujoen suulle. Pohjapadolla ehkäistäisiin nykyisen toiminnan aiheuttamaa rantojen liettymistä, joka johtuu mm. ravinnekuor- man lisäyksestä. Pohjapato estäisi vedenpinnan laskun kesäaikaan, jolloin virtaukset pitäisivät rannat kunnossa.
Hakemuksessa on vähätelty toiminnan ympäristövaikutuksia. Hakijan Nis- kansuon-Ahvenlahdensuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa muuta- man vuoden ja se sijaitsee kauempana Otermajärvestä kuin Isosuo. Ke- väisin Otermajärven jään päälle hangelle kertyy punertavanruskea kerros turvepölyä, joka sotkee merkittävästi vettä keväisin samoin kuin ojista tul- vavesien mukana tuleva pöly.
Kesällä turpeennosto aiheuttaa laajoja pölypilviä, jotka nousevat 4–5 ker- taa korkeammalle kuin puusto. Muikkuverkot likaantuivat viime kesänä to- della nopeasti ja pestessä niistä lähti ruskeaa turvevettä. Tuotantokaudella koneiden jyly kuului selvästi lähes läpi vuorokauden.
Isosuon turpeennoston aiheuttama pöly kulkeutuisi kesällä suoraan järvel- le. Toiminta heikentäisi huomattavasti järven arvoa kalastus-, virkistys- ja
luontokohteena.
Happamat vedet johdettaisiin Kutujokeen purojen kautta, mikä on ristirii- dassa joen kunnostuksen tavoitteiden kanssa.
24. AA1 ja BB1 (Salmenselkä RN:o 28:28, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat vaatineet, ettei Isosuota tule ottaa tuotantoon. Otermajär- ven vedenlaatua ja rehevöitymistä on seurattava säännöllisesti ja havaitut haitat kalataloudelle ja virkistyskäytölle on korjattava. Toimia voivat olla ka- lanistutukset ja rannoille kertyneen lietteen poisto.
On arvioitava luontoarvojen menettämisestä kiinteistöjen jälleenmyyntiar- volle aiheutuvat vaikutukset ja mahdolliset alennukset on kompensoitava täysimääräisesti, jos Isosuo otetaan käyttöön.
Kutujoelle aiheutuvat haitat on tutkittava. Alueen läheisyydessä Salmense- län länsipäässä on sääksen pesä, joka on rauhoitettu. Turvetuotannon vai- kutukset sääksen pesintään on tutkittava.
Kesällä 2006 turvepöly laskeutui Otermajärven pinnalle muodostaen isoja lauttoja. Turvepöly värjäsi veden ruskeaksi eikä vettä voinut käyttää sau- navetenä. Kalanpyydykset likaantuivat muutamassa tunnissa. Turvepölyä oli myös puutarhakalusteiden pinnalla sopivilla tuulilla. Turvepölypatsaat nousivat korkealle yli suojametsän. Maaliskuussa jään päällä oleva sula- misvesi värjäsi avannon veden aivan ruskeaksi.
Niskansuo-Ahvenlahdensuon turvetuotantoalue on järven vastarannalla, mutta nostokoneiden ääni kantautuu tyynellä ilmalla häiritsevästi. Meluhait- ta on lähes ympärivuorokautista ja ajoittuu parhaimpaan loma-aikaan.
25. CC1 ja DD1 (Ala-Autio RN:o 38:44, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat vastustaneet turvetuotannon aloittamista Isosuolla. Kutu- jokea ja sen sivujokia on rasitettu jo tarpeeksi olemassa olevalla turvetuo- tannolla. Muistuttajilla on vuodesta 2000 alkaen ollut vapaa-ajanasunto Järvikylällä Kutujoen Autiokosken rannalla. Kutujoen rehevöityminen on li- sääntynyt ja joki kuljettaa entistä enemmän mutaa ja rannat ovat niin mu- taiset, että niihin on mahdoton rantautua. Vedenlaatu on vielä kohtalainen.
26. EE1 ja FF1 (Taimenranta RN:o 28:23, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat vastustaneet hanketta. Turpeennostokoneet aiheuttavat kesäaikana kohtuuttomasti häiritsevän melun. Liikenteen lisääntyminen Taimenkankaantiellä lisää häiriön määrää ja varsinkin raskas liikenne te- hostaa ajoittain meluhuippuja. Eteläisen ilmavirtauksen aikana pölykin muodostuu haitalliseksi.
Jos lupa kuitenkin myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet korvauksena 5 000 euroa vuodessa suon kuntoonpanosta turpeennoston lopettamiseen saakka. Kesämökin virkistys- ja lepäilykäyttö käy rasittavaksi. Muistuttajat ovat hankkineet tontin vuonna 2002 tulevilta rasituksilta vapaana.
27. GG1 ja HH1 (Niskanlohko RN:o 25:22, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. He ovat hankkineet vapaa-ajanviettopaikan vuonna 2004, ja se on erittäin tärkeä lomien ja vii- konloppujen viettopaikka. Hakija on arvioinut pöly- ja meluhaittojen pysäh- tyvän suojapuustoon, mutta se ei pidä paikkaansa. Muistuttajien mökin pohjoispuolella sijaitsevan Niskansuon turvetuotantoalueelta tuotannon ai- kaan kantautuu jatkuva koneiden melu, joskus läpi vuorokauden. Tuulet nostavat turvepilviä, jotka laskeutuvat maahan ja vesistöön. Alueella on metsäkanalintuja ja se on mm. teeren soidinaluetta. Yksi turvetuotantoalue riittää. Kun muistuttajat ostivat tontin, kauppakirjaan kirjattiin, että ostajat ovat tietoisia mahdollisista metsänhakkuutoimenpiteistä tontin ulkopuolisel- la alueella ja Niskansuon turvetuotantoalueesta. Isosuosta ei tiedotettu, vaikka vuokrasopimus on ollut jo olemassa. Jos turvetuotantoalue toteu- tuu, muistuttajien vapaa-ajanviettopaikan arvo alenee totaalisesti puhumat- takaan viihtyvyystekijöistä. Muistuttajat tulevat siinä tapauksessa hake- maan korvausta myyjältä.
29. II1 ja JJ1 (Salmenpaikka RN:o 28:30, Vaala, Oterma)
Muistuttajat ovat vastustaneet hanketta. Niskansuon-Ahvenlahdensuon turvetuotanto on kesästä 2002 lähtien selvästi huonontanut Paatin- Otermajärven ja Kutujoen vedenlaatua. Turvevalumat ja turvepölyn laskeu- tuminen järvien veteen ja sitä kautta Kutujokeen vaikuttavat kalastoon. Ko- neiden kumu kantautuu monen kilometrin päähän mökeille.
Työkoneiden melu rikkoo luonnonrauhan ja turvepöly aiheuttaa vesistön saastumista, varsinkin etelätuulilla. Suojametsä on osin taimikkoa ja nuorta riukumännikköä. Hakemuksessa on vähätelty luontoarvoja. Salmenselän etelärannan linnusto on monipuolinen. Erilaiset sorsalinnut, lokit, tiirat, joutsenet ja pesivä kalasääski sekä runsas rantametsien, Taimenkankaan, Isosuon ja Latvakankaan aarnialueen lintu- ja eläinkanta on Kainuuta par- haimmillaan. Se on luontokokonaisuus, ellei sitä tuhota hakijan ja Metsä- hallituksen toimesta.
Jos hankkeelle myönnetään aloituslupa ja työt alueella alkavat, muistutta- jat ovat ilmoittaneet tulevansa vaatimaan hakijalta täyden korvauksen ar- von alennuksesta, turvepölyn vahingoista ja melusta aiheutuvasta luon- nonrauhan rikkoutumisesta kiinteistönsä osalta perustuslailliseen oikeus- turvaan perustuen.
30. KK1 ja LL1
Muistuttajat ovat todenneet olevansa pettyneitä, että vuokratessaan mökki- tontin Otermajärven Niskankarilta he eivät tienneet näin laajamittaisista turpeenajoprojekteista. Kesäpaikka valittiin marjastus-, kalastus- ja met- sästysmahdollisuuksien ja rauhan vuoksi, eivätkä ne nyt toteudu. Järven toisella puolella oleva turpeen ajo aiheuttaa ympärivuorokautisia pöly- ja meluhaittoja koko kesän. Ainakaan tässä tapauksessa puusto ei ole estä- nyt meluhaittoja ja kuivalla kelillä tulee pölyhaittoja.
31. MM1 (Kaislaranta RN:o 15:5, Vaala, Oterma)
Muistuttaja on ilmoittanut viettäneensä vapaa-aikaansa Otermajärven ran- nan mökillään yli 20 vuoden ajan. Järven tila on huonontunut koko ajan.
Etenkin viime vuosina turvepöly näkyy järven vedenlaadun huononemise- na. Lisäksi turvesuolta kuuluu kesäisin melu, joka ei kuulu erämaan rau- haan.
