PÄÄTÖS
Nro 17/09/2
Dnro Psy-2006-y-194
Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2009
ASIA Saarisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala ja Utajärvi HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3
Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 3
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 13
Vahinkoja estävät toimenpiteet ... 14
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 14
Hakemuksen täydennykset... 14
Hakemuksesta tiedottaminen... 14
Lausunnot ... 14
Muistutukset... 17
Mielipiteet... 18
Hakijan vastine... 19
Hakijan vastineen johdosta pyydetyt vastineet ... 22
Katselmus ... 24
Hakemuksen täydennys... 24
Hakemuksen täydennyksen johdosta annetut lausunnot... 24
Hakemuksen täydennyksen johdosta esitetyt muistutukset... 25
Hakemuksen täydennyksen johdosta esitetyt mielipiteet... 26
Hakemuksen täydennyksen johdosta annettu hakijan vastine ... 27
MERKINTÄ ... 28
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 29
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 29
RATKAISUN PERUSTELUT... 29
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN ... 31
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 31
KÄSITTELYMAKSU... 31U Ratkaisu ... 31
Perustelut... 31
Oikeusohje ... 31
MUUTOKSENHAKU ... 32
HAKEMUS
Vapo Oy on 29.12.2006 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarisuon 82 hehtaa- rin suuruisen alueen turvetuotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
T o i mi n ta a k os k ev a t s o pi mu ks e t j a a lue e n k aa vo i t us t il ann e
Tuotantoon suunniteltu alue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n hallinnas- sa. Metsähallitukselta vuokratun alueen pinta-ala on 103,5 hehtaaria. Tur- peen otto-oikeuden luovutussopimus on voimassa 31.12.2031 saakka.
Vaalan kunta kuuluu 15.3.1991 vahvistettuun Kainuun seutukaava- alueeseen. Kainuun seutukaavassa Saarisuo on merkitty turvetuotanto- alueeksi (EO1 Maankamaran ainesten ottoalue, turvesuot, 817 Saarisuo, pinta-ala 70 ha). Hankealue ei rajaudu täysin kaavan mukaisesti.
Kainuun maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.5.2007. Se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Maakuntakaavaluonnoksessa hankealue on merkitty kaakkoisosaltaan turvetuotantoalueeksi (eo-tt).
T o i mi n ta
Yleiskuvaus toiminnasta
Saarisuo sijaitsee Vaalan kunnan Otermassa noin kilometrin päässä Oter- majärven luoteisosasta ja Vaala-Puolanka-tiestä nro 833.
Turvetuotantoalue (82 ha) muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantoala on 75,7 hehtaaria, ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 6,3 heh- taaria.
Saarisuolla on mahdollista tuottaa markkinatilanteen ja kysynnän mukaan palaturvetta ja jyrsinpolttoturvetta. Suon pintakerroksista voidaan tuottaa myös ympäristöturpeita muun muassa kuivike- ja maanparannuskäyttöön.
Pääasiallinen tuote tulee olemaan jyrsinpolttoturve, jota keskivertovuotena koko pinta-alan ollessa käytössä voidaan tuottaa noin 40 000–50 000 m3. Turve toimitetaan pääasiassa Oulun alueen asiakkaille.
Tuotantomenetelminä alueella voidaan käyttää kaikkia turvetuotannon yleisesti käytössä olevia menetelmiä eli ainakin HAKU-menetelmää, me-
kaanista vaunua ja imuvaunutuotantoa. Lisäksi alueella voidaan tuottaa palaturvetta palaturvetuotantomenetelmällä.
Kuntoonpanovaihe kestää 2–3 ja tuotantovaihe vähintään 15 vuotta. Tä- män jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Kun tuotannosta poistuu alueita ja niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään pois- tamalla varastoaumat, kantokasat, jätteet ynnä muut sellaiset ja tasoitta- malla maapohjaa tarpeen mukaan. Vuokra-alueet luovutetaan maanomis- tajalle takaisin vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa ja rajataan tarvittaessa ojituksella pois tuotantoalueesta. Alueen uudesta käyttömuo- dosta päättää vuokra-alueen omistaja.
Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä.
Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuon- na 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ul- koinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.
Vesienkäsittely
Kiintoaineen pidättymistä sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Vedet johdetaan kahdelle laskeutusaltaalle ja edelleen painovoimaisesti pintava- lutuskentälle. Vesi jaetaan pintavalutuskentälle jako-ojan kautta. Tämän li- säksi lohkojen 1 ja 3 alareunaan asennetaan yhteensä kaksi virtaaman- säätöpatoa. Kaikki vesiensuojelurakenteet ovat käytössä ympärivuotisesti.
Pintavalutuskentän valuma-alue on 82 ha, josta tuotantoaluetta on 76 ha.
Kenttä on yhteinen Niskansuon turvetuotantoalueen kanssa. Niskansuolta pintavalutuskentälle kohdistuva valuma-alue on 42 ha. Pintavalutuskentän koko (8,9 ha) on 7,2 % tuotantoalueiden pinta-alasta. Niskansuolta johde- taan vesiä Hetejärveen vain sulan maan aikana, muulloin vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta Heteojaan.
Päästöt vesistöön
Saarisuon turvetuotantoalueen kuormitusarvion perustana on käytetty Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitus- tarkkailun vuosien 1999/2000–2004 keskimääräisiä ominaiskuormitusluku- ja. Tuotantovaiheen kuormitusarviossa on otettu huomioon virtaamansää- dön aiheuttamat kuormitusvähenemät lohkojen 1 ja 3 alueella (57,2 ha).
Kesäajan alivalumakauden kuormitusarviossa on lisäksi otettu huomioon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Kuormitukset on yli- ja alivaluma- tilannetta lukuun ottamatta esitetty sekä brutto- että nettokuormituksena.
Arvio Saarisuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina:
Brutto Netto
Kuntoonpanovaiheen kuormitus
Ala ha
Kiintoaine kg/vrk
CODMn kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Kiintoaine kg/vrk
CODMn kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Talvi 82 3,1 71 0,06 3,7 2,9 102 0,06 3,6
Kevät 82 15 102 0,11 3,6 6,4 74 0,02 2,3
Kesä 82 5,6 43 0,04 1,2 1,8 15 0,02 0,7
Syksy 82 2,0 29 0,03 1,2 1,2 13 0,02 0,9
Vuosi kg/v 1 787 21 144 21 888 943 20 549 13 760
Arvion mukaan kuntoonpanovaiheen kuormitus on suurinta talvella ja ke- väällä. Talviaikaisen laskenta-aineiston pienuus lisää arvion epävarmuutta.
Arvio Saarisuon tuotantovaiheen kuormituksesta kesän erilaisissa virtaa- matilanteissa:
Tuleva kuormitus Ala
ha
Kiintoaine kg/vrk
CODMn kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk Kesän keskiarvo (brutto) 82 2,7 21 0,03 0,6
Kesän keskiarvo (netto) 1,3 6,9 0,01 0,3
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 20 106 0,11 4,2 Kesän alivaluma (2 vk, brutto) 0,8 7,4 0,01 0,2
Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu paljon valuntaoloista. Ylivalumati- lanteessa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavasti keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Vir- taamansäädön vaikutus on suurimmillaan ylivirtaamatilanteessa; laskel- missa reduktion on kuitenkin oletettu olevan sama kaikissa virtaamatilan- teissa. Kesän kuivana kautena valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny.
Arvio Saarisuon tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina:
Brutto Netto
Tuotantovaiheen kuormitus
Ala Ha
Kiintoaine kg/vrk
CODMn kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Kiintoaine kg/vrk
CODMn kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Talvi 82 1,3 8,4 0,01 0,4 0,8 3,7 0 0,3
Kevät 82 8,3 38 0,08 2,3 5,1 0 0,02 0,9
Kesä 82 2,7 21 0,03 0,6 1,3 6,9 0,01 0,3
Syksy 82 3,2 30 0,03 1,7 1,9 8,2 0,01 1,2
Vuosi kg/v 961 6 614 8,9 290 531 1 874 3,2 160
Humuksen ja fosforin kuormitukset keskittyvät kesäaikaan, mutta kiintoai- ne- ja typpikuormitukset jakautuvat tasaisemmin eri vuodenajoille. Arviossa on oletettu virtaamansäädön kuormitusta vähentävän vaikutuksen olevan sama kaikkina vuodenaikoina.
Saarisuon ja Niskansuon turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus on sekä kesällä että vuositasolla suunnilleen 1,6-kertaista verrattuna Saa- risuon kuormitukseen.
Pöly
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä ja turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuo- tannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoite- tun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Myös liik- kuminen kuivalla turvekentällä ja turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä ja sääolot, erityisesti tuuli.
Kun tuulen nopeus ylittää 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tuli- paloriskin vuoksi. Kuljetuksen yhteydessä turvekuormat peitetään pölyämi- sen estämiseksi.
Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauk- sen aiheuttama pölyäminen keskittyy talvikauteen.
Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina 1988–1995 tehtyjen pölytarkkailujen tu- losten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2/kk), jonka on koettu olevan selvästi likaava, ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilomet- rin päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa.
Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) ai- kana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jol- loin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen, likaantumista tuotanto- kentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa marjojen käytölle. Tur- vepöly saattaa helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepö- lyyn.
Melu
Melua syntyy turvekenttien työkoneista ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi- vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotantokoneiden li- säksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, lo- ka–huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden ai- heuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melulähteen ja koh- teen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli- suudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista.
Kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön.
Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.
Turpeen jyrsintä ja nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perus- teella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työskentelykohdas- ta (yöaikaan 50 dB 500 m:n etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.
Liikenne
Turve lastataan yleensä pyörä- tai kauhakuormaajalla ja toimitetaan asiak- kaille perävaunullisilla rekka-autoilla. Keskimääräisen vuosituotannon toi- mittamiseen tarvitaan noin 350–400 autokuormallista.
Turvekuljetukset hoidetaan Saarisuolta tuotantoalueen länsipuoleisen met- säautotien kautta Vaala–Puolanka-tielle nro 883. Saarisuon ja Niskansuon välille rakennetaan traktoritie muun muassa kaluston siirtoja varten. Saa- risuon tuotantoalueen ja pintavalutuskentän väliin tasoitetaan ojamassoista penkkatie, jota käytetään ojien ja laskeutusaltaiden kunnossapidossa.
Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautolii- kennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulko- puolisilla teillä vain joitakin kertoja vuodessa.
Kuljetukset pyritään keskittämään korkeintaan muutamaan jaksoon, jotka kestävät muutamista päivistä viikkoihin. Kuljetuksia voi olla kaikkina vuo- denaikoina asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jyrsinpolttoturpeen kuljetukset keskittyvät kuitenkin kylmiin talvikuukausiin. Yhteensä kuljetukset kestävät vuosittain 1–2 kuukautta.
Varastointi ja jätteet
Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jät- teitä. Toiminnan alkaessa jätteet toimitetaan läheisen Niskansuon jäteke- räilypisteelle. Työmaalla toimivat urakoitsijat ohjeistetaan lajittelemaan jät- teet ja toimittamaan ne keräilypisteeseen. Jätteiden poiskuljettamisesta sovitaan jätehuoltoyritysten kanssa.
Syntyvien jätteiden lajeista ja määristä pidetään kirjaa Niskansuon jätekir- janpidon yhteydessä.
Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mu- kaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa jätteiden pois- kuljettamisesta vastaavat tahot ja keräysastioiden tyhjennysvälit.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo- tantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upo- tetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimi- koiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen.
Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan tur- peena tai käytetään maisemoinnissa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Hakijan mukaan Saarisuon turvetuotantoalueen toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely ja lii- kenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tek- niikkaa ja parasta käytäntöä.
T u o ta n toa l ue , s e n ym p ä r i s t ö ja to i min n a n va i ku t u ks e t ym p ä r is t öö n Tuotantoalueen nykytila
Saarisuon nykytilan kuvaus perustuu Saarisuo-Haapolampi -alueen vuon- na 1998 tehtyyn ja vuonna 1999 raportoituun luontoarvoselvitykseen ja vuonna 2003 tehtyyn linnustoselvitykseen. 1.10.2008 saapuneessa lisä- selvityksessä on lisäksi esitetty Haapolammen ja sen lähiympäristön lin- nustoselvitys.
Luontoarvoselvityksessä tarkasteltu alue käsittää keskikokoisen, karunpuo- leisen aapasuon, joka on lähinnä hydrologisin perustein jaettu kahteen osa-alueeseen. Osa-alue I käsittää Haapolammen ja sen eteläpuolisen avosuon ja osa-alue II varsinaisen Saarisuon. Saarisuon suunniteltu turve- tuotantoalue sijoittuu pääosin osa-alueelle I ja sen eteläosa kuuluu osa- alueeseen II. Lisäksi turvetuotantoalueeseen on suunniteltu kuuluvaksi pie- nialaisia ojitettuja suoalueita, jotka eivät ole kuuluneet luontoarvoselvityk- sen piiriin.
Luontoarvoselvityksessä tutkittu alue on lähes kauttaaltaan ojien reunus- tama. Reunaojien kuivatusvaikutus on yleensä jäänyt erittäin pieneksi. Tut- kitun alueen arvioidaan olevan jokseenkin luonnontilaista aluetta. Hanke- alueella on tupasvillarämettä, rahkarämettä ja oligotrofista lyhytkorsinevaa, kalvakkanevaa, rimpinevaa ja lyhytkorsinevarämettä.
Alueen suot ovat aukeita ja maisemiltaan varsin komeita. Alueella ei tavat- tu uhanalaisia kasvilajeja tai suokasvillisuustyyppejä. Luontoarvoselvityk- sen mukaan osa-alue I on hyvä hillasuo, ja osa-alueen II rahkamättäiköillä hillaa on havaittu paikoin.
Saarisuon pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin 13.6.2003 kar- toituslaskennalla. Saarisuon linnusto koostuu suolajeista ja metsien yleis- linnuista. Varsinaisia suolintuja alueella tavattiin viisi lajia, joista suojelulli- sesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut kurki, ka- pustarinta ja liro. Niitä tavataan varsin yleisesti Oulun läänissä, joskin liroa lukuun ottamatta varsin harvalukuisina. Suomen kansainvälisiä vastuulaje- ja (EVA) Saarisuon alueella esiintyy kolme. Selvitysalueella ei tavattu luon- nonsuojelulain 46 ja 47 §:ien mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja eikä Suomen kansallisen uhanalaisuusluokituksen lajeja. Saa- risuon ja sen lähialueen linnustollinen arvo on sekä lajistollisesti että koko- naistiheyksiltään maakunnallisesti vaatimaton.
Haapolammella pesivää linnustoa selvitettiin 19.6.2008 tehdyllä maasto- käynnillä. Haapolampi (7,4 ha) sijaitsee Saarisuon pohjoispuolella noin 150–200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Haapolampi on umpeen- kasvamassa oleva luonnontilainen suolampi, jonka rantavyöhyke on monin paikoin polveileva ja valtaosin rahkasammalta ja tupasvillaa kasvavaa sa- raikkoa. Lammen itäpuoliset ranta-alueet kasvavat myös yleisesti pajuk- koa. Lammessa olevassa saaressa kasvaa suurimmaksi osaksi jo pystyyn kuollutta kelottuvaa mäntyä. Lampi rajoittuu pohjoisessa ja idässä mänty- koivusekametsään ja muilta osiltaan avosuohon.
Suojelullisesti merkittävimpiä Haapolammen alueella pesiviä lajeja ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut joutsen, kurki ja liro. Määritelmän mukaan liitteessä mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityis- toimin, jotta varmistetaan lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinnei- syysalueella. Erityistoimia ovat muun muassa SPA-alueet (Special Protec- tion Areas), jotka ovat osa Natura 2000 -verkostoa. Haapolammen ja Saa- risuon lähialueet eivät ole SPA-alueita. Edellä mainituista liro esiintyy ylei- sesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kurkia ja joutsenia tavataan pe- sintäaikaan yleisesti, joskin harvalukuisina, Oulun läänin soilla.
Selvitysalueella ei havaittu Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituk- sessa mainittuja lintulajeja. Suomen kansainvälisiin eritysvastuulajeihin (EVA) lukeutuvia lajeja havaittiin yhteensä kuusi (laulujoutsen, tukkakoske- lo, haapana, telkkä, tavi ja liro). Erityisvastuulajien säilyttämisessä Suomel- la voidaan osoittaa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu.
Yhteenvetona vuoden 2008 selvityksessä on todettu, että Haapolammen alue on linnustollisesti edustava pienialainen kohde, joka muodostaa sen eteläpuolella sijaitsevan Saarisuon kanssa yhtenäisen elinympäristökoko- naisuuden. Saarisuon linnusto on pääosin tavanomaista Kainuun soiden lajistoa. Haapolammella pesii useita suojelullisesti huomattavia lajeja.
Lammen rikkonainen ja kasvillisuudeltaan paikoin rehevähkö rantaviiva ja useat pienet saraikkoiset saaret lisäävät sen soveltuvuutta vesilintujen pe- simisympäristöksi. Muuttoaikoina Haapolammella on merkitystä vesilintu- jen levähdys- ja ruokailualueina. Alue ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen merkittävä kerääntymisalue esimerkiksi metsähanhille.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella (kartat vuosilta 2003 ja 1998) lähin asutus sijaitsee Otermajär- ven Isoselän rannalla Kaihlalahdessa noin kaksi kilometriä Saarisuosta kaakkoon.
Suunnitellun tuotantoalueen ympäristö on ojitettua ja ojittamatonta suota.
Tuotantoalueen kaakkoispuolella noin kilometrin päässä sijaitsee Vapo Oy:n Niskansuon turvetuotantoalue.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Saarisuon lähiympäristössä ei ole suojelualueita, suojeluohjelmiin kuuluvia alueita, arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemiksi luokitel- tuja alueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Tolkansuon soidensuoje- lualue (SSA110086), joka sijaitsee Saarisuosta noin kuusi kilometriä länsi- lounaaseen ja Säippäsuon-Kivisuon soidensuojelualue (SSA110085), joka sijaitsee Saarisuosta noin seitsemän kilometriä luoteeseen. Ensiksi mainit- tu soidensuojelualue sijaitsee Naamanjoen eteläpuolella ja viimeksi mainit- tu Naamanjoen pohjoispuolella. Kyseiset alueet ovat myös Natura 2000 -alueita (Tolkansuo FI1106004 ja Säippäsuo-Kivisuo FI1106000).
Saarisuon läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin seitsemän kilometriä suolta länteen.
Vesistö
Saarisuon tuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueella (59), Oulujärven alapuolella Ylä-Oulujoen alueella (59.2) ja tarkemmin Naamanjoen valuma- alueen (59.25) Hetejoen valuma-alueella (59.253).
Oulujoen vesistöalueen pinta-ala on 22 841 km2 (järvisyys 11,5 %) ja va- luma-alueen pinta-ala Oulujärven alapuolella on 3 002 km2 (järvisyys 3,2 %). Heteojan valuma-alueen pinta-ala on 26 km2 ja Naamanjoen 118 km2. Saarisuon tuotantoalueen (82 ha) osuus Heteojan valuma-alueen pinta-alasta on noin 3 %. Turvetuotantoalueiden osuus Heteojan valuma- alueesta on yhteensä noin 5 %, kun mukaan otetaan myös Niskansuon turvetuotantoalue. Heteojan valuma-alue on suureksi osaksi ojitettuja soita ja metsämaata. Hetejärven syvyys on noin 1 m ja pinta-ala noin 70 ha. He- tejärvessä on lähteitä, jotka sijaitsevat järven luusuan läheisyydessä.
Suurin osa Naamanjoen valuma-alueen fosforikuormituksesta (noin 80 %) ja typpikuormituksesta (noin 87 %) tulee luonnonhuuhtoumana. Hajakuor- mituksen ja laskeuman yhteenlaskettu osuus kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta noin 17 % ja typen osalta noin 11 %. Naamanjoen alueella
ei ole muita pistekuormittajia kuin turvetuotanto, jonka osuus kokonais- kuormituksesta on fosforin osalta noin 3 % ja typen osalta noin 2 %.
Vuosien 2000–2003 aineistoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökel- poisuusluokituksen mukaan Oulujoen alaosan pääuoman vedenlaatu on hyvä. Sivujoissa käyttökelpoisuusluokka on joko tyydyttävä tai välttävä. He- tejärven, Hetejoen ja Naamanjoen käyttökelpoisuusluokkia ei ole arvioitu.
Oulujoen alaosan velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodes- ta 1991 lähtien. Viimeisin tarkkailuohjelma on tehty vuosille 2005–2013.
Vuodesta 2004 lähtien turvetuottajilla on ollut oma vaikutustarkkailuohjel- ma Oulujoella.
Laskennassa käytetyt virtaamat on seuraavassa esitetty 1.10.2008 saapu- neen lisäselvityksen mukaan. Virtaamat on saatu Suomen ympäristökes- kuksen vesistömallijärjestelmästä Hetejoen valuma-alueen vuosien 1961–
2007 keskimääräisten valumien avulla. Heteojan virtaama laskettiin Hete- joen valuma-alueen alarajalla (F=26 km2). Hetejärveen laskevan ojan va- luma-alueeksi (noin 8,7 km2) arvioitiin 1/3 Heteojan valuma-alueesta.
Hetejärveen laskevan ojan ja Heteojan virtaamat ja virtaamien laskennas- sa käytetyt valuma-arvot ovat seuraavat:
Heteojan valuma-alue
Mq (l/s km2)
Hetejärveen laskeva oja MQ (m3/s)
Heteoja MQ (m3/s)
koko vuosi 12,8 0,1 0,3
kesä–syyskuu 10,2 0,1 0,3
Saarisuon pohjoispuolella noin 120–250 metrin päässä turvetuotanto- alueesta sijaitsee pieni ja sokkeloinen Haapolampi (7,4 ha), joka on um- peenkasvamassa oleva luonnontilainen suolampi.
Vedenlaatu
Tuotantoalueen vedet purkautuvat pintavalutuksen jälkeen metsäojien kautta Jämminojaan, joka laskee Hetejärveen. Sieltä vedet laskevat Hete- ojan kautta Naamanjokeen ja edelleen kahta reittiä Oulujoen pääuomaan.
Saarisuon alapuolella sijaitsevista ojista on otettu kaksi näytettä (Saa- risuo1 ja 2). Molemmat pisteet sijaitsevat Saarisuon luoteispuolella; Saa- risuo1 sijaitsee noin 200 metrin ja Saarisuo2 noin 2 200 metrin etäisyydellä Saarisuosta. Vesinäytteissä oli runsaasti humusta. Havaintopisteen Saa- risuo1 CODMn-arvo oli selvästi pisteen Saarisuo2 arvoa alhaisempi. Ha- vaintopisteen Saarisuo1 kokonaisfosforipitoisuus ilmensi lievää rehevyyttä ja pisteen Saarisuo2 rehevyyttä. Kiintoainepitoisuudet olivat melko alhaisia kummallakin pisteellä, ja vesi oli hapanta suovesille tyypilliseen tapaan.
Heteojan ja Hetejärven vedenlaatua on tarkkailtu yhden kerran 1990- luvulla. Hetejärvestä on lisäksi otettu vesinäyte kesäkuussa 2008. Naa- manjoen vedenlaatua tarkasteltiin käyttämällä joen vedenlaatutietoja Naa- mankylän Toivolan kohdalla (P1). Vedenlaatuhavainnot ovat kesä–
elokuulta ja maalis–huhtikuulta. Hetejärven, Heteojan ja Naamanjoen vesi on ollut humus- ja rautapitoista ja ravinteikasta. Kesäkuussa 2008 Hetejär- ven vesi oli melko tummaa ja humus- ja rautapitoista. Vesi oli lievästi ha- panta. Fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella vedenlaatu oli rehevää ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Kesäkuun 2008 ja ympäristöhal-
linnon Hertta-tietokannan tarkkailutietojen perusteella Hetejärven veden- laatu vastaa vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan lähin- nä välttävää.
Oulujoen vedenlaatua tarkasteltiin käyttämällä Utasen voimalaitoksen koh- dalta saatuja tarkkailutuloksia. Havainnot ovat lähinnä kesä–elokuulta. Ve- denlaatu on ollut selvästi edellä mainittujen vesien laatua parempi. Veden happitilanne on ollut hyvä ja veden humuspitoisuudet ovat olleet useimmi- ten melko alhaisia. Myös sameuden arvot ja kiintoainepitoisuudet ovat ol- leet keskimäärin alhaisia tai melko alhaisia. Keskimääräiset typpipitoisuu- det ovat olleet pieniä, mutta kesän keskimääräiset kokonaisfosfori- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat ilmentäneet lievää rehevyyttä. Levien kasvua ra- joittavana minimiravinteena on toiminut joko fosfori tai typpi tai molemmat ravinteet yhdessä. Veden pH on vaihdellut keskimäärin lievästi happamas- ta neutraaliin.
Kesäkuussa 2008 otetun vesinäytteen mukaan Haapolammen vesi oli melko tummaa ja humus- ja rautapitoista. Vesi oli lievästi hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää tai rehevää ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karun vesistön tasoa.
Toiminnan vaikutus vedenlaatuun
Saarisuon turvetuotantoalueen aiheuttama kuormitus on seuraavassa esi- tetty 1.10.2008 saapuneen lisäselvityksen mukaisesti. Se poikkeaa hieman alkuperäisen hakemuksen tiedoista päivitettyjen kuormitusarviointien vuok- si.
Saarisuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormitusta on arvioi- tu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntopanovaiheen tur- vetuotannon kuormitustarkkailusoiden keskimääräisen tarkkailuaineiston vuosien 2001–2007 perusteella. Bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuh- touman) ovat noin 2 167 kg kiintoainetta, 29 kg fosforia ja 733 kg typpeä vuodessa ja nettopäästöt noin 1 590 kg kiintoainetta, 22 kg fosforia ja 600 kg typpeä vuodessa.
Tuotantovaiheen vesistöpäästöjä on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen soiden tarkkailuaineiston perus- teella. Saarisuon tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat noin 7 590 kg CODMn, 1 480 kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 390 kg typpeä vuodessa ja netto- päästöt noin 800 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 200 kg typpeä vuodessa.
Saarisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia Hetejärven vedenlaatuun on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Hetejärveen laskevan ojan suulla (F=noin 8,7 km2) ja Heteojan suulla (F=26 km2). Laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosien 2001–2007 pin- tavalutuskentällisten soiden kuormituksia. Pitoisuuslisäykset ovat teoreetti- sia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakoh- taan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia muutoksia, kuten sedimen- toitumista ja ravinteiden sitoutumista. Lisäksi turvetuotannon vaikutusta vir- taamiin ei ole otettu huomioon. Tämän lisäksi on tarkasteltu viereisen pin- tavalutuskentällisen Niskansuon tuotantoalueelta lähtevän veden laatua, josta on tarkkailutietoja useiden vuosien ajalta. Oletuksena on, että Saa- risuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on samaa luokkaa Nis- kansuon pintavalutuskentältä johdettavan veden laadun kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosien 2001–2007 tarkkailusoiden aineistoa käytettäessä Saarisuon turvetuotannolla näyttäisi
olevan melko selvät laskennalliset vaikutukset alapuolisen Hetejärven ra- vinnepitoisuuksiin, ja on olemassa riski, että turvetuotanto jossain määrin lisää Hetejärven rehevyyttä. Kun verrataan Saarisuolta lähtevän veden laa- tua Niskansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatuun, fosforipitoi- suus on samaa luokkaa Hetejärven pitoisuuksien kanssa. Typpipitoisuudet sen sijaan ovat suurempia suolta lähtevässä vedessä kuin Hetejärven typ- pipitoisuudet. Myös tämän arvion perusteella turvetuotanto saattaa jossain määrin lisätä Hetejärven rehevyyttä.
Hetejärven alapuolisessa Heteojassa kuormituksen vaikutus on vähäinen.
Lisäksi on huomattava, että Hetejärveen pidättyy kiintoainetta ja ravinteita.
Koska Saarisuon tuotantoalueen vedet tullaan johtamaan Niskansuon pin- tavalutuskentän kautta Hetejärveen, toiminnalla ei ole suoria vaikutuksia Haapolammen vedenlaatuun. Haapolammen valuma-alueen pinta-ala tu- lee pienentymään tuotantoalueen takia, ja Haapolampeen valuu vesiä pie- nemmältä alueelta kuin luonnontilassa. Haapolammen luontaiseksi valu- ma-alueeksi on arvioitu 0,65 km2, josta Saarisuon valuma-alueen pinta-ala on 0,33 km2. Näin lammen valuma-alue pienenee noin 50 %. Valuma- alueen muuttumisen vaikutuksia Haapolammen vedenlaatuun on vaikea arvioida. Vaikutusten arvellaan olevan luontaisen vaihtelun rajoissa.
Toiminnan vaikutus Haapolammen vedenkorkeuksiin
Turvetuotantoalue kuivatetaan noin kaksi metriä Haapolammen vedenpin- nantason alapuolelle. Laskelmien perusteella veden suotaantumista lam- mesta tuotantoalueen suuntaan voisi olla odotettavissa enintään hyvin lyhyenä ajanjaksona pitkän kuivan kauden jälkeen. Suurin mahdollinen suotovirtaus lammesta olisi laskelmien mukaan enintään 15–25 m3/vrk (0,15–0,3 l/s). Laskelmien perusteella suunnitellulla tavalla toteutettu turve- tuotanto ei tule aiheuttamaan suotaantumista lammesta tuotantoalueelle kuin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja tästä ei arvioida aiheutuvan muutoksia lammen pitkäaikaiseen vedenkorkeuteen.
Turvetuotanto pienentää Haapolammen valuma-alueen noin puoleen lam- men luontaiseen valuma-alueeseen verrattuna. Virtaamat Haapolampeen eivät tule juurikaan pienenemään turvetuotannon takia, koska kaakkois- osan eristysoja puretaan lampeen. Suoraa pintavaluntaa ojittamattomalta alueelta lampeen tapahtuu luontaisesti lähinnä kevätylivalunnan aikana.
Kevätylivaluma tulee pienenemään turvetuotannon jälkeen, mutta sen ar- vioidaan edelleen olevan riittävä nostamaan lammen vedenkorkeus samaan tasoon kuin luontaisessa tilanteessa. Muina aikoina, kun suo ei ole jäässä, ojittamattomalta alueelta lampeen suuntautuva valunta on lä- hinnä turvekerroksista suotaantuvaa vettä. Siihen turvetuotanto ei laskel- mien mukaan aiheuta muutoksia. Näin valuma-aluemuutokset eivät tulisi aiheuttamaan pysyvää muutosta lammen keskivedenkorkeuteen ja vaiku- tukset vedenkorkeuksien vaihteluun pysyisivät luontaisen tilastollisen vaih- telun rajoissa.
Kalasto ja kalastus
Naamanjoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu tietoa Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailusta. Vuosilta 1997–2000 on tietoja kah- den kalastajan kalastuskirjanpidosta ja kesältä 2004 Naamankylän ja Ala- kylän sähkökoekalastuksista. Naamanjoella tehtiin kalastustiedustelu vuonna 2000.
Sähkökoekalastusten perusteella Naamanjoen koskikalasto on niukkaa ol- len pääasiassa kivisimppua ja särkeä. Haukea ja ahventa tavattiin vähän.
Yksilötiheydet olivat 8,5 ja 18,0 yksilöä/m2, josta suurin osa oli kivisimppua.
Kesällä 2004 virtaamat olivat suuria, ja ilmeisesti tämän vuoksi joen pohja oli melko puhdas.
Kalastuskirjanpitotietojen ja vuoden 2000 kalastustiedustelun mukaan ka- lastus Naamanjoella on hyvin vähäistä. Kalastus keskittyy Kortejärvelle, jo- ka ei ole Saarisuon valumavesien vaikutusalueella. Pienimuotoista kalas- tusta harjoitetaan sekä joen yläosalla (vuonna 2001 kahdeksan kalastajaa) että joen alaosalla (vuonna 2001 yksitoista kalastajaa). Hetejärvellä kalasti tuolloin kaksi henkilöä.
Niskansuon turvetuotantoalueen tarkistushakemuksen yhteydessä vuonna 2003 Oterman osakaskunnalta saadun tiedon mukaan Hetejärvellä kalas- tusta lisäsivät selvästi läheisen Kortejärven happikadon seurauksena ta- pahtuneet kalakuolemat, jolloin monet aiemmin Kortejärvellä kalastaneet siirtyivät Hetejärvelle. Hetejärven saaliskalat ovat ahventa, särkeä, madetta ja haukea, joita kalastetaan talvisin iskukoukuilla ja pilkeillä ja kesällä ver- koilla. Vuonna 2005 järvellä kalasti 4–5 henkilöä.
Naamanjoen saalislajeja olivat hauki, kirjolohi, ahven, made ja särki, joista madetta saatiin vain vähän. Pyydykset olivat harvoja verkkoja, katiskoja, pilkki- ja mato-onkia sekä heittovapoja. Haukea kalastetaan keväällä myös merroilla. Koko Naamanjoelta saatu saalis oli 290 kg, josta haukea oli 94 kg, ahventa 57 kg, särkeä 103 kg ja istutettua kirjolohta 23 kg. Rapuja ei ole tavattu. Naamanjokeen on istutettu pieniä eriä pyyntikokoista kirjo- lohta.
Kaloissa esiintyi yleisesti makuvirheitä. Pyydysten limoittuminen aiheutti li- sätyötä, haittasi kalastusta ja veden vähyys yhdessä limoittumisen (muta, lieju, turve, humus) kanssa käytännössä esti kalastuksen kesällä.
Virkistyskäyttö
Saarisuon ympäristössä, Hetejärven alueella ja Hetejärvestä lähtevän He- teojan yläosalla ei kartan mukaan ole asutusta eikä kesämökkejä, joten näiden vesialueiden käyttö lienee vähäistä. Hetejärven virkistyskäyttö on lähinnä kalastusta.
Järvikylältä alkaen Naamanjoen varrella on nauhamaista asutusta. Joen virkistyskäyttöä ei ole selvitetty.
T o i mi nn an ja se n va i ku t us t en t a rk ka i lu
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä ole- van tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu tehdään osana Oulujoen alaosan turvetuotannon tarkkailuohjelmaa. Nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Vaikutustarkkailun tarkkailupisteet ovat Saarisuon laskuojassa ja Hetejärvessä. Lisäksi Naamanjoessa on turve- tuotannon yhteistarkkailun vesistöpisteitä.
Hakemuksen mukaan Saarisuon tuotantokuntoon valmistelusta ja tuotan- nosta ei aiheudu pöly- ja meluvaikutuksia lähimpänä tuotantoalueesta si- jaitsevien rakennusten alueella, joten pöly- ja melutarkkailuille ei ole tarvet- ta. Kalataloustarkkailuun kuuluu Hetejärven kalaston ja kalastuksen selvit- täminen kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupakauden aikana.
V a h in k oj a e s tä vä t to i m en pi t ee t
Saarisuon kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalataloudellisten vaikutusten ei arvioida edellyttävän kompen- saatiotoimia.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
H a k e mu ks e n t ä yd e n n yk s e t
Hakemusta on täydennetty 10.7.2008 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunni- telmalla ja 1.10.2008 selvityksellä Saarisuon vaikutuksista Haapolammen vedenkorkeuksiin ja -laatuun ja Saarisuon turvetuotantoalueen toiminnan vaikutuksista Hetejärven vedenlaatuun sekä Haapolammen ja sen lähiym- päristön linnustoselvityksellä.
H a k e mu ks e s ta ti edo t t am i nen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Vaa- lan ja Utajärven kunnissa 19.1.–19.2.2007 ja erityistiedoksiantona asian- osaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.1.2007 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lau- sunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan kunnalta, Vaalan kunnan terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviran- omaisilta sekä Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Hakemuksen 1.10.2008 toimitettu täydennys on annettu tiedoksi kuulutta- malla ympäristölupavirastossa, Vaalan ja Utajärven kunnissa 23.10.–
24.11.2008 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemi- sesta on ilmoitettu 23.10.2008 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavi- rasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökes- kukselta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan kunnalta, Vaalan kunnan terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Utajärven kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa ei ole kaavamerkintöjä Saarisuon kohdalla, toisin kuin hakemuksessa on esitetty. Maakuntakaavaehdotuksessa koko Kainuun aluetta koskee suun- nittelumääräys, jossa edellytetään muun muassa, että turvetuotantoon tu- lee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turve- tuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma- aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa.
Maakuntakaavaehdotuksen suunnittelumääräykset eivät tue Saarisuon ot- tamista turvetuotantoon.
Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on tehty asiantuntevasti ja riittävällä tarkkuudella. Ympäristölupahakemuksen ja tehtyjen selvitysten puutteena
on muun muassa kahdeksan vuotta sitten tehty kasvillisuusselvitys. Sen jälkeen uhanalaisuusluokitus on muuttunut. Hakemuksesta ei ilmene, onko tämä otettu huomioon ja onko alueella nykyisen IUCN-luokituksen ja luon- nonsuojeluasetuksen mukaisia uhanalaisia kasvilajeja.
Selvityksistä tai hakemuksesta ei ilmene, onko alueella luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kasvilajeja tai luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia tiukasti suojeltuja eläinlajeja. Rauhoitettujen kasvilajien tai luontodirektiivin liitteen IV a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintymisellä on suoria oikeusvaikutuksia.
Hakemuksessa ei ole arvioitu hankkeen vaikutuksia luonnon monimuotoi- suuteen. Hakemuksessa on mainittu, että Haapolammen luonne voi muut- tua hydrologisten järjestelyjen vaikutuksesta, mutta vaikutuksia ja muuttu- mista ei ole kuvattu tarkemmin. Arvioissa ei oteta kantaa, onko Haapo- lammen kuivuminen todennäköistä. Arvokkaan hillasuon menetyksestä koi- tuvia vaikutuksia ei hakemuksessa ole huomioitu.
Ympäristökeskus on todennut, että Saarisuota voidaan pitää reunaojista huolimatta luonnontilaisen kaltaisena suona, jolla on erityistä ja merkittä- vää seudullista luonnonsuojeluarvoa, koska suuri osa alueen soista on oji- tettuja. Suolla voidaan katsoa olevan myös huomattavaa maisemallista ja virkistyskäytöllistä arvoa. Luonnonsuojelu-, virkistys- ja kulttuuriarvojen pe- rusteella arvioituna hanketta ei tulisi toteuttaa.
Hankkeen toteutumisella ei arvioida olevan vaikutuksia etäällä sijaitseville Natura 2000 -verkostossa oleville alueille, muille suojeluohjelmille ja luon- nonsuojelualueille. Hankkeen osalta ei ole tarvetta soveltaa Natura- arviointimenettelyä.
Hertta-tietokannasta saatujen tarkkailutulosten perusteella Heteojan ja He- tejärven vedenlaatu vastaa yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan lähinnä välttävää. Ravinnepitoisuudet ovat suuria ja vedessä on runsaasti väriarvoa kohottavaa humusta. Valuma-alueella on karttatarkastelun pe- rusteella tehty runsaasti ojituksia, uoman perkauksia ja muita vesistöjärjes- telyjä. Alueella sijaitsee myös luontaisesti reheviä turvemaita. Ympäristö- keskus on todennut, että Saarisuon turvetuotannon aiheuttamaa alapuoli- sen vesistön ravinteisuuden kasvua ja vesistövaikutuksia olisi hankala erottaa nykyisestä pääosin välttävästä vedenlaadusta.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mainitaan turvetuotannon osalta muun muassa, että uusien turve- alueiden käyttöönottoa tulee arvioida erityisen tarkoin valuma-alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista tai joilla vesien tila uh- kaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Lisäksi periaatepäätöksessä mainitaan, että turvetuotannon sijoittumista vesistön tai suojelualueen välit- tömään läheisyyteen tulee välttää. Ympäristökeskus ei ole pitänyt Saa- risuon hanketta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisena.
Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelu- ratkaisut vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytännön (BEP) vaatimuksia.
Jos hankkeelle myönnetään ympäristölupa, esitettyyn tarkkailuohjelmaan tulee lisätä velvoite Haapolammen vedenkorkeuden tarkkailusta. Muutoin tarkkailu, tulosten toimittaminen ja raportointi voidaan toteuttaa esitetyn oh- jelman mukaisesti.
Yhteenvetona ympäristökeskus on todennut, että alueen luonnontilaisuu- den, vesistökuormituksen, maisema- ja virkistyskäyttöarvojen, kaavoituk- sen ja edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen kannalta arvioi- den hanketta ei tulisi toteuttaa, eikä hanke näiltä osin täytä luvan myöntä- misen edellytyksiä.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että pintavalutuskenttä täyttää mitoitusoh- jeet. Suunnitelmakartta ei ole havainnollinen, koska se on piirretty valkoi- selle taustalle. Tämän puutteen olisi voinut korvata osittain piirtämällä hankkeen rajaus ilmakuvaan. Suunnitelmakartasta puuttuvat korkeustie- dot, joilla voisi arvioida virtaamansäädön tarpeita. Saarisuolle suunniteltu vesiensuojelutekniikka vaikuttaa olevan BAT-periaatteen mukaista.
Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa vesistövaikutusarvioon, koska arviot on tehty myös bruttolaskelmin. Nettolaskennassa on useita epävarmuustekijöitä (mm. virtaamansäädön merkitys), mistä syystä brutto- laskelmat ovat luotettavampia.
Ympäristökeskus ei ole ottanut kantaa hankkeen luvanmyöntämisedelly- tyksiin, koska hanke sijaitsee toisen ympäristökeskuksen alueella. Mikäli lupa myönnetään, seuraavat seikat on otettava lupakäsittelyssä huomioon:
Saarisuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien merkittävimmät vaiku- tukset kohdistuvat Hetejärveen, joka on hyvin matala (noin 1 m) ja jossa on ilmeisesti lähteitä. Järven kannalta on tärkeää, että kiintoainekuormitus saadaan pieneksi ympärivuotisella pintavalutuksella.
Vesistötarkkailu tulee tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla. Esitetty suunnitelma on hyväksyttävissä, mutta vesistö- tarkkailua on lisättävä myös kuntoonpanovaiheen ajaksi. Se on tehtävä yh- tä usein kuin tuotantovaiheessa eli neljä näytettä vuodessa. Ennen kun- toonpanoon ryhtymistä pitää myös ottaa ainakin pari kertaa ennakkonäyt- teet vesistötarkkailupisteistä, koska ennakkotietoa vedenlaadusta on niu- kasti. Hetejärven biologiseksi tarkkailuksi riittää a-klorofylli. Heteojan ha- vaintopaikka (7179750-3494500) olisi parempi kuin esitetty Saarisuon las- kuoja.
Vesistötarkkailun näytteenottoaikoja tulee muuttaa siten, että näytteenotto Hetejärvestä siirretään huhti–toukokuulta helmi–maaliskuulle talven happi- tilanteen selvittämiseksi. Saarisuon tarkkailu tulee liittää Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden yhteiseen tarkkailuohjelmaan, kuten hakemuksessa on esitetty.
Hanke sijoittuu lähelle Haapolampea, mutta hakemuksessa ei ole arvioitu tarkemmin Saarisuon kuivatuksen aiheuttamia lammen valuma-alueen muutoksen vaikutuksia. Mikäli lupa myönnetään, lammen vedenkorkeuksia on syytä tarkkailla vähintään neljä kertaa vuodessa siten, että maksimi- ja minimikorkeudet tulevat havaituiksi. Seuranta tulee aloittaa ennen kun- toonpanotöihin ryhtymistä.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Hetejärven vedenlaatu on heikko, mutta siellä kuitenkin kalastetaan jossain määrin. Kalastusta hait- taavat seisovien pyydysten likaantuminen ja kalojen makuvirheet. Saa- risuon turvetuotannosta aiheutuva kuormitus lisää haittoja. Luvan myöntä-
miselle ei yleisen kalatalousedun näkökulmasta ole estettä, mutta kuormi- tuksesta aiheutuva haitta edellyttää kompensaation määräämistä, kuten samaa reittiä vetensä laskevalle Niskansuollekin on määrätty. Lupa voi- daan myöntää seuraavin ehdoin:
Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräys- ten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kalata- loudellinen tarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn ohjelman mu- kaisesti, ja se voidaan hyväksyä lupapäätöksen yhteydessä. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen vuotui- nen 100 euron kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella.
4. Vaalan kunta
Kunnanhallitus on vastustanut Saarisuon turvetuotantoalueen ympäristölu- paa. Vaikka Saarisuo ei ole luonnonsuojeluohjelmissa, Saarisuo- Haapolampi -alue on luontoarvoselvityksen mukaan maisemiltaan varsin komeaa ja luonnontilaista. Turvetuotantoalueen toteutuessa menetetään muun muassa Haapolampi maisemallisesti ja lintujen pesimäalueena.
Haapolammen linnustoon kuuluu selvityksessä mainittujen lintujen lisäksi ainakin joutsen.
Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa ei Saarisuota ole otettu turvetuo- tantoalueeksi niin kuin hakemuksessa mainitaan. Lopullisissa turvetuotan- toaluerajausneuvotteluissa Saarisuo jätettiin turvetuotantoalueiden ulko- puolelle maisema- ja muiden luontoarvotekijöiden vuoksi, ja koska kuiva- tusvesien purku Hetejärveen ja edelleen Oulujokeen tulisi heikentämään merkittävästi jo muutoinkin kriittisen vesistön tilaa. Vesistöselvityksissä haittavaikutuksia vähätellään ja vesistön lisäkuormitusten sietokykyä liioi- tellaan.
M u i s t u t u k s e t
5. Oterman kalaveden osakaskunta
Osakaskunta on vaatinut ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Saarisuo on keskeisiltä osiltaan luonnontilainen ojittamaton suo, jonka reuna-alueet on ojitettu, mutta osa niistäkin on puuntuotantoa ajatellen liian karulla maalla. Saarisuo ei ole Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa turvetuotan- toon varattuna alueena. Turvetuotanto tuhoaa myös viereisen Haapolam- men tuotantoaikaisen kuormituksen takia ja tuotannon loputtua alueen ve- sitalouden muuttumisen vuoksi.
Tuotantoalue sijaitsee eteläosaltaan vedenjakajalla, ja eteläosan vedet tu- levat Otermajärveen. Turvetuotannon pölykuormitus tulee lisäämään mer- kittävästi Otermajärven Kaihlalahteen tulevaa hienojakoista turveainesta.
Otermajärvi on matala eikä kestä turvetuotannon kuormitusta rehevöity- mättä. Lisäksi turvepöly heikentää vesistön virkistysarvoa. Kaihlalahden ja viereisen Saunastenlahden alueella on noin 40 kesäasuntoa. Merkittävää pölyämistä aiheutuu myös turpeen pois kuljettamisesta.
Osakaskunta on todennut, että Saarisuon meluhaittaa on hakemuksessa aliarvioitu. Kauempana kyläkeskustaa sijaitsevan Niskansuon aiheuttama melu kuuluu kesäyönä selvästi Oterman kylälle.
Jämminsuolle tehty laskeutusallas ei riitä Jämminsuon ja Saarisuon sade- vesien puhdistamiseen. Ongelma tulee esille erityisesti pidempien sade-
jaksojen aikana, jolloin vesi virtaa pysähtymättä saostusaltaan läpi. Myös kevättulvat ja tulevaisuudessa todennäköisesti lisääntyvät syyssateet kuormittavat vesistöjä, koska altaat eivät ehdi puhdistaa tuotantoalueelta tulevaa vettä. Saarisuon tuotannon aloittaminen lisää merkittävästi myös luonnontilaisen Hetejärven kuormitusta.
6. AA, Rantaniemelä RN:o 29:85
Muistuttaja on todennut, että tila on vanha asuinpaikka, joka on säilynyt sa- toja vuosia tulvavahingoilta. Jos Vapo Oy ojittaa soita lisää ja laskee vesiä Naamanjokeen keväällä, rakennukset saattavat joutua veden valtaan. Ke- sällä kuivempaan aikaan Naamanjoki on vähävetinen, jolloin lisävesi ei ole haitaksi.
Muistuttaja on esittänyt, että Heteojaan rakennetaan tulvahuippuja varten pato säätelemään vedenkorkeutta. Vesien keruukaivantoja voitaisiin kai- vaa 1930-luvulla kuivatettuun Naamanjärveen.
7. BB ja CC, Paavola RN:o 29:64
Muistuttajien omistamalle tilalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1976.
Tilalla on ollut tulvavahinkoja 1990-luvulta lähtien. Muistuttajat pelkäävät, että tilanne pahenee Saarisuon turvetuotantohankkeen myötä. Jos tur- vesuon käyttöönotto aiheuttaa tilalle pysyvän haitan, muistuttajat ovat eh- dottaneet, että Vapo Oy lunastaisi mökin tontteineen.
M i e l ip i te et
8. Naaman kotiseutu ry
Naaman kotiseutu ry on esittänyt, että turvetuotantoalueen vedet pysäytet- täisiin joutomaana olevaan Naamanjärveen. Tämän lisäksi Heteojan suulle tulisi rakentaa lietteen virtausta ja tulvaveden huippuja tasoittava pato.
Yhdistys on todennut, että rakennettujen talojen ja mökkien elämismahdol- lisuudet ja viihtyisä ja turvallinen elinympäristö on taattava mahdollisilta tul- vavahingoilta. Lisäksi hankkeesta odotetaan avointa tiedottamista.
9. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Yhdistys on vaatinut Saarisuon turvetuotantohankkeen ympäristölupaha- kemuksen hylkäämistä. Suoalueen kuivattaminen turpeenottoa varten ai- heuttaa ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaista merkittävää ympäristön pi- laantumista ja sen vaaraa ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumis- ta. Se myös estäisi vesienhoitolain 21 §:n velvoittaman vesiensuojeluta- voitteen saavuttamisen. Lisäksi Saarisuon ottaminen turvetuotantoon olisi maankäyttö- ja rakennuslain 22 ja 28 §:n sekä ympäristönsuojelulain 6 §:n vastainen.
Yhdistys on esittänyt, että Saarisuon maankäytöllistä asemaa arvioitaessa on vanhentuneen seutukaavan sijaan otettava huomioon valmisteilla ole- van Kainuun maakuntakaavan turpeenkaivua koskevat määräykset. Lupa- harkinnassa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 6 §:n velvoite ar- vioida sijoituspaikan soveltuvuus, kuten tulevassa kaavassa edellytetään.
Saarisuon vesitalous on reunaojituksista huolimatta pysynyt lähes häiriin- tymättömänä ja suota voidaan edelleen pitää luonnontilaisena. Lupahake- muksen luontoarvoja koskevat tiedot ovat erittäin puutteelliset eivätkä vas-
taa tasoa, jota Kainuun liitto edellyttää uusilta turpeenottohankkeilta. Ha- kemuksessa ei ole asiantuntijan tai hakijan arviota Saarisuon seudullisesta merkityksestä. Esimerkiksi turvetuotannon merkitys Haapolammen ja sen linnuston tilaan on puutteellinen. Tehty linnustoselvitys on liian suppea, ei- kä siinä ole mainintaa alueella havaitusta kalasääskestä.
Yhdistys on pitänyt myös vesistövaikutusten selvittämistä puutteellisena.
Luonnontilaisen Saarisuon merkitys on Hetejärven raskaasti ojitetulla va- luma-alueella suuri. Järvellä on myös virkistyskäyttöä, vaikka siitä ei ole selvitetty hakemuksessa. Myös Naamanjoen virkistyskäyttötiedot puuttuvat hakemuksesta.
Turvepölyn leviämisestä on hakemuksessa niukasti tietoa. Vaikka lähiym- päristössä ei ole asutusta, Haapolampi ja useat pienet järvet sijaitsevat lä- hellä. Yhdistys on esittänyt, että pölyn leviäminen ja sen vaikutukset on selvitettävä ja otettava huomioon lupaharkinnassa asutuksesta riippumat- ta.
H a k i ja n va s t in e
Ympäristölupavirasto on 21.3.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa:
1. Kainuun ympäristökeskus
Hakija on todennut, että ympäristökeskuksen lausunnosta ei käy selvästi ilmi, kumpaan kaavaehdotuksen suunnittelumääräykseen ympäristökeskus ensisijaisesti perustaa kielteisen kantansa. Lausunnossa on ympäristölu- pahakemusta pidetty eräiltä osin puutteellisena. Tästä ei kuitenkaan voi seurata lausunnossa esitettyä johtopäätöstä, jonka mukaan hankealue olisi luonnon- tai kulttuuriarvoilta seudullisesti merkittävä, tai vaihtoehtoisesti, että hankkeen aiheuttama vesistökuormitus vaarantaisi vesistön tilaa.
Lausunnossa vedotaan vahvistamattomaan maakuntakaavaehdotukseen, jonka määräykset voivat vielä muuttua merkittävästikin ennen kuin kaava on voimassa ja oikeusvaikutteinen. Ainut voimassa oleva ja tarkasteltava yleispiirteinen kaava alueella on Kainuun 3. seutukaava, jossa Saarisuo on varattu turvetuotantoon merkinnällä (EO1). Maakuntakaavaan voidaan val- takunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan ottaa turvetuotan- toaluevarauksina myös luonnontilaisia suoalueita.
Luonnonsuojelu-, virkistys- ja kulttuuriarvojen perusteella arvioituna han- ketta ei tulisi ympäristökeskuksen lausunnon mukaan toteuttaa. Hakija on todennut, että kyseisiä arvoja ei voida todentaa mistään julkisesta asiakir- jasta tai muusta sellaisesta. Saarisuota ei ole esimerkiksi liitetty läheisiin suojelualueisiin, suojelusuunnitelmiin, merkitty kaavoihin tai kaavaluonnok- siin arvokkaana alueena tai muutoinkaan toimittu alueen luonnontilan säi- lyttämiseksi. Maastossa tehtyjen selvitysten perusteella Saarisuo on mai- semaltaan komea, mutta muutoin kasvistoltaan ja linnustoltaan tavanomai- nen. Kyseinen maisemaa koskeva arvio ei tee alueesta seudullisesti tai edes paikallisesti arvokasta siten, että kyseessä voisi olla ympäristöluvan myöntämisen este.
Vuoden 2006 alusta voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (913/2005) on muutettu luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisia, rauhoitettu- ja ja erityisesti suojeltuja eliölajeja koskevia liitteitä 2, 3 (a), 4 ja 5, joskin
muutokset ovat verrattain vähäisiä ja osaltaan kertovat pysyvyyksistä luon- nossa. Hakija on verrannut Rehellin vuonna 1999 laatiman kasvillisuussel- vityksen lajilistaa uusimman uhanalaisluokituksen kasvilajistoon. Tehdyn vertailun mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilaje- ja. Linnustoselvitys on ajantasainen, joten vastaavaa vertailua hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi tehdä. Saarisuon ja sen lähialueen linnustollinen ar- vo on sekä lajistollisesti että kokonaistiheyksiltään maakunnallisesti vaati- maton. Marjastuksen kannalta Saarisuo ei ole muita soita merkittävämpi.
Peruskarttatarkastelun mukaan Saarisuon ympäristössä 20 kilometrin sä- teellä on yhteensä noin 11 000 hehtaaria ojittamattomia ei-suojeltuja suo- alueita. Lisäksi kartalla on kolme suojeltua suoaluetta, jotka sijaitsevat alle 10 kilometrin päässä Saarisuolta. Suojelualueiden yhteispinta-ala on 10 052 hehtaaria. Siten Saarisuosta 20 kilometrin säteellä on yhteensä ai- nakin 21 052 hehtaaria ojittamattomia suoalueita, josta Saarisuon (82 ha) osuus on vain 0,38 %.
Edellä esitettyyn viitaten hakija on todennut, että ojittamattomat suoalueet eivät ole harvinaisia seudulla. Saarisuolla ei ole seudullisesti erityistä luon- nonsuojeluarvoa. Luvan epääminen ei lisää luonnon monimuotoisuutta alueella, eikä sen myöntäminen sanottavasti vähennä sitä. Luvan myön- tämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvia esteitä. Lisäksi ha- kija on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2005:27.
Saarisuon turvetuotantoon ottaminen ei aiheuta merkittävää haittaa virkis- tyskäytölle, koska lähiseudulla on runsaasti ojittamattomia suoalueita. Täl- laisia alueita jää myös Saarisuon lähelle, esimerkiksi Haapolammen itä- puolella sijaitseva Haaposuo ja Kaakkurilammensuo. Myös Saarisuon ete- läpuolelle jää ojittamatonta suoaluetta.
Hakija on arvioinut, että Haapolammen ympärille jätettävä 120–200 metrin levyinen suojavyöhyke suojaa lampea kuivumiselta. Turvetuotantoalueiden läheisyydessä on melko yleisesti lampia, jotka ovat säilyneet, vaikka ne si- jaitsevat huomattavasti lähempänä turvetuotantoaluetta kuin Haapolampi.
Haapolammen vedenkorkeuden tarkkailu voidaan lisätä tarkkailuohjel- maan. Tarkkailu aloitetaan hyvissä ajoin ennen valmistelutöihin ryhtymistä.
Mikäli Haapolammen vedenkorkeus alenee valmistelutoimiin ryhtymisen jälkeen normaalista vaihtelusta merkittävästi poikkeavalla tavalla, havain- nosta ilmoitetaan välittömästi Kainuun ympäristökeskukselle ja ryhdytään ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisiin toimiin.
Hakija on todennut, että perustelut sille, että hanke ei olisi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen tai että se olisi vastoin maakuntakaavaehdo- tuksen suunnittelumääräyksiä, ovat vajavaiset. Perustelut on esitetty vain yleisellä tasolla ilman tarkempaa hankekohtaista harkintaa. Valtioneuvos- ton periaatepäätöksen mukaan vesiensuojelun suuntaviivojen keinoilla ja toimilla vaikutetaan erityisesti sellaisiin toimintoihin, joiden vaikutuksesta vesien tila on heikentynyt alle hyvän tilan tai jotka aiheuttavat riskin vesien tilan heikkenemiselle. Naamanjoen valuma-alueella turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta 3 % ja typen osalta 2 % vuoden 2000 Oulujoen alaosan hajakuormitusselvityksen mukaan. Naamanjoen vesistön välttävä vedenlaatu ei siten johdu turvetuotannosta, eikä Saa- risuon turvetuotantoon ottaminen nostaisi kuormitusosuutta sanottavasti, etenkin, kun kuivatusvesien käsittely toteutetaan nykytietämyksen mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Hankkeen toteuttamatta jättämisellä ei saavuteta erityistä hyötyä alapuolisen vesistön tilan kannalta, koska ve-
sistön tilan parantamiseksi kuormituksen vähentämiseen kohdistuvat toi- menpiteet tulisi kohdentaa pääasiassa muuhun toimintaan. Kuten lausun- nossakin on todettu, hakemuksessa esitetyt vesiensuojeluratkaisut vastaa- vat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytännön (BEP) vaatimuk- sia.
Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen hanketta voidaan pitää valtioneu- voston periaatepäätöksen mukaisena, eikä sen voida katsoa olevan vas- toin maakuntakaavaehdotuksen suunnittelumääräyksiä. Haetun luvan mu- kaisesta toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulain 66 §:ssä ja ympäris- tönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen esteitä. Ympäristö- luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Hakemuksen hyl- käämistä koskeva vaatimus tulee hylätä perusteettomana.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakija on todennut, että vesistötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa lausun- nossa esitetyllä tavalla. Haapolampeen kohdistuvista vaikutuksista hakija on viitannut edellä kohdassa 1 lausumaansa.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakija on esittänyt, että hankkeen kalataloudelliset vaikutukset eivät edel- lytä kompensaatiotoimia. Kuormituksesta ei aiheudu sellaista vaikutusta, että kalatalousmaksun määrääminen olisi tarpeen.
4. Vaalan kunta
Hakija on todennut, että subjektiivinen arvio alueen kauneusarvoista ei voi olla peruste luvan saannin epäämiselle. Vaatimus hankkeen toteuttamatta jättämisestä tulee hylätä perusteettomana. Perusteluinaan hakija on viitan- nut edellä kohdassa 1 lausumaansa.
5. Oterman kalaveden osakaskunta
Hankkeen pöly- ja meluvaikutukset eivät ulotu Otermajärvelle, joka sijait- see kahden kilometrin päässä Saarisuosta.
Saarisuolla vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus- kenttä, joka on tehokas kiintoaineen pidättäjä.
6. AA
Hakija on todennut, että muistuttajan tila sijaitsee kuivatetun Naamanjär- ven rannalla vesien laskureittiä myöten noin kuuden kilometrin päässä Saarisuolta. Etäisyys huomioiden Saarisuon turvetuotantohankkeesta ei voi aiheutua muistutuksessa kuvattuja vaikutuksia tilalle.
7. BB ja CC
Hakija on todennut, että muistuttajan tila sijaitsee kuivatetun Naamanjär- ven rannalla vesien laskureittiä myöten noin kuuden kilometrin päässä Saarisuolta. Etäisyys huomioiden Saarisuon turvetuotantohankkeesta ei
voi aiheutua muistutuksessa kuvattuja vaikutuksia tilalle. Vaatimukset tulee hylätä perusteettomana.
8. Naaman kotiseutu ry
Hankealueelta vesireittiä myöten kuuden kilometrin päässä sijaitsevan Naamanjärven vesittäminen ei kuulu turvetuotantoalueen hankesuunnitel- maan. Vesittäminen ei ole edes teoriassa hakijan toimivaltaan kuuluva asia, koska Naamanjärvi ei ole hakijan omistamaa aluetta. Vaatimus on jä- tettävä tutkimatta.
Saarisuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalu- tuskentälle, joka on BAT-periaatteen mukainen tehostettu vesienkäsittely- menetelmä. Heteojaan ei ole tarpeen rakentaa patorakennelmia.
9. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Saarisuon luontoarvoista, seudullisesta merkittävyydestä ja vesistövaiku- tuksista hakija on viitannut kohdassa 1 lausumaansa.
Hakija on todennut, että kalasääsken pesäpuun osalta ei käy ilmi, milloin pesäpuu on havaittu. Myös paikka on mainittu epätarkasti. Hakemukseen liitetty linnustoselvitys on tehty vuonna 2003, joten sitä voidaan pitää ajan- tasaisena. Pesäpuu olisi linnustoselvitystä tehdessä havaittu, mikäli sellai- nen olisi kartoitusalueella ollut. Tuolloin siitä olisi tietoinen myös alueellinen ympäristökeskus. Kartoitusalueen ulkopuolelle jäi kuitenkin suoaluetta, jota ei kartoitettu. Sellainen on muun muassa juuri Naaman ja Oterman välisel- le tieosuudelle näkyvä suoalue. Viitaten kohdassa 1 esitettyyn karttaan, seudulle jää edelleen runsaasti ojittamattomia suoalueita, joilla kalasääs- ken pesintä on mahdollista.
Luvan myöntämisen edellytyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 42 §:ssä, ja niiden olemassaolon arviointi tehdään säännöksen määräys- ten mukaan. Lupaharkinnan perusteista säädetään saman lain 41 §:ssä, jossa on viittaukset muun lainsäädännön huomioon ottamisesta. Viimeksi mainitun säännöksen 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt selvitykset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lain soveltamista ja tulkintaa ohjaavat korkeimman hallinto- oikeuden vuosikirjapäätökset, kuten edellä mainittu KHO 2005:27. Vaati- mus luvan epäämisestä tulee hylätä lakiin perusteettomana.
H a k i ja n va s t in ee n jo h d os t a p yyd e t yt v a s ti ne e t
Ympäristölupavirasto on 4.4.2007 varannut lausunnon, muistutuksen ja mielipiteen antaneille tilaisuuden antaa vastine hakijan vastineen johdosta.
Vastineissa on esitetty seuraavaa:
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että voimassa olevassa Kainuun 3. seutu- kaavassa Saarisuo on merkitty polttoturvesuoksi. Hakemuksessa esitetty Saarisuon turvetuotantoalueen rajaus ulottuu pohjoisosastaan seutukaa- vassa merkityn alueen ulkopuolelle. Saarisuon turvetuotantoalue ei näin ol- len ole kaikilta osin voimassa olevan Kainuun 3. seutukaavan eikä Kainuun maakuntakaavaehdotuksen mukainen.
Saarisuon puuttuminen hakijan mainitsemista julkisista asiakirjoista tai suo- jeluohjelmista ei ole peruste sille, ettei alueella voi olla seudullista merkitys- tä. Luonnontilaisen luontotyypin pinta-alan väheneminen merkitsee myös monimuotoisuuden vähenemistä.
Turvetuotannon sijainninohjauksen tarkoituksena on ohjata turvetuotanto ensisijaisesti jo ojitetuille alueille, joita Kainuun alueella on runsaasti. Saa- risuon turvetuotantohanketta ei näin ollen voida pitää turvetuotannon ym- päristönsuojeluohjeen eikä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisena.
Tavanomaisen suoluonnon, maiseman ja virkistysarvon merkitystä ei tule vähätellä, kuten hakemuksessa ja annetussa vastineessa tunnutaan teh- dyn.
Vesistökuormituksen osalta ympäristökeskus on todennut, ettei Saarisuon mahdollinen turvetuotanto luo edellytyksiä vesien yleisen tilan paranemi- selle, vaikka hakija on esittänyt turvetuotantoalueelle parhaan käyttökel- poisen tekniikan ja käytännön mukaiset tuotantomenetelmät. Lisäksi kuor- mituksen rajoittamisen Naamanjoen valuma-alueella tulee koskea myös turvetuotantoa, vaikka sen osuus vuonna 2000 tehdyn kuormitusselvityk- sen mukaan on varsin pieni.
Ympäristökeskus on muodostanut Saarisuota koskevan kielteisen kantan- sa lausunnossa mainitsemiensa näkökohtien perusteella. Näin ei ole tar- peen eritellä, mistä kielteinen kanta hankkeeseen ensisijaisesti muodos- tuu.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakijan vastineessa ei ole tuotu esille seikkoja, joiden perusteella sen antamaa lausuntoa olisi syytä muuttaa. Perusteet kalataloudellisen kompensaation määräämiseksi ovat annetun lausunnon mukaisesti olemassa.
5. Oterman kalaveden osakaskunta
Osakaskunta on uudistanut vaatimuksensa ympäristölupahakemuksen hylkäämisestä. Osakaskunta on todennut, että Saarisuon viereiseltä Nis- kansuon turvetuotantoalueelta kuuluu koneiden jyly Otermajärven yli. Näin myös Saarisuon melu tulee kuulumaan tuulettomana päivänä. Aava jär- venselkä kantaa melua eri tavalla kuin metsä.
Turpeen kääntämisen, karheelle ajon ja nostamisen aikana syntyy hieno- jakoista kevyttä pölyä, joka nousee useiden kymmenien metrien korkeu- teen ja kulkeutuu jopa useita kilometrejä myötätuulessa. Vaikka Saarisuo on noin kahden kilometrin päässä Otermajärven ja Paatinjärven länsipuo- lella, hienojakoisen turvepölyn tuloa järvelle ei estä muu kuin etelä- koillistuuli. Vallitsevat tuulen suunnat ovat etelä- ja länsituulet. Niskansuol- ta saatu kokemus osoittaa, että suotuisan sään vallitessa järven vedenpin- ta on ohuen pölykerroksen peitossa. Korkeapaineen vallitessa töitä tur- vesuolla tehdään lähes ympäri vuorokauden, mikä vahvistaa pölyämisen
vaikutusta. Turvepölyä leviää vesistöihin myös, kun turve on karheelle ajo- kunnossa ja tuulen voimakkuus on riittävä.
Osakaskunta on muistuttanut, että pintavalutuskentälle tulevat usean alueen vedet. Runsaiden sateiden aikana kentän puhdistusteho ei yleensä riitä, koska kentälle syntyy oikovirtauksia. Lisäksi Saarisuo sijaitsee veden- jakajalla, ja aivan tuotantoalueen kaakkoisreunasta vedet virtaavat Oter- majärveen. Näin hienojakoinen aines pääsee järveen.
7. BB ja CC
Muistuttajat ovat uudistaneet vaatimuksensa. Vastineessa on todettu, että aiempien vuosien tulvahuippumerkit on merkitty tilalle ja ympäristökeskuk- sella on ilmakuvat alueesta. Hetejärveen johdettavat vedet nostavat tulva- ajan vedenkorkeutta. Tällöin kesämökin ja piha-alueen käyttö tuhoutuu ko- konaan.
9. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Yhdistys on toistanut käsityksensä, että Saarisuon maankäytöllistä asemaa arvioitaessa on vanhentuneen seutukaavan sijaan otettava huomioon val- misteilla olevan Kainuun maakuntakaavan turpeenkaivua koskevat yleiset linjaukset ja kaavamääräykset. Saarisuo on yhdistyksen mukaan seudulli- sesti merkittävä suo.
Hakija on laiminlyönyt selvilläolovelvollisuutensa, koska hakemuksen tiedot ovat puutteelliset toiminnan sijoituspaikan ja sen ympäristöolosuhteiden sekä toiminnan vaikutusarvion osalta.
Yhdistys on esittänyt tarkemmat tiedot kalasääsken pesimisestä ja pesä- paikasta.
K a t s e l m u s
Ympäristölupavirasto on 29.8.2007 pitänyt asiassa katselmuksen. Katsel- muspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
H a k e mu ks e n t ä yd e n n ys
Katselmuksen jälkeen hakijaa on kehotettu tarkentamaan hakemusta Haa- polammen ja sen lähiympäristön linnustoselvityksellä, perustellulla arviolla toiminnan vaikutuksista Haapolammen tilaan ja erityisesti vedenkorkeuk- siin ja vedenlaatuun sekä Hetejärven uusimmilla vedenlaatutiedoilla ja ar- violla suunnitellun toiminnan vaikutuksista vedenlaatuun. Tarkempi selos- tus 1.10.2008 saapuneesta täydennyksestä on kirjattu tämän päätöksen hakemuksen sisältöä koskevaan osaan.
H a k e mu ks e n t ä yd e n n yk s e n jo h d os t a an n e tu t l au s u nn o t 10. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, ettei täydennyksen perusteella saada var- muutta Haapolammen vedenkorkeuden tai -laadun säilymisestä nykyisellä tasolla. Täydennyksessä ei ole esitetty toimenpiteitä, joihin hakija ryhtyisi,
jos lammen vedenkorkeudessa tai vedenlaadussa tapahtuisi merkittäviä muutoksia.
Täydennyksessä tuodaan selvästi esille, että Hetejärvessä voi tapahtua rehevöitymistä ja vedenlaadun heikkenemistä Saarisuon turvetuotannon johdosta. Ympäristökeskus on aiempiin lausuntoihinsa viitaten esittänyt, et- tä ottaen huomioon kuormitusnäkökohdat hankkeelle ei tulisi myöntää ym- päristölupaa.
Ympäristökeskus on todennut, että Haapolammen linnustoselvitys on tehty oikea-aikaisesti ja asianmukaisella menetelmällä. Ympäristökeskus on pi- tänyt laskennan tuloksista tehtyjä johtopäätöksiä oikeansuuntaisina. Haa- polammen alue on keskimääräistä karua suolampea selvästi parempi koh- de linnustollisesti. Haapolampi ja sen läheiset avosuot muodostavat paikal- lisesti hyvän linnustollisen kokonaisuuden. Haapolammen vedenkorkeuden säilyminen nykyisellä tasolla on tärkeää lammella pesivien vesilintujen kannalta.
11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole lausut- tavaa täydennyksen johdosta.
12. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa täy- dennyksen johdosta.
13. Vaalan kunta
Vaalan kunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Lisäselvityk- sessä ei kiistetä kuivatusvesien johtamisen heikentävää vaikutusta Hete- järven ja edelleen muiden purkuvesistöjen vedenlaatuun. Vesistöjen tilan heikkeneminen Oulujoen vesistöalueella on ongelmallista erityisesti Lohen palauttaminen Oulujokeen -hankkeen osalta. Oulujoen pääuoman ohella sivujokia suunnitellaan lohen lisääntymisalueiksi.
Turvetuotantoalueen toteutuessa hakijan esityksen mukaisesti Haapolampi tullaan menettämään lintujen pesimäalueena, koska tuotantoalue rajautuu lammen etelä- ja länsipuolelta lähelle lammen ranta-alueita. Lammen ve- denkorkeusmuutosten ohella melu- ja turvepölyhaitat tulevat esteeksi lintu- jen pesinnälle.
H a k e mu ks e n t ä yd e n n yk s e n jo h d os t a es i t et yt m u i s tu t uk se t 14. AA, Rantaniemelä RN:o 29:85
Muistuttaja on todennut, että vanha asuinpaikka ja kylätie eivät saa joutua tulvaveden alle turvetuotannon takia. Muistuttajan mielestä kuivatun Naa- manjärven rakentaminen tulva-altaaksi turvetuotantoalueen rakentamisen yhteydessä kuuluu hankkeeseen. Naamanjärvi voisi toimia lintujen pesimä- ja ruokailupaikkana.
15. BB ja CC, Paavola RN:o 29:64
Muistuttajat ovat viitanneet aiempiin vaatimuksiinsa. Muistuttajat ovat pitä- neet hakemuksen täydennyksen tietoja puutteellisina Heteojan veden määrän osalta. Turpeensekaisen veden määrä on jo nykyisin mökin käytön
