YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 14/06/2
Dnro Psy-2004-y-135
Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006
ASIA Humpinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vuolijoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet ... 5
Vesien käsittely ... 5
Lisäalueen kuntoonpanosuunnitelma ... 7
Poltto- ja voiteluaineet... 7
Liikennejärjestelyt ... 7
Jälkihoito ja -käyttö ... 8
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 8
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 8
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 9
Päästöt pintavesiin... 9
Veden laatu ja määrä... 9
Päästöt... 10
Arvio tulevasta kuormituksesta ... 11
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 12
Päästöt ilmaan ... 13
Melu ja tärinä ... 13
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 14
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 14
Alueen hydrologia ... 14
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 14
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 15
Vesistön tila ja käyttö ... 15
Vedenlaatu... 15
Vesistön käyttökelpoisuus ... 16
Kalatalous ja kalastus ... 17
Muu vesistön käyttö ... 18
Pohjavedet ... 18
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 18
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 18
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 18
Vaikutus pintavesiin ... 18
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 20
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 20
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 20
Melun ja tärinän vaikutukset ... 20
Muut vaikutukset ... 20
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 20
Pöly- ja melutarkkailu... 21
Käyttötarkkailu ... 21
Päästötarkkailu ... 21
Vaikutustarkkailu... 22
Kalataloustarkkailu...23
Raportointi... 23
Laadunvarmistus... 23
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 23
Työmaan paloturvallisuus ... 23
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 24
Ympäristövahinkovakuutus ... 24
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 25
Kalataloudelliset velvoitteet... 25
Korvaukset ... 25
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 25
Lupahakemuksen täydennykset ... 25
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 25
Lausunnot ... 25
Muistutukset... 28
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 28
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 30
Ympäristöluparatkaisu ... 30
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 30
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 30
Päästöt vesiin ... 30
Päästöt ilmaan ... 31
Melu ... 31
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 31
Varastointi... 32
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 32
Toiminnan lopettaminen ... 32
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 32
Kalatalousmääräys ... 33
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 33
RATKAISUN PERUSTELUT... 33
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 33
Luvan myöntämisen edellytykset ... 33
Lupamääräysten perustelut ... 34
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 34
Kalatalousmaksu... 35
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 35
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 37
Päätöksen voimassaolo ... 37
Lupamääräysten tarkistaminen... 37
Korvattava päätös ... 37
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 37
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 37
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 37
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 38
KÄSITTELYMAKSU... 38U Ratkaisu ... 38
Perustelut... 38
Oikeusohje ... 38
MUUTOKSENHAKU ... 39
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy on 25.10.2004 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- lupaa Humpinsuon tuotantoalueelle. Hakemukseen sisältyy lisäalue.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Humpinsuon turvetuotantoa sekä kun- nostaa turvetuotantoa varten 2,6 ha lisäaluetta. Yhteensä tuotantopinta-ala on 135,5 ha.
Turvetuotantoalue sijaitsee Vuolijoen kunnan Vuottolahden kylässä noin 3 kilometriä Otanmäen taajamasta kaakkoon. Matkaa Vuottolahdelle on noin 4 kilometriä.
Humpinsuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen metsäojien kautta Pienipuroon ja edelleen Eteläjoen ja Vimpelinjoen kautta Oulujärven Vuot- tolahteen. Talviaikana vedet johdetaan suon eteläpäässä sijaitsevan pinta- valutuskentän kautta Humpinjokeen, joka laskee 1,3 kilometrin päässä Vuottojokeen. Vuottojoki laskee tästä noin 10 kilometrin päässä Oulujärven Vuottolahteen. Tarkoituksena on muuttaa vesienkäsittelyä siten, että vedet johdetaan ympärivuotisesti reittiä Pienipuro–Eteläjoki–Vimpelinjoki.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turve- tuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuo- tantoalue on yli 10 ha.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 14.3.1997 päätöksellä nro 13/97/2 myöntä- nyt Kajaanin kaupungille luvan Humpinsuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseen kahta eri reittiä Oulujärveen. Vesioikeuden päätöksestä on va- litettu vesiylioikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesioikeuden päätöstä ei ole muutettu.
Humpinsuo on siirtynyt Kajaanin kaupungilta Vapo Oy:lle 21.5.2002. Alue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa.
Kainuun 3. seutukaavassa (1991) Humpinsuo on merkitty turvetuotanto- alueeksi. Kainuun maakuntakaavan laatiminen on kesken.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Humpinsuo on kuivatettu ja kunnostettu turvetuotantoa varten vuosina 1999–2001. Tuotanto on aloitettu vuonna 2002. Koko pinta-ala on ollut täydessä tuotantokäytössä vuodesta 2003 alkaen. Turvetuotannon arvioi- daan jatkuvan noin vuoteen 2020.
Humpinsuon turvetuotantoalueen koko auma-alueet mukaan lukien on enimmillään 135,5 ha. Alue sisältää 2,6 ha:n lisäalueen. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, palaturvetta sekä ympäristöturvetta.
T u o tt e et ja t uo t an to
Keskimääräinen vuosituotanto alueella koko käytettävissä olevalla tuotan- topinta-alalla on noin 50 000 m3 jyrsinpolttoturvetta, 15 000 m3 palaturvetta ja vajaat 10 000 m3 ympäristöturvetta.
Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Kajaaniin. Palaturve toimitetaan lähinnä pienkäyttökohteisiin kuten Nivalaan ja Kärsämäelle. Ympäristötur- peet/kuiviketurve toimitetaan lähikuntien maatalouksiin.
T u o ta n tom e n et e lmä t ja - v aih e e t
Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 40–50 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen sal- liessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti.
Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. Haku-menetelmää ja imuvaunua.
V e s ie n k äs i t te l y
Humpinsuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen metsäojien kautta Pienipuroon ja edelleen Eteläjoen ja Vimpelinjoen kautta Oulujärven Vuot- tolahteen. Talviaikana vedet johdetaan suon eteläpäässä sijaitsevan pinta- valutuskentän kautta Humpinjokeen, joka laskee 1,3 kilometrin päässä Vuottojokeen. Vesienkäsittelyn ja -johtamisen muutoksen jälkeen Humpin- suon vedet johdetaan ympärivuotisesti Pienipuron, Eteläjoen ja Vimpelin- joen kautta.
Vaikka turvetuotantoalueen vesien johtamisen Humpinjokeen suunnitel- laan päättyvän vuonna 2006, on tässä hakemuksessa käsitelty molempia nykyisiä vesienjohtamissuuntia.
Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitus- ta alapuolisessa vesistössä.
Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpee- seen ja missä pohjamaalaji on sellaista, että allassyvennysten luiskat py- syvät koossa.
Koko tuotantoalue on lisäksi erotettu ympäröivistä alueista eristysojilla, jol- loin tuotantoalueen ulkopuoliset vedet eivät kuormita tuotantoalueen ve- sienkäsittelyrakenteita. Suurin osa eristysojista päättyy luonnontilaisille suoalueille ja vedet virtaavat pintavaluntana laskuojiin. Tästä johtuen ulko- puolisten valumavesien kuormitus laskuojissa jää vähäiseksi.
Nykyinen pintavalutus
Humpinsuon (lohkot 1–4) vedet johdetaan sulan maan aikana pumppaa- moaltaaseen, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle A. Kentän koko on 11,6 ha, joka on 7,9 % tuotantoalueen pinta-alasta. Silloin kun veden jäätymisen vuoksi ei voida pumpata, vedet johdetaan talviaikaiselle pinta- valutuskentälle B, josta vedet suotautuvat laskuojaan 2 ilman selkeää pur- kupistettä.
Pumppausallas on varustettu pintapuomilla, joilla estetään vedenpinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön.
Suunniteltu pintavalutuksen muutos
Talviaikaiselle pintavalutuskentälle B johdetaan vedet gravitaatiolla ilman pumppausta. Tuotantokentän kulumisen myötä talviaikainen kuivatustilan- ne heikkenee. Tästä johtuen kenttää B ei voida käyttää enää kovin pitkään aiheuttamatta kuivatusvaikeuksia tuotantoalueella. Humpinsuolla on siirryt- tävä ympärivuotiseen pumppaamiseen, jotta vesiensuojelu voidaan edel- leen hoitaa ympärivuotisella pintavalutuksella.
Ympärivuotinen pumppaus on helpointa toteuttaa uudistamalla nykyinen pumppaamo vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Samalla pintavalutus- kenttä A muutetaan jatkuvaan käyttöön. Ympärivuotisen käytön mahdollis- tamiseksi pintavalutuskentän A penkereet vahvistetaan ja rakennetaan jää- tymätön mittakaivo. Vahvistaminen on tarpeen, ettei talvella pintavalutus- kentälle mahdollisesti syntyvä paannejää rikkoisi penkereitä. Penkereiden vahvistamisen takia vesien johtaminen kentälle A on keskeytettävä työn ajaksi. Suunnitelman mukaan penkereet vahvistetaan talven 2004–2005 ja kesän 2005 aikana. Nykyisellään pengeralue on niin märkää, ettei se kan- na työkoneita ilman väliaikaista kuivattamista. Arvion mukaan pintavalutus- kentälle A voidaan johtaa vesiä kesän 2006 tuotantokauden alkaessa.
Pintavalutuskentän A muutostöiden aikana vedet johdetaan pintavalutus- kentälle B. Kesäaikaisen riittävän kuivatuksen varmistamiseksi tuotanto- alueen vedet pumpataan kentälle B siirrettävän pumppaamon avulla. Ken- tän A muutostöiden valmistumisen jälkeen vesiä ei enää johdeta kentälle B muulloin kuin poikkeustapauksissa esim. pumppaamon rikkoontumisen tai jonkin muun vastaavan syyn takia.
Kenttä B sijaitsee hakijan omistamalla maalla ja jätetään muutoksen jäl- keen ennalleen, jolloin sitä on mahdollista poikkeustilanteissa käyttää va- rakenttänä.
L i sä a lu e en k un t oon p a no su un n i te l ma
Humpinsuolle on suunniteltu uutta tuotantopinta-alaa yhteensä 2,6 ha. Uu- si pinta-ala sijoittuu nykyisen tuotantoalueen lohkon 1 eteläosaan.
Kuntoonpanotoimiin on suunniteltu ryhdyttävän mahdollisimman pian lain- voimaisen lupapäätöksen saamisen jälkeen.
Kunnostustyöt aloitetaan raivaamalla puusto valmisteltavalta alueelta.
Puuston raivaamisen jälkeen kaivetaan eristysoja. Lisäalueen alapuolella eristysoja on jo olemassa, mistä johtuen eristysojan kaivu jää vähäiseksi.
Tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varuste- taan sarkaojarakenteilla. Uusien sarkojen vedet johdetaan nykyisiin ve- sienkäsittelyrakenteisiin. Sarkaojien kaivun jälkeen alueen annetaan kui- vua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt.
Arvion mukaan noin vuoden kuluttua ojituksesta suoalue on kuivunut riittä- västi pinnanmuokkaustöitä varten, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoil- laan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turve- tuotanto. Kunnostushankkeen kokonaiskesto tulee olemaan noin kaksi vuotta.
Uuden tuotantoalan vähäisyyden vuoksi kuntoonpanotyöt toteutetaan pää- osin normaalin tuotantotoiminnan yhteydessä.
Kuntoonpanotoimien eteneminen kirjataan työmaan käyttötarkkailupäivä- kirjaan.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuo- sittainen kulutus täydellä tuotantoteholla on noin 35 000 litraa ja voiteluai- neita kuluu vastaavasti noin 300 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voitelu- aineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päi- vitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Alueella on käytössä yksi tuotantoura- koitsijan 3 000 litran polttoainesäiliö.
Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Liikennöinti tapahtuu Humpinsuon pohjoisosasta suotietä pitkin tielle 28, mistä edelleen Nivalaan ja Kärsämäelle sekä valtatien 5 kautta Kajaaniin.
Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 500–600 au- tokuormallista.
Humpinsuon polttoturpeen kuljetukset tapahtuvat pääosin syksyn ja talven aikana. Sen sijaan ympäristöturpeiden kuljetukset keskittyvät kevääseen ja kesään, joten Humpinsuolta voi olla asiakkaiden tarpeiden mukaan kulje- tuksia kaikkina vuodenaikoina lukuun ottamatta kevään kelirikkoaikaa.
Koska Humpinsuolla tuotetaan sekä jyrsinpoltto- että palaturvetta ja lisäksi ympäristöturpeita, kuljetukset jakaantuvat useampaan jaksoon ja tasai-
semmin ympäri vuoden kuin keskimäärin turvetuotantoalueilla, joilla tuote- taan pääasiassa jyrsinpolttoturvetta.
Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä.
Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana.
J ä lk i ho i to j a - kä yt t ö
Koska Humpinsuon tuotantotoiminta on aloitettu vasta pari vuotta sitten, toiminta tulee jatkumaan nykyisessä laajuudessaan ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Tuotantokäytöstä voidaan kuitenkin tuotantoteknisistä syistä poistaa vähäisiä aloja esim. sarkojen päätyosia.
Jos lupakaudella poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jät- teet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Pääosin tuotanto- käytöstä poistettavat alat toimivat kuitenkin sellaisenaan tuotannon tuki- alueina mm. koneiden ajoreitteinä. Vesienkäsittelyllisesti näitä pinta-aloja kohdellaan tuotantoalana.
Erityiset jälkihoitotoimet eivät tule ajankohtaisiksi vielä tulevan lupakauden (noin 10–12 vuotta) aikana.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Humpinsuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, altaisiin sekä ympärivuotiseen pintavalutukseen. Hakija on katsonut, että nykyiset ve- sienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Humpinsuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).
Humpinsuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä ta- valla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestä- mään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Humpin- suolla ei yleensä lainkaan varastoida öljyisiä jätteitä. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäris- tönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuor- mittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa.
Hakijan arvion mukaan Humpinsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osil- taan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP).
Y m p ä ri s tö h a ll in t ajä r j es t el mä
Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä.
Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttami- nen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifi- kaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista
vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.
Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täyden- tävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit.
YMPÄRISTÖKUORMITUS P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e d en la at u ja m ä ärä
Humpinsuon vedenlaatua on mitattu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden velvoitetarkkailun yhteydessä vuosina 2003 ja 2004.
Tarkkailupisteenä on ollut Humpinsuon pintavalutuskentän A mittapato.
Vertailun vuoksi on esitetty läheisen luonnontilaisen Joutensuon vedenlaa- tu. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on ollut molempina tarkkailu- kesinä erittäin hyvä: keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli alle 1 mg/l, fos- foripitoisuus 12 μg/l, typpipitoisuus 903 μg/l ja CODMn 26 mg/l. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen pintava- lutuskentällisillä tarkkailusoilla vuosina 1991–2003 mitatut tuotantokauden keskimääräiset pitoisuudet ovat: kiintoainepitoisuus 7 mg/l, CODMn 50 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 70 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 600 mg/l.
Humpinsuon kiintoainepitoisuudet ovat olleet molempina tarkkailukesinä lähes koko ajan alle määritysrajan. Humpinsuolla fosforista oli fosfaattina keskimäärin 18 % ja typestä epäorgaanisessa muodossa vain 1 %. Hum- pinsuon vedenlaatu on ollut erittäin hyvä Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräi- seen vedenlaatuun verrattuna. Vedenlaatu on osin ollut jopa parempaa kuin luonnontilaiselta Joutensuolta lähtevä vesi.
Seuraavassa on esitetty Humpinsuon keskimääräinen vedenlaatu kesäai- kana vuonna 2003 ja 2004:
Vuosi n Väri
mg/l Pt
CODMn
mg/l
Kok.P μg/l
PO4-P μg/l
Kok.N μg/l
NO2+3-N μg/l
NH4-N μg/l
Fe mg/l
Kiinto- aine mg/l
2004 9 128 24 11 <2 1 059 22 <5 450 <1
2003 9 145 27 12 2 746 <3 7 895 <1
Keskiarvo 137 26 12 2 903 673 <1
Humpinsuolla tarkkailtiin lähtevän veden lisäksi pintavalutuskentän tehoa ottamalla vesinäytteet myös kentän yläpuolelta. Humpinsuon pintavalutus- kenttä toimi vuonna 2003 hyvin. Kenttä poisti valumavedestä fosforia kes- kimäärin noin 82 % ja kokonaistyppeä 74 %. Epäorgaanisen typen puhdis- tusteho oli erittäin hyvä (99 %) ja myös fosfaatteja kenttä poisti tehokkaas- ti. Kiintoaineen reduktio kentällä oli 98 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvä- nä tuloksena. Myös rautaa kenttä poisti tehokkaasti (reduktio 89 %). Väri- luku pieneni pintavalutuskentällä noin puoleen, mutta humusta (CODMn) kenttä poisti vain vähän. Humusta pintavalutuskentät poistavat yleensäkin heikosti.
Seuraavassa on esitetty veden laatu Humpinsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella kesällä 2003 sekä pintavalutuskentän teho:
Väri mg/l Pt
CODMn
mg/l
Kok.P μg/l
PO4-P μg/l
Kok.N μg/l
NO2+3-N μg/l
NH4-N μg/l
Fe μg/l
Kiinto- aine mg/l Pintavalutuskentän
yläpuoli
289 29 67 30 2 863 199 1 145 8 150 20
Pintavalutuskentän alapuoli
145 27 12 2 746 <3 7 895 <1
Teho% 50 7 82 93 74 99 99 89 98
Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikai- semmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huip- puvalunta on ehtinyt tapahtua ennen vesistön muun valuma-alueen huip- puvaluntaa. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella tuotantovaiheen tark- kailusoiden keskivaluma on vuosina 1995–2003 ollut 4,5–27 l/s km2. Tuo- tantovaiheessa Humpinsuolla on mitattu virtaamaa kesäaikana vuonna 2003. Keskivaluma oli 8,7 l/s km2.
P ä ä s tö t
Humpinsuon kuormitustarkkailun tulokset on koottu Kainuun ympäristökes- kuksen alueen turvetuotannon velvoitetarkkailuraporteista.
Vuosien 2003 ja 2004 kuormitus on mitattu Humpinsuolla, mutta vuoden 2002 kuormitus on arvioitu muiden pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden perusteella. Nettokuormitus on arvioitu vähentämällä bruttokuormituksesta luonnonhuuhtouma käyttäen Vuolijoella sijaitsevan Joutensuon luonnonti- laisen alueen huuhtouma-arvoja. Humpinsuon ominaiskuormitukset ovat pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen pintavalutusken- tällisillä tarkkailusoilla keskimäärin ja jopa pienempiä kuin Joutensuon luonnonhuuhtoumat. Esimerkiksi Humpinsuon kiintoainekuormitus on ollut tarkkailutulosten perusteella pienempi kuin Joutensuon.
Seuraavassa on esitetty Humpinsuon turvetuotantoalueen brutto- ominaiskuormitukset kesinä 2003 ja 2004:
Vuosi n CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Fe Kiintoaine Ominaiskuormitus g/ha d
2004 7 504 0,23 0,006 33 0,015 2,3 9,3 2003 9 193 0,084 0,01 6,3 0,038 5,1 5,5 Keskiarvo 349 0,16 0,01 19,7 0,027 3,7 7,4
Seuraavassa on esitetty Humpinsuon tuotantovaiheen kuormitus vuosina 2002–2004:
BRUTTO NETTO Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe
ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2004* 131 81 0,037 5,2 1,5
2003* 131 25,2 0,011 0,83 0,7 0,7 21 0,008 0,72 0 0,12 2002 131 13,7 0,011 0,27 0,7 0,7 7 0,007 0,11 0 0 Keskiarvo 40 0,02 2,1 1,0 0,7 14 0,008 0,42 0 0,06
*kuormitus mitattu
A r v i o t u lev a s ta k u or m i t uk s est a
Kuormitusarviossa vesiensuojelun on oletettu jatkossa olevan nykyistä vastaavaa. Kuormitus on arvioitu tulevalle tuotantopinta-alalle 135,5 ha, kun myös uusi alue (2,6 ha) on tuotannossa. Kuntoonpanoalalle ei ole las- kettu erikseen kuntoonpanovaiheen kuormitusta, koska tuotannossa ole- vaan pinta-alaan nähden alue on pieni ja alueen vesienkäsittely hoidetaan samoilla vesiensuojelurakenteilla kuin tuotannossa olevalla alueella. Kun- toonpanovaiheen kuormitusta ei näin ollen voi esim. tarkkailutuloksissa erottaa tuotantovaiheen kuormituksesta.
Kesän kuormitusarviossa on käytetty Humpinsuon ominaiskuormituksen keskiarvoa vuosilta 2003–2004. Nettokuormitus on saatu vähentämällä bruttoluvusta lähellä sijaitsevan Joutensuon luonnonhuuhtouma-arvot vas- taavalta ajanjaksolta. Muiden vuodenaikojen kuormitusarviossa on käytetty Hakasuon ympärivuotisen pintavalutuskentän ominaiskuormituslukuja.
Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Humpinsuolta on näin laaditun arvion mukaan 0 kg/d kiintoainetta, 39 kg/d CODMn, 0,02 kg/d fosforia ja 2,5 kg/d typpeä.
Humpinsuon arvioitu kesäajan kiintoaineen bruttokuormitus 1 kg/d on pie- nempi kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioitu 1,69 kg/d. Fosforin (0,02 kg/d) kuormitus on samalla tasolla kuin aiemmin arvioitu 0,018 kg/d.
Vain typen (2,7 kg/d) osalta arvio on muuttunut suuremmaksi edellisestä arviosta, joka oli 0,44 kg/d.
Turvesuon kuormitus riippuu paljon valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomat- tavasti keskimääräistä suuremmiksi. Vastaavasti alivalumakaudella kuor- mitus jää keskimääräistä selvästi alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kau- tena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä.
Vuositasolla Humpinsuon nettokuormituksen on arvioitu olevan 888 kg/a kiintoainetta, 6 052 kg/a CODMn, 6,1 kg/a fosforia ja 560 kg/a typpeä.
Tällä hetkellä arviolta 70 % kuormituksesta kohdistuu Vimpelinjokeen ja noin 30 % Vuottojokeen. Vesienkäsittelyn muutoksen jälkeen, suunnitel- man mukaan vuodesta 2006 lähtien, turvetuotannon kaikki valumavedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän A kautta, jolloin kuormitus kohdistuu ainoastaan Vimpelinjoen vesistöön. Turvetuotannon kuormitus Humpinsuolta Vuottojokeen lakkaa kokonaan.
Seuraavassa on esitetty arvio Humpinsuon tuotantovaiheen kokonais- kuormituksesta eri vuodenaikoina:
Tuleva kuormitus
Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
BRUTTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Talvi 135,5 3,8 16,5 0,03 1,1
Kevät 22,1 33,9 0,12 3,5
Kesä 1,0 47,2 0,02 2,7
Syksy 4,0 24,2 0,05 2,0
Vuosi kg/a 1 864 11 376 16 758 Tuleva
kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
NETTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Talvi 135,5 2,3 4,5 0,02 0,7
Kevät 14,3 5,3 0,00 1,1
Kesä 0,0 39,6 0,02 2,5
Syksy 2,9 10,2 0,03 1,5
Vuosi kg/a 888 6 530 6,1 533
Seuraavassa on esitetty arvio Humpinsuon tuotantokauden aikaisesta kuormituksesta erilaisissa virtaamatilanteissa:
Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Kesän keskiarvo (brutto)
135,5 1,0 44,2 0,15 2,9 Kesän keskiarvo
(netto)
0,0 36 0,12 2,7
Kesän ylivaluma 2,0 61,1 0,05 3,4
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.
Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säi- lytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säily- tysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa.
Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Hum- pinsuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytet- tävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.
Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita.
Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle las- tauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämisek- si.
Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden las- keumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheut- taman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalas- keumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toi- mintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa.
Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pö- lyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
Humpinsuolla tuotannon aiheuttaman pölyhaitan mahdollisuus lähimmälle asutukselle on pieni, koska etäisyys on melko suuri ja tuotantoalueen ja asutuksen välissä on suojaavaa puustoa. Humpinsuon turvekuljetukset ei- vät suuntaudu lähiasutuksen sivuitse eikä kuljetuksiin käytetä asutuksen käyttämää tieyhteyttä, vaan turvetuotantoalueelle on oma suotiensä. Asuk- kailta ei ole tullut valituksia hakijan tietoon.
M e l u j a t är i n ä
Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun (Turvetuotan- to ympäristömelun aiheuttajana, Jyväskylä 1998) mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palatur- peen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen ar- vioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työs- kentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.
Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuo- tantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on sa- manlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähin- nä traktorit).
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Tuotantotoiminnasta syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja öljyisiä jättei- tä. Sekajätteitä syntyy vuosittain noin 600 kiloa. Jäteöljyä ja öljyisiä jätteitä syntyy hyvin vähän, koska tuotantokoneiden öljynvaihdot ja huollot teh- dään läheisellä Luesuon työmaalla. Humpinsuolla on ainoastaan sekajät- teen keräyspiste. Muut jätteet toimitetaan suoraan käsittelyyn tai kerätään Luesuon jätteiden keräyspisteeseen.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a
Humpinsuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueeseen kuulu- valla Ärjänselän alueella (59.32, F=795,05 km2). Humpinsuo sijoittuu kah- delle eri kolmannen jakovaiheen valuma-alueelle. Vimpelinjoen valuma- alueen (59.323) pinta-ala on 40,11 km2 ja järvisyys 0 %. Humpinsuon osuus valuma-alueesta on 3,3 %. Matkaa Humpinsuolta Vimpelinjokeen on noin 7 kilometriä ja Oulujärveen noin 9 kilometriä.
Humpinjoki laskee 1,3 kilometrin päässä Vuottojokeen. Yhtymäkohdasta Vuottojoki laskee runsaan 10 kilometrin matkan Oulujärven Vuottolahteen.
Vuottojoen alaosan valuma-alueen (59.381) pinta-ala on 102,61 km2 ja jär- visyys 1,13 %. Humpinsuon osuus valuma-alueen pinta-alasta on 1,3 %.
Pienipuron, Eteläjoen ja Vimpelinjoen virtaama on arvioitu Vääräjoen (Kuusamo) ja Myllypuron (Hyrynsalmi) pienten valuma-alueiden vertailu- jakson 1961–1990 valuman perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arviota 60 l/s km2 ja 3 l/s km2.
Pienipuro F= 8 km2
l/s
Eteläjoki F=25,6 km2 l/s
Vimpelinjoki F=40,11 km2 l/s
Mq 104,4 322 523
Mq (kesä-syys) 100,4 310 503 Hq (kesä-syys) 480 1 482 2 407 Nq (kesä-syys) 24 74 120
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Humpinsuo on nykyisin kokonaan tuotantokäytössä. 2,6 hehtaarin suurui- nen lisäalue sijaitsee suon kaakkoiskulmassa.
Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kan- gasmaata. Lisäksi eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee hakijan omistuksessa oleva Suurisuon turvetuotantoalue.
Humpinsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita. Lähin suojelualue on Otannevan soidensuojelualue, jo- ka sijaitsee Humpinsuolta noin 4 kilometriä luoteeseen. Humpinsuon ete- läpuolella noin 5 kilometrin päässä sijaitsee Talaskankaan Natura-alue.
Valtakunnallisen pienvesi-inventoinnin mukaan Humpinsuon läheisyydessä ei useiden kilometrien säteellä sijaitse arvokkaita pienvesiä. Humpinsuon vesienlaskureitillä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Humpinmäessä tuotantoalueen itäpuolella on kolme rakennettua tilaa, joi- hin tuotantoalueelta on matkaa noin 600 metriä. Tiloilla ei ilmeisesti ole va- kituista asutusta. Liikennöinti turvetuotantoalueelle ei kulje Humpinmäen kautta.
Muutoin tuotantoalueen ympäristö on asumatonta usean kilometrin matkal- la. Otanmäen taajamaan on matkaa noin 3 kilometriä.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Tuotantoaikana Humpinsuon alapuolisen vesistön vedenlaatua on tarkkail- tu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden velvoitetark- kailun yhteydessä vuonna 2003–2004. Tässä esitetty yhteenveto perustuu velvoitetarkkailuraporttiin, vuoden 2004 tarkkailutuloksiin sekä ympäristö- hallinnon Hertta-tietokannan vedenlaatutietoihin. Humpinsuon lähialueella vesistötarkkailua on ollut Pienipurossa ja Eteläjoessa. Oulujärvessä vesis- tötarkkailua on lisäksi ollut Vuottolahdessa ja Käkilahdessa.
Oulujärven Vuottolahteen laskee Mainuanjoki ja Vuottojoki, joiden valuma- alueella on yhteensä kuusi turvetuotantosuota. Lahden ranta-alueilla on myös asutusta ja maataloutta. Käkilahti on suojaisa lahti Vuottolahdesta länteen päin. Käkilahden pohjukkaan, missä tarkkailupaikka sijaitsee, ei laske turvetuotantoalueiden valumavesiä, mutta lahden rannoilla on run- saasti peltoja. Käkilahti toimii Vuottolahden vertailualueena.
Tarkkailuraportin mukaan happitilanne oli kesäkuussa 2003 Pienipurossa tyydyttävä ja Eteläjoessa hyvä. Elokuussa happitilanne oli molemmilla tarkkailupisteillä erinomainen. Veden pH oli vesistötarkkailupisteillä samaa tasoa ja vaihteli välillä 6,2–7,4. Alkaliniteetti oli tasoltaan kesäkuussa tyy- dyttävä ja elokuussa hyvä. Sähkönjohtavuus oli Eteläjoessa koholla elo- kuussa. Pienipuron vesi oli tummaa ja humuspitoista suovettä. Eteläjoen veden CODMn oli elokuussa pienempi kuin Humpinsuolta lähteneessä ve- dessä tai Pienipurossa. Humpinsuon valumavesien kiintoainepitoisuudet ovat olleet pieniä verrattuna Pienipuron ja Eteläjoen pitoisuuksiin.
Myös kesän 2004 tarkkailutulokset ovat samansuuntaiset kuin vuonna 2003. Pienipuron vesi oli parempilaatuista kuin Eteläjoen vesi käytännössä kaikkien suureiden osalta. Mineraaliravinnetarkastelun perusteella sekä Pienipuro että Eteläjoki ovat usein fosforirajoitteisia, mutta todennäköi- semmin leväkasvua rajoittava tekijä on veden tummuus. Syyskuussa (29.9.2004) tien 28 rummun kohdalla Pienipurossa oli melko voimakas vir- taus. Vesi oli melko tummaa, mutta ei sameaa. Puron pohja koostui lähin- nä karkeasta hiekasta ja sorasta.
Pitemmän aikajakson (1999–2004) tarkastelussa Pienipuron ainepitoi- suuksissa näkyy lievä noususuuntaus. Eteläjoen ainepitoisuuksissa puo- lestaan on laskeva suuntaus lukuun ottamatta kemiallista hapenkulutusta.
Pienipuron ja Eteläjoen vesi on luokiteltavissa ruskeaksi suovedeksi.
Seuraavassa on esitetty CODMn, väri sekä kiintoaineen ja ravinteiden pitoi- suudet Humpinsuon alapuolella Pienipurossa (Hump1) ja Eteläjoessa (Ete1) sekä vastaavana ajankohtana Humpinsuon valumavedessä:
Paikka Aika Kiintoaine
mg/l CODMn
mg/l Kok.P
μg/l Kok.N
μg/l Väri mg Pt/l
Humpinsuo 10.6. <1 25 7 560 125
16.8. <1 22 7 550 100
Hump1 10.6. 3,3 22 10 650 120
16.8. 3,7 29 14 620 200
Ete1 10.6. 8,4 21 24 660 150
16.8. 11 36 33 680 225
Oulujärven säännöstelyn vaikutus ulottuu Vimpelinjoen suualueelle. Vim- pelinjoki on rehevä ja humusvaikutteinen joki. Typpipitoisuudet ovat yleen- sä ilmentäneet lievää rehevyyttä/rehevyyttä ja fosforipitoisuudet ovat olleet rehevän vesistön tasolla. Ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa lievä las- keva suuntaus samoin kuin kiintoainepitoisuudessa. Mineraaliravinnetar- kastelun perusteella Vimpelinjoen suulla typpi on yleensä tuotantoa rajoit- tava ravinne. Lievä nouseva suunta on kemiallisella hapenkulutuksella.
Oulujärven säännöstely säätelee vedenkorkeutta Vuottojoen alaosalla, jo- ten vettä on joessa kevättalvella hyvin vähän. Vuottojoen vedenlaatu on pysynyt varsin samanlaisena 1980-luvun lopulta nykypäivään. Joki on re- hevä. Ravinnepitoisuuksissa näkyy kuitenkin lievä laskeva suuntaus eten- kin fosforin osalta. Selvimmin laskeva suuntaus on havaittavissa kiinto- ainepitoisuudessa.
Vuottolahden vedenlaatu on tarkkailutulosten perusteella selvästi parempi kuin Pienipurossa, Eteläjoessa ja Vuottojoessa. Kainuun turvetuotantosoi- den velvoitetarkkailuraportin mukaan sekä Vuottolahdessa että vertailualu- eena toimivassa Käkilahdessa happitilanne oli erinomainen huhtikuussa 2003 (hapenkyllästysaste 102 % ja 132 %). Veden pH oli lievästi hapan ja alkaliniteetti hyvä. Väriluku ja humuspitoisuus (CODMn) olivat lahdissa sel- västi alhaisemmat kuin jokipisteillä kesällä. Kiintoainepitoisuudet olivat pie- niä. Rautapitoisuus oli Käkilahdessa hieman koholla, mutta Vuottolahdes- sa alhainen. Ravinnepitoisuudet olivat huhtikuussa Käkilahdessa korke- ampia kuin Vuottolahdessa. Vuottojoki ja Käkilahti ovat olleet aikaisempien vuosien tulosten perusteella luonteeltaan lievästi reheviä/reheviä ja kesällä typpirajoitteisia.
V e s is t ön k ä yt t ö k e lp o i su us
Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vuonna 2004 laaditussa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Vimpelinjoen vesistö- alue (59.323) kuuluu pääosin luokkaan "hyvä", aivan alimmalta osin luok- kaan "tyydyttävä". Vuottojoen alaosan vesistöalue (59.381) kuuluu vastaa- vasti pääosin luokkaan "tyydyttävä". Yleisessä käyttökelpoisuusluokituk- sessa ei vesistöissä ole tapahtunut muutoksia vuosina 1994–1997 tehtyyn luokitukseen.
K a l a ta lo us ja ka l ast u s
Alapuolisen vesistön kalastuksesta on tehty selvitys Humpinsuon kuntoon- panovaiheeseen liittyen. Tiedustelu on tehty ensimmäisen kerran keväällä 1999 paikallisten talouksien henkilökohtaisena haastatteluna, jolloin kysyt- tiin vuosien 1997–1998 kalastustietoja. Tiedustelu uusittiin vuoden 2001 tiedoista. Vuottojoella puolestaan on tehty postitiedustelu koskien vuoden 2000 kalastusta. Vuottolahden kalastustiedustelu tehtiin kotitarvekalastajil- le kevättalvella 2001 Vuottolahden osakaskunnan kalastuslupamyyntitieto- jen pohjalta.
Vimpelinjoki
Vimpelinjoen suualueella kalasti kolme taloutta vuonna 1998 ja kaksi ta- loutta vuonna 2001. Kalastus Vimpelinjoella on ollut pääasiassa hauen rantarysillä tapahtuvaa kalastusta. Kokonaissaalis oli vuonna 1998 365 kg ja vuonna 2001 120 kg. Saalis koostui hauesta, ahvenesta, särjestä ja lah- nasta.
Vimpelinjoki on suualueeltaan suvantoa, johon kalastajien mukaan nousee keväällä haukea paljon. Jokeen on istutettu hauen poikasia yli kymmenen vuoden ajan. Istutukset loppuivat vuonna 1998. Joessa ei kalastajien mu- kaan ole ollut milloinkaan lohikaloja tai rapuja. Kaloissa ei ilmennyt maku- virheitä kevätpyynnin aikana, mutta veden lämmetessä kesällä kaloihin il- maantui maan makua, joka heikensi kalojen käyttökelpoisuutta. Pyydysten limoittuminen ja roskaantuminen vaikeuttavat kalastusta. Kalastajien mu- kaan vedenlaadussa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina.
Vuottojoki
Vuottojoen suualueella noin 1,5 kilometrin matkalla kalasti seitsemän ta- loutta. Kalastus Vuottojoella on ollut pääasiassa rantarysillä ja verkoilla ta- pahtuvaa hauen kalastusta. Kalastus keskittyy kevääseen ja kalastajien mukaan joessa ei kesällä ole juurikaan kalaa.
Kokonaissaalis vuonna 2000 oli 474 kg, josta haukea oli 86 % eli 407 kg, ahventa 25 kg, särkeä 41 kg ja lahnaa 1 kg. Taloutta kohden saaliiksi saa- tiin keskimäärin 68 kg.
Vuottojoki on suualueeltaan suvantoa, johon nousee keväällä haukea pal- jon. Kalastajien mukaan joessa ei ole ollut milloinkaan rapua. Siikaa ei ole jokeen noussut ainakaan kymmeneen vuoteen. Kaloissa ei ilmennyt ma- kuvirheitä kevätpyynnin aikana. Pyydysten likaantuminen vaikeuttaa kalas- tusta Vuottojoella. Joen vesi on ollut tummaa jo ainakin 10–30 vuotta.
Vuottolahti
Vuottolahdella harjoitti luvanvaraista kalastusta vuonna 2000 172 henkilöä.
Kalastus Vuottolahdella painottui selvästi kesäaikaan eli touko-syyskuulle.
Talvikalastusta tammi-huhtikuussa harjoitti 40 % kalastajista. Talvikalasta- jat olivat pääasiassa verkkokalastajia muutamien ollessa vain pilkkikalasta- jia. Kokonaissaalis Vuottolahden alueella vuonna 2000 oli 18 t, josta hau- kea oli 38 %, ahventa 24 %, muikkua 12 % ja madetta 10 %. Taimenta saatiin vain vähän eli vajaat 100 kg ja kuhaa noin 400 kg. Kalojen maku- virheitä kommentoi 61 kalastajaa. Heistä 90 % ilmoitti, ettei makuvirheitä ole esiintynyt. Pyydysten likaantumista kommentoi 60 kalastajaa. Heistä
kolmannes arvioi, että likaantuminen ei haittaa pyyntiä tai haitta on korkein- taan vähäinen. Puolet ilmoitti, että likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja ai- heuttaa lisätyötä ainakin ajoittain.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Pienipuron, Eteläjoen ja Humpinjoen varrella ei ole asutusta eikä merkittä- vää virkistyskäyttöä. Sekä Vimpelinjoen että Vuottojoen alaosalla on ranta- asutusta. Uintia harjoitetaan muutamissa talouksissa. Jokien muu virkis- tyskäyttö on vähäistä.
P o h ja v ede t
Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lä- himpään pohjavesialueeseen on matkaa yli 10 kilometriä.
M u u t el ink e in o t j a t o i mi n no t
Vuottolahden ranta-alueilla on maataloutta. Vimpelinjoen ja Vuottojoen va- luma-alueet ovat voimakkaasti metsäojitettuja. Vimpelinjokeen laskevat pienturvetuottajan Alasuvenperänsuo (9 ha) sekä UPM-Kymmene Oy:n Nurmelansuon (49 ha) vedet. Lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Humpinsuosta sijaitsevan Vapo Oy:n Suurisuon turvetuotantoalueen vedet laskevat Humpinjokeen ja Vuottojokeen. Vimpelinjokeen laskevat myös Otanmäen taajaman ja Transtech Oy:n vaunutehtaan vedet, jotka johde- taan lakkautetun Otanmäen kaivoksen jätevesialtaan ja Pieni Luodejoen kautta Vimpelinjokeen.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan vaikutuksia edellä tämän päätök- sen sivulla 14 mainittuihin luonnonsuojelualueisiin.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Humpinsuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia vesistön aine- pitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena Pienipuron, Etelä- joen ja Vimpelinjoen virtaamiin kesäaikana. Ainevirtaamalaskelmat yliar- vioivat kuormituksen vaikutusta, koska laskennassa kuormitus siirretään sellaisenaan laskentapisteelle, vaikka käytännössä ravinteet osittain sitou- tuvat ja sedimentoituvat. Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään ole otettu huo- mioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa.
Seuraavassa on esitetty arvio Humpinsuon tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Pienipuron, Eteläjoen ja Vimpelinjoen vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana.
Laskentapiste Valuma Kiintoaine CODMn Kok. P Kok. N l/s km2 mg/l mg/l μg/l μg/l Pienipuro F=8 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 12,6 0,1 5,5 2,5 308 Kesän keskiarvo (netto) 12,6 0 4,6 1,9 287 Kesän ylivaluma 60,0 0,7 4,7 5,6 185
Eteläjoki F=25 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 12,6 0,04 1,7 0,8 98 Kesän keskiarvo (netto) 12,6 0 1,5 0,6 92 Kesän ylivaluma 60,0 0,2 1,5 1,8 59
Vimpelinjoki
alaosa F=40,11 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 12,6 0,02 1,1 0,5 61 Kesän keskiarvo (netto) 12,6 0 0,09 0,4 57 Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,9 1,1 37
Sekä Pienipurossa että Eteläjoessa ja Vimpelinjoessa Humpinsuon brutto- kuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat kiintoaineen osalta hy- vin pieniä eli selvästi alle 1 mg/l. Kiintoainepitoisuus nousee kesän ylivalu- matilanteessakin vain vähän. Pienipurossa CODMn-lisäys on noin 5 mg/l ja fosforilisäys noin 2–6 μg/l. Sen sijaan typpipitoisuus kohoaa Pienipurossa melko paljon (185–308 μg/l).
Eteläjoessa Humpinsuon kuormitus nostaa lähinnä typpipitoisuutta (59–
98 μg/l). Muiden suureiden osalta lisäykset ovat pieniä: CODMn noin 1,5 mg/l ja fosfori pitoisuus alle 2 μg/l.
Vimpelinjoen alaosalla Humpinsuon vaikutus voi näkyä lähinnä kohonnee- na typpipitoisuutena (noin 50 μg/l).
Humpinsuo tarkkailutulosten mukaan vesipäästöt ovat olleet varsin pieniä ja jopa pienempiä kuin Joutensuon luonnonhuuhtoumat. Kiintoaine- ja fos- foripitoisuus Humpinsuolta lähteneessä vedessä ovat olleet vähäisiä ja yleensä selvästi pienempiä kuin Pienipuron ja Eteläjoen vedessä. Vesistö- tarkkailun tulosten perusteella Humpinsuon valumavedet ovat lisänneet lä- hinnä Pienipuron ja ajoittain Eteläjoen humus- ja typpipitoisuutta. Mineraa- liravinnetarkastelun perusteella Pienipuro ja Eteläjoki ovat olleet yleensä fosforirajoitteisia ja lisäksi niissä leväkasvua rajoittaa ennemminkin veden tummuus kuin ravinteet.
Alempana vesistössä Humpinsuon kuormituksen vaikutus yksittäisenä teki- jänä on marginaalinen. Vimpelinjoen ja Vuottojoen valuma-alueet ovat voimakkaasti metsäojitettuja alueita ja niiden vesi on ollut jo pitkään hyvin tummaa ja humuspitoista. Humpinsuon kuormituksen vaikutusta on siten
vaikea erottaa muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Vesistö- vaikutusten voidaan katsoa rajoittuvan Pienipuroon ja Eteläjokeen.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Jokien kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä ke- vätkutuisista lajeista, joiden kantoihin Humpinsuon kuormituksen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Jokien suuosilla kalastetaan keväällä lähinnä haukea, jota on noussut jokeen kudulle paljon.
Humpinsuon kunnostuksen aikainen vesistökuormitus on ollut tarkkailun mukaan varsin vähäinen. Näin ollen on epätodennäköistä, että tarkkailussa hyvin toimiviksi havaittujen vesiensuojelurakenteiden ansiosta Humpinsuo jatkossakaan vaarantaisi alapuolisen vesistöalueen kalastoa tai kalas- tusta.
Vuottolahdella Humpinsuon kuormituksen vaikutus yksittäisenä tekijänä on vähäinen.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta maaperään tai pohjaveteen.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteet- tistä haittaa tuotantoalueen reunoilla.
M e l u n j a tä r i n än v a ik u t uk s et
Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuo- tantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa, ja luonteeltaan se on sa- manlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu. Kun tuuli on tuotantoalueelta asutukseen päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien asuntojen luona. Meluhäiriöiden esiintyessä toimintatapoja muu- tetaan tapauskohtaisesti siten, että häiriö vähenee.
M u u t va iku t u ks e t
Humpinsuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia mai- semaan.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Humpinsuo kuuluu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoi- den käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on ollut voimas- sa vuoden 2005 loppuun. Hakemukseen on liitetty uusi Humpinsuon tark- kailuohjelma, joka on tarkoitus sisällyttää uuteen ohjelmaan vuodesta 2006 alkaen.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu
Humpinsuon tuotannosta ja toimituksista satunnaisesti aiheutuvat pölyhai- tat eivät edellytä pölytarkkailun suorittamista. Haittojen ilmetessä haitan- kärsijät ovat ottaneet yhteyden hakijaan tai päinvastoin, jolloin hakijalla on mahdollisuus käydä toteamassa haitta. Samalla on sovittu asian vaatimat toimenpiteet. Näin voidaan toimia jatkossakin. Pölytarkkailulla ei saavutet- taisi mitään sellaista lisätietoa, jolla olisi merkitystä asian hoitamisessa tai ennalta ehkäisyssä.
Humpinsuon toiminta ei aiheuta sellaisia meluvaikutuksia, joiden toteami- seksi melutarkkailu tulisi toteuttaa.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle taustatietoja. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien te- kijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esim. poikkeuksellisten kuormitustilantei- den tarkastelussa.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Kainuun ympäristökeskukselle ja Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomai- sille. Päiväkirja säilytetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Päivä- kirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästö- tarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja erikseen sovittaessa Kainuun ympäristökeskukselle.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Tuotantovaiheen tarkkailu
Humpinsuon turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan pinta- valutuskentän A alapuolella, missä tarkkailua on tehty tähänkin asti.
Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Tarkkailuvuosina Humpinsuon päästötarkkailu on ympärivuotista. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla. Virtaama mitataan jatkuvatoimisella laitteella pintavalu- tuskentän A mittapadolla.
Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikoilla 20–38 (15.5.–30.9.). Talvikaudella (1.10.–15.5.) näytteenottoväli on kerran kuus- sa, mutta kevättulvan aikana näytteenotto on kuitenkin kerran viikossa.
Näytteenotto ja analysointi
Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään:
– kiintoaine
– kemiallinen hapenkulutus (CODMn) – kokonaistyppi
– kokonaisfosfori.
Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä- heinä- ja elokuun ensimmäinen näy- tekerta) määritetään mineraaliravinteet, rauta ja pH:
– fosfaattifosfori (PO4-P) – ammoniumtyppi (NH4-N)
– nitraatti- + nitriittitypen summa (NO2+3-N) – rauta (Fe)
– pH.
Päästötarkkailuvuosina Humpinsuon pintavalutuskentän A vesienkäsittely- tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet samanaikaisesti kentän ylä- ja ala- puolelta. Rakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten havainto- jen (mm. pintavalutuskentän kunto, syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän liet- teen määrä) perusteella.
Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteis- sa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välit- tömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonais- fosfori ja kemiallinen hapenkulutus.
Päästöjen laskennassa käytetään Humpinsuon mitattua vedenlaatu- ja vir- taamatietoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Luonnon- huuhtouman arviointiin käytetään luonnontilaisen Joutensuon valuma- alueen mitattua huuhtoumaa tai muita Kainuun ympäristökeskuksen kans- sa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita.
V a i ku t us ta r k k ai lu
Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös Humpinsuon alapuolisen vesis- tön vedenlaatua. Yläpuolista tarkkailupistettä ei voida perustaa. Vesistö- tarkkailua on tehty aiemmin samoilla pisteillä. Tarkkailupiste Hump1 sijait- see Pienipurossa noin 1,5 kilometriä Humpinsuon alapuolella. Piste Ete1 sijaitsee Eteläjoessa noin 5 kilometriä Humpinsuosta.
Näytteenotto ja analysointi
Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä seuraavasti:
Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättul- van aikaan huhti–toukokuussa ja loput kolme heinä- elo- ja syyskuussa.
Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierrok- sella.
Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli ve- sisyvyys on alle 2 m. Näytteistä määritetään:
happi kok.P
sähkönjohtavuus PO4-P
pH kok.N
väri NO2 + NO3-N
CODMn NH4-N
kiintoaine Fe A-klorofylli (kesä-syyskuu)
Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila ja näkösyvyys. Lisäksi määri- tetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l.
K a l a ta lo us t a r kk ai l u
Humpinsuon alapuolisen vesialueen kalastoa ja kalastusta selvitetään ka- lastustiedustelulla kaksi kertaa lupajakson aikana. Postitse tehtävä kalas- tustiedustelu suunnataan Eteläjoella ja Vimpelinjoella kalastaville ruoka- kunnille ja maanomistajille. Tiedustelu kohdennetaan vuosiin, jolloin Hum- pinsuolla on myös päästö- ja vesistötarkkailua. Kysely tehdään kolmikier- roksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kol- mannella kierroksella uusintakysely. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuk- sen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalas- tusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä.
R a p o r to i nt i
Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmis- tuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Kainuun ympäristökeskukselle, Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodos- sa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:n sekä ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan ha- vaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan säh- köisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti).
Päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jos- sa tarkastellaan Humpinsuon kuormituksen mahdollisia vaikutuksia alapuo- liseen vesistöön. Raportointi tehdään osana suurempaa kokonaisuutta.
Raportit lähetetään hakijalle, Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työ- voima- ja elinkeinokeskukselle ja Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.
L a a du nv ar m i s tu s
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Kainuun ympä- ristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotanto- alueen paloturvallisuudesta. Ohje on uusittu viimeksi vuonna 2000. Oh- jeessa on määräykset mm. turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotar- kastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman
laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammu- tuskalustosta.
Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma.
Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastus- organisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammu- tuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnetto- muustilanteiden varalle.
Turvallisuussuunnitelma toimitetaan paloviranomaisille. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksy- vät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksi- köiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Humpinsuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Häiriön korjaustoimet ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja siten, että häiriön kestoaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Usein korjaustoimet voidaan suorittaa siten, että pintavalutuksen ohitusta ei tarvita, vaan vettä varastoidaan tilapäisesti normaalia enemmän tuotantoalueen ojastoihin.
Vakavan häiriön todennäköisyys Humpinsuolla on erittäin pieni ja siitä pa- himmillaankin aiheutuva haitta vähäinen. Lisäksi Humpinsuolla on käytet- tävissä kaksi erillistä pintavalutuskenttää siten, että pitempiaikaisissa häi- riötilanteissakaan vesiensuojelun tasosta ei tarvitse merkittävästi tinkiä.
Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulko- puolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla.
Polttoaineet muodostavat aina riskin ympäristölle. Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Turve- tuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä huomi- oon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, jo- ten siirrettävät säiliöt ovat yleensä ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa. Humpinsuolla on käytössä tällä hetkellä vain yksi siirrettävä polttoainesäiliö.
Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työoh- jeita ja ympäristöohjeita.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk- siin liittyen ohjeita ja velvoitteita.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Vapo Oy:llä on Humpinsuon turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövahin- kovakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
K a l a ta lo ud e ll i se t ve l vo i t te et
Humpinsuon vesienjohtamisluvan mukainen kalatalousmaksu on 1 000 mk eli noin 168 euroa. Maksua on suoritettu tämän suuruisena suon kuntoon- panovaiheen ja ensimmäisten tuotantovuosien ajan. Mittaustulosten perus- teella Humpisuon kuormitus on hyvin vähäistä ja vesistövaikutukset rajoit- tuvat lähivesistöihin, joilla ei ole kalastuksellista merkitystä.
Jatkossa Humpinsuon vesipäästöt kohdistuvat vain Vimpelinjoen vesis- töön, millä on vielä Vuottojokeakin vähäisempi kalastuksellinen merkitys.
Humpinsuon turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuva kalataloudellinen haitta on tulevalla lupakaudellakin kompensoitavissa kalatalousmaksulla, jonka suuruudeksi hakija on esittänyt vähäiset haitat huomioon ottaen 90 euroa. Hakijan käsityksen mukaan paras hyöty maksusta saadaan kohdis- tamalla hoitotoimet Vuottolahdelle siitäkin huolimatta, että Humpinsuon kuormitusvaikutus ei juurikaan yllä Vuottolahdelle saakka.
K o r v a uk se t
Humpinsuon kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvatta- vaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakija on täydentänyt hakemustaan 17.11.2004 rekisterikartalla, johon on merkitty turvetuotantoalueen vesien laskureitit Pienipuroon ja Humpinjo- keen.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Vuolijoen kunnassa 1.12.2004–31.12.2004 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi il- moitettu 1.12.2004 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vuolijoen kunnalta sekä kun- nan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviran- omaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Ympäristökeskus on todennut, ettei hakija ole esittänyt yksityiskohtaista suunnitelmaa eteläisen pintavalutuskentän käyttöönotosta ja siihen suunni-
tellusta väliaikaisesta pumppausasemasta. Mikäli lupapäätöksessä ei an- neta määräyksiä pumppausaseman rakentamisesta, tulee siitä esittää suunnitelma Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista.
Ympäristökeskus on todennut Humpinsuon toiminnan olevan käyttökelpoi- sen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) mu- kaista.
Ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut Humpinsuon toimintaan liittyviä valituksia eikä vuotuisissa tarkastuksissa ole ollut huomautettavaa. Mikäli annetuissa muistutuksissa ilmenee lähiasutukselle aiheutuneen haittaa pö- lystä tai melusta, tulisi hakija velvoittaa esittämään pöly- ja meluselvitys sekä mahdollinen tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Ympäristökeskuksen saamien vuosiyhteenvetotietojen perusteella Hum- pinsuon tuotantoala on vuonna 2003 ollut 119 hehtaaria.
Humpinsuo on ollut mukana pintavalutuskentällisenä tarkkailusuona Kai- nuun ympäristökeskuksen alueen vuosille 2003–2005 laaditussa turvetuo- tantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa. Koska Hum- pinsuo on ainoa tarkkailussa mukana ollut pintavalutuskentällinen suo, tuli- si hakijan esittää tarkkailuohjelmaan toinen pintavalutuskentällinen suo Humpinsuon tilalle, mikäli tarkkailua ei voida järjestää alueen eteläpuolisen pintavalutuskentän ollessa käytössä vuonna 2005. Uusi tarkkailuohjelma- esitys tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen seuraavan tuotantokauden alkua.
Tarkkailun tulokset on toimitettava Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle esitetyn tarkkailuohjel- man mukaisesti.
Seuraavassa lupamääräysten tarkastamisvaiheessa tulee hakijan esittää selvitys lupakauden aikaisesta kuormituksesta sekä arvio tulevasta kuormi- tuksesta ja tehtävistä vesiensuojelutoimenpiteistä kuormituksen vähentä- miseksi.
Mikäli tuotantoalueella säilytetään polttoainesäiliöitä, ne tulee sijoittaa tii- vispohjaiselle alustalle siten, ettei säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessa niis- tä pääse valumia ympäristöön. Säiliöiden alustat tulee pitää kuivina ja tar- vittaessa ne on katettava sadevesien ja mahdollisten hulevesien pääsyn ehkäisemiseksi alustoille. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyn- torjuntakalusto. Lisäksi tulee ottaa huomioon paloviranomaisen mahdolli- sesti antamat määräykset.
Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jät- teenkäsittelymääräysten mukaisesti. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee ilmoittaa välittömästi Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukseen sekä merkitä käyttöpäiväkirjaan.
Humpinsuon turvetuotantoalueella tulee olla nimetty ympäristövastuuhenki- lö, joka vastaa ympäristönsuojelurakenteiden kunnossapidosta sekä käyt- töpäiväkirjan täytöstä ja säilyttämisestä.
Uusi ympäristöluvan määräysten tarkastamista koskeva hakemus tulee jät- tää ympäristölupavirastoon vuoden 2013 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Humpinsuon turvetuotanto vaikuttaa vedenlaatuun etenkin Pienipurolla, mutta myös alempana purku- reitillä. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtuu typpipitoisuudessa. Vimpelinjo- kea pitkin tuleva kuormitus vaikuttaa myös Oulujärven Vuottolahteen, jo- hon kohdistuu myös Mainuanjoen ja Vuottojoen kuormitus. Tarkkailutieto- jen mukaan Vuottolahti on lievästi rehevä ja tuotantoa rajoittavana ravin- teena on kesäaikaan typpi.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hakijan esittämä maksu on kuitenkin liian alhainen.
Hakijan esitys kalataloustarkkailuksi on menetelmiltään riittävä, mutta tark- kailualuetta on laajennettava koskemaan myös Vuottolahtea. Tiedustelu voidaan toteuttaa osana Oulujärven kalastustiedustelua, kuten kuntoon- panovaiheen tarkkailussakin. Oulujärven kalastustiedustelu tehdään oh- jelman mukaan seuraavan kerran vuoden 2005 kalastuksesta. Humpin- suon tarkkailu voidaan Vuottolahden osalta toteuttaa yhteisesti Suurisuon turvetuotantoalueen tarkkailun kanssa.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa Humpinsuon turvetuotannolle ja uusien alueiden kunnostamiselle turvetuotantoa varten voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tar- kistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä.
Hakija on määrättävä maksamaan vuotuinen 135 euron kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Esitettyä tarkkailuohjelmaa on täydennettävä niin, että kalataloustiedustelu tehdään myös Vuottolahdella kalastaneille.
3. Vuolijoen kunnan ympäristölautakunta ja Vuolijoen kunta
Ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen samansisältöisissä lausun- noissa on todettu, että tuotanto ei aiheuttane asutukselle kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa Humpinsuon syrjäisen sijainnin takia ja koska liikenne ta- pahtuu oman tiestön kautta. Tämän vuoksi ne eivät aiheuta erityisiä suo- jaustoimenpiteitä.
Jätehuolto tulee toteuttaa hakemuksen mukaisesti sekä paikallisen jäte- huollon kuntayhtymän (Eko-Kymppi) jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Minkäänlaisia jätteitä ei saa polttaa avotulella.
Vesiensuojelu perustuu sarkaojarakenteisiin, altaisiin sekä ympärivuoti- seen pintavalutukseen, joiden voidaan katsoa vastaavan tämän päivän tie- tämyksen mukaan Humpinsuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kyseiset vesiensuojelurakenteet tulee huolellisella kun- nossapitotoiminnalla pitää jatkuvasti toimintakuntoisina. Kunnossapidosta tulee vastuuhenkilön jatkuvasti pitää kirjaa. Mahdollisista häiriötilanteista tulee viipymättä ilmoittaa ympäristönsuojelusta vastaaville viranomaisille.
Vesistön tarkkailusuunnitelma tulee toteuttaa ympäristölupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa.
