YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 73/08/2
Dnro Psy-2007-y-85
Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2008
ASIA Ahmonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pyhäntä LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 4
Yleiskuvaus... 4
Kuntoonpanosuunnitelma ... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Vesienkäsittelymenetelmät ... 6
Poltto- ja voiteluaineet... 6
Liikenne... 6
Toiminnan lopettaminen... 7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 8
Päästöt ilmaan ... 9
Melu ... 10
Jätteet ... 10
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 11
Alueen hydrologia ... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12
Lähiympäristön maankäyttö ... 12
Vesistön tila ja käyttö ... 12
Vedenlaatu... 12
Vesistön ja rantojen käyttö... 13
Kalatalous ... 13
Pohjavesiolot... 14
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 15
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 15
Vaikutus pintavesiin ... 15
Vaikutus virkistyskäyttöön... 17
Vaikutus kalatalouteen... 17
Vaikutus pohjaveteen... 17
Pölyn vaikutus... 17
Melun vaikutus ... 18
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 18
Käyttötarkkailu ... 18
Päästötarkkailu ... 18
Vesistötarkkailu... 19
Kalataloustarkkailu... 19
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 20
Paloturvallisuus ja polttoaineet ... 20
Vesienkäsittelyrakenteet ... 20
YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS ... 21
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 21
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 21
Lupahakemuksen täydennykset ... 21
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 21
Lausunnot ... 21
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 26
Lisäselvitykset... 29
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 29
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 29
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 29
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 29
Päästöt pintavesiin... 29
Päästöt ilmaan ... 31
Melu ... 31
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 31
Varastointi... 31
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 32
Toiminnan lopettaminen ... 32
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 32
Kalatalousmaksu... 32
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 33
RATKAISUN PERUSTELUT... 33
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 33
Luvan myöntämisen edellytykset ... 33
Lupamääräysten perustelut ... 34
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 34
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 35
Kalatalousmaksu ... 35
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 35
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 36
Päätöksen voimassaolo ... 36
Lupamääräysten tarkistaminen ... 36
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 36
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 36
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 36
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 36
KÄSITTELYMAKSU... 37U Ratkaisu ... 37
Perustelut... 37
Oikeusohje ... 37
MUUTOKSENHAKU ... 38
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy on 9.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuk- sessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ahmonsuon kunnostamiseen turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Ahmonsuon tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Noin 85,5 ha:n laajuisella Ahmonsuon turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa jyrsinpolttoturpeen tuotanto.
Ahmonsuo sijaitsee Pyhännän kunnan Ahokylässä Rikkajoen vesistö- alueella noin 17 km Pyhännän keskustasta kaakkoon.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta kos- keva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.
KAAVOITUSTILANNE
Pyhännän kunta kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Korkein hallinto-oikeus on 25.8.2006 antamallaan päätöksellä kumonnut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotantoaluevarausten osalta, joten kaavassa ei ole annettu määräyksiä Ahmonsuon alueesta.
Ahokylän taajama on merkitty kaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s
Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Ahmonsuon 85,5 hehtaarin suurui- nen suoalue turvetuotantoa varten ja aloittaa alueella turvetuotanto.
Tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta Haapaveden alueen turvetta käyttäville asiakkaille. Tuotannon on arvioitu kestävän Ahmonsuon turve- paksuudeltaan matalimmilla osilla vähintään 15 vuotta. Yleensä turvetuo- tanto kestää alueella noin 25 vuotta.
Ahmonsuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojan kautta Rikkajokeen. Pintavalutuskentän mittapadolta on Rikkajokeen mat- kaa noin 300 metriä.
K u n t oo n pa n o su un ni t e lm a
Alueen kuntoonpanotyöt aloitetaan, kun toiminnalle on saatu lainvoimainen ympäristölupa.
Ensiksi alue raivataan puustosta sekä perataan tai kaivetaan lasku- ja eris- tysojat tarpeellisilta osin. Soveltuvilta osin eristys- ja laskuojina käytetään olemassa olevia metsäojia. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä, eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa tai ul- kopuolisten alueiden vettymistä. Eristysojiin rakennetaan tarpeen vaaties- sa putousportaita mahdollisen uomaeroosion estämiseksi. Seuraavaksi tehdään vesiensuojelurakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat.
Tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varuste- taan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen alueen annetaan kui- vua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiilil- taan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostus- nosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kuntoonpanovaihe kestää 2–3 vuotta.
Ahmonsuolle on suunniteltu tieyhteys kantatieltä nro 88. Turvekuljetukset hoidetaan Ahmonsuolta tuotantoalueen eteläreunassa kulkevan tien kautta kantatielle nro 88 ja edelleen käyttökohteeseen. Pintavalutuskentän pump- paamolle rakennetaan huoltotie.
Alueelle ei tehdä muita kiinteitä rakenteita tai rakennuksia.
Työmaan tukikohta-alueelle sijoitetaan jätteiden keräyspiste. Alueella voi myös sijaita kevytrakenteisia varasto- ja taukotiloja.
T u o tt e et ja t uo t an to
Ahmonsuolla on mahdollista tuottaa markkinatilanteen ja kysynnän mu- kaan sekä jyrsinpolttoturvetta että palaturvetta. Alueelta tuotetaan pääasi- assa jyrsinpolttoturvetta, jota keskivertovuotena koko pinta-alan ollessa käytössä voidaan tuottaa noin 45 000–55 000 m3. Suon pintakerroksista voidaan tuottaa myös ympäristöturpeita mm. kuivike- ja maanparannus- käyttöön.
Tuotantomenetelminä alueella voidaan käyttää kaikkia turvetuotannon yleisesti käytössä olevia menetelmiä eli HAKU-menetelmää, mekaanista vaunua sekä imuvaunutuotantoa. Lisäksi alueella voidaan tuottaa palatur- vetta.
Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdolli- suuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi
aloiksi. Uudella tuotantoalueella massansiirrot eivät kuitenkaan yleensä kuulu tuotantotoimintaan. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi.
V e s ie n käs i t te l ym e n e t el m ät
Alueen vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojarakenteet, yksi virtaaman- säätöpato, kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Pintavalutus on käytössä sulan maan aikana ja muut rakenteet ympärivuotisesti. Pintavalu- tuskentän valuma-alue on 90,6 ha, pinta-ala 4,9 ha (5,4 % valuma- alueesta), valuntamatka noin 160 m, kaltevuus 0,55 % ja turvepaksuus keskimäärin 1,9 m.
Pintavalutuskenttä on ojittamattomalla suolla. Pintavalutuskenttä pengerre- tään niin, ettei ulkopuolisia vesiä pääse kentälle ja että vesi purkautuu hal- litusti purkupisteeseen asennettavan mittapadon kautta laskuojaan.
Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjeste- ly tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormi- tusta alapuolisessa vesistössä.
Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään ker- ran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotanto- kauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pinta- puomeilla, joilla estetään veden pinnalla kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön.
Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojiin kaivetaan lietetaskuja, jotka tasaavat virtaamia ja pidättävät kiintoainetta.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Polttoaineiden (diesel- tai polttoöljy) vuosittainen kulutus on noin 30 000 lit- raa ja voiteluaineita kuluu noin 250 litraa tuotantokaudessa.
Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväk- symissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merki- tään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Voiteluaineet ja jä- teöljy säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne.
Suojarakenteesta poistetaan säännöllisesti sadevedet. Siirrettävät poltto- ainesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään.
L i ik e nn e
Ahmonsuon turvekuljetusten liikennöinti suuntautuu tuotantoalueelta ete- lään rakennettavan tien kautta kantatielle nro 88 ja edelleen käyttökohtee- seen.
Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henki- löautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuodessa.
Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastauk- seen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimit- tamiseen tarvitaan noin 380–450 autokuormallista. Yhteensä kuljetukset kestävät 1–2 kuukautta vuodessa.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
Suunniteltu tuotantotoiminta tulee alueen matalimmillakin osilla kestämään arviolta vähintään 15 vuotta, joten tarvetta tai mahdollisuuttakaan erityisten tuotannon päättämiseen liittyvien toimien suunnitteluun ei tässä vaiheessa ole.
Kun tuotannosta poistuu alueita ja niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuk- sia, siistitään alueet siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat ja jätteet sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Vapo Oy:n omis- tuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisim- man pian ja rajataan pois tuotantoalueista. Tämän hetken arvion mukaan Ahmonsuon hakijan omistamalla alueella jälkikäyttömuotoina tulevat kysy- mykseen metsittäminen luontaisesti, ruokohelpin viljely tai muu maatalous- käyttö.
Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäris- tökeskukselle ennen töiden toteuttamista.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Hakija on katsonut, että suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät BAT-periaatteen vaatimukset.
Hakijan arvion mukaan Ahmonsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osil- taan vesien käsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP).
Y m p ä ri s tö h a ll in t ajä r j es t el mä
Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Hakija on esittänyt vesistökuormitusarviot 86 ha:n tuotantopinta-alalle.
Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormitukses- ta eri vuodenaikoina on seuraava:
BRUTTO NETTO
Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N
ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi 86 3,3 74 0,07 3,8 3,0 0,06 3,7
Kevät 86 14 95 0,12 3,3 7,7 0,04 2,4 Kesä 86 5,6 42 0,05 1,2 2,0 0,02 0,7 Syksy 86 2,3 30 0,03 1,2 1,4 0,02 0,9 Vuosi kg/v 1 805 21 409 22 901 1 037 14 783
Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta kesän erilaisissa virtaamatilanteissa, kun käytössä on sekä pintavalutus et- tä virtaamansäätö, on seuraava:
Tuotantovaiheen kuormitus Tuotantoala 86 ha
Kiintoaine kg/vrk
CODMn
kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk Kesän keskiarvo (brutto) 3,1 22 0,03 0,7 Kesän keskiarvo (netto) 1,5 0,01 0,3 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 22 101 0,12 4,3 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 1,3 7,7 0,01 0,2
Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina on seuraava:
BRUTTO NETTO
Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi 86 3,9 8,9 0,05 0,9 3,1 0,05 0,7 Kevät 86 76 120 0,28 6,5 69 0,19 4,1 Kesä 86 3,1 22 0,03 0,7 1,5 0,01 0,3 Syksy 86 3,0 25 0,04 1,4 1,6 0,02 0,9 Vuosi kg/v 3 435 9 070 22 488 2 816 15 314
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Turvetuotantotoiminta ei ole päästöjä maaperään aiheuttavaa toimintaa.
Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään lähinnä poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhtey- dessä.
Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsitte- lyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoit- tuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa.
Ahmonsuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityis- tä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säily- tettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti
nesteitä, jolloin mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat hel- posti puhdistettavissa.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turve- tuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittu- vat kesän tuotantokaudelle. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.
Myös tuotannon eri työvaiheissa pölyäminen ja pölyn ympäristöön leviämi- nen on erilaista. Turpeen kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pö- lyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähän pölyä muodostavia työvaiheita.
Nämä työvaiheet tapahtuvat kentän pinnassa, eikä turvetta liikutella kor- keussuunnassa. Nykyaikaista imuvaunua käytettäessä pölyäminen on mel- ko vähäistä myös kuormausvaiheessa.
Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle las- tauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämisek- si.
Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Tuotan- toalueella esiintyvien pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottu- van yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hen- gitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm).
Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti asutukseen tai vesistöihin nähden sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nos- tosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy yleensä talvikauteen.
Vapo Oy on tutkinut turvetuotannon pölypäästöjä mm. Ilmatieteen laitok- sen ja Kuopion yliopiston kanssa vuosina 1998–2001. Tutkimuksen koh- teena oli tuolloin imuvaunu- ja hakumenetelmät. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella on todettu, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.
Mekaanisen kokoojavaunumenetelmän päästökertoimen määrittämiseksi on tehty mittauksia kesällä 2005. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % hakumenetelmän päästöstä.
Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityi- sesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), pölyn le- viämisalue saattaa olla suurempi. Turvepöly on kevyttä eikä leviä vastatuu- leen. Pölyhaitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan.
Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pö- lyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta tur- vepölyjen leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä 2005. Mittaustulosten perusteella tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pö- lyn lähes kokonaan.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa.
M e l u
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotanto- kentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kulje- tuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka–huhtikuussa melu koostuu ras- kaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa lii- kennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja koh- teen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli- suudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön.
Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.
Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheut- tavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle työskentely- kohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 dB 500 metrin etäisyydellä).
Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastos- sa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.
J ä t te e t
Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyi- siä jätteitä. Toiminnan alkaessa hakija järjestää alueelle sateelta suojatun jätteiden keräilypisteen. Työmaalla toimivat urakoitsijat ohjeistetaan lajitte- lemaan jätteet ja toimittamaan ne keräilypisteeseen. Jätteiden poiskuljet- tamisesta sovitaan jätehuoltoyritysten kanssa. Syntyvien jätteiden lajeista ja määristä pidetään kirjaa.
Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mu- kaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettami- sesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a
Ahmonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistön Iisalmen reitin latvoilla Rikkajoen valuma-alueella (4.564). Ahmonsuon vedet johdetaan Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Purkureitin pituus Näläntöjärveen on noin 17 km.
Iisalmen reitin vesistöalueen pinta-ala on 5 583 km2. Rikkajoen valuma- alueen pinta-ala on 198 km2, josta järviä on 0,05 %. Näläntöjärven luusuan kautta vesiä kulkee 299 km2:n suuruiselta alueelta. Ahmonsuon tuotanto- alue (85,5 ha) on 0,4 % Rikkajoen valuma-alueesta.
Näläntöjärvi on matala, noin 13 km2:n suuruinen järvi, jonka keskisyvyys on 0,7 m. Näläntöjärvestä vedet laskevat Remesjokeen.
Ahmonsuo sijaitsee Rikkajoen valuma-alueen latvoilla. Rikkajoen virtaa- mat, jotka on laskettu koko valuma-alueelle, ovat seuraavat:
– keskivirtaama MQkoko vuosi 2,40 m3/s – keskivirtaama MQjoulu–maaliskuu 0,59 m3/s – keskivirtaama MQkesä–syyskuu 1,76 m3/s – keskialivirtaama MNQkesä–syyskuu 0,17 m3/s – keskiylivirtaama MHQkesä–syyskuu 10,22 m3/s
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Ahmosuon alue on pääosin ojittamatonta suota, metsäojitusta on lähinnä suon reunoilla. Hakemukseen on liitetty kesällä 2003 tehtyjen Ahmonsuon kasvillisuus- ja linnustoselvitysten raportit.
Ahmonsuon keskiosan luonnontilaista aapasuota luonnehtivat mesotrofiset (keskiravinteiset) rimmet. Suon reunaosat ovat keskiosaa karumpaa nevaa ja nevarämeyhdistelmiä. Alueella esiintyvä rimpivihvilä on alueellisesti uhanalainen. Alueen rimmissä kasvava vaaleasara kuuluu Suomen kan- sainvälisiin vastuulajeihin.
Ahmonsuon lounaisosan korpialue rajautuu suurimmaksi osaksi suunnitel- lun tuotantoalueen ulkopuolelle. Suon lounaisosassa puronvarren ruoho- ja heinäkorpi erottuu arvokkaana elinympäristönä. Maisemaltaan edustavin on Ahmonsuon itäosan ojittamaton alue.
Ahmonsuon linnustosta suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirek- tiivin liitteen 1 lajistoon kuuluvat metso, kurki, kapustarinta ja liro. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista Ahmonsuolla tavattiin metso, valkoviklo, pikkukuovi ja liro. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain 46 §:n ja 47 §:n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja.
Ahmonsuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- alueita, suojeluohjelmiin kuuluvia alueita, arvokkaita maisemakokonai- suuksia tai perinnemaisemaksi luokiteltuja alueita. Ahmonsuon lähialueella ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä.
Ahmonsuon lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Ahmonsuosta 2,5 km koilliseen sijaitseva Hällämönharjun–Valkeiskankaan Natura-alue (FI0600033). Alue kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan. Noin 4 km Ah-
monsuon eteläpuolella, Vieremän kunnan puolella sijaitseva Saarisuon- Kurkisuon alue (FI0600018) kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon ja Saa- risuo myös soidensuojeluohjelmaan.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole rakennuksia. Lähimmät rakennuk- set sijaitsevat suon länsipuolella noin 0,7 kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoispuolella. Asutusta on myös Ahmonsuon länsipuolella noin kilomet- rin päässä Ahonkylällä kantatie 88:n (Pulkkila–Iisalmi) varrella.
L ä h i ym p är i s t ön maa n k ä yt t ö
Ahmonsuon lähiympäristö on pääosin metsäojitettua suota. Ahmonsuosta noin 2 km lounaaseen sijaitsee Lamminnevan tuotantoalue (nykyinen tuo- tantoala 65 ha, vuosien 2005 ja 2006 poistuma 30 ha, Turveruukki Oy) ja samassa suunnassa noin 4 km:n päässä Konnunsuon tuotantoalueet (ny- kyinen tuotantoala 331 ha, poistuma 221 ha, Vapo Oy ja tuotantoala 50 ha, Konnun Turve Ay). Ahmonsuon kuten myös Lamminnevan ja Konnunsuon vedet johdetaan Rikkajokeen. Lähimmät pellot ovat noin 500 metrin pääs- sä Ahmonsuosta lännessä ja pohjoisessa.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Ahmonsuon alapuolista vesistöä on tarkkailtu ennakolta vuosina 2004–
2005, jolloin näytteitä on otettu suolta alkunsa saavan Rikkajoen yläosalta ja Rikkajoesta noin 4,5 kilometrin päässä Ahmonsuolta. Rikkajoen alem- paan ennakkohavaintopaikkaan tulee kuivatusvesiä Lamminnevalta (Tur- veruukki Oy). Rikkajoen ja Näläntöjärven vedenlaatua on tarkasteltu pitkäl- lä aikavälillä Lamminnevan ja Konnunsuon vesistötarkkailuaineiston poh- jalta.
Ahmonsuon ennakkotarkkailunäytteet on otettu lokakuussa 2004 ja vuon- na 2005 touko-, heinä- ja syyskuussa Ahmonsuon laskuojasta ja alempaa Rikkajoesta. Molemmissa havaintopisteissä vesi oli hyvin humus-, ravinne- ja rautapitoista. Humusaine- ja fosforipitoisuudet olivat Rikkajoen alaosalla hieman korkeampia kuin Ahmonsuon alapuolen havaintopaikalla. Erityises- ti heinäkuussa 2005 vedenlaatu oli heikko molemmissa havaintopaikoissa;
fosforia ja rautaa oli vedessä erittäin runsaasti.
Rikkajoki
Rikkajoki on humus- ja rautapitoinen sekä ravinteikas joki. Rikkajoen vesi on väriltään hyvin tummaa. Rikkajoki on tyypillinen pienivirtaamainen joki (MQ = 2,4 m3/s), jossa virtaaman ja vedenlaadun vaihtelut ovat suuria. Ve- denlaadun ajoittaiset vaihtelut selittyvät osittain vaihtelevilla näytteenotto- ajankohdilla. Rikkajoen kolmen havaintopaikan vuosien 1993–2004 keski- määräisissä vedenlaaduissa on ollut vain vähän eroja. Konnunsuon turve- tuotantoalueen vaikutukset Rikkajoen vedenlaatuun ovat ilmeisen vähäi- set, sillä havaintopaikkojen Rikkajoki 1 (Konnunsuon yp.) ja Rikkajoki 2 (Konnunsuo ap.) vedenlaaduissa ei ole ollut suuria eroja. Ahmonsuon en-
nakkonäytteiden perusteella Rikkajoen vedenlaatu on samanlaista kuin Ahmonsuolta tulevan veden laatu.
Vuosina 1993–1995 Rikkajoen happitilanne oli hyvä. Vuosina 1997–2002 vedessä oli runsaasti fosforia. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli 9–77 %. Epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä oli 2–20 %. Avo- vesikauden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet reheville tai erittäin rehe- ville vesille tyypillisiä ja kokonaistyppipitoisuudet reheville vesille tyypillisiä.
Vuosina 1997–1999 fosforipitoisuudet olivat suurimpia joen alaosalla, kun taas vuosina 2000–2002 fosforipitoisuudet olivat joen keskiosalla suurem- pia kuin alaosalla. Fosforin ohella typpeä oli vähiten joen yläosalla. Kiinto- aine- ja ravinnepitoisuudet olivat 1990-luvun alkupuolella ajoittain hyvin korkeita.
Rikkajoen pääuoman vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien 2000–
2003 aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan joen keskiosal- la huono ja alaosalla välttävä. Rikkajoen yläosaa ei ole luokiteltu.
Näläntöjärvi
Matalan (keskisyvyys 0,7 m) Näläntöjärven vesi on vuosien 1994–2006 vedenlaatuaineiston perusteella ravinteikasta, humus-, rauta- ja kiinto- ainepitoista sekä sameaa. Korkeista humusaine- ja rautapitoisuuksista joh-
tuen veden väri on hyvin tummaa. Näläntöjärvi on typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella ylirehevä ja fosforipitoisuuksien perus-
teella rehevä. Ravinteiden ja levätuotannon maksimit osoittavat Näläntö- järven kärsivän suurista rehevöitymisongelmista. Vuosien 2001–2006 ve- denlaadun keskiarvojen vertailu jakson 1994–2000 keskiarvoihin osoittaa Näläntöjärven vedenlaadun olevan heikkenemässä edelleen. Rehevöity- misen kiihtymistä osoittaa levätuotannon kasvu ja lopputalven happivajeet sekä kesän hapen ylikyllästykset. Kokonaisfosforipitoisuus on suurentunut, mikä on johtunut pääosin vuosien 2005 ja 2006 korkeista kesäisistä pitoi- suuksista. Näläntöjärven vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien 2000–
2003 aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan välttävä.
Rikkajoesta Näläntöjärveen tuleva vesi sekoittuu vain vähäiseen osaan järven vesimassasta järven pohjoispäässä, koska Näläntöjärvi purkautuu samasta pohjoispäästä lähtevään Remesjokeen. Rikkajoen vedet kulkeu- tuvat pääosin oikovirtauksena Remesjokeen.
V e s is t ön j a ra n to j en kä yt t ö
Rikkajoen yläosalla ei ole asutusta. Lähimmät asutut rantatilat ovat Kukko- puron laskukohdan alapuolella eli noin 13 km:n päässä Ahmonsuolta. Kuk- kopuron ja Näläntöjärven välisellä Rikkajoen alaosalla asuttuja rantatiloja on 16. Lähes kaikilta näiltä tiloilta harjoitettiin kalastusta, noin puolella ti- loista oli rantasauna, mutta jokiveden käyttö saunavetenä oli harvinaista.
Joessa uiminen oli melko yleistä, joskin yksittäisissä kommenteissa jokivet- tä pidettiin uimakelvottomana heikon laadun vuoksi. Karjan juomavettä otettiin joesta neljällä tilalla.
Kalatalous
Rikkajoen kokonaiskalasaalis vuonna 1999 oli noin 240 kg ja vuonna 2004 noin 270 kg. Vuoden 2004 saalis oli pääosin haukea, ahventa ja särkeä.
Vuonna 1999 saaliista oli säynettä 11 kg. Vuonna 2004 uutena saalislajina saatiin taimenta pieniä määriä.
Näläntöjärven kokonaiskalasaalis vuonna 1999 oli noin 9 400 kg ja vuonna 2004 noin 7 700 kg. Yleisimmät saalislajit ovat olleet ahven, hauki ja särki.
Hauen osuus kokonaissaaliista on ollut yli 60 %. Haukisaalis laski vuonna 2004 lähes 900 kg:lla edelliseen tiedustelukertaan verrattuna. Ahvensaalis pysyi lähes ennallaan, mutta särkisaalis väheni selvästi vuoteen 1999 ver- rattuna. Näläntöjärven hehtaarisaalis väheni vuodesta 1999 (7,13 kg/ha) vuoteen 2004 5,83 kg:an/ha. Pienehkö hehtaarisaalis johtunee osittain tal- vikalastuksen vähäisyydestä.
Merkittävimmiksi kalastuksen haittatekijöiksi koettiin pyydysten likaantumi- nen ja vedenlaadun heikentyminen. Kalojen makuvirheitä ja roskakalojen esiintymistä pidettiin pienempänä haittana. Kalakantojen muutoksista vuo- sien 1999 ja 2004 välillä todettiin Näläntöjärvessä särkikannan yleistyneen tai pysyneen ennallaan, mutta made- ja ahvenkannan vähentyneen. Rikka- joessa todettiin taimenen yleistyneen ja mateen ja ahvenen vähentyneen viime vuosina.
Kalastuskäyttäytymisessä ei ollut tapahtunut muutoksia vuosien 1999 ja 2004 välillä. Rikkajoen ja Näläntöjärven kalastusaktiivisuus keskittyy kesä- aikaan. Näläntöjärvellä kalastusaktiivisuus on voimakkainta toukokuussa, mutta jonkin verran kalastetaan myös loppukesällä. Rikkajoella kalastus keskittyy lähes yksinomaan touko–elokuulle. Vuonna 2004 kalastuspäivien kokonaismäärä/ruokakunta oli Rikkajoella 20 ja Näläntöjärvellä 34, mikä ilmentää keskimääräistä alhaisempaa kalastusaktiivisuutta. Kalastuspäi- vien lukumäärä oli Näläntöjärvellä vuonna 2004 hieman suurempi kuin aiemmin vuonna 1999 tehdyssä tiedustelussa, jolloin kalastuspäiviä oli 24.
Rikkajoella kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla, mato-ongella ja heitto- vavoilla. Näläntöjärvellä pääosa pyynnistä tapahtui verkoilla, katiskoilla ja rysillä. Pyyntikertoja taloutta kohden kertyi molemmilla alueilla eniten katis- kapyynnissä.
Näläntöjärveen ei nykyisin tehdä kalanistutuksia. Rikkajokeen on tehty tai- menistutuksia vuodesta 1996 alkaen alueen turvetuottajille asetetuilla kompensaatiomaksuilla. Vuonna 1996 Rikkajokeen laitettiin taimenen mä- tiä koskipaikkoihin ja seuraavana vuonna istutettiin 5 000 vastakuoriutunut- ta taimen poikasta. Vuoden 1997 jälkeen on istutettu vuosittain 1-vuotiaita taimenen poikasia 1 700–2 000 vuoteen 2002 asti. Rikkajoki on melko hy- vää taimenen elinympäristöä, sillä Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeino- keskuksen suorittamissa Rikkajoen sähkökoekalastuksissa on taimenta esiintynyt kohtalaisesti. Rikkajoen heikohko vedenlaatu ei haittaa taimenta, jos lohikalojen tärkeimmät vedenlaatutekijät ovat kunnossa (pH ja happipi- toisuus). Ravinteita ja humusaineita Rikkajoen vedessä on runsaasti, mutta niiden vaikutukset heijastuvat lähinnä Näläntöjärveen, sillä Rikkajoen liet- tyminen on vähäistä pohjien ollessa pääosin kovaa hiekkaa ja soraa. Nä- läntöjärvessä rehevöityminen haittaa kalastusta (kalakuolemat, umpeen- kasvu ja liettyminen) ja kompensaatiovaroja onkin käytetty vuoden 2003 jälkeen Rikkajoen suualueen niittämiseen veden vaihtuvuuden parantami- seksi.
P o h ja v es io l o t
Ahmonsuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesimuodostumia. Lähin pohjavesialue on noin 3 km:n päässä koillisessa sijaitseva Valkeiskankaan
pohjavesialue. Alue on suuri (600 ha) ja siitä suurin osa on Vieremän kun- nan puolella. Alue kuuluu pohjavesiluokkaan II; vedenhankintaa soveltuva pohjavesialue.
Ahmonsuolta pohjoiseen noin 3 km:n päässä sijaitsee 185 ha:n suuruinen pohjavesialue, Kokkomäki. Se kuuluu pohjavesiluokkaan I; vedenhankin- taa varten tärkeä pohjavesialue. Karttatarkastelun perusteella suon lähei- syydessä ei ole lähteitä tai kaivoja.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvan vaaleasaran ja alueellises- ti uhanalaisen rimpivihvilän Ahmonsuolla havaitut esiintymät tulevat hä- viämään, sillä kasvupaikat sijaitsevat turvetuotantoon suunnitellulla alueel- la. Molemmat lajit esiintyvät Pohjanmaan–Kainuun alueella yleisinä, joskin ovat harvinaistuneet Etelä-Suomessa. Arvokkaaksi elinympäristöksi luoki- tellun puronvarren luonnontila tulee todennäköisesti heikkenemään hank- keen takia.
Linnustoselvityksen mukaan Ahmonsuon linnustollinen arvo on maakun- nallisesti tavanomainen. Ahmonsuon alueella esiintyy muutamia silmällä pidettäviä ja EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja. Selvitysalueella ei ta- vattu luonnonsuojelulain 46 ja 47 §:n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Linnustoselvityksen mukaan Ahmonsuon pesimälin- nuston arvo ei kuitenkaan ole merkittävä paikallisesti eikä varsinkaan maakunnallisesti ja siten Ahmonsuon turvetuotannon vaikutukset alueen linnustoon jäävät paikallisiksi.
Tuotantotoiminta ei estä eläinten liikkumista alueella. Tuotantoaluetta ei aidata.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan purkuojan kautta Rikkajokeen. Rikkajoen valuma-alueella on kolme tuotannossa olevaa tur- vetuotantoaluetta suunnitellun Ahmonsuon lisäksi. Rikkajoen valuma- alueen turvetuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöalueeseen on ar- vioitu kaikkien tuotantoalueiden laskennallisten kuormitusten perusteella ja arvioitu Ahmonsuon osuus turvetuotannon kokonaiskuormituksesta Rikka- joessa. Laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen alueen tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Turve- tuotantoalueilta aiheutuvan nettokuormituksen arvioidaan olevan yhteensä noin 59 kg/vrk kiintoainetta, 0,3 kg/vrk fosforia ja 6,2 kg/vrk typpeä. Ah- monsuon osuus Rikkajoen turvetuotannon kokonaiskuormituksesta on noin 14 %.
Arvio Rikkajoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden kokonaiskuormituk- sesta on seuraava:
BRUTTO NETTO
Tuotantovaiheen kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Ahmonsuo 86 9,4 25 0,06 1,3 7,7 0,04 0,86 Konnunsuo, Konnun Turve 50 6,8 15 0,04 0,9 5,7 0,03 0,58 Konnunsuo, Vapo Oy 331 45 96 0,27 6,0 37 0,19 3,8 Lamminneva, Turveruukki Oy 65 10 18 0,06 1,3 8,4 0,04 0,9 Yhteensä 72 153 0,44 9,5 59 0,30 6,2
Ahmonsuo
Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on tarkasteltu osin tuotantoalueelta lähtevän veden laadun ja vesistön vedenlaadun perusteella ja osin laskennallisten pitoisuuslisäysten perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaa- tiota, ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.
Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamaan ei ole otettu huomioon.
Rikkajoki
Rikkajoen vesi on humus- ja rautapitoista, ravinteikasta ja tummaa. Ah- monsuon ennakkonäytteiden perusteella Rikkajoen alaosan vedenlaatu on samanlaista kuin Ahmonsuon vesi eli vedet ovat humuspitoisia ja ravinteik- kaita. Ahmonsuolta purkautuvassa vedessä on ennakkotarkkailutulosten mukaan kiintoainetta noin 70 %, orgaanista ainesta (CODMn) noin 28 % ja fosforia noin 38 % enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentäl- lisillä soilla keskimäärin.
Ahmonsuon turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoi- suuslisäykset on laskettu Rikkajoen alaosalle. Ahmonsuon CODMn:n las- kennalliset lisäykset Rikkajokeen kuntoonpanovaiheessa ovat enimmillään noin 1,5 mg/l ja tuotantovaiheessa 0,5 mg/l. Ahmonsuon ennakkonäytteis- sä suolta lähtevän veden CODMn on ollut varsin korkea (keskimäärin 40 mg/l), joten Ahmonsuon turvetuotannon vaikutukset Rikkajoen humuspi- toisuuteen jäävät vähäisiksi. Myös kiintoainepitoisuuden lisääntyminen Rikkajoessa tulee olemaan vähäistä. Ahmonsuon turvetuotannon aiheut- tama laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys Rikkajoessa on 0,1–1,3 µg/l.
Pitoisuuslisäykset ovat Rikkajoen alaosan nykyiseen fosforipitoisuuteen (vuosina 1993–2004 keskimäärin 101 µg/l) nähden pieniä. Myös Ahmon- suon vesien ennakkotarkkailussa suunnitellun tuotantoalueen alapuolella vuosina 2004–2005 fosforipitoisuus oli korkea (keskimäärin 67 µg/l) arvioi- tuihin pitoisuusnousuihin nähden. Vastaavasti laskennallinen typpipitoi- suuden lisäys on noin 4–75 µg/l. Suurimmillaan vaikutukset pitoisuuksiin ovat talvella ja kesän alivirtaamakausina. Rikkajoessa havaittuun typpi- tasoon (noin 1 000 µg/l) verrattuna pitoisuuslisäys on hyvin pieni.
Ahmonsuon turvetuotannon vaikutus Rikkajoen ja Näläntöjärven vedenlaa- tuun jäänee vähäiseksi, sillä turvetuotantoalueen laskennallinen kuormitus aiheuttaa laskennallisesti hyvin pieniä vedenlaadun muutoksia Rikkajoes-
sa. Talvella typpipitoisuudet voivat hieman kohota, mutta sillä ei ole merki- tystä vesistön rehevyyden kannalta. Fosforipitoisuuden lisäys on enimmil- lään noin 1 µg/l. Vesistön melko korkea fosforipitoisuus huomioon ottaen Ahmonsuon fosforikuormituksella ei ole vaikutusta rehevyystasoon. Nälän- töjärven vedenlaatu on heikko eikä Ahmonsuon turvetuotannon aloittami- nen tule muuttamaan järven rehevyystasoa. Koska Ahmonsuo sijaitsee etäällä Näläntöjärvestä, Ahmonsuon vesistövaikutusten voidaan katsoa ra- joittuvan Rikkajoen yläosaan.
V a i ku t us v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Rikkajoen virkistyskäyttö on vähäistä. Ahmonsuon turvetuotantohankkeella ei ole valuma-alueen muusta kuormituksesta erotettavissa olevaa haitta- vaikutusta Rikkajoen virkistyskäyttöön. Noin 3 km:n päässä Ahmonsuolta etelään Rikkajoen tuntumassa olevalla Kangaslammella on kesäasutusta, mutta Rikkajoen vedet eivät virtaa sen kautta, joten sen virkistyskäyttöön Ahmonsuolla ei ole vaikutusta.
V a i ku t us k a la t al o ute e n
Rikkajoen ja Näläntöjärven kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muu- toksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made, jota esiintyy ainakin Näläntöjärvessä, kärsii kuormituksesta kevätku- tuisia kalalajeja herkemmin. Rikkajokeen on istutettu järvitaimenta ja vuo- den 2004 tiedustelun mukaan sitä oli saatu saaliiksi pieniä määriä. Rikka- joessa taimenen luontaista lisääntymistä ei kuitenkaan ole todettu. Nälän- töjärvi on rehevä ja kärsii happiongelmista, joten siellä eivät lohikalat me- nesty.
Ahmonsuon turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa Rik- kajoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Rikkajoella ja Näläntöjärvellä jo kauan ja niitä esiintyisi myös ilman Ah- monsuon kuormitusta. Ahmonsuon turvetuotantoalueen vaikutusta ei voida erottaa maa- ja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen vaikutuk- sesta. Turvetuotannon lisääntyvä kuormitus ja pinta-ala huomioon ottaen Ahmonsuon kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kom- pensaatiotoimia.
V a i ku t us p o h ja ve t ee n
Ahmonsuon turvetuotannon toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta pohja- veden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen välittömässä lähei- syydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivo- ja.
P ö l yn v a ik u t us
Ahmonsuon turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyämistä ja melua lä- hiympäristöön, mutta asutuksen etäisyys sekä välissä sijaitseva suojaava puusto huomioon ottaen toiminta ei aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle.
Lähimmällä Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Nivalassa vallitsevat
tuulensuunnat ovat lännestä, etelästä ja kaakosta, mikä vähentää pölyhai- tan esiintymisen mahdollisuutta suon länsipuolen Ahonkylän asutukselle.
M e l u n v aik u t us
Ahmonsuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, että tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä nro 993/1992 annettujen ääni- tasojen (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä) ohjearvojen ylityksiä. Ahmonsuon tuotantotoimien äänet voivat ajoittain kulkeutua lähimpiin pihapiireihin.
Tuotantotoimien äänet ovat maatalouden ja liikenteen ääniä vastaavia.
Turpeen kuljetusreitin varressa ei ole kiinteistöjä ennen reitin yhtymistä yleiseen tiehen, joten liikenteen aiheuttamia meluhaittoja ei esiinny.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakemukseen on liitetty Ahmonsuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma sekä Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudelli- nen tarkkailuohjelma.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
– tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat
– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista – altaiden ja lietetaskujen tyhjentäminen
– mittapadon asennus ja vedenkorkeuslukemat – vesinäytteiden ottoajankohdat
– sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan – tuulitauot
– sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaiku- tusta suolta lähtevän veden kuormitukseen.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto, jo- ka esitetään pyydettäessä viranomaisille.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Ahmonsuon pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä ote- taan kentän toiminta-aikana (noin touko-marraskuu) näytteitä seuraavasti:
Kuukaudet Näytteitä Yhteensä
Kevättulva (huhti–toukokuu) 1/viikko 2–6
Kesä–lokakuu 2/kk 10
Rankkasadenäytteet 8 8
Yhteensä 20–24
Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
Suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine yli 20 mg/l), CODMn, kok.P ja kok.N.
Laaja näyte: kerran kuukaudessa ja lisäksi vähintään kahdesta rankkasa- denäytteestä edellisten lisäksi pH, NO23-N, NH4-N, PO4-P ja Fe.
Ahmonsuon turvetuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan pintavalutus- kentän rakentamisella, joten samaa tarkkailuohjelmaa voidaan noudattaa sekä tuotantoalueen kunnostus- että tuotantovaiheessa.
V e s is t öt ark k ai l u
Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuo- tantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Vesis- tönäytteiden ottamisen hoitaa konsultti ennalta määrätyn aikataulun mu- kaisesti.
Rikkajoen vesistötarkkailupisteen koordinaatit ovat 7098219-3479014.
Näytteet otetaan tuotantoalueen kunnostusaikana neljä kertaa vuodessa:
kevättulvan jälkeen huhti–toukokuussa ja kolme näytettä kesä–lokakuussa siten, että näytteenottoajat edustavat erilaisia virtaamatilanteita. Tavoittee- na on, että yksi näyte edustaa alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi yli- virtaamaa.
Ennen kunnostustöiden aloitusta otetaan samoilta pisteiltä ennakko- tarkkailunäytteet vähintään yhtenä vuonna kaksi kertaa vuodessa: kevät- tulvan jälkeen huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa.
Tuotantoaikana noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkai- luohjelmaa.
Vesistönäytteistä määritetään kiintoaine (+ hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l), pH, väriluku, CODMn, kok.N, NO23-N, NH4-N, PO4-P. Näyt- teenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan.
Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan sisältyy järvitarkkai- lupisteenä Näläntöjärven vesistötarkkailupiste, josta näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, maalis–huhtikuussa ja elokuussa. Näytteistä määrite- tään happi, kiintoaine, sameus, pH, sähkönjohtavuus, väriluku, CODMn,
kok.N, NO23-N, NH4-N, PO4-P sekä avovesiaikana kasviplanktonin a-klorofylli ja suppea levämääritys.
Vesistöraportti tehdään kaksi kertaa vuodessa, 30.4. ja 15.9. mennessä.
Huhtikuun raportissa esitetään järviasemien talvitulokset ja syyskuun puo- liväliin mennessä järviasemien kesätulokset. Virtavesitulokset toimitetaan kunkin virtavesikierroksen jälkeen.
Vuosiraportti toimitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle sekä sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaisille toukokuun loppuun mennessä.
K a l a ta lo us t a r kk ai l u
Ahmonsuon tuotantoalue esitetään liitettäväksi Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan. Ohjelman mukaan kalataloustark-
kailu toteutetaan 4–5 vuoden välein tehtävillä kalastustiedusteluilla. Seu- raava tiedustelu tehdään vuonna 2010 ja sen jälkeen vuonna 2014, jolloin tiedustelun kohteena on edellisvuoden tilanne. Tiedustelut tehdään otanta- tutkimuksena koko Rikkajoen ja Näläntöjärven alueella.
Yhteenvetoraportti tuloksista laaditaan kalastustiedustelun toteuttamisvuo- den kesäkuun loppuun mennessä. Raportit lähetetään tiedoksi Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle, Kiuruveden kaupungin, Pyhännän kunnan ja Vieremän kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisille sekä Vieremän ja Kiuruveden kalastusalueil- le.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
P a l o tu r val l is u us ja p o l tt o ai ne e t
Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasianministeriön ohjeen mu- kaisesti.
Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma.
Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastus- organisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammu- tuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnetto- muustilanteiden varalle.
Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt turvallisuussuunnitelmat.
He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osal- listuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämi- seen.
Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueel- la mahdollisesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi väli- töntä vaaraa ympäristön ihmisille.
Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Turvetuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima poltto- ainemäärä huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, joten siirrettävät säiliöt ovat ainoa käyttökelpoinen polttoai- neiden säilytystapa.
V e s ie n käs i t te l yr a k e n t ee t
Ahmonsuolle ei ole suunniteltu sellaisia vesienkäsittelyrakenteita, jotka ai- heuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan tai pintavalutus- kentän penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinne- pitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Pumppauksen häiriintyessä voidaan vesiä tilapäisesti johtaa talviaikaista reittiä pitkin tai varastoida tuo- tantoalueen ojastoihin. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen kor- jaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilanteista ja niiden korjaus- toimista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Häiriötilanteista ei aina aiheudu vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle.
Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seu- rannalla ja korjaustoimilla.
YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS
Ahmonsuo liitetään hakijan voimassa olevaan ympäristövahinkovakuutuk- seen.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan ti- lakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
Ahmonsuon kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia on arvioitu muiden Rikkajoen vesistöalueella olevien turvetuotantoalueiden lupapäätöksien perusteella. Ottaen huomioon Ahmonsuon vesiensuojelu- menetelmä ja pinta-ala sekä kuormitus Ahmonsuon (85,5 ha) kalatalous- maksun suuruudeksi on arvioitu 0,75 euroa tuotantohehtaarilta eli 64 euroa vuodessa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakemusta on täydennetty 28.5.2007 laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla ja asianosaisten yhteystiedoilla sekä 4.10.2007 uuden virtaamansäätöpadon sijoittamisella.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Pyhännän ja Vieremän kunnissa sekä Kiuruveden kaupungissa 19.6.–19.7.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 19.6.2007 Iisalmen Sa- nomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausun- non Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon ympäristö- keskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pyhännän ja Vieremän kuntien ja Kiuru- veden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pyhännän kunnan terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että Ahmonsuo on valtaosin ojittamaton aa- pasuo, jossa on laajalti keskiravinteista kasvillisuutta merkittävimpine kes- kiravinteisuutta vaativine kasvilajeineen. Lintusuona Ahmonsuolla ei sitä
vastoin ole erityistä arvoa. Suon kasvillisuus- ja linnustoinventoinnit ovat asianmukaisia.
Alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole ollut huomautettavaa. Suon ottamisella turvetuotantoon on Pyhännän luonnon monimuotoisuutta jossain määrin heikentävä vaikutus. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja vesiensuojelun suuntaviivojen 2015 mukaan turpeenottoalueiksi varataan ensijaisesti jo ojitettuja soita. Sama periaate on myös Turveteollisuusliiton ympäristöperiaatteissa, jonka myös Vapo Oy on allekirjoittanut. Ahmonsuon otto turvetuotantoon ei täysin vastaa näitä periaatteita.
Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat täyttävät mitoitussuositukset. Vesien- suojelu on kesäaikana parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muulloin kuin kesäaikana on käytössä rinnakkaiset laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpa- to. Rinnakkaisten laskeutusaltaiden käyttöön liittyy aina riski, ettei vettä saada jakaantumaan altaisiin tasaisesti.
Vesiensuojelun tason puolesta lupa voidaan myöntää. Pintavalutuskenttä ja pumppaamo on rakennettava ensimmäisenä. Pumppaus kentälle tulee aloittaa jo kuntoonpanon ojitusvaiheessa. Mitään pintaa irrottavia toimenpi- teitä ei saa tehdä ennen kuin vedet voidaan pumpata kentälle. Pump- pausaltaan rakentaminen tulee tehdä huolellisesti ja tarvittaessa kivetä tai muuten verhoilla allasta vedenkorkeuden vaihtelun aiheuttamien sortumien välttämiseksi.
Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häi- riö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittö- mästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2016 loppuun mennessä.
2. Pohjois-Savon ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että vuonna 2000 on Näläntöjärven yläpuo- lella ollut toiminnassa Vapo Oy:n Konnunsuon, Turveruukki Oy:n Lammin- nevan ja Timo Niirasen Vesalansuon turvetuotantoalueet, joiden yhteen- laskettu tuotantopinta-ala on ollut Vahti-kuormitustietojärjestelmän mukaan 715 hehtaaria. Vuonna 2006 alueella ovat olleet tuotannossa samat tuo- tantoalueet ja tuotantopinta-ala on ollut 476 hehtaaria. Tuotannosta oli siis poistunut vuoteen 2000 verrattuna 239 hehtaaria. Alueella tullaan lähivuo- sina aloittamaan Konnun Turve Ay:n Konnunsuon 50 hehtaarin turvetuo- tantoalue, joka on saanut ympäristöluvan vuonna 2006. Lisäksi alueella ovat vireillä Vapo Oy:n Kotisuon 121 hehtaarin sekä Kuopion Energian Rikkasuon 122 hehtaarin turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset.
Ahmonsuo mukaan lukien turvetuotantoa tulisi lähivuosina Näläntöjärven yläpuolella (valuma-alueet 4.563 ja 4.564) olemaan seuraavasti, jos ympä- ristölupa myönnetään uusille hankkeille:
Konnunsuo, Vapo Oy 341 ha
Lamminneva, Turveruukki Oy 118 ha Konnunsuo, Konnun Turve Ay 50 ha
Kotisuo, Vapo Oy 121 ha
Rikkasuo, Kuopion Energia Oy 122 ha
Ahmonsuo, Vapo Oy 85 ha
Yhteensä 837 ha
Näläntöjärven tila oli parantunut vuosien 2000–2003 vedenlaatutietojen mukaan verrattuna vuosien 1994–1997 laatuluokitukseen. Parantuminen on saavutettu tilanteessa, jossa turvetuotantoa on alueella ollut hiukan yli 700 hehtaaria. Näläntöjärven tila on viimeisimmän luokituksen jälkeen kui- tenkin heikentynyt. Vuosien 2004–2006 vedenlaatutietojen mukaan tämä näkyy erittäin selvästi klorofyllissä ja kesäsameudessa, mutta heikentymi- nen on havaittavissa myös kok.P-, kok.N-, kiintoaine- ja COD- pitoisuuksissa, varsinkin kesällä. Ammoniumtyppipitoisuuksissa sen sijaan on tapahtunut selkeä muutos parempaan.
Koska turvetuotannon määrä alueella on selkeästi vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2006, on Näläntöjärven vedenlaadun heikentymisen syynä jokin muu syy kuin turvetuotanto. Tähän viittaa myös se, ettei turvetuotan- non voimakkaimmin kuormittamassa Rikkajoessa ole ollut havaittavissa vastaavaa vedenlaadun heikentymistä. Lisäksi Rikkajoen–Remesjoen oi- kovirtaustilanne huomioon ottaen Näläntöjärven tilaan vaikuttaa enemmän sen oma valuma-alue kuin laaja yläpuolinen valuma-alue.
Koska Näläntöjärven tila kuitenkin on heikkenemässä, on järveen kohdis- tuvaa kuormitusta syytä rajata. Tämän vuoksi Rikkajoesta ja Näläntöjär- vestä on laadittava selvitys turvetuotannon vaikutuksista mainittuihin vesis- töihin sekä siitä, paljonko näiden valuma-alueella voi olla yhtäaikaista tur- vetuotantoa niin, ettei tuotanto aiheuta yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää vesistön pilaantumisen vaaraa. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan hakija on käynnistänyt kyseisen selvityksen laatimisen Näläntöjär- vestä ja Rikkajoesta osana Kotisuon turvetuotantoalueen lupa-asiaa.
Ympäristökeskus on esittänyt, että ratkaisuja Ahmonsuon asiassa ei teh- täisi, ennen kuin selvityksen tulokset ovat käytettävissä. Vapo Oy:n tulee esittää selvitys jo tämän Ahmonsuon lupahakemuksen täydennyksenä.
Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet
Ympäristökeskus on todennut, että hakijan esittämä vesienkäsittelyratkaisu on sinällään uusilta turvetuotantoalueilta edellytettävän parhaan käyttökel- poisen tekniikan (BAT) mukainen. Kuitenkin alapuolisen vesistön heikko vedenlaatu edellyttää kuormituksen vähentämistä mahdollisimman tehok- kaasti, joten Ahmonsuolla tulee selvittää mahdollisuus pintavalutuksen käyttöön ympärivuotisesti.
Hakemuksen mukaan Ahmonsuolta tuleva luontainen kuormitus on suu- rempi kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin.
Jos turvetuotanto aloitetaan, kuormitus kasvaa entisestään. Kuitenkin Ah- monsuon kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotan- non tarkkailutulosten keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteel- la. Menettely johtanee Ahmonsuon kuormituksen aliarvioimiseen. Tässä tapauksessa parempi olisi arvioida kuormitus sen perusteella, paljonko tur- vetuotanto lisää kuormitusta luontaiseen kuormitukseen verrattuna, mikäli tällaista aineistoa on käytettävissä.
Tarkkailu ja raportointi
Mikäli ympäristölupa myönnetään, tarkkailussa on otettava huomioon seu- raavaa:
Hakijan esittämä pintavalutuskentän toiminnan tarkkailu toteutetaan kun- nostusvaiheessa, kahtena vuotena heti tuotannon aloittamisen jälkeen se- kä kahtena muuna vuotena lupakauden aikana.
Vaikka Rikkajoen valuma-alueen Ahmonsuon yläpuolinen valuma-alue on pieni, vesistötarkkailussa tulee olla myös tuotantoalueen yläpuolista ve- denlaatua kuvaava piste. Näytteenoton helpottamiseksi yläpuolinen piste voisi olla esimerkiksi eristysojassa.
Ahmonsuon vesistötarkkailussa on aloitettava vesienhoitolainsäädännön mukaisesti biologisten ominaisuuksien seuranta. Tarkkailu tulisi tapahtua ensisijaisesti pohjaeläinyhteisöjen seurantana siihen soveltuvilla koskimai- silla tai nopeasti virtaavilla paikoilla. Mikäli kyseiseen tarkkailuun soveltuvia paikkoja ei ole löydettävissä sekä kuormittajan ylä- että alapuolelta, voi- daan biologisena seurantamenetelmänä käyttää luonnonkivien pohjale- väyhteisöjen tarkkailua. Biologinen seuranta on perusteltua, koska Rikka- joen vesistöalueella turvetuotannon osuus kuormituksesta on suuri eivätkä alueen vesistöt mitä todennäköisimmin tule saavuttamaan vesienhoitolain- säädännön edellyttämää hyvää ekologista tilaa ilman täydentäviä vesien- suojelu- ja hoitotoimenpiteitä. Turvetuotannon biologisia vesistövaikutuksia Rikkajoen valuma-alueella on tarpeen selvittää laajemminkin. Ympäristö- keskus on esittänyt, että Ahmonsuon ja laajemman alueen biologisesta tarkkailusta sovitaan tarkemmin Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tark- kailuohjelmaan osallistuvien tuottajien ja Pohjois-Savon ympäristökeskuk- sen kesken.
Tuotannon aikainen vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mu- kaisesti yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuoh- jelman mukaisesti.
Yhteenvetona ympäristökeskus on todennut, että Rikkajoen ja Näläntöjär- ven valuma-alueilla on vireillä useita turvetuotantohankkeita. Tässä tilan- teessa on syytä selvittää turvetuotannon kokonaisvaikutukset alueella. Ha- kijan tulee esittää selvitys olemassa olevan ja suunnitellun turvetuotannon kokonaisvaikutuksista Rikkajokeen ja Näläntöjärveen sekä siitä, paljonko Rikkajoen ja Näläntöjärven valuma-alueella voi olla yhtäaikaista turvetuo- tantoa niin, ettei tuotanto aiheuta yhdessä muiden toimintojen kanssa mer- kittävää vesistön pilaantumisen vaaraa. Ympäristökeskus voi ottaa kantaa Ahmonsuon turvetuotantoalueen toteuttamiskelpoisuuteen, kun selvitys on saatu.
3. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Ahmonsuon kuntoonpano ja turvetuotanto kuormittavat ensisijaisesti Rikkajokea, mutta kuormitus ulottuu aina Näläntöjärveen asti. Suurin vaikutus on kiintoaineella, joka kulkeutuu vähitellen alaspäin tulvien mukana. Rikkajoessa ja sen alapuoli- sessa Näläntöjärvessä on havaittavissa pitkäaikaisen hajakuormituksen aiheuttamat muutokset, kuten Rikkajokeen kasautunut hiekka ja muu kiin- toaine sekä Näläntöjärven täyttyminen ja umpeenkasvu. Näläntöjärven tila on huono, siinä on esiintynyt kalakuolemia eikä järveen ole voitu tehdä ka- lanistutuksia. Rikkajoessa erityisesti kiintoaines heikentää kalojen ja ravun lisääntymismahdollisuuksia. Näiden vesistöjen tilaa tulisi parantaa ja ensi-
sijaisena toimenpiteenä on valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähen- täminen. Rikkajoen valuma-alueella on toiminnassa kolme turvesuota, joille on myönnetty ympäristölupa ja uusia lupahakemuksia on vireillä tämä ha- kemus mukaan lukien kolmelle turvesuolle. Näiden toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa on pyritty vähentämään toimenpiteillä, joita on ra- hoitettu luvissa määrätyillä kalatalousmaksuilla.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, ettei ole estettä luvan myöntä- miseen Ahmonsuon turvetuotantoon. Turvetuotannon aiheuttama kalata- loudellinen haitta on kompensoitava vuosittain työvoima- ja elinkeinokes- kukselle maksettavalla 100 euron suuruisella kalatalousmaksulla, joka käy- tetään Rikkajoen yläosan kalataloudellisen tilan parantamiseen. Toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin on tarkkailtava työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Rikkajoen valuma-alueella toimivilla turvesoilla on kalatalousvaikutuksista yhteistarkkailu, joten Ahmonsuon tarkkailu on liitettävä samaan yhteistarkkailuohjelmaan.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Ahmonsuon turvetuotan- nosta aiheutuva kalataloushaittaa voidaan vähentää kalatalousmaksun avulla. Samalla alueella toimiville turvesoille määrättyä kalatalousmaksua on käytetty Rikkajoen kalanistutuksiin sekä Rikkajoen ja Näläntöjärven pienimuotoisiin kunnostuksiin. Rikkajokeen tehtyjen taimenen pienpoikasis- tutusten tuloksena on havaittu taimenen heikkoa luontaista lisääntymistä.
4. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut yhtyvänsä Pohjois-Savon työ- voima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitettyyn.
5. Siikalatvan ympäristöpalvelut
Siikalatvan ympäristöpalvelut on todennut, että Ahmonsuolle suunniteltu turvetuotantoalue on suurimmalta osaltaan luonnontilaista suota. Turvetuo- tantoa ei tulisi suunnata luonnontilaisille alueille. Ahmonsuon kuormitus kohdistuu Rikkajokeen ja Näläntöjärveen, jotka ovat runsasravinteisia ve- sistöjä. Näläntöjärvi kärsii rehevöitymisongelmista.
Jos Ahmonsuolle myönnetään ympäristölupa, käyttö-, päästö- ja vesistö- tarkkailu on toteutettava Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ympäristö- keskusten hyväksymällä tavalla.
Tuotannossa havaituista häiriötilanteista, joissa aiheutuu tai uhkaa aiheu- tua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämi- seksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumista tulee ilmoittaa välittömästi alueellisille ympäristökeskuksille ja paikalliselle ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
6. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä
Kuntayhtymä on vaatinut, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon, että Näläntöjärvi on rehevä ja matala järvi, joka kuuluu vuosien 2000–2003 ve- denlaatutietojen perusteella käyttökelpoisuusluokkaan välttävä. Ympäris- töhallinnon Hertta-tietojärjestelmän tietojen perusteella järven vedenlaatu on vuosina 2005 ja 2006 ollut huonompi aikaisempaan verrattuna. Levien määrää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus on ollut 120 ja 260 µg/l ja pintave- den kokonaisfosforipitoisuus on ollut kesäisin 150 ja 170 µg/l. Järven alus- vedessä on ollut lopputalvesta happivajetta.
Näläntöjärveen tulevaa kuormitusta tulee vähentää nykyisestä järven ve- denlaadun heikkenemisen estämiseksi. Tavoitteena on, että järven veden- laatu paranee nykyisestä. Näläntöjärven valuma-alueella on jo nykyisin runsaasti tuotannossa olevia turvetuotantoalueita ja sinne suunnitellaan uusien alueiden tuotantoon ottamista. Jos Ahmonsuon turvetuotantoalueel- le myönnetään ympäristölupa, vaarana on, että Ahmonsuolta tuleva vesis- tökuormitus yhdessä Näläntöjärven valuma-alueella jo tuotannossa olevilta ja tulevaisuudessa tuotantoon otettavilta alueilta tulevan kuormituksen kanssa aiheuttaa järven vedenlaadun heikkenemisen nykyisestä. Ahmon- suolta tulevalla vesistökuormituksella on siten vaikutusta Näläntöjärven vedenlaatuun siitä huolimatta, että alue sijaitsee melko kaukana Näläntö- järvestä.
Hakemusta tulisi täydentää selvityksellä, jossa otetaan huomioon sekä va- luma-alueella tuotannossa jo olevat että sinne suunnitellut turvetuotanto- alueet. Vasta selvityksen perusteella voidaan luotettavasti arvioida, onko edellytyksiä myöntää lupa Ahmonsuon turvetuotantoalueelle. Vaasan hal- linto-oikeus on 17.11.2006 antamassaan päätöksessä edellyttänyt vastaa- vanlaisen selvityksen laatimista Kotisuon turvetuotantoalueen ympäristölu- pa-asiassa. Päätöksessä edellytettiin, että tuotanto tulee porrastaa niin, etteivät yksittäisten tuotantoalueiden yhteenlasketut päästöt yhdessä muun kuormituksen kanssa ylitä valuma-alueen vastaanottavien vesistöjen sieto- kykyä.
Jos lupa edellä mainitun selvityksen perusteella voidaan myöntää, lupa- määräyksillä tulee silloinkin varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu Ahmon- suon alapuolisen vesistön vedenlaadun heikkenemistä. Kuivatusvesien käsittelymenetelmien tulee olla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukai- sia.
Alueelle tulee rakentaa suunniteltua useampia virtaamansäätöpatoja. Kos- ka veden tasaista jakautumista kahteen rinnakkaiseen laskeutusaltaaseen on hankala toteuttaa, olisi parempi, että alueella olisi kaksi erillistä laskeu- tusallasta kuin kaksi rinnakkaista laskeutusallasta. Pintavalutuskentän tu- lee olla toiminnassa ympärivuotisesti tai vaihtoehtoisesti kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti jollain muulla vähintään yhtä tehokkaalla me- netelmällä. Vesien tehokas ympärivuotinen käsittely on tarpeen, koska tur- vetuotannon vesistökuormituksesta suuri osa voi tulla muuna aikana kuin tuotantoaikana, erityisesti lopputalvesta lumien sulamisen aikaan tai alku- talvesta rankkasateiden aikaan. Toiminnassa tulee muutoinkin kaikin ta- voin huolehtia siitä, että päästöt vesistöön ovat mahdollisimman pienet.
Ahonsuon turvetuotanto ei vaikuta haitallisesti Vieremän kunnan puolella sijaitseviin Natura 2000 -alueiden suojeltaviin luonnonarvoihin, koska Natu- ra 2000 -alueet sijaitsevat riittävän etäällä Ahmonsuolta.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on 3.9.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vas- tine lausuntojen johdosta.
Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa:
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa tarkoitettu Näläntöjärven omasta lähivaluma-alueestaan johtuvaksi katsottu tilan heikentyminen voi hyvin todennäköisesti olla ja varmaankin on tilapäistä, koska lähivaluma- alueen muussa maankäytössä ei ole tapahtunut muutosta. Muutos mitä il-
