YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 10/09/2
Dnro Psy-2008-y-28
Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2009
ASIA Lampsisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kajaani HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3
Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 3
Yleiskuvaus toiminnasta ... 3
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön ... 4
Pöly, melu ja liikenne ... 5
Varastointi ja jätteet ... 6
Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen ... 6
Tuotantoalueen nykytila... 6
Asutus, ympäristön maankäyttö ja elinkeinot... 7
Suojelukohteet ja pohjavesialueet ... 8
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset ... 8
Vesistö ja vedenlaatu... 8
Vaikutukset vedenlaatuun ja veden käyttökelpoisuuteen ... 9
Kalasto ja kalastus... 9
Ympäristöriskit ... 10
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 10
Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset... 11
Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ... 11
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Hakemuksen täydennykset... 12
Hakemuksesta tiedottaminen... 12
Lausunnot ... 12
Hakijan vastine... 16
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 18
Ympäristöluparatkaisu ... 18
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ... 18
Lupamääräykset ... 18
Päästöt vesiin ... 18
Päästöt ilmaan ja melu ... 19
Varastointi ja jätteet ... 19
Häiriö- ja poikkeustilanteet... 20
Tarkkailut ... 20
Kunnossapitovelvoite... 20
Kalatalousmaksu ... 21
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 21
Korvaukset ... 21
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen ... 21
Luvan voimassaolo ... 21
Lupamääräysten tarkistaminen... 22
RATKAISUN PERUSTELUT... 22
Luvan myöntämisen edellytykset ... 22
Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 22
Lupamääräysten perustelut ... 23
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 24
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 25
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 25
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 25
KÄSITTELYMAKSU... 26U Ratkaisu ... 26
Perustelut... 26
Oikeusohje ... 26
MUUTOKSENHAKU ... 27
HAKEMUS
Vapo Oy on 21.2.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lampsisuon 65,4 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa.
Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee noin 2,5 km Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylästä kaakkoon.
Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimat- ta.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
T o i mi n ta a k os k ev a t l uv a t j a al u ee n k a av o i tu s ti lan n e
Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa kos- kevia lupia. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistukses- sa.
Lampsisuon alue kuuluu Kainuun 3. seutukaavaan, jossa suo on varattu turvetuotantoalueeksi. Lampsisuon eteläpuolella on Vapo Oy:n Luesuon turvetuotantoalue ja sen länsipuolella yksityinen Vaivaissuon turvetuotan- toalue. Kainuun seutukaavan korvaava maakuntakaava on 17.5.2007 hy- väksytty maakuntavaltuustossa, mutta kaavaa ei ole vielä vahvistettu. Sii- hen ei ole Lampsisuon osalta tehty aluevarauksia. Suon eteläpuolella noin 6 km:n etäisyydellä sijaitsee Otannevan Natura 2000 -alue.
T o i mi n ta
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Lampsisuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotan- toala on 61,8 ha, sekä kahdesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 3,6 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turveva- rastojen paikkoja vaihdellaan.
Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloite- taan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kun- toonpanovaihe kestää 1–3 ja tuotantovaihe 15–25 vuotta. Turvetuotanto päättyy suunnilleen vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovai- heeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon.
Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla.
Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesien-
suojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotanto- kuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeetto- man kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa.
Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä tai mekaanisella ko- koojavaunulla. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 30 000 m3 jyrsinpolt- toturvetta. Alueella olevan turpeen energiasisältö on noin 460 000 MWh.
Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheami- nen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta.
Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittä- jät. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Haapavedellä, Kajaanissa ja Ou- lussa sijaitsevat voimalaitokset. Palaturve toimitetaan lähiseudun lämpölai- toksille. Ympäristöturvetta menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompos- tointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.
Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodos- tavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymises- tä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesien- suojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuo- toina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
V e s ie n k äs i t te l y j a p ä ä st ö t ve s is t öö n
Lampsisuon puhdistetut vedet johdetaan laskuojan kautta Oulujärven Är- jänselän Käkilahteen laskevaan Vuolijokeen.
Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidätti- met ja kolme pintapuomein varustettua laskeutusallasta sekä sulan maan aikainen pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaista 1–2 ja 3 vedet johdetaan pumppausaltaaseen, josta vedet pumpataan paineputkessa pintavalutus- kentälle.
Silloin kun pumppausta pintavalutuskentälle ei voida tehdä veden jäätymi- sen vuoksi, koko tuotantoalueen vedet johdetaan kolmen virtaamansäätö- padon ja kolmen laskeutusaltaan kautta vesistöön. Kajaanin seudun turve- tuotantoalueilla pintavalutus on hakijan mukaan ollut käytössä keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Virtaamansäätölevyt asenne- taan paikalleen patoihin silloin, kun pumppaus pintavalutuskentälle lopete- taan. Kun pumppaus voidaan aloittaa keväällä, otetaan virtaamansäätöle- vyt pois padoista. Virtaamansäätöpatojen eteen tehdään lietealtaat, jotka tarvittaessa puhdistetaan.
Laskeutusaltaiden 1 ja 2 (pariallas) valuma-alue on 28 ha, mitoitusvirtaama 84 l/s, leveys 12,9 m ja pituus 47 m. Laskeutusaltaan 3 valuma-alue on 12 ha, mitoitusvirtaama 36 l/s, leveys 11,1 m ja pituus 36 m.
Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,5 ha ja valuma-alue 65,4 ha. Kentän pin- ta-ala on 3,8 % valuma-alueestaan. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Nykyisellään metsäojat ovat hyvin um- peenkasvaneita. Pintavalutuskenttä pengerretään. Pintavalutuskentän ala- kulmaan asennetaan mittapato, jonka kautta vedet purkautuvat laskuojaan.
Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakemuksen mukaan parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa (BAT).
Lampsisuon alueesta on 58,8 ha metsäojitettu ja ojittamatonta suota on 6,6 ha. Hankealueen nykyistä kuormitusta voidaan arvioida käyttäen luon- nonhuuhtoutuma-arvoja: kiintoaine 2 mg/l, CODMn 18 mg/l, typpi 500 µg/l ja fosfori 20 µg/l. Metsäojitetun alueen kuormitusta voidaan arvioida met- säojitettujen suoalueiden vedenlaatutietojen perusteella. Etelä-Suomessa metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden vedenlaatu (mediaanipitoi- suudet) on Saukkosen ja Kortelaisen (1995) tutkimuksen mukaan seuraa- va: kiintoaine 3,9 mg/l, CODMn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l (Metsäntutkimuslaitos 2002).
Mainitun vedenlaadun perusteella keskimääräisen valunnan 1 mm/vrk (va- luma noin 12 l/s km2) mukaan laskien Lampsisuon hankealueelta (65,4 ha) huuhtoutuu nykytilanteessa noin 887 kg/v kiintoainetta, 6,3 kg/v fosforia ja 158 kg/v typpeä.
Lampsisuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus vesistöön on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen soiden vuosien 2001–2006 tarkkailuaineiston perusteella.
Lampsisuon (65,4 ha) kuntoonpanovaiheen bruttopäästöt ovat noin 1 075 kg/v kiintoainetta, 17 kg/v fosforia ja 642 kg/v typpeä sekä netto- päästöt noin 738 kg/v kiintoainetta, 12 kg/v fosforia ja 572 kg/v typpeä.
Tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat noin 1 127 kg/v kiintoainetta, 9 kg/v fosforia ja 284 kg/v typpeä sekä nettopäästöt noin 630 kg/v kiintoainetta, 5 kg/v fosforia ja 146 kg/v typpeä.
Pö l y, m e lu ja li ik e nn e
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu- päästöjä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen si- jaan keskittyy talvikauteen. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikut- tavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sää- oloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuo- tanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi.
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi- vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maata- louden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokonei- den lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista ää- nistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka–
huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus
(30 000 m3) vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimite- taan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä Otanmäentielle ja siitä kantatietä 28 joko Haapavedelle tai Kajaaniin tai Otanmäentieltä kantatietä 22 Ouluun. Työmaatien varteen ei sijoitu asutus- ta.
Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden.
V a r a s to int i ja j ä tt ee t
Lampsisuolla ei ole omaa erillistä tukikohta-aluetta eikä jätteenkeräilypaik- kaa, vaan polttoaineiden varastointi ja jätteiden keräily järjestetään vierei- sen Luesuon turvetuotantoalueen tukikohta-alueella. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja ne on valittu siten, et- tä aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjave- teen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 29 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 200 l ja muita voiteluaineita noin 45 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta- alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokau- den päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1 600 kg.
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 200 l, kiinteää öljyjätettä 33 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 1 m3, aumamuovia 1 600 kg ja rautaromua 130 kg. Ura- koitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrit- täjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toi- mituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Me- talliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit ke- rätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla.
Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo- tantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upo- tetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimi- koiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojastoista kunnossapitotarkoituk- sessa nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena.
T o i mi n ta -a l ue e n ym p ä r is t ö j a to im i nn a n v ai k ut u k se t s iih e n
T u o ta n toa l ue e n n yk yt i l a
Lampsisuo on lähes kokonaan ojitettua puustoista rämettä. Ojittamatonta aluetta on vain pohjoisosassa. Suunnitelmaan sisältyy ojittamatonta suota 6,6 ha ja ojitettua 58,8 ha.
Alueelta ei vuonna 2005 tehdyssä kasvillisuus ja linnustoselvityksessä ta- vattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja ja luontokohteita ei- kä myös uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Lampsisuo on linnustoarvoltaan
vähäinen ja suurin osa alueella tavatuista lajeista on metsälajeja. EU:n di- rektiivilintulajeista Lampsisuolla tavattiin teeri.
Lampsisuon kasvillisuuskartoituksessa ei havaittu luonnonsuojelulain tai -asetuksen perusteella suojeltuja kasvilajeja tai luontotyyppejä. Alueella ei esiinny uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia kasvilajeja. Suomen eri- tyisvastuulajeista alueen rimpinevarämeillä esiintyy harvakseltaan vaa- leasaraa.
Lampsisuon ojitetulla osalla vallitsevat suotyypit ovat isovarpuräme, vai- vaiskoivuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsiräme ja variksenmarjarahkaräme.
Ojittamattomalla alueella on keskiravinteista ruopparimpinevaa, karua kal- vakkanevaa ja variksenmarjarahkarämettä.
Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen 1 lajeista Lampsisuolla tehdyssä linnustokartoituksessa tavattiin teeri ja edustavaa elinympäristöä ilmentä- vistä lajeista pohjansirkku. Alueella ei tavattu luonnonsuojelulaissa tai -asetuksessa uhanalaiseksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjä lintu- lajeja eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja rauhoitettujen lintujen suojel- tuja pesäpuita. Lampsisuon linnustollinen arvo on vähäinen.
Lampsisuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistu- vat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeit- teettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu Vuolijoki–Otanmäki -maantien varteen. Lampsisuon maisemalliset arvot ovat nykyisellään vähäiset ja tur- vetuotannon aloittaminen ei aiheuta maisemallisten arvojen heikentymistä.
Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu muutos.
A s u t us , ym p ä r is t ön m aa nk äyt t ö j a el in k ei n o t
Lampsisuon lähialueella ei ole rakennettuja kiinteistöjä. Lähin kiinteistö si- jaitsee 640 metrin etäisyydellä koillisessa seututien nro 879 tuntumassa.
Lampsisuon pohjoispuolella lähimmillään 150 metrin etäisyydellä sijaitsee Vuolijoen Turve Oy:n toiminnassa oleva tuotantoalue. Lampsisuon lähiym- päristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Pohjois- ja länsipuolella Lampsisuo rajoittuu osittain viljelysmaihin. Hankealueen tuntumassa, lä- himmillään 125 metrin etäisyydellä virtaa Vuolijoki.
Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistys- alueita. Rimpinevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kun- nostustöiden johdosta. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen.
Tuotantoalueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismah- dollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy.
Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. Turvetuotantoalu- eilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri ja vesilinnut.
Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Lampsisuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita. Lisäksi toiminnasta syntyy välillisiä työpaikkoja.
S u o je l uko h t ee t j a p o h ja ve s ia l ue e t
Lampsisuon lähiympäristössä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on 6 km:n päässä han- kealueesta etelään sijaitsevan 57,2 ha:n laajuisen Otannevan Natura 2000 -alue (FI1200921), joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Pitkien etäi- syyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueen luonnonarvoi- hin.
Lampsisuon läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä, puroja tai alle hehtaarin suuruisia lampia. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei myöskään sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohja- vesialueisiin.
P ö l yn , m el u n j a l ii ke n t ee n v ai k u tu ks e t
Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta tai vesistöjä, joihin turvepö- lyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Ympäröiville metsä- ja viljelymaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Työmaatien varteen ei sijoitu asu- tusta.
V e s is t ö j a v ed e nl a at u
Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Lampsisuo sijaitsee Oulu- joen vesistöalueen (59) Vuolijoen valuma-alueen (59.39) Vuolijoen alaosan alueella (59.391). Vuolijoen valuma-alueen pinta-ala on 297,06 km2 ja jär- visyys 1,04 %. Vuolijoen alaosan alueen pinta-ala on 77,11 km2 ja järvi- syys 0 %. Lampsisuon purkuojan kohdalla Vuolijoen valuma-alue on noin 192 km2. Hankealueen valuma-alueen osuus Vuolijoen alaosan valuma- alueesta on 0,8 % ja Vuolijoen valuma-alueesta 0,2 %.
Lampsisuon vedet johdetaan 125 metrin pituista purkuojaa Vuolijokeen, jo- ka laskee Oulujärven Käkilahteen 6,7 km:n päässä hankealueesta.
Lampsisuon purkuojan kohdalla Vuolijoen keskialivirtaama on 0,04 m3/s, keskivirtaama 1,8 m3/s ja keskiylivirtaama 38,5 m3/s ja laskussa Oulujär- veen Vuolijoen keskialivirtaama on 0,1 m3/s, keskivirtaama 2,8 m3/s ja kes- kiylivirtaama 59,5 m3/s. Talvella purkuojan kohdalla Vuolijoen keskivirtaa- ma on 0,3 m3/s ja laskussa Oulujärveen 0,5 m3/s. Kesällä purkuojan koh- dalla Vuolijoen keskivirtaama on 1,0 m3/s ja laskussa Oulujärveen 1,6 m3/s.
Vuolijoen valuma-alueella maankäyttö on metsätalouspainotteista ja maa- talous on keskittynyt Vuolijoen alaosan alueelle.
Turvetuotantoa Vuolijoen valuma-alueella on 349 ha, josta Vuolijoen ala- osan alueella on 271 ha. Vuolijoen valuma-alueen alaosalla vuonna 2007 Vapo Oy:n Luesuolla oli turvetuotannossa 156 ha ja muilla tuottajilla yh- teensä 115 ha. Luesuolta oli tuolloin poistunut turvetuotannosta 99 ha.
Ympäristöhallinnon vesien käyttökelpoisuusluokituksessa Vuolijoen yläosa kuuluu luokkaan tyydyttävä ja alaosa Lampsisuon kohdalla luokkaan vält- tävä. Oulujärvi kuuluu luokkaan hyvä.
Lampsisuon purkuojan vesi on ennakkotarkkailutulosten perusteella rauta- ja humuspitoista sekä ravinteikasta. Purkuojan vesi oli kesällä 2005 heik- kolaatuista ja siinä oli fosforia, typpeä ja rautaa erittäin runsaasti.
Vuolijoen vesi on hapanta ja humuksen ruskeaksi värjäämää. Keskimää- räisten ravinnepitoisuuksien perusteella Vuolijoki on rehevä. Vuosien 2001–2006 vedenlaatutarkkailun perusteella Vuolijoen vesi on Lampsisuon alapuolella tummempaa ja ravinteita on enemmän kuin Lampsisuon ylä- puolella. Vuolijoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia verrattaessa vuosien 1962–2000 ja 2001–2006 tarkkailujaksojen tuloksia.
Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkai- luun kuuluvan Vuolijoen alaosan Tupalankosken pohjaeläintarkkailun mu- kaan pohjaeläimistön perusteella laskettu likaantumisindeksin ASPT-arvo vuonna 2006 oli 5,97, mikä viittaa hyvään vedenlaatuun, kun mittarina käy- tetään pohjaeläimistön taksonikoostumusta. Syyskesällä otetussa näyt- teessä potkuhaavinäytteiden yksilömäärästä (2 100 kpl) lähes puolet oli vesipunkkeja ja noin kolmannes surviaissääsken toukkia.
V a i ku t uk se t ve de n la a t uu n j a v e d en k äyt t ö k e l p oi s u ut ee n
Laskennallisen arvion perusteella Lampsisuon turvetuotantoalueen kuormi- tuksen vaikutukset Vuolijoen vedenlaatuun ovat vähäiset.
Keskimääräinen pitoisuuslisä vuositasolla Vuolijoessa Lampsisuon pur- kuojan kohdalla on kunnostusvaiheen aikana 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,2 µg/l fosforia ja 10 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat
Pitoisuuslisät ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormi- tus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.
Vuosina 2003–2007 Vuolijokeen tuleva turvetuotannon kokonaisfosfori- kuormitus on ollut keskimäärin 33 kg/v ja kokonaistyppikuormitus 1 520 kg/v. Lampsisuo lisäisi turvetuotannon kokonaisfosforikuormitusta kuntoonpanoaikana 36 % ja tuotantoaikana 15 %. Turvetuotannon koko- naistyppikuormitus kasvaisi kuntoonpanoaikana 38 % ja tuotantoaikana 11 %.
Vuolijoen valuma-alueelta Oulujärven Käkilahteen kohdistuva kokonaisfos- forikuormitus on noin 2 610 kg/v ja kokonaistyppikuormitus noin 62 680 kg/v. Lampsisuon turvetuotannon kokonaisfosforikuormitus kun- toonpanovaiheessa olisi 0,5 % ja tuotantovaiheessa 0,2 % Vuolijoen valu- ma-alueen kokonaisfosforikuormituksesta. Lampsisuon turvetuotannon ko- konaistyppikuormitus olisi vastaavasti kuntoonpanoaikana 0,9 % ja tuotan- toaikana 0,2 % Vuolijoen valuma-alueen kokonaistyppikuormituksesta.
Vuolijoen vettä ei käytetä talousvetenä eikä Lampsisuon turvetuotantotoi- minnalla ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön.
Vuolijoen rannoilla Lampsisuon läheisyydessä ei ole ranta-asutusta, mutta alajuoksulla noin 3 km:n päässä hankealueesta Vuolijoen taajaman tuntu- massa on ranta-asutusta. Lampsisuon Vuolijokeen kohdistuvat vesistövai- kutukset jäävät niin vähäisiksi, ettei rantakiinteistöjen käytölle aiheudu kor- vattavaa virkistyskäyttöhaittaa.
K a l a st o ja ka l as t us
Vuolijoessa lisääntyvät vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävät ke- vätkutuiset kalat kuten hauki, ahven ja särkikalat, joiden kantoihin hank- keen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii
kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalala- jeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy joessa luontaisesti.
Kuormituksen aiheuttamat kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilai- sina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Ka- lastushaittoja on esiintynyt Vuolijoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Lampsisuon turvetuotannon kuormitusta.
Lampsisuon turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus alapuolisessa Vuolijoessa on vähäinen eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä maa- ja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen kuormituksesta.
Lampsisuon vesistövaikutus on vähäinen, mutta Vuolijokeen kohdistuvat vesistökuormituksien yhteisvaikutukset ylittävät kompensaatiotason. Kom- pensaatio voidaan toteuttaa kalatalousmaksuna.
Y m p ä ri s tö r i s ki t
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nime- tään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon al- kusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueel- la on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja en- siapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuk- sia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitus- ten avulla.
Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelas- tusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväk- syvät työmaan palosuojeluvalmiuden.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk- siin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudate- taan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.
Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus.
T o i mi nn an ja se n va i ku t us t en t a rk ka i lu
Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnois- ta ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojituk- set, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan koh- distuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista pinta- ja poh- javesiin sekä kalatalouteen.
Hakemukseen on liitetty esitys Lampsisuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Vuolijoen valuma-alueen ympäristö- luvan saaneet turvetuotantoalueet kuuluvat Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman piiriin.
Tarkkailuohjelma sisältää myös pohjaeläin- ja kalataloustarkkailua, johon myös Lampsisuo liitetään. Ohjelman seuraava pohjaeläin- ja kalatalous- tarkkailuvuosi on 2011. Hakemuksen mukaan pöly- ja melutarkkailulle ei ole tarvetta.
V a h in k oj a e s tä vä t to i m en pi t ee t ja k o r va u k se t
Hakemuksessa on arvioitu Lampsisuon kalatalousmaksun suuruutta vie- reisen Luesuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen perusteella.
Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 63/03/2 määrännyt Vuolijoen valuma-alueella sijaitsevan Luesuon 183 ha:n suuruisen turvetuotanto- alueen vesistöpäästöistä Vuolijoen kalastolle aiheutuvien haittojen kom- pensoimiseksi maksettavaksi 350 euron suuruisen vuotuisen kalatalous- maksun (1,9 euroa/ha). Lampsisuon vesien käsittely toteutetaan sulan maan aikana toimivalla pintavalutuskentällä. Lampsisuon samanlainen ve- siensuojelutaso ja pinta-ala (65,4 ha) huomioon ottaen hakija on arvioinut vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 125 euroa.
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai muuta kompensoitavaa vahinkoa.
P e r u s te e t t o im in n an al o it t am i s el le mu u t ok s enh a u st a h uo l i ma t ta
Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä va- kuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta.
Lampsisuon hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksessa ja se, että nykyiset 1970- ja 1980-luvuilla käyttöön otetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempia suurempia. Nos- tomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan laajuudesta, koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan enintään 15 cm:n turvekerros.
Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alen- tuessa useimmiten heikkenee. Tuotantoalueiden kulumisesta johtuen tuo- tantoala pienenee ja tuotannon tehokkuus huononee.
Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienenemistä sekä tuotannon tehok- kuuden alenemista vastaan on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta ky- syntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen moninaisiin käyttö- tarkoituksiin ja -tarpeisiin. Pelkästään vuodelle 2007 tuo tarve on tarkoitta- nut ympäristöluvan hakemista noin 2 300 ha:n tuotantoalalle ja sen tuotan- tokäyttöön saamista vuosikymmenen taitteessa. Tuohon joukkoon kuuluu myös Lampsisuon hakemus. Ottaen huomioon kuntoonpanoon menevä ai- ka kaikki edellä tarkoitetut hankkeet ovat ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetulla tavalla kiireellisiä.
Mikäli luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristöä ennalleen, kysymys on ojituksen ja mahdollisesti käyn- nistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesi- oikeuksien päätöksissä (muun muassa Utajärvellä sijaitseva Isosuo, Poh- jois-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden riita-asiassa antama ratkaisu) tuotantoalueen kuormituksen on todettu alenevan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Sama arvio likimää- rin toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettami- sesta. Esitetty 5 000 euron vakuus on riittävä kattamaan mainitun ajan ve- sien ympärivuotisen pumppauksen kustannukset pintavalutuksen osalta ja kunnossapidon kustannukset.
Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä oleva tuotantoala vähenee valuma- alueella poistuman ollessa vuonna 2006 209 ha. Haetun luvan myöntämi- selle on siis perusteltu syy.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
H a k e mu ks e n t ä yd e n n yk s e t
Hakija on 31.3.2008 täydentänyt hakemusta Vuolijokeen ja Oulujärven Kä- kilahteen muualta kuin Lampsisuolta tulevaa kuormitusta ja pintavalutuk- sen käyttöaikaa koskevalla selvityksellä sekä toiminnanaloittamislupaa koskevilla lisäperusteluilla.
Hakija on 10.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimai- den ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.
H a k e mu ks e s ta ti edo t t am i nen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa 18.4.–19.5.2008 sekä erityistiedoksiantona asian- osaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 18.4.2008 Kainuun Sa- nomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kai- nuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kajaanin kaupungilta sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu-, ter- veydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että uudessa vahvistamattomassa maakun- takaavassa Kainuun aluetta koskee suunnittelumääräys, jossa edellyte- tään, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen ai- heuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Lampsisuo sijaitsee maakuntakaavaehdotuk- sen alueella, jota koskee lisämääräys, jossa edellytetään, että turvetuotan- non suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonais- kuormitusta pyritään vähentämään. Ympäristökeskus on katsonut, että Vuolijoen valuma-alueella uusia turvetuotantoalueita voidaan maakunta- kaavamääräysten perusteella ottaa käyttöön vain sillä edellytyksellä, ettei niiden aiheuttama kokonaiskuormitus kasva.
Luontoselvityksistä ympäristökeskus on todennut, että ne on tehty suunni- teltua tuotantoaluetta suppeammalla alueella. Sekä kasvillisuus- että lin- nustoselvityksen kattama alue on kaksiosainen. Lupahakemuksessa on esitetty otettavaksi tuotantoon myös kartoituksen ulkopuolelle jääviä aluei- ta. Lupahakemuksessa tai luontoselvityksessä ei ole perusteltu keskim- mäisen osa-alueen jättämistä selvityksen ulkopuolelle. Ilmakuvien ja ole- massa olevien tietojen perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että kartoi- tusalueiden välinen alue on pääosin ojitettua puustoista suota.
Suokasvillisuusselvitys on laadittu asiantuntevasti. Lista alueella havaituis- ta kasvilajeista puuttuu, mutta kuviotiedoissa on tuotu esille valtalajit ja luonnonsuojelulain perusteella huomioon otettavien kasvilajien havainnot tai niiden puuttuminen. Uhanalaisiin suotyyppeihin ja muihin luonnon mo- nimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden esiintymiseen on kiinnitet- ty huomiota.
Linnuston osalta ei ole selvitetty alueen arvoa muutonaikaisena levähdys- alueena eikä perusteluita muuttolintulaskennan tekemättä jättämiselle.
Linnustoselvityksen perusteella alueen merkitys pesimälinnuston kannalta on vähäinen. Kasvillisuusselvityksessä esitetyt kuvaukset biotoopeista se- kä ojittamattomien avosuoalueiden pieni koko tukevat tätä käsitystä. Ym- päristökeskuksella ei ole tiedossa sellaisia seikkoja, joiden perusteella alueella voitaisiin olettaa olevan erityistä merkitystä muuttavalle linnustolle.
Lähiseudulla on useita kohteita, joilla on merkitystä muutonaikaisina le- vähdysalueina esimerkiksi Oulujärven lahdet ja Otanmäen lintuvesiallas.
Luontoselvitysten kattamalla alueella ei ole havaittu lainsäädännön nojalla suojeltavia kasvilajeja tai luontotyyppejä. Esitettyjen tietojen perusteella on todennäköistä, että sellaisia ei myöskään esiinny kartoitusalueen ulkopuo- lisella alueella. Luontoselvityksen puutteena voidaan pitää sitä, ettei luon- todirektiivin tiukkaa suojelua vaativien eläinlajien (luontodirektiivin liite IV a) mahdollista esiintymistä tai kyseisille lajeille sopivien elinympäristöjen esiintymistä alueella ole selvitetty.
Valuma-alueen vedenlaatu ja arvio kuormituksen vaikutuksista
Hakemuksessa esitetystä Lampsisuon kuormitusarviosta ympäristökeskus on todennut, että siinä on käytetty tuotantoon suunniteltua pinta-alaa eikä hankealueen kokonaispinta-alaa, joka pintavalutuskenttä mukaan lukien on karttatarkastelun perusteella noin 83 hehtaaria. Hakemuksessa ei ole esi- tetty kuormitusta eri vuodenaikoina tai eri virtaamatilanteissa. Toiminnan kuormitusvaikutukset voivat näkyä alapuolisella Vuolijoen jokiosuudella hetkellisesti huomattavasti selvemmin kesäkauden aikana kuin mitä esite- tyn vuosikuormitusarvion perusteella voisi olettaa.
Vuolijoen alaosan vedenlaatu on huonontunut. Valuma-alueen runsaat tur- vemaat antavat leimansa Vuolijoen vedenlaadulle, mutta ihmisen toiminnot ovat sitä myös voimakkaasti muuttaneet viime vuosikymmeninä.
Vesienhoitosuunnittelussa tehdyn luokittelun perusteella Vuolijoen ekolo- ginen tila on tyydyttävä–hyvä. Sekä Tupalankoskesta määritetty pohja- eläinaineisto että Vuolijoesta analysoitu veden kokonaisfosforipitoisuus osoittavat luokittelussa tyydyttävää ekologista tilaa. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen koko Vuolijoen alueella ei näin ollen puolla uusien kuormi- tuslähteiden käyttöönottoa.
Vesienkäsittelyrakenteet
Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesienkäsittely- ratkaisut eivät vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaati- muksia. Karttatarkastelun perusteella pintavalutuskenttä olisi mahdollista perustaa alueella sijaitsevalle luonnontilaiselle osalle.
Hakemuksessa ei ole perusteltu pintavalutuskentän sijaintipaikan valintaa eikä sitä, miksi pintavalutuskentän käyttöä ei esitetä ympärivuotiseksi. Ha-
kemuksesta ei ilmene, miten pintavalutuskentän ojat tukitaan. Ojitetun alueen käytössä pintavalutukseen on lähes aina epävarmuustekijöitä.
Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee selvittää pintavalutusken- tän sijoitusmahdollisuutta suon luonnontilaiselle osalle, pintavalutuskentän ympärivuotista käyttöä sekä esittää vesienkäsittelyrakenteiden mitoitukset eristysojien rajaamien pinta-alojen mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteiden mitoitusperusteena on hakemuksessa käytetty tuotantoon suunniteltua pinta-alaa eli 65,4 hehtaaria.
Jätehuolto
Hakemuksen mukaan tuotantoalueen polttoaineiden varastointi ja jätehuol- to hoidetaan viereisen Luesuon turvetuotantoalueen tukikohta-alueella.
Ympäristökeskus on todennut jätehuollon ja polttoaineiden varastoinnin osalta, että näiden toimintojen valvonta toteutetaan Luesuon valvonnan yh- teydessä. Muutoin jätehuolto tulee toteuttaa Kajaanin kaupungin jätehuol- tomääräysten mukaisesti.
Tarkkailu
Lampsisuon tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyn tarkkai- luohjelman mukaisesti. Mikäli ympäristöluvassa annetaan määräykset pin- tavalutuskentän ympärivuotisesta käytöstä, tulee päästötarkkailunäytteet ottaa tarkkailuvuosina myös talvikautena.
Luvan myöntämisen edellytykset, luvan voimassaolo ja toiminnan aloitta- minen
Ympäristökeskus on katsonut, että Lampsisuon turvetuotantoalueen lu- vanmyöntämisedellytykset täyttyvät, kun otetaan huomioon edellä mainitut ympäristökeskuksen vaatimukset. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviranomaiselle vuoden 2018 loppuun mennessä.
Ympäristökeskus on katsonut, ettei Lampsisuon turvetuotannon valmiste- lussa ole edellytyksiä toiminnan aloittamiseen ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti, koska hankkeen kuormitus on suurimmillaan juuri kun- nostusvaiheessa. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisek- si tulemista tekee muutoksenhaun näin ollen hyödyttömäksi. Lisäksi hake- muksessa on arvioitu, että Lampsisuon kunnostusvaihe ei kestä kuin 1–3 vuotta.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Lampsisuon kuormitukses- ta aiheutuvat laskennalliset pitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä ovat pienehköjä, mutta kuormitus kuitenkin osaltaan pitää yllä ja lisää alueella havaittavia kalataloudellisia haittoja. Pitoisuusmuutokset on ha- kemuksessa esitetty ainoastaan keskimääräisinä vuosiarvoina, jolloin vir- taamavaihteluihin liittyvät kuormituspiikit jäävät huomioimatta. Lampsisuon lisäksi Vuolijokeen laskee kuivatusvesiä viideltä muultakin turvetuotanto- alueelta sekä puhdistettuja jätevesiä Vuolijoen taajaman jätevedenpuhdis- tamolta. Kynnys kalataloudellisen kompensaation määräämiseksi on ylitty- nyt, kuten hakijakin on arvioinut. Kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan kompensoida hakemuksen mukaisesti kalatalousmaksulla tehtävin toimen- pitein, mutta hakijan esitys maksun suuruudesta on aiheutuva haitta ja ve- sistön kalataloudellinen arvo huomioon ottaen liian alhainen.
Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa toimin- nan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole mainitussa pykälässä tarkoitettu perusteltu syy aloittamisluvan myön- tämiseen. Lampsisuo on metsäojitettu, mutta sitä ei ole valmisteltu turve- tuotantokuntoon. Toiminnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajan, mikä tekisi muutoksenhaun asianomaisessa lainkoh- dassa tarkoitetulla tavalla hyödyttömäksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että edellytyksiä toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle ei ole.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myön- tää toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä.
Hakijan on maksettava kunnostustöiden aloittamisvuodesta alkaen vuotui- nen 250 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi aiheutuvien kala- taloudellisten haittojen vähentämiseen Vuolijoessa ja Käkilahdessa.
Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkei- nokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana alueella voimassa olevaa yhteistarkkailuohjelmaa.
3. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto
Lupajaosto on Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena vaati- nut, että Lampsisuon turvetuotantoalueen ympäristölupaharkinnassa ote- taan huomioon vahvistettavana olevan maakuntakaavan turvetuotannon erityisvyöhykettä (eo-tt) koskeva kaavamääräys, joka perustuu Kainuun järvien ja jokien käyttökelpoisuusluokitukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan Vuolijoen vesistöalue (59.39) kuuluu alueisiin, joilla turvetuotan- non vesistövaikutukset on otettava huomioon siten, että kokonaiskuormi- tusta pyritään vähentämään.
Vuolijoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon luokituksen mukaan vain vält- tävä, joten lisäkuormitusta ei tule sallia. Uusien tuotantoalueiden käyttöön- otto tulee tapahtua vain vanhojen tuotantoalueiden poistuman suhteessa ojitetuille suoalueilla. Vesistökuormituksen vuoksi luonnontilaista suoaluet- ta ei tule ottaa turvetuotantoon Lampsisuon alueella.
Lupaharkinnassa on otettava huomioon maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijai- sesti ojitettuja soita tai soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seu- dullisesti merkittäviä.
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta
Lausunnonantaja on vaatinut, että mikäli turvetuotantotoiminnasta aiheu- tuu asutukselle melu- tai pölyhaittoja, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Jos toiminnan aiheuttamia päästöjä voidaan tek- nisten ratkaisujen kehittymisen myötä vähentää ilman kohtuuttomia kus- tannuksia, toiminnanharjoittajan tulee ottaa myös näitä ratkaisuja käyt- töönsä.
5. Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomainen
Kaavoitusviranomainen on todennut, että Vuolijoelle laadittu rantaosayleis- kaava ei ulotu turvetuotantoalueen läheisyyteen. Kaavoittajalla ei ole huo- mauttamista hakemuksen johdosta.
H a k i ja n va s t in e
Ympäristölupavirasto on 27.5.2008 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraa- vaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakija on todennut, että ympäristökeskus on kritisoinut sitä, ettei luontodi- rektiivin liitteen IV a mukaisten tiukasti suojeltujen eläinlajien mahdollista esiintymistä tai niille sopivia elinympäristöjä ole selvitetty. Lampsisuo ei tehtyjen selvitysten mukaan pienialaisena ja metsäojitusten muuttamana ja ympäröimänä ole luonnonsuojelun kannalta erityinen alue. Hakijan eikä alueellisen ympäristökeskuksen tiedossa ole, että alueella esiintyisi luon- todirektiivin liitteen IV a mukaisten eläinlajien lisääntymis- tai levähdyspaik- koja. Luontodirektiivin liitteessä IV a mainituista eläinlajeista Lampsisuota saattavat käyttää läpikulkualueena lähinnä susi, karhu ja ilves, koska han- kealue sijoittuu näiden lajien luontaiselle levinneisyysalueelle. Hakijalla ei ole tarkempaa tietoa lajien esiintymisestä nimenomaan Lampsisuon turve- tuotantoon suunnitellulla alueella. Kyseisten lajien reviirit ovat laajoja ja vastaavaa elinympäristöä on hankealueen ympäristössä useiden kilometri- en säteellä, joten hanke ei heikennä näiden lajien suotuisan suojelun ta- soa.
Turvetuotannon kuormittava pinta-ala on varsinaiseen tuotantoon kuuluvat alueet eli tuotantokentät ja auma-alueet. Hakija on katsonut, että kuormi- tusarviot ja vesienkäsittelyrakenteiden mitoitukset ovat oikeat. Kuormi- tusarviot on tehty käyttäen tuotantoon suunnitellun alueen pinta-alaa. Ve- sienkäsittelyrakenteiden mitoituksessa otetaan huomioon tuotantoalueen ulkopuoliset alueet silloin, kun ne ovat usean hehtaarin kokoiset. Yleensä tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä voi tulla reunaojan ja eristysojan väliseltä kannakselta, joka normaalisti on 10–20 metrin levyinen. Lampsisuon tuo- tantoalueen ulkopuolista aluetta on lohkon 3 länsireunalla oleva noin heh- taarin kokoinen alue, jonka valuma ei vaikuta vesienkäsittelyrakenteisiin.
Eristysojan ja reunaojan välinen alue ei kuulu lupa-alueeseen, eikä sillä alueella tehdä pintaa irrottavia toimenpiteitä, joista aiheutuisi päästöjä ve- siin.
Karttatarkastelun perusteella Lampsisuon pintavalutuskenttä olisi mahdol- lista rakentaa hallussa olevalle ojittamattomalle suoalueelle, mutta Lamp- sisuon suonpohja laskee kohden Lampsisuon länsinurkkaa, johon on suunniteltu laskeutusaltaat ja pumppaamo. Altaiden, pumppaamon ja pin- tavalutuskentän sijoittelussa on pyritty ottamaan huomioon se, ettei isoja kokoojaojia tarvitsisi kaivaa kivennäismaahan heti alkuvaiheessa ja näin aiheuttaa turhaa kiintoainekuormitusta. Mikäli Lampsisuon vedet johdettai- siin ojittamattomalle alueelle, jouduttaisiin iso kokoojaoja kaivamaan 400–
500 metrin matkalta kivennäismaahan.
Pintavalutuskentän alue on vanhaa ojitusaluetta. Ojat ovat hyvin kasvittu- neita ja osa niistä on melko umpeen painuneita. Ilmakuvastakin on havait- tavissa, että ojalinjat näkyvät tiheämpänä puustona. Vastineeseen liitetyis- tä pintavalutuskentän alueelta otetuista valokuvista voi havaita ojien kasvit- tuneisuuden. Hakija on katsonut, että suunnitellun pintavalutuskentän alueella olevat metsäojat pystytään tukkimaan ojakatkoksilla ja näin estä- mään suorat oikovirtaukset ojissa. Ojissa tapahtuva virtaus ojakatkosten välillä ei ole haitallista kentän toimivuuden kannalta, sillä ojat ovat hyvin sammaloituneita ja kasvittuneita, mikä edistää kiintoaineen laskeutumista ja ravinteiden pidättymistä.
Hakijalla on käytännön kokemusta pintavalutuskentän rakentamisesta oji- tetulle alueelle, ja kentät ovat toimineet moitteettomasti, kun veden virtaus- suunnat on otettu huomioon ojien tukkimisessa. Ojat tukitaan ojien kaivu- mailla, jotka on läjitetty ojien viereen. Ojamaata otetaan tasaisesti penkalta ja se painellaan tiukasti ojaan 5–15 metrin matkalta, jolloin ojassa syntyvä virtaus estyy. Ojamaat siirretään ojaan niin, ettei maiden ottokohtaan synny uutta ojaa, vaan ottoalue jää vähän koholle tai tulee tasaan ympäröivään maastoon verrattuna. Kaikkia vanhoja ojien penkkoja ei tasata ojiin, vaan osa jää paikalleen, jolloin mahdollistetaan kentän vaihtelevuus eikä rikota kentän kasvillisuutta ojien reunoilta.
Lampsisuon pintavalutuskenttä on mahdollista toteuttaa ympärivuotisena, sillä sähkölinja kulkee aivan Lampsisuon vierestä. Lisäksi sähkölinja on ol- lut yksi kriteeri pintavalutuskentän sijainnille. Kuten hakijan 28.3.2008 päi- vätyssä täydennyksessä on todettu, Vuolijoen tilaan vaikuttaa lähinnä ha- jakuormitus. Lampsisuon turvetuotannon kokonaisfosforikuormitus kun- toonpanovaiheessa olisi 0,5 % ja tuotantovaiheessa 0,2 % Vuolijoen valu- ma-alueen kokonaisfosforikuormituksesta. Kokonaistyppikuormitus olisi vastaavasti kuntoonpanoaikana 0,9 % ja tuotantoaikana 0,2 % Vuolijoen valuma-alueen kokonaistyppikuormituksesta. Lampsisuon hanke osaltaan korvaa tuotannosta poistuvia alueita kuten samalla valuma-alueella sijait- sevaa Luesuota, jolta tuotanto on loppunut noin 100 hehtaarin alalta. Kos- ka Lampsisuo on kooltaan ja kuormitusosuudeltaan pieni, hakija ei ole kat- sonut pintavalutuksen muuttamisella ympärivuotiseksi saavutettavan mer- kittävää etua Vuolijoen tilan kannalta. Sulan maan aikainen pintavalutus vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia, etenkin kun otetaan huomioon hankealueen koko ja muut olosuhteet. Vesiensuojelurakenteet ovat vastaavat kuin muissa uusissa saman kokoluokan hankkeissa.
Kun otetaan huomioon alueen koko ja sen nykyinen tila, hakemuksen mu- kaisesta toiminnasta aiheutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evä- tään tai sen määräyksiä muutetaan. Ennen kuin alueella voidaan aloittaa ojitukset ja muut päästöjä aiheuttavat toimenpiteet, tulee pintavalutusken- tän olla käytössä. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta, joka ensisijaisesti tarkoittaisi vesienkäsittelyrakenteiden ra- kentamista, ei aiheudu sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamista pääs- töistä aiheutuvia peruuttamattomia tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, että aloittamislupaa ei voitaisi myöntää. Muutok- senhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen ai- heuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapää- tös kumotaan. Hakija on katsonut, että toiminnan aloittamisluvalle on ole- massa sekä liiketaloudelliset että ympäristönsuojelulliset perusteet.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakija on paljoksunut työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimaa kalata- lousmaksua, joka olisi 3,8 euroa/ha. Verrattuna vastaaviin hankkeisiin maksu on kohtuuttoman suuri ottaen huomioon turvetuotantoalueen pinta- ala, vesienkäsittelymenetelmä ja vesistövaikutukset. Hakija on katsonut esittämänsä kalatalousmaksun olevan perusteltu.
3. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Hakija on todennut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täytty- vät. Hankkeesta ei aiheudu merkittävää vesiympäristön pilaantumista taik- ka sen vaaraa. Purkuvesistön sietokyky ei tule ylittymään hankkeen toteut-
tamisen johdosta. Hankealue on ojitusten voimakkaasti muuttama ja ojit- tamattomia alueita esiintyy pienialaisina vain alueen pohjoisosassa. Tällä ei ole merkitystä Lampsisuon vesistökuormituksen kannalta.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Y m p ä ri s tö l u pa r a tka i su
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lampsisuon turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa Oulujoen vesistöalueeseen kuulu- valla Vuolijoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukai- sesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalue ilmenee päätök- sen karttaliitteestä (liite 2).
Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 65,4 ha.
T o i mi nn an al o it t am i n en m uu t o ks e nha u s ta h u ol i ma t t a
Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
L u p am ää rä yk s e t
P ä ä s tö t ve s ii n
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava lupamääräyksessä 2 mainittu- jen piirustusten mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Vuolijokeen.
2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemussuunni- telman liitteinä olevien piirustusten "Lampsisuon työmaasuunnitelma"
MK 1:10 000 ja "Pintavalutuskentän rakennekuva ja mitoitustiedot"
MK 1:3 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kolmen laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja ympärivuotisesti käytössä olevan, pinta-alaltaan vähin- tään 2,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemus- suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän alapuolelle las- kuojaan on asennettava mittapato.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.
Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja virtaamaa säätelevät patolait- teet.
3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden hai- talliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalu- tuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvilli- suutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täy- tettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako- ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava sekä tehtävä virtausohjaimia.
4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven- nykset.
5. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ennen tuo- tantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle.
Laskeutus- ja pumppausaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on läjitettävä siten, ettei se pääse vesistöön.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua väl- tettävissä olevia päästöjä vesiin.
P ä ä s tö t i lm a a n ja m e l u
7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua.
V a r a s to int i ja j ä tt ee t
8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on lajiteltava Kajaanin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraomi- naisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjes- tettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemuksen täydennyksenä 10.7.2008 ympäristölupavirastoon toimitettua kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitel- maa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vii- den vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen mää- rä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista.
9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii- viillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tank-
kauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
H ä i r i ö- j a p o i kk eu s ti l an t ee t
10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun- taan.
11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjes- tettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistet- tava viipymättä.
T a r k ka il ut
12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Kai- nuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vai- kutuksia Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailut voidaan toteuttaa osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailuohjelmaa.
Vesistötarkkailu on aloitettava olemassa olevan tilanteen kartoituksella en- nen kuntoonpanotöiden aloittamista.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Kainuun ympä- ristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kun- toonpanotöiden aloittamista. Kalasto- ja kalastustarkkailun osalta suunni- telmassa tulee ottaa huomioon se, että tarkkailulla voidaan selvittää kuor- mituksen mahdolliset vaikutukset Vuolijoen alaosan kalastoon.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kainuun ympäristökeskuk- selle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Oulujärven kalas- tusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtä- väksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulos- ten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuusteki- jät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
K u n n os s ap i t ov el v oit e
14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
K a l a ta lo us m a ks u
15. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksel- le vuosittain kalatalousmaksua 140 euroa käytettäväksi vesistöön johdet- tavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan hai- tan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Sen jälkeen ka- latalousmaksu on maksettava kunkin vuoden tammikuun loppuun men- nessä.
T o i mi nn an lo p et t am i n en j a jä l ki h oi t o
16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi- tettava Kainuun ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympä- ristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kainuun ympäristökeskukselle. Tuotannon lopet- tamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistet- tava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kah- den vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lu- van saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistet- tujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kainuun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Kainuun ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
K o r v a uk se t
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtu- vaa korvattavaa vahinkoa.
L u v an v o im a s sa ol o j a l up a mä ä r ä ys t e n t a r ki s tam i n en
L u v an v o im a s sa ol o
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.
L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n
Luvan saajan on viimeistään 30.6.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä mää- räajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen mää- rästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja virkistyskäyttöön. Hakemukseen on sisällytettävä vesien käsittelyn te- hostamista koskeva suunnitelma kustannusarvioineen, mikäli tarkkailun perusteella tehdyissä tarkkailuraporteissa puhdistusteho on todettu riittä- mättömäksi. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistet- tujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio muista toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäi- semiseksi tai vähentämiseksi.
RATKAISUN PERUSTELUT
L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t
Lampsisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa (90 %) on ojitettu. Turvetuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki turvetuotanto- alueen vedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisesti metsäojitetulle suolle rakennettavalla pintavalutuksella. Kun otetaan huomioon pintavalu- tuskentän rakentamista koskeva lupamääräys 3 ja muut vesien käsittelyä koskevat lupamääräykset, tuotantoalueen vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lampsisuon olosuhteissa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hankkeella ei ole vaiku- tuksia Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvalle Otannevan alueelle, joka sijait- see noin 6 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta.
Kun otetaan huomioon Lampsisuon turvetuotantoalueen koko ja vesien käsittelyn tehokkuus sekä valuma-alueella sijaitsevan turvetuotantopinta- alan supistuminen lähivuosina sekä Lampsisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista tai muuta kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
P e r u s te lut t oi m in na n a l oi t tam i s ta k o sk e va n ra tk a is u n o sa l t a
Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat pääs- töt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyt- tömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toimin- nanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelu-
lain 101 §:n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätök- sen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat.
L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–6. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympä- ri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi ve- sien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Ottaen huomioon Vuoli- joen huonontunut vedenlaatu, joka johtuu joen valuma-alueella olevista runsaista turvemaista ja niillä suoritetuista ojitus- ja muista toimenpiteistä mukaan lukien alueella nykyisin harjoitettava turvetuotanto sekä Vuolijoen taajaman jätevedenpuhdistamon puhdistetuista jätevesistä, sekä mahdolli- suus pintavalutuskentän pumppaamon sähköistämiseen kohtuullisin kus- tannuksin, pintavalutus on syytä määrätä ympärivuotiseksi.
Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta lähim- män asutuksen sijaitessa 650 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueen poh- joisreunasta, riittää pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteinen määräys 7.
Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan vel- vollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jät- teen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haital- listen aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pi- laantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polt- toaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tar- peen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk- sesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja rapor- tointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahin- kojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutusken- tän puhdistustehoa on tarkkailtava ympärivuotisesti kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään neljän vuoden ajan niin, että tarkkai- lun perusteella voidaan valvoa, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsit- telyn tehostamiseksi. Tuotantovaiheen tarkkailu on määrätty hakemukses- sa esitettyä laajemmaksi, koska ojitettavalle alueelle sijoitettavan pintavalu- tuskentän toimivuudesta on tarpeen saada luotettava selvitys. Vaikutus- tarkkailuohjelmien hyväksyntä on delegoitu asianomaisille viranomaisille.
Ohjelmien sisältö voidaan tällöin sovittaa Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailuohjelmaan. Tarkkailun perus- teella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pinta- valutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuo- sittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesi- en käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdol- lisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi.
Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, Vuolijoen ny-
kytila ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Ympäristölupavirasto on päätöksessään nro 63/03/2 määrännyt Vuolijoen valuma-alueella sijait- sevan Luesuon turvetuotantoalueen vesistöpäästöistä kalatalousmaksua 1,9 euroa/ha. Luesuolla vesien käsittely toteutetaan sulan maan aikana toimivalla pintavalutuskentällä. Kun otetaan huomioon, että Lampsisuon vesien käsittely tapahtuu ympärivuotisesti ojitetulle suolle rakennettavalla pintavalutuskentällä, voidaan vesien käsittelyä Lampsisuon ja Luesuon turvetuotantoalueilla pitää suunnilleen samantasoisina. Näin ollen voidaan Lampsisuon kalatalousmaksuna elinkustannusindeksin muutos huomioon ottaen pitää 2,1 euroa/ha. Kalatalousmaksu on siten 140 euroa.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää- räys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Kainuun ympäristökeskus on vaatinut selvitystä pintavalutuskentän si- joittamisesta luonnontilaiselle suolle. Hakija on vastineessaan todennut, et- tä Lampsisuon suonpohja laskee suon länsinurkkaa kohden, johon on suunniteltu laskeutusaltaat ja pumppaamo. Mikäli Lampsisuon vedet joh- dettaisiin ojittamattomalle suolle, jouduttaisiin kokoojaoja kaivamaan 400–
500 metrin matkalta kivennäismaahan. Lisäksi hakijan selvityksistä ilme- nee, että hakemussuunnitelmassa esitetyn pintavalutuskentän alue on vanhaa ojitusaluetta, jossa ojat ovat hyvin kasvittuneita ja osittain lähes umpeen kasvaneita. Ympäristölupavirasto katsoo hakijan selvityksen ja lu- pamääräyksessä 3 pintavalutuskentän ojien tukkimisesta ja vesien virtauk- sesta määrätyn perusteella, että pintavalutuskenttä voidaan perustaa ha- kemuksen mukaiselle alueelle niin, että vesien käsittely Lampsisuon olois- sa vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Näin ollen vaatimus pintava- lutuskentän sijoittamisesta luonnontilaiselle suolle hylätään.
Vaatimukset pintavalutuksen määräämisestä ympärivuotiseksi, päästötark- kailunäytteiden ottamisesta talvikautena, jätehuollon järjestämisestä, lu- pamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä ja toimin- nan aloittamisluvan hylkäämisestä on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteenä 3 olevasta tarkkailuohjelmasta ilmenevästi.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksun määrää koskeva vaatimus hylätään enemmälti. Perusteluina viitataan lupamää- räyksen 15 perusteluihin. Lupamääräysten tarkistamista ja hankkeen kala- taloudellisten vaikutusten tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huo- mioon edellä kohdasta Lupamääräysten tarkistaminen ja lupamääräykses- tä 13 ilmenevästi.
3. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto on vaati- nut ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan Kainuun maakuntakaa- van turvetuotannon erityisvyöhykettä (eo-tt) koskevan kaavamääräyksen ottamista huomioon Vuolijoen vesistöalueen turvetuotannon vesistövaiku- tusten osalta siten, että vesistön kokonaiskuormitusta pyritään vähentä- mään.
Ympäristölupavirasto toteaa, että Vuolijokeen laskevat Vapo Oy:n Luesuon, Vuolijoen Turve Ky:n Vaivaissuon ja Lampsisuon, Arto Haatajan Vaivaissuon ja Turveruukki Oy:n Väyryssuon turvetuotantoalueiden vedet.
Hakijan ilmoituksen mukaan Vuolijoen valuma-alueella on turvetuotannos- sa vuonna 2007 ollut Luesuolla noin 156 ha, Vuolijoen Turve Ky:n Vaivais-
