YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 7/08/2
Dnro Psy-2007-y-80
Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2008
ASIA Peuranevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Rantsila
LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy
Teknologiantie 12 A
90570 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 4
Yleiskuvaus... 4
Kuntoonpanotyöt ja kunnostusaikataulu ... 5
Rakennelmat ja laitteet ... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 6
Turpeen varastointi ja toimitus ... 7
Töiden ja toiminnan jaksollisuus ... 7
Poltto- ja voiteluaineet... 7
Liikenne ja liikennejärjestelyt ... 7
Jälkihoito ja -käyttö ... 8
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 8
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 9
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 9
Päästöt pintavesiin... 9
Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 9
Päästöt ilmaan ... 10
Melu ... 11
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 11
Jätteet ... 11
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 12
Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila ... 12
Pohjavesi ... 12
Ilmasto-olosuhteet ja hydrologia ... 13
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus ... 13
Kalastus ja kalasto ...15
Vesistöjen ja rantojen käyttö ... 15
Pöly, melu ja liikenne ... 16
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 16
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 16
Vaikutus pintavesiin ... 16
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ... 18
Pölyn vaikutukset ... 18
Melun ja tärinän vaikutukset ... 19
Maaperä- ja pohjavesivaikutukset... 19
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 19
Ennakkotarkkailu... 19
Käyttötarkkailu ... 19
Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailu... 20
Päästötarkkailu ... 20
Kuntoonpanovaihe... 20
Tuotantovaihe ... 20
Vaikutustarkkailu... 21
Vesistötarkkailu... 21
Kalataloudellinen tarkkailu ... 22
Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi ... 22
Ohjelman muutokset ... 22
Pöly- ja melutarkkailu... 22
Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu... 23
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 23
Työmaan paloturvallisuus ... 23
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 23
Ympäristövahinkovakuutus ... 23
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 23
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 24
Lupahakemuksen täydennykset ... 24
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 24
Lausunnot ... 24
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 26
Hakemusliitteen 7 tietojen tarkistaminen ... 27
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 27
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 27
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 28
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 28
Päästöt pintavesiin... 28
Päästöt ilmaan ja melu ... 29
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 29
Varastointi... 29
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 30
Toiminnan lopettaminen ... 30
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 30
Kalatalousmaksu... 30
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 31
RATKAISUN PERUSTELUT... 31
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 31
Luvan myöntämisen edellytykset ... 31
Lupamääräysten perustelut ... 32
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 32
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 33
Kalatalousmaksu ... 33
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 33
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 33
Päätöksen voimassaolo ... 33
Lupamääräysten tarkistaminen... 34
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 34
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 34
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 34
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 34
KÄSITTELYMAKSU... 35U Ratkaisu ... 35
Perustelut... 35
Oikeusohje ... 35
MUUTOKSENHAKU ... 36
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Turveruukki Oy on 3.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hake- muksella hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Peurane- van kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Peurane- van tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
123 ha:n laajuisella Peuranevan turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa polttoturpeen tuotanto.
Peuraneva sijaitsee Rantsilan kunnassa noin 14 km Rantsilan taajamasta lounaaseen. Lähin kylä, Pelkoperä, sijaitsee noin 2,5 km:n päässä idässä paikallistie 8060 varrella.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turveruukki Oy on ostanut pääosan tuotantoalueesta ja muut osat on vuokrattu.
Peuraneva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen, jonka ympäristöministeriö on 17.2.2005 vahvistanut. Korkein hallinto-oikeus on poistanut 25.8.2006 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta kaikki turve- tuotannon aluevarausmerkinnät. Vahvistetun maakuntakaavan mukaan Peuranevan alueella ei ole aluevarausmerkintöjä.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s
Peuranevalla ei ole tehty turvetuotantoon tähtääviä kuntoonpanotöitä.
Suunnittelualueen pinta-alasta on metsäojitettu noin 60 % ja koko Peura-
nevan alue on reunoiltaan metsäojitettu. Lähinnä luonnontilaa olevaa suota on tuotantolohkoilla 2 ja 4.
Peuranevan turpeet ovat saravaltaisia. Tuotantoon suunnitellun alueen hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 2,0 m, jolloin las- kennallinen hyödynnettävä turvemäärä koko alueella on noin 950 000 MWh. Peuranevan keskimääräinen vuosituotanto vakiintuneissa tuotanto- olosuhteissa on noin 60 000 MWh. Alueelta tuotettava jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun Energian Toppilan voimalaitoksille.
Suon tuotantoon suunniteltu pinta-ala on noin 123 ha. Varsinaisen tuotan- non on arvioitu alkavan aikaisintaan vuonna 2010 ja päättyvän kokonaan vuoteen 2040 mennessä.
K u n t oo n pa n o t yö t ja ku n no s tu s ai k at a ul u
Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan suunnittelualueella kasvava puusto. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kunnostettavan alueen ympäril- le eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueel- le. Eristysojiin tehdään lietesyvennykset. Seuraavassa vaiheessa rakenne- taan laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto ja penger- ja patoraken- teet. Seuraavaksi kaivetaan kunnostusalueen ympärille reunaojat ja kent- tien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään ensisijaisesti talviaikana, jolloin kaivunaikai- nen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni.
Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja kannot, jonka jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja sar- kojen muotoilutyöt aloitetaan 1–2 vuoden kuluttua ojituksesta.
Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat tyhjennetään kuntoonpano- vaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Vesiensuojelurakenteet vii- meistellään ja sortumat sekä mahdolliset ojaston tukkeumat korjataan en- nen tuotannon aloittamista.
Kunnostustöiden ja koko työmaatoiminnan aikana kaikenlainen liikkuminen pintavalutuskentällä on kielletty oikovirtausten ja muiden puhdistustuloksia heikentävien jälkien ja pintakasvillisuusvaurioiden syntymisen estämiseksi.
Rakennettavien kolmen erillisen auma-alueen pinta-ala on yhteensä noin 2,7 ha. Auma-alue salaojitetaan sarkaojien kaivun yhteydessä ja viimeistel- lään kunnostustuotannon yhteydessä.
Suunnitelman mukaan puuston poisto, ojitus ja vesiensuojelurakenteet tehdään talvella 2007–2008, pintamaiden poisto ja sarkojen muotoilu vuo- sina 2008–2009 sekä kunnostustuotanto ja varsinainen tuotanto aloitetaan kesinä 2009 ja 2010.
R a k e nn elm a t j a l ait t e et
Sarka-, kokooja- ja reunaojat kaivetaan loivilla, enimmillään 1,5 ‰:n pi- tuuskaltevuuksilla. Kaikkien sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennyk- set ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen. Tuotantoalueen ulko- puoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan lietesyvennykset.
Lohkojen 4 ja 5 tuotantoaikaiset kuivatusvedet (71,4 ha) on suunniteltu johdettavaksi laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta painovoimaisesti pintavalu-
tuskentälle. Tuotantolohkojen 1, 2 ja 3 kuivatusvedet (51,9 ha) johdetaan laskeutusaltaille 3 ja 4, joista vedet pumpataan tuotantoaikana pintavalu- tuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 6 ha, mikä on noin 4 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat ke- räilyojaan ja edelleen mittapadon, laskuojan, Kurunkanavan ja Savalojan kautta Siikajokeen.
Pintavalutuskenttäalueen vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva. Ken- tän keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,90 m.
Tuotantokauden ulkopuolisena aikana lohkojen 1–3 kuivatusvedet johde- taan laskeutusaltaiden 3 ja 4 ja virtaamansäätö-/settipadon kautta pintava- lutuskentän ohi laskuojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön.
Peuranevalle rakennetaan 23 palovesiallasta. Paloaltaan tilavuus on vä- hintään 50 m3 ja kukin palokaivo merkitään maastossa selvästi erottuvalla merkillä. Kulku palokaivoille järjestetään rakentamalla rummut reunaojaan altaiden kohdalle. Työkoneiden liikkumista varten työmaalle rakennetaan 14 rumpua.
Tieyhteys Peuranevalle rakennetaan Savaloja-Karhukangas paikallistieltä.
Tieyhteyden alkupäässä oleva Häkkisenpalon metsätie vahvistetaan. Ra- kennettavan uuden kantavan tien pituus on noin 4 900 metriä. Auma- alueiden yhteyteen tehdään täysperävaunuyhdistelmille soveltuvat kääntö- paikat. Tieyhteys varustetaan lukittavalla puomilla. Työkoneliikennettä var- ten rakennetaan lisäksi turvetieyhteydet lohkojen 2 ja 3 sekä 4 ja 5 välille.
Rakennettavien turveteiden kokonaispituus on noin 1 200 metriä.
Tukikohta-alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä säh- köliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan.
T u o tt e et ja t uo t an to
Peuranevalla tuotetaan ensisijaisesti jyrsinpolttoturvetta, mutta markkinati- lanteen niin vaatiessa alueella on mahdollista tuottaa myös palaturvetta.
Vuotuinen tuotantotavoite on noin 60 000 MWh.
Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet pa- laturvetuotannossa ovat palan nosto kentälle, kääntäminen tarvittaessa, karheaminen, karheen seulonta ja kokoaminen. Jyrsinturvetuotannon pää- vaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsin- nässä irrotetaan ohut noin 20–30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumis- ta. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä useampia, 2–7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hih- nakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävau- nuun ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirre- tään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan.
Peuranevan tuotannossa käytetään tuotantolaitteiden vetokalustona 4–5 pyörätraktoria ja aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria tai rinne- konetta.
Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puupe- räisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta (esim. hakkuutähde, harvennuspuu ja puru). Puupolttoaineiden kokonais- määrä on alle 5 000 t/a. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytai-
kaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kes- tää kerrallaan 1–3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman varastointia.
T u r p ee n v a r a st oi nt i ja t o im it u s
Tuotettavan turpeen varastointiin rakennetaan kolme auma-aluetta. Turve aumataan kartio- tai jonomuotoiseen tiivistettyyn aumaan. Auma-alue 1 si- jaitsee ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Auma- alueiden 2 ja 3 turpeet on mahdollista kuljettaa vain jäätyneen maan aika- na.
T ö i de n j a t o i mi n nan ja k so l lis u u s
Peuranevan tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Var- sinaisia tuotantopäiviä on kesän aikana keskimäärin 40–60. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella alueella ei ole mi- tään toimintaa lukuun ottamatta turpeen toimitusta.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 60 000 litraa. Tuotantotyöhön käytetty traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polttoaineen käyttö on selvästi vähäi- sempää. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000–
5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden ra- kenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapa- uksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varasto- alueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista.
Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve tai kulutus voi vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttö- tuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokau- dessa. Haku-yksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15–20 kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa.
L i ik e nn e ja li i ke n nej ä r je s te l yt
Tieyhteys Rantsilan keskustaajamasta Peuranevan turvetuotantoalueelle lähtee nelostien (VT 4) ja Ruukintien risteyksestä (seututie 807), josta aje- taan 6,9 km ja käännytään vasemmalle Karhukankaantielle (yhdystie 8060). Karhukankaantietä ajetaan noin 10,2 km, josta käännytään oikealle Häkkisenpalon metsätielle. Häkkisenpalon metsätietä ajetaan noin 2,5 km, josta käännytään vasemmalle Peuranevalle johtavalle tiehaaralle.
Touko-syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä ta- pahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 5–6 autoa vuorokaudessa.
Työmaatiellä tapahtuva muu liikennöinti on paikallisten maanomistajien ja maanviljelijöiden päivittäisliikennettä ja vähäistä raakapuun kuljetusta.
Jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden pahimpia kelirikkoai- koja lukuun ottamatta. Turpeen toimituksen tarkempi vuotuinen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti.
Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueen turveasiakkaille. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 60 000 m3 ja toimitetta- vien täysperävaunukuormien määrä on 20–40 kuormaa vuorokaudessa.
Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormaus- kaluston siirrot ja Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit.
J ä lk i ho i to j a - kä yt t ö
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuo- tantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jat- ketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai vil- jelymaaksi, tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tä- män jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä ja mahdolli- sesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritel- lyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Alueen uusiokäytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristövi- ranomaisten yhteistyönä.
Toiminnanharjoittaja tekee alueen uusiokäyttösuunnitelman 3–5 vuotta en- nen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön.
Ajoissa tehty uusiokäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimer- kiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri uusiokäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta.
Peuranevan tuotantoalueelle on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geolo- gisten ja maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija tulee esittä- mään asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle ennen uusiokäyttöön siirtymistä.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Kaikki Peuranevan tuotantoalueen vedet johdetaan tuotanto- ja syyskun- nostusaikana alapuoliseen vesistöön pintavalutuskentän kautta. Pintavalu- tuskentän koko ylittää vähimmäisvaatimuksen, joka on 3,8 % kentän koko- naisvaluma-alueesta.
Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdiste- taan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana.
Peuranevan vesiensuojeluratkaisut on toteutettu suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Alueella toteutetaan BAT-tekniikkaa.
Vesiensuojelurakenteiden huollossa ja tuotantotoiminnassa hakija noudat- taa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).
Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden kannalta keskeisintä on rakentei- den kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden raken- teiden välitön korjaaminen. Käytännössä vesiensuojelurakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vuotuisissa Turveruukki Oy:n järjestämissä urakoitsijoiden koulutustilaisuuksissa kes- keisimpiä aihealueita ovat työmaan vesien- ja muun ympäristönsuojelun hyvä hoitaminen. Myös Turveruukki Oy:n tuotantohenkilöstö valvoo ve- siensuojelurakenteiden toimivuutta jatkuvasti.
Y m p ä ri s tö h a ll in t ajä r j es t el mä
Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standar- dien ISO 9001 ja ISO 14000 mukaiset vaatimukset.
YMPÄRISTÖKUORMITUS P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e s is t öön jo h de t ta v a n ve de n mä ä rä j a l a at u
Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pää- sevät purkautumaan. Peuraneva on lähes kauttaaltaan metsäojitettua ja vaikutukset ovat pienempiä kuin ojittamattomalla suolla.
Kuntoonpanosoiden keskivaluma on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen alueella vuosien 2000–2005 keskiarvona seuraava (talvella ja keväällä 2002–2005 valumia ei ole mitattu):
– talvi (1997–1998) 10 l/s km2 – kevät (1997–1999) 64 l/s km2
– kesä 13,9 l/s km2
– syksy 12,2 l/s km2
Peuranevan kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimää- räisten pintavalutuskentällisten soiden vuosien 2000–2005 ominaiskuormi- tuslukujen perusteella. Arvio Peuranevan kuntoonpanovaiheen vesistö- kuormituksesta (brutto) eri vuodenaikoina on seuraava:
Kuntoonpanovaiheen kuormitus
Ala ha
Kiintoaine kg/d
CODMn kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Talvi 126 4,8 109 0,10 5,6
Kevät 126 6,9 149 0,17 4,9
Kesä 126 7,7 66 0,07 1,7
Syksy 126 3,1 43 0,05 1,5
Vuosi kg/a 2 145 32 296 32 1 321
Arvio Peuranevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina ja vuositasolla on seuraava:
Brutto Tuotantovaiheen kuor-
mitus
Ala ha
Kiintoaine kg/d
CODMn kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Talvi 126 7,2 13,2 0,10 1,6
Kevät 126 142 176 0,49 11,3
Kesä 126 5,1 33 0,04 1,1
Syksy 126 4,9 37 0,06 2,3
Vuosi kg/a 6 294 13 367 38 827
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä ja turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä ja turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja las- tauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat tur- peen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä ja sääolot, erityisesti tuuli.
Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuu- den määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän pou- tajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvi- kauteen.
Pölyämisen esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi.
Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana. Luonnollisen taustalaskeuman rajana on pidetty arvoa 1 g/m2/kk, jossa voi myös esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua.
M e l u
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sil- lä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantoti- lanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto.
Turpeen toimitusaikana loka–huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua.
Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto se- kä tien pituuskaltevuus. Toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toimin- nasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua.
Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakentei- ta. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheut- tama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäi- seksi.
Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200–
300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 metrin etäisyy- dellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100–150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 dB. Mittausaikana vallinnut suurin melu- taso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70–80 dB. Eri tuotantovai- heissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76–95 dBA.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Peuranevan turvetuotantoalueella ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästö- jä maaperään tai pohjaveteen.
J ä t te e t
Peuranevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pää- asiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua ja erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat muovia, jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä.
Vuosittain syntyvät jätemäärät kirjataan työmaapäiväkirjaan jätejakeittain.
Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut jät- teidenkeruupisteet. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuol- lon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Rantsilan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Peura- nevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija.
Jätteiden haitallisuutta vähennetään ohjeistamalla työmaan jätteiden keruu ja käsittely. Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunni- telma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa
urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa.
Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu, jota syn- tyy koneiden ja laitteiden korjauksessa ja käytöstä poistetusta tuotantoka- lustosta. Metalliromu kerätään tukikohta-alueelle sille erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan tilanteen mukaan kunnan osoittamaan hyötyjättei- den keruupaikkaan tai suoraan metallijätteen käsittelijälle.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
S i j ai n ti p ai k an ja ym p ä r is t ön n yk yt i l a
Peuraneva on lähes kauttaaltaan metsäojitettua, mutta paikoin on jäljellä luonnontilaisia osia. Suon itäosat rajoittuvat viljelykäytössä oleviin peltoi- hin, muuten suon ympäristö on metsätalouskäytössä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan Peuranevan lähiympäristössä ei sijaitse suoje- luohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin Natura-suojeluohjelmaan kuuluva alue on noin 10 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Akannevan-Rimminnevan alue (FI 1105000). Akanneva kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluoh- jelmaan.
Peuranevalla on tehty kasvillisuus- ja linnustoinventointi vuonna 2005. Sel- vityksen mukaan Peuraneva on osa laajaa suoaluetta, joka rajoittuu kaik- kialla ojituksiin, idässä suoviljelyksiin ja muualla metsäojituksiin. Näillä alueilla yleisin suotyyppi on tupasvillaräme. Kaikilla suunnitelluilla tuotanto- lohkolla on luonnontilaista suota, eniten pohjoisosissa ja vähiten eteläosis- sa. Luonnontilaiset suotyypit ovat avonaista lyhytkorsinevaa tai kuivahta- nutta rimpinevaa. Tuotantoalueen ojitetut osat ovat metsäisiä, useimmiten tupasvillarämemuuttumaa. Suojelua vaativia kasvillisuusmuotoja ei alueella esiinny. Peurasuon linnusto on normaalia aapasoiden lajistoa ja tiheydel- tään keskimääräistä. Uhanalaisista lajeista suolla tavattiin silmällä pidettä- vät teeri, urosmetso, käki ja suokukko sekä vaarantunut peltosirkku.
Peuranevan lähiympäristössä ei ole pienvesiä. Peuranevan luoteispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Turveruukki Oy:n Palonevan turve- tuotantoalue.
Peuranevan lähiympäristö on asumatonta. Tuotantoalueen reunassa on viljelyskäytössä olevia peltoja. Karttatarkastelun perusteella lähimmät ra- kennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä tuotantoalueen itäpuolella. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee 2,5 kilometrin päässä idässä Pelkoperällä. Peuranevalle johtavan tien varrella ei ole asuinkiinteistöjä.
P o h ja v es i
Suunnitellun Peuranevan tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole veden- hankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitse- vat noin 5 kilometrin etäisyydellä suon eteläpuolella Haapaveden kaupun- gin puolella Karhunkankaalla. Karhukankaan pohjavesialue kuuluu pohja- vesiluokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja alueella si- jaitsee kaksi vedenottamoa, kaksi kaivoa ja useita pohjaveden havainto- putkia.
I l ma s to - ol o s uh t ee t j a h yd r o l o g i a
Termisen talven (keskilämpötila alle 0 ºC) pituus on alueella lähes puoli vuotta, minkä vuoksi sateista tulee noin 30–50 % lumena. Pysyvä lumipeite sataa alueella keskimäärin marraskuun alkupuolella ja häviää toukokuun puolessa välissä. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat kesäisin olleet lännestä (17 % kaikista tuulista) ja kaakosta (14 %). Vuosisadannasta haihtuu noin kolmannes.
Peuranevan vedet johdetaan pintavalutuskentän kautta laskuojalla Savalo- jaan ja edelleen Siikajokeen. Kesäaikana Savalojan ylä- ja keskiosalta ve- det johdetaan kokonaan Kurunkanavan kautta Siikajokeen ja muina aikoi- na suurin osa. Savalojan valuma-alueen (57.07) pinta-ala on 180 km2, jos- ta järviä on vain 0,19 %. Kurunkanavan yläpuolisen Savalojan valuma-alue on 105 km2 ja Kurunkanavan suulla yläpuolinen valuma-alue on 138 km2. Peuranevan turvetuotantoalueen vesien purkupisteestä on matkaa Kurun- kanavan yhtymäkohtaan noin 4 kilometriä.
Tuotantoaluetta lähin jatkuvatoiminen Siikajoen virtaamanmittausasema si- jaitsee Saarikosken kohdalla Harjunnivassa. Harjunnivan virtaamien kes- kimääräiset tunnusluvut jaksolle 1991–2000 ovat seuraavat:
MQ 33,5 m3/s HQ 376 m3/s MHQ 248 m3/s MNQ 4,1 m3/s NQ 1,9 m3/s
Savalojan ja Kurunkanavan virtaamat on arvioitu Siikajoessa Paavolan yläpuolella sijaitsevan Harjunnivan vuosien 1971–2001 virtaamien perus- teella. Harjunnivan virtaamista on laskennallisesti poistettu Uljuan altaan säännöstelyn aiheuttama Siikajoen virtaaman vaihtelu. Savalojan keskivir- taama (MQ) Kurunkanavan kohdalla (F = 105 km2) ja Kurunkanavan vir- taama ojan suulla (F = 138 km2) ovat seuraavat:
Savaloja Kurunkanava
Virtaama Kurunkanavan kohdalla
m3/s
ojasuu m3/s
MQ 1,44 1,89
MQ (kesä–syys) 0,89 1,17
HQ (kesä–syys) 3,51 4,61
NQ (kesä–syys) 0,25 0,32
HQ ja NQ (kesä–syys) perustuvat suurimpaan ja pienimpään kuukausivirtaamaan vuosilta 1971–2001.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö ke l po is u u s
Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yh- tymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien kautta. Se laskee Siikajoen kunnan alueella Perämereen. Siikajoen vesistöön on ra- kennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja vedenlaatuun.
Siikajoen vesistöalueella on paljon turvetuotantoa. Vuonna 2005 Siikajoen vesistöalueella oli 33 turvetuotantoaluetta, joista kolme oli kokonaan kun-
toonpanossa ja lopuilla oli tuotantoa. Tuotantopinta-ala oli 3 042 ha. Tuo- tannosta poistuneita alueita oli 457 ha ja tuotantoa varten kunnostettavana oli 323 ha. Siikajoen vesi on laadultaan erittäin ravinteikasta ja humuspi- toista. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siikajoki kuuluu aivan ylimpiä osiaan lukuun ottamatta luokkaan välttävä.
Savalojan yläjuoksulla on useita turvetuotantoalueita (Savaloneva, Vesi- läisenneva, Huhanneva), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 400 ha.
Savalojan valuma-alue muodostuu pääasiassa soista ja metsistä, joista suurin osa on ojitettu. Siikajoen hajakuormitusselvityksen mukaan Savalo- jan valuma-alueesta noin 6 % on peltoa. Haja-asutuksen määräksi on ar- vioitu 259 henkilöä ja loma-asutuksen määräksi 65 asuntoa. Alueella har- joitetaan myös jonkin verran karjataloutta. Valuma-alueen asutus ja pellot ovat keskittyneet Savalojan varteen. Hajakuormitusselvityksen perusteella metsäojituksia on vuosina 1987–1996 tehty 4,8 %:lla valuma-alueen pinta- alasta ja avohakkuita 5,2 %:lla valuma-alueesta.
Peuranevan vedet laskevat pohjoisosan pintavalutuskentän kautta noin 1,5 kilometrin mittaista laskuojaa pitkin Savalojaan Varpukosken yläpuolelle.
Turveruukki Oy on tarkkaillut Peuranevan alapuoleisen ojan vedenlaatua ennakkoon kuusi kertaa vuosien 2004–2006 aikana. Savalojan vedenlaa- tua on tarkasteltu Peuranevan purkukohdan yläpuolisen Näsälänperän ha- vaintopaikan ja Peuranevan purkukohdan alapuolisen Kurunkanavan suu- alueen havaintopaikan perusteella. Ne kuuluvat Siikajoen turvetuotannon alueellisen tarkkailun havaintopaikkoihin.
Peuranevalta tulevat vedet ovat olleet vuosina 2004–2006 laadultaan tummia, happamia ja ravinteikkaita humusvesiä. Keskimääräiset ravinnepi- toisuudet kuvaavat rehevyyttä. Keväällä 2005 ojassa oli erityisen runsaasti kokonaisfosforia, josta suurin osa oli fosfaattifosforia. Muihin tarkkailutulok- siin nähden kevään 2005 poikkeuksellisen korkea fosfaattipitoisuus (96 µg/l) voi liittyä tuotantoalueen itäpuolen uusien viljelymaiden käyttöön- ottoon ja lannoituksiin. Peuranevalta lähtevässä ojassa veden happamuus on vaihdellut roudattomana aikana suuresti ja samalla myös veden pusku- rikyky. Happamuuden vaihtelut liittynevät lähinnä sateisiin, sillä lumien su- lamisvesien aiheuttamat pH-vaihtelut ovat olleet melko pieniä. Ojan veden humuspitoisuus (CODMn) on ollut korkea ja siitä johtuen veden väri on ollut hyvin tummaa. Peuranevan purkuojan vedenlaatu on välttävä.
Savalojan vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Vesi on myös sameaa ja siinä on runsaasti rautaa ja kiintoainetta. Savalojan veden happitilanne on ollut tyydyttävä sekä kevättalvella että kesäaikaan. Kesä- aikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella ojan yläosa on rehevä ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä tai rehevä. Savalo- jan vedenlaatu on välttävä.
Kurunkanavan vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu vuosien 1987–2005 aineiston perusteella. Kurunkanavan vedenlaatu on hyvin samankaltaista kuin ylempänä Savalojan Näsälänperällä. Kurunkanavan suulla vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Erityisesti fosforipitoisuudet ovat olleet korkeita. Talvisin fosforia on ollut vedessä enemmän kuin kesäisin.
Fosfaattifosforin osuudet kokonaisfosforista ovat olleet suuria: talvisin noin 2/3 ja kesäisin noin puolet. Vedet ovat varsin sameita sisältäen runsaasti rautaa. Kurunkanavan veden happitilanne on ollut hyvä. Keskimääräisten kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella Kurunkanava on rehevä. Kurunkanavan veden pH-taso on vaihdellut suuresti; pH:n vaihte- luväli on ollut sekä kesällä että talvella 5,4–7,5.
Peuranevalta tulevien vesien laatu on useiden muuttujien kohdalla hyvin samankaltaista kuin Savalojan vedenlaatu. Suurin ero on, että Peuraneval- ta tulee sulan maan aikana erittäin humuspitoista vettä verrattuna Saval- ojan veteen. Peuranevalta tulevien vesien keskimääräinen vuosien 2004–
2006 humuspitoisuus (CODMn) on ollut 47 mg/l ja minimi 33 mg/l, kun Sa- valojalla Näsälänperän kohdalla vuosien 1989–2002 vastaava keskiarvo on 29 mg/l.
K a l a st u s j a k a la s to
Tiedot Peuranevan alapuolisen Savalojan kalastosta ja kalastuksesta on saatu pääosin Siikajoen pienillä sivuvesistöillä vuonna 2000 tehdystä ka- lastustiedustelusta, joka kattoi koko Savalojan aivan sen latvahaaroja lu- kuun ottamatta. Tätä hakemusta varten tehdystä tilakohtaisesta tieduste- lusta saatiin lisätietoja Savalojan kalastuksesta Peuranevan vesien purku- alueella.
Vuoden 2000 tiedustelun mukaan kalastus Savalojalla oli vähäistä, sillä ra- kennettujen rantatilojen omistajista kalasti 25 % eli 14 taloutta. Kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla, verkoilla ja vapakalastusvälinein. Verkko- kalastusta harjoitettiin vain toukokuussa ja katiskoilla kalastettiin pääasias- sa alkukesästä. Kokonaissaalis Savalojalla vuonna 2000 oli 95 kg, josta haukea oli 70 % ja ahventa ja lahnaa molempia yli 10 %. Lisäksi saatiin vähän särkeä. Kalojen makuvirheitä ilmoitti esiintyvän Savalojalla puolet kalastajista. Kalastajista 78 % arvioi likaantumisen vaikeuttavan kalastusta.
Yleisimpinä pyydysten likaantumisen aiheuttajina mainittiin turvetuotanto, limoittuminen, metsäojitus ja humus. Kalastavien talouksien määrä on Sa- valojalla ilmeisesti vähentynyt 1990-luvulla, mutta talouskohtainen saalis oli vuonna 2000 samaa tasoa tai hiukan suurempi kuin vuonna 1992.
Tähän lupahakemukseen liittyvän tiedustelun piiriin tuli 12 Peuranevan alapuolisen purkuojan ja Savalojan rantatilaa. Tiedustelualue kattoi Peu- ranevalta lähtevän ojan ja Savalojan rantatilat Kurunkanavalle asti eli noin 3 kilometrin matkan.
Tiedustelualueella rantatilallisten kalastus oli hyvin vähäistä. Vuonna 2006 kalasti kolme henkilöä, joilla oli käytössä kaksi katiskaa ja yksi heittovapa.
Kalastusaikaa ja saalista koskevat tiedot olivat puutteellisia. Saaliina oli ol- lut haukia. Makuvirheitä oli kaloissa havainnut yksi talous. Vettä oli Savalo- jassa vuonna 2006 niin vähän, että siinä ei pystynyt kalastamaan.
Savalojan saalis on haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Savalojan koskika- lasto on ollut pääasiassa kivennuoliaista, kivisimppua ja madetta. Mutua on esiintynyt satunnaisesti. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ka- lanistutusrekisterin mukaan Savalojaan ei ole tehty kalanistutuksia 1990- luvun puolivälin jälkeen.
V e s is t öj en ja r an t oj e n k ä yt t ö
Peuranevan purkuojan ja alapuolisen Savalojan ympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Peuranevan lähiympäristössä ja purkukohdan ala- puolella Savalojan varressa on peltoja. Lähin rakennettu kiinteistö Saval- ojan varrella sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä Peuranevasta. Peura- nevan purkuojan alapuolisen Savalojan käyttö on tiedustelun mukaan vä- häistä. Pääosin rannat ovat asumattomia ja kommenttien mukaan vettä on varsin vähän. Yksi mökkiläinen on ilmoittanut ottavansa saunaveden Sa-
valojasta. Vakituisesti asuvat (2 taloutta) saavat käyttöveden vesijohtover- kostosta.
Pö l y, m e lu ja li ik e nn e
Peuranevan lähiympäristössä ei ole tiedossa turvetuotannon ja tieliiken- teen lisäksi muita pölyämistä tai melua aiheuttavia toimintoja. Turvekulje- tukset tapahtuvat päällystämättömältä tieltä paikallistielle nro 8060 ja sitä pitkin tielle nro 807 Oulun suuntaan. Peuranevalle johtavan päällystämät- tömän tien varressa ei sijaitse rakennettuja kiinteistöjä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t uk se t lu on t oo n j a l u on n o ns u oje l ua r v oi hi n
Peuranevan alueella ei ole uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, joiden esiintymiseen turvetuotannon aloittaminen vai- kuttaisi. Alueen kasvillisuutta ovat muokanneet eri aikoina tehdyt ojitukset.
Peuranevan linnusto on normaalia aapasoiden lajistoa ja tiheydeltään kes- kimääräistä tasoa. Alueella on tavattu muutamia silmälläpidettäväksi luoki- teltuja lintulajeja, joita ei esiinny turvetuotannon aloittamisen jälkeen. Peu- ranevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai kalataloudellisesti tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesiä, joihin tuotantotoiminnalla voisi olla vaikutusta. Suon kunnostaminen turvetuotantoon aiheuttaa paikallisia muutoksia suon kasvillisuuteen ja maisemaan.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happitilanteen heikentymistä, vesistön rehevöity- mistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöihin lajisto- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistö- vaikutukset riippuvat voimakkaasti valuntatilanteesta. Rankkasateiden ai- heuttamien hetkellisten ylivalumien aikana kuormituksen vaikutukset ala- puolisessa vesistössä näkyvät selvimmin. Ylivaluman aikana suolta lähtevä vesimäärä ja usein myös veden sisältämät ainepitoisuudet ovat keskimää- räistä suurempia.
Peuranevan vedet johdetaan purkuojan kautta Savalojaan ja edelleen Sii- kajokeen. Osa Savalojan vesistä laskee Kurunkanavan kautta Siikajokeen.
Kesäaikaan Savalojan vedet virtaavat kokonaan Kurunkanavan kautta.
Peuranevan turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksen ai- heuttamat pitoisuuslisäykset Savalojassa Kurunkanavan kohdalla (F = 105 km2) ja Kurunkanavassa ojan suulla (F ≈ 138 km2) kesällä on ar- vioitu seuraaviksi:
Brutto Pitoisuuslisäykset Virtaama
m3/s
Kiintoaine mg/l
CODMn mg/l
Kok.P µg/l
Kok.N µg/l Savaloja
Kesä, keskiarvo 0,89 1,100 0,86 0,93 22 Kesän ylivaluma 3,5 0,18 0,99 1,01 36
Kesän alivaluma 0,25 0,15 1,1 1,2 23
Kurunkanava
Kesä, keskiarvo 1,17 0,076 0,65 0,71 17 Kesän ylivaluma 4,61 0,14 0,76 0,77 27 Kesän alivaluma 0,32 0,11 0,83 0,91 18
Peuranevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheutta- mat pitoisuuslisäykset Savalojassa Kurunkanavan kohdalla (F = 105 km2) sekä Kurunkanavassa ojan suulla (F ≈ 138 km2) kesällä on arvioitu seu- raaviksi:
Brutto Pitoisuuslisäykset Virtaama
m3/s
Kiintoaine mg/l
CODMn
mg/l
Kok.P µg/l
Kok.N µg/l Savaloja
Kesä, keskiarvo 0,89 0,066 0,42 0,58 14 Kesän ylivaluma 3,5 0,12 0,49 0,63 22 Kesän alivaluma 0,25 0,096 0,53 0,72 14 Kurunkanava
Kesä, keskiarvo 1,17 0,050 0,32 0,44 11 Kesän ylivaluma 4,61 0,089 0,37 0,48 17 Kesän alivaluma 0,32 0,075 0,41 0,56 11
Savalojan veden humuspitoisuuteen Peuranevan kuormituksella arvioi- daan olevan vain vähäisiä vaikutuksia kuntoonpanovaiheessa, jolloin CODMn-arvo nousee kesällä kuormituksen vaikutuksesta noin 0,8 mg/l.
Tuotantovaiheessa CODMn-arvon muutokset ovat tätä pienempiä. Saval- ojasta kesäaikana mitattu humustaso (CODMn) on keskimäärin 29 mg/l.
Kiintoaineen osalta kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset arvioidaan kesäaikana erittäin pieniksi (0,06–0,1 mg/l).
Peuranevan kuormituksen laskennalliset fosforin ja typen pitoisuuslisäyk- set Savalojassa Kurunkanavan kohdalla ovat pieniä sekä kuntoonpano- et- tä tuotantovaiheessa. Savalojan suulla todettu fosforipitoisuustaso on ollut keskimäärin 53 µg/l, joten Peuranevan kuormituksen aiheuttama fosfori- lisäys on tähän tasoon nähden alle 2 %. Myös typen osalta pitoisuusvaiku- tus on noin 2 % Savalojassa todetusta pitoisuustasosta (960 µg/l). Tämän perusteella Peuranevan typpikuormituksella ei ole vaikutusta Savalojan re- hevyyteen.
Kurunkanavan alaosalla, Siikajoen yhtymäkohdan tuntumassa Peuranevan kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat hieman pienempiä kuin Savalojassa. Kuntoonpanovaiheessa CODMn-arvo nousee kesällä kuormi- tuksen vaikutuksesta noin 0,7 mg/l ja tuotantovaiheessa noin 0,3 mg/l. Ku- runkanavasta kesäaikana mitattu humustaso (CODMn) on keskimäärin 30 mg/l. Kurunkanavassa todettu fosforipitoisuustaso on ollut keskimäärin 61 µg/l, eli tähän tasoon nähden Peuranevan kuormituksen aiheuttama fosforilisäys on vain noin 1 %. Typen osalta pitoisuusvaikutus on noin 2 % Kurunkanavassa todetusta pitoisuustasosta (900 µg/l). Peuranevan ravin- nekuormituksella ei siten arvioida käytännössä olevan vaikutusta Kurun- kanavan rehevyyteen.
Peuranevan aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ravinteiden, kiin- toaineiden ja humusaineiden osalta ovat Siikajokeen laskevan Kurunkana- van osalta pieniä. Siten Peuranevan vesien vaikutukset myös Siikajoen vedenlaatuun jäävät vähäisiksi.
V a i ku t uk se t ka la s too n j a k a las t u ks ee n
Savalojan kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaiku- tukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutui- sia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä.
Savalojan kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisi- na kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Haittoja on esiintynyt Savalojalla jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Peuranevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa nii- tä. Käytännössä Peuranevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.
Savalojaan johdetaan Peuranevan lisäksi useiden muiden turvetuotanto- alueiden vesiä. Peuranevan tuotantoalueen kuormituksen kalataloudellis- ten haittavaikutusten arvioidaan ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävän tason.
P ö l yn v a ik u t uk s et
Peuranevan ympäristö on asumatonta. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö on noin 2,5 kilometrin päässä idässä. Suon lähiympäristös- sä ei sijaitse järviä tai lampia. Tuotantoalueille vievän tien varrella ei ole ra- kennettuja kiinteistöjä.
Peuranevan turvetuotanto ei aiheuta jatkuvaa pölyhaittaa alueen asutuk- selle. Suon ympäristö on pääosin metsää, mikä vähentää pölyhaitan esiin- tymistä ympäristössä.
Turvepöly voi aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen, likaantu- mista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väli- aikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa marjojen käytölle.
M e l u n j a tä r i n än v a ik u t uk s et
Peuranevan kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuva melu keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetuksen aiheuttama melu paikallistielle, jonka varressa on asutusta. Valtatiellä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Itse tuotantoalueen vaikutusalueella ei ole asutusta, jolle melusta voisi olla haittaa. Vähäistä tärinää voi aiheutua turvekuljetuksista, mutta siitä ei aiheudu haittaa.
M a a p e r ä- j a p o hj a ve s iv a ik u tu k s et
Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
E n n ak k ota r k k ai lu
Ennakkonäytteitä on otettu pisteestä Peu1 (Peuranevan alapuoli) vuosina 2004, 2005 ja 2006.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kunnostaa tur- vetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä aina siihen saakka, kun tuotan- toalueen jälkihoitotyöt on tehty.
Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toimin- nan tarkkailu ja toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamäärä- ysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.
Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä.
Käyttöpäiväkirja tai erilliset kirjanpitoasiakirjat sisältävät seuraavat tiedot:
– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta, tuotantoalois- ta ja tuotantomenetelmistä,
– tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä, – kunnostustyöt,
– massansiirrot,
– ojitusten tarkat kaivuajat ja -paikat,
– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta ja kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista,
– laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen, – ojastojen puhdistukset,
– pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt, – mittapadon ja mittauslaitteen huolto ja korjaukset,
– mittapadon vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa, – vesinäytteiden ottoajat,
– sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan, – tuulitauot,
– huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset, – jätehuoltoon liittyvät toimet,
– pöly- ja meluhavainnot,
– maininnat mahdollisista valituksista,
– havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormitukses- ta,
– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, – tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta,
– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla, – alueiden ottaminen jälkikäyttöön,
– alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajalle.
Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotan- toaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö il- moitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjat ja muut käyttötarkkailuun liitty- vät asiakirjat säilytetään mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta var- ten niin kauan kuin tuottaja on vastuussa toiminnastaan. Vuosittain toimin- nasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan vaadittaessa ympäristö- keskukseen ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Tarkkai- lussa olevien turvesoiden osalta käyttötarkkailun vuosiyhteenvedot toimite- taan myös päästötarkkailun raportin laatijalle.
V e s ie n suo j el u r ak en t e id e n to i m iv uu de n ta r kk a il u
Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttö- tarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesiensuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloin- kin. Tarkastusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistuk- set.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
K u n t oo n pa n o va ih e
Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa otetaan päästötarkkailunäytteitä mitta- padolta 1, joka sijaitsee pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden alapuolel- la. Mittapadolta otettavassa näytteenotossa noudatetaan seuraavaa ohjet- ta:
Työvaihe tai ajanjakso Näytteenottotiheys Kunnostustyöt käynnissä (aina
kun aktiiviset toimenpiteet käyn- nissä)
1 näyte/2 viikkoa
Kevättulva 1 näyte/viikko
Kesä–lokakuussa 1 näyte/2 viikkoa Muutoin marras–toukokuussa 1 näyte/kuukausi
Mittapatonäytteistä määritetään aina kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn, NH4- N ja pH.
Jos turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kunnostusvaiheesta suoraan tuo- tantosuoksi, valvovan viranomaisen kanssa voidaan päättää kunnostus- vaiheen näytteenoton harventamisesta.
T u o ta n tov a ih e
Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana kahtena vuotena, joista toinen on suppean tarkkailun vuosi. Päästötarkkailu teh-
dään samana vuonna kuin muidenkin Siikajoen lähialueen tuotantosoiden päästötarkkailu. Tarkkaa vuotta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.
Peuranevan vesiä tarkkaillaan kuntoonpanovaiheen aikana 2–3 vuoden ajan, minkä vuoksi tuotantovaiheen tarkkailuksi riittää yksi laajempi ja yksi suppea tarkkailuvuosi lupakaudella. Päästötarkkailua tulisi näin lupakau- delle 4–5 vuotena.
Tarkkailupiste
Tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään mittapadolta 1. Virtaamat mita- taan mittapadolta. Näytteenottokaudella 15.5.–30.9. otetaan yksi näyte kahdessa viikossa.
Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä analysoidaan kiintoaine, kokonaisfos- fori, kokonaistyppi, CODMn ja pH. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä-, elokuun ensimmäisellä näytteenottokerralla) analysoidaan PO4-P, NH4-N, NO2+3-N ja Fe.
Suppea tarkkailu
Suppea tarkkailu tehdään lupakaudella yhtenä vuonna, jolloin vesinäytteitä otetaan kerran kuukaudessa touko-elokuussa. Näytteistä määritetään kiin- toaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, CODMn, pH, PO4-P, NH4-N, NO2+3-N ja Fe.
Poikkeustilanteiden tarkkailu
Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa ylimääräisiä kuormitus- näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet).
Näytteestä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja CODMn.
Päästöjen laskenta
Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella lasketaan turvetuotannon päästöt vesistöön. Laskennassa noudatetaan soveltuvin osin Turvetuotannon tarkkailuoppaan (18.5.2006) päästöjen laskentamenetelmiä. Vuosikuormituksen laskennassa käytetään hyväksi ympärivuotisten mittausasemien antamaa tietoa.
Turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksissä päästötarkkailu määrätään tehtäväksi yleensä 2–4 vuotena lupajakson, noin 10 vuoden, aikana. Muina vuosina turvetuotantoalueen vuosikuormitukset joudutaan laskemaan muiden tarkkailussa olleiden soiden tulosten perusteella.
V a i ku t us ta r k k ai lu
V e s is t öt ark k ai l u
Hakija on esittänyt, että Peuranevan vesistötarkkailu liitetään Siikajoen tur- vetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan vuosille 2005–2011. Ohjelmaa uusittaessa vuoden 2011 jälkeen Peuranneva liite- tään uuteen ohjelmaan.
K a l a ta lo ud e ll i ne n ta r k k ai lu
Siikajoen kalataloudellista tarkkailua on tehty yhteistarkkailuna vuodesta 1977 lähtien. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt 28.3.2007 Siikajoen kalataloudellisen tarkkailuohjelman toteuttamisen vuonna 2007 vuoden 2006 ohjelman mukaisesti. Työvoima- ja elinkeino- keskus on hyväksymiskirjeessään vaatinut, että uusi tarkkailuohjelma on jätettävä hyväksyttäväksi vuoden 2007 lokakuun loppuun mennessä.
Hakija on esittänyt, että Peuranevan kalataloudellinen tarkkailu tehtäisiin Siikajoen yhteistarkkailun puitteissa tai muuten Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
T u l os t en t o i mi t ta mi n e n, k ä sit t e l y j a rap o r t oi n ti
Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmis- tuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Rantsilan kunnan ympäristövi- ranomaiselle ja Turveruukki Oy:lle sekä mahdollisesti muille lupapäätök- sessä mainituille. Tarkkailuvuoden lopussa tulokset toimitetaan myös pa- peritulosteena postitse. Tulosteissa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja keskeiset tulokset esitetään myös graafisesti. Poikkeavista tu- loksista otetaan heti yhteyttä Turveruukki Oy:öön ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen. Samalla ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan ha- vaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan säh- köisessä muodossa toiminnanharjoittajalle helmikuun puoliväliin mennessä siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti).
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.
Vaihtuvaa tarkkailua koskevan vuosiraportin tulee olla valmis tarkkailuvuot- ta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosittaisesta tarkkai- lusta laaditaan suppea raportti tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maalis- kuun loppuun mennessä. Raportit lähetetään Turveruukki Oy:lle, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Rantsilan ympäristönsuojeluviran- omaiselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Suomen ympäris- tökeskukselle.
O h j e lm a n m u ut o kse t
Päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Turveruukki Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kes- ken.
Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Turveruukki Oy:n ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kesken.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu
Peuranevaa lähinnä oleva asuttu kiinteistö sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä.
Hakija on katsonut, ettei pöly- tai melutarkkailuun ole tarvetta.
T u o ta n non p ää t t ym i s en jä l kei n e n ta r kk a il u
Koska tuotanto ei tule Peuranevalla loppumaan ensimmäisellä lupajaksol- la, hakija ei tämän vuoksi tässä vaiheessa esitä yksityiskohtaisempaa sel- vitystä tuotannon päättymisen jälkeisestä tarkkailusta.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Turvetuotannon keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen.
Peuranevan turvetuotantoalueelle laaditaan ennen varsinaisen tuotanto- toiminnan aloittamista sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastus- suunnitelma. Se sisältää yleistiedot työmaasta, ajo-ohjeet ja tiedot työ- maan kokonaisurakoitsijasta, sammutusorganisaatiosta, palontorjuntaka- lustosta, työmaajärjestelyistä, viestiyhteyksistä ja avustavista työmaista sekä Peuranevan kartan.
Pelastussuunnitelma ja tarkemmat pelastusohjeet sisältävä pelastussuun- nitelmien toimintaohje tulevat olemaan Turveruukki Oy:n ja Peuranevan kokonaisurakoitsijan välisen turvetuotannon kokonaisurakointisopimuksen liitteenä. Paloriskien vähentämisen ja tulipalojen ehkäisemisen yhtenä kes- keisimpänä keinona on vuotuinen palosuojelukoulutus.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuo- jelurakenteiden rikkoontuminen ja mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöi- den vuodot.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi.
Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa.
Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit, mittapadon ohivirtaamat ja syö- pymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen.
Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto ja estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoit- taa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotanto- päällikölle ja kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjei- den mukaisesti.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Peuranevan kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia voidaan arvioida sen lounaispuolella sijaitsevan Savalojaan laskevan Sa- valonevan lisäalueen (61 ha) ympäristölupapäätöksen perusteella (Poh-
jois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 40/04/2). Peuranevan ta- paan Savalonevan lisäalue on tuotantoalueena uusi ja vesiensuojelun pe- rusjärjestelmänä on pintavalutuskenttä. Päätöksen mukaan Savalonevan lisäalueelta on luvan saajan maksettava kalatalousmaksua 163 € vuodes- sa (2,67 €/ha). Peuranevalla kalatalousmaksun suuruuden voidaan arvioi- da olevan samaa suurusluokkaa. Peuranevan tuotantopinta-ala on 123,3 ha, joten kalatalousmaksu olisi vuodessa 329 €.
Peuranevan kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvatta- vaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakemusta on täydennetty 15.6.2007 asianosaistiedoilla ja 18.10.2007 ympäristöhallintajärjestelmätiedoilla.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Rantsilan ja Vihannin kunnissa 11.7.–10.8.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 11.7.2007 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyy- tänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Rantsilan kunnal- ta, Rantsilan kunnan terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusvi- ranomaiselta ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan lupa voidaan myöntää. Luonnon- suojelu-, alueidenkäyttö- tai vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole huomautettavaa.
Hakemuksen mukaan Peuranevaa tarvitaan korvaamaan poistuvia turve- tuotantoalueita, mutta arvioita poistuvista pinta-aloista ei ole esitetty. Peu- ranevan vesistövaikutusarvio on asiallinen, mutta hakemuksessa ei ole ar- vioitu Savalojaan laskevien turvetuotantoalueiden yhteiskuormitusta ja -vaikutuksia. Savalojaan johdetaan myös Turveruukki Oy:n Savalonevan, Huhannevan ja Vesiläisennevan turvetuotantoalueiden vedet.
Peuranevan vesiensuojelun taso on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Rinnakkaisten laskeutusaltaiden sijaan olisi parempi suunnitella yksittäiset altaat sopivalle valuma-alueelle, koska veden jakaantuminen ta- saisesti rinnakkaisille altaille on usein vaikeaa. Altaat on mitoitettu kuiten- kin oikein. Jokaisen laskeutusaltaan alapäähän on asennettava patolaite kiintoaineen laskeutumisen varmistamiseksi.
Hakemuksessa on esitetty, että vesistötarkkailua toteutetaan kuntoon- panovuosina ja yhtenä tuotantovaiheen vuonna lupajakson aikana Peura- nevan ylä- ja alapuolisilta pisteiltä (Sa29 ja Kk7) ja Peuraneva liitetään Sii-
kajoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristökeskuk- sen mielestä esitys voidaan hyväksyä. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan tehdä myös hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Pintavalutuskenttä pumppaamoineen on tehtävä valmiiksi siten, että vedet voidaan johtaa ja pumpata kentälle jo sarkaojitusvaiheessa.
Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeusti- lanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Päiväkirjaan on tehtävä asianmukaiset merkinnät toiminnasta ja päiväkir- jamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä lupamää- räysten tarkistamishakemukseen.
Kuntoonpanotöihin ryhtymisestä on ilmoitettava ympäristökeskukselle en- nakkoon.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Peuranevan turvetuotan- nosta aiheutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa vedenlaatuun Siikajoelle saakka. Lisääntyvä kuormitus näkyy selvimmin erilaisina kalas- tukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan lietty- minen. Näitä haittoja esiintyy alueella jo nyt, mutta uusi kuormituslähde vahvistaa ja pitää niitä yllä muun kuormituksen mahdollisesti vähetessäkin.
Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksul- la tehtävin hoitotoimin. Hakijan esitys maksuksi on riittävä.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää toistai- seksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jä- tettävä 10 vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Hakija on määrättävä maksamaan turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen 329 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloustarkkailu on tehtävä työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan teh- dä osana Siikajoen yhteistarkkailua.
3. Siikalatvan Ympäristöpalvelut
Siikalatvan Ympäristöpalvelut on katsonut, että koska tuotantoalue sijait- see etäällä asutuksesta, häiritsevät melu- ja pölypäästöt ja niiden vaikutuk- set asutukseen jäänevät vähäisiksi. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu tu- lee toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla. Häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on ilmoitettava välit- tömästi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja paikalliselle ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toi- menpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.
4. Vihannin ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta on katsonut, että toiminnanharjoittajan rooli jälkikäy- tössä/uusiokäytössä tulee olla aktiivinen myös vuokralla olevien alueiden osalta, koska osin yhtenäisten alueiden jälkikäytön suunnittelu edellyttää vuorovaikutteista yhteistyötä sopivan ratkaisun löytämiseksi. Lupamää-
räyksiin tulee kirjata hakijan velvoitteeksi selkeä vastuu tuotannosta pois- tuneiden ja poistuvien alueiden jälkikäytön suunnittelusta ja hoidosta, kun- nes jälkikäyttö/uusiokäyttöasia on kokonaisuudessaan lainvoimaisesti rat- kaistu ja hoidettu.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on 14.8.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraa- vaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hakija ei ole esittänyt arvioita poistuvista pinta-aloista, joita korvaamaan Peuranevan aluetta tarvittaisiin.
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hakemuksessa ei ole arvioitu Sa- valojaan laskevien soiden (Savaloneva, Huhanneva, Vesiläisenneva ja Peuraneva) yhteiskuormitusta ja -vaikutuksia.
Turveruukki Oy:llä on loppunut tuotanto kahden viimeisen vuoden aikana neljällä Siikajoen turvetuotantoalueella (Pahaneva, Myllyneva, Kurunneva ja Rahkon Kupukkaneva). Tällä hetkellä tuotannosta ovat poistumassa 1970- ja 1980-luvuilla tuotantoon otetut suot. Nykyisen pinta-alan säilyttä- minen lähitulevaisuudessa edellyttää, että tuotantoon saadaan uusia lupia.
Peuraneva on osaltaan suunniteltu korvaamaan lähivuosina poistumassa olevia alueita.
Savalojaan laskevien Savalonevan ja Vesiläisennevan tuotantoalueiden vedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla. Savalone- van alkuperäisestä pinta-alasta (330 ha) on poistunut tuotannosta noin 270 ha ja tuotantoalue pienenee hyvin nopeasti siten, että tuotannon arvioi- daan päättyvän vuonna 2010. Vesiläisennevan tuotantoalue (48 ha) puolit- tuu vuoteen 2010 mennessä. Savalojaan laskevan uuden Huhannevan tuotantoalueen pinta-ala on 111 ha ja nyt luvituksessa olevan Peuranevan pinta-ala on 123 ha. Koska näiden viimeksi mainittujen uusien tuotanto- alueiden vedet käsitellään pintavalutuksella, voidaan arvioida, että turve- tuotannon aiheuttama kuormitus Savalojaan tulee jatkossa olemaan pie- nempi kuin esimerkiksi 1990-luvulla.
Ympäristökeskus on vaatinut, että pintavalutuskenttä pumppaamoineen on tehtävä valmiiksi siten, että vedet voidaan johtaa ja pumpata kentälle jo sarkaojitusvaiheessa.
Valtaosa Peuranevan alueen vesistä (71 ha) käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vedet johdetaan 52 ha:n alueelta pumppaamon kaut- ta pintavalutuskentälle avovesikaudella. Pumppaamolle ei ole suunniteltu sähkölinjaa, mikä olisi edellytyksenä ympärivuotisesti toimivalle pumppaa- molle. Pumppaamo asennetaan kuntoonpanovaiheessa avovesikaudella heti, kun se on teknisesti mahdollista, ja pumppaamo on käynnissä koko avovesikauden ajan.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakijalla ei ole ollut lausunnosta huomautettavaa.
