LUPAPÄÄTÖS
Nro 46/05/2
Dnro Psy-2003-y-88
Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2005
ASIA Lamminnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pyhäntä, Vieremä ja Kiuruvesi
LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A
90570 OULU
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖS, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Lisäalueen kuntoonpano... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Tuotantoalueen käyttö puupolttoaineen varastointiin... 6
Polttoaineet ... 6
Vesien käsittely ... 7
Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus... 7
Liikennejärjestelyt ... 7
Toiminnan lopettaminen... 8
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 9
Ympäristöjohtamisjärjestelmä ... 9
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 9
Päästöt pintavesiin... 9
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 13
Päästöt ilmaan ... 13
Melu ja tärinä ... 13
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 14
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 15
Alueen hydrologia ja geologia... 15
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 15
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 15
Vesistön tila ja käyttö ... 16
Vedenlaatu... 16
Vesistön käyttökelpoisuus ... 17
Kalatalous ... 17
Muu vesistön käyttö ... 18
Maaperä ja pohjavesiolot ... 18
Melutilanne ja liikenne... 18
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 18
Muut kuormittavat toiminnat... 18
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 19
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 19
Vaikutus pintavesiin ... 19
Vaikutus virkistyskäyttöön... 20
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 20
Vaikutus pohjaveteen... 20
Pölyn vaikutus... 20
Melun vaikutus ... 21
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 22
Käyttötarkkailu ... 22
Päästötarkkailu ... 22
Vaikutustarkkailu... 23
Vesistötarkkailu... 23
Tarkkailun lisäpisteet ... 23
Kalataloustarkkailu... 24
Pölytarkkailu ...24
Melutarkkailu...24
Raportointi... 24
Ohjelman muuttaminen... 25
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 25
Työmaan paloturvallisuus ... 25
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 26
Ympäristövahinkovakuutus ... 26
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 26
Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 26
Kalataloudelliset velvoitteet... 26
Korvaukset ... 27
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 27
Lupahakemuksen täydennykset ... 27
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 27
Lausunnot ... 27
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 30
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 31
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 31
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 32
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 32
Päästöt pintavesiin... 32
Päästöt ilmaan ... 33
Melu ... 33
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 33
Varastointi... 33
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 34
Toiminnan lopettaminen ... 34
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 34
Kalatalousmaksu... 34
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 35
RATKAISUN PERUSTELUT... 35
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 35
Luvan myöntämisen edellytykset ... 35
Lupamääräysten perustelut ... 36
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 36
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 37
Kalatalousmaksu... 38
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 38
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 38
Päätöksen voimassaolo ... 38
Lupamääräysten tarkistaminen... 39
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 39
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 39
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 39
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 39
KÄSITTELYMAKSU... 40U Ratkaisu ... 40
Perustelut... 40
Oikeusohje ... 40
MUUTOKSENHAKU ... 41
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Turveruukki Oy on 16.5.2003 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympä- ristölupaa Lamminnevan turvetuotantoalueelle ja lisäalueelle ja vesien joh- tamiseen vesistöön.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lamminnevan turvetuotantoalue sijaitsee Pyhännän kunnan Ahokylässä Rikkajoen vesistöalueella noin 17 km Pyhännän keskustasta kaakkoon.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖS, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE
Turveruukki Oy on vuokrannut ja ostanut yksityisiltä maanomistajilta alueita Lamminnevan turvetuotantoa varten vuosina 1978 ja 1989. Turveruukki Oy omistaa alueesta 81 ha, ja loput on vuokrattu.
Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset:
630-401-878-4, 630-401-2-37, 630-401-2-10, 630-401-3-39, 630-401-3-28, 630-401-2-44, 630-401-15-0, 630-401-3-12, 630-893-1-28 ja 630-401-2- 42.
Turvetuotantoon haetusta lisäalueesta on tehty esisopimus maaliskuussa 2002.
Hakija on 27.2.2001 ilmoittanut Lamminnevan Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskuk- sen 15.8.2001 suorittaman maastotarkastuksen ja 14.9.2001 käytyjen neuvottelujen pohjalta on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 21.12.2001 antamallaan päätöksellään velvoittanut Turveruukki Oy:n ha- kemaan ympäristöluvan.
Maakuntakaavassa Lamminneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Ahoky- län taajama on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kan- nalta tärkeäksi alueeksi. Lamminnevalta noin kilometri lounaaseen on mer-
kitty turvetuotantoalueita. Alueella ei ole voimassa seutukaavaa tarkempaa kaavaa.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Hakijan tarkoituksena on jatkaa pinta-alaltaan 90,9 ha:n (vuonna 2002) suuruisen Lamminnevan turvetuotantoa sekä kunnostaa 4,2 ha:n lisäalue.
Tuotantosuunnitelman mukaan suon kokonaistuotantopinta-ala on 95,1 ha.
Alkuperäinen tuotantopinta-ala on ollut 107 ha. Alueella hyödynnettävä tur- vemäärä lisäalueineen on noin 0,23 milj. MWh. Koko tuotantoalueen vedet sekä suunnitellun lisäalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta ete- läpuoliseen metsäojaan ja edelleen Rikkajokeen, joka laskee Näläntöjär- veen.
Lamminnevan kunnostus alkoi vuonna 1978, ja suo on ollut tuotannossa vuodesta 1980 lähtien.
L i sä a lu e en k un t oon p a no
Lisäalueen kunnostuksella korvataan tuotantoalueen poistumia ja vähen- netään osaltaan paineita uusien tuotantosoiden käyttöönottoon Vuoksen vesistöalueella. Tuotantosoiden ympäristössä olevien lisäalueiden kunnos- tuksessa voidaan myös hyödyntää jo olemassa olevaa infrastuktuuria, ku- ten tiestöä, tukikohtaa, kokooja- ja laskuojastoa sekä vesienkäsittelyjärjes- telmiä.
Alue kuivataan ja vedet johdetaan olemassa olevan virtaamansäätöpadon, rakennettavan toisen virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan kautta Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen.
T u o tt e et ja t uo t an to
Lamminnevan tuotantosuuntana on jyrsinpolttoturvetuotanto. Vakiintuneis- sa tuotanto-olosuhteissa ja nykyisellä tuotantotekniikalla suon keskimää- räinen vuosituotantomäärä on noin 40 000 MWh jyrsinpolttoturvetta. Tuo- tantoaikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 15 vuotta.
Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan Termia Oy:n Iisalmen voi- malaitokselle sekä Kuopion Energian voimalaitokselle Kuopioon.
Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jossa tuotannon pää- vaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsin- nässä irrotetaan ohut, noin 20–30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään jyrsöksen kuivumista. Hyvissä olo- suhteissa riittää kaksi kääntökertaa, minkä jälkeen turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä useampia (2–7) satoja samaan karheeseen. Haku-menetelmässa karhe kuormataan hihnakuormaajalla traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan aumaan, johon turve tiivistetään puskutraktorilla.
Lamminnevan tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu.
Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30–40.
Kesäkaudella tuotanto tapahtuu säiden mukaisesti. Sateisina kausina alu- eella ei ole lainkaan toimintaa, mutta kuivina kausina kesä-heinäkuussa tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden.
Lamminnevan vuotuinen turpeen toimitus on pääasiassa jäätyneen maan aikaan. Toimitusjaksot yhteenlaskettuna kestävät noin kuukauden.
Talvikaudella ei alueella ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta mitään toimintaa.
Lamminnevan tuotannossa on vetokalustona 3–4 pyörätraktoria sekä au- mauksessa yksi tela-alustainen puskutraktori.
T u o ta n toa l ue e n k äyt t ö p u u po l t to a in ee n v a r as to i n ti in
Turvetutoantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunja- lostuslaitoksilta (esim. hakkuutähde, puru ja kutterilastu). Puupolttoainei- den kokonaismäärä on alle 5 000 t/a. Mahdolliset puupolttoaineet varastoi- daan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1–3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointivaihetta.
Suolta tuotannon yhteydessä kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erikseen osoitetulle kantovarastoalueelle, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydes- sä. Kertyneiden kanto- ja liekopuumäärien ollessa haketusyksikölle riittä- vät, ne haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille.
Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen samassa logistisessa ketjus- sa turvepolttoaineiden kanssa energiatuotantoon vähentää sekä kuormi- tusta että kuljetuksesta ja poltosta aiheutuvia päästöjä.
P o l t to ai ne e t
Lamminnevan turvetuotantoalueen energiankulutus muodostuu pääasias- sa tuotantokaluston vetokoneiden ja turpeen aumauskoneen polttoaineen kulutuksesta. Työmaan vetokalustona käytetään 3–4 pyörätraktoria ja au- mauskoneena tela-alustaista puskutraktoria.
Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle (40 000 MWh) laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 40 000 litraa (400 MWh). Tuotantotyö- hön käytetty traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittä- västi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polt- toaineen käyttö on selvästi vähäisempää. Polttoaine toimitetaan ja varas- toidaan yhteen tai kahteen 2 000–5 000 litran kaksivaippaiseen terässäi- liöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varas- topaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista.
Työmaan muu energiankäyttö on hyvin vähäistä vetokoneiden polttoaineen käyttöön verrattuna. Muu energiankäyttö koostuu lähinnä työmaan henkilö- liikenteen energiakulutuksesta, mahdollisesta nestekaasun käytöstä sekä aggregaatin polttoaineen kulutuksesta.
Työmaalla ei ole kiinteitä rakennuksia eikä sähköliittymää.
V e s ie n k äs i t te l y
Lamminnevan turvetuotantoalue on eristetty eristysojilla. Tuotantolohkojen 1–7 vedet johdetaan sarkaojien lietesyvennysten, päisteputkiin asennettu- jen lietteenpidättimien, kokoojaojien ja tasausaltaiden sekä virtaamansää- töpadon 1 kautta laskeutusaltaisiin 1 ja 2, joiden valuma-alue on noin 138 ha ja josta tuotantoaluetta on noin 91,3 ha sekä auma-, reuna-, tie- ja tuo- tannosta poistunutta aluetta noin 47 ha.
Suunnitellun lisäalueen (tuotantolohko 8) vedet on suunniteltu johdettavak- si sarkaojien lietesyvennysten, päisteputkiin asennettujen lietteenpidättimi- en kautta nykyiseen kokoojaojaan ja edelleen tasausaltaiden sekä virtaa- mansäätöpadon 1 ja rakennettavan virtaamansäätöpadon 2 kautta laskeu- tusaltaille 1 ja 2. Valuma-alue laskeutusaltaille 1 ja 2 tulisi olemaan suunni- tellun lisäalueen myötä noin 140 ha, josta tuotantoaluetta 95,1 ha sekä auma-, reuna-, tie- ja tuotannosta poistunutta aluetta noin 45 ha.
Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista 1 ja 2 metsäojien kautta Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen.
R a a k av ede n ot t o ja k ä yt t ö v ed e n v al m is t u s
Lamminnevan tuotantoalueella ei ole vesijohtoa eikä kaivoa. Työmaalla työskentelevät tuovat tarvitsemansa käyttöveden mukanaan työmaalle.
Mahdollisessa tulipalotilanteessa käytetään palokaivoihin sekä laskeu- tusaltaisiin kertynyttä vettä.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Työmaan liikennejärjestelyt
Tieyhteys Pyhännän kunnan keskustaajamasta Lamminnevan turvetuotan- toalueelle lähtee Kajaanintien (KT 85) ja Iisalmentien (VT 19) risteyksestä, josta ajetaan 17,1 km Iisalmen suuntaan. Risteyksestä, jossa on viitta Lamminneva, käännytään oikealle Knuutilanperän yksityistielle. Knuutilan- perän yksityistie jatkuu Lamminnevan työmaatienä, joka johtaa auma- alueelle 5 (noin 1,1 km), jossa käännytään oikealle. Työmaatie johtaa edel- leen auma-alueelle 3, tukikohtaan ja auma-alueelle 2. Aumalta 5 on kanta- va tieyhteys myös auma-alueelle 4.
Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään päisteputkitettuja sarkojen päi- tä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toiselle.
Työmaateitä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan.
Työmaaliikenne
Tuotantoaikana, touko–syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoit- sijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30–40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 3–4 autoa/vrk.
Jyrsinturpeen toimitukset ajoittuvat sekä sulan että jäätyneen maan ai- kaan. Turpeen toimituksen tarkemmat ajankohdat määräytyvät toimitus- kausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Työmaalla tuotettu jyr- sinpolttoturve toimitetaan Termia Oy:n Iisalmen voimalaitokselle sekä Kuo- pion Energian voimalaitokselle Kuopioon. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 45 000 m3 ja toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 10–15 kuor- maa/vrk. Toimitukset tapahtuvat yleensä useassa eri jaksossa.
Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormaus- kaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
Alueen kuntoonpano ja tarkkailu
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuo- tantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä.
Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voi- daan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormi- tuksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
Alueen uusiokäytön suunnittelu
Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritel- lyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa uusiokäyttö- muodon valinnassa. Tällöin alueen uusiokäytön suunnittelu on järkevää to- teuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä.
Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen uusiokäyttösuunnitelman 3–5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty uusiokäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotanto- toiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdol- listaa myös suon eri uusiokäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheit- tain eri alueiden poistuessa tuotannosta.
Lamminnevan tuotantoalueelle on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitel- ma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella.
Jos alueella siirrytään poistuneiden alueiden uusiokäyttöön lupakauden ai- kana, hakija esittää suunnitelmat ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen hyväksyttäväksi.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Vuosina 1987–1990 toteutetun ”Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen” -projektin tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä, sekä pa- rantaa silloisia, jo käytössä olleita menetelmiä turvetuotannon vesistö- kuormituksen vähentämiseksi.
Tutkimusten tuloksena todettiin, että oikein suunniteltu ja mitoitettu pintava- lutuskenttä poistaa turvetuotantoalueen valumavesistä kiintoaineen lisäksi myös ravinteita. Perinteiset turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteet, sarkaoja-altaat, lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat pidättävät valumavesi- en kiintoainetta, mutta ravinteiden pidätyskyky on pintavalutuskenttään verrattuna vähäinen. Pintavalutuskentän kanssa yhdessä toteutettuna ne muodostavat tehokkaan, toimivan sekä rakentamis- ja huoltokustannuksil- taan kohtuullisen tuotantoalueen vesiensuojeluratkaisumallin.
Turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistamista kemikaloinnilla on tut- kittu AQUA PEAT 95 -projektissa. Menetelmää suositellaankin harkittavak- si ensisijaisesti alueille, joilla puhdistetun veden laadulle asetetaan erityi- sen suuria vaatimuksia sekä tuotantoalaltaan suurille (yli 200 ha) tai muilta ominaisuuksiltaan merkittäville turvetuotantoalueille.
Lamminnevan nykyiset ja esitettävät uudet vesiensuojeluratkaisut on suunniteltu edellä mainittujen ja muiden tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Pintavalutus- kentän rakentaminen vanhojen tuotantokenttien vesienkäsittelyyn on jälki- käteen sekä maasto-olosuhteiden että korkeiden perustamiskustannuksien vuoksi osoittautunut mahdottomaksi. Lamminnevan lähistöllä ei ole pinta- valutukseen soveltuvaa aluetta.
Hakijan näkemyksen mukaan rakennetut ja suunnitellut uudet Lamminne- van vesiensuojeluratkaisut ovat toimivia ja mitoitukseltaan suositusarvot täyttäviä.
Alueella on toteutettu ja suunniteltu IPPC-direktiivin mukaista BAT- tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija käyttää BEP-menetelmää.
Turveruukki Oy:n henkilöstön sekä urakoitsijoiden koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkö- kohdat huomioon mahdollisimman hyvin.
Y m p ä ri s tö j o ht a mi sj ä r je s te l mä
Turveruukki Oy:llä on yhtiön toimintaa koskeva laatukäsikirja. Ympäristö- asioita koskeva "Turvetuotannon ympäristöohje" on hakemuksen liitteenä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Lamminnevan vesien määrää ja laatua on tarkasteltu Lamminnevan omien tarkkailutulosten ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turve- tuotannon vuosien 1997–2001 kuormitustarkkailun tulosten perusteella.
Lamminnevan tulevan kuormituksen arvio on tehty lähimpänä Lamminne- vaa sijaitsevien laskeutusaltaallisten kuormitustarkkailusoiden (Savalone- va, Jyletneva, Kivineva ja Lehtoneva) tarkkailutulosten perusteella. Lam- minnevan lisäalueen kuntoonpanovaihetta on tarkasteltu erikseen Pohjois- Pohjanmaan alueen kaikkien kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden tulosten perusteella.
Kuntoonpanovaihe
Kuntoonpanovaiheessa sekä valunnat että usein myös pitoisuudet kasva- vat luonnontilaiseen suohon verrattuna. Vaihtelu on kuitenkin suurta eri soiden välillä ja samallakin suolla eri vuosina pääasiassa kuntoonpanotöi- den vaiheesta ja hydrologisista oloista johtuen.
Vaihtelu kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumissa Pohjois- Pohjanmaan alueella on ollut suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria.
Tuotantovaihe
Vesiensuojelumenetelmänä Lamminnevalla ovat laskeutusaltaat ja virtaa- mansäätö. Lamminnevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 1996, 1997, 1999 ja 2001. Tarkkailutuloksia on kahdelta mittapadolta, jois- ta mittapato 1 sijaitsee koko tuotanto-alueen alapuolella ja mittapato 2 tuo- tantoalueen keskellä. Tarkkailutulosten perusteella koko turvetuotantoalu- eelta lähtevä vesi (mittapato 1) on ollut erittäin tummaa, humuspitoista ja varsin rautapitoista. Veden ravinnepitoisuus on ollut melko korkea. Verrat- tuna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kaikkien laskeu- tusaltaallisten tarkkailusoiden tarkkailutuloksiin Lamminnevalta lähtevässä vedessä on ollut hieman enemmän ravinteita sekä rautaa. Ammoniumtyp- peä on kuitenkin ollut Lamminnevalla hieman vähemmän. Kiintoainetta ja happea kuluttavaa ainesta on ollut suunnilleen yhtä paljon kuin laskeu- tusaltaallisilla soilla keskimäärin.
Epäorgaanisten ravinteiden osuudet vaihtelevat paljon. Lamminnevalla keskimäärin noin 60 % fosforista ja 40 % typestä oli epäorgaanisessa muo- dossa, kun kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vastaavat osuudet ovat olleet keskimäärin 43 % ja 47 %.
Lamminnevan mittapadoilta 1 ja 2 lähtevän veden laatu on ollut seuraava:
Vuosi n kpl
Väri mg/l Pt
CODMn
mg/l
Kok.P μg/l
PO4-P μg/l
Kok.N μg/l
NO2+3-N μg/l
NH4-N μg/l
Fe μg/l
Kiinto- aine mg/l Mittapato 1
1996 3 33 102 70 2 277 247 873 7 409 18
1997 2 31 102 44 3 469 283 547 5 960 19
1999 1 400 24 110 61 1 500 170 440 9 800 11
2001 1 350 28 88 62 1 400 260 520 6 100 12
keskiarvo 375 29 100 59 2 162 240 595 7 317 15
Mittapato 2
1999 1 560 40 120 52 2 700 150 1 400 7 900 14
2000 1 350 29 67 45 1 900 220 1 200 4 800 3,1
keskiarvo 455 35 94 49 2 300 185 1 300 6 350 8,6
Turvetuotantoalueen valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoi- milla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päi- hin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja las- keutustilavuuden lisäämisellä. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valun- tahuiput voivat olla huomattavan suuria. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa loppua pitkäksikin aikaan kokonaan.
Lamminnevan (96,9 ha) kuormitus on Pohjois-Pohjanmaan laskeutusal- taallisten tarkkailusoiden keskimääräisten vuosien 1997–2001 ominais- kuormituslukujen perusteella arvioituna noin 34 kg/d kiintoainetta, 48 kg/d CODMn, 0,10 kg/d fosforia ja 3,2 kg/d typpeä (brutto). Nettokuormitus on noin 27 kg/d kiintoainetta, 20 kg/d CODMn, 0,06 kg/d fosforia ja 2,6 kg/d typpeä.
Arvio tulevasta kuormituksesta
Lamminneva on ollut tuotannossa vuodesta 1980 lähtien. Vuonna 2002 tuotannossa tai auma-alueena oli 96,9 ha. Lähitulevaisuudessa on tarkoi- tus ottaa tuotantoon 4,2 ha:n lisäalue. Kokonaistuotantopinta-ala kuitenkin pienentyy tulevaisuudessa. Lamminnevan kuormitus on arvioitu nykytilan- teen lisäksi vuosille 2005 ja 2010. Vuonna 2005 on arvioitu, että tuotanto- ja auma-alueita on noin 80 ha. Vuonna 2010 tuotanto- ja auma-alueita on arvioitu olevan noin 47 ha. Arvioissa on oletettu lisäalueen olevan vuonna 2005 kuntoonpanovaiheessa ja vuonna 2010 tuotantovaiheessa. Lisä- alueen kuntoonpanovaiheen kuormitusta on arvioitu kaikkien Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkai- lusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantokauden kuormi- tusarviossa laskentaperusteena on käytetty lähimpänä Lamminnevaa si- jaitsevien laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (Savaloneva, Jyletneva, Ki- vineva ja Lehtoneva) ominaiskuormituslukuja vuosilta 1998–2001.
Virtaamansäädön aiheuttama kuormitusvähenemä on otettu ominaiskuor- mitusluvuissa huomioon kesän keskimääräisen sekä ylivalumakauden kuormitusarvion osalta. Kuormitusarvioissa on otettu huomioon alivaluma- kauden kuormitusvähenemä. Arvioissa ei ole otettu huomioon tuotannosta poistuneita alueita, joiden kuormitus voi kuitenkin alkuvaiheessa olla lähes tuotantosuon tasoa. Virtaamansäädön on oletettu olevan käytössä koko tuotantoalueella.
Lisäalueen kuntoonpanovaiheen kuormitus on arvioitu olevan suurinta ke- väällä. Vuositasolla nettokuormituksen arvioidaan olevan noin 138 kg/a kiintoainetta, 328 kg/a CODMn, 0,9 kg/a fosforia ja 29 kg/a typpeä.
Arvio Lamminnevan lisäalueen (4,2 ha) kuntoonpanovaiheen kuormituk- sesta eri vuodenaikoina
Tuleva kuormitus brutto
Kiinto- aine kg/d
CODMn kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Talvi 0,4 0,8 0,003 0,08
Kevät 2,3 8,0 0,012 0,29
Kesä 0,5 2,0 0,002 0,08
Syksy 0,2 1,2 0,002 0,08
Vuosi kg/a 208 687 1,3 37
Tuleva kuormitus netto
Kiinto- aine kg/d
CODMn kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Talvi 0,4 0,4 0,003 0,08
Kevät 1,3 5,0 0,007 0,18
Kesä 0,2 0,6 0,001 0,06
Syksy 0,2 0,8 0,001 0,08
Vuosi kg/a 138 328 0,86 29
Nykyisen tuotantokuntoisen tuotantoalan ollessa käytössä keskimääräinen tuotantokauden nettokuormitus on arvion mukaan 2,4 kg/d kiintoainetta, 15 kg/d CODMn, 30 g/d fosforia ja 1,2 kg/d typpeä. Vuonna 2005 kuormitus on lievästi pienempi. Vuoteen 2010 mennessä tuotantopinta-ala on lisä- alueen tuotantoon ottamisesta huolimatta huomattavasti nykyistä pienem- pi, ja kuormitus on vuonna 2010 noin 50 % pienempi kuin vuonna 2003.
Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu paljon valuntaoloista. Ylivalumati- lanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella keskimääräistä pienempi.
Lamminnevan vuosikuormitus (netto) olisi vuoden 2003 pinta-aloilla arvioi- tuna noin 1 180 kg/a kiintoainetta, 2 560 kg/a CODMn, 7 kg/a fosforia sekä 430 kg/a typpeä. Vuoteen 2005 mennessä kuormituksen arvioidaan piene- nevän hieman vuoden 2003 tasosta. Vuonna 2010 kuormituksen arvioi- daan olevan noin 52 % nykytasosta.
Seuraavassa taulukossa on arvio Lamminnevan tulevasta kuormituksesta eri vuodenaikoina. Vuoden 2005 arviossa on otettu huomioon lisäalueen kuntoonpanon kuormitus ja vuoden 2010 arviossa lisäalueen tuotantovai- heen kuormitus.
Bruttokuormitus Nettokuormitus
Kuormitus
v. 2003 Ala ha
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d Talvi 97 3,5 4,4 0,02 1,4 2,6 0,0 0,005 1,1 Kevät 97 4,3 22 0,05 2,5 2,4 0,0 0,000 0,6 Kesä 97 7,6 45 0,06 1,9 2,4 15 0,025 1,2 Syksy 97 9,8 22 0,07 1,9 9,1 12 0,065 1,7
Vuosi kg/a 2 121 8 543 15,5 632 1 183 2 557 7,0 431
Bruttokuormitus Nettokuormitus
Kuormitus v. 2005
Ala ha
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d Talvi 84 3,3 4,4 0,02 1,2 2,6 0,4 0,008 1,0 Kevät 84 5,8 26 0,06 2,4 3,3 5,0 0,007 0,6 Kesä 84 6,7 39 0,05 1,6 2,2 13 0,022 1,1 Syksy 84 8,3 20 0,06 1,7 7,7 11 0,055 1,5
Vuosi kg/a 1 959 7 740 14 558 1 115 2 438 6,6 385
Bruttokuormitus Nettokuormitus
Kuormitus
v. 2010 Ala ha
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Kiinto- aine kg/d
CODMn
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d Talvi 47 1,7 2,1 0,01 0,7 1,3 0,0 0,003 0,5 Kevät 47 2,1 11 0,03 1,2 1,2 0,0 0,000 0,3 Kesä 47 3,7 22 0,03 0,9 1,2 7,1 0,012 0,6 Syksy 47 4,7 11 0,04 0,9 4,4 6,1 0,032 0,8
Vuosi kg/a 1 029 4 144 7,5 306 574 1 240 3,4 209
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Lamminnevan turvetuotantoalueella ei aiheudu päästöjä maaperään.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikku- minen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauk- sen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikut- tavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityi- sesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imu- vaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostos- ta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen ai- heuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.
M e l u j a t är i n ä
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotanto- kentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kulje- tuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka-huhtikuussa, melu koostuu ras- kaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voi- daan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien väli- sinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden ai- heuttamaa melua. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tie- hen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laa- dusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä pai- kallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympä- ristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää koko- naisuuteen nähden vähäiseksi.
Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelu- lain (763/1994) nojalla annettuja 55 dB:n (päiväaikainen klo 7.00–22.00) ja 50 dB:n (yöaikainen klo 22.00–7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaihei- den aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulko- puolella. Meluisimpien työvaiheiden aikana (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200–300 metrin etäisyy- dellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100–150 metrin etäisyydellä meluläh- teestä noin 50 dB. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso 70–80 dB oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76–95 dBA (Turveteollisuusliitto 1997). Myös ää- nenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kul-
keutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla va- rustettu imuvaunu (JIK–35), jonka aiheuttama 55 dB:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle melulähteestä.
Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1–3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hak- keen varastointivaihetta. Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat ver- rannollisia normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Hakijan näke- myksen mukaan puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketukses- ta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Lamminnevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pää- asiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä.
Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat
Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenke- ruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuas- tiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa.
Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Pyhännän kunnan jä- tehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kun- nallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Lamminnevan turvetuo- tannon kokonaisurakoitsija.
Toimet jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi
Jätteiden haitallisuutta vähennetään ohjeistamalla työmaan jätteiden keruu ja käsittely. Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunni- telma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa.
Vuosittain järjestettävissä, kaikille Turveruukki Oy:n urakoitsijoille suunna- tuissa koulutustilaisuuksissa käsitellään muun ympäristökoulutuksen osana jätelakia, jätteiden käsittelyä ja jätemäärän vähentämisen keinoja.
Jätteiden hyödyntäminen
Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu, jota syn- tyy koneiden ja laitteiden korjauksessa sekä käytöstä poistetusta tuotanto- kalustosta. Metalliromu kerätään tukikohta-alueelle sille erikseen osoitet- tuun paikkaan ja toimitetaan tilanteen mukaan kunnan osoittamaan hyöty- jätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallijätteen käsittelijälle.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a j a g eo l ogi a
Lamminnevan turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistön Iisalmen reitin (4.5) latvoilla Rikkajoen valuma-alueella (4.564). Tuotantoalue on seitse- mässä lohkossa, joista kaikista vedet johdetaan eteläisten laskeutusaltai- den, metsäojan ja Rikkajoen kautta Näläntöjärveen. Suunnitellun lisäalu- een (4,2 ha) vedet tullaan johtamaan samaa purkureittiä vesistöön. Tuo- tantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla Knuutilankanavaan, joka laskee Rikkajokeen tuotantoalueen vesien purkupaikan yläpuolelle.
Iisalmen reitin vesistöalueen pinta-ala on 5 583 km2. Rikkajoen valuma- alueen pinta-ala on 198 km2, josta järviä on vain 0,05 %. Näläntöjärven luusuan kautta vesiä kulkee 299 km2:n alueelta. Lamminnevan tuotanto- alue (91 ha) ja lisäalue (4,2 ha) muodostavat 0,5 % Rikkajoen valuma- alueesta.
Rikkajoen virtaama tuotantoalueen vesien purkuojana toimivan metsäojan alapuolella sekä joen suulla on arvioitu Myllypuron (Hyrynsalmi) ja Korpijo- en (Kiuruvesi) pienten valuma-alueiden vertailujakson 1961–1990 valumi- en perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km2 ja 3,0 l/s km2. Rikkajoen valuma-alueella Lamminnevan kaakkoispuolella si- jaitsevan Kangaslammen ja Rikkajoen alapuolella sijaitsevan Näläntöjär- ven välillä on korkeuseroa noin 55 m. Aueella on runsaasti soita, joista val- taosa on ojitettu. Rikkajoen valuma-alue kuuluu Pohjanmaan–Kainuun aa- pasuoalueeseen. Kallioperältään alue on pääasiassa prekambrisia oro- geenisia syväkivilajeja, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset graniitit. Kiven- näismaalajina alueella on moreeni ja eloperäisistä maalajeista tyypillisim- piä ovat terrestriset turpeet. Heti Lamminnevan pohjoispuolella sijaitsevan Siikajokilaakson alueen soissa esiintyy yleisesti runsaasti fosforia sisältä- vää vivianiittia eli rautafosfaattia melko ohuina kerroksina. Vivianiitin esiin- tyminen saattaa lisätä vesistön fosforipitoisuuksia erityisesti voimakkaasti ojitettujen soiden alapuolella.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Rikkajoen valuma-alueen yläosan ainoa lampi Kangaslampi (5,4 ha) sijait- see kaakkoispuolella Rikkajoen mutkassa. Rikkajoki laskee Näläntöjärveen noin 17 km Lamminnevan alapuolella. Järvi on matala, noin 13 km2:nsuu- ruinen järvi, jonka keskisyvyys on 0,71 m. Näläntöjärvestä vedet laskevat Remesjokeen järven lounaiskulmasta.
Lamminnevan läheisin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Vieremän kunnan puolella sijaitseva Saarisuon-Kurkisuon alue, joka sijaitsee lähim- millään noin 3,5 km Lamminnevan kaakkoispuolella. Saarisuo kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Yli 5 km Lamminnevasta koilliseen sijaitsee Häl- lämönharjun-Valkeiskankaan Natura-alue. Alue kuuluu myös harjujensuo- jeluohjelmaan.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Lamminnevan ympärillä on asutusta lähimmillään noin 200–300 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Heti tuotantoalueen koillispuolella on useita asuinrakennuksia noin 500 metrin etäisyydelle saakka. Lisäksi run- saasti asuinrakennuksia on kantatie 88 varrella noin 0,7–1 km koilliseen
tuotantoalueesta. Noin 0,5 km kaakkoon tuotantoalueesta Kangaslammen pohjoisrannalla on loma-asuntoja.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Rikkajoen pääuoman vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien 1994- 1997 aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan joen yläosalla välttävä ja keski- ja alaosalla huono. Myös Näläntöjärven vedenlaatu on luokituksen mukaan huono. Näläntöjärven jälkeen vesireitin vedenlaatu on välttävä.
Vedenlaadun kuvaus perustuu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan ve- denlaatuaineistoon. Näläntöjärvestä on käytetty vedenlaatutietoja vuosilta 1987, 1993–1994 sekä vuosilta 1997–2002 kolmesta eri pisteestä. Rikka- joen vedenlaatua on kuvattu vuosien 1993–2002 aineiston perusteella.
Vesinäytteet on otettu kolmesta eri pisteestä: noin 4 km Lamminnevan ala- puolelta ennen Konnunsuon tuotantoaluetta, joen keskivaiheilta Konnun- suon alapuolelta ja joen alaosalta ennen Näläntöjärveä.
Rikkajoki
Rikkajoen vesi on humus- ja rautapitoista sekä hyvin ravinteikasta ja tum- maa. Myös kiintoainetta on runsaasti. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella kiintoainepitoisuus on ajoittain ollut hyvin korkeaa (noin 60–110 mg/l), mut- ta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla näin korkeita pitoisuuksia ei ole enää havaittu. Rikkajoki on pienivirtaamainen joki, jossa virtaaman ja vedenlaa- dun vaihtelut ovat olleet suuria. Pitemmällä aikavälillä CODMn- ja väriar- voissa on tapahtunut kasvua joen keski- ja alaosalla. Joen pH-taso on vaihdellut paljon ja ilmentänyt lievää happamuutta. Veden puskurikyky (al- kaliniteetti) on ollut kesäaikaan hyvä tai erinomainen. Rikkajoen vedenlaa- tu on keskimäärin ollut huonoin joen keskiosalla.
Rikkajoen happipitoisuudesta on käytettävissä tietoja vuosilta 1993–1995, jolloin se oli hyvä kaikilla pisteillä sekä kesäaikaan että talvella. Vuosina 1997–2002 vedessä oli ravinteista runsaasti erityisesti fosforia. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista on vaihdellut paljon (9–77 %). Epäor- gaanisen typen osuus kokonaistypestä oli 2–20 %. Avovesikauden koko- naisfosforipitoisuus on keskimäärin ollut reheville tai erittäin reheville vesil- le tyypillinen ja kokonaistyppipitoisuus reheville vesille tyypillinen. Vuosina 1997–1999 fosforipitoisuus oli keskimäärin suurimpi joen alaosalla, kun taas vuosina 2000–2002 fosforipitoisuus oli keskimäärin suurempi joen keskiosalla kuin alaosalla. Fosforin ohella typpeä on ollut vähiten joen ylä- osalla. Kiintoaineen tavoin ravinnepitoisuudet ovat 1990-luvun alkupuolella ajoittain olleet hyvin korkeita ja 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksien vaihteluväli on kaventunut.
Näläntöjärven vesi on vuosien 1994–2002 aineiston perusteella ravin- teikasta sekä humus-, rauta- ja kiintoainepitoista sekä suhteellisen sa- meaa. Ravinteista erityisesti fosforia on runsaasti. Vesi on ollut talvisin keskimäärin hieman typpi-, humus- ja rautapitoisempaa, kun taas kesäai- kaan vedessä on ollut enemmän kiintoainetta ja erityisesti fosforia ja vesi ollut sameampaa kuin talvella. Kesäisin hyvin matalan järven happitilanne on pääosin ollut välttävä ja talvisin pääosin huono. Näläntöjärven veden puskurikyky on ollut pääosin hyvä (alkaliniteetti tasoa 0,10–0,25 mmol/l) ja
vesi on ollut lievästi hapanta. Vedenlaadussa on esiintynyt huomattavaa ajallista vaihtelua erityisesti talvisin.
Kesän keskimääräisten ravinnepitoisuuksien (kok.P 95 µg/l ja kok.N 1 300 µg/l) perusteella Näläntöjärvi on rehevä. Myös kesäaikaiset a- klorofyllipitoisuudet (ka. vuosina 1994–2002 36 µg/l) kuvastavat vesistön rehevyyttä. Planktonlevästölle suoraan käyttökelpoisen epäorgaanisen liu- koisen fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista vaihteli kesällä välillä 4–
41 %. Vastaavasti epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä oli < 1 %–
37 %. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella levätuotantoa rajoit- tavana minimiravinteena voi olla typpi tai fosfori tai molemmat yhtä aikaa.
Talviaikaan vedessä oli epäorgaanisia ravinteita suhteellisesti enemmän.
Viime vuosien ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehitys- suuntaa, vaan muun vedenlaadun tavoin pitoisuudet ovat vaihdelleet Nä- läntöjärvessä eri vuosina mm. sääolosuhteista riippuen suhteellisen paljon.
Vedenlaadussa ei ollut merkittäviä eroja vuoden 1994 kesällä eri havainto- paikoilla.
V e s is t ön k ä yt t ö k e lp o i su us
Rikkajoen rantatilojen omistajat ovat kyselytutkimuksessa ilmoittaneet ve- den menevän sateiden aikana hyvin tummaksi ja vedessä on humus- ta/turvetta/turvepaakkuja. Ongelmaksi on koettu myös jokisuun liettyminen ja aumamuovin kappaleet rantapensaikossa. Yksittäisissä kommenteissa kalojen makuvirheiden ilmoitettiin estävän kalastuksen kesällä ja jokivettä pidettiin uimakelvottomana. Rikkajokeen laskee myös Vapo Oy:n Konnun- suon turvetuotantoalueen vedet ja rantatilallisten kommenttien voidaan ar- vioida koskevan Rikkajoen alueen koko turvetuotantoa.
Kalatalous
Vesistön käyttökyselyn yhteydessä tehtiin Rikkajoen asutuille rantatiloille Rikkajokea ja Näläntöjärveä koskeva kalastustiedustelu vuonna 2002. Sel- vitysalueella oli yhteensä 16 asuttua tilaa, joista tiedusteluun vastasi 13 ti- laa (81 %). Tiedusteluun vastanneista 11 kalasti Rikkajoella sekä 6 myös Näläntöjärvellä.
Rikkajoen ja Näläntöjärven pyydettävä kalasto on pääasiassa haukea ja ahventa. Näiden lisäksi kalastoon kuuluvat ainakin made, säyne ja särki.
Rikkajoella kalastavasta 11 taloudesta kalastukseen osallistui keskimäärin 2,3 henkilöä taloutta kohden ja Näläntöjärvellä 2,0 henkilöä taloutta koh- den. Kalastus Rikkajoella oli pääosin pienimuotoista katiskapyyntiä ja ma- to-ongintaa. Kalastusta harjoitettiin läpi kesän, mutta se painottui huhti- toukokuuhun. Vain yksi kalastaja kalasti katiskoilla ympärivuotisesti. Nälän- töjärvessä kalastettiin lisäksi verkoilla, ja pyynti keskittyi kevääseen ja ke- säkuukausiin. Ympärivuotista verkkopyyntiä ei harrastanut yksikään kyse- lyyn vastanneista. Verkoilla pyydettiin keskimäärin 25 päivää ja katiskoilla noin 60 päivää. Rysillä pyyntipäiviä oli keskimäärin 15.
Kokonaissaalis Rikkajoella oli noin 170 kg, josta haukea oli 60 % ja ahven- ta 25 %. Näiden lisäksi saatiin vähän madetta, säynettä ja särkeä. Talous- kohtainen saalis oli Rikkajoella keskimäärin 15 kg. Näläntöjärven saalis koostui niin ikään lähinnä hauesta (63 %) ja ahvenesta (26 %). Järvipyyn- nissä talouskohtainen saalis oli 55 kg.
Tiedusteluun vastanneista seitsemän mainitsi kalojen makuvirheistä. Heis- tä neljä ilmoitti, että kaloissa esiintyy kalojen käyttökelpoisuutta heikentäviä makuvirheitä sekä Rikkajoessa että Näläntöjärvessä. Makuvirheitä tava- taan eniten kesällä Näläntöjärvestä pyydetyissä kaloissa. Viiden vastaajan mukaan pyydysten likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja on ajoittain hyvin voimakasta. Likaantumisen aiheuttajiksi mainittiin turve, muta ja roskat.
Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistutusrekisterin mu- kaan Rikkajokeen on istutettu järvitaimenen mätiä ja 1-vuotiaita poikasia vuodesta 1996 alkaen. Näläntöjärveen ei rekisterin mukaan ole tehty istu- tuksia.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Rikkajoen asuttujen rantatilojen tilakohtainen vesistön käyttö vuonna 2002 on selvitetty postitiedustelulla maalis-huhtikuussa 2003. Kaikki asutut ta- loudet olivat Rikkajoen alaosalla. Selvitysalueella oli yhteensä 16 asuttua tilaa, joista tiedusteluun vastasi 13 tilaa (81 %).
Tiedusteluun vastanneista Rikkajoen rantatiloista oli vakituisesti asuttuja 12 ja kesämökkejä oli 2, joista toinen oli samalla tilalla kuin vakituinen asuntokin. Rantasaunoja oli 6, mutta Rikkajoen vettä käytettiin saunavete- nä vain yhdellä tilalla. Uintia harjoitettiin 6 tilalla. Karjan juottovetenä joki- vettä käytettiin 4 tilalla.
M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t
Lamminnevan lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesi- alue (Kokkomäen pohjavesialue, luokka I) on lähimmillään noin 5 km koilli- seen tuotantoalueen reunasta.
M e l u t il ann e j a l ii k en n e
Työmaatien alkupäässä on vakinaisesti asuttuja kiinteistöjä, jotka käyttävät tietä päivittäiseen liikennöintiinsä. Muu liikenne työmaatiellä on satunnaista maanomistajien, marjastajien ja luontoharrastajien liikennettä sekä raaka- puun kuljetusta.
M u u t el ink e in o t j a t o i mi n no t
Lamminnevan lähiympäristössä ei sijaitse yleisiä uimarantoja, leirintäaluei- ta tai muita matkailukohteita.
Rikkajoki on alkuosalla ojitettujen suoalueiden ja loppuosalla peltojen halki kulkeva vesireitti, joilla ei ole merkittäviä virkistyskäytöllisiä arvoja.
M u u t ku orm i t ta v at t o i mi n na t
Lamminnevan vesien lisäksi Rikkajokeen johdetaan suon alapuolelle Va- po Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueen vedet. Rikkajoen valuma- alueella ei ole muita pistemäisiä kuormittajia.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Lamminnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita, joihin toiminnalla voi- si olla vaikutusta.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Lamminnevan vesistövaikutuksia on arvioitu laimenemissuhteen perusteel- la Rikkajoessa tuotantoalueen vesien purkuojana toimivan metsäojan ala- puolella sekä joen alaosalla ennen Näläntöjärveä. Pitoisuuslisät on lasket- tu kesän keskivirtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Virtaa- mina on käytetty kesä–syyskuun virtaamia. Kuormituksena arviossa on käytetty tulevan kuormituksen arvioita. Teoreettiset pitoisuusmuutokset on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita jokiuomassa tapahtuvia prosesseja.
Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon.
Lamminnevan nettokuormituksen (vuonna 2003) aiheuttama kiintoainepi- toisuuden lisäys Rikkajoessa heti tuotantoalueen alapuolella on keskivir- taamatilanteessa suhteellisen vähäinen. Bruttokuormituksella laskettuna li- säys on jonkin verran suurempi. CODMn lisääntyy Rikkajoen yläosalle brut- tokuormituksena tarkasteltuna noin 2–3 mg/l, mutta nettokuormituksen ai- heuttama lisäys on alle 1 mg/l. Rikkajoen yläosan CODMn on ollut kesäisin noin 30 mg/l. Rikkajoen fosforipitoisuus on ollut korkea (kesäisin noin 80 µg/l), mihin suhteutettuna laskennallinen pitoisuuslisäys (noin 1–4 µg/l) on suhteellisen vähäinen. Typpipitoisuuden laskennallinen lisäys (kesän keskiarvona noin 70–130 µg/l) on sen sijaan merkittävämpi. Rikkajoen ylä- osalla kokonaistyppipitoisuus on ollut avovesikaudella tasoa 800 µg/l, josta kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisä on 10 %:n luokkaa. Ylivirtaamatilan- teessa pitoisuuslisäyksen osuus on noin 16 %.
Lamminnevan tuotantoalueen pinta-alan arvioidaan pienenevän hieman vuoteen 2005 mennessä, mutta toisaalta tällöin kunnostusvaiheessa oleva lisäalue lisää omalta osaltaan kuormitusta. Vuonna 2005 kuormituksen ai- heuttama pitoisuuslisäyksen arvioidaan olevan hieman vuotta 2003 pie- nempi. Vuoteen 2010 mennessä tuotantopinta-alan arvioidaan pienenevän noin puoleen vuodesta 2003, jolloin myös turvetuotannon vaikutukset ve- denlaatuun jäävät vähäisemmiksi. Kiintoainekuormituksen aiheuttama pi- toisuuslisäys on tällöin enintään noin 3 % ja CODMn:n lisäys noin 5 % joen yläosan pitoisuustasosta. Ravinteiden osalta lisäykset pienenevät enintään noin puoleen vuoden 2003 tilanteesta.
Lisälaimentumisesta johtuen vedenlaadun laskennalliset muutokset joen alaosalla, noin 20 km tuotantoalueen alapuolella jäävät selvästi vähäi- semmiksi kuin heti tuotantoalueen alapuolella. Kiintoaineen lisäys on kai- kissa tarkastelluissa tilanteissa alle 0,1 mg/l, CODMn-lisäys alle 0,5 mg/l ja fosforipitoisuuden lisäys alle 0,5 µg/l. Lamminnevan tuotantoalueen kuor- mituksen aiheuttama laskennallinen typpipitoisuuden lisäys Rikkajoen ala- osalla on enintään 14 µg/l. Rikkajoki olisi ravinteikas ja humuspitoinen myös ilman Lamminnevan turvetuotantoalueen kuormitusta. Merkittävin vaikutus turvetuotantoalueen kuormituksella on joen typpipitoisuuteen, mutta tuotantoalueen vedet vaikuttavat omalta osaltaan myös joen kiinto- aine- ja fosforipitoisuuteen sekä CODMn-arvoon. Lamminnevan kuormitus
vaikuttaa omalta osaltaan myös Näläntöjärven vedenlaatuun purkualueen lähistöllä. Järvessä vaikutuksien arvioidaan jäävän kuitenkin vähäisiksi.
V a i ku t us v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Tuotantoalueen vaikutusalueella ei ole matkailuun tai virkistyskäyttöön liit- tyviä erityiskohteita, joiden toimintamahdollisuuksia turvetuotanto voisi hei- kentää.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Rikkajoen ja Näläntöjärven kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muu- toksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäi- siä. Talvikutuinen made, jota esiintyy ainakin Näläntöjärvessä, kärsii kuor- mituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövai- kutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menes- tymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty. Rikka- jokeen on istutettu järvitaimenta, mutta saaliiksi sitä ei ole tiedustelujen mukaan saatu. Rikkajoki ja Näläntöjärvi ovat ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella erittäin reheviä, eivätkä ne siten ole hyvä taimenen elinympäristö.
Lamminnevan turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Rikkajoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen ka- lataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Rikkajoella ja myös Näläntöjärvellä ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Lamminnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Lamminnevan turvetuotantoalueen vaikutuk- sia ei voida eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.
Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuo- tanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edel- lyttävän vaikutustason. Rikkajokeen johdetaan myös Vapo Oy:n Konnun- suon vedet. Lamminnevan kuormitus, pinta-ala ja vesiensuojelujärjestelmä huomioon ottaen sen kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia.
V a i ku t us p o h ja ve t ee n
Lamminnevan lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta.
P ö l yn v a ik u t us
Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina 1988–1995 tehtyjen pölytarkkailujen tu- losten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2/kk), jonka on koettu olevan selvästi likaava, ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi
yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyi- simpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) vai- kutusalue saattaa olla suurempi. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nou- semaan korkealle ilmavirtausten mukana.
Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvilli- suuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu hel- posti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn.
Lamminnevan ympäristössä lähimmät asuin- tai lomarakennukset sijaitse- vat 200–300 metrin päässä turvetuotantoalueen koillispuolella. Ympäristön asutus on keskittynyt Ahokylään kantatie nro 88 varteen sekä kantatieltä koilliseen kääntyvän pienemmän tien varteen. Maanmittauslaitoksen tieto- jen mukaan noin kilometrin säteellä Lamminnevasta on parisenkymmentä vakituista tai loma-asuntoa suon koillis- ja kaakkoispuolella. Muutama tila on tyhjillään ja joidenkin rakennusten mahdollisesta asuinkäytöstä ei ole tietoa. Rikkajoen uoma kulkee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suon kaakkois-eteläpuolitse. Kangaslampi sijaitsee noin 500 metrin päässä suon kaakkoispuolella.
Lamminnevan turvetuotanto voi aiheuttaa pölyhaittaa erityisesti lähimmis- sä, noin 200–300 metrin etäisyydellä sekä muissa noin 500 metrin etäisyy- dellä sijaitsevissa kiinteistöissä. Pölyhaittaa voi esiintyä myös kauempana noin kilometrin säteellä sijaitsevissa kiinteistöissä lähinnä epäedullisissa olosuhteissa, kuten kovan tuulen aikaan. Pölylaskeumia voi esiintyä ajoit- tain myös Rikkajoen pääuomassa sekä Kangaslammella. Ahokylän puolel- la turvetuotantoalueen ympärillä on vain kapealti pölyä pidättävää puustoa ennen lähimpiä asumuksia. Osassa kiinteistöistä ei ole lainkaan metsää suojana. Asutuksen tuntumassa olevien peltojen yli pöly kulkeutuu hel- pommin, jolloin pölyhaitan mahdollisuus kiinteistössä kasvaa. Aluetta lä- heisimmällä, tuulia mittaavalla sääasemalla Nivalassa vallitsevat tuulen- suunnat ovat lännestä, etelästä ja kaakosta, mikä osaltaan lisää pölyhaitan esiintymisen mahdollisuutta suon koillispuoliselle asutukselle. Kangaslam- men ja tuotantoalueen kaakkoisreunan välissä on laajahko puustoinen vyöhyke. Pyhännän kuntaan ei ole tullut valituksia Lamminnevan tuotan- non aiheuttamista pölyhaitoista.
Lamminnevan lähiympäristössä on useita vakituisia asuinrakennuksia sekä muutamia vapaa-ajan asuntoja, joille turvetuotannosta voi tuulisuusoloista riippuen aiheutua pölyhaittaa.
M e l u n v aik u t us
Lamminnevan tuotantoalueella meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta paikallistielle. Lamminnevan turpeen kul- jetusreitillä paikallistien läheisyydessä on muutamia asuttuja tiloja. Lisäksi asutus on keskittynyt kantatien nro 88 läheisyyteen. Kantatiellä liikenteen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Lammin- nevalla tuotetaan jyrsinturvetta, minkä keräys aiheuttaa vähemmän melua kuin palaturpeen tuotannossa. Lisäalueen kunnostuksesta voi aiheutua li-
sämelua. Melututkimusten perusteella Lamminnevan tuotannon ei arvioida aiheuttavan jatkuvaa meluhaittaa alueen asutukselle. Ohjearvot voivat kui- tenkin hetkellisesti ylittyä lähimmissä kiinteistöissä 200–500 metrin etäi- syydellä suon koillispuolella. Näillä kiinteistöillä on vain vähän metsää suo- jana. Lisäksi kaksi aumaa sijaitsee tuotantoalueen Ahokylän puoleisella lai- dalla, mikä lisää meluhaitan esiintymisen riskiä. Ohjearvojen ylityksiä voi todennäköisesti esiintyä satunnaisesti suon koillispuolella myös kauempa- na vajaan 500 metrin sekä 0,7–1 km:n etäisyydellä sijaitsevissa kiinteistös- sä, jonne ääni kulkeutuu peltojen yli. Lisäksi meluhaittoja voi esiintyä Kan- gaslammen rannalla olevilla loma-asunnoilla noin 500 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueelta kaakkoon.
Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia Lamminnevan turvetuotannon aiheut- tamista meluhaitoista.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija on esittänyt, että Lamminneva liitetään Pohjois-Savon turvetuotan- tosoiden tarkkailuohjelmaan.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja päästötark- kailulle. Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia te- kijöitä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Tietojen kirjaaminen tehdään Vapo Oy:ssä käytössä olevalle lo- makepohjalle.
Käyttö- ja hoitotarkkailua suoritetaan kaikilla tuotantosoilla ja sen suoritta- minen on tuottajan vastuulla.
Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan
– tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat
– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista – altaiden ja lietetaskujen tyhjennys
– mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat – vesinäytteiden ottoajankohdat
– sadanta ja haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan – kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta
suolta lähtevän veden aiheuttamaan kuormitukseen.
Käyttö- ja hoitopäiväkirja toimitetaan vuosittain tarkkailua suorittavalle kon- sultille sekä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle joulukuun loppuun men- nessä. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa mm. ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Päästötarkkailun osalta hakija on esittänyt, että Lamminnevaa tarkkailtai- siin lupakaudella kahtena vuotena siten, että:
– alueelta lähtevä vesi mitataan jatkuvatoimisella mittauksella – näytteenottopiste on laskeutusaltaiden alapuolinen mittapato
– näytteitä otetaan avovesikaudella touko–lokakuussa kaksi kertaa kuu- kaudessa
– näytteistä määritetään aina kiintoaine, CODMn, kok.P ja kok.N sekä ker- ran kuukaudessa pH, NO2+3-N, NH4-N, PO4-P ja Fe.
Niinä vuosina, jolloin suolta lähtevää veden määrää ei mitata eikä veden- laatunäytteitä oteta, kuormitus lasketaan muiden tarkkailusoiden ominais- kuormituslukujen perusteella ja vuosikuormitus arvioidaan ympärivuotisten asemien tulosten perusteella.
V a i ku t us ta r k k ai lu
Mahdollisista tarkkailun lisäpisteistä sovitaan Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen kanssa.
V e s is t öt ark k ai l u
T a r k ka il un li s äp i ste e t
Virtavesitarkkailu
Välittömiä vesistövaikutuksia seurataan virta-asemilla. Kullekin tuotan- tosuolle valitaan kaksi virta-asemaa (pääsääntöisesti kuormituksen ylä- ja alapuoli) sekä suolta lähtevä oja, joista otetaan näytteet kevättulvan aikaan sekä avovesiaikaan kolmesta eri virtaamatilanteesta (yli-, keski- ja alivir- taama). Virta-asemat kierretään kolmen vuoden rytmissä vesistöalueittain (Rautalammin reitti, Nilsiän reitti, Iisalmen reitti). Seuranta tehdään fysikaa- lis-kemiallisin parametrein. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama, jolloin voidaan laskea ainemäärien perusteella tuotantosoiden kuormi- tusosuus.
Järvitarkkailu
Pitkäaikaisvaikutusten seuranta keskitetään merkittäville järviasemille, jot- ka sijaitsevat eri vesistöalueilla. Järville lasketaan mahdollisuuksien mu- kaan ainetaseet sekä lisätään vesipuitedirektiivin mukaista biologista seu- rantaa (mm. säännölliset ilmakuvaukset vesikasvillisuuden seurantaan).
Ennakko- ja kunnostustarkkailuohjelma
Uusia soita käyttöön otettaessa näitä tarkkaillaan ennakko- ja kunnostus- tarkkailuohjelmalla, joka ei ole sidoksissa varsinaiseen yhteistarkkailuoh- jelmaan. Kunnostuksen jälkeen suo otetaan mukaan yhteistarkkailuohjel- maan, jolloin arvioidaan tarve kuormitus- ja järvitarkkailuun. Virtavesitark- kailu toteutuu kaikilla tuotantokunnossa olevilla soilla kolmen vuoden vä- lein. Ohjelmaan voidaan lisätä Vapo Oy:n ja Kuopion Energian sekä myös yksityisten tuottajien tuotantosoita.
K a l a ta lo us t a r kk ai l u
Hakija on esittänyt, että kalataloudellinen tarkkailu tehdään Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Ka- lataloudellinen tarkkailu tehdään yhdessä Vapo Oy:n Konnunsuota koske- van kalataloudellisen tarkkailun kanssa.
P ö l yt a r k ka i lu
Hakija on esittänyt Lamminnevan pölytarkkailua tehtävän seuraavasti:
Käyttöpäiväkirjaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja voimakkuus.
Jotta tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat voidaan minimoida, hakija ei tule tekemään pölyäviä työvaiheita asutusta lähinnä olevilla lohkoilla tuulen voimakkuuden ylittäessä 5 m/s.
Lamminnevan alueen turvepölyn kulkeutumisen suunnasta ja määristä ei ole olemassa mittaustietoja. Hakija on sopinut Lamminnevan lähistöllä asuvan Sakari Piipon kanssa pölytarkkailun aloittamisesta vuoden 2004 tuotantokaudella. Sakari Piipon tila Isoknuutila RN:o 2:45 sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueen koillispuolella. Pölyä havainnoi- daan vedenpinnalle tulevan mahdollisen laskeuman perusteella Sakari Pii- pon tilan piha-alueella.
M e l u t a rk ka i lu
Hakija selvittää Lamminnevan alueella vuoden 2004 tuotantokauden aika- na turvetuotannosta aiheutuvan melun määrän ja laajuuden selvittämisek- si. Tehtyjen mittausten perusteella tullaan esittämään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle mahdollisen melutarkkailun järjestäminen ja toimet, joilla melun määrää voitaisiin vähentää.
R a p o r to i nt i
Päästöraportti
Jaksoraportti toimitetaan kahden viikon välein. Jaksoraportissa on kuormi- tusasemien kahden edellisen viikon ainepitoisuudet, ainepitoisuuksien re- duktiot (niiltä soilta, joissa ne pystytään laskemaan) ja ainemäärät (niiltä soilta, joissa ne pystytään laskemaan). Tiedot toimitetaan sähköisesti MS Excel -taulukkona Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Kuopion Energial- le ja Vapo Oy:lle. Tiedoston on oltava senkaltainen, että suokohtaiset tie- dot ovat helposti tulostettavissa myös paperiversioksi. Tiedoston nimi on aina sama, joten uusi versio, joka sisältää myös aiempien jaksojen tiedot, korvaa aina vanhan. Jatkossa kuormitustiedot pyritään siirtämään Interne- tiin, jolloin ne ovat ao. tahojen poimittavissa aina tarpeen mukaan.
Vesistöraportti
Vesistöraportti tehdään kaksi kertaa vuoden aikana, ensimmäinen 30.4.
mennessä ja toinen 15.9. mennessä. Huhtikuun lopun raportissa esitetään lyhyesti järviasemien talvitulokset ja syyskuun puolivälin raportissa jär- viasemien kesätulokset. Raportit tehdään MS Word -muodossa ja ne toimi- tetaan sähköisesti Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Kuopion Energial- le ja Vapo Oy:lle sekä asianomaisille kunnille. Virtavesitulokset toimitetaan
touko–lokakuussa kerran kuukaudessa paperimuotoisina tuloskoosteina em. tahoille. Kaikki vesistötulokset toimitetaan lisäksi sähköisesti Excel- muodossa.
Vuosiraportti
Vuoden 2003 vuosiraportti käsittelee pääsääntöisesti Rautalammin reitin tarkkailusoiden käyttö- ja hoitotarkkailun, kuormitustarkkailun sekä vesistö- tarkkailun. Käyttö- ja hoitotarkkailun sekä kuormitustarkkailun tulokset esi- tetään lisäksi Iisalmen reitin, Nilsiän reitin ja Kallaveden alueen soilta. Vuo- siraportissa pyritään hyödyntämään kaikki saatavissa oleva materiaali.
Vuoden 2004 raportti keskittyy Iisalmen reitin tuotantoalueisiin ja vuoden 2005 raportti Nilsiän reitin sekä Kallaveden alueen tuotantosoihin. Vuoden 2005 vuosiraportissa esitetään lisäksi ehdotus järvitarkkailun jatkamisesta vuodesta 2006 eteenpäin. Vuosiraportti toimitetaan paperiversiona Poh- jois-Savon ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle, Kuopion Energialle, Vapo Oy:lle sekä tuotantosoiden sijaintikuntien ympäristönsuo- jeluviranomaisille huhtikuun loppuun mennessä.
O h j e lm a n m u ut t ami n e n
Tarkkailuohjelman sisältö ja toimiminen tarkistetaan vuosittain toiminnan- harjoittajien, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja tarkkailua suorittavan konsultin yhteisessä palaverissa tammi-helmikuussa. Mikäli tarkkailuohjel- maan on tulossa uusia soita, arvioidaan näiden kuormitus- ja järvitarkkailun tarve mainitussa palaverissa. Virtavesitarkkailu tehdään tässä ohjelmassa mainitun mallin mukaisesti heti seuraavana vuonna riippumatta suon si- jainnista.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen.
Turvetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 §:ssä tarkoitettu kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilö- turvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran.
Sisäasiainministeriö on antanut 26.4.2000 uuden ohjeen turvetuotanto- alueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloit- tamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitel- man laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta.
Lamminnevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjei- den mukainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma sekä tar- kemmat turvallisuusohjeet sisältävä turvallisuussuunnitelmien toimintaohje ovat Turveruukki Oy:n ja Lamminnevan kokonaisurakoitsijan välisen turve- tuotannon kokonaisurakointisopimuksen liitteenä.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuo- jelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäi- liöiden vuodot. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisiin tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteisiin on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa Tur- veruukki Oy:n turvetuotannon ympäristöohjeessa.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi.
Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sar- ka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa.
Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä.
Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija il- moittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotan- topäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Turveruukki Oy:llä on Lamminnevan turvetuotantoaluetta koskeva ympäris- tövahinkovakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
V a h in k oj a e s tä vä t ta i v ä he n tä v ä t t oi me n p it ee t
Koska Lamminnevaa lähinnä oleva asutus sijaitsee 200–300 metrin pääs- sä, hakija tulee poistamaan käytöstä lähinnä asutusta sijaitsevan auman 1, jotta vältetään aumauksesta ja lastauksesta mahdollisesti aiheutuvat haitat asutukselle.
K a l a ta lo ud e ll i se t ve l vo i t te et
Lamminnevan kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensoin- tia voidaan arvioida Rikkajoen vesistöalueella olevan Konnunsuon lupa- päätöksen (PSYLV nro 22/02/2) perusteella. Konnunsuolla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on pintavalutuskenttä. Konnunsuolle (670 ha) määrätty kalatalousmaksu oli 0,75 €/ha.
Lamminevalla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutusaltaat ja siellä kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida vesiensuojelujärjes- telmä, Rikkajoen kalataloudellinen arvo ja suon pinta-ala huomioon ottaen 1,3 euroa tuotantohehtaaria kohden. Suon tuotantopinta-ala on 97 ha, jo- ten kalatalousmaksu olisi 126 euroa vuodessa. Käytännössä tuotantopinta- ala tulee lähivuosina vähenemään, jolloin myös kalataloudelliset haitat vä- henevät ainakin jonkinlaisella viiveellä.
