YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 85/05/1
Dnro Psy-2005-y-55
Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2005
ASIA Isosuo Kollajan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi
LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A
90570 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 4 TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus... 5
Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 5
Vesien käsittely ... 5
Varastointi ... 6
Liikennejärjestelyt ... 6
Porotalouden huomioon ottaminen ... 7
Toiminnan lopettaminen... 7
Alueen uusiokäytön suunnittelu ...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 8
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
Veden määrä ... 8
Veden laatu... 8
Vesistökuormitus ... 9
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 10
Päästöt ilmaan ... 10
Melu ja tärinä ... 10
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 10
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 11
Yleiskuvaus... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11
Asutus ... 11
Vesistön tila... 11
Virtaamat ... 11
Vedenlaatu... 12
Kalatalous ... 13
Muu vesistön käyttö ... 14
Maaperä ja pohjavesiolot ... 14
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 14
Ilmanlaatu, melutilanne ja liikenne ... 14
Muut kuormittavat toiminnat... 15
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 15
Vaikutus luontoarvoihin... 15
Vaikutus pintavesiin ... 15
Vaikutus vedenlaatuun ... 15
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 15
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 16
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 16
Melun vaikutukset ... 16
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 17
Tuotannon aikainen tarkkailu ... 17
Käyttötarkkailu ... 17
Päästötarkkailu ... 17
Poikkeustilanteiden tarkkailu ... 17
Vaikutustarkkailu... 17
Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen ... 18
Raportointi... 18
Ohjelman voimassaolo... 19
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 19
Työmaan paloturvallisuus ... 19
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 19
Ympäristövahinkovakuutus ... 20
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 20
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 20
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 20
Lausunnot ... 20
Muistutukset... 22
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 22
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 24
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 24
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 24
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 24
Päästöt pintavesiin... 24
Päästöt ilmaan ... 25
Melu ja tärinä ... 25
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 25
Varastointi... 25
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 25
Toiminnan lopettaminen ... 26
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 26
Kalatalousmääräys ... 26
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 26
RATKAISUN PERUSTELUT... 27
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 27
Luvan myöntämisen edellytykset ... 27
Lupamääräysten perustelut ... 27
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 28
Kalatalousmääräys ... 29
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 29
LUVAN VOIMASSAOLO... 30
Päätöksen voimassaolo ... 30
Lupamääräysten tarkistaminen ... 30
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 30
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 30
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 30
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 30
KÄSITTELYMAKSU... 31
Ratkaisu ... 31
Perustelut... 31
Oikeusohje ... 31
MUUTOKSENHAKU ... 32
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Turveruukki Oy on hakenut Isosuo Kollajan turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä ole- vaa tuotantopinta-alaa yhteensä 44 hehtaaria. Vedet johdetaan puhdistus- järjestelmien kautta metsäojaa ja Kumpuojaa myöten Iijokeen.
Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 31.3.2005.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Isosuo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa noin 15 kilometriä keskustasta länteen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympä- ristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n perusteella 27.12.2001 velvoittanut hakemaan ympäristöluvan Isosuon turvetuotanto- alueelle.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuo- tantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnalla ei ole ympäristönsuojelumenettelylain, ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaista lupaa. Toiminnasta on tehty vesiensuojelua koskevaa ennakkoilmoitus, josta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon 18.11.1992.
Turveruukki on tehnyt laskuojaa koskevan sopimuksen tilan Kumpuoja RN:o 33:8 omistajan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Isosuon kohdalla ei ole merkintö- jä.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s
Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Isosuon turvetuotantoa. Hakijan laati- man poistuma-arvion mukaan tuotantoala vuonna 2005 on noin 44 hehtaa- ria ja vuona 2010 noin 34 hehtaaria. Toiminnan arvioidaan päättyvän ko- konaan vuoteen 2020 mennessä.
Tuotannossa käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturve- tuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja ko- koaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20–30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyr- söksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, minkä jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuvia jyr- söksiä kootaan 2–7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihna- kuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan asuma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan.
Isosuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Varsinai- sia tuotantopäiviä on keskimäärin 30–40 kesässä sääoloista riippuen. Tal- vikaudella ei turpeen toimitusta lukuun ottamatta ole mitään toimintaa tuo- tantoalueella.
T u o tt e et , t u o ta n tom ä ä r ä ja k a p as it e et t i
Isosuon vuotuinen tuotantotavoite on noin 20 000 MWh. Tuote on ensisi- jaisesti jyrsinpolttoturve.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle 20 000 MWh laskettu ke- vyen polttoöljyn kulutus on noin 20 000 litraa (20 MWh). Tuotanto-oloista riippuen määrä vaihtelee vuosittain.
Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotanto-oloista riippuen. Keskimääräisissä oloissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden mui- den voiteluaineiden kulutus on noin 15–20 kg tuotantokaudessa. Turve- työmaalla varastoitavien traktori- ja aumauskoneiden sekä työkoneiden voiteluaineiden määrä on vähäinen, tavanomaisesti alle 200 litraa vuodes- sa.
V e s ie n k äs i t te l y
Tuotantosuon vesiensuojelurakenteina ovat lietteenpidättimet, lietesyven- nykset sekä päisteputket kaikilla lohkoilla. Ulkopuolisten vesien pääsy alu- eelle on estetty eristysojin. Tuotantolohkolta 2 vedet johdetaan virtaaman- säätöpadon nro 1 kautta ja tuotantolohkojen 3 ja 4 vedet virtaamansäätö- padon nro 2 kautta. Vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalutusken- tälle, mistä ne johtuvat laskuojan kautta Kumpuojaan ja edelleen Iijokeen.
Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 3,1 ha ja valuma-alue noin 55 ha (noin 5,6 % koko valuma-alueesta), josta sarkaa on noin 44 ha sekä auma- , reuna- ja turvetiealueita noin 11 ha. Tuotantokauden ulkopuolella vedet
johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaan kautta pintavalutus- kentän ohi laskuojaan.
Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennys sekä pisteputkiin lietteenpidätin, jotka patoavat vettä sarkaojiin ja lie- tesyvennyksiin tehostaen kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Ympäristö- vesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla.
Laskeutusallas sekä sarkaojien ja virtaamansäätöpatojen lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa.
Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesiensuojelun tehostamiseen. Mikäli Isosuolla lupakauden aika- na toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesiensuojelurakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäviksi ennen hankkeen toteuttamista.
V a r a s to int i
Polttoaine varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000–5 000 litran valuma- altaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää poltto- aineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoai- neet sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen.
Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittä- vän etäälle avo-ojista.
Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkonei- den voiteluaineiden määrä on vähäinen, tavanomaisesti alle 200 litraa.
Voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa.
Suolla voidaan tilapäisesti varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoai- neita lähialueiden hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Kokonais- määrä on alle 5 000 m3. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1–3 vuorokautta, ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan ilman varastointivaihetta.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Tieyhteys Kuusamontieltä Isosuon turvetuotantoalueelle alkaa Kipinäntien risteyksestä, josta ajetaan noin 2,3 km Kipinän suuntaan. Risteyksestä käännytään oikealle Petäjäkankaan paikallistielle. Petäjäkankaan tietä aje- taan noin 11 km, minkä jälkeen käännytään vasemmalle Kääpäsuon työ- maatielle. Kääpäsuontietä ajetaan 1,6 km Kääpäsuon työmaatieliittymään, mistä käännytään oikealle ja jatketaan suoraan noin 1,1 km. Isosuon työ- maatie kääntyy oikealle.
Auma-alueen yhteyteen on rakennettu kääntöpaikka täysperävaunuyhdis- telmille. Asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatie on varus- tettu lukittavalla puomilla.
Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään päisteputkitettuja sarkojen päi- tä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toisille.
Työmaateitä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan.
Tuotantoaikana touko-syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsi- joiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30–40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 2–3 autoa vuorokaudessa.
Isosuon jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toi- mituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan ohjelman mu- kaan. Jyrsinpolttoturve toimitetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitok- selle. Toimitettavia täysperävaunukuormia on 30–40 vuorokaudessa. Toi- mitusaika on vajaa viikko, mikäli turve ajetaan yhtäjaksoisesti.
Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormaus- kaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit.
P o r o t al oud e n h uo mi o o n o tt am i n en
Isosuon tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Työmaa on ollut tuotan- nossa kahdeksan vuotta, eikä sillä ole merkitystä laidunalueena.
Tuotantoaikana työmaalla esiintyy poroja läpi kesän. Työmaan suunnitte- lussa on otettu huomioon työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat ja lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoo- jaojissa luiskat tehdään myös 300 metrin välein suorille osuuksille ja mut- kiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan. Hakijan tiedossa ei ole porojen hukkumista työmaan ojiin tai vesiensuojelurakenteisiin.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuo- tantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä.
Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voi- daan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maan omistaja tai haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja vesistö- kuormituksesta. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa märitel- lyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa uusiokäytön valinnassa. Tällöin uusiokäytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maan- omistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä.
Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen uusiokäyttösuunnitelman 3–5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty suunnittelu on järkevää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia käyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri uusikäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta.
Isosuon alueelle on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, jossa on sel- vitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä
maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija esittää asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennakkoon.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Hakijan arvion mukaan Isosuolla sovelletaan IPPC-direktiivin tarkoittamaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista tekniikkaa. Vesiensuo- jelurakenteiden huollossa ja tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympä- ristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e d en mää r ä
Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valuntahuiput voivat olla huomattavan suuria. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella va- lunta saattaa loppua pitkäksi aikaa kokonaan.
Vuonna 1998 satoi kesällä tavanomaista runsaammin ja sateisuuden seu- rauksena myös valumat olivat normaalia suurempia. Vuosina 2001–2003 oli melko kuivaa. Vuonna 2004 keskivaluma kasvoi edellisvuosista satei- suudesta johtuen. Soiden välillä on ollut suuria eroja sekä keski- että mak- simivalumissa. Isosuo oli kuormitustarkkailussa tarkkailusuona kesällä 2004.
Vuonna 2004 Isosuolta mitattu keskivaluma oli 17 l/s km2vaihteluvälin ol- lessa 0,4–261 l/s km2. Keskivaluma oli hieman suurempi kuin kaikilla tark- kailusoilla keskimäärin.
V e d en la at u
Isosuon vedet johdetaan vesistöön pintavalutuskentän kautta. Pintavalu- tuskentältä lähtevän veden laatu oli kesän 2004 tarkkailutulosten perus- teella seuraava:
Elokuun ensimmäinen näytteenotto sattui Isosuolla poikkeuksellisen ran- kan sateen yhteyteen (vuorokauden sademäärä 70 mm), ja samana päi- vänä otettiin myös ylimääräinen rankkasadenäyte. Nämä näytteet ovat hei- kentäneet vedenlaatukeskiarvoja selvästi. Rautapitoisuutta lukuun ottamat- ta vedenlaatu on tällä tarkastelutavalla selvästi parempi kuin kaikki näytteet huomioon ottaen.
Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu on vaihdellut huomattavasti eri soilla. Isosuon vedenlaatu oli vuonna 2004 kaikki näytteet keskiarvoon mukaan lukien huonompi kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin, mutta poikkeukselliset näytteet pois lukien vedenlaatu oli melko lähellä keskitasoa.
Epäorgaanisten ravinteiden osuuksissa on suurta vaihtelua soiden välillä.
Isosuolla keskimäärin 24 % fosforista ja 41 % typestä oli vuonna 2004 epäorgaanisessa muodossa, mikä oli fosforin osalta hieman vähemmän ja typen osalta enemmän kuin keskimäärin pintavalutuskentällisillä soilla.
Elokuun poikkeukselliset ylivirtaamanäytteet pois lukien epäorgaanisen ty- pen osuus kokonaistypestä oli noin 18 % eli samaa tasoa kuin kaikilla pin- tavalutuskentällisillä soilla keskimäärin.
V e s is t ök uo r m i tu s
Pohjois-Pohjanmaan alueella taustahuuhtouman arviointiin on vuoteen 2003 asti käytetty Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Vitmaojan valu- ma-alueella mitattuja huuhtoumia. Vuonna 2004 taustahuuhtouma on las- kettu käyttämällä kiintoaineelle, fosforille ja typelle sovittuja taustapitoi- suuksia (kiintoaine 2 mg/l, kok.P 20 µg/l ja kok.N 500 µg/l).
Isosuo oli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotan- non kuormitustarkkailussa tarkkailusuona vuonna 2004. Päästöt ovat vaih- delleet huomattavasti vuosittain riippuen sääoloista sekä luonnonhuuh- toumassa olleista eroista. Vuonna 2004 ne ovat olleet on ollut keskimää- räistä suuremmat. Tämä on johtunut erityisesti elokuun voimakkaasta rankkasadejaksosta. Tästä syystä vuonna 2004 mitatut päästöt antavat to- dennäköisesti hieman yliarvioidun kuvan Isosuon päästöistä keskimääräi- sessä tilanteessa.
Isosuolle on asennettu virtaamansäätöpadot alkukesällä 2004. Ne pienen- tävät turvetuotantoalueelta huuhtoutuvia ainevirtaamia. Kløven (2000) mu- kaan virtaamansäätö alentaa päästöjä ns. perustason vesiensuojelulla va- rustetulla turvesuolla huomattavasti, mutta Kløve esittää virtaamansäädölle vain suuntaa-antavia reduktioita. Reduktioprosenteiksi on myöhemmin ar- vioitu (Vapo Oy Energia ja Sigma-konsultit 2002): kiintoaine 50 %, fosfori 20 % ja typpi 10 %).
Isosuon turvetuotantoalueella virtaamansäätöpadot sijaitsevat pintavalu- tuskentän yläpuolella. Pintavalutus on perustasoa tehokkaampi vesienkä- sittelymenetelmä, joten virtaamansäädön kuormituksia pienentävän vaiku- tuksen voidaan arvioida olevan suhteessa hieman pienempi (kiintoaine 25 %, fosfori 10 %, typpi 5 %).
Kesän alivalumakausina turvetuotantosoiden valumat ovat selvästi kesän keskimääräistä tasoa pienemmät. Myös valumavesien laatu saattaa poike- ta tavanomaisesta. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat olla huomattavasti keskimääräistä suurempia.
Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuo- liseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Vastaavasti kevättulvan aika muodostaa huomattavan osan koko vuoden kuormituksesta.
Arvion perusteella Isosuon kokonaispäästö (brutto) tulevina vuosina on ke- sän keskimääräisessä virtaamatilanteessa 2,5 kg/d kiintoainetta, 15 kg/d CODMn, 22 g/d fosforia ja 0,53 kg/d typpeä. Nettopäästö on jonkin verran pienempi. Ylivalumatilanteessa päästö on selvästi keskitasoa suurempi, kun se alivalumakaudella jää huomattavasti pienemmäksi.
Vuositasolla päästöt ovat 1 505 kg kiintoainetta, 4 415 kg CODMn, 1 kg fos- foria ja 292 kg typpeä.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjavesiin.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikku- minen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauk- sen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikut- tavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityi- sesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymi- seen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesis- töihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauk- sen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.
M e l u j a t är i n ä
Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväai- kainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200–300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa 100–150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 dB. Mit- tausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä meluläh- teestä 70–80 dB. Eri tuotantovaiheissa melutaso on koneiden lähellä 76–
95 dB. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutus- ta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK-35), jonka aiheuttama 55 dB:n melu- vyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle lähteestä.
Tuotantotoiminnasta ei aiheudu tärinää.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Isosuon turvetuotantoalueella syntyy jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öl- jysuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauk- sista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Määrät ovat vähäisiä lukuun otta- matta jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä.
Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut keruu- pisteet. Erilaiset jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa.
Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma on liit- teenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkaso- pimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkas- tuksessa. Vuosittain järjestetään urakoitsijoille jätehuoltoon liittyvää koulu- tusta.
Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu. Se kerä- tään tukikohta-alueelle erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan kau- pungin osoittamaan hyötyjätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallin kä- sittelijälle.
Muovijäte kerätään ja toimitetaan kaatopaikalle sekajätteen mukana tai kierrätyskelpoisen jätteen käsittelypaikalle kaupungin jätehuoltomääräys- ten mukaisesti.
Muut kierrätettävät jätteet kerätään ja toimitetaan kierrätykseen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan jätela- jeittain niin, etteivät ne sekoitu keskenään eivätkä muiden jätteiden kans- sa. Ongelmajätteiden keruu ja varastointi järjestetään niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Y l e is k uv au s
Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven Kurenaluksen säähavaintoasemalla jak- solla 1971–2000 alueen keskimääräinen sademäärä on ollut 589 mm ja keskimääräinen lämpötila 1,2 °C. Touko-syyskuussa keskimääräinen val- litseva tuulen suunta on ollut etelä–lounaasta. Vuosisadannasta haihtuu noin kolmannes.
Termisen talven (keskilämpötila alle 0 °C) pituus on alueella lähes puoli vuotta, minkä vuoksi sateista tulee noin 30–50 % lumena. Pysyvä lumipeite sataa alueella keskimäärin noin marraskuun alkupuolella ja häviää touko- kuun puolessa välissä.
Isosuon vedet johdetaan metsäojaa pitkin Kumpuojaan ja edelleen Iijo- keen. Alue kuuluu Pudasjärven valuma-alueella Naisjärven alueeseen (61.132). Iijoen vesistöalueen pinta-ala Kumpuojan kohdalla on noin 10 700 km2. Kumpuojan valuma-alue on noin 17,5 km2.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Isosuon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Noin 2,5–3 km suon koillispuolella sijaitsee Aittojärven–Kyngäksen valtakunnallisesti ar- vokas maisema. Lähin Natura-suojeluohjelmaan kuuluva alue on noin 7 km koilliseen sijaitseva Kaakkurinrimmet (FI1103824). Iijoen keski- ja ylä- osat on suojeltu koskiensuojelulailla.
A s u t us
Lähin asutus sijaitsee 800–1 000 metrin päässä suon kaakkoispuolella Tuiskuperällä.
V e si s tö n t i la
Virtaamat
Tuotantoaluetta lähin jatkuvatoiminen Iijoen virtaamanmittausasema on si- jainnut vuoteen 1995 asti Kipinän kosken kohdalla, noin 19 km Kumpuojan purkukohdan alapuolella. Kipinän virtaamien tunnusluvut jaksolla 1956–95 ovat olleet:
HQ 1190 m
3
/s
MHQ 685 m
3
/s
MQ 137 m
3
/s MNQ 37 m
3
/s
NQ 14 m
3
/s
Kesä-syyskuun keskivirtaama on ollut 145 m3/s eli suhteellisen lähellä ko- ko vuoden keskivirtaamaa. Kesä-syyskuun pienin kuukausikeskiarvo em.
jaksolla on ollut 33 m3/s ja suurin kuukausikeskiarvo 423 m3/s. Kesä- syyskuun pienin kuukausikeskiarvo on ollut lähellä MNQ:ta, suurin kuukau- sikeskiarvo selvästi MHQ:ta pienempi.
Virtaama Kumpuojan suulla voidaan arvioida Myllypuron (F = 9,9 km2) ja Kotiojan (F = 18,1 km2) vertailujakson 1961–90 (1976–90) valumien (Lep- päjärvi 1993) perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumana on käytetty arvioita 25 l/s km2ja 3,0 l/s km2. Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla Isosuon tuotantoalueella, auma-alueet mukaan lukien enimmillään 44 heh- taarin alalla. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta laskuojaa ja Kumpuojaa myöten Iijokeen. Tuotantoalueella saadaan tilapäisesti varas- toida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita, kuitenkin enintään 5 000 t/a.
Kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu.
Valumien perusteella lasketut virtaamat ovat:
Valuma Virtaama
l/s km2 m3/s
MQ 12,4 0,22
Mkesä-syyskuu 10 0,18
HQkesä-syyskuu 25,0 0,44
NQkesä-syyskuu 3,0 0,05
V e d en l aa tu
Iijoen pääuoman vedenlaatu Isosuon kohdalla on ympäristöhallinnon vuo- sien 2000–2003 aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan hy- vä. Iijoen alue on maamme sateisimpia alueita. Runsaan sadannan vaiku- tus on nähtävissä Iijoessa suurina valumina. Järvien vähäisestä määrästä johtuen sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus virtaamiin ja sitä kautta ve- den laatuun. Iijoen vesistöalueen yläosan vedet ovat luonnostaan kirkkaita ja niukkaravinteisia. Joen humuspitoisuus ja ravinteisuus lisääntyvät valu- ma-alueen suoperäisyyden kasvaessa latvoilta jokisuuta kohden siirryttä- essä. Iijoen vedenlaatuun vaikuttavat hyvin voimakkaasti sivujoet, varsinkin Livojoki, Siuruanjoki ja Kostonjoki. Erityisesti joen alaosalla sivujokien vai- kutus on huomattava.
Happitilanne joessa on ollut pääsääntöisesti kesällä hyvä ja talvella tyydyt- tävä. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 1980-luvulla verraten paljon sekä kesällä että talvella. Kokonaisuudessaan kesäajan pitoisuuksissa on näh- tävissä lievä aleneva trendi pitoisuuksien ilmentäessä pääasiassa lievää rehevyyttä.
Kokonaistyppipitoisuus oli 1970-luvulta 1990-luvun alkuun verraten tasai- nen. Kesäaikainen pitoisuus on tarkastelujaksolla ollut pääasiassa karujen ja lievästi rehevien vesien tasoa (248–570 µg/l). 1990-luvulla talviaikaises- sa pitoisuudessa on ollut huomattavaa vaihtelua vuosien välillä, kokonai- suudessaan talven kokonaistyppipitoisuus ovat tarkastelujaksolla kasvanut ja kesäaikana lievästi alentunut. Tuotantoa rajoittavana ravinteena 1990- luvulla on ollut pääasiallisesti typpi, vuonna 1994 typpi tai fosfori.
Kiintoainepitoisuus on ollut tavallisesti pieni (0,2–5,3 mg/l), lukuun ottamat- ta elokuussa 1990 ollutta suurta pitoisuutta 20 mg/l. Veden talviaikaisen väriluvun kehityksessä ei ole nähtävissä kehitystä jaksolla 1988–1998. Ke- säaikana väri on vähentynyt vuosittaisen vaihtelun oltua kuitenkin suurta.
Vuonna 2001 a-klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoa (4,3–
4,6 µg/l).
Kumpuojan vesi on Iijokeen verrattuna humuspitoisempaa, runsasravintei- sempaa, erityisesti talvella rautapitoisempaa ja väriltään tummempaa. Iijo- keen laskevan veden ravinteisuus on ollut touko-kesäkuussa kokonaisfos- forin osalta (36–50 µg/l) rehevien ja kokonaistypen osalta (457–573 µg/l) lievästi rehevien vesien tasoa. Veden happitilanne tammi-maaliskuussa on ollut ajoittain huono. Kumpuojan vesi on normaalisti lievästi hapanta; tou- kokuussa pH voi laskea 6:n alapuolelle.
Kalatalous
Kumpuojan varressa ei ole asutusta ja kalastus lienee lähinnä satunnaista vapakalastusta. Iijoen velvoitehoidon tarkkailutulosten mukaan Haapakos- ken voimalaitoksen padotusvaikutus ulottuu enimmillään noin 15 km ylävir- taan eli Riepukoskelle, joka on vajaat 20 km Kumpuojan laskukohdan ala- puolella. Iijoen rakentamattoman osan alaosalla merkittävin kalastuskohde ovat Kipinänkosket noin 3 km Riepukosken yläpuolella. Iijoen rakentamat- toman jokiosuuden kirjanpitokalastajien saaliista vuosina 1994–1999 saa- tiin puolet vapavälineillä ja kolmannes verkoilla. Kirjanpitäjien saaliista oli harjusta kolmannes ja taimenta 9 %. Siikaa jokisaaliissa oli 1 %. Muiden kalalajien, kuten hauki, ahven, särki, lahna ja made, osuus oli noin puolet.
Haapakosken–Pudasjärven jokialueelta saatiin vuosina 1997–1999 vapa- kalastuksessa harjusta noin 500 g ja taimenta keskimäärin noin 350 g ka- lastuskertaa kohden.
Kipinän (vajaat 20 km Kumpuojalta alavirtaan) alapuolella Iijokeen kuiva- tusvedet laskevan Turveruukki Oy:n Riepulehdonsuon ympäristölupaha- kemukseen liittyen tehtiin v. 2003 kalastustiedustelu Iijoen rantatilallisille noin 7 km:n pituisella jokiosuudella, joka ulottui Riepulehdonsuon vesien purkupaikalta Panumaojan suulle asti. Selvitysalueella oli yhteensä 79 ti- laa, joista tiedusteluun vastasi 71 (90 %). Tiedusteluun vastanneista Iijoella kalasti 63 % eli 50 tilaa. Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 2,2 henkilöä. Iijoella kalastettiin pääasiassa verkoilla, heittovavoilla, katiskoilla ja madekoukuilla. Tiedusteluun vastanneilla oli käytössä 63 verkkoa, 59 heittovapaa ja 71 katiskaa. Verkkojen solmuväli oli pääasiassa 40–60 mm.
Harvempia (# 75–110 mm) verkkoja käytettiin vain vähän. Verkoilla kalas- tettiin yleensä toukokuulta syyskuulle. Talvella kalasti verkoilla ilmeisesti vain yksi kalastaja. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 34 ja katiskoilla 69 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 21 kertaa kesän aikana.
Kokonaissaalis Kipinän alapuolisella selvitysalueella oli noin 2 200 kg, jos- ta haukea ja ahventa oli molempia noin kolmannes ja särkeä vajaa viiden- nes. Muita merkittäviä saalislajeja olivat lahna, made, harjus ja taimen. Lo-
hikalojen osuus koko-naissaaliista oli vain 4 %. Talouskohtainen saalis oli 43 kg.
Kalojen makuvirheiden esiintymisestä vuonna 2003 mainitsi Iijoella 44 ka- lastajaa. Makuvirheitä ilmoitti esiintyvän 43 % kalastajista. Makuvirheistä ilmoittaneista 60 % arvioi makuvirheet niin voimakkaiksi, että ne heikensi- vät kalojen käyttökelpoisuutta. Pyydysten likaantumisesta mainitsi 45 ka- lastajaa. Kalastajista 82 % arvioi likaantumisen vaikeuttavan kalastusta tai olevan sitä voimakkaampaa (pyynti lähes mahdotonta). Likaantumisen ai- heuttajina mainittiin yleisimmin limoittuminen ja humus/turve/muta. Pyydys- ten roskaantumista kommentoi lisäksi 2 kalastajaa. Yksittäistapauksissa mainittiin lisäksi pohjan liettymisestä ja heinittymisestä.
Kalastustiedustelun mukaan Iijoen rakentamattoman pääuoman pyydettä- vään kalastoon kuluvat ainakin taimen, siika, harjus, kirjolohi, hauki, ahven, made, säyne, lahna ja särki. Kumpuojan kalastoon kuulunevat samat kala- lajit lohikaloja lukuun ottamatta. Iijoen rakentamattomalle pääuomalle on is- tutettu yksikesäistä harjusta ja siikaa sekä pääasiassa kolmevuotiasta jär- vitaimenta. Iijoelle on tehty lisäksi myös ravun elvytysistutuksia.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Kumpuojan laskukohdan alapuolella Iijoessa rannat ovat lähinnä maa- ja metsätalouden käytössä. Lähin vapaa-ajan asunto Iijoen rannassa sijait- see noin 450 metrin etäisyydellä Kumpuojan suusta. Purkuvesistön ranta- kiinteistöt on selvitetty purkupaikan alapuoliselta Kumpuojalta ja Kum- puojan alapuoliselta Iijoelta vajaan kilometrin matkalta Varpuvirroille asti.
Kumpuojan varressa ei sijaitse asustusta ja kalastus lienee lähinnä satun- naista vapakalastusta. Kalastuksen lisäksi vesistön käyttö on normaalia virkistyskäyttöä, kuten veneilyä ja uintia.
M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t
Iijoen alaosalla valuma-alue on topografialtaan tasaista ja se kuuluu maamme soisimpiin alueisiin. Vallitseva kivennäismaalaji on pohjamoreeni, ja kallioperältään alue kuuluu graniitti-gneissialueeseen.
Lähin pohjavesialue on noin 3 km suon lounais–länsipuolella sijaitseva ve- denhankinnalle tärkeä (I lk) Kollajankankaan pohjavesialue, jolla on yksi vedenottamo.
M u u t e li nk e in o t j a t o i mi n no t
Isosuon lähialueella noin 850 metrin etäisyydellä suosta on yksi vakituisesti asuttu talous.
Isosuon alue kuuluu Kollajan paliskunnan alueeseen.
I l man la a tu , me lu t ila n n e ja li ik e n ne
Isosuo sijaitsee noin 1–1,5 km:n etäisyydellä Pudasjärven ja Kipinän väli- seltä maantieltä, jonka liikenne on vähäistä. Alueen melu- ja pölykuormaan vaikuttaa Isosuon lisäksi suon luoteispuolella alle 2 km:n etäisyydellä sijait- seva Kääpäsuon turvetuotantoalue. Isosuon ja Kääpäsuon tuotantoalueille johtavan metsäautotien varressa ei sijaitse asustusta, jota tuotantoalueille tapahtuva liikenne voisi häiritä.
M u u t ku orm i t ta v at t o i mi n na t
Isosuon luoteispuolella sijaitsevan Turveruukki Oy:n Kääpäsuon vedet las- kevat Siuruanjokeen. Lähimmät Iijokeen vetensä purkavat tuotantoalueet Isosuon alapuolella ovat Turveruukki Oy:n Mäntyharjun-Riepulehdon suon sekä Vapo Oy:n Koppelosaarensuon tuotantoalueet. Turvetuotantoaluei- den kokonaispinta-ala vuonna 2003 Pudasjärven ja Yli-Iin välisellä jo- kiosuudella oli 1 496 ha, josta tuotannossa oli 1 255 ha. Loppuosa oli joko kuntoonpanossa tai kokonaan tai väliaikaisesti pois tuotannosta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o a rvo i hi n
Isosuon turvetuotanto on olemassa olevaa toimintaa, jonka vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpano- vaiheessa. Suon lähialueella ei sijaitse suojelualueita, jolloin vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin ei arvioida olevan.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
V a i ku t us v e d en la a tu u n
Arvion perusteella Isosuon tuotantokauden aikaisilla päästöillä on melko pieniä vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Kesä-syyskuun kes- kimääräisessä virtaamatilanteessa bruttokuormitus nostaa Kumpuojan suulla fosforipitoisuutta 1,2 µg/l ja typpipitoisuutta 29 µg/l. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen lisäys on alle 1 mg/l. Ylivirtaamatilanteessa lisäys on edelleen varsin pieni (0,3–1,9 mg/l). Fosforipitoisuus kasvaa las- kennallisesti arvioituna ylivirtaamatilanteessa noin 2 µg/l ja typpipitoisuus vajaat 90 µg/l.
Kumpuojan vesi on ollut humusvaikutteista ja ravinteikasta; elo-syyskuussa v. 1994–96 Kumpuojan suulla keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 62 µg/l ja typpipitoisuus 835 µg/l. Isosuon turvetuotantoalueen yläpuolella fosforia on ollut hieman enemmän ja typpeä hieman vähemmän kuin ojan alaosalla.
Laskennallisen arvion perusteella Isosuon tuotantokauden päästöistä ai- heutuvat fosforin ja typen pitoisuuslisäykset muodostavat keskimääräises- sä virtaamatilanteessa 2–3 % ojan alaosalla elo-syyskuussa todetusta ra- vinnetasosta. Isosuon kuormituksella on suurempi merkitys ylivirtaamati- lanteessa, jolloin typen pitoisuuslisäys on noin 10 % ojan alaosan pitoi- suuksista. Happea kuluttavan aineksen sekä kiintoaineen pitoisuuslisäyk- set ovat suhteellisen pieniä. Arvion perusteella Isosuon kuormitus lisää osaltaan Kumpuojan rehevyyttä ja veden väriä. Lisäksi kuormitus voi jos- sain määrin voimistaa pohjan liettymistä. Iijoen vedenlaatuun kuormituksel- la ei ole vaikutuksia, koska kuormitus laimenee hyvin suureen vesimää- rään.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Pudasjärven alapuolisen Iijoen ja Kumpuojan kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista ku-
ten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalli- set vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaa- dun suhteen vaateliain on harjus, jota esiintyy Iijoen koskialueilla. Kum- puojan kalataloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan vähäinen; ojalla kalastettaneen lähinnä satunnaisesti. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormite- tussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä veden laadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty.
Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Iijoelle on tehty ravun elvytysistutuksia, mutta kanta ei ole toistaiseksi pyyntivah- va. Isosuon turvetuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan merki- tystä ravun menestymiselle Iijoessa.
Isosuon ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Iijoen veden laatuun, mutta vaikutus jää vähäiseksi. Iijoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydys- ten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalas- tushaittoja on esiintynyt Iijoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Isosuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytän- nössä Isosuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritel- lä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsäta- lous, muut turvesuot ja asutus.
Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuo- tanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edel- lyttävän vaikutustason. Iijokeen johdetaan Isosuon lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Isosuon tuotantoalueen kuormituksen kalata- loudelliset haittavaikutusten arvioidaan ylittävän kompensaatiotoimia edel- lyttävän vaikutustason.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Tuotantoalueen pölyämisestä ei arvioida syntyvän haittaa tuotantoalueen ympäristön asukkaille. Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat noin 850–
1 200 metrin etäisyydellä suon kaakkoispuolella. Turvetyömaalla työsken- televille pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin määrä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi aiheuttaa myös kasvillisuuden, kuten luonnonmar- jojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta hait- taa esim. marjojen käytölle.
M e l u n v aik u t uk s et
Tuotantotoiminnasta syntyvä meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja tur- vekuljetusten aiheuttama meluhaitta turpeen kuljetusreitille. Turpeen kulje- tusreitillä liikenteen melua muodostuu verrattain lyhyellä tieosuudella lä- hinnä Kipinän kylän ja Petäjäkankaan–Kollajan asutuilla alueilla. Oulu–
Kuusamo-valtatiellä melun määrä suhteessa muun liikenteen meluun on vähäinen.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
T u o ta n non ai k ai n en t a rk ka i lu
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen han- kinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkai- lun apuna pidetään päiväkirjaa.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö. Tarvittaessa käyttöpäivä- kirja esitetään valvovalle viranomaiselle.
Isosuolla ei tehdä vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua mittauksin.
Rakenteiden tehoa arvioidaan tekemällä silmämääräisiä havaintoja muun muassa pintavalutuskentän kunnosta sekä syvennyksiin ja altaisiin pidätty- vän lietteen määrästä.
P ä äs t öt ar k k ai l u
Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan pintavalutuskentän alapuolella. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jat- kuvatoimisin laittein vähintään ajalla 15.5.–30.9.
Vedenlaatua tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuotena (2006 ja 2010). Näytteet otetaan kahden viikon välein 15.5.–30.9. Päästöt laske- taan brutto- ja nettolukuina käyttäen kahden viikon keskiarvovirtaamaa ja näytteenottohetken vedenlaatutietoja. Alueen ympärivuotisen kuormituk- sen arvioinnissa käytetään edustavan ympärivuotisen tarkkailukohteen tu- loksia.
Tällä hetkellä on voimassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alu- een turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosille 2003–2005.
P o i kk e us ti l an t ei d en t a r kk ai l u
Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteis- sa, joita voivat olla esimerkiksi ylivaluma ja suolla tehtävät kunnostustoi- met.
V a i ku t us ta r k k ai lu
Vesistötarkkailu
Hakija osallistuu vuonna 2005 Iijoen yhteistarkkailuun. Vuoden 2006 alusta otetaan käyttöön erillinen vesistötarkkailuohjelma.
Näytteitä otetaan neljä: ensimmäinen kevättulvan aikaan huhti- toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Päästö- ja vesistö- tarkkailunäytteet otetaan samalla kertaa.
Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, pH, väri, kiintoaine, kemi- allinen hapenkulutus, a-klorofylli kesä-syyskuussa, kokonais- ja fosfaatti- fosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä rauta. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja lämpötila.
Hehkutushäviö määritetään, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l.
Isosuon vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan Iijoessa Kumpuojan laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Suon vedet laskevat Iijoen vuosittaisen tarkkailupisteen (Kipinä175) yläpuolelle.
Kalataloustarkkailu
Hakija on esittänyt kalataloustarkkailuohjelmaksi Riepulahdensuon ympä- ristölupahakemuksen tarkistamisvuonna eli vuonna 2014 tehtävää kalas- tustiedustelua.
Pöly- ja melutarkkailu
Hakija on katsonut, ettei pöly- ja melutarkkailuun ole tarvetta.
T a r k ka il u t o i mi n nan lo p et t am i s en j ä lk e e n
Turvetuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Poistuma-arvion mukaan vuonna 2010 tuotantoala olisi noin 34 hehtaaria. Koska tuotanto ei lopu tulevalla lupakaudella, ei tässä vaihees- sa esitetä yksityiskohtaisempaa selvitystä tuotannon jälkeisestä tarkkailus- ta. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kansa sovittavalla tavalla.
R a p o r to i nt i
Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmis- tuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Pudasjärven kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle ja Turveruukki Oy:lle. Tulosteessa tulee nä- kyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja esittää tulokset havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteyttä ympä- ristökeskukseen. Tarkkailuvuoden lopussa tulokset toimitetaan myös pape- ritulosteena postitse.
Vuodesta 2006 alkaen päästö- ja vesistötarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan myös Isosuon kuormituksen vaiku- tusta vesistöön. Raportin on oltava valmiina maaliskuun loppuun mennes- sä. Vuodesta 2006 lähtien tarkkailun raportointi hoidetaan osana turvetuot- tajien yhteistarkkailua. Iijoen alueella on voimassa yhteistarkkailuohjelma vuoteen 2005.
Raportti lähetetään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.
O h j e lm a n v oi m as sa o l o
Uusi tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi vuoden 2006 alusta lukien.
Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kalataloustarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa sopimalla siitä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen.
Turvetuotanto-alue on pelastustoimilain (561/1999) 31 §:ssä tarkoitettu kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilö- turvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran.
Isosuon turvetuotantoalueelle on laadittu Sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiakohdat:
– yleistiedot työmaasta – ajo-ohjeet
– työmaan kokonaisurakoitsija ja sammutusorganisaatio – työmaan palotorjuntakalusto
– viestiyhteydet – avustavat työmaat – Isosuon kartta.
Turvallisuussuunnitelma ja tarkemmat turvallisuusohjeet sisältävä turvalli- suussuunnitelmien toimintaohje ovat Turveruukki Oy:n ja Isosuon ko- konaisurakoitsijan välisen turvetuotannon kokonaisurakointisopimuksen liit- teenä.
Paloriskien vähentämisen ja tulipalojen ehkäisemisen eräs keskeisimmistä keinoista ovat jokavuotisen palosuojelukoulutukset.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuo- jelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäi- liöiden vuodot.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi.
Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sar- ka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa.
Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä.
Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä
on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija il- moittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotan- topäällikölle sekä kaupungin paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Turveruukki Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Hakija ei arvioi Isosuon kuormituksesta aiheutuvan tilakohtaisesti korvatta- vaa vahinkoa.
Hakija on tehnyt suon hyödyntämisen kalastolle ja vedenlaadulle mahdolli- sesti aiheuttamien haittojen korvaamisesta Kollajan jakokunnan ja Alakol- lajan kalastuskunnan kanssa sopimuksen, joka koskee suon kunnostus- ja tuotantovaihetta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Pudasjärven kaupungissa 6.5.–6.6.2005 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi il- moitettu Iijokiseutu-sanomalehdessä.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskukselta sekä Pudasjärven kaupungilta ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristö- lupa.
Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi.
Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen voidaan soveltaa maa- kuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellai- sia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudulli- sesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma- aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ym- päristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet."
Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneisto- rekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä.
Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhank- keita tai suunnitelmia.
Vesivara- ja luonnonsuojelunäkökulmasta hankkeeseen ei ole huomautet- tavaa.
Käytössä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset menetelmät (BAT), mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota ympäristön kannalta par- haaseen käytäntöön (BEP). Mikäli lupakaudella on tarpeen tehdä massan- siirtoja, on niiden tekeminen vesiensuojelurakenteineen etukäteen hyväk- sytettävä ympäristökeskuksella. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä vesiensuojelun tehostamiseen esimerkiksi kasvillisuus- altaiden avulla.
Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä kooste, joka on pyydettäessä toimitettava ympäristökeskukseen. Koosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksen liitteeksi.
Lupamääräyksiin tulee kirjata, että tuotantoalueella ei saa ryhtyä pintaa ir- rottaviin toimiin ennen kuin vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Laskeu- tus/pumppualtaan ohituspato on oltava ylös asti suljettu lankuilla kesäaika- na. Pumppaamon on oltava varmatoiminen ja sen polttoainehuolto myös järjestettävä niin, ettei pumppu seiso polttoainepulan vuoksi. Mikäli tulee ti- lanne, että ohitukseen on turvauduttava, on siihen saatava ensin ympäris- tökeskuksen hyväksyntä. Mikäli ohitustilanteita tulee jatkossakin useita vuosittain, on erityisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä riippuen siitä, mistä häiriö- tilanteet aiheutuvat. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi nykyisen pumpun korvaaminen uudella pumpulla tai veden varastotilavuuden lisääminen li- säaltaalla tai muulla tavalla. Virtaamansäätöpatojen eteen laskeutuva liete tulee poistaa viivyttelemättä, ettei laskeutunut liete pääse uudestaan liik- keelle.
Kaikista häiriötilanteista ja vesiensuojelurakenteiden kuntoon ja huoltoon liittyvistä toimista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. Mahdollisista häiriötilanteista vesiensuojelussa on ilmoitettava heti ympäristökeskukseen ja tehtävä myös asianmukaiset merkinnät päiväkirjaan.
Hakija on esittänyt Isosuolle oman erillisen tarkkailuohjelman vuodesta 2006 alkaen. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelman sisältö noudattaa nykyisiä periaatteita. Vesistötarkkailuun on esitetty vuosina 2006 ja 2010 veden laadun tarkkailua Iijoesta Isosuon yläpuolelta ja alapuolelta. Biologista tarkkailua ei ole esitetty lainkaan. Ympäristökeskuksen näkemyksen mu- kaan tarkkailuun on lisättävä Kumpuojan suun havaintopiste, jota on aikai- semmin tarkkailtu vuosina 1994–1996. Koska vesistötarkkailuohjelma liittyy turvetuotantoalueiden laajempaan tarkkailukokonaisuuteen Iijoella, ympä- ristökeskus ottaa tarkemmin kantaa sen sisältöön siinä vaiheessa, kun tarkkailusuunnitelma tullaan esittämään Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi. Esimerkkinä ohjelman avoimista kysymyksistä ovat biologisen tarkkailun lisääminen Isosuon alapuolisen vesistön tarkkai- luun ja tarkkailun yhteensovittaminen Iijoen alaosan yhteistarkkailuun.
Turvetuottaja on vastuussa turvetuotantoalueesta ja siten myös vesiensuo- jelutoimista, kunnes alueelta ei enää tule sanottavaa kuormitusta tai kun alue siirtyy uuteen käyttöön. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistu- villa alueilla aiotaan toteuttaa tuotantosuunnitelmasta poikkeavia vesien- johtamisjärjestelyjä tai alueita siirtyy uuteen käyttöön, on niistä etukäteen ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä.
Kalataloudellinen tarkkailu Iijoella Yli-Iin ja Kipinän välillä on tarpeen alu- eella olevien useiden kuormittajien yhteisvaikutusten vuoksi, ja se olisi luontevinta toteuttaa yhteistarkkailuna erikseen hyväksyttävän yhteistark- kailuohjelman mukaisesti. Iijoessa kalataloudelliset haitat edellyttävät kom- pensaatiota, kuten hakemuksessakin arvioidaan. Työvoima- ja elinkeino- keskuksen käsityksen mukaan asiassa voidaan noudattaa alueella jo omaksuttua ratkaisukäytäntöä, jossa tarkkailu on määrätty tehtäväksi työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellinen kompensaatio kalatalousmaksuna.
M u i s t u t u k s e t
3. AA ja Kollajan jakokunta
AA on katsonut, etteivät hakemuksessa esitetyt selvitykset vesiensuojelu- rakenteista sekä niiden sijainnista ja toimivuudesta pidä paikkaansa.
Pumppuallasta ei ole rakennettu suunnitelman mukaisesti. Pintavalutus- kenttä on rakennettu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen eri paikkaan, mistä johtuen sen teho on heikentynyt oleellisesti. Purkuvesien reitti on eri kuin hakemuksessa selostetaan.
Vesiensuojelun tehostamiseksi tulisi ottaa käyttöön ylivuotokenttä, jonka rakentaminen onnistuu niin, että kaivetaan noin 200 metrin pituinen oja laskeutusaltaalta suunnitelmassa esitetyn mittapadon läheisyyteen, mistä vesi virtaisi painovoimaisesti vanhaa luonnontilaista reittiä pitkin Kum- puojaan. Ylivuotokenttä toimisi ympärivuotisesti ns. ylivuototilanteissa. Täl- löin ohitussetti voitaisiin pitää pysyvästi suljettuna.
Lohkolta 1 laskeutusaltaalle menevään ojaan tulisi rakentaa virtaamansää- töpato, jotta turvetta ei pääsisi laskeutusaltaalle niin kuin kesällä 2004. Pin- tavalutuskentän jako-ojassa olevia kampoja tulisi jatkaa ja syventää, jolloin vesi leviäisi tasaisemmin pintavalutuskentälle.
Perustana esitetyille vaatimuksille on vesiensuojelun tehostaminen.
Kollajan jakokunta on yhtynyt AA:n muistutuksessa esitettyihin vesiensuo- jelun tehostamista koskeviin vaatimuksiin.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on 21.6.2005 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastineessaan hakija on lau- sunut seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan suon kuormitusarvio olisi pitänyt tehdä Isosuon tarkkailutuloksia käyttäen. Hakemuksessa on esitetty Isosuon brutto- ja nettokuormitukset vuosina 1998–2004. Vuoden 2004 lu- vut perustuvat mittauksin. Muille vuosille on käytetty tarkkailusoiden omi- naiskuormituksia. Keskiarvossa on siis mukana Isosuon tulokset. vuoden
2004 tuloksia heikentää yksi erittäin poikkeuksellinen rankan sateen yh- teydessä otetun näytteen tulos, joten kyseisen vuoden tuloksia ei voida yleistää kaikkia vuosia koskevaksi.
Käytännössä voi olla vaikea toteuttaa ympäristökeskuksen vaatimaa en- nakkohyväksyntää ohijuoksutuksille. Mikäli pumppaamoon tulee häiriö ja samaan aikaan on alueelta mittavaa valuntaa, ei vesiä voida varastoida ja on turvauduttava ohijuoksutukseen. Vaatimus tulee muuttaa niin, että haki- ja velvoitetaan ilmoittamaan ympäristökeskukselle ohijuoksutuksesta, jol- loin voidaan myös sopia mahdollisesta näytteenotosta.
Hakija on esittänyt hakemuksessaan tarkkailuohjelman, joka tulee vahvis- taa ympäristölupapäätöksessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakemuksessa on esitetty, että mahdolliset kalataloudelliset haitat korva- taan Kollajan jakokunnalle ja Ala-Kollajan kalastuskunnalle erillisen sopi- muksen puitteissa. Vaatimus kalastalousmaksusta tulee hylätä.
Hakija on esittänyt hakemuksessaan tarkkailuohjelman, joka tulee vahvis- taa ympäristölupapäätöksessä.
3. AA ja Kollajan jakokunta
Muistutuksessa viitataan vesiensuojelurakenteiden puutteisiin ja virheelli- seen sijaintiin. Rakenteet, niiden sijoittuminen ja vesiensuojelureitit on esi- tetty hakemuksessa toteutetun mukaisina. Vesiensuojelun tasoa on lisäksi merkittävästi parannettu alkuperäisestä.
Muistuttajan vaatimus ylivuotokentän rakentamisesta hänen esityksensä mukaisesti tulee hylätä. Alue ei ole hakijan hallinnassa. Lisäksi väärään paikkaan sijoitettu ylivuotokenttä huuhtoo alueelta lisää kiintoaineita ja ra- vinteita vesistöön. Lisäkaivu aiheuttaisi kuormitusta ja vedet joutuisivat suoraan jo olemassa olevan ojan kautta Kumpuojaan.
Hakijan käsityksen mukaan alueella toteutetaan jo BAT-tekniikkaa, joten yhden rakenteen lisäämisellä ei voida enää tehostaa vesiensuojeltua. Vuo- den 2004 poikkeuksellisiin sateisiin on käytännössä erittäin vaikea varau- tua, mikä havaittiin tulvavahinkoina eri puolilla Suomea. Isosuon koko ja voimassa olevat rakenteet huomioon ottaen ylivuotokentän rakentamiselle ei ole perusteita.
Muistuttajan vaatimus virtaamansäätöpadon rakentamisesta lohkon 1 ve- sille tulee hylätä. Lohko on ainoastaan 6 hehtaaria, ja Isosuon alueelle on rakennettu jo kaksi virtaamansäätöpatoa.
Vaatimus jako-ojien jatkamisesta ja syventämisestä tulee hylätä. Nykyinen kampaojarakenne toimii hyvin, ja alueen vedet johtuvat tällä hetkellä tasai- sesti kentälle. Pintavalutuskentällä ei sallita tarpeetonta koneiden liikutte- lua.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuo- tantoon Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla Isosuon tuotantoalueella, auma-alueet mukaan lukien enimmillään 44 hehtaarin alalla. Vedet johde- taan puhdistusjärjestelmien kautta laskuojaa ja Kumpuojaa myöten Iijo- keen. Tuotantoalueella saadaan tilapäisesti varastoida ja käsitellä puupe- räisiä polttoaineita, kuitenkin enintään 5 000 t/a.
Kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
P ä ä s tö t pi n t av es i in
1. Isosuo Kollajan tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liittee- nä 6.1 olevan piirustuksen "Suunnitelmakartta" MK 1:10 000 mukaisesti kahden virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan 1 kautta pumppausaltaa- seen ja siitä pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä ve- det on johdettava laskuojaa myöten Kumpuojaan ja edelleen Iijokeen. Ve- siensuojelurakenteet on tehtävä seuraavien piirustusten mukaisesti:
– Liite 6.2. Laskeutusallas 1. Allaskartta 1:1 000. Pituusleikkaus 1: 100.
Poikkileikkaus 1:100. Mitoitusarvot – Liite 6.3. Pintavalutuskenttä 1:2 000 – Liite 6.4. Virtaamansäätöpato.
Maan ollessa jäätynyt vedet saadaan johtaa virtaamansäätöpatojen ja las- keutusaltaan kautta pintavalutuskentän ohi laskuojaan.
2. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, missä ne voidaan kaivaa tur- peeseen, ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lie- tesyvennyksillä. Turpeen lastauspaikan ja ojien väliin tulee jättää suoja- vyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Ojat, altaat ja muut kaivannot on luiskattava tarpeellisissa kohdin niihin jou- tuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi.
3. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityi- sen tai yleisen edun kannalta.
Tuotantotoiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormi- tus jää mahdollisimman vähäiseksi.
Tuotantoalueella ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimiin, ennen kuin vedet pumpataan pintavalutuskentälle.
4. Vesiensuojelurakenteet ja laitteet sekä laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotanto- kauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden se- kä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristö- keskukselle.
5. Mahdollisia massansiirtoja ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita kos- kevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksen hyväksyttäviksi. Massansiirrossa muodostuvia altaita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä vesiensuojelun tehostamiseen ympä- ristökeskuksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
P ä ä s tö t i lm a a n
6. Tuotantotoimet, turpeen varastointi ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitet- tava niin, ettei pölyä leviä tarpeettomasti ympäristöön.
Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava tuulipussilla.
Turvetuotantoalueella on pölyävät tuotantotoimet keskeytettävä tuulen no- peuden ylittäessä 10 m/s.
M e l u j a t är i n ä
7. Kunnossapito, turvetuotanto, varastotoiminnot ja puuperäisten polttoai- neiden valmistus on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.
J ä t te e t ja n ii d en käs i t te l y j a h yö d yn t ä m i n en
8. Jätehuolto on järjestettävä Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräys- ten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Luvan saajan on pidettä- vä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottoon. Luovutettaessa on- gelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkit- tyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.
V a r a s to int i
9. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauk- sissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä si- ten, että vuodot maaperään tai vesistöön on estetty.
H ä i r i öt j a m u u t p oik k e uk se l li s e t ti l an te e t
10. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita si- ten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.
11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ym-
päristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle sekä tarvittaessa järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
12. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuo- tantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesienjohtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti ai- heuta vesistökuormitusta, ja ainakin kaksi vuotta toiminnan lopettamisen jälkeen.
13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.
Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tark- kailusta sekä esitys niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti ai- heutuvien vahinkojen korvaamisesta, joista toiminnanharjoittaja on vas- tuussa.
Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta on poistunut tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesienjohtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
15. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi on järjestettävä tämän pää- töksen liitteen 2 mukaisesti.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuoh- jelmaa.
Vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämällä tavalla. Kumpuojan suulla on oltava vesistötarkkailun havaintopaikka.
K a l a ta lo us m ä ä rä ys
16. Luvan saajan on vuodesta 2005 alkaen maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 80 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Iijoen kalaston hoitoon. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuodelta 2005 se on maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Maksun käy- töstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella Iijoella toimivia osakaskuntia.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
R ATK AISU N PE RUS TE L UT
Y m p ä ri s tö l u va n h ar k i n na n pe r u s te e t
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t
Vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, ettei lupaa voitaisi myöntää. Toiminnasta voi ai- heutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä. Pölyä voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Ympäristön maankäyttö ja haitan estämiseksi annettavat lupa- määräykset huomioon ottaen pölystä tai melusta ei ennalta arvioiden ai- heudu huomattavaa haittaa.
Kun otetaan huomioon Isosuon tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäi- seminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat olosuh- teet, suon tämän hetkinen tila ja toiminnan kestoaika huomioon ottaen Isosuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset.
Lupamääräys 6 on annettu pölyämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantu- misen ehkäisemiseksi. Pöly- ja meluhaittojen estämiseksi annetut yleis- luontoiset määräykset ovat riittävät, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä niille altistuvia kohteita ja maankäyttömuotoja. Isosuon tuotan- toaluetta lähinnä oleva asutus sijaitsee 850 metrin etäisyydellä tuotanto- alueesta.
Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksi- tyiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille vi- ranomaisille.
Ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkei- sistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä.
Luvan saaja on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista omalta osaltaan. Vaikutusten selvittämiseksi on jat- kettava tarkkailua riittävän pitkän ajan. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita on hoidettava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laaja- alaisiin vesienjohtamisjärjestelyihin on saatava ympäristölupaviraston lupa.
