YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 58/04/2
Dnro Psy-2003-y-65
Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2004
ASIA Kivinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala ja Vuolijoki LUVAN HAKIJA Vuolijoen Turve Oy
Otanmäentie 22
88270 VUOLIJOKI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVATJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 4
Yleiskuvaus toiminnasta ... 4
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Valumavesien käsittely ... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 5
Liikenne... 5
Toiminnan lopettaminen... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin... 6
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 7
Päästöt ilmaan ... 8
Melu ... 8
Jätteet ... 9
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9
Alueen hydrologia ... 9
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 9
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9
Vesistön tila ja käyttö ... 10
Vedenlaatu... 10
Kalatalous ... 10
Muu vesistön käyttö ... 11
Maaperä ja pohjavesiolot ... 11
Ilman laatu, melutilanne ja liikenne ... 11
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 11
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 12
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 12
Vaikutus pintavesiin ... 12
Vaikutus vedenlaatuun ... 12
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 13
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 14
Melun ja tärinän vaikutukset ... 14
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 15
Käyttötarkkailu ... 15
Päästötarkkailu ... 15
Vaikutustarkkailu... 15
Raportointi... 16
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16
Ympäristövahinkovakuutus ... 16
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 16
Kalataloudelliset velvoitteet... 16
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 17
Lupahakemuksen täydennykset ... 17
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 17
Lausunnot ... 17
Muistutukset ja mielipiteet... 19
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 19
MERKINTÄ ... 20
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 20
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 20
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 21
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 21
Päästöt pintavesiin... 21
Päästöt ilmaan ... 22
Melu ja tärinä ... 22
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 22
Varastointi... 22
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 22
Toiminnan lopettaminen ... 23
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23
Kalatalousmaksu... 23
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 24
RATKAISUN PERUSTELUT... 24
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 24
Luvan myöntämisen edellytykset ... 24
Lupamääräysten perustelut ... 24
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 24
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 25
Kalatalousmaksu... 25
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 26
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 26
Päätöksen voimassaolo ... 26
Lupamääräysten tarkistaminen ... 27
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 27
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 27
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 27
KÄSITTELYMAKSU... 27
Ratkaisu ... 27
Perustelut... 27
Oikeusohje ... 28
MUUTOKSENHAKU ... 29
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vuolijoen Turve Oy on 31.3.2003 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Kivinevan tuotannossa olevalle turvetuotantoalu- eelle ympäristölupaa 10 vuodeksi ja toistaiseksi voimassa olevaa lupaa Ki- vinevan kunnostettavalle ja myöhemmin tuotantoon otettavalle alueelle.
TOIMINTAJASENSIJAINTI
Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan kunnan kaakkoiskulmassa, aivan Vuolijoen kunnan rajalla Oulujärven Alassalmen kohdalla. Kivinevan lisäalue sijaitsee välittömästi Kivinevan nykyisen turvetuotantoalueen ete- läpuolella.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turve- tuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuo- tantoalue on yli 10 ha.
LUPAVIRANOMAISENTOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
TOIMINTAAKOSKEVATLUVATJAALUEENKAAVOITUSTILANNE
Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty lupaa.
Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1991. Seutukaavan tulee kor- vaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Kainuun maakuntakaava.
Seutukaavassa tai maakuntakaavaluonnoksessa ei ole merkintöjä Kivine- van kohdalla. Vaalan kunnassa on valmisteilla Oulujärven länsirannan ran- taosayleiskaava, joka sisältää Kivinevan laskuojan pohjoispuolisen ranta- alueen. Kivineva, Kivijärvi tai Kivioja eivät kuulu kaava-alueeseen.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Hakijan tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa 76 ha:n suuruisella alueella ja ottaa tuotantoon noin 40 ha:n suuruinen lisäalue. Turvetuotanto Kivine- valla on alkanut vuonna 1985. Lisäalueella on tarkoitus aloittaa turvetuo- tanto kesällä 2004. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojeluraken-
teiden jälkeen laskuojaa pitkin noin 1,5 km suon itäpuolella sijaitsevaan Ki- vijärveen ja edelleen Oulujärveen. Turve kuljetetaan Kajaaniin.
Tuotteet ja tuotanto
Kivinevalla on tällä hetkellä tuotannossa tai auma-alueena yhteensä 76 ha.
Nykyinen tuotantomäärä on arviolta 50 000–60 000 m3 vuodessa. Kivine- valla tuotetaan lähinnä sateisuudesta riippuen jyrsinturvetta tai palaturvet- ta. Myös lisäalueella tullaan tuottamaan jyrsin- ja palaturvetta haku- menetelmällä. Turvetuotanto ajoittuu touko-syyskuulle, ja sääoloilla on merkittävä vaikutus tuotantotoimintaan.
Valumavesien käsittely
Kivinevan vedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta vesis- töön. Tuotantoalueen ojissa on päisteputket ja lietesyvennykset. Tuotanto- alueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia pitkin laskuojaan. Kivine- valla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Hakija on esittänyt vesiensuojelun tehostamiseksi virtaamansäätöä ja sittemmin vaihtoehtoisesti lohkon 3 kokoojaojan alaosan laajentamista pumppausal- taaksi, josta vedet pumpataan laskeutusaltaaseen.
Lisäalueen vedet johdetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan vesistöön yhden virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaasta vedet kulkeutuvat mittapadon kautta samaan laskuojaan nykyisen tuotan- toalueen vesien kanssa ja edelleen Kivijärveen ja Kiviojaan. Lisäselvityk- sen mukaan lisäalueella voidaan toteuttaa vesienkäsittely pintavalutuksena ottamalla osa alun perin tuotantoalueeksi kaavaillusta alueesta pintavalu- tuskenttäkäyttöön. Pintavalutuskentäksi suunniteltu alue on tällä hetkellä luonnontilaista soistunutta aluetta. Suunnitelman mukaan lisäalueen vedet pumpataan sulan maan aikana laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän jako-ojaan. Roudan aikana vedet ohjataan altaasta sulkulaitteen kautta laskuojaan.
Poltto- ja voiteluaineet
Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Poltto- ja voiteluai- neet varastoidaan Kivinevan nykyisen tuotantoalueen tukikohdassa sijait- sevissa säiliöissä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.
Turvetuotantoalueen tukikohta-alueella on 2 000–5 000 litran polttoainesäi- liöitä, joista suurin osa on paikoillaan ympäri vuoden.
Liikenne
Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu Vuolijoki–Vaala -tien (879) sekä Kivi- järvelle kääntyvän paikallistien kautta. Kulku lisäalueelle tapahtuu Kivine- van nykyisen turvetuotantoalueen läpi, minkä lisäksi alueen länsireunaan rakennetaan ajotie. Tuotantokauden aikana liikenne on huolto- ja työmat- kaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin.
Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin käytettäväksi pääosin talvi- kaudella.
Toiminnan lopettaminen
Turpeennoston loputtua tuotantoalue metsitetään metsänuudistamista koskevien ohjeiden mukaisesti. Jälkihoitovaiheen tarkkailua ei esitetä, kos- ka nykyisen käytännön mukaisesti metsätalous ei kuulu tarkkailtavan maankäytön piiriin.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Kivinevalla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen.
Laskeutusaltaat, päisteputkirakenteet ja lietesyvennykset täyttävät hakijan käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kivine- van nykyisellä turvetuotantoalueella.
Ympäristöhallintajärjestelmä
Hakemuksessa ei ole selvitystä ympäristöhallintajärjestelmästä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Tuotannossa olevan Kivinevan kuormitus on arvioitu pinta-alalle 76 ha, jos- ta vedet johdetaan vesistöön ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta.
Kuormituksen arvioinnissa on käytetty vuosien 1998–2002 ominaiskuormi- tusarvoja, jotka on saatu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotan- toalueiden kuormitustarkkailuista. Kesäajan alivalumakauden kuormitusar- viossa on otettu huomioon laskeutusaltaallisen Heposuon alivalumakau- den kuormitusvähenemät. Ylivalumatilanteen ominaiskuormituslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutuloksia vuosilta 2000–2002. Arvioidut kuormitukset on yli- ja alivalumatilannetta lukuun ottamatta esitetty sekä brutto- että netto- kuormituksena. Muiden vuodenaikojen kuin kesän kuormitusarvioissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta 1999–
2001.
Arvio Kivinevan tulevasta tuotantokauden aikaisesta kuormituksesta erilai- sissa virtaamatilanteissa vuosina 2003 ja 2010 sekä laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut:
Tuotantovaiheen ominaiskuormitus Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
laskeutusaltaat g/ha d g/ ha d g/ ha d g/ha d
Kesän keskiarvo (brutto) 259 296 0,6 14
Kesän keskiarvo (netto) 230 149 0,5 11
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 367 1181 2,6 49
Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 41 47 0,1 1,3
Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
V. 2003 ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Kesän keskiarvo (brutto) 76 20 23 0,05 1,1
Kesän keskiarvo (netto) 17 11 0,04 0,9
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 28 90 0,20 3,7
Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,1 3,6 0,01 0,1
Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
V. 2010 ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Kesän keskiarvo (brutto) 40 10 12 0,02 0,6
Kesän keskiarvo (netto) 9,2 5,9 0,02 0,5
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 15 47 0,10 1,9
Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 1,7 1,9 0,00 0,1
Seuraavassa taulukossa esitetään Kainuun ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitus- luvut vuosina 1998–2002 eri valumatilanteissa sekä niihin perustuvat Kivi- nevan lisäalueelle arvioidut kuormitukset:
Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Pintavalutuskentälliset suot g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d
Kesän keskiarvo, brutto 27 183 0,16 5,9
Kesän keskiarvo, netto 12 50 0,04 1,2
Kesän ylivalumakausi, brutto 132 991 1,1 33
Kesän alivalumakausi, brutto 5 37 0,02 1,2
Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
Kivinevan lisäalue ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Kesän keskiarvo, brutto 40 1,1 7,3 0,006 0,24
Kesän keskiarvo, netto 0,47 2,0 0,002 0,05
Kesän ylivalumakausi, brutto 5,3 40 0,043 1,3
Kesän alivalumakausi, brutto 0,21 1,5 0,001 0,05
Kivijärven, Kivinevan laskuojan sekä Kivinevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu elo-syyskuussa 2002. Tarkkailutulosten perusteella turvetuotan- toalueelta lähtevä vesi on hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta.
Elo-syyskuussa 2002 veden väriluku oli keskimäärin 433 mg/l Pt ja hu- muspitoisuutta kuvaava CODMn 58 mg/l. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat korkeita (kok.P 83 µg/l, kok. N 2 767 µg/l). Fosforista oli epäorgaanisessa muodossa vajaat 20 % ja typestä oli ammoniummuodossa noin 37 %. Vesi on humuspitoisille vesille tyypilliseen tapaan varsin rautapitoista.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Kivineva ei aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaa- raa.
Päästöt ilmaan
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikku- minen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauk- sen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikut- tavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityi- sesti tuuli. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän pouta- jaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikau- teen.
Turvetuotannon pölyhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vai- kuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella, koneiden valinnalla sekä suojavyöhykkeillä. Jos voimakkaan tuulen suunnan havai- taan olevan asuttuja tiloja kohti, tuotantotoimintaa pyritään rajoittamaan si- ten, että asutukseen kohdistuva pölyhaitta olisi mahdollisimman pieni.
Tuotantokalustona haku- ja palaturvemenetelmissä käytetään traktorikäyt- töisiä hihnakuormaajia sekä erilaisia perävaunuja. Lisäksi käytössä on yksi mekaaninen keruuvaunu jyrsinturvetuotantoa varten. Tuotannossa ei käy- tetä imuvaunuja, joiden aiheuttama pölyhaitta olisi selvästi suurempi.
Melu
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotanto- kentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kulje- tuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka-huhtikuussa, melu koostuu ras- kaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta ai- heutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua.
Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200–300 met- rin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 metrin etäisyydellä tuo- tantoalueen reunasta.
Turvetuotannon meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella, koneiden valinnalla sekä suojavyöhykkeillä. Kivinevan turvetuotannosta aiheutuvat meluhaitat keskittyvät lähinnä päiväsaikaan. Kivinevalla tuotetaan pääasi- assa jyrsinturvetta haku-menetelmällä, ja tuotanto on harvoin ympärivuoro- kautista. Palaturpeen nostoa voidaan joskus tehdä myös yöaikaan, jolloin toiminnasta aiheutuva melu on lähinnä traktorin melua. Yöllä vältetään tur- peen nostamista asuttujen tilojen lähellä.
Tuotannossa ei käytetä imuvaunuja, joiden aiheuttama meluhaitta olisi sel- västi suurempi.
Jätteet
Kivinevan turvetuotantoalueella syntyy vähäisessä määrin yhdyskuntajät- teeksi luokiteltavaa jätettä sekä jäteöljyä. Jätteitä ei kerätä tuotantoalueel- le. Urakoitsija kuljettaa jätteet pois tuotantoalueelta.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen hydrologia
Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Oulujärven Ärjänselän vesistöalueella (59.321). Alueen valumavedet laskevat Kiviojaa pitkin Oulujärveen. Ärjän- selän lähivaluma-alueesta (722 km2) Kiviojan valuma-alueen arvioidaan olevan noin 2,8 % (20 km2). Kiviojan valuma-alueesta Kivinevan 76 ha:n turvetuotantoalue on 3,8 %. Tuotantoalueen vedet johdetaan käsittelyn jäl- keen laskuojaa pitkin noin 1,5 km suon itäpuolella sijaitsevaan Kivijärveen.
Kivijärvi on noin 90 ha:n suuruinen järvi, jota on aikoinaan laajennettu ve- den nostolla. Kivijärvestä vedet kulkeutuvat Kiviojaa pitkin noin 0,5 km matkan Oulujärveen.
Kiviojan virtaamat voidaan arvioida Myllypuron (Hyrynsalmi) ja Korpijoen (Kiuruvesi) pienten valuma-alueiden vertailujakson 1961–90 valumien pe- rusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km2 ja 3,0 l/s km2. Valumien perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavas- sa taulukossa:
Kiviojan suu m3/s
Mq 0,24
Mq (kesä-syys) 0,17 Hq (kesä-syys) 0,51 Nq (kesä-syys) 0,06
Alueen luonto ja suojelukohteet
Kivinevan turvetuotantoaluetta ympäröivät pellot ja ojitettu metsä. Lähin suojelualue, Rumaja–Kuvaja–Oudonrimmet, alkaa noin 1 km Kivinevan länsipuolella. Alue on Natura 2000 -verkostoon kuuluva linnustollisesti ar- vokas SPA-alue ja se kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.
Alue on osittain myös luonnonsuojelualuetta. Lyhin matka suunnitellulta li- säalueelta suojelualueelle on noin 1 km. Muita suojelualueita tai arvokkaita alueita Kivinevan läheisyydessä ei sijaitse.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Lähin asuttu tila sijaitsee noin 0,5 km:n etäisyydellä tuotannossa olevan alueen reunasta. Lisäaluetta lähimmät asutut tilat sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä Ojanperän kylässä alueen kaakkoispuolella sekä koillispuolel- la Kiviojan varrella.
Kivinevan alapuolinen Kivijärvi on luonnonravintolammikko, jossa on harjoi- tettu kalankasvatusta.
Vesistön tila ja käyttö
Vedenlaatu
Kivijärven, Kivinevan laskuojan sekä Kivinevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu elo-syyskuussa 2002. Kivinevalta Kivijärveen laskevassa ojassa vesi oli loppukesällä 2002 selvästi fosfori- ja rautapitoisempaa kuin Kivine- valta lähtevä vesi, mutta ojan vedessä oli vähemmän happea kuluttavaa ainesta sekä typpeä kuin turvesuon vedessä. Yli 50 % fosforista oli epäor- gaanista fosfaattifosforia; typestä vajaat 20 % oli epäorgaanisessa muo- dossa. Vesi oli väriltään hyvin tummaa (väriluku 400 mg/l Pt), joskin väri oli lievästi alhaisempi kuin turvetuotantoalueelta lähtevässä vedessä. Ojan vesi oli lievästi hapanta. Veden happitilanne oli elokuun lopussa hyvä.
Kivijärvestä lähtevä vesi oli vuonna 2002 laadultaan selvästi parempaa kuin Kivinevalta laskevassa ojassa. Veden ravinne- ja rautapitoisuudet oli- vat yläpuolista vesistöä alhaisempia, mutta edelleen suhteellisen korkealla tasolla (kok.P 47 µg/l, kok.N 735 µg/l, Fe 3 200 µg/l). Järvestä lähtevän veden ravinnepitoisuuksien perusteella Kivijärvi on rehevä. Epäorgaanisia ravinteita vedessä oli vähän. Vesi oli kesällä 2002 varsin tummaa, vaikka väriluku olikin selvästi alhaisempi kuin Kivinevalta lähtevässä vedessä tai laskuojan vedessä. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä.
Oulujärven Ärjänselän vedenlaatua on tarkkailtu viimeksi vuonna 2002.
Tarkkailutulosten perusteella Ärjänselän vesi on vähäravinteista tai lievästi rehevää; pintaveden fosforipitoisuus oli heinäkuussa 10 µg/l ja typpipitoi- suus 280 µg/l. Epäorgaanisia ravinteita vedessä on vähän. Vesi oli väril- tään melko kirkasta ja siinä oli niukasti happea kuluttavaa ainetta. Eri vesi- kerrosten väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Heinäkuussa veden a- klorofyllipitoisuus oli karun tai lievästi rehevän vesistön tasolla (3,4 µg/l).
Veden happitilanne on ollut hyvä lukuun ottamatta huhtikuun ha- vaintokertaa, jolloin pohjan lähellä happitilanne oli heikentynyt. Ärjänselän vedenlaatu on ollut samankaltainen myös aikaisempina vuosina.
Kalatalous
Kivijärvi on luonnonravintolammikko, jossa Fortum Powert and Heat Oy on kasvattanut siikaa vielä kesällä 2002. Kivijärven käyttö luonnonravinto- lammikkona lopetetaan.
Oulujärven kalataloustarkkailun mukaan Alassalmessa Salmenrannan osakaskunnan alueella kalasti vuonna 2000 verkoilla, katiskoilla, rantary- sillä ja heitto- sekä vetouisteluvavoilla 24 kotitarvekalastajaa. Kokonaissaa- lis oli noin 1,5 t, josta kolme neljännestä oli haukea, ahventa, muikkua ja siikaa. Näiden lisäksi saatiin madetta, taimenta, järvilohta, kuhaa ja särkeä.
Kalastajakohtainen vuosisaalis oli keskimäärin 61 kg.
Oulujärven kalataloustarkkailun mukaan Oulujärvellä (Palta-, Ärjän- ja Nis- kanselkä) kalasti vuonna 2000 yhteensä noin 2 500 kotitarvekalastajaa sekä 64 ammattikalastajataloutta. Kotitarvekalastajien tärkeimmät pyydyk- set olivat eriharvuiset verkot, katiskat, rantarysät sekä vetouisteluvavat ja ammattikalastajilla vastaavasti trooli, nuotta, verkot ja isorysät.
Oulujärvellä kokonaissaalis oli vuonna 2000 noin 520 t, josta muikkua oli puolet, haukea 17 % ja ahventa 12 %. Ammattikalastajien osuus kokonais- saaliista oli noin kaksi kolmannesta. Ammattikalastajien saaliista puolet saatiin troolipyynnillä. Kotitarvekalastajien keskimääräinen vuosisaalis oli 79 kg kalastajaa kohden ja ammattikalastajien 5,1 t taloutta kohden.
Oulujärven Ärjänselän kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit:
muikku, siika, taimen, järvilohi, hauki, ahven, kuha, made, lahna, säyne, särki, seipi, salakka, kuore ja kiiski. Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Oulujärveen on istutettu viime vuosina sekä velvoiteistutuksina että mm. osakaskuntien vapaaehtoisina istutuksina huomattavia määriä siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Näiden li- säksi on istutettu järvilohta, harjusta ja haukea.
Muu vesistön käyttö
Kivinevan alapuolinen Kivijärvi on vielä luonnonravintolammikko, jolla ei ole virkistyskäyttöä. Fortum Power and Heat Oy on hakenut ympäristölupavi- rastolta lupaa säännöstelyrakenteiden poistamiseen ja Kivijärven ennallis- tamiseen. Oulujärven Alassalmen alueella vesistön käyttö on normaalia kiinteään asutukseen ja kesäasutukseen liittyvää toimintaa kuten kalastus- ta, veneilyä ja uintia.
Maaperä ja pohjavesiolot
Kivineva sijaitsee lähellä Oulujärveä, ja suon lähimaasto on varsin tasaista.
Erityisesti Kivinevan länsipuolella on runsaasti soita.
Kivinevan lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohja- vesialueita tai veden ottoon soveltuvia pohjavesialueita. Kivinevan kohdalla Oulujärven rannan loma-asukkailla on muutamia käytössä olevia kaivoja.
Ilman laatu, melutilanne ja liikenne
Kivinevan lähiympäristössä ei ole pölyämistä tai melua aiheuttavia toimin- toja. Kivinevan ohi kulkevalla Kivinevantiellä on turvetuotantoalueelle suun- tautuvan liikenteen lisäksi lähinnä henkilöliikennettä Kivinevan läheisyy- dessä oleville asutuille tiloille ja Oulujärven rantatiloille. Isommalla Vuolijo- ki–Vaala -tiellä (879) henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä on runsaammin.
Muut elinkeinot ja toiminnot
Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei sijaitse muita turvetuo- tantoalueita tai teollisuutta. Kivijärveä ja Kiviojaa kuormittaa Kivinevan tur- vetuotannon sekä järven kalankasvatuksen lisäksi maa- ja metsätalous se- kä vähäisessä määrin haja-asutus.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Kivinevan nykyisin tuotannossa olevista alueista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Kivinevan lisäalueeksi kaavailtu alue on kauan sitten ojitettua soista metsää. Alueen kunnostus turvetuotantoa var- ten poistaa nykyisen kasvillisuuden. Kivinevan turvetuotannon ei arvioida vaikuttavan läheiseen soidensuojelualueeseen.
Vaikutus pintavesiin
Vaikutus vedenlaatuun
Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus.
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöi- tymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaiku- tukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta.
Kivinevan turvetuotantoalueen ja lisäalueen kuormituksen vesistövaikutuk- sia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Kiviojan suulla. Pitoisuusli- säykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaise- naan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesis- tössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaa- miin ei ole otettu huomioon.
Vuonna 2003 kiintoaineen bruttokuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys on arvion mukaan noin 0,6–1,3 mg/l ja CODMn:n lisäys noin 0,7–2,1 mg/l.
Fosforipitoisuudet kohoavat noin 1,6–4,5 µg/l ja typpipitoisuudet 18–85 µg/l. Suurimmillaan pitoisuusmuutokset ovat CODMn:n sekä ravinteiden osalta ylivalumatilanteessa. Kiintoainepitoisuuksien arvioidaan kohoavan keskimääräisessä virtaamatilanteessa hieman enemmän kuin yli- tai aliva- lumakaudella. Vuoden 2010 tilanteessa kuormituksen aiheuttamat pitoi- suuslisäykset ovat noin puolet pienempiä kuin vuonna 2003.
Pintavalutuskentällisen Kivinevan lisäalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kiviojan suulla ovat keskimääräisessä vir- taamatilanteessa 0,07 mg/l kiintoainetta, 0,49 mg/l CODMn, 0,42 µg/l fosfo- ria ja 16 µg/l typpeä ja ylivalumatilanteessa noin kaksinkertaisia. Kiviojan suulle keskimääräisen virtaaman aikana lisäalueen kuormituksesta aiheu- tuva kiintoainelisäys on 0,3 mg/l pienempi kuin tilanteessa, jossa virtaa- mansäätö ja laskeutusallas olisivat lisäalueen vesienkäsittelymenetelmänä.
Keskimääräinen CODMn-lisäys puolestaan on 0,4 mg/l, fosforilisäys 1,0 µg/l ja typpilisäys 21 µg/l pienempi kuin ilman pintavalutuskenttää.
Kivinevalta Kivijärveen laskevassa vedessä oli kesällä 2002 noin 5,2 mg/l kiintoainetta, 104 µg/l fosforia, 1 060 µg/l typpeä ja 32 mg/l CODMn, eli vesi oli varsin tummaa ja ravinteikasta. Pintavalutuskentällisen lisäalueen kuormituksen vesistövaikutusten arvioidaan olevan pieniä. Pitoisuuslisäyk- set Kiviojassa ovat enimmillään noin 2–3 % ojan veden nykyisistä pitoi- suuksista. Omalta osaltaan lisäalueen kuormitus lisää alapuolisen vesistön rehevyyttä, mutta vaikutukset jäävät melko pieniksi. Kivijärvessä tapahtuva sedimentaatio parantaa vedenlaatua, ja Kiviojan suulla pitoisuuslisäykset
ovat tässä esitettyjä pienempiä. Vuonna 2010 Kivinevan koko turvetuotan- toalueen yhteiskuormituksen aiheuttamilla pitoisuusmuutoksilla voi olla hieman vaikutusta veden rehevyystasoon, veden tummuuteen ja pohjan liettymiseen, vaikka esitetyt pitoisuuslisäykset ovat alhaisia verrattuna ojan nykyisiin pitoisuustasoihin.
Seuraavassa esitetään Kivinevan lisäalueen kuormituksen aiheuttamat pi- toisuuslisäykset Kiviojan suulla eri virtaamatilanteissa sekä Kivinevan koko turvetuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisäykset vuoden 2010 tilantees- sa:
Kiviojan suu valuma virtaama Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
Lisäalueen tuotanto l/s km2 l/s mg/l mg/l µg/l µg/l
Kesän keskiarvo (brutto) 8,6 170 0,07 0,49 0,42 16
Kesän keskiarvo (netto) 8,6 170 0,03 0,13 0,11 3,2
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 25 510 0,12 0,91 1,0 30
Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,0 60 0,04 0,28 0,17 9,0
Kiviojan suu v. 2010 valuma virtaama Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
Lisäalue + vanha alue l/s km2 l/s mg/l mg/l µg/l µg/l
Kesän keskiarvo (brutto) 8,6 170 0,76 1,3 2,0 53
Kesän keskiarvo (netto) 8,6 170 0,64 0,53 1,4 33
Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 25 510 0,46 2,0 3,4 75
Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,0 60 0,36 0,64 1,0 19
Suurin osa Kivinevan lisäalueelta tulevasta kiintoaine- ja fosforikuormituk- sesta kuitenkin sedimentoituu Kivijärveen ennen kulkeutumistaan Kiviojaan ja edelleen Oulujärveen. Kivijärvi on rehevä ja tummavetinen järvi, jota kuormittavat myös maatalous ja kalankasvatus. Kivinevan lisäalueelta tule- va kuormitus voi nykyisten tuotantoalueiden tavoin osaltaan voimistaa Kivi- järven pohjan liettymistä ja lisätä veden rehevyyttä. Kivinevan yhteiskuor- mituksen aiheuttamat vesistövaikutukset ovat suurimmillaan kuntoonpano- vaiheessa sekä lisäalueen tuotannon alkuvaiheessa, jolloin tuotannosta poistuneet vanhat alueet ovat vielä pieniä. Talviaikana perustuotannon ol- lessa minimissään rehevöittävän kuormituksen vaikutukset ovat pienempiä kuin kesällä. Vuoteen 2010 mennessä arvioidaan Kivinevan koko kuormi- tuksen vaikutusten olevan lähes samaa tasoa kuin nykyään tuotannossa olevilla alueilla.
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen
Vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten lajien kuten hauen, ahvenen, kuhan ja särkien kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Syyskutuiset muikku ja siika sekä talvikutuinen made kärsivät kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Merkit- tävä osa Kivinevan kuormituksesta jää Kivijärveen eikä sillä arvioida ole- van enää merkittävää haitallista vaikutusta Oulujärven siika- tai muikku- kannoille. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat tutkimustulosten (Lai- ne ym., 1996) mukaan heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menes- tymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty eikä turvetuotannon kalastovaikutuksia pystytty selvästi erittelemään metsäoji- tusten vaikutuksista.
Kivinevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Oulujärven vedenlaatuun purkualueen lähellä. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus ja pyydysten likaantuminen. Kalojen käyttökelpoisuuteen Kivinevan kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta.
Käytännössä Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmälli- sesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous sekä asutus.
Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuo- tanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edel- lyttävän vaikutustason. Kivijärveen ei johdeta Kivinevan lisäksi muiden tur- vetuotantoalueiden vesiä. Oulujärveen laskevin jokiin johdetaan Kivinevan lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Kivinevan kuormitus ja vesiensuojelujärjestelmä huomioon ottaen sen kalataloudellisten vaikutus- ten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Kivinevan turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen.
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus
Kivinevan turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa tuotantoalueen itäpuolella noin 500 metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle.
Alassalmen ranta-asutukseen saakka pölyn ei arvioida kulkeutuvan. Vaa- lan tai Vuolijoen kuntiin ei ole tullut valituksia tuotannon aiheuttamista pö- lyhaitoista.
Lähimmät mahdolliset kohteet, joihin Kivinevan lisäalueen turvetuotannos- ta syntyvä pöly voisi luoteistuulen aikana vaikuttaa, ovat asutut tilat kilo- metrin päässä lisäalueen koillis- ja kaakkoispuolella. On kuitenkin epäto- dennäköistä, että Kivinevan lisäalueen pölyäminen aiheuttaisi haittaa kaakkoispuolisten asuntojen käytölle, sillä tilojen ja suunnitellun lisäalueen väliin jää suojaavaa metsää. Lisäksi luoteesta on pitkällä ajanjaksolla tuul- lut suhteellisen vähän (9 %). Koillispuoliselle tilalle pölyä saattaa lounais- ja länsituulien mukana hieman kulkeutua nykyisen turvetuotantoalueen lisäk- si myös lisäalueelta, sillä asunnon ja turvetuotantoalueen väliin jää enim- mäkseen viljelypeltoa. Oulujärven ranta-alueen asutukseen saakka pöly- vaikutusten ei arvioida kulkeutuvan.
Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita.
Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvilli- suuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu hel- posti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn.
Melun ja tärinän vaikutukset
Kivinevan turvetuotantoalueella meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen se- kä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta paikallistielle. Lähimmät kiinteistöt si-
jaitsevat noin 0,5–1 kilometrin päässä suon itäpuolella. Lähinnä melun yö- aikainen ohjearvo (50 dB) saattaa ylittyä lähimmissä kiinteistöissä ajoittain.
Vuolijoki-Vaala -maantiellä turvekuljetusten aiheuttama melun sekä liiken- teen lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.
Kivinevan turvetuotantoalueen suunnitellulla lisäalueella meluhaitta keskit- tyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta paikallistielle ja seututielle. Koska kulku lisäalueelle tapahtuu nykyisen turvetuotantoalu- een läpi, meluhaitan vaikutusalue ei kasva lisäalueen kuntoonpanotöiden sekä turvetuotannon myötä. Seututiellä 879 turvekuljetusten aiheuttama melun sekä liikenteen lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Muu- tokset nykytilanteeseen ovat pieniä, varsinkin kun otetaan huomioon ny- kyiseltä tuotantoalalta tulevat poistumat lähivuosina. Lisäalueen ottaminen tuotantoon ei kasvata tuotantopinta-alaa ja tuotannosta johtuvaa meluhait- taa merkittävästi.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kivinevan turvetuotantoalue on kuulunut Kainuun ympäristökeskuksen alueen Oulujoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantosoiden tarkkai- luohjelmaan. Tarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Periaatteena on ollut, että kuor- mitustarkkailuun valittujen soiden tulosten perusteella on laskettu mene- telmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailut on toteutettu erillisinä tarkkailuina, joista sovitaan tuottajan ja ympäristökes- kuksen kesken. Uusin päivitetty ohjelma on laadittu vuosille 2003–2005.
Käyttötarkkailu
Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajan- kohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähte- vän veden laatuun tai kuormitukseen.
Päästötarkkailu
Kivineva ei ole tarkkailuohjelman tarkkailukohteena vuosina 2003–2005.
Päästötarkkailussa tarkkailukohteita voidaan vaihtaa tarkkailukauden aika- na, mikäli joku kohteista osoittautuu heikosti tarkkailuun soveltuvaksi tai jol- lain muulla kohteella tarkkailu tulee tarpeelliseksi. Päästötarkkailun virtaa- manmittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syys- kuun puoliväliin. Vesinäytteet otetaan mittapadoilta kertanäytteinä kahden viikon välein samalla jaksolla kuin virtaamanmittaus toteutetaan. Päästö- tarkkailunäytteistä määritetään aina kiintoaine, CODMn, Kok.P, Kok.N ja vä- ri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuussa määrite- tään PO4-P, NO2+3-N, NH4-N ja Fe.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä. Vuonna 2004 tarkkailussa on myös muita kohteita ja tarkkailuun on liitetty biologista tarkkailua. Vesistö- tarkkailuun on liittynyt myös järvikohteiden perifytontutkimusta ja a- klorofyllimäärityksiä.
Vuosittain toistuvassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kesä- ja elokuus- sa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, pH, alkaliniteetti, sähkönjohta- vuus, väri, CODMn, a-klorofylli järvistä, kiintoaine, Kok.P, PO4-P, Kok.N, NO2+3-N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys.
Raportointi
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa näyt- teenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Tulokset lähetetään tarkkailun aikana sähköpostilla ja tark- kailukauden jälkeen myös allekirjoitettuna paperikopiona.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti tulosten valmistuttua ja viimeis- tään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina.
Vuosiyhteenveto valmistuu seuraavan vuoden tammikuun loppuun men- nessä ja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle, tarkkailukohteiden kuntiin, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Kivinevan turvetuo- tantoalueelle on tehty paloviranomaisia varten palontorjuntasuunnitelma.
Palontorjuntasuunnitelma päivitetään sisältämään myös suunniteltu lisä- alue. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviran- omaiset tekevät säännöllisesti arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Toiminnan harjoittaja sekä työmaalla toimiva henkilöstö osallistuvat säännöllisesti koulutukseen. Vi- ranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja har- joitusten pitämiseen.
Vesistökuormituksen kannalta häiriötilanteita voi aiheuttaa patojen ja pen- kereiden sortuminen. Tulva-aikoina altaiden veden virtaama saattaa myös ylittää altaiden reunat. Häiriötilanteita pyritään ennaltaehkäisemään raken- teiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Kivinevalla patojen kuntoa seurataan lähinnä tuotantokauden aikana.
Ympäristövahinkovakuutus
Kivinevan turvetuotantoalueelle ei ole otettu ympäristövahinkovakuutusta.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Kalataloudelliset velvoitteet
Hankkeen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
Kivinevan kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia voidaan arvioida Vuottojoen vesistöalueella olevan Humpinsuon ja Mainu- anjoen vesistöalueella olevan Lintusuon lupapäätösten perusteella. Mo- lemmilla soilla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on pintavalutuskenttä.
Humpinsuon (131 ha) kalatalousmaksu on 1,28 €/ha ja Lintusuon (75 ha) 1,79 €/ha.
Kivinevalla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutusaltaat. Kalata- lousmaksun suuruudeksi voidaan Kivinevalla arvioida vesiensuojelujärjes- telmä, turvetuotantoalueen vesien laadun paraneminen Kivijärvessä, Oulu- järven kalataloudellinen arvo ja suon pinta-ala huomioon ottaen 2,50 €/tuotantohehtaari. Suon tuotantopinta-ala vuonna 2003 on 76 ha, jo- ten kalatalousmaksun suuruus on 190 € vuodessa. Käytännössä tuotanto- pinta-ala tulee lähivuosina pienenemään, jolloin myös kalataloudelliset hai- tat vähenevät ainakin jonkinlaisella viiveellä.
Kivinevan lisäalueella vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutusal- taat sekä virtaamansäätö. Kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida vesiensuojelujärjestelmä, turvetuotantoalueen vesien laadun paraneminen Kivijärvessä, Oulujärven kalataloudellinen arvo ja suon pinta-ala huomioon ottaen 2,00 €/tuotantohehtaari. Lisäalueen pinta-ala on 44 ha, joten kalata- lousmaksun suuruus on 88 € vuodessa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty:
19.6.2003 (lisäselvityksiä)
25.7.2003 (lisäaluetta koskeva hakemus) 26.8.2003 (lisäaluetta koskevia selvityksiä)
10.9.2003 (luvan voimassaoloa koskeva tarkennus)
21.11.2003 (vesiensuojelumenetelmää koskeva suunnitelma) Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Vaalan ja Vuolijoen kunnissa 9.9.–9.10.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 9.9.2003 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan ja Vuolijoen kunnilta sekä kuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomai- silta.
Lausunnot
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, että hakija voisi selvittää vaihtoehtoisena vesiensuojelumenetelmänä virtaamasäätöpatojen rakentamiselle olemassa olevan kokoojaojan alaosan laajentamista pumppausaltaaksi, josta vedet pumpattaisiin laskeutusaltaaseen. Mikäli laskeutusaltaasta joudutaan pumppaamaan vesiä alapuoliseen laskuojaan, tulisi pumppauksen tapah-
tua pintapuomin alapuoliselta osalta mahdollisimman läheltä pintaa kiinto- aineen ja ravinteiden kulkeutumisen estämiseksi. Ympäristökeskus on il- moittanut hyväksyvänsä lisäalueelle esitetyt vesiensuojeluratkaisut.
Ympäristökeskus on katsonut, ettei Kivinevan turvetuotanto vaaranna alu- een läheisyydessä sijaitsevan Rumaja-Kuvaja-Oudonrimmen suojelualuet- ta.
Kivinevan käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailu tulee hoitaa ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla. Kivinevaa sekä uutta lisäaluetta tulee tark- kailla osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vel- voitetarkkailua alueelle laaditun vuosien 2003—2005 tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus ei ole vaatinut pöly- ja melutarkkailua. Pöly- ja meluhaittoja tulee kuitenkin pyrkiä vähentämään ottamalla huomioon tuulen suunta ja nopeus sekä tuotantomenetelmä. Tarkkailun tulokset on toimitettava Vaalan ja Vuolijoen kuntien ympäristöviranomaisille sekä Kai- nuun ympäristökeskukselle niiden määrääminä aikoina.
Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa ja tarkastaa riittävän usein.
Sarkaojien lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat tulee tyhjentää tarvitta- essa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Laskeutusaltaat tulee varustaa pintapuomeilla. Ojien kunnossapitotyöt tulee tehdä vähävetisenä aikana.
Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jät- teenkäsittelymääräysten mukaisesti. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa Vaalan ja Vuoli- joen kuntien ympäristöviranomaisille ja Kainuun ympäristökeskukselle. Häi- riöt ja muut poikkeukselliset tilanteet tulee kirjata käyttötarkkailupäiväkir- jaan, joka on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Turvetuotan- toalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii ympäristösuojeluasi- oiden hoidosta ja käyttötarkkailupäiväkirjanpidosta. Toiminnalla tulee olla ympäristövahinkovakuutuslain (81/1998) mukainen vakuutus. Ympäristölu- van määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää ympäristölu- pavirastoon vuoden 2012 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kivinevan turvetuotannon vaikutukset näkyvät lähinnä alapuolisessa ojastossa ja Kivijärvessä, mutta jossain määrin myös Oulujärvessä. Nykyisellään Kivinevan ja Oulujärven välisten vesien merkitys yleiselle kalatalousedulle on kuitenkin vähäinen.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen saamien tietojen mukaan kalankasvatus Kivijärvessä lopetetaan vuoden 2003 jälkeen.
Hakijan esitys kalatalousmaksuksi on riittävä. Erillistä maksulla tehtävien toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailua ei ole tarpeen määrätä. Koska Kivijärven käyttö luonnonravintolammikkona lakkaa, maksua on voitava käyttää myös Kivijärven alueella.
Hakijan on ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, minkä vuoksi lupamääräyksiin tulee liittää myös kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkkailun laajuudesta ja intensiteetistä voidaan päättää tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä.
Lupa Kivinevan turvetuotannolle ja lisäalueen kunnostamiselle turvetuotan- toa varten voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan myöntää seuraavin ehdoin:
Lupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi. Mikäli toimintaa on tar- peen jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistami- seksi jätettävä mainitun vuoden loppuun mennessä.
Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2003 alkaen vuotuinen 190 euron ja lisäalueen kuntoonpanotöiden aloittamisvuodesta alkaen yhteen- sä 278 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaiku- tusalueella.
Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
3. Vaalan kunnan ympäristölautakunta
Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta.
4. Vuolijoen kunta
Vuolijoen kunta on ilmoittanut, että Kivijärven laskukanavana toimivan Ki- viojan suun läheinen Oulujärven ranta-alue on tiheään rakennettua loma- rakennusaluetta ja vesialuetta käytetään vilkkaasti virkistyskalastukseen.
Tämän perusteella vesistöjen suojeluun tulee kiinnittää huomiota ja suojelu tulee toteuttaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen. Tämä merkitsee sitä, että uuden tuotantoalueen vesiensuojelurakenteena tulee olla pintavalutuskenttä, joka hakemuksen mukaan on maasto-olosuhteet huomioon ottaen mahdollista rakentaa.
Vesiensuojelurakenteet on tehokkaalla huolto- ja kunnossapitotoiminnalla pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Huoltotoiminnasta on pidettävä kir- jaa ja häiriötilanteista tulee viipymättä ilmoittaa ympäristönsuojelusta vas- taaville viranomaisille. Ympäristöluvassa tulee määrätä vesipäästöjen tark- kailuohjelma, jota toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijataho.
Muistutukset ja mielipiteet
5. A ja B (Kivipuro RN:o 19:58, Vuolijoki, Vuolijoki)
Muistuttajat ovat ilmoittaneet omistavansa kesämökkikiinteistön Kivipuron varrella Oulujärven rannalla. He ovat ilmoittaneet, että jo vuosien ajan tuo- tantoalueelta on kulkeutunut turvetta Oulujärveen, turve kasaantuu pak- suiksi tiiviiksi lautoiksi ja järven pohja on peittynyt turpeella ja rehevöitynyt.
Muistuttajat ovat ilmoittaneet, etteivät he hyväksy turvetuotantoalueen ve- sien johtamista Oulujärveen ennen tarkempia tutkimuksia, toimivia vesien- suojelumenetelmiä, tekniikkaa ja valvontaa. Hakijalta tulee vaatia aktiivi- suutta ja vastuuta ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista.
Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että he tulevat vaatimaan korvauksia kiinteis- tönsä arvon alenemisesta, mikäli turvetta yhä kulkeutuu rannalle.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on 29.10. ja 11.11.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon vasti- neensa lausunnoista ja muistutuksista. Vastineissa hakija on lausunut seu- raavaa:
1. Kainuun ympäristökeskus
Hakija on ilmoittanut, että nykyisellä tuotantoalueella virtaamansäätöpadon sijaan voidaan kokoojaojan 3 alaosa laajentaa pumppaamoaltaaksi, josta vedet pumpataan laskeutusaltaaseen.
5. A ja B
Hakija on ilmoittanut, että Kivinevan turvetuotantoalueen vesiensuojelu- menetelmiksi on esitetty laskeutusaltaita ja pintavalutusta. Hakijan käsityk- sen mukaan toiminnasta ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa haittaa, koska mainittujen vesiensuojelumenetelmien johdosta turvetuotantoalueelta ei tu- le Oulujärveen turvetta. Fortum Power and Heat Oy on syksyyn 2003 saakka käyttänyt Kivijärveä kalankasvatukseen. Kivijärvi on tarkoitus enti- söidä. Näin ollen loppuu jokasyksyinen järven tyhjentäminen, josta on ai- heutunut Kivijärven ja Kivipuron pohjasta irtoavan aineksen kulkeutumista Kivipuron suulle. Aines ei silmämääräisen tarkastuksen perusteella ole tur- vetta. Näyte on otettu Kivipuron suulta 23.10.2003.
MERKINTÄ
Fortum Power and Heat Oy on 11.12.2003 toimittanut ympäristölupaviras- toon hakemuksen, joka koskee Kivijärven luonnonravintolammikon sään- nöstelyrakenteiden poistamista, pohjapadon rakentamista järven luusuaan ja järven vedenkorkeuden palauttamista ennen säännöstelyä vallinneelle tasolle.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vuolijoen Turve Oy:lle ympäristöluvan tur- vetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Vaalan ja Vuolijoen kunnissa sijaitsevalla Kivinevalla sekä turvetuotantoalueen vesien johtami- seen Kiviojan kautta Oulujärveen. Suoala on yhteensä noin 120 ha.
Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmak- su. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyt- töön kohdistuvaa vahinkoa.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan pii- rustuksen "Kivinevan turvetuotantoalue" MK 1:10 000, lisäaluetta koskevan hakemuksen liitteen 2, 26.8.2003 toimitetun täydennyksen liitteiden 1.1 ja 1.2 ja 21.11.2003 toimitetun täydennyksen mukaisesti sekä muutoin ha- kemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön.
Lohkoilta 1–6 vedet on johdettava ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta ja lohkolta 7 sulan maan aikana laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta laskuojaan. Muuna aikana lohkon 7 vedet saadaan johtaa altaasta sulkulaitteen kautta laskuojaan. Lohkolla 3 sijaitseva laskeutusaltaan ko- koojaojan alaosa on laajennettava pumpausaltaaksi, josta vedet on pum- pattava laskeutusaltaaseen.
Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuo- tannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön mo- niste 113) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Mitoi- tukset on tarkistettava tuotantokauden 2005 alussa. Mahdollisesti tarvitta- vat muutokset on toteutettava vuoden 2005 loppuun mennessä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteput- ket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalu- eesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma- alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
3. Tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava vesiensuo- jelurakenteista, eristysojista ja laskuojista.
Kunnostuksen aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Kainuun ympäristö- keskukselle. Tuotannon käynnistyttyä ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimiin keväisin, ennen kuin vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle.
Kaikki vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen kuin tuotanto aloitetaan. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.
4. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympä- ristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellai- sena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdolli- simman vähäisiksi.
5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien las- kuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöl-
lisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laittei- den toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annet- tava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle.
7. Jos Kivinevalla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tu- lee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Päästöt ilmaan
8. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta- via koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön.
Turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypääs- töt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Melu ja tärinä
9. Kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei ai- heudu kohtuutonta melua.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
10. Jätehuolto on järjestettävä Vaalan kunnan jätehuoltomääräysten mu- kaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa on- gelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkit- tyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.
Varastointi
11. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauk- sissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä si- ten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita si- ten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.
13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.
Toiminnan lopettaminen
14. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuo- tantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Kai- nuun ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuoje- lutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesis- tökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta tai alueelle on saatu kasvipeite.
15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.
Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tark- kailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutu- vien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa.
Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muu- toksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä ra- portointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuoh- jelmaa havaintoaikojen ja -paikkojen sekä mittausten, määritysten ja rapor- toinnin osalta.
Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu on tehtävä Kainuun ympäristökeskuk- sen määräämällä tavalla.
Kalataloustarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämällä tavalla.
Kalatalousmaksu
17. Luvan saajan on vuodesta 2004 alkaen maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 190 euron ja lisäalueen kuntoonpanotöiden aloit- tamisvuodesta alkaen 278 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estä- miseksi tai vähentämiseksi Kivinevalta johdettavien vesien vaikutusalueella Kivijärvessä ja Oulujärvessä. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammi- kuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksituloa edeltä- vältä ajalta kalatalousmaksut on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakas- kuntia.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Ympäristöluvan harkinnan perusteet
Mikäli hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty
Luvan myöntämisen edellytykset
Hankkeen vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden ai- heuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, ettei lupaa voitaisi myöntää.
Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä lä- heisyydessä, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Pölyämistä voi aiheutua kauempanakin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippu- en. Ympäristön maankäyttö huomioon ottaen melusta tai pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa.
Kun otetaan huomioon Kivinevan tuotantoalueelta tulevien päästöjen eh- käiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu lu- van myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kan- nalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ym- päristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Lupamääräysten perustelut
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia.
Koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä luontoarvoja, asutusta eikä sellaista maankäyttöä, joka voisi häiriintyä tuotannosta aiheutuvasta pölystä ja melusta, näitä koskevat lupamääräykset 8 ja 9 sekä muut yleis- luontoiset määräykset ovat riittävät.
Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksi- tyiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille vi- ranomaisille.
Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lu- pamääräyksistä 14 ja 15 ilmenevinä siten, että tuotannon lopettamista koskevat toimet ovat oleellinen osa lupaa. Turvetuotantoon sovellettuna tämä säännös tarkoittaa turvetuottajan velvollisuutta huolehtia esim. ve- siensuojelutoimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormi- tusta kuin luonnontilaiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista on annettava määräykset lupapäätöksessä.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä ase- massa.
Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttö- ja päästötarkkailun. Käyttö- tarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamää- räysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.
Päätöksen liitteenä 2 oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuotta- maan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Määrätty käyttö- ja päästötarkkailu pääosin vastaa luvan saajan esitystä. Hakemuksessa ei ole esitystä lisäalueen kuntoon- panovaiheen tarkkailusta, mikä kuitenkin on toiminnan vaikutukset huomi- oon ottaen tarpeen. Ympäristölupavirasto on määrännyt Kivinevan lisäalu- een kuntoonpanolle tavanomainen kuntoonpanovaiheen tarkkailun.
Kainuun ympäristökeskus ja luvan saaja ovat yhtä mieltä siitä, että Kivine- van turvetuotantoalueen tarkkailua jatketaan osana Kainuun ympäristö- keskuksen alueen turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailua vuosien 2003–
2005 tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto on lisäksi mää- rännyt työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatiman kalataloustarkkailun toi- minnan kalatalousvaikutusten johdosta. Vesistö- ja kalataloustarkkailu määrätään tehtäväksi asianomaisten valvontaviranomaisten määräämällä tavalla. Tältä osin ympäristölupavirasto toteaa, että vaikutustarkkailusta määrääminen on jätetty Kainuun ympäristökeskuksen ja Kainuun työvoi- ma- ja elinkeinokeskuksen ratkaistavaksi asiaksi ympäristönsuojelulain 46 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla.
Kalatalousmaksu
Kivinevan aiheuttama ravinne-, CODMn- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan purkuvesistön vedenlaatuun. Kalataloudelliset haitat näkyvät sel- vimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten veden sameutena ja pohjan liettymisenä. Kivinevan turvetuotantoalueen kuormitus ja vesien- suojelujärjestelmä sekä alapuolisen vesistön kalataloudellinen arvo huomi- oon ottaen alueen turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Ympäristölupavirasto arvioi luvan saajan esittämän ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän kalatalousmaksun määrän riittäväksi.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Kainuun ympäristökeskus
Kainuun ympäristökeskuksen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimuk- set otetaan huomioon lupamääräyksestä 1, tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 16 ja liitteestä 2, jätteenkäsittelyä koskeva vaatimus lu- pamääräyksestä 10 sekä poikkeuksellisia tilanteita koskeva vaatimus lu- pamääräyksestä 13 ja liitteestä 2 ilmenevästi. Luvan saaja on määrätty jät- tämään lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2012 lop- puun mennessä jäljempää tästä päätöksestä ilmenevästi. Ympäristöva- hinkovakuutusta koskevasta vaatimuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että ympäristövahinkovakuutuslain mukainen vakuuttamisvelvollisuuden valvonta kuuluu alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa velvoittaa toiminnanharjoittaja ottamaan ympäristövahin- kovakuutusta.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksua koskeva vaa- timus otetaan huomioon lupamääräyksestä 17 ja kalataloudellista tarkkai- lua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 16 sekä liitteestä 2 ilmenevästi.
Luvan saaja on määrätty jättämään lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2012 loppuun mennessä jäljempää tästä päätöksestä il- menevästi.
4. Vuolijoen kunta
Vuolijoen kunnan vesiensuojelurakenteita ja niiden kunnossapitoa koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 1, poikkeuksellisia tilanteita koskeva vaatimus lupamääräyksestä 13 ja liitteestä 2 ilmenevästi sekä tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 16 ja liitteestä 2 ilmeneväs- ti.
5. A ja B
Luvan myöntämisedellytysten osalta ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluissa lausuttuun. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellais- ta vahinkoa, jonka seurauksena muistuttajien tilan arvo alenee. Ennakoi- mattomien vahinkojen varalta on päätöksen ratkaisuosassa annettu ohja- us.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Lupa myönnetään koko turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa oleva- na.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris- tönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua tur- peen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2012 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupaviras- tolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäris- tölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausit- tain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvi- tyksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä va- hinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitet- tävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämi- seksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta ja lupamääräyksessä 15 tarkoitetut suunnitelma ja esitykset sekä so- veltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1, 3 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti ja 90 § Vesilaki 2 luku 22 § 3 momentti
Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 700 euroa.
Perustelut
30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksu on 1 700 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1416/2001)
