TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 24/07/1

Dnro Psy-2005-y-179

Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2007

ASIA

LUVAN HAKIJA

Paahtojärventie 3

93999 KUUSAMO

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 5

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 6

Veden johtaminen ja pohjaveden otto ... 6

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 7

Ruokintatapa ja rehun käyttö, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 7

Jäteveden puhdistus... 7

Varastointi... 7

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 8

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä... 8

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 8

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 9

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 9

Vesistön tila ja käyttö ... 9

Veden laatu... 9

Vesistön käyttökelpoisuus ... 10

Kalatalous ... 10

Muu vesistön käyttö ... 10

Maaperä ja pohjavesiolot ... 11

Muut toiminnot alueella ... 11

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11

Vaikutus pintavesiin ... 11

Vaikutus vedenlaatuun ... 11

Vaikutus kalatalouteen... 12

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 12

Muut vaikutukset ... 12

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 13

Kalataloudelliset velvoitteet... 13

Korvaukset ... 13

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13

Lupahakemuksen täydennykset ... 13

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13

Muistutukset... 13

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 18

Neuvottelut ja tarkastukset... 20

MERKINTÄ ... 20

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 20

KÄSITTELYRATKAISU... 20^U VESITALOUSLUPARATKAISU ... 20

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 21

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 21

Vesitalousluvan määräykset ... 21

Laitoksen rakenteet ... 21

Veden johtaminen... 21

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 22

Päästöt pintavesiin... 22

Päästöt ilmaan ja melu ... 22

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 23

Varastointi... 23

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 23

Toiminnan lopettaminen... 23

Kalatalousmaksu... 23

Selvitysvelvoite ... 24

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINKOJEN VARALTA ... 24

RATKAISUN PERUSTELUT... 24

Käsittelyratkaisu... 24

Lupaharkinnan perusteet ... 24

Luvan myöntämisen edellytykset ... 24

Vesitalouslupa ... 24

Ympäristölupa... 25

Lupamääräysten perustelut ... 26

Vesitalousluvan määräykset ... 26

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 26

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 26

Kalatalousmaksu ... 27

Selvitysvelvoite ... 28

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 28

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 30

Päätöksen voimassaolo ... 30

Lupamääräysten tarkistaminen ... 30

Korvattavat päätökset ... 31

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 31

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 31

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 31

KÄSITTELYMAKSU... 31^U Ratkaisu ... 31

Perustelut... 32

Oikeusohje ... 32

MUUTOKSENHAKU ... 33

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Myllyjoen Kala Oy on ympäristölupavirastoon 23.2.2005 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkami- seen Myllyjoen kalankasvatuslaitoksella siten, että

– laitokselle johdettava vesimäärä on enintään 0,3 m³/s mutta ei enem- pää kuin puolet Myllyjoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta

– käytettävä kuivarehumäärä on enintään 15 000 kg vuodessa

– fosforikuormitus on 90 kg vuodessa ja 0,8 kg/d kasvatuskauden (1,6.–

30.9.) keskiarvona laskettuna.

Vuotuinen lisäkasvu olisi noin 13 000 kg.

Lisäksi on haettu ympäristölupaa Paahtojärven laitosyksikön yhteydessä toimivalle perkaamolle.

28.2.2006 toimitetussa hakemuksen täydennyksessä hakija on esittänyt, että Paahtojärven laitoksen talvivarastointia ja ongintalammikkotoimintaa koskeva 5.2.2004 myönnetty lupa, jota Vaasan hallinto-oikeus 2.11.2004 antamallaan päätöksellä ei ole muuttanut, liitettäisiin samaan lupaan Mylly- joen laitoksen kanssa. Paahtojärven laitoksen uutta lupaa koskeva hake- mus olisi toimitettava lupavirastolle viimeistään 30.4.2008 ja lupa olisi voi- massa 31.12.2008 saakka.

Toimintaa on esitetty jatkettavaksi voimassa olevan luvan mukaisesti, pait- si että talvivarastointiaika olisi 1.10.–30.4., kun se nyt on 15.9.–31.12.

Lupaa on haettu 10 vuodeksi.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Suorajärvestä Kuusinkijokeen laskevan Myllyjoen varressa. Myllyjoen laitos sijaitsee muutamia satoja metrejä Suo- rajärven luusuan alapuolella. Paahtojärven laitos sijaitsee noin 2 km van- hasta laitoksesta alavirtaan kiinteistöllä Jokiranta RN:o 14:3. Hakemus- tekstissä yksikkö 1a tarkoittaa Myllyjoen laitoksen ylempiä altaita, 1b alem- paa yksikköä. Hakemuksen täydennyksessä, joka on toimitettu ympäristö- lupavirastoon 6.10.2006, 1A tarkoittaa ylemmän yksikön hallia, 1B saman yksikön ulkoallasta ja 1C alempana olevaa laitosyksikköä.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vesialueen osakkaan, joka ha- luaa johtaa vettä vesistöstä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen, on haettava toimintaan ympäristölupaviraston lupa.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n 1 momen- tin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 34/01/1 ja Vaasan hal- linto-oikeuden päätös nro 02/0105/3

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 15/04/1 ja Vaasan hal- linto-oikeuden päätös nro 04/0347/3

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 10.2.2003 tarkkailu- suunnitelman hyväksymisestä ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisesti Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Laitoksen vai- kutusalueella ei ole kaavassa merkintöjä.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Myllyjoen laitoksella kasvatetaan kirjolohta teuraskalaksi kahdessa yksi- kössä. Vesi laitokselle otetaan Myllyjoesta. Ylempään yksikköön on kaksi ottokanavaa, ja vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllyjokeen. Kartan mukaan noin 200 m alempana vettä otetaan alempaan yksikköön ja vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllylampeen. Kalat ruokitaan käsin 1–2 kertaa päivässä. Rehu varastoidaan varastorakennuksessa.

Perattavia kirjolohia on enintään 8 000 kg/a, istukaspoikasia 2 000 kg/a ja talvisäilytykseen siirtyviä noin 3 000 kg/a.

Molemmissa yksiköissä selkeytysallas on varustettu lietetaskuilla, joista lie- tettä tulee poistaa lupamääräysten mukaan vähintään kaksi kertaa viikos- sa. Liete pumpataan uppopumpulla laitosten läheisyydessä oleviin lieteal- taisiin. Pumpattu lietemäärä v. 2004 oli 5 m³. Lietealtaista vesi imeytyy maahan. Altaat tyhjennetään tarvittaessa lietteestä ja liete käytetään maanparannusaineena.

Lupamääräyksen 3 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 20 000 kg vuodessa. Kuivarehuna on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia (alle 1 %) ja typpeä (alle 7 %) sisältäviä re- huja. Laitoksen fosforikuormitus vesistöön saa olla kasvatuskaudella enin- tään 1 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 120 kg vuodessa. Vaasan hallinto-oikeuden 4.6.2002 antaman päätöksen (nro 02/0105/3) mukaan kuormitus lasketaan käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältämän fosforin perusteella.

Paahtojärven laitoksella kalankasvatustoiminta loppui edellä mainitun Poh- jois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen perusteella v. 2002. Ympä- ristölupaviraston 5.2.2004 antamalla päätöksellä (nro 15/04/1) Paahtojär- ven laitosta saadaan käyttää kalojen talvivarastointiin ja ongintalammikko- toimintaan. Laitoksella saadaan säilyttää enintään 2 000 kg kalaa vuodes- sa ongintalammikkotoimintaa varten. Kerralla säilytettävä kalamäärä saa olla enintään 300 kg. Altaissa saadaan lisäksi säilyttää vuosittain enintään 13 000 kg Myllyjoen laitokselta siirrettyä kalaa ajalla 15.9.–31.12. Altaissa olevia kaloja ei saa ruokkia.

Paahtojärven laitoksella ongintatoimintaa ei ole vielä aloitettu eikä onginta- lammikossa ole ollut kalaa, joten päästötarkkailua ei ole tehty. Talvivaras- tokäytössä laitos oli ensimmäisen kerran syksyllä 2005, jolloin laitokselle siirrettiin kalaa Myllyjoen laitokselta.

Kalojen perkaus tapahtuu Paahtojärven yksikön yhteyteen vuonna 2000 rakennetussa perkaamossa. Kaloja on perattu 2 005 kg vuonna 2003, 5 000 kg vuonna 2004 ja noin 4 700 kg vuonna 2005. Kaloja perataan mar- ras-huhtikuussa, ei kuitenkaan joka kuukausi. Enimmillään kaloja perataan 8 000 kg vuodessa, jolloin perkuujätettä tulee noin 1 200 kg. Perkuujätteet säilötään tiiviisti ja toimitetaan kaatopaikalle. Vesi perkaamoon tulee pora- kaivosta. Verivedet johdetaan umpisäiliöön (5 m³), jonka pinnasta vedet pumpataan imeytysaltaaseen. Perkaustoiminnasta ei aiheudu päästöjä ve- sistöön, melua eikä merkittävää hajua ympäristöön.

Vesilain mukainen toiminta

Veden johtaminen ja pohjaveden otto

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 26.6.2001 antaman päätöksen lu- pamääräysten mukaan Myllyjoen laitoksen yksiköihin saadaan johtaa vettä Myllyjoesta siten, että käytetyn veden yhteismäärä on enintään 0,3 m³/s mutta ei kuitenkaan missään kohdassa enempää kuin puolet kulloinkin ve- denottopaikalla vesistössä vallitsevasta virtaamasta.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 5.2.2004 antaman päätöksen lu- pamääräysten mukaan Paahtojärvestä saadaan johtaa vettä enintään 50 l/s talvivarastointialtaaseen ja ongintalammikolle. Johdettava vesimäärä ei saa kuitenkaan olla enempää kuin puolet vesistön kulloisestakin virtaa- masta.

Vesi perkaamoon tulee porakaivosta. Vettä käytetään enimmillään 24 m³ vuodessa. Vuonna 2005 vettä on käytetty noin 0,9–10 m³ perkauskuukau- dessa.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Ruokintatapa ja rehun käyttö, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti

Laitos on hakenut lupaa toiminnan jatkamiseen nykyisen luvan sallimaa pienemmälle tuotantomäärälle ja kuormitukselle. Laitoksella tultaisiin käyt- tämään mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää rehua enintään 15 000 kg vuodessa.

Jäteveden puhdistus

Myllyjoen laitokselta vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllylampeen.

Molemmissa yksiköissä selkeytysallas on varustettu lietetaskuilla, joista lie- tettä tulee poistaa lupamääräysten mukaan vähintään kaksi kertaa viikos- sa. Hakija on esittänyt, että vastaisuudessa liete tulisi poistaa kerran vii- kossa.

Liete pumpataan uppopumpulla laitosten läheisyydessä oleviin lietealtai- siin. Pumpattu lietemäärä v. 2004 oli 5 m³. Lietealtaista vesi imeytyy maa- han. Altaat tyhjennetään tarvittaessa lietteestä ja liete käytetään maanpa- rannusaineena.

Perkaamon verivedet johdetaan umpisäiliöön (5 m³), jonka pinnasta vedet pumpataan imeytysaltaaseen. Perkaustoiminnasta ei aiheudu päästöjä ve- sistöön.

Varastointi

Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja. Rehut säilytetään rehuvarastossa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Laitoksen huolellinen hoito, mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän kuivarehun käyttö ja ruokinnan optimointi mahdollisimman alhaisen rehu- kertoimen saavuttamiseksi sekä lietteenpoisto edustavat vanhalle maa- allaslaitokselle parasta käytössä olevaa tekniikkaa ja käytäntöä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Laitoksen fosforipäästö olisi hakemuksen mukaan enintään 90 kg vuodes- sa ja keskimäärin 0,8 kg/d kasvatuskaudella (1.6.–30.9.). Päästö lasketaan nykyisen käytännön mukaisesti käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältä- män fosforin perusteella.

Seuraavassa on tarkasteltu laitoksen kuormitusta kuluneelta lupakaudelta, vuosilta 2003–2005, sen jälkeen kun Paahtojärven yksikkö on jäänyt pois kasvatustoiminnasta. Laitoksella on kasvatettu kalaa vuosittain keskimää- rin 8 779 kg ja käytetty rehua 9 908 kg. Rehukerroin on ollut 1,12. Käytetty rehumäärä on ollut selvästi luparajaa 20 000 kg pienempi.

Seuraavassa selostuksessa 1a tarkoittaa ylempää yksikköä, 1b alempaa:

Laitoksen kuormitusta on tarkkailtu ohjelman mukaan neljä kertaa vuodes- sa, kaksi kertaa heinä- ja elokuussa. Virtaama mitataan mittapadolta yksi- köistä 1a ja 1b ja vesinäytteet otetaan laitokselle 1a tulevasta ja laitokselta 1b lähtevästä vedestä, vaikka laitokset ovat käytännössä erillisiä laitoksia.

Seuraavassa esitetty kuormitus on laskettu käyttämällä laitoksen 1b vesi- määrää (suurempi kuin laitoksen 1a vesimäärä) ja laitokselle 1a tulevan ja laitokselta 1b lähtevän veden fosforipitoisuuden erotusta. Laitosten yhteen- lasketun vesimäärän käyttö antaisi liian suuren arvion kuormituksesta. Lai- toksen konsultille ilmoittamat vesimäärät ovat myös olleet liian suuria (il- meisesti joessa virtaavia vesimääriä), joten tarkkailuraporteissa ilmoitetut kuormitukset ovat olleet ainakin osittain liian suuria. Vuonna 2005 laitoksel- ta 1b lähtenyt vesimäärä on ollut 66 l/s (mittapadon lukema 9 cm). Tätä vesimäärää on käytetty myös vuosien 2003 ja 2004 kuormituksen lasken- taan. Myllyjoen virtaama laitoksen kohdalla on vaihdellut joen rannassa olevan mitta-asteikon ja sen purkautumiskäyrän perusteella heinä- syyskuussa 2005 välillä 130–600 l/s. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen 4.8.2005 tekemän mittauksen mukaan vettä johdettiin 42 l/s laitok- selle 1a ja 66 l/s laitokselle 1b. Joen virtaama laitoksen 1a yläpuolella oli 190 l/s.

Mitattu kuormitus on ollut vuosina 2003–2005 em. tavalla laskettuna kas- vatuskaudella keskimäärin 0,20 kg/d. Kuormitus on arvioitu myös tuotanto- tietojen perusteella eli käytetyn rehun määrän ja laadun sekä kalan lisä- kasvun perusteella. Rehun fosforipitoisuus on ollut laitoksen ilmoituksen mukaan 0,8 % ja typpipitoisuus 6,4 %. Kasvatettavan kirjolohen fosforipi- toisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kesä-syyskuussa (122 d) rehusta käytetään noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut v. 2003–

2005 kasvatuskaudella keskimäärin 0,30 kg/d ja 44 kg vuodessa ja typpi- kuormitus 2,7 kg/d kasvatuskaudella ja 393 kg vuodessa. Sekä tuotantotie- tojen perusteella arvioitu että mitattu kuormitus ovat olleet selvästi lupa- rajoja pienemmät. Mitattu kuormitus on ollut noin kolmanneksen arvioitua pienempi. Lietteenpoistoa arviossa ei ole otettu huomioon.

Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella keskimää- rin 5,0 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesien- suojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoi- tearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Myllyjoen laitoksella tavoitearvoihin on päästy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminta ei aiheuta haitallisia päästöjä maaperään.

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä

Toiminnasta ei aiheudu melua eikä hajua ympäristöön.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen

Perkausjätteiden määrä on enintään 1 200 kg/a. Ne säilytetään tiiviissä säiliössä ja toimitetaan kaatopaikalle. Verivesien umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa paikallisen maanviljelijän toimesta imuvaunuun ja käytetään maanparannusaineena.

Kuolleiden kalojen määrä on noin 50 kg/a. Ne haudataan maahan laitos- kiinteistöllä. Rehusäkit, noin 400–600 kpl/a, poltetaan. Tavanomaisia muita jätteitä muodostuu pieniä määriä. Ne säilytetään jätekontissa ja toimitetaan jätekeräyksessä kaatopaikalle kerran kuukaudessa.

Laitoksella ei synny ongelmajätteitä.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Porontimajoen–Myllyjoen valuma-alueen (73.049) suuruus on 55,65 km² ja järvisyys 11,36 %. Kuusinkijoen valuma-alueen pinta-ala valtakunnan rajal- la on 809 km².

Virtaama Myllyjoen suulla on Vääräjoen pienen valuma-alueen v. 1981–97 keskivaluman (13,9 l/s km²) perusteella arvioituna 0,77 m³/s. Keskiylivir- taama on arviolta 9,6 m³/s ja keskialivirtaama 0,13 m³/s. Heinäkuun keski- virtaamaksi em. jaksolla saadaan 0,62 m³/s ja alimmaksi virtaamaksi (v. 1985) 0,18 m³/s.

Vuosien 2000–2003 vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kuusinkijoki kuuluu hyvään luokkaan.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita.

Vesistön tila ja käyttö

Veden laatu

Myllyjoen kalankasvatuslaitoksen alapuoliset järvet ovat luonteeltaan läpivirtausjärviä, mutta varsin suuresta vesisyvyydestä johtuen vesien kerrostumista on havaittavissa. Heinä-elokuun tarkkailutulosten perusteella happitilanne on ollut molemmissa järvissä pintakerroksessa hyvä mutta heikentynyt syvemmissä vesikerroksissa. Alimmillaan hapen kyllästysaste on ollut Paahtojärven syvänteessä 9 % ja Syvälammessa 14 %. Veden pH on ollut pintakerroksessa koholla perustuotannon seurauksena ja alimmissa vesikerroksissa lievästi happaman puolella. Vesi on ollut molemmissa järvissä lievästi sameaa ja näkösyvyys keskimäärin 2,4 m.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 11 µg/l ja laitoksen alapuolisissa Paahtojärvessä ja Syvälammessa pintakerroskessa 21 µg/l. Syvälammen syvänteessä fosforipitoisuus on ollut selvästi korkeampi, keskimäärin 57 µg/l, mikä viittaa pohjasta tapahtuvaan fosforin liukenemiseen. Pintakerroksessa fosforista on ollut noin 20–25 % fosfaattimuodossa, Paahtojärven syvänteessä noin puolet ja Syvälammen syväntessä noin 75 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus on laitokselle tulevassa vedessä karuille ja Paahtojärvessä ja Syvälammessa lievästi reheville vesille tyypillinen.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä noin 260 µg/l ja laitoksen alapuolella pintakerroksessa 360–370 µg/l. Typestä vain noin 10 % on ollut epäorgaanisessa muodossa, valtaosin ammoniumtyppenä.

Syvälammen pohjan läheisyydessä typpipitoisuus on ollut fosforin tapaan koholla, mutta typpi on valtaosin orgaanisessa, kiintoainekseen sitoutuneessa muodossa. Paahtojärven syvänteessä nitraattityppipitoisuus on ollut koholla ja lähes puolet typestä on ollut epäorgaanisessa muodossa.

Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut Paahtojärvessä keskimäärin hieman korkeampi (8,5 µg/l) kuin Syvälammessa (7,5 µg/l). Pitoisuus on reheville vesille tyypillistä tasoa molemmissa järvissä Forsbergin & Rydingin (1980) luokituksen mukaan (raja-arvot 7–40 µg/l). Fekaalisten koliformisten bakteerien määrä on ollut 0–8 kpl/100 ml, eli vesi soveltuu hyvin uimiseen.

Laitokselle tulevan veden fosforipitoisuus on hieman laskenut.

Syvälammessa fosforipitoisuus on laskenut selvästi Paahtojärven laitoksen lopettamisen (v. 2002) jälkeen, ja myös typpipitoisuus on laskenut.

Syvälammen a-klorofyllipitoisuus on ollut suurimmillaan vuosina 2001–

2002.

Vesistön käyttökelpoisuus

Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan sekä Paahtojärven että Syvälammen vesi kuuluu hyvään luokkaan vuosien 2003–2005 keskimääräisen a-klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella ja erinomaiseen luokkaan bakteeritiheyksien perusteella.

Kalatalous

Tiedot Myllyjoen, Paahtojärven ja Hivotanjärven kalastosta ja kalastukses- ta on saatu Suorajärven osakaskunnan esimiehen haastattelusta.

Kalastus lähialueella keskittyy Suorajärvelle, joka on varsin hyvä kalavesi.

Kalastus Suorajärven alapuolisella vesialueella, Paahto- ja Hivotanjärvellä, on melko vähäistä. Noin 10 henkilöä harjoittaa alueella pienimuotoista koti- tarve- ja virkistyskalastusta lähinnä verkoilla. Verkkokalastuksen ohella harjoitetaan jonkin verran viehekalastusta. Hivotanjärvi on varsin suosittu pilkkikalastuspaikka. Tärkeimmät saalislajit Paahto- ja Hivotanjärvellä ovat siika, hauki, ahven, made ja särki. Näiden ohella saadaan hiukan taimenta.

Taimen on istutustenvaraista kantaa, mutta siika todennäköisesti lisääntyy alueella ainakin jossakin määrin. Kalanviljelylaitoksen velvoitteena alueelle on istutettu vuosittain 260 järvitaimenen poikasta.

Myllyjoen vesistöalueen alapuolinen Kuusinkijoki on merkittävä virkistyska- lastuskohde, jossa tavoitelluimmat saalislajit ovat harjus ja Paanajärveen vaeltava järvitaimen.

Osakaskunnan esimiehen mukaan pyydysten likaantuminen tai kalojen makuvirheet eivät tiettävästi ole nykyisin merkittävä ongelma Paahto- ja Hivotanjärvellä.

Muu vesistön käyttö

Vaikutusalueella ei ole pintavedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja.

Maaperä ja pohjavesiolot

Vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita.

Muut toiminnot alueella

Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee vajaan 300 metrin etäisyydellä Myllyjoen laitoksen yläpuolella. Ympärillä olevien kiinteistöjen omistajatiedot on esi- tetty hakemuksen liitteessä. Purkuvesistön rantakiinteistöjen omistajat on selvitetty laitoksen alapuolelta Hivotanjärven luusuaan asti.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus vedenlaatuun

Myllyjoen laitoksen alapuolisessa Paahtojärvessä ja Syvälammessa veden fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003–2005 kesällä keskimäärin 21 µg/l, kun se laitokselle tulevassa vedessä on ollut 11 µg/l. Syvälammessa ve- den fosforipitoisuus on laskenut selvästi Paahtojärven laitoksen lopettami- sen jälkeen, joka tapahtui vuonna 2002. Myös typpipitoisuus on laskenut.

Syvälammen ja Paahtojärven a-klorofyllipitoisuus on ollut reheville vesille tyypillistä tasoa mutta Syvälammessa selvästi pienempi kuin vuosina 2001–2002. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan vedenlaatu on hyvä.

Laitos hakee jatkolupaa nykyisiä luparajaa 25 % pienemmälle rehumääräl- le ja kuormitukselle. Rehun käyttö olisi tällöin noin 50 % viime vuosien kes- kimääräistä tasoa suurempi. Kuormituksen vaikutus näkyy ravinnepitoi- suuksien kasvuna ensisijaisesti laitoksen alapuolella Myllyjoessa ja Paah- tojärvessä, jonne ravinteita jossain määrin pidättyy. Mikäli kuormitus joh- dettaisiin Myllyjoen suulle, kasvaisi fosforipitoisuus nykyisellä kuormituksel- la laskennallisesti keskivirtaamatilanteessa noin 5–6 µg/l ja haetulla lupara- jalla noin 12–15 µg/l. Alivirtaamatilanteissa kasvu voi olla selvästi suurem- paa. Käytännössä ravinteiden pidättymistä tapahtuu kuitenkin laitoksen alapuolisella vesistön osalla ennen Myllyjoen suuta.

Ravinteisuuden kasvu lisää päällyslevästön kasvua sekä ranta- ja pohja- kasvillisuutta lähinnä Paahtojärven yläpuolisessa Myllyjoessa ja jossain määrin planktista levätuotantoa Paahtojärvessä. Tutkimusten mukaan ka- lankasvatuksesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa; soijapohjaista rehua käytet- täessä vieläkin vähemmän.

Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei arvioida olevan suoria ja sel- viä vaikutuksia, mutta lieviä välillisiä vaikutuksia voi olla lähinnä Paahtojär- ven yläosan syvänteisiin.

Syvälammessa tilanne on parantunut ja sen oletetaan edelleen parantu- van, sillä Paahtojärven laitoksella kalojen ruokinta ei ole voimassa olevan luvan mukaan enää sallittua ja näin ollen sinne päätyvä ravinnekuormitus on pienentynyt oleellisesti.

Vaikutus kalatalouteen

Kalanviljelylaitoksen ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön kevätkutuisten kalalajien kantoihin, jotka kestävät melko hyvin vedenlaadun muutoksia. Vesistön lie- vä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuk- sella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausil- miöineen voi yleensä heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien lisäänty- misoloja. Tämä koskee Paahtojärvessä mahdollisesti luontaisesti lisäänty- vää siikaa. Jätevesikuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyt- tä, mistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat ilmenevät lähinnä Paahtojärvel- lä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten pyydysten limoittumise- na. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittä- vää vaikutusta.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu sanottavia päästöjä maape- rään.

Muut vaikutukset

Toiminta ei aiheuta melua eikä hajua ympäristöön.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Myllyjoen yksikkö

Myllyjoen laitoksen tarkkailua on esitetty jatkettavaksi hakemuksen liitteenä 11 olevan ohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin:

Myllyjoen laitokselta 1a lähtevästä vedestä ja laitokselle 1b tulevasta ve- destä esitetään määritettäväksi kokonaisfosfori kerran heinä- ja elokuussa, jotta laitoksen kuormitus voidaan laskea nykyistä luotettavammin. Vesistö- tarkkailussa sekä Paahtojärvestä että Syvälammesta vesimassan puolivä- listä otettavasta vesinäytteestä on esitetty määritettäväksi vain lämpötila (maastossa) ja happipitoisuus. Muut ohjelmassa esitetyt määritykset teh- täisiin nykyiseen tapaan pintakerroksesta (1 m) ja pohjan läheisyydestä (pohja – 1 m).

Paahtojärven yksikkö

Paahtojärven ongintalammikon ja kalojen talvisäilytysyksikön päästötark- kailu esitetään tehtäväksi 5.2.2004 annetun lupapäätöksen liitteenä 2 ole- van ohjelman mukaisesti, mutta määrittämällä vain fosfori laitoksen ollessa toiminnassa. Kolmen vuoden tarkkailujakson jälkeen tarkkailun jatkamises- ta sovitaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Vesistötark- kailu on sama kuin Myllyjoen yksikössä.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Kalataloudelliset velvoitteet

Voimassa olevan luvan mukaan luvan haltijan on istutettava vuosittain jä- tevesien vaikutusalueelle 260 keskipituudeltaan vähintään 22 cm:n mittais- ta paikallista kantaa olevaa järvitaimenta.

Suorajärven osakaskunnan esimiehen mukaan taimenistutukset ovat tuot- taneet vahinkoalueella huonosti ja sen vuoksi olisi parempi, jos velvoite olisi kalatalousmaksuna. Sitä voitaisiin kohdentaa taimenen ohella myös muihin kalaston hoitotoimiin. Jatkossa rehunkulutus on neljänneksen ny- kyisen luvan sallimaa pienempi, joten kuormituksen aiheuttamat kalatalou- delliset vahingot esitetään kompensoitavaksi alennetulla 350 €:n suuruisel- la kalatalousmaksulla. Maksu on laskettu taimenen poikasen hinnalla 1,8 €/kpl (alv 0 %) eli 0,75 x 260 kpl x 1,8 €/kpl = 351 €.

Korvaukset

Voimassa olevien lupapäätösten (PSY nro 34/01/1, VHaO nro 02/0105/3) mukaan luvan haltijan on maksettava yhdelle tilalle korvauksia rannan vir- kistyskäytön vaikeutumisesta siihen asti, kun Paahtojärven yksikön lopet- tamisesta on kulunut viisi vuotta. Sen jälkeen tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa ei arvioida enää aiheutuvan.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemuksen täydennyksenä ympäristölupavirastoon on toimitettu 16.3.2006 tarkistetut tiedot kalankasvatuslaitoksen ympäristötilojen ja ala- puolisten rantatilojen omistajista sekä 6.10.2006 asemapiirros altaiden si- jainnista, mittapiirrokset altaan 1C syvyydestä ja mitoista sekä ilmakuva kalankasvatuslaitoksen alueesta.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 10.4.–10.5.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Lausunto on pyydetty Kuusa- mon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 10.4.2006 Koillissanomat-lehdessä.

Muistutukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että laitos hakee jatkolupaa nykyistä lupara- jaa pienemmälle rehumäärälle ja kuormitukselle. Rehun käyttö olisi tällöin enimmillään 50 % viime vuosien keskimääräistä tasoa suurempi. Kuormi- tuksen vaikutus näkyy ravinnepitoisuuksien kasvuna ensisijaisesti laitoksen

alapuolella Myllyjoessa ja Paahtojärvessä, jonne ravinteita jossain määrin pidättyy.

Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakir- jojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella kes- kimäärin 5,0 kg fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Ve- siensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typ- peä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Myllyjoen laitoksella tavoitearvoihin on lupakaudella päästy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Esitetystä tarkkailu- suunnitelmasta ei ole huomauttamista. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluoh- jeen mukaan lietetaskut on puhdistettava vähintään kerran viikossa kasva- tuskauden aikana. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran vii- meistään 10 vuoden kuluttua.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Laitoksen rehunkäyttö ja kuormitus ovat viime vuosina olleet pääosin lu- vassa sallittua alhaisempia, mistä huolimatta vaikutukset alapuoliseen ve- denlaatuun ovat selvät. Paahtojärven ja Syvälammen pintaveden fosforipi- toisuus on kasvatuskaudella ollut kaksinkertainen laitokselle tulevaan ve- teen verrattuna. Mikäli rehun käyttö nousee haettuun luparajaan saakka, voi myös vesistövaikutusten arvioida vastaavasti kasvavan.

Hakemuksen mukaan kalastus alueella keskittyy Suorajärvelle, mutta ka- lastajia on myös Paahto- ja Hivotanjärvellä. Pyyntiä harjoitetaan verkkojen lisäksi vapavälinein. Kalastukselle aiheutuvaa haittaa on selvitetty yleispiir- teisesti osakaskunnan edustajan haastattelulla. Vesistövaikutuksista ja alueen kalastuksesta saatavissa olevien tietojen perusteella haitan tar- kempi selvittäminen hakemusta varten olisi ollut tarpeen.

Laitoksen toiminnasta aiheutuu ravinnekuormituksesta johtuvaa haittaa ka- lastolle ja kalastukselle. Laitoksen nykyisessä luvassa on taimenen istu- tusvelvoite, jota hakija esittää osakaskunnan toivomuksen mukaisesti muu- tettavaksi kalatalousmaksuksi. Kompensaatio voidaan jatkossa toteuttaa hakijan esityksen mukaisesti.

Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:

– Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Hakijan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuo- tuinen 350 euron kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutus- alueella.

– Hakijan on tehtävä työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaan kalatalousselvitys, jossa selvitetään kalastukselle aiheutuvaa haittaa laitoksen alapuolisella vesialueella. Selvitys on liitettävä lupamääräys- ten tarkistamishakemukseen.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto

Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupa voidaan myöntää ottaen huomioon, että haettu lupa vähentää merkittävästi laitok- sen rehunkäyttöä.

Kalanperkaamon jätevesien käsittely ei nykyisellään täytä ympäristönsuo- jelulain ja sen nojalla annetun asetuksen vaatimuksia (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Toiminnanharjoittaja ei ole pyytänyt voimassaolevan luvan lupaehdon 8 mukaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hy- väksyntää perkaamon jätevesien ja jätteiden käsittelylle. Perkaamon jäte- vesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa ja hakemuksessa mainittu imeytysallas on Paahtojärven lai- toksen lieteallas.

4. AA

Muistuttaja on Myllyjoen varressa ja Myllylammen rannalla sijaitsevan kiin- teistön Myllymäki RN:o 5:11 omistajana vastustanut luvan myöntämistä.

Jos lupa myönnetään, on haitat pyrittävä minimoimaan ja lupaehdossa an- tamaan tarpeelliset määräykset.

Kalatalousmaksun tulisi olla ainakin 1 000 euroa vuodessa.

Perustelujen mukaan vettä ei voi käyttää talousvetenä tai saunavetenä.

Kalankasvatuslaitoksen läheisyys on alentanut tontin arvoa.

5. BB

Muistuttaja on Hivotajoen varressa sijaitsevan kiinteistön Jokirinne RN:o 5:10 omistajana vastustanut luvan myöntämistä. Myllylampi ja Maja- lampi ovat kasvaneet melkein umpeen, joten kalastuksellisesti ja maise- mallisesti ne ovat pilalla. Paahtojärvessä kalastaminen on vaikeutunut si- ten, että verkkopyynti on melkein mahdotonta, koska verkot limoittuvat ly- hyessä ajassa.

Kalankasvatuksesta johtuen mökkitontin mahdollinen myyntiarvo on huo- mattavasti huonompi kuin muualla lähistöllä olevien tonttien.

Muistuttaja on katsonut kalankasvatuksesta aiheutuneen taloudellista me- netystä, minkä vuoksi kalankasvatus- ym. toiminta on lopetettava koko- naan kyseisellä vesistöalueella.

6. CC ja DD

Muistuttajat ovat Syvälammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankiinteistön Ruskapirtti omistajina lausuneet seuraavaa:

Kalankasvatus on aiheuttanut ennalta arvaamatonta rantakiinteistön virkis- tyskäyttöhaittaa. Vesistö on rehevöitynyt ja Syvälammen tila ei ole muuttu- nut aikaisempaa paremmaksi. Lammessa ei voi kesällä kalastaa verkoilla, koska ne limoittuvat ja siiat maistuvat levälle.

Syvälammen tilaa on pahentanut entisestään voimakkaasti mattoja muo- dostava kasvi, tylppälehtivita, joka on hyötynyt rehevöitymisestä ja jatkos- sakin esiintyy runsaana, ellei kuormitusta vähennetä.

Myllyjoen kalankasvatusaltaiden alapuolella oleva Myllylampi on rehevöity- nyt ja kasvanut umpeen, samoin Majalampi. EU:n puitedirektiivi velvoittaa, että vesistöjen tilan huononeminen on estettävä sekä vesistön tilanne on ennallistettava ja saatettava hyvälle ekologiselle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Ihmistoiminnan aiheuttamat vaikutukset vesistöön on selvitet- tävä ja vesistölle on laadittava hoitosuunnitelma. EU:n vesipuitedirektiivin

vaatimukset tätä vesistöä kohtaan on otettava huomioon ympäristölupaa myönnettäessä.

Paahtojärven onginta-altaat

Paahtojärven onginta-altaille on myönnetty lupa erillisenä ja määräaikaise- na. Ongintalammikkotoimintaa varten työt oli tehtävä kahden vuoden ku- luessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Paahtojärvestä altaille johtava kanava on suljettu syksyllä 2005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selta saadun tiedon mukaan putken asentamisesta ei ole pöytäkirjoja, jo- ten voisi olla mahdollista, että työ on tehty ilman ympäristökeskuksen val- vontaa.

Hakijan ilmoituksen mukaan syksyllä 2005 Paahtojärven altailla on talviva- rastoitu kaloja.

Paahtojärven altaiden talvivarastointiajan muutos

Paahtojärven altaille on haettu talvivarastointiajan jatkamista 1.10.–30.4.

Siten toiminta halutaan muuttaa ympärivuotiseksi kasvatukseksi eikä on- gintalammikkotoimintaa ole tarkoitus aloittaa, jos lupa myönnetään 10 vuodeksi. Talvivarastointiajan muutoksella halutaan varmistaa, että kaloja voidaan altailla pitää kevättulviin saakka, jolloin mahdollistetaan Myllyjoen altaiden puhdistaminen huuhtelemalla tulvavesillä. Katselmuksessa vuon- na 2000 oli Paahtojärven altaiden reunamilta nähtävissä, että niitä oli huuhdeltu voimakkailla tulvavesivirtaamilla.

Ympäristöluvan määräaikaisuuden pidentäminen 10 vuoteen

Ympäristöluvan 10 vuoden määräaikaa ei voida pitää perusteltuna ottaen huomioon vesipuitedirektiivin vaatimukset ja sen, että lietteiden puhdistuk- sen ja virtaamanmittalaitteiden tekninen kehitys paranee koko ajan. Hake- muksesta ei myöskään löydy selvityksiä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mahdollisista toimenpiteistä vesien puhdistamiseksi. Hakija on korostanut vain laitoksen huolellista hoitoa.

Myllyjoen altaiden mittapato

Myllyjoen mittalaitteet todettiin katselmuksessa vuonna 2000 alkeellisiksi ja puutteellisiksi. Valvovan viranomaisen pöytäkirjoista ei löydy merkintöjä, onko vuonna 2002 tehty muutostyö tapahtunut valvonnan alaisena ja onko mittapato vaaitettu laitokselle määrättyyn kiintopisteeseen.

Muistuttajan käsitys on, että muutostyö on ollut hakijan ilmoittamaa suu- rempi, koska settipato on uusittu kokonaan ja kasvatusallasta on huomat- tavasti suurennettu. Paahtojärven laitoksen uutta lupaa koskeva hakemus olisi toimitettava lupavirastolle viimeistään 30.4.2008 ja lupa on voimassa 31.12.2008 saakka. Työ näyttää olleen keskeneräinen vuonna 2003. Muis- tuttajan käsityksen mukaan padon tarkoitus on sumputtaa syksyllä kudulle tulevat siiat ja vapaassa joessa liikkuvat taimenet sekä muut lohensukuiset kalat laitoksen käyttöön. Tällaiset sumput ovat kaikkien altaiden yläpuolella ennen mittapatoa. Muistuttajan mielestä Myllyjoen altaisiin otettavasta ve- destä ei ole lupakaudelta luotettavia mittaustuloksia ja on kyseenalaista, ovatko hoitopäiväkirjan tiedot virtaamista totuuden mukaisia.

Vedenottoputkien muutostyö vaikuttaa vedenjuoksuun altaisiin, mihin olisi oltava vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentin mukainen lupa. Tarkastuspöytä- kirjoista ei löydy mainintaa putkien muutostöistä. Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen kirjeessä PPO-2004-112-133, 2.4.2004 katsotaan, ettei veden johtamiseksi joesta yhdellä tai useammalla putkella ole laitoksen tai joen virtaamaan merkitystä, koska itse säätöpato säätä virtaaman suuruu- den. Muistuttajan mielestä putkien muutostyöllä mahdollistettiin Myllyjoen altaiden tulvavesihuuhtelu, koska mittapato perustuu yksinkertaiseen lank- kutekniikkaan. Lautoja poistamalla tai lisäämällä saadaan veden virtaamaa muutetuksi halutun suuruiseksi. Viranomaisvalvonta laitoksen syrjäisen si- jainnin johdosta tapahtuu kerran vuodessa ennakolta ilmoitettuna tarkas- tuskäyntinä, ja laitos toimii omavalvontamenettelyllä. Katselmuksessa vuonna 2000 oli nähtävissä, että Paahtojärven altaita oli huuhdeltu runsail- la tulvavesillä ja tulvavesiä oli käytetty altaiden lietteen poistoon.

Veden johtaminen pumpulla

Myllyjoen altailla oli elokuussa 2003 asetettu veden johtamiseen ennen mittapatoa pumppu, josta letku johti suoraan altaaseen. Valokuvasta on nähtävissä, että vettä pumpataan mittapadon ohi silloin, kun laitos tarvitsee enemmän vettä kuin lupa sallii.

Myllyjoen altaiden asemapiirros

Hakemuksen liitteenä oleva Myllyjoen altaiden asemapiirros ei vastaa ny- kyistä tilannetta. Myllyjoen kalankasvatusaltaan kokoa on suurennettu vuonna 2002 remontin yhteydessä ja asemapiirros on saatava vastaa- maan nykyistä tilannetta.

Lietteen poisto

Myllyjoen altaista liete tulisi poistaa kaksi kertaa viikossa ja ympäristöluvan mukaisesti pitäisi laatia ennalta poistamissuunnitelma. Hakijalla ei ole omaa suunnitelmaa, vaan ympäristökeskukselle osoitettu kirje, jonka mu- kaan lietettä ei poisteta kaksi kertaa viikossa. Kirjeen mukaan liete poiste- taan pääasiassa viikonloppuisin. Kirje ei vastaa lupamääräyksen edellyt- tämää lietteenpoistosuunnitelmaa, vaan kuvaa lähinnä hakijan välinpitämä- töntä suhtautumista lupamääräysten lietteenpoistovelvoitteeseen. Lietteen poistosta kasvukautena ei ole havaintoja. Ympäristökeskuksen valvoja on ilmoittanut kirjeessä PPO-2004-Y-112–133, että käytännön syistä on pitä- nyt luottaa yrittäjän ilmoitukseen lietteen poistamisesta kahdesti viikossa.

Hakija on myös ilmoittanut katselmuksessa vuonna 2000, että lietettä ei voida poistaa altaista, koska ei ole sellaista tekniikkaa, että kalat eivät me- nisi imuroinnin mukana.

Lietteen huolellisella poistolla ja luotettavalla valvonnalla voitaisiin parhai- ten vaikuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Alapuolisen vesistön tila huo- mioon ottaen ei ole perusteltua muuttaa lietteen poistoa kerran viikossa ta- pahtuvaksi.

Paahtojärven altaan teuraskalat ja käsinruokinta

Hakija on ilmoittanut hakemuksessaan teuraskalojen määräksi 8 000 kg marras-huhtikuussa. Teurastamo on rakennettu Paahtojärven altaiden vie-

reen sen jälkeen, kun kalankasvatus siellä lopetettiin. Teuraskaloja säilyte- tään Paahtojärven altailla. Hakemuksen mukaan kaloja ruokitaan käsin 1–

2 kertaa päivässä. Hakemuksessa tarkoitettu talvivarastointiajan pidentä- minen tarkoittaa myös sitä, että teuraskaloja ruokitaan Paahtojärven altail- la, vaikka ympäristöluvan myöntämisen ehtona on ollut ruokintakielto. Kalat eivät elä ilman ruokkimista pitkiä aikoja.

Hakija ei ole pystynyt toimimaan lupamääräysten mukaisesti; niitä on jat- kuvasti rikottu. Vesistön tila ei ole parantunut Paahtojärven altaiden lopet- tamisen jälkeen, joten hakijalle ei tule myöntää ympäristö- ja vesitalouslu- paa. Jos kuormitus jatkuu, haittakorvauksia on jatkettava edelleen, kunnes EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset vesistöjen ennallistamisesta täyttyvät.

Vesistöhaitta on olemassa, ja rannankäytön vaikeutuminen jatkuu.

Muistutuksen liitteet:

– Kuvia paahtojärven altailta laskevasta joesta Syvälampeen – Suomen ympäristökeskuksen kasvimääritys

– Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjat 18.8.2004 ja 4.8.2005

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen valvojan ilmoitus (sähköpos- ti)

– Kuvia mittapadosta

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirje PPO-2004-112-133, 2.4.2004

– Kuva pumpusta

– Muistuttajan käsitys Myllyjoen altaiden muutoksista asemapiirrokseen – Hakijan lietteiden poistosuunnitelma

7. EE

Muistuttaja on Paahtojärven rannalla olevan lomakiinteistön Rintelä RN:o 5:15 omistajana vaatinut kalankasvatuksen lopettamista, koska vesistön pi- laantuminen on muodostunut ongelmaksi vesistön yläjuoksulla Paahtojär- vessä, Myllylammessa ja Majalammessa.

Muistuttajan kiinteistöllä ei ole vesijohtovettä; pian joudutaan investoimaan tuhansia euroja porakaivoon vesistön huonon vedenlaadun vuoksi. Myös verkkojen pitäminen kesäaikaan on vaikeutunut.

Vesistön tila tulee tutkia perusteellisesti kesällä, kun on lämpimin aika vuo- desta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine muis- tutusten johdosta. Hakija on esittänyt seuraavaa:

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2. Kainuun työvoima- ja elinkei- nokeskus

Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksesta.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Perkaamon jätevesien käsittelyä esitetään jatkettavaksi nykyisen käytän- nön mukaan. Perkaus tapahtuu käsin, perkuujätteet säilötään tiiviisti ja ve- rivedet johdetaan umpisäiliöön ja edelleen sen pinnasta imeytysaltaaseen.

Vedet eivät päädy vesistöön. Perkaamossa käytetään vettä enintään 24 m³ vuodessa.

4. AA

Hakija on ilmoittanut, että muistuttajalla ei ole tilalla kiinteistöä, joten vesis- tön vettä ei tarvitse käyttää talous- tai saunavetenä. [Hakija on ilmeisesti tarkoittanut, ettei kiinteistöllä ole asumisessa käytettäviä rakennuksia.] Pin- tavettä ei hakijan mukaan asutuilla alueilla yleensäkään suositella käytet- täväksi juomavetenä. Kalastushaitta on esitetty korvattavaksi 350 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla, mikä on toiminnan kokoon suh- teutettuna riittävä.

5. BB

Nykyisen Myllyjoen laitoksen yksikön toiminnalla ei ole merkittävää vaiku- tusta useita kilometrejä alempana sijaitsevalle muistutuksen laatijan tontil- le. Paahtojärven yksikössä on kalojen talvisäilytystä ja ongintatoimintaa ei- kä kaloja ruokita.

6. CC ja DD

Muistuttajan tila sijaitsee Syvälammen koillisrannalla.

Hakemussuunnitelman mukaan Syvälammen tila on tarkkailutulosten va- lossa parantunut niin pohjan läheisen vesikerroksen happitilanteen kuin ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden suhteen Paahtojärven laitoksen lopetta- misen jälkeen. Fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003–2005 puolet pie- nempi (21 µg/l) kuin vuosina 1990–2002 keskimäärin (42 µg/l). Syvälam- men pintakerroksessa happitilanne on ollut kesällä pääosin hyvä ja ajoit- tain tyydyttävä.

Laitoksen tuotanto ja kuormitus on ollut kuluneella lupakaudella selvästi lupaehdoissa sallittua pienempää ja toiminta siten luvan mukaista. Paahto- järven laitoksella ei tulla kasvattamaan eikä siten ruokkimaan kaloja, vaan laitosta käytetään ainoastaan talvivarastona ja ongintatarkoitukseen.

Lietteen kertyminen altaisiin on nykyisillä rehuilla sen verran vähäistä, että altaista ei ole tarvetta poistaa lietettä kahta kertaa viikossa. Altaiden jatku- va hämmentäminen toisaalta lisännee kuormitusta, ja myös kalat häiriinty- vät.

Paahtojärven laitoksen korjaustöistä ja putken asentamisesta on ilmoitettu ympäristökeskukselle vuotta 2005 koskevassa laitoksen vuosiyhteenve- dossa. Myllyjoen laitokselle asennettu vesipumppu on mittapadon alapuo- lella eikä yläpuolella niin kuin muistuttaja väittää.

Muistuttajalle maksettavista korvauksista on määrätty edellisessä lupapää- töksessä.

Lisäksi hakija on esittänyt, että yhtiön toimintaa on jo olennaisesti pienen- netty, kun Paahtojärven yksikön toiminta lopetettiin. Nyt haetun mukaista tuotantoa (nykyistä luparajaa 25 % pienempi tuotanto) ei voida enää pie- nentää toimintaedellytyksiä vaarantamatta. Laitos työllistää yhden henkilön kokopäiväisesti ja yhden osa-aikaisesti. Ongintatoiminta palvelee alueen matkailua.

7. EE

Myllyjoen laitosyksikölle haetaan nyt lupaa 25 % nykyistä luparajaa pie- nemmälle tuotannolle ja kuormitukselle. Laitoksen toiminta tulee olemaan vesiensuojelun tavoiteohjelmassa annettujen ominaiskuormituksen tavoi- tearvojen mukaista. Laitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkail- tu ja tullaan tarkkailemaan myös jatkossa viranomaisten hyväksymällä ta- valla.

Muistuttajan tila ja saunarakennus sijaitsevat Paahtojärven itäpäässä noin 2 km Myllyjoen laitosyksikön alapuolella. Laitoksen toiminta ei aiheuta kor- vauskynnyksen ylittävää haittaa muistuttajan kiinteistölle.

Neuvottelut ja tarkastukset

Ympäristölupavirasto on 26.9.2006 tehnyt tarkastuksen laitoksella asian Dnro Psy-2006-y-119 yhteydessä. Tarkastuskertomus on liitetty mainitun hallintopakkoasian asiakirjoihin.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä hallintopakko- asian Dnro PSY-2006-y-119 asiakirjat. Asia koskee Myllyjokeen rakenne- tun padon poistamista ja kalankasvatuslaitoksen veden johtamista koske- vien lupamääräysten noudattamista. Asiassa on samanaikaisesti tämän hakemusasian kanssa annettu päätös nro 23/07/1.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

KÄSITTELYRATKAISU

Ympäristölupavirasto jättää tämän hakemusasian yhteydessä tutkimatta lainvastaista toimintaa ja valvonnan laiminlyöntiä koskevat väitteet.

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle luvan ve- den johtamiseen Myllyjoesta Myllyjoen kalankasvatuslaitokselle sekä Paahtojärvestä kalojen talvivarastointia ja ongintalammikkotoimintaa var- ten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvatta- vaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalankasvatukseen maa-altaissa Myllyjo- en varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa. Kasvatettava kalamää- rä vuotuisena lisäkasvuna on noin 9 000 kg.

Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen talvivarastointiin ja ongintalam- mikkotoimintaan Paahtojärven rannalla olevissa maa-altaissa sekä per- kaamotoimintaan.

Kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu.

Tämän päätöksen tarkoittamasta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvat- tavaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

Laitoksen rakenteet

1. Myllyjoen laitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla seuraavien piirus- tusten mukaiset:

– Lupahakemuksen liite 4.1. "Myllyjoen Kala Oy"

– 6.10.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun lisäselvityksen liitteet:

"Asemapiirros. Altaiden sijainti" 1:1 000 ja "Mittapiirros. Altaan mitat"

1:500.

Muilta osin rakenteiden tulee olla ympäristölupaviraston päätöksen nro 34/01/1 lupamääräyksen 1 mukaiset niihin mahdollisesti Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdyin muutoksin.

2. Paahtojärven laitosyksikön rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuk- sen liitteen 4.3. "Kalankasvatusaltaan muutoskuva onginta-altaaksi, MK 1 : 1 000" mukaiset.

3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja lait- teisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yk- sityistä etua.

Veden johtaminen

4. Myllyjoen laitoksen kahdelle yksikölle saadaan johtaa vettä Myllyjoesta yhteensä enintään 170 l/s, kuitenkin enintään puolet Myllyjoen kulloisesta- kin virtaamasta vedenottopaikan kohdalla.

Myllyjoen vedenkorkeusasteikko on sijoitettava ja virtaamakäyrä laadittava niin, että virtaama voidaan määrittää mahdollisimman luotettavasti. Mylly-

joesta ylemmälle laitosyksikölle johdettavan veden säätö ja mittaus on jär- jestettävä luotettavasti. Näitä toimenpiteitä koskeva suunnitelma aikataulu- esityksineen on esitettävä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväk- syttäväksi 31.12.2007 mennessä.

5. Paahtojärven yksikön onginta-altaaseen ja kalojen talvisäilytysaltaaseen saadaan johtaa vettä Paahtojärvestä enintään 50 l/s, ei kuitenkaan enem- pää kuin puolet Paahtojoen kulloisestakin virtaamasta. Johtamiseen saa- daan käyttää muoviputkea, jonka halkaisija on enintään 200 mm. Virtaama on voitava tarkistaa kaikissa olosuhteissa.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

6. Myllyjoen laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 10 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosfori- kuormitus saa olla enintään 60 kg vuodessa. Kuormitus lasketaan käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältämän fosforin perusteella.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehu- pöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatko- kasvatuksessa olla enintään enintään 1 %.

Kasvatusaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa. Lietteen poistosta on laadittava suunni- telma, josta käy selville lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus.

Suunnitelma on toimitettava vuosittain ennen kasvatuskauden alkua Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

7. Paahtojärven laitoksella saadaan säilyttää kalaa enintään 2 000 kg vuo- dessa ongintalammikkotoimintaa varten. Kerralla säilytettävä kalamäärä saa olla enintään 300 kg. Altaassa saadaan lisäksi säilyttää vuosittain enintään 9 000 kg Myllyjoen laitokselta siirrettyä kalaa 1.10.–30.4. Kaloja ei saa ruokkia.

Paahtojärven laitoksella käytetty vesi saadaan johtaa Paahtojokeen. Altai- siin kertyvä liete on poistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittoja.

8. Kalanperkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava 31.10.2009 men- nessä järjestelmällä, joka on ympäristönsuojelulain nojalla annetun ase- tuksen 542/2003 (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä ve- sihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) mukainen. Sitä koskeva suunnitelma on esitettävä Kuusamon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista.

Päästöt ilmaan ja melu

9. Myllyjoen ja Paahtojärven laitosyksiköiden ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestet- tävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittoja.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

10. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla tavalla Kuusamon kaupungin jätehuolto- määräysten mukaisesti. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaato- paikalle.

Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Varastointi

11. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

12. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ym- päristölupavirasto voi päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja. Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja on järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

Toiminnan lopettaminen

14. Jos jonkin laitosyksikön toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuu- samon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kalatalousmaksu

15. Luvan saajan on vuodesta 2008 alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 250 eu- ron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle ai- heutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi jätevesien vaikutusalueella.

Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. En- nen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista erääntyvät maksut on mak- settava 30 päivän kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava Suorajärven osakaskuntaa.

Selvitysvelvoite

16. Luvan saajan on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen oh- jeiden mukaan kalatalousselvitys, jossa selvitetään kalastukselle aiheutu- vaa haittaa laitoksen vaikutusalueella. Selvitys sekä esitys kalatalousva- hinkojen ehkäisemisen edellyttämistä toimista on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINKOJEN VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Käsittelyratkaisu

Ympäristölupavirasto on samanaikaisesti antanut päätöksen nro 23/07/1 hallintopakkoasiassa Dnro PSY-2006-y-119, joka koskee Myllyjokeen ra- kennetun padon poistamista ja kalankasvatuslaitoksen veden johtamista koskevien lupamääräysten noudattamista. Tässä hakemusasiassa ei voida tutkia lainvastaista menettelyä koskevia väitteitä. Ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa tutkia myöskään väitteitä, jotka koskevat valvonnan laimin- lyöntiä.

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Hakemuksessa tarkoitetusta lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapah- tuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmene- tykseen.

Luvan mukainen veden ottaminen vesistöstä ja siihen liittyvien rakenteiden pito ja käyttö eivät estä kalan kulkua, vesiliikennettä tai muuta vesistön käyttöä.

Paahtojärven laitoksella tapahtuva vähäinen pohjaveden ottaminen hakijan omalta kiinteistöltä ei edellytä vesilain mukaista lupaa.

Ympäristölupa

Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Mylly- jokeen, Paahtojärveen ja Syvälampeen. Vaikutus Syvälampeen on ollut vähäisempi sen jälkeen, kun Paahtojärven laitoksen toiminta on päättynyt vuonna 2002. Kuormitus aiheuttaa edelleen vesialueen levänkasvun li- sääntymistä lämpimän veden aikana. Sekä Paahtojärvessä että Syvälam-

messa sisäinen kuormitus on lisännyt veden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuutta kesäaikana, erityisesti elokuussa. Myös runsas vesi-

kasvillisuus ilmentää rehevöitymistä. Kuormituksen vähentyminen viime vuosina ei vielä näy kasvillisuuden vähentymisenä.

Hakemuksen vesistökuvauksessa on viitattu vesien käyttökelpoisuusluoki- tukseen, jonka mukaan vesistön tila on keskimäärin hyvä. Vesistön käyttö- kelpoisuusluokitus ei kuitenkaan ota huomioon huonoimpia tilanteita, jotka tosiasiassa eniten haittaavat vesistön virkistyskäyttöä. Vaikutukset eivät ole kuitenkaan niin voimakkaat, ettei luvan myöntämiselle aikaisemman lu- van sallimaa pienemmälle tuotantomäärälle olisi edellytyksiä.

Lupa myönnetään haettua vähäisempään toimintaan, joka vastaa Mylly- joen laitoksen vuosien 2003–2005 tuotantoa. Haittojen arvioidaan vähene- vän sisäisen kuormituksen heikentyessä päästöjen vähennyttyä vuonna 2002 ja sitä ennen vallinneesta tilanteesta. Lupamääräysten seuraavan tarkistamisen yhteydessä voidaan uudelleen arvioida toiminnan vesistövai- kutukset ja mahdollisuus tuotannon lisäämiseen.

Ottaen huomioon lupamääräykset Myllyjoen laitoksen hoidosta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käy- tännön mukainen.

Paahtojärven ongintalammikon ja talvisäilytysaltaan käytöstä ei arvioida aiheutuvan vesistökuormitusta, koska kaloja ei ruokita.

Kalanperkaamon jätevesien käsittely ja jätehuolto vastaavat parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuk- sia sen jälkeen, kun on tehty lupamääräyksissä määrätyt parannukset jäte- vesien käsittelyyn ja jätehuoltoon. Ympäristölupavirasto määrää rakennet- tavaksi vesien käsittelyjärjestelmän, joka on ympäristönsuojelulain nojalla annetun asetuksen 542/2003 (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien kä- sittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) mu- kainen. Mainittu asetus ei koske teollista toimintaa eikä sitä tässä suoraan sovelleta, mutta asetusta vastaava määräys annetaan ympäristönsuojelu- lain nojalla.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

Ympäristölupaviraston lainvoimaisen päätöksen nro 34/01/1 lupamääräyk- sen 10 nojalla luvanhaltijan on suoritettava rannan virkistyskäytön vaikeu- tumisesta tilan Ruskapirtti RN:o 16:1 omistajalle vuotuiskorvaus vuodesta 1995 alkaen siihen saakka, kun viisi vuotta on kulunut Paahtojärven yksi- kön toiminnan loppumisesta. Ennalta arvioiden vesistön tila palautuu kor-

vauksen maksamisjakson aikana niin hyväksi, ettei korvattavaa haittaa sen jälkeen aiheudu.

Lupamääräysten perustelut

Vesitalousluvan määräykset

Hakija on pyytänyt lupaa johtaa vettä Myllyjoesta laitokselle 300 l/s, kun käytettävä rehumäärä olisi 15 000 kg ja kasvatettava kalamäärä 13 000 kg vuodessa. Ympäristölupavirasto myöntää luvan käyttää rehua 10 000 kg vuodessa, jolloin kasvatettava kalamäärä on noin 9 000 kg vuodessa. Tä- män kalamäärän kasvattamiseen riittää kuitenkin normaalioloissa kolmas- osa haetusta vesimäärästä. Koska veden otosta ei laitoksen kohdalla Myl- lyjoessa aiheudu sanottavaa haittaa kalan kululle tai muulle käytölle, voi- daan poikkeuksellisten sääolojen varalta sallia normaalitarvetta suurempi vesimäärä, ei kuitenkaan enempää kuin puolet vesistön virtaamasta.

Asiakirjoista ja paikalla katselmuksen yhteydessä tehdyistä havainnoista on selvinnyt, ettei vesistön ja Myllyjoen laitoksen ylemmälle yksikölle tule- van vesimäärän mittaus ole riittävän luotettavasti järjestetty. Suunnitelma vesimäärän mittaukseen tehtävistä parannuksista on esitettävä ympäristö- lupavirastolle lupamääräyksestä 4 ilmenevästi.

Luotettavan virtaamatiedon saamiseksi vesistöstä mittaus voidaan sitoa esimerkiksi yläpuolella olevan järven vedenkorkeuteen. Myös ylemmän lai- tosyksikön käyttämään vesimäärän mittaus tulee järjestää luotettavammin esimerkiksi siten, että kaikki vesi johdetaan saman uoman tai putken kaut- ta laitoksen mittapadolle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Kalojen ruokintamäärää ja päästörajoja sekä lietteen poistoa koskeva määräys ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kasvatukseen käytettävän rehun enimmäismäärä on aikaisempaa pienempi, joten vesis- tön tilan arvioidaan vähitellen paranevan. Vesimäärän rajoittamista koske- va määräys on tarpeen muun muassa lietteen karkaamisen estämiseksi.

Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Käytäntönä ollutta muovijät- teen polttoa laitoksella ei voida pitää ympäristön kannalta parhaan käytän- nön mukaisena.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa.

Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttötarkkailun, sekä jätevesien päästö- ja vaikutustarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pi- to, puhdistuslaitteiden toiminnan ja virtaaman tarkkailu sekä yleensä toi- minnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Ympäristölupavirasto määrää tarkkailusta luvassa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Tarkkailu määrätään tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 10.2.2003 antaman päätöksen Dnro 1100Y0023-133 mukaisesti siten täydennettynä, että kerran elokuussa otetaan kokooma- näyte ylemmältä laitosyksiköltä lähtevästä vedestä ja kertanäyte alemmalle laitosyksikölle tulevasta vedestä. Täydennys on tarpeen tarkemman tiedon saamiseksi päästöistä.

Vesistötarkkailu määrätään tehtäväksi tämän päätöksen liitteestä 2 ilme- nevin muutoksin. Oleellisin muutos on tarkkailun ajankohdan täsmentämi- nen voimakkaimman kesäkerrostuneisuuden aikaan. Hakemuksen liittees- sä 8 "Vesistökuvaus sekä kaavoitus, suojelu- ja pohjavesialueet" olevan taulukon 1 mukaan vesistön rehevöityminen on selvimmin nähtävissä elo- kuun määritystuloksista; heinäkuun alun tuloksissa vaikutus ei ole yhtä sel- vä. Hakemuksen vesistökuvauksessa on viitattu vesien käyttökelpoisuus- luokitukseen, jonka mukaan vesistön tila on keskimäärin hyvä. Vesistön käyttökelpoisuusluokitus ei kuitenkaan ota huomioon huonoimpia tilanteita, jotka tosiasiassa eniten haittaavat vesistön virkistyskäyttöä.

Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuk- sia.

Kalatalousmaksu

Myllyjoen kalankasvatuslaitokselta johdettavien jätevesien mukana kulkeu- tuu vesistöön ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista ainetta. Kuormituksesta aiheutuu kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa. Kalankasvatuksen kalataloudelliset vaikutukset edellyttävät näin ollen toimia vesistön kalata- loudellisen tilan parantamiseksi.

Vesilain 2 luvun 22 §:n 1 momentin säännöksen mukaan kalataloudelle ai- heutuva vahinko on ensisijaisesti ehkäistävä toimenpitein, esimerkiksi kalo- jen istutuksilla tai muilla toimenpiteillä. 3 momentin nojalla kalatalousvel- voitteen asemesta voidaan määrätä kalatalousmaksu kalatalousviranomai- sen käytettäväksi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttami- seksi sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu.

Kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi on voimassa olevassa luvassa ka- lanistutusvelvoite. Hakija on esittänyt istutusvelvoitteen muuttamista 350 euron suuruiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksu, joka Suorajärven osakas- kunnan esimiehen mukaan olisi parempi kuin istutusvelvoite. Sitä voitaisiin kohdentaa taimenen istutuksen ohella myös muihin kalaston hoitotoimiin.

Myös Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut hakemuksen mu- kaista 350 euron suuruista vuotuista maksua.

Tässä tapauksessa ympäristölupavirasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi määrätä 250 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi vesialueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemi- seksi. Ympäristölupavirasto ei määrää yksityiskohtaisesti maksun käyttöta-

paa. Maksu voidaan käyttää kalanistutuksiin tai niiden lisäksi tai sijaan esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalastusta haittaavan vesikasvillisuuden poistoon.

Ympäristölupavirasto katsoo oikean suuruiseksi maksuksi 250 euroa, kos- ka lupa myönnetään haettua pienemmälle rehumäärälle.

Selvitysvelvoite

Tässä päätöksessä ei määrätä kalataloustarkkailua. Sen sijaan on tehtävä selvitys jätevesien vaikutuksesta kalastoon ja kalastukseen sekä esitys va- hinkojen ehkäisemiseksi.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Lietetaskujen puhdistamista ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa kos- kevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Kalatalousmaksun määrän osalta viitataan lupamääräykseen 15 peruste- luineen. Kalatalousselvitystä koskeva vaatimus otetaan huomioon lupa- määräyksessä 16.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto

Kalanperkaamon jätevesien ja jätteiden käsittelyn tehostamista koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

4. AA

Luvan myöntämistä vastustava vaatimus hylätään viitaten edellä ratkai- suosassa ja perusteluissa luvan myöntämisen edellytyksistä lausuttuun.

Haittojen vähentämistä ja tarpeellisia määräyksiä koskeva vaatimus ote- taan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupa myönnetään haettua pienemmän rehu- ja vesimäärän käyttöön perustuvaan toimintaan.

Kalatalousmaksun määrää koskeva vaatimus hylätään viitaten edellä sitä koskevan ratkaisun perusteluihin.

5. BB

Luvan myöntämistä vastustava vaatimus hylätään viitaten edellä ratkai- suosassa ja perusteluissa luvan myöntämisen edellytyksistä lausuttuun.

Lupa myönnetään haettua pienemmän rehu- ja vesimäärän käyttöön pe- rustuvaan toimintaan.