LUPAPÄÄTÖS
Nro 78/06/2
Dnro Psy-2006-y-82
Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2006
ASIA
Lietejoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, HyrynsalmiLUVAN HAKIJA
Lietejoen Lohi OyLietekyläntie 18
89400 HYRYNSALMI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Muut päästöt ... 7
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8
Vesistön tila ja käyttö ... 8
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 8
Kalatalous ... 9
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11
Vaikutus pintavesiin ... 11
Vaikutus kalatalouteen... 12
Muut ympäristövaikutukset ... 12
Hankkeen hyödyt ja vahingot... 12
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12
Käyttötarkkailu ... 13
Päästötarkkailu ... 13
Vaikutustarkkailu... 13
Tulosten toimittaminen ja raportointi... 14
Tarkkailuohjelmien muuttaminen ... 14
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 14
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 14
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 14
Muistutukset ja vaatimukset... 14
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 16
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 17
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 17
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 17
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 17
Vesitalousluvan määräykset ... 17
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 18
Päästöt pintavesiin... 18
Päästöt ilmaan ... 18
Melu ... 18
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 18
Varastointi... 19
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 19
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 19
Toiminnan lopettaminen... 19
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 19
RATKAISUN PERUSTELUT... 19
Lupaharkinnan perusteet ... 19
Luvan myöntämisen edellytykset ... 20
Vesitalouslupa ... 20
Ympäristölupa... 20
Lupamääräysten perustelut ... 20
Vesitalousluvan määräykset ... 20
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 21
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 21
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 21
Toiminnan lopettaminen ... 21
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 21
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 22
Päätöksen voimassaolo ... 22
Lupamääräysten tarkistaminen ... 22
Korvattava päätös ... 22
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 22
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 22
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 23
KÄSITTELYMAKSU... 23U Ratkaisu ... 23
Perustelut... 23
Oikeusohje ... 23
MUUTOKSENHAKU ... 24
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Lietejoen Lohi Oy on ympäristölupavirastoon 9.6.2006 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkami- seen Lietejoen kalankasvatuslaitoksella siten, että
– laitokselle johdetaan Lietejoesta vettä enintään 150 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 Lietejoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta,
– hautomoon johdetaan pohjavettä halkaisijaltaan 75 mm:n putkella haki- jan omistamalla maalla olevasta lähteestä Lietejoen alitse enintään 10 l/s,
– käytettävä kuivarehumäärä on enintään 16 000 kg vuodessa, – kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 15 000 kg vuodessa ja – fosforikuormitus vuodessa on tuotantotietojen perusteella laskettuna
enintään 95 kg.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen kunnan Oravivaaran kylässä Lietejoen oikealla rannalla hakijan omistamalla kiinteistöllä. Laitospaikalta on matkaa Emäjokeen noin 4 km.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.
Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheut- taa vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.
Vesilain 9 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan muun kuin tilapäisen pohjave- denottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 m3 vuorokau- dessa käsittävän vesimäärän ottamiseen, on haettava lupa.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.6.1998 antaman päätöksen nro 24/98/2 mukaan luvan haltijan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava ve- sioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli päätök- sessä tarkoitettua kasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun vuoden jälkeen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista sekä pohjaveden ottamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.6.1998 antaman päätöksen nro 24/98/2 nojalla.
Kalankasvatuslaitoksen alueella on voimassa 19.6.1995 hyväksytty Hyryn- salmen keskustaajaman osayleiskaava, jossa alue on merkitty kalankasva- tuslaitoksen alueeksi (EKa). Kalankasvatuslaitoksen ympäristö on osoitettu merkinnällä VL eli lähivirkistysalue.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitos sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Toivola RN:o 5:44. Laitok- sella kasvatetaan kirjolohen poikasia ja emokaloja. Noin kolmannes tuo- tannosta on poikasia. Poikasista osa myydään ja osa jatkokasvatetaan ha- kijan muilla laitoksilla. Laitoksella säilytetään talvella emokaloja noin 3 000–5 000 kg sekä 1-vuotiaita poikasia enintään 3 000 kg.
Vesilain mukainen toiminta
Vesioikeuden päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Liete- joesta enintään 100 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 kulloisestakin ko- konaisvirtaamasta laitoksen kohdalla sekä hautomoon pohjavettä hakijan maalla olevasta lähteestä Lietejoen alitse rakennetulla 75 mm:n putkella enintään 10 l/s. Vesi johdetaan Lietejoesta avokanavalla sihti- ja patora- kenteiden kautta. Pohjavettä hapetetaan ja yli puolet käytettävästä vedestä suodatetaan, hapetetaan ja kierrätetään.
Kalat kasvatetaan poikashallissa olevissa altaissa ja emokalat lietekouruilla varustetuissa maa-altaissa. Hallissa on altaita yhteensä 21 kpl, niiden ve- sisyvyys on 0,4 m ja 1 m, pinta-ala yhteensä 112 m2 ja tilavuus 80 m3. Kas- vatukseen käytettäviä maa-altaita on yhteensä 5 kpl ja yksi laskeutusallas.
Altaiden pinta-ala on yhteensä noin 300 m2 ja kasvatusaltaiden tilavuus noin 1 500 m3 sekä laskeutusaltaan noin 300 m3.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Vesioikeuden päätöksen nro 24/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 13 000 kg vuodessa kuivarehua, jonka fosfori- pitoisuus teuraskalan kasvatuksessa on enintään 0,9 % ja pienpoikasten kasvatuksessa mahdollisimman pieni. Rehukerroin saa olla enintään 1,3.
Fosforikuormitus saa olla enintään 70 kg vuodessa ja enintään 0,45 kg/vrk kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedet on johdettava Lietejokeen laskeutusaltaan kautta. Liete on poistettava kasvatusaltaista
kasvatuskaudella vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa.
Rehuista on poistettava pöly ennen ruokintaa ja kaloja ei saa yliruokkia.
Kalat ruokitaan automaateilla poikashallissa ja pääosin myös maa-altailla.
Laitoksella on käytetty rehua vuosina 1998–2005 10 000–14 575 kg vuo- dessa, keskimäärin 12 570 kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisä- kasvuna ilmaistuna 9 000–15 000 kg vuodessa, keskimäärin 11 560 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,12 vuodessa, vaihtelu 0,90–
1,44 vuodessa. Rehusta noin 80 % käytetään kesä–syyskuussa.
Kuormitusta on tarkkailtu yhden kerran kesässä. Tulevasta vedestä on otettu kertanäyte ja lähtevästä vuorokauden kokoomanäyte. Rehun fosfo- ripitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %.
Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1998–2005 ollut 0,09–0,29 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk ja laskennallinen fosfori- kuormitus vastaavasti 0,22–0,53 kg/vrk, keskimäärin 0,36 kg/vrk. Lasken- nallinen fosforikuormitus on ollut vuosina 1998–2005 48–90 kg/v, keski- määrin 68 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosi- na 1998–2005 ollut 1,9–4,9 kg/vrk, keskimäärin 3,1 kg/vrk ja 390–813 kg/v, keskimäärin 524 kg/v.
Laskennallinen fosforikuormitus on ylittänyt lupamääräyksen vuosina 1999 ja 2000 sekä vuosikuormitus myös vuonna 2005. Todellisuudessa kuormi- tus on ollut arvioitua pienempi, sillä arviossa ei ole otettu huomioon lietteen poistoa eikä veden kierrätystä hallissa. Mitattu kuormitus on ollut lähes puolet pienempi kuin tuotantotietojen perusteella laskettu kuormitus.
Ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohden on ollut vuosina 1998–2005 keskimäärin 6,2 g fosforia ja 48 g typpeä. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot ovat 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden.
Lietejoen laitoksella tavoitteisiin on viime vuosina päästy vuoden 2005 typpikuormitusta lukuun ottamatta.
Poikashallin altaiden pohjasta lietepitoiset vedet imetään kaksi kertaa päi- vässä ja johdetaan laitosalueella olevaan lietealtaaseen, josta vesi imeytyy maaperään. Muilta osin poistovesi johdetaan kahden maa-altaan ja laskeu- tusaltaan kautta Lietejokeen. Maa-altaissa on lietekourut ja maa-altaiden vesi johdetaan laskeutusaltaan kautta vesistöön. Maa-altaiden lietekourut tarkistetaan viikoittain ja liete poistetaan, mikäli sitä kouruissa on. Liete pumpataan lietealtaaseen. Lieteallas tyhjennetään syksyllä. Poistettu liete käytetään maanparannusaineena.
Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, noin 500 kg vuodes- sa, kerätään päivittäin ja haudataan maahan laitosalueelle. Isot ja pienet rehusäkit (noin 140/v) toimitetaan asianmukaiseen jätekeräykseen. Laitok- sella muodostuu pieni määrä moottoriöljyä. Se säilytetään tiiviissä astiassa ja toimitetaan asianmukaiseen keräyspisteeseen. Rehut tuodaan laitoksel- le säkeissä ja varastoidaan varastorakennuksessa ja poikasrehut poi- kashallissa.
Suolaa käytetään 0–200 kg ja formaliinia noin 200 l vuodessa.
Kaloja kuljetetaan kuorma-autolla noin 10 kertaa vuodessa ja rehuja tuo- daan 3–4 kertaa vuodessa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Laitoksen hautomossa yli puolet käytettävästä vedestä suodatetaan, hape- tetaan ja kierrätetään. Maa-altaat on varustettu lietekouruin. Laitoksen va-
rustelun voidaan katsoa olevan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tek- niikkaa. Laitoksen huolellinen hoito, ruokinnan optimointi mahdollisimman alhaisen rehukertoimen saavuttamiseksi, mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän kuivarehun käyttö, veden osittainen kierrätys poikashallissa se- kä lietevesien poisto poikasaltaista ja maa-altaiden lietekouruista on par- haan käytännön soveltamista.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuen- neena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete ha- joaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön.
Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laa- dusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös ve- sistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä.
Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1998–2005 ollut 0,09–0,29 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk ja laskennallinen fosfori- kuormitus vastaavasti 0,22–0,53 kg/vrk, keskimäärin 0,36 kg/vrk. Lasken- nallinen fosforikuormitus on ollut vuosina 1998–2005 48–90 kg/v, keski- määrin 68 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosi- na 1998–2005 ollut 1,9–4,9 kg/vrk, keskimäärin 3,1 kg/vrk ja 390–813 kg/v, keskimäärin 524 kg/v.
Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu vesistöön meneväksi fosfo- rikuormitukseksi tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 95 kg vuodessa. Todellisuudessa kuormitus on jonkin verran pienempi hallissa tapahtuvasta veden kierrätyksestä ja lietevesien poistamisesta johtuen.
Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin, 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohden, laitoksella pääs- täneen myös jatkossa.
Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolelli- sella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja ja lietteenpoistolla.
Muut päästöt
Toiminta ei aiheuta hajua ympäristöön. Maa-altailla olevista ruokinta- automaateista lähtee ääni. Kaloja ei ruokita yöllä. Toiminta ei aiheuta hai- tallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Lietejoen Lohi Oy kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen reittiin kuulu- van Lietejoen valuma-alueen alaosalla (59.451). Lietejoki laskee Emäjo- keen Hyrynsalmen taajamasta alavirtaan. Lietejoen valuma-alueen pinta- ala on 208 km2 ja järvisyys 0,6 %.
Lietejoen valuma-alueella sijaitsee Hyrynsalmen taajaman käytöstä poistu- nut kaatopaikka ja myös tätä kaatopaikkaa ennen käytössä ollut kaato- paikka. Muita pistekuormittajia Lietejoen varressa ei ole. Välittömästi lai- toksen alavirran puolella Lietejokeen rajoittuu ampumarata. Emäjoen var- ressa Lietejoen liittymästä alavirtaan sijaitsee Hyrynsalmen taajaman jäte- vedenpuhdistamo ja Kainuun Lohi Oy:n Emäjoen kalankasvatuslaitos.
Hyrynsalmen reitti on rakennettu voimatalouden käyttöön ja järviä sään- nöstellään. Reitin pintavedet ovat luonnostaan lievästi humuspitoisia, mikä johtuu soilta vesiin valuvista humusaineista. Vuosien 2000–2003 veden laatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoen ja Emäjoen vedet kuuluvat luokkaan hyvä.
Lietejoen virtaama on arvioitu Hyrynsalmen reitillä sijaitsevan Uvan alueen (F=249 km2, L=3,9 %) vuosien 1991–2000 virtaamien perusteella valuma- alueiden suhteella. Lietejoen keskivirtaamaksi on saatu 3,3 m3/s, keskiyli- virtaamaksi 28 m3/s ja keskialivirtaamaksi 0,85 m3/s. Kesä-syyskuun keski- virtaama on 2,7 m3/s.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita. Liete- joen vettä ei käytetä talousvetenä. Alueella ei ole myöskään yleisiä uima- rantoja.
Kalankasvatuslaitos sijaitsee I-luokan pohjavesialueeksi luokitellulla Multi- mäen pohjavesialueella. Tällä pohjavesialueella on sijannut aikoinaan myös kunnan kaatopaikka (Ruijanmeri). Pohjavesialueella on vedenotta- mo, mutta se ei ole kunnan vesilaitokselta saadun ilmoituksen mukaan ol- lut vuosiin käytössä mm. kohonneiden humusarvojen vuoksi. Kunnan ve- denottamo sijaitsee viereisellä Mäntykankaan pohjavesialueella.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Lietejoen rannassa laitokselta alavirtaan ei ole vakituista asutusta eikä ke- sämökkejä. Lähin asuttu rakennus on yli kilometrin päässä laitokselta lou- naaseen.
Vesistön tila ja käyttö
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Lietejoen Lohi Oy:n kuormituksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu 5.10.1981 laaditun Kainuun vesipiirin vesitoimiston hyväksymän ohjelman mukaan. Vesinäytteet on otettu kerran vuodessa heinäkuussa laitokselle tulevasta vedestä ja Lietejoesta noin 2 km laitoksen alavirtaan. Havainto- paikkojen väliin laskee pieniä metsäojia. Vedenlaadun nykytilaa on tarkas- teltu vuosien 2000–2005 tulosten perusteella ja vedenlaadun kehitystä vii- meisen kymmenen vuoden ajanjaksolla.
Suhteellisen pienestä valuma-alueesta (208 km2) ja vähäisestä järvisyy- destä johtuen vedenlaatu vaihtelee melko paljon valuntatilanteesta riippu- en. Vesi on väriarvojen perusteella melko humuspitoista. Happitilanne joessa on ollut heinäkuussa hyvä ja vesi on useimmiten lievästi emäksistä.
Fosforipitoisuus on ollut vuosina 2000–2005 laitoksen ylävirran puolella keskimäärin 12,3 µg/l ja alavirran puolella 15,5 µg/l. Typpipitoisuus on ollut keskimäärin lähes sama laitoksen ylä- ja alavirran puolella (202–205 µg/l),
mutta ammoniumtyppipitoisuus on ollut laitoksen alavirran puolella kor- keampi.
Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut laitoksen ylä- virran puolella keskimäärin 2,1 µg/l ja alavirran puolella 2,6 µg/l. Kesällä 2005 todettu poikkeuksellisen korkea a-klorofyllipitoisuus on mitä ilmei- simmin virheellinen eikä kuvaa vesistön todellista tilannetta, joten sitä ole otettu tarkastelussa huomioon. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet karuille ve- sille tyypillisiä samoin kuin typpipitoisuudet ja yleensä myös laitoksen ylä- virranpuoliset fosforipitoisuudet. Laitoksen alavirran puolella fosforipitoi- suudet ovat olleet karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisiä.
Laitoksen ylä- ja alavirran puolella on esiintynyt fekaalisia koliformisia bak- teereja yleensä pieniä määriä siten, että vesi on kuulunut yleisen käyttö- kelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan luokkaan erinomainen (<10 kpl/100 ml) tai hyvä (<50 kpl/100 ml), ja veden hygieeninen laatu on ollut uimavesinormien mukaan hyvä. Heinäkuussa 2000 bakteeritiheys oli alemmalla tarkkailupisteellä poikkeuksellisen korkea, mikä nostaa keskiar- voa.
Lietejoen kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksissa kehityssuunta on melko selvästi laskeva. Myös fosforipitoisuudet ovat hieman pienentyneet etenkin laitokselta alavirtaan. Klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa.
Lietejoen suulta 9.12.2004 otetussa näytteessä veden kokonaisfosforipitoi- suus oli 10 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 280 µg/l.
Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut var- sin hyvä, ja se on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden ai- kana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan hyvä. Hakijan kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosforipitoisuuden kasvuna.
Kalatalous
Emäjoki järvineen Hyrynsalmelta alavirtaan kuuluu Hyrynsalmi-Ristijärven kalastusalueeseen. Kalastusoikeuden haltija Lietejoella laitoksen kohdalta alavirtaan rautatiesillalle asti on Oravivaaran osakaskunta ja Metsähallitus.
Rautatiesillalta alavirtaan oleva Lietejoki ja Emäjoki noin 2 km Lietejoen yh- tymäkohdasta alavirtaan on Salmen osakaskunnan vesialuetta. Alempi Emäjoki ja Seitenjärvi ovat Oravivaaran osakaskunnan vesialuetta. Seiten- järven eteläosassa on pieni vesialue Ristijärven osakaskunnalla. Emäjoella ja Seitenjärvellä vesialueita omistaa myös vesistön säännöstelijä Fortum Power and Heat Oy.
Tiedot Lietejoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Salmen osakaskun- nan esimiehen haastattelusta kesäkuussa 2006. Emäjokea ja Seitenjärveä koskevat tiedot perustuvat kalataloustarkkailuun liittyvään kalastustieduste- luun, joka koskee vuotta 2002.
Salmen osakaskunnan edustajan mukaan kalastus Lietejoella on kesäai- kaan keskittyvää vapakalastusta. Joki soveltuu paikoin erinomaisesti kos- kikalastukseen. Saaliiksi saadaan tavallisten kevätkutuisten lajien (ainakin hauki ja ahven) lisäksi harjusta ja purotaimenta, jotka lisääntyvät Lietejoes- sa luontaisesti. Kalat ovat yleensä melko pieniä. Joen alaosalla kalaste- taan jonkin verran myös katiskoilla. Joessa ei ole rapua, vaikka sitä on vä- hän istutettukin joen suun lähelle. Kaloissa ei ole makuvirheitä eikä muita- kaan mainittavia kalastushaittoja ole koettu. Lietejoella käyvien kalastajien
lukumääristä ja saaliista ei ole tietoa. Jokeen istutetaan pyyntikokoista kir- jolohta.
Vuotta 2002 koskeva kalastustiedustelu kattoi Lietejoen liittymästä alavir- taan Emäjoen ja Seitenjärven lähialueen (noin 2 km:n etäisyydelle) vakitui- sesti asutut taloudet, jotka haastateltiin henkilökohtaisesti.
Selvitysalueella oli 14 vakituisesti asuttua taloutta. Talouksista kalasti 10, puolet kalasti Emäjoella ja puolet Seitenjärvellä. Seitenjärven kalastukseen sisältyy hiukan kalastusta myös Pölhönjärvellä.
Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta. Verkkoja oli käytössä 18 ja katiskoja 20. Verkot olivat pääasiassa silmäharvuudel- taan 35–65 mm. Vetouistelua harjoitti 8 taloutta yhteensä 24 vavalla. Ver- koilla kalastettiin touko-lokakuussa keskimäärin 30 päivää. Katiskoilla ka- lastettiin touko-lokakuussa keskimäärin 81 päivää. Vetouistelua harjoitettiin keskimäärin 19 kertaa kesän aikana.
Haastateltujen kokonaissaalis Emäjoelta ja Seitenjärveltä oli vuonna 2002 noin 750 kg, josta haukea oli puolet, ahventa vajaa kolmannes ja särkeä reilu kymmenesosa (taulukko). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, kirjoloh- ta, kuhaa ja madetta sekä satunnaisesti taimenta ja säynettä. Saaliista pääosa eli 73 % saatiin Seitenjärvestä. Siinä on mukana saalista hiukan myös Pölhönjärvestä. Talouskohtainen saalis oli Emäjoella 40 kg, Seiten- järvellä 109 kg ja kaikilla keskimäärin 75 kg. Vuotta 2002 pidettiin yleensä keskimääräisen hyvänä saalisvuotena.
Taulukko. Kokonaissaalis (kg) Emäjoella ja Seitenjärvellä vuonna 2002.
Alue Taimen Siika Kirjolohi Hauki Ahven Kuha Made Säyne Särki Yhteensä
Emäjoki - 2 10 103 71 1 - - 15 202
Seitenjärvi 2 20 2 274 153 11 10 1 70 543
Yhteensä 2 22 12 377 224 12 10 1 85 745
Vuonna 1994 samalla alueella tehdyn vastaavanlaisen tiedustelun mukaan kalastavia talouksia oli 14, joiden kokonaissaalis oli 840 kg eli 60 kg talout- ta kohden. Saalis oli silloinkin pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Ta- louskohtainen saalis oli vuonna 2002 parempi kuin vuonna 1994. Tähän on voinut vaikuttaa se, että vuonna 1994 tiedustelussa oli mukana myös ke- sämökkiläisiä, joiden kalastus on usein vähäisempää kuin paikallisilla asukkailla.
Kalojen makuvirheitä kommentoi 10 kalastajaa vuonna 2002. Kahdeksan ilmoitti, että makuvirheitä ei esiinny ja kahden mukaan kalojen käyttökel- poisuutta heikentäviä makuvirheitä esiintyy Emäjoella satunnaisesti. Pyy- dysten limoittumisen ilmoitti vaikeuttavan kalastusta seitsemän kalastajaa ja kahden mielestä likaantuminen ei haittaa pyyntiä. Muina kalastusta hait- taavina tekijöinä mainittiin vesistön säännöstely (vedenkorkeuden vaihtelu, veden ajoittainen vähäisyys varsinkin keväällä, rantaviivan muuttuminen, pohjan kannot ja risut, turvelauttojen nousu kesällä varsinkin Pölhönjärvel- lä) ja venevalkaman puuttuminen Emäjoelta.
Seitenjärven-Emäjoen-Hyrynjärven kalastoon kuuluvat kalastustiedustelu- jen mukaan ainakin muikku, siika, taimen, järvilohi, kirjolohi, harjus, hauki, ahven, kuha, made ja särki. Emäjokeen on istutettu rapua, joka hävisi alueelta jo kymmeniä vuosia sitten. Emäjokeen on istutettu kirjolohta, järvi- ja purotaimenta sekä harjusta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppu- kesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voi- makkaimmillaan. Virtaavassa vesistössä ravinteisuuden kasvu lisää ensisi- jaisesti kiinteällä alustalla kasvavaa päällyslevästöä purkualueen läheisyy- dessä. Myös rantojen limoittuminen ja vesikasvillisuus voivat lisääntyä.
Rehevyyden kasvu yleensä lisää seisovien kalanpyydysten limoittumista.
Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesis- tön muuta käyttöä.
Lietejoessa laitoksen alavirran puolella fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 3 µg/l korkeampi kuin laitokselle tulevassa vedessä. Typpipitoisuus on ollut samaa tasoa ja kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ol- lut vain hieman korkeampi laitoksen alavirran puolella laitokselle tulevaan veteen verrattuna. Lietejoen happitilanteeseen laitoksen kuormituksella ei ole ollut vaikutusta. Heinäkuun tarkkailutulosten mukaan veden ravintei- suutta ja rehevyyttä kuvaavat suureet ovat pienentyneet tai kehityssuuntaa ei ole ollut havaittavissa viimeisten 10 vuoden aikana.
Laimentumissuhteen perusteella laskettuna laitoksen viime vuosien keski- määräinen tuotantotietoihin perustuva fosforikuormitus lisää Lietejoen fos- foripitoisuutta noin 1–2 µg/l ja typpipitoisuutta noin 11–13 µg/l. Keskialivir- taamatilanteissa pitoisuuksien kasvu on suurempi, mutta virtaamat ovat yleensä lyhytkestoisia ja esiintyvät yleisimmin kevättalvella, jolloin laitoksel- ta ei tule kuormitusta. Nyt haetun suuruisella tuotannolla fosforipitoisuuden arvioitu keskimääräinen kasvu on nykyistä tasoa, noin 2 µg/l, kuten jäljem- pänä olevasta taulukosta ilmenee.
Tuotantotietojen perusteella arvioiduissa kuormituksissa ei ole otettu huo- mioon lietteen poistoa eikä veden kierrätystä poikashallissa. Laitoksen mit- taustuloksiin perustuva kuormitus on ollut lähes puolet pienempi kuin ar- vioitu kuormitus. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevas- ta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa, soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.
Tarkkailutulosten ja arvioiden perusteella hakijan aiheuttama kuormitus ei ole heikentänyt merkittävästi Lietejoen veden laatua eikä käyttökelpoisuut- ta.
Arvio hakijan kuormituksen aiheuttamasta ravinnepitoisuuksien kasvusta Lietejoen suulla vuosina 1998–2005 keskimääräisten tuotantotietojen pe- rusteella arvioidulla kuormituksella sekä haetun rehumäärän mukaisella arvioidulla fosforikuormituksella kolmessa eri virtaamatilanteessa.
Virtaama m3/s MQ MQ (VI-IX) MNQ
3,3 2,7 0,85
Kuormitus (kg/d) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi 1998-2005
Kok.P 0,36 1,3 1,5 4,9
Kok.N 3,1 11 13 42
Arvio
Kok.P 0,50 1,8 2,1 6,8
Vaikutus kalatalouteen
Vesistövaikutusarvion mukaan hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on havaittavissa melko lievänä ravinnepitoisuuksien ja rehevyyden kasvu- na Lietejoessa. Selvimmin vaikutukset näkyvät kesän alivirtaamakausina päällyslevästön kasvun voimistumisena etenkin laitoksen läheisyydessä.
Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei ole sanottavaa vaikutusta.
Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöi- neen ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kevätkutuiset kalalajit ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä ja niiden kantoihin kuormi- tuksella ei ole vaikutusta. Rehevöitymisen haitalliset vaikutukset voivat yleensä ilmetä lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Jä- tevesien rehevöittävä vaikutus on virtaavan joen olot huomioon ottaen kui- tenkin siksi pieni, että sillä ei arvioida olevan vaikutusta harjuksen ja puro- taimenen lisääntymiseen eikä mahdollisesti elpyvään rapukantaan. Emä- joella vesistön säännöstely on selvästi merkittävämpi kalakantoihin vaikut- tava tekijä kuin kalankasvatuslaitokselta tuleva kuormitus.
Kuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä, mistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat ovat lähinnä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten pyydysten limoittuminen. Lietejoella kalastushaittoja ei ole tiedossa.
Vesistön säännöstely ja pyydysten limoittuminen ovat kalastajien mukaan Emäjoella ja Seitenjärvellä kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Jätevesis- tä välillisesti aiheutuvat makuhaitat laitoksen alavirran puolen kaloissa ovat epätodennäköisiä.
Muut ympäristövaikutukset
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminta ei aiheuta hajua. Ruokinta-automaateista lähtevän äänen ei arvioida aiheuttavan merkitsevästi häiritsevää melua ympäris- töön. Lähin asuttu rakennus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä laitoksesta lounaaseen.
Toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia päästöjä maaperään.
Hankkeen hyödyt ja vahingot
Laitos työllistää kaksi henkilöä. Poikaset jatkokasvatetaan hakijan muilla laitoksilla ja osa myydään. Purkuvesistönä toimivan Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut varsin hyvä, ja se on pysy- nyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Vedenlaa- tuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan "hyvä". Hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on ol- lut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosforipitoisuuden kasvuna. Tark- kailutulosten ja arvioiden perusteella pienen tuotannon lisäyksen ei arvioi- da muuttavan merkittävästi vesistön vedenlaatua eikä käyttökelpoisuutta.
Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudes- saan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu korvattavaa vahinkoa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettu Kainuun vesipiirin vesitoimiston 13.10.1981 hyväksymän mittaus- ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Hake- muksen liitteenä on ehdotus tarkkailuohjelmaksi.
Käyttötarkkailu
Laitoksen hoitaja tekee käyttö- ja hoitotarkkailua pitämällä laitoksen toi- minnasta hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä päivittäin, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeai- neiden määristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ym. vastaavista tapah- tumista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteenpoistosta ja sijoituksesta.
Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävis- sä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus).
Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja esitetään vaadittaessa valvovalle viranomaiselle. Valvovalle viranomaiselle annetaan vaadittaessa hoitopäi- väkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskuk- selle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajan- kohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskuksel- le Vahti-rekisteriä varten.
Päästötarkkailu
Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, kerran heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näyt- teenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoo- manäyte koostuu vähintään kuudesta noin kahden tunnin välein päivän ai- kana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuoro- kauden kulussa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pa- kastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoi- tavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Näyt- teitä määritetään kokonaisfosfori.
Vaikutustarkkailu
Kalankasvatuksen merkittävin vesistövaikutus on ravinnekuormituksen ai- heuttama ravinteisuuden ja rehevyyden kasvu.
Laitoksen aiheuttaman kuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kerran vuodessa, 1.7.–15.8. välisenä aikana otettavin vesinäyttein. Näytteet ote- taan nykyisen ohjelman mukaisilta havaintopaikoilta laitokselle tulevasta vedestä ja Lietejoesta.
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk laitokselle tuleva Lie Tu 7175840 3567900
Helalampi2 Lie 2 7175850 3569530
Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä. Näytteistä teh- dään seuraavat määritykset:
Näkösyvyys ja lämpötila (maastossa), happi, pH, väri, kok.P, PO4-P, kok.N, NO2+NO3-N, NH4-N, fekaaliset koliformiset bakteerit ja a-klorofylli.
Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita.
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti tai viranomaisten hyväksymin menetelmin.
Tulosten toimittaminen ja raportointi
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kai- nuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.
Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa.
Tarkkailuohjelmien muuttaminen
Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut var- sin hyvä, ja vedenlaatu on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin ka- ruille vesille tyypillisiä. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuus- luokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan hyvä. Hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosfo- ripitoisuuden kasvuna. Tarkkailutulosten ja arvioiden mukaan pienen tuo- tannon lisäyksen ei arvioida muuttavan merkittävästi vesistön veden laatua eikä käyttökelpoisuutta. Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on hakemussuunnitelmassa arvioitu kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnassa 27.6.–
27.7.2006 sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Hyrynsalmen kunnalle ja sen ym- päristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hyrynsalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 20.6.2006 Kainuun Sanomissa.
Muistutukset ja vaatimukset
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen tiedon mukaan Lietejoessa esiintyy jokihelmisimpuk- kaa, joka on luonnonsuojelulain mukaan luokiteltu uhanalaiseksi ja erityi- sesti suojeltavaksi lajiksi. Lajia on tavattu Lietejoen alaosalta sukeltamalla
noin 300 metrin pituisella jokiosuudella. Ympäristökeskuksella ei ole tietoa siitä, kuinka laajalti lajia Lietejoessa esiintyy.
Hakemuksessa on esitetty varsin selkeä arvio laitoksen ylä- ja alavirran- puolisen vesistön nykytilasta sekä arvio laitoksen aiheuttaman kuormituk- sen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskus arvioi, ettei lai- toksen toiminta ja sen aiheuttama kuormitus heikennä merkittävästi laitok- sen alapuolisen Lietejoen vedenlaatua eikä virkistyskäyttöä. Ympäristö- keskus arvioi, ettei Lietejoen kalankasvatuslaitoksen nykymuotoinen toi- minta vaaranna alapuolella havaitun jokihelmisimpukan esiintymää.
Ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten ja näytteenottojen perus- teella laitoksen vedenkäyttö, kuormitus ja toiminta ovat olleet lupaehtojen mukaista. Laitokselle 6.7.2006 tehdyssä tarkastuksessa ilmeni, että laitok- sella oli käynnissä saneeraus. Kasvatustoiminta ja veden käyttö oli tästä johtuen keskeytyksissä.
Vuosien 1998–2005 tuotantotietojen perusteella arvioitu keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus (68 kg/v) vastaa asukasvastineluvuiksi muutettu- na noin 85 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen osalta kuormitus (524 kg/v) vastaa noin 102 asukkaan puhdistamattomia jäteve- siä. Laitoksen toimintaa laajennettaessa hakijan esittämällä tavalla koko- naisfosforikuormitus (95 kg/v) vastaisi noin 118 asukkaan puhdistamatto- mia jätevesiä.
Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalan- kasvatukseen siten, että lisäkasvu saa olla enintään noin 14 000 kg/v ja rehun käyttö enintään 13 500 kg/v. Tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforin kuormitus saa olla enintään 85 kg/v ja kasvatuskauden (1.6.–30.9.) kuormitus kuukausikeskiarvona enintään 0,50 kg/vrk. Laitok- sen vedenkäyttö voidaan hyväksyä hakemuksen mukaisena.
Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Liet- teenkäsittelyssä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon lisäksi sitä koske- va lainsäädäntö, mikäli lietettä luovutetaan laitoksen ulkopuoliseen käyt- töön.
Laitoksen tarkkailu, tulosten toimittaminen ja raportointi voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Laitoksen alavirranpuoleisen Lietejoen vesistö- tarkkailupisteen havaintopaikka on Lietejoki2. Se on hakemuksessa vir- heellisesti Helalampi2.
Laitoksen jätehuolto on hoidettava jätelain ja Hyrynsalmen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja määristä on pidettävä kirjaa. Kasvatuksessa syntyvät muovijätteet tulee toimittaa jätteenkeräykseen ellei niitä oteta hyö- tykäyttöön.
Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim.
kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Hy- rynsalmen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.
Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa. Lupamääräysten tarkistamis- ta koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle vuoden 2016 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että laitoksen kuormitus on ha- vaittavissa ravinnepitoisuuksien nousuna laitoksen alavirran puolella. Lie- tejoessa kalastetaan lähinnä vapavälinein, eikä kalastukselle aiheutuvaa haittaa ole juurikaan odotettavissa. Ravinnekuormitus aiheuttaa kuitenkin yhdessä Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamon ja Kainuun Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen kuormituksen kanssa haittaa kalastolle ja ka- lastukselle Emäjoessa, minkä vuoksi laitokselle on määrättävä kuormi- tusosuutensa mukainen toimenpidevelvoite.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan estettä luvan myön- tämiselle ei ole. Kuormituksen pieni kasvu ei ennalta arvioiden muuta oleellisesti tilannetta Lietejoessa, eikä kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta ole tarpeen määrätä. Kuormituksen vesistövaikutuksia on kuitenkin tark- kailtava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan on is- tutettava Emäjokeen vuosittain 20 kg yli 600 gramman painoisia kirjolohia.
Velvoitteen toteuttamistapaa on voitava muuttaa työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.
3. Kainuun maakunta-kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto
Ottaen huomioon laitoksen toiminta, toiminnasta saatu selvitys ja lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainti, mm. asutus, vedenottamot ja yleiset uima- rannat, ympäristönterveydenhuolto on katsonut, että terveydensuojelullisia esteitä hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ei ole, mikäli hanke to- teutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 29.8.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muis- tutuksista ja vaatimuksista.
Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että lupa tu- lee myöntää hakemuksen mukaisena. Rehumäärän ylärajaa ei tulisi mää- rätä lainkaan, vaan fosforikuormitusraja on riittävä. Tällainen lupamääräys on mm. Kuhmon Eko-Kala Oy:n Ontojärven laitoksen 2.10.2001 annetussa ympäristölupaviraston päätöksessä. Rehut kehittyvät ja voi olla, että tule- vaisuudessa fosforikuormitusraja mahdollistaa runsaamman rehun käytön.
Hakemuksen mukaisella tuotannon kasvulla ei ole sanottavaa vaikutusta vesistössä vedenlaatuun ja vedenkäyttöön tai kalastoon ja kalastukseen.
Ympäristökeskuksen lausunnossa sallittua fosforikuormitusta on nostettu nykyisestä noin 21 %, mutta rehumäärää vain alle 4 %. Tämä ei ole loogis- ta. Loogisempi rehumäärä olisi noin 15 700–15 800 kg vuodessa.
Hakemuksessa ei ole esitetty vuorokausikuormitusrajaa. Sitä ei tulisi mää- rätä. Jos sellainen asetetaan, tulee se määrätä laskettavaksi kasvatuskau- den keskiarvona. Kuukausikeskiarvoraja asettaisi kohtuuttomia paineita tarkkailun lisäämiselle näin pienellä laitoksella. Tuotantotietojen perusteella ei kuormitusta voi laskea tarkasti kuukasikeskiarvona.
Lupamääräysten tarkistamisajankohtaan ei hakijalla ole ollut huomautetta- vaa.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan toiminnasta ei ole odotettavissa juurikaan haittaa Lietejoen kalastukselle. Lausunnon mukaan laitoksen ravinnekuormitus yhdessä alueen muiden pistekuormittajien kanssa aiheuttaa haittaa kalastolle ja kalastukselle Emäjoessa. Lietejoen laitoksen kuormituksella ei ole käytännössä havaittavaa tai mitattavaa vai-
kutusta lähes 4 km alavirtaan sijaitsevaan Emäjokeen sen suuren virtaa- man takia. Istutusvelvoite Emäjokeen ei ole siten perusteltu. Mikäli istutus- velvoite määrätään, olisi se kohdistettava lähemmäksi toiminta-aluetta Lie- tejokeen.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Lietejoen Lohi Oy:lle luvan veden johtami- seen Lietejoesta ja pohjaveden johtamiseen lähteestä Lietejoen kalankas- vatuslaitokselle kalankasvatusta varten.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Lietejoen Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalan- kasvatukseen ja kalojen talvisäilytykseen Lietejoen kalankasvatuslaitoksel- la ja käytetyn veden johtamiseen Lietejokeen. Kasvatettava kalamäärä li- säkasvuna ilmaistuna on noin 15 000 kg vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Lietejoesta enintään 150 l/s, ei kuiten- kaan enempää kuin 1/3 Lietejoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta lai- toksen kohdalla sekä pohjavettä hautomoon halkaisijaltaan 75 mm:n put- kella Lietejoen alitse luvan saajan omistamalla maalla olevasta lähteestä enintään 10 l/s.
Pinta- ja pohjaveden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on olta- va selvillä käyttämänsä pohja- ja pintaveden määrästä ja Lietejoen virtaa- mista laitoksen kohdalla. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kai- nuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaa- ma ja Lietejoen virtaama on mitattava päivittäin kesäkuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa.
Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.
Vesi on johdettava laitokselle rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölu- pavirastoon 9.6.2006 toimitetun hakemussuunnitelman ja sen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen (MK 1:1 250) mukaiset.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 16 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 90 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly en- nen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Pienpoikasten kasvatuk- sessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pie- ni.
Poikashallin altaiden pohjalta lietepitoinen vesi on imettävä kaksi kertaa vuorokaudessa ja johdettava laitosalueella olevaan lietealtaaseen. Maa- altaiden lietekouruista liete on poistettava kasvatuskaudella vähintään ker- ran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa ja sijoitet- tava lietealtaaseen, josta vesi suotautuu maaperään. Lieteallas on tyhjen- nettävä syksyllä ja täyttymisen uhatessa muulloinkin. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Päästöt ilmaan
4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu
5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Hyrynsalmen kunnan ympäristösuojeluvi- ranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa hyöty- ja uu- siokäyttöön tai kaatopaikalle.
Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Hyrynsalmen kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Varastointi
7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien ra- kenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa sää- detyllä tavalla.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta taikka pohjaveteen tai muusta vesis- töön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa.
Näin ollen lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä ai- heutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen, ja lupa voi- daan vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella myöntää.
Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pohjaveden johtami- sesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavaa vahinkoa ja näin ollen toimenpi- teestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edun- menetystä huomattavasti suurempi, ja lupa voidaan vesilain 9 luvun 8 §:n 1 momentin perusteella myöntää.
Ympäristölupa
Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Liete- joen alaosalle. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun ja vesikasvillisuu- den lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla.
Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisään- tyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta se- kä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Lietejoen kalankasvatuslai- toksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaa- timuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Käytet- tävän rehun määrä on hakemuksen mukainen, mutta laskennallista fosfori- kuormitusta on pienennetty 5 kg vuodessa.
Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan "hyvä". Lietejoen alaosan vedenlaatu on heinä- kuun tarkkailutulosten mukaan ollut varsin hyvä ja vedenlaatu on pysynyt
vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Ympä-
ristölupavirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ai- heudu merkittävää muutosta vesistön veden laadussa eikä käyttökelpoi- suudessa eikä uhkaa raakun esiintymistä Lietejoessa. Mitattavissa olevat muutokset eivät ulotu Emäjokeen.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Lupamääräysten perustelut
Vesitalousluvan määräykset
Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä hakemuksen mukaisen määrän ja pohjavettä nykyisen määrän. Ve- denotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuu- dessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Ottaen huomioon laitoksen koko ei ole syytä määrätä fosforikuormitukselle kuin vuosikuormitusraja.
Vesistöön joutuva fosforikuormitus on laskettu hakemuksen liitteenä 7 ole- van selvityksen taulukossa 1 olevien vuosien 1998–2005 rehumäärien ja vesistöön joutuvien laskennallisen fosforikuormituksien keskiarvon sekä määrätyn luparajan suhteella. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 87 kg.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.
Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voi- maan.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkit- tävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Kainuun ympäristökeskus
Lausunnossa esitetty on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista il- menevästi huomioon.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Laitoksen vaikutukset eivät aiheuta haittaa Emäjoessa, joten sinne tehtä- välle kalanistutukselle ei ole perusteita. Muutoin lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2016 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölu- pavirastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölu- pavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys lietteenpoistosta, laitoksen vai- kutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympä- ristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muis- ta toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi ha- kemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vä- hentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuk- sessa säädetyt selvitykset.
Korvattava päätös
Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.6.1998 antama päätös nro 24/98/2.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 24/98/2.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti sekä 55 § 2 momentti
Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti ja 31 § 1 momentti sekä 9 luku 2 §, 8 § 1 momentti ja 15 § 1 momentti
Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätök- sen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Pinta- ja pohjaveden johtamista (vesi- määrä yli 500 m3/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätök- sen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 1 050 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Paavo Liimatta Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (esittelijä)
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122.
MK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 2.11.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 040 490 122; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
LIETEJOEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytettyjen kemikaa- lien, lääkeaineiden ja rokotteiden laatu ja määrä, kalataudit ja kalakuole- mat, käytetyn pinta- ja pohjaveden määrä, Lietejoen virtaama laitoksen kohdalla sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteen- poistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä, sijoitus). Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille.
Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja sel- vitykset.
Päästötarkkailu
Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, kerran heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näyt- teenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoo- manäyte koostuu vähintään kuudesta noin kahden tunnin välein päivän ai- kana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuoro- kauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pa- kastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoi- tavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Läh- tevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja tulevasta vedestä tehdään samat analyysit kuin vaikutustarkkailun havaintopaikalta Lietejoki2.
Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan jatkuvatoimisella mittarilla tai muulla Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailu tehdään hakemuksen liitteenä 12 olevan "Ehdotus tarkkai- luohjelmaksi" mukaisesti siten muutettuna, että taulukon 1 havaintopaikka Lie2 on Lietejoki2 eikä Helalampi2.
Raportointi
Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskau- den päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenve- to kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä var- ten.
Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuk- sellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ym- päristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuoje- lun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskuk-
seen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Kainuun ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Hyrynsalmen kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle suoraan veden- laaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikke- uksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Kainuun ympäristökes- kuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maalis- kuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle, Hyrynsalmi- Ristijärven kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
