Suoritemaksu 1 200 euroa
Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C
kirjaamo.ham@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI
Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950
15.7.2004
ASIA Päätös Matti Laaksosen ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäris- tölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. Kyseessä on ole- massa oleva toiminta.
LUVAN HAKIJA Matti Laaksonen
Vellinkimäentie 361
32100 YPÄJÄ
Mannisten kylä, tila Jokela RN:o 3:33
Y-tunnus: 1127454-1
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle yhdistelmäsikalalle. Sikalassa on eläinpaikkoja 1150 lihasialle ja 240 emakolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Hämeen ympäristökeskus
Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 3.3.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Toiminnalla on Ypäjän kunnan rakennuslautakunnan 11.12.1995 myöntä- mä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttö- rajoituksia.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus
Sikala sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijoen vesistöalu- een (35.9) Kuusjoen (35.926) valuma-alueella. Eläinsuojasta on matkaa itään Kuusjokeen noin 350 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella.
Lähin pohjavesialue (0498152 Kuusjoki I-luokka) sijaitsee noin 2,3 kilo- metriä lounaaseen.
Lähin mahdollinen häiriintyvä kohde, kesämökki, sijaitsee noin 200 metriä lounaaseen. Lähimpään vakituisesti asuttuun kiinteistöön on matkaa noin 600 metriä.
LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja
Tilan nykyisessä yhdistelmäsikalassa on eläinpaikkoja 1150 lihasialle ja 240 emakolle. Sikalan ruokintajärjestelmänä on liemiruokinta ja ruokinnan suunnittelussa käytetään rehuoptimointiohjelmaa.
Lannankäsittelymenetelmänä sikalassa on lietelanta ja kuivikelanta. Kuivi- kepohjamenetelmään kuuluvat joutilaat emakot sekä osa porsivista ema- koista (yhteensä 120 eläintä). Lietekuilut (n. 300 m3) toimivat padotusperi- aatteella ja imulannan poistolla. Eläinsuojan yhteydessä on viisi betoniele- menttirakenteista, alta päin täytettävää lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 3530 m3. Lietesäiliöistä on katettu 1480 m3. Tilalla on kaksi ka- tettua (300 m3 ja 140 m3) betonirakenteista kuivalantalaa ilman kuormaus- laattaa. Kuivikemateriaalina käytetään ohran- ja kauranolkea. Eläinsuojan yhteydessä olevasta kuivalantalasta kuivikkeeseen imeytymätön virtsa joh- detaan lietesäiliöön.
Lannan levitys
Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytet- tävissä omaa peltoa 249 hehtaaria. Kuusjoen (0498152) I-luokan pohja- vesialueella on lannan levityspeltoa noin 4 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut lannan levitysajankohdaksi 15.4.-15.10.
Öljysäiliöt
Tilalla on kolme betonilaatoilla olevaa farmaripolttoainesäiliötä.
Tilavuus (litraa) Käyttöönottovuosi Tarkastettu
5000 1982 17.10.1982
2000 1985 1985
7000 2002 18.3.2002
Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään tynny- reissä konesuojassa.
Muut aineet ja kemikaalit
Tilalla varastoidaan kerrallaan noin 50 litraa kemikaaleja, jotka on sijoitettu hakevaraston siilon alle lukittavaan tilaan.
Vesihuolto
Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta porakaivosta sekä kunnal- lisesta vesihuoltoverkosta. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) hakemuksen mukaan
Lietesäiliöistä osa on katettu ja liete ilmastetaan. Lannanlevityksessä käyte- tään letkulevittimiä (2 kpl). Kuivalannanlevitykseen on kelakärry.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojan ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään ilmasta- malla liete.
Päästöt maahan ja vesiin
Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä. Eläinsuojan wc-vedet johde- taan lietesäiliöön.
Melu ja liikenne
Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teurasauto ja rehuauto käyvät kerran viikossa. Tilalla käy kaksi työntekijää päivittäin.
Liete ajetaan metsätien kautta Kosken tilalle.
Jätteet
Toiminnassa syntyy vuodessa seuraavia jätteitä:
Jätelaji Määrä Toimituspaikka/käsittelytapa
kuolleet eläimet 4-5 kpl järjestetty keräys, Kaustinen
jäteöljyt 200 l Ekokem Oy
loisteputket+lääkkeet kunnan kierrätyspiste Tila kuuluu kunnan järjestetyn jätehuollon piiriin. Kuolleet eläimet varas- toidaan noin 3 m3:n kylmävarastossa odottamassa järjestettyä keräilyä (Ypäjän alue, Kantelus).
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäris- töön.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Sähkökatkokseen tilalla on varauduttu hankkimalla aggregaatti. Mahdolli- sessa lietesäiliön rikkoutumisessa tilalla on käytettävissä kaivinkone, jolla tukitaan läheinen laskuoja.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 31.3.2004. Tar- kastuskäyntiin liittyen on hakemusta täydennetty 29.6.2004 seuraavasti:
Lietesäiliöt tullaan kattamaan kevytkatteella. Vesinäytteenottopaikka mer- kittiin tarkastuskäynnin yhteydessä kartalle. Öljysäiliöitä uusitaan. Vanhat säiliöt poistetaan käytöstä mikäli paloviranomainen tarkastuksen yhteydes- sä niin toteaa. Sikalan yhteydessä olevan kuivalantalan eteen valetaan beto- nista kuormauslaatta. Toisessa lantalassa on tarvittava korkeus, jolloin voi- daan kuormata kaivinkoneella lantalan sisällä.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Ypäjän kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla 19.4.– 18.5.2004
sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehti - nimisessä sanomalehdessä.
Hakemuksesta on 14.4.2004 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa ole- ville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Ypä- jän kunnanvirastossa.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 8.6.2004. Tarkastuksessa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkas- tusmuistio on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ypäjän kunnanhallitukselta, Ypäjän rakennuslautakunnalta ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä.
Ypäjän kunnankunnanhallitus on esittänyt 17.5.2004 pidetyssä kokouk- sessa seuraavaa:
Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että valmisteilla olevassa maakunta- kaavassa ei Jokelan tilan alueelle ole osoitettu erityistä maankäyttöä eikä alueella ole tarkempaa maankäytön suunnitelmaa. Kunnanhallitus kuitenkin tuo esiin hajuhaitan, joka aiheutuu lietelannan levityksestä kunnan keskus- taajaman tuntumassa sekä levityksestä missä tahansa yleisten juhlapäivien, kuten koulujen päätöspäivä ja paikkakunnan konfirmaatiosunnuntai, edellä.
Levitys tuottaa myös huomattavaa haittaa paikkakunnalla järjestettäville, yleisesti tiedossa oleville yleisötapahtumille, kun se ajoittuu tapahtuman ajalle tai juuri sen edelle tapahtumapaikan lähialueelle. Nämä hajuhaitat alentavat asumismukavuutta ja heikentävät vierailijoiden mielikuvaa paik- kakunnasta ja nautintoa maksullisesta virkistystapahtumasta.
Ypäjän rakennuslautakunta on esittänyt 12.5.2004 pidetyssä kokoukses- sa, että pohjavesialueella olevia peltolohkoja ei käytetä levityspeltona.
Muilta osin ympäristölupahakemuksesta ei ole huomauttamista.
Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä esittää 31.5.2004 päivä- tyssä lausunnossaan seuraavaa:
Ympäristön hajuhaittoja tulisi vähentää kattamalla avonaiset lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella, koska lähin häiriintyvä kohde eli kesämökki sijaitsee lähietäisyydellä.
Terveysvalvonnan tietoon tulleiden valitusten johdosta koskien lietteen levitystä taajama-alueiden läheisyyteen ja siitä aiheutuneita hajuhaittoja, tu- lisi lannan levitysajankohtana huomioida mm. tuulen suunnat asutukseen päin sekä yleiset pyhä- ja juhlapäivät, jolloin ei lantaa levitettäisi. Myöskin lietteen maahan muokkaus tulisi edellä mainituissa paikoissa tehdä 4 tunnin kuluessa levityksen jälkeen.
Lisäksi tulee toiminnassa huomioida seuraavaa:
1. Eläintautien leviämisen estämiseksi:
• Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa trikiinitartunnan estämiseksi.
• Luonnonvaraisten lintujen ja jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin.
• Eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmu- kaisilla desinfiointialtailla.
2. Tuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset vaatimukset.
3. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministe- riön vaatimusten mukaisesti.
4. Lihaa sisältävän ruokajätteen käyttö on kielletty sikojen ruokintaan.
5. Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset tulee täyttyä toi- minnassa.
6. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mu- kaisesti. Lietettä ei tulisi varastoida tai/ja levittää pohjavesialueilla.
7. Tilalla olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteil- taan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa.
8. Lietteen ja lannan levityksessä on huomioitava riittävä suojavyöhyke talousvesikaivojen ympärillä.
9. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetel- millä.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 11.6.2004 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.
Hakija on 29.6.2004 saapuneessa kirjeessä huomauttanut Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän pöytäkirjassa olleesta virheestä koskien toiminnanharjoittajan käytössä olevaa lannan levitysalaa. Tilalla on käytös- sä lannanlevitykseen 249 hehtaaria omaa peltoa.
ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Hämeen ympäristökeskus myöntää Matti Laaksoselle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle.
Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Lupamääräykset
1. Tilalla Jokela RN:o 3:33 sijaitsevassa eläinsuojassa saa pitää yhteensä enin- tään 1150 lihasikaa ja 240 emakkoa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyt- täen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.
(YSL 43 §) Perustelu:
Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilan- teen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlaske- tun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympä- ristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotan- toa tai muita ympäristövaatimuksia.
2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliöissä ja ve- sitiiviissä kuivalantalassa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lietelantajärjestelmässä vähintään 2 m3/ li- hasika ja 7 m3/ emakko porsaineen. Kuivikelantajärjestelmässä lannan va- rastotilaa on oltava 2,4 m3/ joutilas emakko ja 8,3 m3/emakko porsaineen.
Jos lietesäiliötä tai kuivalantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy va- rastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m3 /avopintainen säiliö-m2 ja 0,1 m3 /lantala-m2. Kuivalantala tulee varustaa asianmukaisella kuormauslaatalla.
Selvitys nykyisten lantavarastojen tiiviydestä sekä ilmoitus puuttuvan kuormauslaatan rakentamisesta on toimitettava Hämeen ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulosta. (YSL 43 §, 45 §)
Perustelu:
Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraatti- en vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen
(931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojan normaalit pesu- vedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus.
Tiiviysselvitys on toimitettava hyväksyttäväksi, jotta voidaan varmistaa lannan varastoinnin asianmukainen toteuttaminen. Kuivalantalan kuor- mauslaatta estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutu- misen pinta- ja pohjavesiin kuormauksen yhteydessä.
3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoin- nin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuuton- ta rasitusta. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kulje- tukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7 §, 43 §, 45 §, NaapL 17 §)
Perustelu:
Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laa- dun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viih- tyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksi- tyisen edun loukkaus.
4. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava tiiviiseen liete- tai virt- sasäiliöön tai muuhun umpisäiliöön. (YSL 7 §, 43 §, 45 §)
Perustelu:
Sosiaalitilojen jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Käsittelyn tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantumi- nen voidaan estää.
5. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lietelanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7 §, 43 §) Perustelu:
Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuoto- ja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida on- nettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin.
6. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on jär- jestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtu- vasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa koh- teissa. Lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioi- tava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla. (YSL 43 §, NaapL 17 §)
Perustelu:
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveys- haittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan.
7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levityk- seen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden ja yksi peltohehtaari 3 emakkoa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa ol- la vähintään 185 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §)
Perustelu:
Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristö- ministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun oh- jeen mukaisesti.
8. Lannan levitystä luokitelluille pohjavesialueille on vältettävä.
(YSL 8 §, 43 §) Perustelu:
Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, et- tä tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella poh- javesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua.
9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston kor- keussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä le- veä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 §, 43 §)
Perustelu:
Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kai- voa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden le- veyksiin.
10. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviih- tyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan le- vitystä asutuksen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien
mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamis- ta.(YSL 43 §, NaapL 17 §)
Perustelu:
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveys- haittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään.
11. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai hä- vittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odotta- va eläinjäte on pidettävä asianmukaisesti peitettynä. Mikäli eläinjätettä jou- dutaan varastoimaan tilalla normaalia kauemmin, varastoinnin tulee tapah- tua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväk- symässä kylmävarastossa. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 15 §) Perustelu:
Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministe- riön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Normaa- lia pidemmällä varastointiajalla tarkoitetaan yleisen eläinraatojen keräysjär- jestelmän edellyttämiä säilytysaikoja pidempiä varastointiaikoja.
12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaises- sa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmu- kaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4 §, 6 §)
Perustelu:
Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa ter- veydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jä- teasetuksen 3a §:n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristön- suojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväk- sytty tällaisen jätteen vastaanottoon.
13. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä
astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein va- rustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan.
Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle.
Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjunta- laitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §) Perustelu:
Jätelain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdol- lista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuoto- jen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.
14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen kä- sittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää mate- riana. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 6 §)
Perustelu:
Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollis- ta ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli poltto- kelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten.
15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltu- van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4 §, 5 §. 43 §, YSA 19 §) Perustelu:
Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan hai- tat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentä- mismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman koh- tuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.
16. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti.
Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syn- tymiseen, puutteet on korjattava välittömästi.
(YSL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §)
Perustelu:
Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.
17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenve- to kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyh- teenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät
- käytettävissä oleva lannan varastotilavuus
- tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat
- muut jätemäärät ja toimituspaikat
- tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poik- keuksellisista tilanteista. (YSL 46 §, YSA 30 §, JäteL 5 §, 52 §)
Perustelu:
Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toi- minnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toi- minnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.
18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. (YSA 30 §)
Perustelu:
Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoi- tus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43 §, 46 §, 83 §, YSA 30 §)
Perustelu:
Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä lu- vassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.
20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Ypäjän kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun-
nitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimin- nan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28 §, 43 §)
Perustelu:
Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuun- nan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja va- rastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvon- taviranomaiselle.
ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN
Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston ase- tusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamises- ta (931/2000).
Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Ypäjän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimuk- set, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukai- sesti eläinsuojien toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan- tumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomi- oon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuus- riski.
Hakemuksessa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia mene- telmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voi- daan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan mukaista.
Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse poh- javesialueella. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan kat- soa olevan riittäviä, sillä kyseessä on olemassa oleva toiminta, jota ei laa- jenneta. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristö- keskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympä- ristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajennuksen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Laaksosen eläinsuojasta on lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön matkaa noin 600 metriä. Kyseessä on yhdistelmäsikala ja lietesäiliöt edellytetään katettavaksi. Edellä luetellut seikat pienentävät hajuhaittojen esiintymisen todennäköisyyttä, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei aiheudu.
Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa on oltava 185 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella lannan levitysalaa on 249 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Lupamääräysten tarkistaminen
Toiminnanharjoittajan tulee 30.6.2014 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista lu- van haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehos- taa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämis- tä.
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 6-8, 28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 § Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 §
Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 § Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemä- riverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003)
Muut ohjeet
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 1200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutauluk- koon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Matti Laaksonen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä
Ypäjän kunnanhallitus
Ypäjän kunnan rakennuslautakunta
Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Ypäjän kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehti –lehdessä
Lisätiedot
Lisätietoja päätöksestä antaa tarkastaja Maria Väänänen p. 020 490 3884.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal- la. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestykses- sä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle.
Valitusosoitus on liitteenä.
Valitusoikeus tähän päätökseen on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövai- kutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).
Osastopäällikkö,
yli-insinööri Pirjo Mäkinen
Tarkastaja Maria Väänänen
LIITTEET Valitusosoitus
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
