PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa
Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2007
Diaarinumero
LSU-2006-Y- 452 (111) ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Mo- näs Feed Oy Ab:n, Oravaisten destruktiolaitosta.
HAKIJA
Monäs Feed Oy Ab Monäsvägen 442 66970 Hirvlax LAITOS
Monäs Feed Oy Ab
Oravaisten destruktiolaitos 66830 Oravaisten Tehdas
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 3 momentin mukaan sekä ympäristönsuoje- lulain 28 § 2 momentin (kohta 4) mukaan, laitos joka hyödyntää tai käsittelee jätteitä. Ympäristönsuo- jeluasetuksen 43 §:n (kohta 19) mukaan laitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään ruhoja tai muuta eläinjätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 10 tonnia vuorokaudessa tai 1000 tonnia vuodessa, tuli myös hakea ympäristölupaa vuoden 2004 loppuun mennessä, ellei toimintaan ollut haettu ympä- ristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen.
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 12d kohdan mukaan, koska kyseessä on laitos, joka hyödyntää tai käsittelee jätteitä vähintään 5000 tonnia vuodessa.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 26.4.2006. Hakemusta on täydennetty 31.5.2006 ja 9.3.2007.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty sijoituspaikka- tai ympäristölupia.
Laitos sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Seutukaavassa alue on merkitty nykyisten taajama- toimintojen alueeksi.
LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ
Monäs Feed Oy Ab:n destruktiolaitos sijaitsee Oravaisten kunnan Oravaisten kylässä Oravaisista Jepualle johtavan tien (7320) läheisyydessä. Etäisyys alueelle Oravaisten keskustasta on noin 4 kilometriä. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Laitoksen ja lähimmän naapurin välinen etäisyys on noin 250 m. Etäisyys Kimonjokeen on noin 150 m. Lä- heisyydessä sijaitsee KWH Mirka ja Oravaisten tehtaan rakennukset. Alueen välittömässä lähei- syydessä ei ole muita häiriintyviä kohteita.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Monäs Feed Oy Ab:n destruktiolaitos on ns. luokan 2 käsittelylaitos, jossa ketunruhoista valmis- tetaan raaka-ainemassaa rehutehtaiden käyttöön sekä rasvaa lämmitysenergiaksi.
Monäs Feed Oy Ab on ympäristön pilaantumisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen jätteiden käsittelylaitos, jossa käsitellään ruhoja tai muuta eläinjätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 10 tonnia vuorokaudessa tai 1000 tonnia vuodessa.
Laitos aloitti toimintansa alueella vuonna 1978 ja kuuluu nykyään Raisio-konserniin. Kiinteistö on aikaisemmin toiminut rehukeittiönä. Samalla kiinteistöllä viereisessä rakennuksessa sijaitsee Monäs Feed Oy:n pakkasvarasto, jossa varastoidaan teurasjätteitä Monäsissä sijaitsevan rehu- keittiön tarpeisiin. Tehdaskiinteistöä on laajennettu vuonna 2006 uusimalla varastointi- ja vas- taanottotilat. Nämä tilat on nyt katettu kokonaisuudessaan. Tuotantoprosessissa muodostuva massa käytetään turkiseläinten rehun raaka-aineeksi ja siitä erottuva rasva polttoaineeksi.
Tuotantoprosessi on pääpiirteittäin seuraava: ruhojen keräily, vastaanotto ja punnitus, välivaras- tointi, jauhaminen, keitto, hapotusvaihe (säiliörehun valmistus), rasvanerotus, varastointi siilois- sa ja jakelu käyttöön.
Ruhot kerätään turkistuottajilta tuotantoaikana päivittäin, jotta laitokselle tuleva raaka-aine on mahdollisimman tuoretta ja hyvänlaatuista. Ruhojen kuljetus tapahtuu katetuissa kuljetusajoneu- voissa. Kuljetuksen hoitavat laitoksen ulkopuoliset kuljetusalan yrittäjät, joilla on Eviran myön- tämät luvat. Ruhojen vastaanotto tapahtuu katetussa vastaanottohallissa, josta ne syötetään pro- sessiin. Mahdollinen välivarastointi tapahtuu myös katetussa tilassa. Valmiin massan kuljetus pois laitoksesta tapahtuu suljetuilla tankkiautoilla.
Tuotanto ja raaka-aineet
Kettujen ja supien ruhot vastaanotetaan sisätiloissa ja ohjataan prosessiin mahdollisimman nope- asti niiden saavuttua laitokselle. Lisäksi lämpökäsitellään saostuskaivoihin jäänyttä massaa ja rasvaa. Ruhot jauhetaan korkeintaan 50 mm suuruisiksi partikkeleiksi, jonka jälkeen jäte steriloi- daan sivutuoteasetuksen (EY) n:o 1774/2002 edellyttämällä tavalla. Lämpökäsittely tapahtuu kolmessa keittimessä. Jauhetut ruhot keitetään 20 minuuttia 120oC:ssa ja 2 baarin paineessa sekä partikkelikoko < 30 mm, jonka jälkeen massa ohjataan lauhduttimelle. Säiliörehun valmistusvai- heessa massan lämpötilan ollessa 50-60 oC seos hapotetaan lisäämällä 1 % muurahaishappoa ja 3
% rikkihappoa, jonka jälkeen massan pH on 2. Mikäli massa pakastetaan hapotus tapahtuu aino- astaan muurahaishapolla. Hapotuksen jälkeen pinnalle erottunut rasva imetään vuorokauden ku- luttua erillisiin rasvasiiloihin. Jäljelle jäänyt säiliörehu varastoidaan siiloihin tai vaihtoehtoisesti massa pakastetaan ja kuljetetaan Monäsissa sijaitsevan Monäs Feed Oy Ab:n rehukeittiön yhtey- dessä sijaitseviin pakastevarastoihin. Lisäksi ketunruhoista valmistetun säiliörehun varastointiin voidaan käyttää Monäsissa sijaitsevia varastosiiloja. Ruhoista valmistettu säiliörehu käytetään asiakaskunnan rehusekoittamoissa turkiseläinten rehun valmistukseen seuraavan tuotantokauden aikana.
Tuotantopäiviä laitoksella on noin 45-50 d/vuosi. Tuotantokausi ajoittuu marras-tammikuulle.
Lisäksi laitos on käynnissä muutaman päivän huhti-toukokuussa keväällä tapahtuvan nahkonnan aikana. Laitoksen keittoprosessi oli viime kautena käynnissä arviolta 480-600 tuntia. Laitoksen maksimikapasiteetti on noin 15 milj. kg/tuotantokausi (3 kk/v). Tuotannon määrä on viime vuo- sina pysynyt kutakuinkin ennallaan ollen tuotantokauden 2005 aikana noin 5,0 milj.kg ja kauden 2006 aikana noin 5,9 milj.kg. Jatkossa tuotantomäärät riippuvat Suomessa hyväksyttävien luokan 2 käsittelylaitosten määrästä. Mikäli laitoksia hyväksytään vain 3 kpl ja Monäs Feed Oy:n laitos on yksi niistä, saattaa tuotantomäärä nousta 12-15 milj.kg:aan vuodessa. Taulukosta ilmenee kuinka tuotanto on vaihdellut vuodesta toiseen.
Tuotantokausi Tuotanto t/v
2006 5 900
2005 5 000
2004 7 200
2003 6 700
2002 4 100
Rasvan valmistus
Jäterasvalle ei ole laitoksella erillistä valmistusprosessia. Kaavintarasvaa otetaan vastaan se mää- rä mikä ruhojen mukana laitokselle tulee. Säiliörehun valmistusvaiheen jälkeen pinnalle erottu- nut rasva imetään erillisiin rasvasiiloihin. Ruhojen keiton yhteydessä muodostuva höyry johde- taan sykloniin, josta rasva erottuu keskelle. Tämä muodostunut rasva ohjataan takaisin proses- siin.
Rasvantuotanto vaihtelee jonkin verran, mutta on keskimäärin noin 30 % käsitellyn massan ko- konaismäärästä. Viime tuotantokautena muodostui yhteensä 1 500 tonnia rasvaa. Monäs Feed Oy:n kahden laitoksen lisäksi rasvaa on käytetty poltettavaksi Korsnäs Frys Ab:n rehukeittiössä Korsnäsin kunnassa. Hakemuksen mukaan osa rasvasta myydään turkiseläintuotannon ulkopuo- lisille tahoille.
Kemikaalien käyttö ja varastointi
Tuotantoprosessissa käytetään massan hapotukseen muurahaishappoa noin 65 tn/v ja rikkihappoa noin 120 tn/v. Hapot tulevat laitokselle säiliöautoissa ja ne varastoidaan niille rakennetuissa te- räksisissä 12 m3säiliöissä, jotka on sijoitettu erillisiin betonisiin suoja-altaisiin.
Laitoksella on lisäksi kaksi teräksistä 7 m3suuruista öljysäiliötä. Toisessa säilytetään polttoöljyä ja toisessa poltettavaksi tarkoitettua ketunrasvaa.
Kylmälaitteissa käytetään ammoniakkia.
Lämpökeskus
Lämpökeskuksessa on vuonna 1979 rakennettu ja silloin käyttöön otettu höyrykattila, jonka polt- toaineteho on 1,95 MW. Kattila on tulitorvi-tuliputkikattila. Kattilassa ei ole savukaasun puhdis- tuslaitteita.
Kattilan käyttöaika on noin 1200 tuntia vuodessa. Erikseen otettu poltettava rasva varastoidaan polttoainesiilossa ja ohjataan esilämmitettynä noin 60 asteen lämpötilassa polttoon.
Keittokattiloiden lämmitykseen käytetään juoksevassa muodossa olevaa tuotantoprosessissa muodostunutta ketunrasvaa noin 120 tonnia vuodessa. Tämä määrä on noin 10-12 % koko rasvan tuotannosta. Vuoden kylmänä aikana käytetään lisäksi kevyttä polttoöljyä noin 6000 litraa.
Savukaasut johdetaan 10 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Höyrykattilassa ei ole lämpötila- mittausta palamislämpötilalle.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Käytettävät laitteet ja prosessit edustavat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Ruhojen hyödyntäminen edellä kuvatulla tavalla on toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan ympäristönsuojelulain tavoitteiden mukaista jätteiden hyödyntämistä. Ketun rasvan poltolla kor- vataan suurin osa polttoöljyn käytöstä lämmityksessä.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Jätevesien käsittely
Tuotannossa ei käytetä vettä. Laitoksen pesuvedet ostetaan kokonaisuudessaan kunnan verkos- tosta. Muodostuva jätevesi johdetaan Oravaisten kunnan viemäriverkostoon. Jätevedet koostuvat saniteettivesistä sekä tuotantokauden jälkeen syntyvästä pesuvedestä kun koneisto pestään. Vie- märisopimus on aikoinaan (9.1.1980) tehty Oravaisten kunnan ja KWH Keppo Oy:n välillä. Mo- näs Feed Ab:n siirryttyä Raision Tehtaat Oy:n omistukseen laitoksella ei ole olemassa erillistä kirjallista viemärisopimusta.
Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely
Laitoksella syntyvän jätteen määrä on hyvin vähäinen. Jätteet lajitellaan Ekoroskin lajitteluohjei- den mukaan ja toimitetaan Pietarsaaren Ekoroskiin. Laitoksella ei muodostu ongelmajätteitä.
Pesuvedet johdetaan kunnalliseen viemäriin saostuskaivojen kautta. Saostuskaivot tyhjennetään säännöllisesti imuautolla ja niihin kertyneet lietteet toimitetaan tarvittaessa Hopeakiven jäteve- denpuhdistamolle Kokkolaan. Laitoksen tarkastuksen yhteydessä kävi lisäksi ilmi, että saostus- kaivoihin kertynyttä rasvaa ja kiintoainesta keitetään uudestaan ja yhdistetään ruhomassaan tuo- tantokauden aikana. Lisäksi kävi ilmi, että varsinaisen tuotantokauden ulkopuolelle vastaanote- taan silloin tällöin (muutaman päivän) talven aikana tarhoilla syntynyttä kaavintarasvaa keitettä- väksi.
Päästöt ilmaan
Laitosta lämmitetään polttamalla tuotannosta syntynyttä ketunrasvaa sekä kevyttä polttoöljyä.
Ketunrasvalla on todettu olevan polttoöljyä parempi lämpöarvo. Rasvanpoltosta ei ole todettu aiheutuvan hajuhaittoja eikä poltosta arvella aiheutuvan merkittäviä ympäristöpäästöjä.
Tuotantoprosessissa keiton yhteydessä muodostuva höyry johdetaan sykloniin, josta rasva erot- tuu keskelle ja johdetaan takaisin prosessiin. Muodostuva höyry johdetaan 1 m3 veden läpi il- maan seinällä olevan putken kautta. Veden pinnalle tiivistynyt rasva imetään edelleen takaisin keittoprosessiin. Ilmaan johdettavasta höyrystä ei arvella aiheutuvan haitallisia vaikutuksia maa- perään.
Keitossa syntyvä haju jää hakijan mukaan tehdasalueelle.
Melu ja tärinä
Melutaso laitoksen toiminnasta on olematon, koska laitoksella on toimintaa vain muutamana kuukautena vuodessa. Merkittävin melulähde on ulkona ajava pyöräkuormaaja. Laitos ei myös- kään aiheuta tärinää.
Laitokselle suuntautuva liikenne on sesonkiaikana 15-20 kuorma-autoa päivässä. Lisäksi laitos- alueella ajaa silloin pyöräkuormaaja. Muina vuodenaikoina kuorma-autojen määrä on 1-2 autoa päivässä.
Vesistövaikutukset
Valmiin tuotteen jäähdytykseen käytettävä lauhdevesi otetaan Kimojoesta ja se johdetaan jääh- dytyksen jälkeen takaisin jokeen. Jokeen johdettava vesimäärä on noin 150 m3/d tuotantopäivien aikana. Lauhdevedellä ei kuitenkaan katsota olevan vaikutusta Kimojoen veden tilaan.
Kimojoen virtaama-arvojen on valuma-alueiden suhteiden perusteella arvioitu olevan: MQ 1,9 m3/s, MNQ 0,2 m3/s. Lauhdevesien osuus jää vähäisenkin veden aikana alle 1 % joen kokonais- virtaamasta. Lauhdeveden lämpötilasta ennen johtamista vesistöön ei ole tehty mittauksia, mutta hakijan arvion mukaan lämpötila on noin 10-15oC. Hakijan mukaan lauhdeveden johtamispai- kalla ei ole sulaa talviaikana. Hakijan käsityksen mukaan lauhdevesillä ei ole vaikutusta Kimojo- en vesistön tilaan.
Muut vaikutukset
Hakemuksen mukaan Monäs Feed Oy:n destruktiolaitoksen ei arvioida aiheuttavan haittaa muul- le ympäristölle. Raaka-aineiden ja valmiin tuotteen asianmukainen käsittely ja säilytys laitoksella minimoivat hajuongelmien sekä terveydellisten ja ympäristöhygieenisten haittojen muodostumis- ta. Alueen tuhoeläintorjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys.
Laitoksen toiminnasta aiheutuva prosessihaju on kuitenkin vaikuttanut yleiseen viihtyisyyteen ja on viime tuotantokautena koettu epämiellyttäväksi jopa Oravaisten keskustassa. Hajusta on vali- tettu terveystarkastajalle. Tuotantokautena 2006 haju on koettu erityisen hankalaksi niillä, jotka asuvat lähellä laitosta. Terveystarkastaja on laatinut muistion lähellä olevan toimistotilan pide- tystä katselmuksesta (5.12.2006) ja on muistiossa todennut, että haju on hyvin voimakas myös rakennuksen sisätiloissa ja hajuhaitat on saatava eliminoiduksi teknisillä ratkaisuilla.
Ruhojen vastaanottotilat ja laitoksen piha-alue on asfaltoitu.
LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Prosessia valvotaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymän omavalvontaohjelman mukaisesti.
Kattilalaitoksen määräaikaistarkastukset hoitaa Inspecta Oy.
Kuormitustarkkailu ja vesistötarkkailu
Päästötarkkailua ei suoriteta. Hakemuksen mukaan pienet määrät 10 – 15 asteista lauhdevettä eivät aiheuta vaikutusta Kimonjoen vesistössä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kaikki mahdolliset vuodot kerätään laitosalueella omiin säiliöihin, jolloin päästö ympäristöön estyy. Keittokattilat tarkistetaan vuosittain räjähdysriskin minimoimiseksi. Laitoksen henkilö- kuntaa on koulutettu ja opastettu laitoksella käytettävien kemikaalien aiheuttamista mahdollisista riskeistä. Kaikki käytettävät kemikaalit on sijoitettu terästankkeihin, jotka sijaitsevat niille ra- kennetuissa betonialtaissa.
Tulipalon varalta on tehty pelastus- ja sammutussuunnitelma.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Oravaisten kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen virallisilla ilmoitustauluilla 19.9 – 18.10.2006 välisen ajan. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Oravaisten kunnan kunnantalossa. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto laitoksen lähialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Oravaisten kunnanhallitukselta ja Oravaisten kunnan ympäristölautakunnalta sekä kuullut Oravaisten kunnan vesihuoltolaitosta.
Oravaisten kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa asi- an johdosta.
Tarkastus
Laitoksessa suoritettiin tarkastus 8.2.2007. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemus- asiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta an- netun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muu- toinkin ottanut huomioon sen, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi on säädetty.
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Monäs Feed Oy Ab:n destruktiolaitokselle ympäristön- suojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan jäljempänä olevin lupamääräyksin. Laitos sijaitsee Oravaisten kunnassa Oravaisten kylässä Fryseriet nimisellä tilalla kiinteistöllä 559-404-59-0 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamalla paikalla. (YsL 6 § 41 §, 42 §, YsA 19 §) LUPAMÄÄRÄYKSET
Jätteet ja niiden käsittely
1. Laitoksella saa käsitellä ketun ja supin ruhoja (02 01 02) korkeintaan 15 000 t/v sekä ruhojen nahoituksessa syntynyttä kaavintarasvaa. Lisäksi saa käsitellä sakokaivoihin jäänyttä ruhomassaa (02 01 02) ja rasvaa (19 08 14). Vastaanotettu kaavintarasva ei saa sisältää lastuja. Suluissa on ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelon mukainen tunnusnumero. (YsL 43 §, 45 §, YsA 12 §, 19 §, JL 6 §)
2. Ruhojen vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, että raaka-aineet ohjataan suoraan steri- lointiprosessiin tai asianmukaiseen välivarastointiin. Käsittelyn onnistumista on tarkkailtava mit- taamalla lämpötilaa ja painetta. Käsittelyn ja varastoinnin tulee hoitaa niin, että toiminnasta ei aiheudu haittaeläinten esiintymistä, pinta- tai pohjavesien likaantumista, terveyshaittaa eikä muu- takaan haittaa ympäristölle. Vastaanotettuja ruhoja ei saa varastoida piha-alueella. (YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, JA 8 §)
3. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Yhdys- kuntajätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi yhdyskuntajätteiden käsittelylaitokselle kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantuneet raaka-aineet tai rehuerät on toimitettava käsiteltä- väksi paikkaan, jolla on sekä ympäristölupa että Eviran hyväksyntä kyseisen jätteen käsittelyyn.
(YsL 43 §, 45 §, JL 6 §)
Jäteveden johtaminen
4. Jätevedet on johdettava saostuskaivojen ja rasvanerotuskaivojen kautta kunnan viemäriverkos- toon. Rasvan pääsy viemäriverkkoon tulee estää. (YsL 43 §, YsA 19 §)
Kemikaalien ja polttoaineiden käsittely ja varastointi
5. Kemikaalit, polttoainerasva ja kevyt polttoöljy on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei toi- minnasta aiheudu epäsiisteyttä, maaperän pilaantumisvaaraa tai päästöjä veteen eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 43 §, YsA 19 §)
Hajuhaittojen ehkäiseminen
6. Eläinperäisen jätteen käsittely käsittelylaitoksessa tulee harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta hajuhaittaa laitoksen ympäristössä.
Ilmaan johdettavien hajupäästöjen rajoittamismahdollisuudet tulee selvittää. Teknis-taloudellinen selvitys ja suunnitelma toimenpiteistä tulee esittää viimeistään 31.10.2007 Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle. Saatuaan suunnitelman lupaviranomainen voi tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa lupamääräystä. (YsL 43 §, YsA 19 §, JL 6 §, JA 8 §)
7. Laitoksen piha-alue on pidettävä siistinä. Laitoksen piha-alueet, lastauspaikat, jätteiden kerä- yspaikat, jäteastiat ja tiestö on erityisesti pidettävä puhtaina hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (YsL 43 §, JL 6 §, JA 8 §)
Päästöt ilmaan
8. Höyrykattilassa voidaan käyttää polttoaineena ketunrasvaa, joka on puhdistettu käytettäväksi polttoaineena. Rasva on esikäsiteltävä siten, että siitä on mahdollisimman tarkoin poistettu prote- iinit, kiintoaineet ja vesi siten, että sen palaminen on mahdollisimman täydellistä. Poltettava ras- va on oltava tasalaatuista ja sen liukenemattomien epäpuhtauksien määrä on oltava alle 0,15 pai- noprosenttia. Rasva on esilämmitettävä polton kannalta optimilämpötilaan ennen polttoa.
(YsL 43 §)
9. Höyrykattilaa on käytettävä siten, että polttolämpötila on polton aikana vähintään
850o C mitattuna polttouunin palamistilan loppupäästä ennen savukaasujen johtamista tuliput- kiin. Rasvaa polttaessa on savukaasujen jäännöshappipitoisuus oltava vähintään 3 %. (YsL 43 §) 10. Lämpökeskuksen kattilan savukaasut on johdettava maanpinnasta 10 metrin korkean savu- piipun kautta ulkoilmaan. Kattila tulee pitää hyvässä toimintakunnossa. Kattila tulee nuohota ja huoltaa säännöllisesti ja polttimet on pidettävä jatkuvasti hyvin säädettyinä. (YsL 43 §)
11. Lämpökeskuksen rasvanpolttokattilan polttoa on ohjattava automatiikalla, joka mittaa jatku- vatoimisesti palamiskaasujen jäännöshappipitoisuutta ja palamiskaasujen lämpötilaa ennen nii- den johtamista tulitorviin sekä savukaasujen lämpötilaa. Vaihtoehtoisesti voidaan savukaasujen happipitoisuutta mitata viikoittain käsikäyttöisellä mittarilla. Tarkkailutiedot on talletettava käyt- töpäiväkirjaan tai sähköisesti. Tarkkailuun käytettävät mittarit on kalibroitava ulkopuolisen asi- antuntijan toimesta vähintään kerran vuodessa. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
12. Kattilan hiukkaspäästön tavoitearvo on 15 mg/MJ ja raja-arvo 40 mg/MJ. Tavoite- ja raja-arvot eivät koske kattiloiden ylös- tai alasajotilanteita eikä häiriötilanteita. Tavoite- ja raja-arvot katsotaan saavutetuiksi, kun kolmen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa tavoite- ja raja-arvon.
(YsL 43 §, YsA 19 §)
Meluntorjunta
13. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että viereisellä asuntoalueella melutaso ei ulkona ylitä A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22- 07) 50 dB. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toimin- nan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla. (YsL 43 §, VNp 993/1992)
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytys- materiaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43 §)
Tarkkailu ja raportointi
15. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmu- kaisen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee il- moittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Oravaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
16. Poltettavasta ketunrasvasta on otettava vuosittain jokaisena tuotantokautena edustava ko- koomanäyte. Kokoomanäyte on koottava vähintään 0,5 litran näytteistä joka kuukausi tuotanto- kautena. Kokoomanäytteistä on analysoitava seuraavat aineet: kloori, rikki, kadmium, tallium, elohopea, antimoni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini. Poltto- ainerasvasta on lisäksi mitattava vesipitoisuus, tehollinen lämpöarvo, tuhkapitoisuus kuiva- aineessa ja liukenemattomien epäpuhtauksien määrä. Mikäli ketunrasvaa toimitetaan poltettavak- si muille ympäristöluvan omaaville laitoksille, on poltettavan rasvan analyysitulokset luovutetta- va ko. laitokselle. Tulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuu- kauden kuluessa mittausraportin valmistumisesta.
Polttoaineesta tehtyjen analyysien perusteella tulee esittää laskelma edellä lueteltujen aineiden pitoisuuksista savukaasuissa sekä 3 %:n että 11 %.n happipitoisuudessa. Mittausraporttiin tulee liittää arvio tulosten luotettavuudesta, mittaustarkkuuden vaihteluvälistä ja näytteenoton edusta- vuudesta. Yllä mainitut tiedot tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosiraportin yhteydessä. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa seurantaohjelmaa.
(YsL 43 §, 46 §, JäteL 6 §, 51 §)
17. Rasvaa polttavan kattilan päästöjä on mitattava kolmen vuoden välein. Ensimmäinen mittaus on suoritettava 31.12.2007 mennessä. Päästömittauksissa on analysoitava ainakin seuraavat ai- neet:
- typen oksidien pitoisuus NO2:na - rikkidioksi (SO2)
- hiilimonoksidi (CO) - hiukkaspitoisuus
- orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)
Mittausjaksojen aikana on mitattava jatkuvatoimisesti poltto-olosuhteista seuraavat suureet:
- savukaasun lämpötila polttouunin palamistilassa
- savukaasun happipitoisuus, paine, lämpötila ja vesihöyrysisältö edustavasta kohdasta ennen sen johtamista savupiippuun
Savukaasun viipymäaika yli 850 asteen lämpötilassa on mitattava vähintään kerran tai siitä on esitettävä luotettava laskelma 31.12.2007 mennessä.
Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla. Kummal- lakin tehoalueella on suoritettava vähintään kolme mittausta. Savukaasujen mittauksissa, ana- lysoinnissa ja tulosten raportoinnissa on noudatettava CEN-standardeja ja mikäli niitä ei ole käy- tettävissä, SFS-standardeja. TOC-pitoisuus on määritettävä menetelmällä EN 12619 ja hiukkas- pitoisuus menetelmällä EN 13284-1.
Päästöt tulee ilmoittaa pitoisuutena savukaasussa (mg/m3 (n)) redusoituna sekä 3 %:n että 11 %:n happipitoisuuteen, tuotettua energiamäärää kohden (mg/MJ) ja päästömääränä kg/h ja arvioina päästömäärästä kg vuodessa.
Mittaussuunnitelma tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittauksen tekemistä. Tulokset tulee toimittaa LSU:lle viimeistään kuukauden kuluessa mittausraportin valmistumisesta. Mittausraporttiin tulee liittää arvio tulosten luotettavuudesta, mittaustarkkuuden vaihteluvälistä ja näytteenoton edustavuudesta. ( YsL 43 §, 46 §)
18. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tavanomaisten tie- tojen lisäksi tiedot laitoksella tapahtuneista häiriötilanteista, niiden kestosta ja korjaustoimenpi- teistä. ( YsL 43 §, 46 §, 62 §)
19. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti.
Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk- sessa 166/2006/EY edellytetyt päästötiedot E-PRTR-rekisterin mukaiset tiedot (Euroopan pääs- tö- ja siirtorekisteri). Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- yhteenveto vastaanotetuista raaka-aineena käytetyistä jätteistä (määrä ja laatu) - yhteenveto tuotantotiedoista (ruhomassa ja rasva)
- yhteenveto tuotetun ruhomassan ja rasvan käytöstä omalla laitoksella sekä tiedot muualle toimi- tetuista määristä
- tiedot laitoksella syntyvistä ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, edelleen toimittaminen) - yhteenveto lämpölaitoksen polttoaineiden kulutuksesta ja päästöistä ilmaan
- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa
Tiedot, joita ei voida ilmoittaa sähköisesti tulee toimittaa kirjallisena. (YsL 46 §, JL 51 §, 52 §) Muut määräykset
20. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja tarvittaessa varauduttava sen käyttöönottoon. (YsL 5 §, 58 §, JäteL 6 §)
21. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumi- sesta tai toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
(YsL 28 §, 81 §) PERUSTELUT
Lupaharkinnan perustelut
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan jär- jestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mu- kaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantu- mista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muiden käyttö- mahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista anne- tun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään, tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Toiminta on asemakaavan mukaista.
Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Monäs Feed Oy on Rehurai- sio Oy:n tytäryhtiö, ja emoyhtiö on kirjallisesti ilmoittanut vastaavansa Monäs Feed Oy:n vel- voitteista. Toiminnan laadun huomioon ottaen ympäristökeskus katsoo tämän riittäväksi. Ympä- ristökeskus katsoo myös, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota turkiseläinten ruhojen käsittely ja hyödyntäminen edellyttää, koska toiminnanharjoittaja on toiminut pitkään alalla.
Kansallisen BAT-raportin (Finnish Expert Report on Best Available Techniques in Slaughterhouses and Installations for the Disposal or Recycling of Animal Carcasses and Animal Waste, raportti 539, 2002) mukaan teurastamoilla ja laitoksilla, joissa hyödynnetään eläinperäisiä jätteitä katsotaan eläinperäisen rasvan polton edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun rasvan materiaalikäyttö ei ole mahdollista.
Lupamääräysten perustelut
Laitoksella vastaanotettavat raaka-aineet on hyväksytty hakemuksen mukaisesti. Lämpökäsitte- lyvaatimus perustuu hakijan esitykseen. Vastaanotettavat ruhojätteet voivat sisältää tartuntavaa- rallisia aineksia, minkä takia niiden ohjaaminen suoraan käsittelyyn on tarpeen. Eläinperäisten jätteiden varastoinnista, käsittelystä ja käytöstä määrää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EY 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuot- teiden terveyssäännöistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo laitoksen lämpökäsittelyä ja antaa yksityiskohtaiset vaatimukset ruhojen käsittelylle. (Lupamääräykset 1 ja 2)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräys 3)
Laitoksen jätevedet eivät saa haitata kunnan jätevesilaitoksen toimintaa. Ympäristökeskus on sen takia antanut määräyksen rasvan erottamisesta ennen vesien johtamista viemäriverkostoon. (Lu- pamääräys 4)
Kemikaalien ja polttoaineiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. (Lupamääräys 5)
Lupamääräykset hajupäästön ehkäisemiseksi on annettu terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäise- miseksi. Hajuhaitan vähentämismahdollisuuksien selvittäminen on tarpeen koska laitoksen hajut on koettu häiritseviksi. Kun saadaan selville, löytyykö haitan vähentämiseksi sopiva tekniikka, ympäristökeskus ottaa kantaa sen käyttöönottamiseen. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuk- sista. (Lupamääräykset 6 ja 7)
Rasvan poltto siten, että päästöt ovat mahdollisimman vähäisiä, edellyttää hyvälaatuista polttoainetta, jossa on mahdollisimman vähän päästöjä lisääviä aineksia kuten proteiinia, kiintoainetta tai vettä. Lämpötilavaatimus on asetettu rasvan täydellisen palamisen varmistami- seksi. Riittävä happipitoisuus savukaasuissa estää hiilimonoksidin muodostumisen. (Lupa- määräykset 8 ja 9)
Turkiseläinrasvan hyödyntäminen on ympäristönsuojelulain mukaista, sillä se korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä polttoaineena. Lupamääräyksissä annetut määräykset huomioon ottaen eläi- mistä peräisin olevan rasvan poltto ei aiheuta ympäristönsuojelulain mukaista ympäristön pilaan- tumista tai ympäristön terveellisyyden huonontumista. Ketun rasvan hyödyntäminen on myös jätelain tavoitteiden mukaista kun rasva hyödynnetään energiana. (Lupamääräykset 10 ja 11) Hiukkaspäästöjen raja- ja tavoitearvoja koskeva lupamääräys on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 649/2003 on arvioitu päästötasoja, jot- ka vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa pienillä kattilalaitoksilla ja asetetut raja- ja tavoi- tearvot on annettu siinä esitettyjen tietojen mukaisesti. (Lupamääräys 12)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja lähimmällä asuntoalueella. Tarvit- taessa laitoksen toiminnasta aiheutuvat melutasot voidaan määrätä mitattaviksi ulkopuolisen asi- antuntijan toimesta. (Lupamääräys 13)
Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annettu määräys on tarpeen val- vonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 14)
Vastuuhenkilö on tarpeen viranomaistyön järjestämiseksi sekä laitoksen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. (Lupamääräys 15)
Polttoaineen laadun seuranta ja päästömittaukset ovat tarpeen, jotta voidaan varmistua ketun ras- van soveltumisesta polttoon ja sen haitattomasta palamisesta riittävässä määrin. Polttoaineana-
lyyseillä voidaan varmistua siitä, että palamisessa ei joudu ympäristöön raskasmetalleja tai muita haitallisia aineita. Polttoaineen muita ominaisuuksia tarvitaan verrattaessa rasvan ominaisuuksia muihin polttoaineisiin.
Rasvanpolton päästöjen mittaaminen kertaluonteisesti useaan kertaan on tarpeen, jotta voidaan todentaa rasvan hyvä palaminen sekä poltossa syntyvät päästöt. Päästömittauksilla on tavoitteena varmistaa, että rasvan palaminen on täydellistä. Mittaussuunnitelma ja mittausten tulokset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräykset 16 ja 17)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten toimin- nan tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominai- suuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. (Lupamääräys 18)
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttami- seksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt, joista laitoksen on muuten raportoitava esimerkiksi E-PRTR- ja Vahti-rekistereihin.
(Lupamääräys 19)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 20)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanhar- joittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa en- nen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta lupamääräyksiä. (Lupamääräys 21)
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamises- ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuk- sia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2017. Hakemukseen tulee liittää mahdolliset selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (85/2000) 5 §, 28 §, 35-38 §, 42 §, 43 §, 45 §, 52-56 §, 58 §, 96-98 §, 105 §,108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 6 §, 16-19 §, 37 § Jätelaki (1072/1993, muutettu (91/2000) 6 §, 15 §, 51 §, 52 § Jäteasetus (1390/1993) 5 §, 6 §, 8 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3 920 €
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ym- päristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen mukaan (1237/2003). Asetuksen mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitoksen, jossa käsitellään tai hyödynnetään jätettä vä- hintään 5000 tonnia vuodessa maksu on 3 920 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Oravaisten kunnanhallitus
Oravaisten kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuk- sen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. ---
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä Oravais- ten kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto julkaistaan sanomalehti Vasabladetissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muu- tosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuoje- lun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka tominta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka
Ylitarkastaja Maria Lövdahl
LIITTEET Kartta
Valitusosoitus
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henki- lötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vie- tävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevi- en yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jät- tää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne.
ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
