Ympäristötalo(Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka ' 020 490 109
Miljöhuset(Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu
PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu
Koulukatu/Skolhusgatan 19
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
19.11.2007 LSU-2004-Y-1146 (111)
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Kokkolan Voima Oy:n lämmitysvoimalaitoksen ja prosessihöyrykattilalaitoksen toimintaa.
Toiminta sisältää olemassa olevan polttoaineteholtaan 80 MWpa kattilalaitoksen toiminnan ja uuden 15 MWpa (13-18 MWpa) prosessihöyrykattilalaitoksen toiminnan sekä kattilalaitosten tuhkan käytön maarakentamisessa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja sitä koskeva olen- nainen muutos.
Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 §:n mukaisesta hakemuksesta 15 MW höyrykattilalaitoksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
HAKIJA
Kokkolan Voima Oy PL 40
00100 HELSINKI LAITOS
Kokkolan Voima Oy Kemirantie 8
67900 KOKKOLA
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL) 28 §:n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA) 1§:n kohdan 3 b) mukaan, koska kyseessä on puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 MW. Lisäksi tuhkan käyttö maarakentamisessa kyseisellä alueella on lupavelvollista YSL:n 28§:n 2 momentin kohdan 4 ja YSA 1§:n 3 momentin mukaan (jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen)
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ympäristölupahakemuksen, koska kyseessä on voimalaitos, jonka polttoaineteho on vähintään 50 MW eikä kuitenkaan yli 300 MW (YSA 6§, kohta 3).
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on pantu vireille ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n nojalla ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n määräämänä aikana.
Hakemus on saapunut Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 3.12.2004 ja siihen on toimitettu myöhemmin liitteet 1b ja 2b. Hakemusta on täydennetty omassa toiminnassa syntyvän lento- ja pohjatuhkan käyttöä maarakentamisessa koskevalla esityksellä 27.3.2007. Hakemukseen on lisätty uusi 15 MW:n prosessihöyrykattilalaitosta (kpa) koskeva osio 6.7.2007, jota on tarken- nettu 12.9.2007.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Ympäristölupamenettelylain 2§:n mukainen päätös (0899Y0336-111, annettu 21.10.1999), 80 MW:n lämmitysvoimalaitos, Länsi-Suomen ympäristökeskus.
Voimalaitoksen alueesta (kiinteistöt 43-1-6 ja 43-1-8) on tontti 43-1-6 (n. 3,8 ha) merkitty energiahuollon alueeksi (EN) voimassa olevassa asemakaavassa (KV 12.5.2003). Tällä tontilla sijaitsevat molemmat kattilalaitokset ja pääosa koko voimalaitoksen toiminnasta. Tontti 43-1-8 (n. 1,1 ha) on merkinnällä T-kem, jossa sijaitsee kiinteän polttoaineen (ruokohelpi) varastokatos ja murskain sekä osa rakennettavasta ulkovarastokentästä. Molemmat tontit omistaa Kokkolan Voima Oy.
SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja ympäristö
Sekä olemassa oleva toiminta että uusi toiminta sijaitsevat Kokkolan suurteollisuusalueella Ykspihlajassa, osoitteessa Voimalantie 17,15 (272-43-1-6,8). Lähin asutus on noin 500-600 metrin päässä voimalaitoksen tontin rajasta Ykspihlajan asuinalueella, lähin koulu sijaitsee n.
700 metrin etäisyydellä voimalaitoksen tontin rajasta. Voimalaitoksen itäpuolella on Santahaan ulkoilualue. Kokkolan teollisuusalueella on Kokkolan Voima Oy:n voimalaitosten lisäksi toinen turvevoimalaitos, metalliteollisuutta ja runsaasti kemianteollisuutta, kaksi satamaa, teollisuus- alueelle johtava Satamatie ja rautatie.
Tehdyt ympäristöselvitykset
Vuonna 1999, ennen 80 MW:n kattilalaitoksen rakentamista on tehty voimalaitoksen leviämis- mallilaskelmat (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 12893, 1999). Tässä selvityksessä esitetään rikkidioksidin ja typen oksidien leviämismallit. Kyseistä selvitystä on täydennetty samana vuonna (2.7.1999) hiukkasten leviämismallilla.
Vuonna 2003 on valmistunut Ykspihlajan teollisuusalueen ympäristön luontoselvitys, jossa on mm. luokiteltu arvokkaat luontokohteet neljään eri luokkaan ja yksityiskohtaisesti selvitetty 12 eri kohteen luontoarvot ja erityisesti linnusto. Kokkolan Voima Oy:n lähialueella ei ole erityi- sen merkittäviä luontokohteita. Rummelön-Harrbodan:in Natura-alue (FI 1000003) kuuluu val- takunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Sinne on voimalaitokselta matkaa yli 2 kilometriä.
LUPAVELVOLLINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Kokkolan Voima Oy:n voimalaitos koostuu polttoaineteholtaan 80 MW:n olemassaolevasta kiinteän polttoaineen (kattilalaitos 1) leijukerroskattilalaitoksesta ja uudesta 15 MW:n (polttoaineteho 13-18 MW) kiinteän polttoaineen prosessihöyrykattilalaitoksesta (leijukerros, kattilalaitos 2). Pääkattilalaitos (80 MW, kattilalaitos 1) on ns. IPPC-direktiivin (neuvoston
dierektiivi 96/61/EY) liitteen 1.1 mukainen polttolaitos. Kummankin kattilan käynnistyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä (rikkipitoisuus < 0,1%) ja kattilalaitos 2:ssa kevyt polttoöljy on myös varapolttoaineena. Kattilalaitos 1:llä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain n. 225-265 käyttöpäivää. Kummankin kattilalaitoksen arvioitu käyttöaika on 7 000 h/vuosi, mutta niiden yhteensä käyttämä polttoaine-energia kuitenkin arviolta suurimmillaan n. 1971 TJ. Molemmat kattilat ovat monipolttoaineyksiköitä, joissa poltetaan turvetta, biomassaa ja mm. ruokohelpiä. Käytön arvioidaan pysyvän tällä tasolla lähivuosina huolimatta rakennettavan prosessihöyrykattilalaitoksen aiheuttamasta kapasiteetin kasvusta. Lisäksi voimalaitoksella nostetaan Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalta tulevan kaukolämmön lämpötilaa.
Voimalaitoksen alueella varastoidaan ja kuivataan ns. aumakuivurissa lämminilmapuhalluksen avulla voimalaitoksella käytettävää biopolttoainetta, poikkeustapauksissa alueella voi olla varastossa myös pieniä määriä turvetta. Voimalaitoksen tontilla on n. 18 000 m2:n varastoalue, johon voidaan varastoida biopolttoainetta n. 100 000 m3. Varastoitava biopolttoaine on lähinnä metsätähteitä, sahanpurua ja puun kuorta. Tontilla on lisäksi ruokohelpille rakennettu varastokatos sekä prosessi-, jäähdytys- ja hulevesille tarkoitettu laskeutusallas ja prosessijätevesille tarkoitettu öljynerotin.
Voimalaitosalueella murskataan siirrettävällä murskaimella alueella varastoitavia biopolttoaineita esimerkiksi risutukkeja, kokopuurankaa ja kantoja. Murskausta tehdään voimalaitoksella n. neljä kertaa vuodessa ja yksi murskausjakso kestää n. yhden viikon. Erään ison murskaimen melutaso suurimmillaan lähellä murskainta on ollut 95 dB ja 200 metrin etäisyydellä 68 dB. Ruokohelpin silppuaminen tehdään kiinteällä murskaimella jatkuvatoimisesti voimalaitoksen ollessa käynnissä. Ruokohelpin murskaus ei aiheuta tavanomaista voimalaitosmelua suurempaa melua ja murskain sijaitsee ruokohelpin varastokatoksessa.
Tuotanto ja kapasiteetti
Pääkattila (kattila 1) on polttoaineteholtaan 80 MW:n peruskuormakattila, joka on otettu käyttöön vuonna 2001. Vuosittain kattilalla on tuotettu sähköä n. 65-80 GWh:a ja kaukolämpöä n. 170-220 GWh:a. Sähkön ja kaukolämmön tuotantoon on käytetty polttoaineena turvetta n.
180-220 GWh:a ja biopolttoaineita n. 120-180 GWh:a sekä kattiloiden käynnistykseen kevyttä polttoöljyä n. 0,1 GWh:a.
Höyrykattilalaitos (kattila 2) rakennetaan voimalaitostontille ja se tullaan ottamaan käyttöön suunnitelmien mukaan syksyllä 2008. Höyrykattilalaitos käyttää samoja polttoaineita kuin peruskuormakattilakin. Vuosittain kattilalla tuotetaan höyryä 107 GWh. Höyryn tuotantoon käytetään 63 GWh turvetta ja 63 GWh biopolttoaineita ja kattilan käynnistykseen arviolta 0,1 GWh kevyttä polttoöljyä.
Kummankin kattilalaitoksen yhteensä tuottama energia on tulevaisuudessa hakemuksen mukaan 1971 TJ, josta pääkattila tuottaa 1 518 TJ (422 GWh) ja prosessihöyrykattila 453 TJ (126 GWh).
Polttoaineet ja niiden varastointi Turve
Polttoaineena käytetään sekä jyrsinturvetta että palaturvetta. Jyrsinturvetta on käytetty vuosittain 80 MW:n kattilalaitoksessa 50-79 000 tonnia (VAHTI-rekisteri).
Ympäristölupahakemuksessa oleva polttoaineen maksimi käyttömäärä on 1971 TJ, joka on noin
550 GWh. Tästä määrästä arvioidaan olevan keskimäärin noin 330 GWh turpeen käytöstä, joka vastaa noin 100 000 tonnia turvepolttoainetta.Turve on pääpolttoaine sekä kattilassa 1 että kattilassa 2. Turve tuodaan voimalaitoksen vastaanottoasemille täysperävaunullisilla rekka- autoilla. Turve siirretään kattilaan suljetuilla hihnakuljettimilla.
Puuperäiset polttoaineet
Molemmissa kattiloissa poltetaan turpeen lisäksi puuperäisiä polttoaineita kuten metsähaketta, metsätähdehaketta, puuta ja kuorta sekä kierrätyspuuta ja muuta puhdasta puujätettä.
Kierrätyspuu ja muu puhdas puujäte tarkoittaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnotteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Tällaista puujätettä on esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde ja kuormalavat. Vuosittain puuperäisiä polttoaineita on käytetty 80 MW:n kattilalaitoksessa 34-67 000 tonnia (VAHTI-rekisteri). Ympäristölupahakemuksessa oleva polttoaineen maksimi käyttömäärä on 1971 TJ, joka on noin 550 GWh. Tästä määrästä arvioidaan olevan keskimäärin noin 220 GWh puuperäisiä polttoaineita, mikä vastaa noin 100 000 tonnia puuperäisiä polttoaineita. Puuperäiset polttoaineet varastoidaan avonaisella kentällä, ne haketetaan muutaman kerran vuodessa paikalle tuotavalla siirrettävällä murskaimella ja siirretään kauhakuormaajalla varastoalueelle aumaan.
Ruokohelpi
Ruokohelpin määrä polttoaineesta tulee olemaan n. 5-10%, vuosittain n 4 000 tonnia.
Ruokohelpi varastoidaan erikseen sitä varten rakennetussa polttoainekatoksessa, jossa se myös murskataan ennen polttoa. Murskattu ruokohelpi siirretään pneumaattisella kuljetinputkistolla suoraan kattilaan.
Savukaasujen puhdistus
Peruskuormakattilan rikkipäästöjä minimoidaan sekapolton (turve ja biopolttoaineet) avulla.
Savukaasujen rikkidioksidipitoisuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisesti osana polton käyttötarkkailua. Peruskuormakattilalaitoksessa on tilavaraus kalkkisiilolle. Savukaasuista poistetaan hiukkasia 3-kennoisella sähkösuodattimella. Typen oksideja poistetaan polttotekniikan avulla (vaiheistettu poltto). Uuden höyrykattilalaitoksen savukaasut puhdistetaan 2-kenttäisellä sähkösuodattimella. Sähkösuodatin huolletaan vuosihuollon aikana.
Kattilan 1 savukaasut johdetaan maanpinnasta 75 metrin korkuiseen piippuun ja höyrykattilalaitoksen savukaasut uuteen, rakennettavaan 55 metriä maan pinnasta olevaan piippuun. Höyrykattilalaitoksen savupiippu on korkeampi kuin viereiset voimalarakennukset.
Kemikaalit
Voimalaitoksella käytetään vuosittain erilaisia vesikemikaaleja (hapenpoisto- ja pH:n säätökemikaalit) ja puhdistuskemikaaleja kymmeniä tai muutamia satoja kiloja kutakin.
Kemikaalien käyttö on vähäistä.
Vesi ja viemäröinti
Voimalaitoksella käytetään Kokkolan vesilaitoksen vettä n. 60 000 m3/v. Kokkolan Voima Oy:n käyttämä prosessivesimäärä on 10 000 m3/v ja muiden vesien määrä 30 000 m3/v (ml.
apujäähdytysjärjestelmien jäähdytysvesi). Voimalaitos on liitetty Kokkolan kaupungin viemäriverkkoon.
Jätteet
Peruskuormakattilan savukaasujen puhdistuksesta muodostuu lentotuhkaa tulevaisuudessa keskimäärin 3 500 tn/v ja pohjatuhkaa n. 850 tn/v. Uuden prosessihöyrykattilalaitoksen toiminnasta arvioidaan syntyvän lentotuhkaa 1 000 tn/vuosi ja pohjatuhkaa 250 tn/vuosi.
Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa käyttää omassa toiminnassa syntyvä tuhka polttoainekentän rakentamiseen voimalaitostontilla (täydennys 27.3.2007). Tuhkaa voidaan käyttää myös Kokkolan syväsataman satamakentän rakentamisessa kyseisen alueen ympäristöluvassa määrätyllä tavalla.
Jätteitä on syntynyt vuosittain 80 MW:n kattilalaitoksen toiminnasta suuruusluokaltaan seuraavasti:
Jätteen laji Jätekoodi tonnia/vuosi
Biojäte 20 01 08 2
Keräyspaperi 20 01 01 2
Keräysmetalli 20 01 40 1
Keräyspahvi 20 01 01 1
Energiajae 20 01 99 2
Lajiteltu kp-jäte 20 03 01 500
Jäteöljy, kirkas 13 08 99* 1
Jäähdytysneste 14 06 03* 0,5
Lentotuhka 10 01 03 5000
Pohjatuhka 10 01 01 1000
______________________________________________________
* = ongelmajäte
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Hakija esittää laitoksella käytettävän parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Perusteluna esitetään, että laitos on moderni kerrosleijukattila, jossa voidaan käyttää useita polttoaineita ja että laitos on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotantolaitos, jonka hyötysuhde on korkea. Laitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkaalla sähkösuodattimella, typenoksidipäästöjä vaiheistetulla poltolla ja rikkidioksidipäästöjä eri polttoaineiden sekapoltolla. Hakemuksen mukaan päästöt alittavat LCP-asetuksen raja-arvot. Laitoksella seurataan jatkuvasti uusinta parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvää tietojenvaihtoa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.
Kokkolan Voima Oy:n voimalaitoksen pääkattilan (80 MW) savukaasusta mitataan jatkuvatoimisesti savukaasujen rikkidioksidipitoisuutta. Hakija jatkaa rikkidioksidin jatkuvaa mittausta savukaasuista osana laitoksen käyttötarkkailua ja raportoi tulokset ympäristökeskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä.
Kokkolan Voima Oy on liittynyt Energia-alan keskusliiton voimalaitosalan energiansäästösopimukseen vuonna 1999 (sopimusnumero VL-14-99-FIN).
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Epäpuhtaus Pääkattila (80 MW)
Vuosipäästö (tn/v) Omin.päästö (mg /MJ)
Prosessihöyrykattila (15 MW)
Vuosipäästö (tn/v) omin.p. (mg/MJ)
Kokonaishiukk aspäästö
2,7 3,0 5,4 12 mg/MJ
Rikkidioksidi (SO2)
181 120 54 120 mg/MJ
NOx (NO2:na) 165 122,5 55 122,5 mg/MJ
CO2foss 108 000 106 000 32 000
CO2bio 55 000 109 600 17 000
Päästöarvot ja muut muuttujat joihin käyttö- ja tuotantomäärät vaikuttavat, on laskettu kummankin kattilan osalta 7 000 tunnin vuosittaisen käyttöajan mukaan kuitenkin niin, että niiden yhteensä käyttämän polttoaine-energian on laskettu olevan suurimmillaan n. 1 971 TJ.
Kattilalaitos 1:sen savukaasumittauksissa määritettiin myös metallipäästöt kertaluonteisesti ja kattilalaitos 2:lle ne on hakemuksessa arvioitu kunkin käytettävän polttoaineen metallille esitetyn suurimman taulukkokertoimen avulla. VAHTI-raportin päästötietojen mukaan (vuodet 2001-2006) vaihtelu eri vuosien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin mitatut ja arvioidut vuosipäästöt lukuunottamatta elohopeapäästöä, jolle on vuonna 2002 tehdyssä mittauksessa (Paavo Ristola Oy, 15189B) saatu taulukkoarvosta selvästi poikkeava päästöarvo. Uuden kattilan käyttöönoton jälkeen metallipäästö kasvaa vain suhteessa käytetyn polttoaineen määrään.
Mitattujen (80 MW) ja arvioitujen Ympäristöhallinnon VAHTI-raportin (15 MW) vuosittaisten päästöjen summa: mukaiset päästöt vuosina 2001-2006:
elohopea (Hg) 8,1 kg 0 kg
kadmium (Cd) 0,03 kg 0 kg
lyijy (Pb) 0,6 kg 0,07-0,28 kg
arseeni (As) 0,05 kg 0-0,01 kg
kromi (Cr) 10,1 kg 1,7-7,0 kg
nikkeli (Ni) 2,6 kg 0,41-1,70 kg,
vanadiini (V) 0,7 kg 0,41-1,70 kg,
sinkki (Zn) 21,9 kg 3,01-12,4 kg
kupari (Cu) 0,3 kg -
Kiintoainepitoisuudet ja –päästöt ovat olleet vuonna 2002 tehdyissä päästömittauksissa (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 15189B9) vaihtelevia (eri polttoainesuhteet), mutta kuitenkin alle 50 mg/m3 (n) 6%:n happipitoisuuteen redusoituna. Pitoisuudet ovat olleet maksimiteholla 7 mg/m3 (n) ja 27 mg/m3 (n) ja puoliteholla (pienemmällä teholla) <1 mg/m3 (n) ja 1 mg/m3 (n).
Höyrykattilalaitoksen käyttöönotto mahdollistaa Kokkolan suurteollisuusalueella sellaisen prosessimuutoksen, että toteutuessaan se aiheuttaa n. 8 000 tonnin vuosittaisen raskaan polttoöljyn käytön vähenemisen.
Jätevedet ja päästöt viemäriin
Prosessivesiä syntyy kattilalaitos 1:stä n. 10 000 m3 ja kattilalaitos 2:sta n. 500 m3 vuodessa ja ne johdetaan öljynerotuskaivon ja turpeenerotuskaivon kautta kiinteistöllä olevaan laskeutusaltaaseen, jonka vesitilavuus on noin 120 m3. Laitosrakennusten lattiavedet johdetaan myös öljynerotuskaivojen kautta laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta prosessivedet yhdessä altaaseen johdettavien muiden vesien kanssa johdetaan avo-ojaan ja siitä edelleen mereen Ykspihlajan Potin alueelle. Jäähdytysvesiä syntyy kattilalaitos 1:stä n. 30 000 m3 ja kattilalaitos 2:sta n. 1 000 m3 ja ne johdetaan laskeutusaltaan kautta samaan avo-ojaan kuin prosessivedetkin. Hulevesien määrästä ei ole arviota, mutta ne kulkeutuvat voimalaitosalueelta pääosin laskeutusaltaaseen ja samaa reittiä mereen kuin muutkin vedet. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon.
Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely
Kokkolan Voima Oy:n 80 MW:n voimalaitoksella muodostuvan lento- ja pohjatuhkan laatu on tutkittu vuonna 2002 (Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 021036WW, 11.6.2002, Kokkolan Voiman lento- ja pohjatuhkan ympäristökelpoisuus). Raportin perusteella lentotuhkan arseeni-, seleeni- ja vanadiinipitoisuudet ylittivät silloin käytetyt vertailuarvot (ns. maaperän tavoitearvo). Raportin johtopäätöksissä todetaan, että tutkittujen lento- ja pohjatuhkanäytteiden haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ovat analysoitujen aineiden osalta maarakennuskäyttöä ajatellen hyväksyttävällä tasolla. Liukoisuustestien perusteella voidaan todeta, että haitta- aineiden liukoisuus olisi kuitenkin huomioitava käytettäessä tuhkia maarakenteissa.
Lentotuhkasta liukenee molybdeenia ja sulfaattia määriä, jotka sovellettujen raja-arvojen mukaan edellyttäisivät veden pääsyn estämistä maarakennuskohteeseen, jossa lentotuhkaa on käytetty. Pohjatuhkan käyttö maarakenteissa edellyttää, että materiaali osoitetaan käyttökelpoiseksi kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella.
Hakemuksen täydennyksessä on esitetty omassa toiminnassa muodostuvien tuhkien hyötykäyttöä omalla alueella varastokentän rakenteissa (täydennys 27.3.2007, Sigma-konsultit 19.3.2007). Kenttä kuuluu kokonaisuudessaan Kokkolan Voima Oy:lle ja sen ala on 4 700 m2. Nykyinen kentän pohja on tasossa +3,00 ja se täytetään puhtaalla hiekalla tasoon +3,20 ennen muita rakenteita. Tämä kerros myös salaojitetaan. Salaojitusvedet johdetaan viereiseen avo- ojaan, joka laskee Ykspihlajan Pottiin. Tasoitushiekan päälle asennetaan suodatinkangas ja sen päälle lentotuhka- ja pohjatuhkatäytöt tasosta +3,35 alkaen tasoon +3,96… +4,30. Lento- ja pohjatuhkakerroksen paksuus on rakenteessa n. 80-95 cm ja koko alueella käytettävä tuhkamäärä n. 4 500 tonnia.
Rakentaminen tehdään lohkottain ja rakenteilla oleva lohko suojataan sadevesiltä ja pölyämiseltä. Kun rakenne on valmis ja tuhkakerros tiivistetty, asennetaan sen päälle suodatinkangas, jonka päälle rakennetaan n. 15 cm paksu kantava kerros kalliomurskeesta.
Kenttä asfaltoidaan 5 cm paksulla asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5%. Kentälle rakennetaan sadevesiviemärit. Rakentamisen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta.
Tuhkan hyötykäyttökohde sijaitsee n. 400 metrin päässä pohjavesialueen (Patamäki, 102725 1B) rajasta siten, että vesi virtaa tällä alueella pohjavesialueelta Kokkolan Voima Oy:n suuntaan ja edelleen mereen (virtaussuunta länteen). Mittausten perusteella pohjaveden pinta
on alueella korkealla ja tuhkan käyttö maarakentamisessa on suunniteltu niin, että tuhka ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa.
Täydennyksen mukaan Kokkolan Voima Oy:n lento- ja pohjatuhkan haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet täyttävät asetuksessa 591/2006 asetetut vaatimukset päällystetylle rakenteelle.
Melu, tärinä ja liikenne
Hakemuksessa esitetään, että melutasot ovat sadan metrin päässä laitoksesta alle 55 dB normaalikäytön aikana. Käynnistyksen aikana melutaso samalla etäisyydellä saattaa nousta 70 desibeliin. Käynnistyksiä on vain muutama kappale vuodessa. Alue on teollisuusaluetta ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä.
Laitokselle tuo polttoainetta (turve ja puu) vuosittain n. 4 000 täysperävaunullista rekkaa, suurimmillaan liikenne voi olla n. 20 rekkaa/vrk. Uusi kattilalaitos lisää liikennettä edellä esitetystä määrästä noin 250 ajoneuvolla. Muuta liikennettä ovat mm. lento- ja pohjatuhkan kuljetukset, kemikaalikuljetukset ja työmatkaliikenne.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Ilman epäpuhtaudet
Ilmapäästöjen leviämistä on arvioitu ennen laitoksen toiminnan käynnistämistä vuonna 1999 tehdyissä leviämislaskelmissa. Hakijan mukaan leviämismallia voidaan hyvin käyttää päästöjen vaikutusalueen laajuuden arvioinnissa ja vaikutusten arvioinnissa vaikka sen laatimisen jälkeen on todettu seuraavat muutokset;
- peruskuormakattilalaitoksen kattilan käyttötunnit ovat nykyisin suuremmat kuin mitä mallin laskemisen aikana oletettiin ja
-hiukkaspäästöjen on todettu olevan selvästi pienempiä kuin mitä leviämislaskelmassa on oletettu.
Koska leviämismallilaskelmassa käytettyjen typenoksidipäästöjen ja rikkidioksidipäästöjen suuruusluokka on verrannollinen kattilalaitosten 1 ja 2 yhteensä aiheuttamiin päästöihin, voidaan hakijan mukaan leviämismallin tuloksia käyttää hyväksi päästöjen vaikutusten arvioinnissa ainakin niiden epäpuhtauksien osalta.
Kokkolassa on seurattu jo usean vuoden ajan kaupungin ilman laatua. Rikkidioksidin ja typen oksidien raja-arvot eivät ole ylittyneet. Hiukkaspitoisuuksien raja-arvot ovat ylittyneet joitakin kertoja, mutta hakijan mukaan hiukkasten osalta voimalaitoksen merkitys on täysin merkityksetön.
HAKIJAN ESITYS TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUKSI
Hakija on esittänyt suunnitelman päästöjen tarkkailuun ja palamisolosuhteiden seurantaan (hakemuksen liite 10). Suunnitelmassa on esitetty ilman epäpuhtauksien tarkkailuun liittyvät käyttö- ja päästötarkkailut, käytettävissä olevat mittarit, niiden sijainnit ja huollot sekä sähkösuodattimen kunnon seuranta.
Jatkuvatoimiset mittaukset
Pääkattilan (80 MW) savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidia, hiilimonoksidia ja happea. Lisäksi tehdään yksittäismittauksia polttoaineen kosteudesta (päivittäin) ja
lämpöarvosta (kerran kuukaudessa) sekä tuhkan palamattomasta fraktiosta (kerran kuukaudessa).
Määräaikaismittaukset
Voimalaitoksella tehdään kolmen vuoden välein ulkopuolisen mittaajan toimesta määräaikaismittaukset savukaasuista. Määräaikaismittauksissa mitataan hiukkaset, typen oksidit (NOx) ja rikkidioksidi (SO2). Päästöjen metallipitoisuuksia on mitattu kertaluonteisesti voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen (Hg, As, Cd, Pb, V, Zn, Ni). Mittauksessa saatuja tuloksia on käytetty vuosittaisen metallipäästön laskemiseen.
Kattilan käyttötarkkailu
Pääkattilan (80 MW) palamisolosuhteita tarkkaillaan seuraamalla valvomon operointipäätteellä hiekkapedin ja tulipesän yläosan lämpötilaa jatkuvasti sekä niinikään jatkuvatoimisesti savukaasujen lämpötilaa, happi-, hiilimonoksidi- ja rikkidioksidipitoisuutta.
Savukaasujen lämpötilan mittaus ja happi- ja hiilimonoksidipitoisuuden jatkuvatoiminen mittaus on savukaasukanavassa tulistimien jälkeen, ennen sähkösuodatinta. Savukaasujen jatkuvatoiminen rikkidioksidipitoisuusmittaus tehdään savukaasukanavasta sähkösuodattimen jälkeen.
Kattilaan syötettävän polttoaineen määrää seurataan. Tulistimet nuohotaan kerran vuorokaudessa ja syöttöveden- ja ilmanesilämmittimet nuohotaan kaksi kertaa vuorokaudessa.
Tehon säätö ja palamisilman säätö tapahtuu automaattijärjestelmän ohjaamana.
Muuta
Hiilidioksidipäästöt lasketaan taulukkoarvojen ja poltetun polttoaineen määrän ja laadun perusteella.
Kokkolan Voima Oy kuuluu Kokkolan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Laitoksella säilytetään ja käytetään vain vähän ympäristölle vaarallisia aineita. Laitoksella on tehty voimalaitoksen turvaohje sekä painelaiteasetuksen mukainen kattilalaitoksen vaaranarviointi.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 15.3-13.4.2006. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan 15.3-13.4.2006 Kokkolan kaupungintalolla. Naapuritilojen omis- tajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
Ympäristölupahakemuksen täydennyksestä, joka koskee uuden 15 MWpa kiinteää polttoainetta käyttävän prosessihöyrykattilalaitoksen toimintaa, on kuulutettu erikseen Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 11.7-9.8.2007 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Keskipohjanmaa ja Österbottningen.
Muistutukset ja mielipiteet
Asiasta ei ole jätetty yhtään muistutusta eikä siitä ole esitetty mielipiteitä kummankaan kuulu- tuksen johdosta.
Lausunnot
I) Ympäristökeskus on pyytänyt ympäristölupahakemuksesta Kokkolan kaupungin kaupungin- hallituksen ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon 13.3.2006.
II) Ympäristökeskus on pyytänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon (23.4.2007) Kokkolan Voima Oy:n jättämään lisäykseen koskien varastokentän rakentamis- suunnitelmia ja toiminnan harjoittajan omassa toiminnassa syntyvien polttolaitostuhkien käyt- töä maarakentamisessa kyseisessä kohteessa.
III) Ympäristökeskus on pyytänyt ympäristölupahakemuksen täydennyksestä (15 MW:n uusi prosessihöyrykattilalaitos) lausunnot Kokkolan kaupungin kaupunginhallitukselta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta 20.8.2007.
Kaupunginhallitus
I) Kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa ympäristölupahakemuksesta.
III) Kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa ympäristölupahakemuksen täydennyksestä (uusi 15 MW:n voimalaitos).
Ympäristönsuojeluviranomainen
I) Rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan (5.4.2006) todennut, että voimalaitosalueella olevan viipymäaltaan kautta johdettavan jäteveden (hulevedet, prosessivedet, jäähdytysvedet) laadun tarkkailu tulisi ottaa huomioon lupapäätöstä laadittaessa.
Perusteluna tarkkailun lisäämiselle kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää sitä, että vesien purkupaikka sijaitsee hyvin lähellä tärkeän pohjavesialueen rajaa ja purkuojasto laskee Pottiin, jolla on korkea virkistyskäyttöarvo.
Rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu toiminnan tarkkailua koskevista asioista seuraavaa:
- mahdolliset muutokset ja tarkennukset päästöjen ja vaikutusten tarkkailuohjelmissa tulee toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
-Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailu- ja toimenpideraportin yhteenveto.
- Mikäli meluselvitys tullaan vaatimaan, on voimalaitoksen kannalta hyödyllisintä toteuttaa se yhdessä muiden Kokkolan Ykspihlajan alueella toimivien laitosten kanssa.
- Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
- Toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintasuunnitelma mahdollisesti tapahtuvien häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle.
Lisäksi lautakunta esittää, että toiminnassa tulee noudattaa Kokkolan alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä, toiminnaharjoittajan on ilmoitettava Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista ja välittömästi ilmoitus on tehtävä toiminnassa sattuvista poikkeuksellisista tilanteista.
Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi siten, että lupaehtojen tarkistamista koskeva esitys on tehtävä 31.10.2016.
II) Rakennus- ja ympäristölaustakunta on 2.5.2007 antamassaan lausunnossa edellyttänyt Kokkolan Voima Oy:ltä seuraavia toimia:
- Mahdolliset muutokset ja tarkennukset päästöjen ja vaikutusten tarkkailuohjelmissa tulee toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle samoin kuin vuosittain maaliskuun loppuun mennessä tarkkailu- ja toimenpideraportin yhteenveto.
- Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista ja välittömästi toiminnassa tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista.
Lautakunnan esitys on, että lupa voidaan myöntää siten, että lupaehtojen tarkistamista koskeva esitys on tehtävä 31.10.2016.
III) Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (15.8.2007) seuraavaa:
- Uuden vara- ja huippukuormakattilan ilmapäästöjä on tarkkailtava. Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain raportoitava laitokselta aiheutuneet rikkidioksidi-, typenoksidi- (typpidioksidiksi laskettuna), hiukkas-, hiilidioksidi- sekä metallipäästöt ilmaan. Raportissa on mainittava myös käyttöaika.
- Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailu- ja toimenpideraportin yhteenveto.
- Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Kokkolan Voima Oy:n ympäristönsuojelulain 101§:n mukaisen hakemuksen johdosta, koska varakattilalaitos sijoitetaan samalle tontille olemassaolevan suuremman laitoksen kanssa. Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei siten aiheuta ympäristölle sellaista peruuttamatonta haittaa, että tilanne ei olisi ennallistettavissa, mikäli ympäristölupa valituksen johdosta kumottaisiinkin.
- Vara- ja huippukuormakattilalaitoksen toiminnassa syntyvä lento- ja pohjatuhka on ensisijaisesti pyrittävä ohjaamaan hyötykäyttöön.
Ratahallintokeskus
I) Ratahallintokeskuksen 27.3.2006 sähköpostitse saapuneessa ilmoituksessa todetaan, että ratahalintokeskuksella ei ole huomautettavaa Kokkolan Voima Oy:n ympäristölupahakemuksesta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
I ja II) Hakija ei ole jättänyt vastinetta ympäristölupahakemuksen johdosta annetuista lausun- noista eikä ympäristölupahakemuksen lisäyksestä annetusta Kokkolan kaupungin lausunnosta.
III) Hakija on antanut vastineen (23.8.2007) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölau- takunnan antamasta lausunnosta koskien uutta 15 MW:n kattilalaitosta. Kokkolan Voima Oy katsoo, että lausunnon "toiminnan tarkkailua koskevat ehdot" metallipäästöjen tarkkailu ja raportointi perustuisi tunnettujen polttoaineiden metallipäästöjen ominaispäästökertoimiin.
Tarkastukset ja neuvottelut
Muistiot 8.2.2006, 15.2.2007, 14.3.2007, 15.6.2007, 4.7.2007 ja 12.9.2007.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää Kokkolan Voima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lämmitysvoimakattilalaitokselle (80 MWpa), uudelle prosessihöyrykattilalai- tokselle (15 MWpa) ja omassa toiminnassa syntyvän tuhkan käyttöön maarakentamisessa voi- malaitostontilla seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6 §, 7 §, 8 §, 41 §, 42 §, 43 §, 45 §, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissaan esittämät asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä 9, 16, 19, 21-24 ja 30-31 ilmenevällä tavalla. Tarkkailuohjelmasta ja sen olennaisista muutoksista ympäristökeskus pyytää lausunnon Kokkolan kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselta.
Toiminnan sijainti ja toimintaa kuvaavat tiedot
Laitoksella on 80 MWpa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon käytettävä perusvoimakattilalaitos (kattilalaitos 1, kerrosleijukattila) ja prosessihöyryn tuotantoon tarkoitettu 15 MWpa
prosessihöyrykattilalaitos (kattilalaitos 2, kerrosleijukattila). Molemmat kattilalaitokset käyttävät samoja polttoaineita; turvetta, puuperäisiä polttoaineita, ruokohelpiä ja muuta puhdasta biomassaa. Kattilalaitos 1:ssä on 3-kenttäinen sähkösuodin ja kattilalaitos 2:ssa 2- kenttäinen. Kumpikin kattilalaitos sijaitsee samalla energiahuollon toiminnoille varatulla tontilla (kiinteistö 43-1-6) Kokkolan suurteollisuusalueella.
Kattilalaitosten pohja- ja lentotuhkaa hyödynnetään varastokentän rakentamisessa (kiinteistöt 43-1-6,8) omalla alueella.
LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt ilmaan 80 MW:n kattilalaitos
1. Päästöraja-arvot ovat seuraavat:
- Savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 400 mg SO2/m3 (n) muunnettuna 6%:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua
- Savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 600 mg NO2 /m3 (n) muunnettuna 6%:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua
- Savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m3(n) muunnettuna 6%:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua (YSL 43§, VNA 1017,8§)
Päästöraja-arvojen noudattamisen toteamiseksi tehtävistä mittauksista määrätään lupamääräyksissä 20-22.
2. Kiinteän polttoaineen 80 MW:n kattilalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 75 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43§, VNA 1017, 5§) 3. Polttolaitoksen puhdistinlaitteen rikkoutumistapauksessa tai sen häiriötilanteessa on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai ellei se ole mahdollista niin rajoittaa laitoksen toimintaa tai keskeyttää se määräajaksi tai toistaiseksi, jos laitos ei voi palata normaaliin toimintaan 24 tunnissa. Laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana.
(YSL 43§, VNA 1017, 14§)
4. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöstä ja rikkoontumisista 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi alueelliselle ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43§, YSL 64a§, VNA 1017 15§)
15 MW:n kattilalaitos
5. Kattilalaitoksen hiukkaspäästö saa olla korkeintaan 40 mg/MJ, tavoitearvona on 20 mg/MJ. Typenoksidien päästöjen tavoitearvo on 150 mg/MJ. (YSL 37§, 43§ ja YSA 19§) 6. Kiinteän polttoaineen 15 MW:n kattilalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 55 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöstä ja rikkoontumisista välittömästi alueelliselle ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 43§, YSA 19§, 37§)
Molempia kattilalaitoksia koskevat ilmansuojelumääräykset
7. Kattilalaitosten käynnistykseen käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,10 painoprosenttia. (YSL 43§, YSA 19§, VNA 689/2006)
8. Käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43§, VNA 1017/2002,11§)
Jätteet ja niiden käsittely
9. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyt- tä, roskaantumista, pölyämistä tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Lai- toksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §)
10. Kiinteän polttoaineen kattiloiden lentotuhka (10 01 03), pohjatuhka (10 01 01) ja leiju- petihiekka (10 01 24) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai hyödyntämispaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa tällaisen jätteen vastaanottoon tai hyödyntämiseen.
(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §)
11. Mikäli laitoksella muodostuva tuhka toimitetaan kaatopaikalle tulee toiminnanharjoitta- jan olla selvillä tuhkan kaatopaikkakelpoisuudesta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset).
Turpeen poltossa syntyvien tuhkien hyödyntämisessä ja käsittelyssä on otettava huomioon lisäksi Säteilyturvakeskuksen ohjeet. (YSL 43 §, 45 §, YSA 19 §, JL 6 §, 15 §, 51 §)
12. Öljynerotuskaivot on pidettävä toimintakuntoisina huolehtimalla niiden säännöllisestä tyhjentämisestä ja puhdistamisesta. Erottimen pintakerros on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. (YSL 43§, YSA 19§)
13. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi vastaanottopaik- kaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jättei- den siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston 659/1996 mukaiset tie- dot. Ongelmajätteet on säilytettävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa (YSL 43§, 45§, JL 6§, 15§, JA 3a§, 6§)
14. Jätteet saadaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty alu- eellisten ympäristökeskusten ylläpitämään jätetiedostoon. (YSL 43 §, YSA 19 §, JL 49 §) Tuhkan käyttö maarakentamisessa omalla tontilla
15. Kattilalaitosten (kattilat 1 ja 2) lentotuhkaa (10 01 03), pohjatuhkaa (10 01 01) ja leijupetihiekkaa (10 01 24) saa käyttää maarakentamiseen omalla kiinteistöllä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tuhka on sijoitettava rakennuskohteeseen niin ettei se joudu kosketukseen pohjaveden kanssa. Tuhkan hyötykäyttöalue on rakennettava päällystettynä rakenteena hakemuksessa esitetyllä tavalla. Voimalaitosalueella hyötykäytettävän tuhkan laatua on seurattava kokoomanäytteiden avulla tarkkailusuunnitelmassa erikseen määrättävällä tavalla (YSL 43, YSA 19§)
Meluntorjunta
16. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa sen vaikutusalueella ulkona, lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.00-22.00) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22.00-7.00) 50 dB.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan ai- heuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla. Toimin- nanharjoittaja voi tehdä toimintansa laajuuden ja laadun mukaiset meluselvitykset yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. (YSL 43 §, VNp 993/1992)
Varastointi ja kuljetukset
17. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kevyen polttoöljyn säiliöiden suojarakenteet ja putkis- tojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. (YSL 43 §, YSA 19 §)
18. Puuperäisen polttoaineen ja turpeen kuljetukset, puuperäisen polttoaineen varastointi va- rastokentällä, kuormien purku sekä tuhkan kuljetus pois laitosalueelta on järjestettävä siten, ettei pölyä pääse leviämään ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 43 §, YSA 19 §)
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
19. Toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumiseksi. Suunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle 31.10.2008 mennessä.
Häiriötilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 43§, 62§, YSA 19§) Tarkkailu ja raportointi
20. Kattilan 1 päästöt on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kerran vuodessa.
Seuraava päästömittaus on tehtävä 80 MW:n kattilalle 31.5.2008 mennessä.
Kattilan 2 päästöt on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kolmen vuoden välein.
Ensimmäinen päästömittaus on tehtävä 15 MW:n kattilalle viimeistään 6 kk käyttöönoton jälkeen.
Savukaasuista on mitattava hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, typen oksidien pitoisuus ja päästö NO2:na, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö SO2:na. Näytteenotot, mittaukset ja analysoinnit on tehtävä CEN-standardin, ISO-standardin, SFS-standardin tai vastaavan tasoisen muun kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti. (YSL 43§, 46§, YSL 108§, YSA 19§)
21. Savukaasujen mittaukset on tehtävä vähintään kahdella yleisimmin käytössä olevalla teholla jokainen vuosi. Vuosittain tehtävissä mittauksissa voidaan käyttää eri polttoainejakaumia. Kummallakin tehoalueella on tehtävä vähintään kolme mittausta tai riittävän pitkä yhtäjaksoinen mittaus. Mittaustulokset on ilmoitettava laskentakaavoineen yksiköissä mg/MJ ja mg/m3 (n) redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua.
Kuormitus on ilmoitettava yksiköissä kg/h ja t/a, lisäksi on esitettävä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden osalta. (YSL 43§, 46§ ja YSA 19§)
22. Kattilan 1 (80 MW) päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos minkään mittaussarjan tulokset eivät ylitä raja-arvoja.
Kattilan 2 (15 MW) päästöraja-arvo ja tavoitearvot katsotaan saavutetuksi kun mittauksissa kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo tai pitkäaikaisen yhtäjaksoisen mittauksen tulokset eivät ylitä määräyksessä 5 annettuja arvoja. (YSL 43§, 46§ ja YSA 19§)
23. Prosessihöyrykattilan (15 MW) savukaasujen metallipitoisuudet ja metallipäästö on mitattava kertaluonteisesti viimeistään yhden vuoden kuluttua kattilan käyttöönotosta yleisesti käytössä olevalla polttoainesoksella noudattaen määräyksissä 21 ja 22 esitettyjä yleisiä mittausten laatuun liittyviä periaatteita. (YSL 43§, 46§ ja YSA 19§)
24. Savukaasujen metallipitoisuus on mitattava kertaluonteisesti jos käytettävien polttoaineiden valikoimassa tai laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden ympäristökeskus arvioi aiheuttavan metallipäästöjen merkittävää lisääntymistä savukaasuissa. Mitattava on siinä tapauksessa ainakin elohopea (kaasufaasi), arseeni, kadmium, lyijy, vanadiini, sinkki, kromi, nikkeli ja kupari. Ympäristökeskus voi määrätä savukaasujen metallipitoisuuksien mittaamisesta tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä. (YSL 43§, 46§ ja YSA 19§)
25. Ilmapäästöjen määräaikaismittausten mittaussuunnitelma tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittauksen tekemistä. Tulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa mittausraportin valmistumisesta. Mittausra- porttiin tulee liittää arvio päästömittausten kokonaisepävarmuudesta. (YSL 43 §, 46 §) 26. Laskeutusaltaalta avo-ojaan johdettavan jäteveden laatua on tarkkailtava vuoden 2008 alusta alkaen kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) otettavan kertanäytteen avulla.
Näytteistä on analysoitava ainakin lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja kokonaisrautapitoisuus. Laskeutusaltaan kautta kulkeva vesimäärä on mitattava tai arvioitava vuosittain kuormitustiedon laskemiseksi. (YSL 43§, 46§)
27. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pohjaveden pinnankorkeutta ja pohjaveden laatua yhteensä kahdesta pohjavesiputkesta tuhkan maarakennuskohteen länsi- ja itäpuolella. Pohjaveden laatua on analysoitava kaksi kertaa vuodessa otettavalla näytteellä.
Näytteestä tehtävistä analyyseistä määrätään tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä.
(YSL 43§, 46§)
28. Kattilalaitosten käyttötiedoista ja häiriöitä koskevista tiedoista tulee pitää kirjaa. Kirjan- pito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle.
Kirjanpitoon tulee sisältyä ainakin seuraavat tiedot:
- kattiloiden käyttö- ja tuotantotiedot
- käytettyjen polttoaineiden määrä, laatu ja alkuperä sekä niihin liittyvät dokumentit - tehdyt mittaukset ja niiden tulokset sekä niihin liittyvät dokumentit
- mittalaitteiden huollot ja kalibroinnit
- päästöjen vähentämiseen liittyvien erotinlaitteiden käyttötarkkailut ja huollot - säiliöiden käyttötarkkailutiedot
- öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset
- siirrettävän murskaimen käyttöajat ja sijainti alueella
- häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto ja korjaustoimenpiteet (YSL 43 §, 46 §, YSL 83§, YSA 19 §)
29. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edel- listä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan soveltuvin osin sähköisesti.
Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitetut jätteet - toiminnassa syntyneet ja omalla alueella hyödynnetyt tuhkat: määrä, laatu ja sijoittaminen - tiedot laitoksen sisään syötetyn energian vuosittaisesta kokonaismäärästä polttoaineittain luokiteltuna ja polttoaineiden rikkipitoisuus
- tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a)
- tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyntiajoista kattiloittain
- laitoksen hiukkaspäästöt (mitatut ja laskennalliset, johon sisältyy myös häiriöiden aikaiset päästöt, jotka on laskettu polttoainetietojen, päästömittaustietojen, häiriötilanteiden ja katti- latietojen perusteella)
- kattiloiden rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt (mitatut ja laskennalliset, polttoaineiden määrä- ja laatutietojen, päästömittausten ja häiriötilanteita koskevien tietojen avulla)
- kattiloiden hiilidioksidipäästöt eriteltyinä fossiilisista polttoaineista ja biopolttoaineista pe- räisin oleviin päästöihin (laskennalliset, polttoainetiedoista päästökertoimen avulla)
- ne toimenpiteet, jotka voimalaitoksella on tehty energiansäästösopimuksen nojalla - laskeutusaltaalta ojaan johdettavan veden määrä ja laatu
- pohjavesimittautulokset; pohjaveden korkeus ja haitta-ainepitoisuudet - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa (YSL 43 §, 45 §, 46 §, JL 51 §, VNA 1017/2002 Liite 3 )
30. Toiminnanharjoittajan tulee jatkossakin osallistua Kokkolan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailusta laadittavan erillisen sopimuksen määrittämällä tavalla. (YSL 46§)
31. Hakemuksen liitteessä 10 esitetty ja tässä päätöksessä määräyksin täydennetty tarkkailuohjelma on koostettava yhdeksi tarkkailuohjelmaksi 31.5.2008 mennessä ja esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Tarkkailuohjelmassa on esitettävä tehtävät mittaukset ja analyysit sekä ilmapäästöjen että muiden päästökohteiden osalta ja ilmapäästöjen mittauspaikan kuvaus ja mittauspaikan kelpoisuus. Lisäksi tarkkailuohjelmassa on esitettävä laskentakaavat ja laskennassa käytetyt päästökertoimet. Tarkkailuohjelmassa on esitettävä voimalaitosalueella ympäristöluvan mukaisesti maarakentamisessa käytettävän tuhkan laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää sekä perustutkimukset että laadunvalvontatutkimukset. Toiminnanharjoittajan on huomioitava E-PRTR–
raportointivelvollisuus tarkkailuohjelmaa laadittaessa. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43§, 46§)
Muut määräykset
32. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon (YSL 5§, 43§, 58§, YSA 19§ ja 37§)
33. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava samoille viranomaisille ilmoitus viimeistään kuusi kuukautta ennen lopettamista ja siihen liittyvässä ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28§, 81§)
RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, mielipiteet sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäris- tökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimus- ten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yk- sinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muiden käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäris- töluvassa on annettu tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään, tai sel- vitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Lupamääräysten perustelut
Savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksien päästöraja-arvot on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) on säädetty päästöraja-arvot olemassaolevien kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten haitta-ainepäästöille ja määrätty päästöjen tarkkailusta ja mittauksista.
Määräyksessä on noudattettu asetusta. (Lupamääräys 1)
Savukaasujen riittävästä päästökorkeudesta määrämisellä suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Ennen 80 MW:n lämmitysvoimalaitoksen rakentamista teetetyn leviämismalliselvityksen mukaan (piipun korkeus 70 m.) lähialueella kohdistuvat haitta- ainepitoisuudet jäävät hyvin pieniksi. Lämmitysvoimalaitoksen käytön aikana ei ole ollut osoitettavissa, että ilman kautta leviävät päästöt olisivat yksistään merkittäviä terveyden tai ympäristön kannalta. Piipun korkeus on määrättävä valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisesti. Samassa asetuksessa määrätään yksityiskohtaisesti toimenpiteistä savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriö- tai rikkoutumistapauksissa, rajoitetaan polttolaitoksen toimintaa niissä tilanteissa, joissa puhdistinlaitteet eivät ole käytössä ja annetaan ohjeet päästöraja- arvojen noudattamisen toteamiseksi. (Lupamääräykset 2,3,4 ja 8)
Hiukkaspäästöjen raja- ja tavoitearvoja koskeva lupamääräys on annettu ilman pilaantumi- sen ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 649/2003 (Paras käytettävissä oleva tekniikka 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa) on arvioitu päästötasoja, jotka vas- taavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa pienillä kattilalaitoksilla ja asetetut raja- ja tavoi- tearvot on annettu siinä esitettyjen tietojen mukaisesti. Tavoitetaso on arvo, johon tulee pyr- kiä kattilan hyvällä kunnossapidolla ja huolellisella ajotavalla. (Lupamääräys 5)
Prosessihöyrykattilalaitoksen piipun korkeus on määrätty terveyden ja ympäristön suojelemiseksi siten, että savukaasujen leviäminen on mahdollisimman tehokasta. Piipun korkeus 55 metriä (maan pinnasta) on riittävä johtamaan savukaasut läheisten rakennusten yläpuolelle, jolloin savukaasu ei voimalaitosalueellakaan ennalta arvioiden aiheuta haittaa.
(Lupamääräys 6)
Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu Valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. (Lupamääräys 7)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaa- raa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen käytöstä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä omi- naisuuksista sekä ympäristövaikutuksista. (Lupamääräys 9)
Syntyvien tuhkien hyödyntäminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tuhkien toimittaminen kaatopaikalle edellyttää tuhkien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä. (Lupamääräykset 10 ja 11)
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet tulee toi- mittaa säännöllisesti käsittelyyn. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävit- täminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen ympäristö- lupa. Jätelain mukaan jätteen ja ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, et- tä ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaik- kaan. (Lupamääräykset 12, 13 ja 14)
Omassa toiminnassa syntyvä lento- ja pohjatuhka voidaan hyötykäyttää voimalaitosalueen maarakentamisessa, koska käytettävissä olevien selvitysten mukaan niiden käytöstä päällystettynä rakenteena ei aiheudu haittaa ympäristölle kyseisessä käyttökohteessa kun huolehditaan siitä, että tuhkakerros ei pääse kosketukseen pohjaveden kanssa. Peitetylle rakenteelle Valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 annetut raja-arvot ylittyvät mm.
pohjatuhkan liukoisen molybdeenin ja lentotuhkan sulfaatin liukoisuuden osalta.
Voimalaitoksilla syntyvien tuhkien laadunvalvonnasta on määrätty sen vuoksi, että voimalaitoksen polttoainevalikoima on todennäköisesti erilainen kuin tuhkien edellisen koostumus- ja liukoisuustutkimuksen aikana vuonna 2002 ja että tuhkien analysointi asetuksen 591/2006 mukaisesti tukee paitsi voimalaitostontilla toteutettavaa maarakennuskäyttöä niin myös muuta hyötykäyttöä. (Lupamääräys 15)
Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista. Toimin- nasta aiheutuva melu on osa suurteollisuusalueella esiintyvää melua ja sen vuoksi mallin- nettava ja mitattava mieluimmin koko teollisuusaluetta koskevassa yhteisessä meluselvityk- sessä kuin voimalaitoksen omana selvityksenä. (Lupamääräys 16)
Kemikaalien ja polttoaineiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maape- rän ja pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. Kiinteiden polttoaineiden varastoinnissa on eri- tyisesti huolehdittava siitä, ettei aiheudu pölyhaittaa. Myös kuljetukset tulee hoitaa niin, että kuljetuksista ei aiheudu päästöjä ympäristöön. (Lupamääräykset 17 ja 18)
Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annettu määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista voimalaitoksen poltto- ainekentällä on aiheutunut vaaratilanteita ja mm. sammutusvesien joutumista ympäristöön.
Häiriö- ja poikkeustilanteita varten vaadittu suunnitelma on tarpeen ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisyn vuoksi. Ilmoittaminen häiriötilan- teista viranomaisille on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 19)
Päästömittaukset ovat tarpeen raja-arvojen valvonnan kannalta, koska mittauksilla saadaan tietoa laitoksen todellisista päästötasoista. Mittaussuunnitelma ja mittausten tulokset ovat myös tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräykset 20,21,22 ja 25)
Prosessihöyrykattilan savukaasun metallipitoisuusmääritys on tarpeen kertaluontoisesti, jonka jälkeen kattilan metallipäästöt voidaan laskea hyväksikäyttäen mittauksen tuloksia ja yleisesti tunnettuja ominaispäästökertoimia. Pääkattilan (80 MW) metallipäästöt voidaan laskea kertaluonteisen metallipitoisuusselvityksen (v. 2002) ja taulukkoarvojen perusteella.
Mikäli jommassakummassa kattilalaitoksessa aloitetaan polttamaan jotakin nykyisistä polt- toaineista olennaisesti poikkeavia polttoaineita kuten esimerkiksi puhdasta puujätettä, on savukaasujen metallipitoisuus selvitettävä erikseen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Määräyksellä suojellaan terveyttä ja ympäristöä. (Lupamääräykset 23 ja 24)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräyk- set toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaiku- tusten toiminnan tarkkailusta. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin val- vonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt, joista laitoksen on muuten raportoitava esimerkiksi Vahti-rekisteriin. Toiminnanharjoittaja on liittynyt KTM:n vapaehtoiseen energiasäästösopimukseen vuonna 1999. Energialan energiansäästösopimusten tavoitteena on energian ominaiskulutusten pienentäminen sekä energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotanto on jo itsessään merkittävä energiatehokkuutta edistavä tekniikka.
Toiminnanharjoittajalla oleva vapaaehtoinen energiansäästösopimus, joka sisältää tuotantolaitoskohtaiset energiakatselmukset/analyysit, energiansäästösuunnitelman ja velvoitteen toteuttaa kannattavat säästötoimenpiteet on riittävä toimenpide energiatehokkuuden osoittamiseksi. Vuosittainen raportointi ympäristökeskukselle on annettu valvonnan varmistamiseksi. (Lupamääräykset 26, 27, 28 ja 29)
Määräys osallistumisesta Kokkolan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäris- tövaikutuksista. (Lupamääräys 30)
Määräys on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräys 31)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan velvollinen käyttämään paras- ta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tek- niikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennai- sesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 32)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnan- harjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkas-
tella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta lupamääräyksiä. (Lupamääräys 33)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku- tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
(YSL 28§)
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on toimitettava 31.10.2017 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin yhteenve- dot tarkkailujen tuloksista ja selvitys toiminnan vaikutuksista ympäristöön. (YSL 55 §)
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen mää- räyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
TOIMINNAN ALOITTAMINEN
Kokkolan Voima Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa aloittaa uusi toiminta (15 MW:n polttolaitos) ympäristölupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huoli- matta.
Luvan saaja voi aloittaa uuden toiminnan (15 MW:n polttolaitos) tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Uusi polttolaitos sijoitetaan samalle tontille kuin olemassa oleva kattilalaitos eikä toiminnasta voida odottaa olevan haitallisia vaikutuksia ympä- ristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen purkamalla laitos, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huoli- matta ovat olemassa.
Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa 3 000 euron erillinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YSL 101 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 5§, 6-8§, 28§, 31§, 35-38§, 41-43§, 45-46§, 52-56§, 58§, 62§, 64a§, 81§, 83§, 96-97§, 100-101§, 105 § ja 108§
Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1§, 6§, 8-12§, 15-19§, 22-23§, 37 § Jätelaki (1072/1993, muutettu (91/2000) 6 §, 15 §, 49 §, 51 §, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3 a §, 5 §, 6 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasutur- biinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkapäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) 5§, 8§, 11§, 14§, 15§
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Asetus öljyvahinkojen torjunnasta (636/1993) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaan asetuk- sen 1387/2006 5§:n mukaisesti. Asetuksen 1237/2003 mukaan voimalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50-150 MW, maksu on 5 610 euroa.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle:
Kokkolan Voima Oy, PL 40, 00100 HELSINKI
Jäljennös päätöksestä
Kokkolan Voima Oy, Kemirantie 8, 67900 KOKKOLA Kokkolan kaupunginhallitus
Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuk- sia.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Kokkolan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdissä Keskipoh- janmaa ja Österbottningen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyk- sessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka
Ylitarkastaja Tarja Wiikinkoski
Liitteet Kartta
Valitusosoitus
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeri- ön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalve- luun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saa- jana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
