...
Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109
kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
2.7.2009 LSU-2004-Y-1216 (111)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaasan Sähkö Oy:n Pitkämäen lämpökeskuksen olemassa olevaa toimintaa.
HAKIJA
Vaasan Sähkö Oy PL 26
65101 VAASA LAITOS
Pitkämäen lämpökeskus Strömberginkatu 1 B 65101 VAASA
TOIMINTA JA SIJAINTI
Vuonna 1984 toimintansa aloittanut Pitkämäen lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vaasan Säh- kö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii ympäri vuoden kaukolämmön huippu- ja varate- hon tuottajana. Laitoksessa on kaksi kuumavesikattilaa, joiden molempien polttoaineteho on 44 MW. Kattiloilla on omat erilliset sisäpiiput yhteisessä savupiipussa.
Pitkämäen lämpökeskus sijaitsee Vaasan kaupungin Pitkämäen kaupunginosassa korttelissa numero 153 tontilla numero 1 (kiinteistönumero 905-24-153-1).
Kyseessä olevan laitoksen toiminta on Euroopan neuvoston direktiivin 96/61/EY (kodifioitu versio 2008/1/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toi- mintaa eli polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n 1 momentin 3-kohdan mukaisen energiantuotantolaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 MW tuli jättää ympäristölupahakemus 31.12.2004 mennessä.
Polttoaineteholtaan yli 5 MW voimalaitokset ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelu- asetuksen 1 §:n kohdan 3 b mukaan. Myös yli 100 m3:n polttonesteiden varastoon vaaditaan ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n kohdan 5 a mukaan.
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1. momentin kohdan 3 mukaisesti, koska kyseessä on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitos. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen myös ympäristönsuo- jeluasetuksen 6 §:n kohdan 5 a perusteella, koska toiminnassa varastoidaan polttonesteitä yli 1 000 m3.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.2004 ja sitä on täyden- netty 24.4.2009.
TOIMINNAN LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaan on seuraavat luvat:
- Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös BII-1088, 20.11.1985 - Länsi-Suomen ympäristökeskus ympäristölupa (jätelupa), 0897Y0046-111, 18.12.2000
Pitkämäen lämpökeskus sijaitsee Vaasan Pitkämäen kaupunginosassa yhdyskuntateknistä huol- toa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (kaavamerkintä ET) asemakaavoitetulla kiinteistöllä numero 905-024-0153-0001.
SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ
Laitos sijaitsee Strömberg Parkin teollisuusalueen kaakkoispuolella niin, että lähimpään teolli- suusrakennukseen on matkaa noin 180 metriä. Laitoksen eteläpuolelta sadan metrin etäisyydellä menee rautatie. Alueen ympäristö on muuten metsäistä. Laitosta ympäröi Vaasan kaupungin suojaviheralueeksi kaavoitettu rakennuskantaa vailla oleva tontti (905-416-1-68). Matkaa lä- himpään asuinrakennukseen on noin 500 metriä ja sairaala sijaitsee noin kilometrin etäisyydel- lä.
Toiminnan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä se sijaitse pohjavesialueella tai sel- laisen läheisyydessä. Toiminnan lähellä ei ole vesistöjä.
Ympäristön tila
Vaasan seudulla päästöjä ilmaan syntyy teollisuudesta, energiantuotannosta, liikenteestä ja kiin- teistöjen lämmityksestä. Alueen ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna. Tarkkailuun osallistu- vat alueen kunnat Vaasa, Mustasaari ja Maalahti sekä näiden kuntien alueilla olevat ilma-
lupavelvolliset laitokset ja laitokset, joiden ympäristöluvissa on velvoite osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailu toteutetaan kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla sekä joka viides vuosi toteutettavalla bioindikaattoritutkimuksella.
Ilmanlaadun jatkuvatoiminen mittaus on aloitettu Vaasassa vuonna 1992 ja nykyisin jatkuva- toimisia mittausasemia on kaksi. Kaupungin keskustan mittausasemalla mitataan typen okside- ja, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) sekä pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Mittausasema sijaitsee Vaasanpuistikolla, jonka liikennemäärä on 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vesitornin mit- tausasemalla, joka on kaupunkitausta-asema, mitataan otsonia, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) ja pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli Vaasassa vuonna 2007 yleisimmin tyydyttävä. Ilmanlaatu oli parhaimmillaan syksyllä ja huo- noimmillaan talvella ja keväällä. Talvella laatua huononsi korkea typpidioksidipitoisuus, ke- väällä runsas pöly ja kesällä korkeat otsonipitoisuudet. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon ilman sisältämä rikkidioksidi, typpidioksidi, hengitettävä pöly, hiilimonoksidi ja ot- soni.
Vaasan alueen viimeisin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on toteutettu vuosina 2006 -2007 (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus 2008). Seudulla tutkittiin ilman epäpuhtauk- sien vaikutuksia männyn elinvoimaisuuteen, männyn runkojäkäliin, männyn neulasten alku- ainepitoisuuksiin sekä maaperän ominaisuuksiin. Tutkimukseen osallistuivat Vaasan kaupunki sekä Isokyrön, Jurvan, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnat. Tutkimuksen tuloksia on verrattu vuosina 1990, 1995 ja 2000 toteutettujen bioindikaattoritutkimusten tuloksiin sekä eri puolilla Suomea tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin.
Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella ilman epäpuhtaudet näkyivät Vaasan seudulla selvimmin jäkälissä. Jäkälien pahimmat vauriot ja lajiston köyhtyminen sijoittuivat Vaasan kaupungin keskustan alueelle ja niiden aiheuttajiksi oletettiin rikkiyhdisteet. Myös tutkittujen neulasten rikkipitoisuuksien todettiin olevan kohonneita Vaasan keskustan alueella. Vuodesta 1995 lähtien tarkasteltuna ilman epäpuhtauksien päästöt ovat Vaasan seudulla vähentyneet hiukkasten osalta, mutta typenoksidien päästöt ovat lisääntyneet ja rikkidioksidipäästöt ovat vaihdelleet vuositasolla runsaasti.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Pitkämäen lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Laitos on toiminut vuodesta 1984 lähtien ja se toimii ympäri vuoden kaukolämmön huippu- ja varate- hon tuottajana. Sen arvioitu keskimääräinen käyntiaika on noin 400 tuntia vuodessa, mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa laitos saattaa olla toiminnassa pidempään. Laitoksessa on kaksi Högfors kuumavesikattilaa, joiden molempien nimellinen lämpöteho on 40 MW. Laitoksen maksimi polttoaineteho on 2 x 44 MW. Kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on 90 % ja käyttötehoalue on 20 - 40 MW. Kattiloilla on omat erilliset sisäpiiput yhteisessä savupiipussa, jonka korkeus on 65 metriä maanpinnasta. Laitos on miehittämätön ja sitä käytetään ja valvo- taan Palosaaren sillan energiavalvomosta.
Laitos käyttää polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä 750 tonnia vuodessa. Öljyn tuh- kapitoisuus on alle 0,1 % ja rikkipitoisuus on alle 1 %. Kevyttä polttoöljyä laitos käyttää 25 tonnia vuodessa. Käytetyn kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 0,1 % ja tuhkapitoisuus on alle 0,01 %.
Samalla tontilla laitoksen kanssa sijaitsee tilavuudeltaan 100 m3:n kevyen polttoöljyn varas- tosäiliö, 3000 m3:n raskaan polttoöljyn säiliö sekä muita lämpökeskuksen toiminnan kannalta oleellisia laitteita. Lisäksi lämpökeskuksen aitauksen reunalla sijaitsee Vaasan Sähkö Oy:n säh- köasema muuntajineen.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Lämpökeskuksen kattilakohtaiset kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2008 ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan ilmenevät alla olevasta taulukosta.
Päästö Högfors 1 Högfors 2 Yhteensä
Hiukkaset 0,38 t/a 0,16 t/a 0,54 t/a
Rikkidioksidi, SO2 13,32 t/a 5,43 t/a 18,75 t/a
Typen oksidit, (NO2:na) 6,09 t/a 2,86 t/a 8,95 t/a
Hiilidioksidi, CO2 2 319,89 t/a 942,50 t/a 3 262,39 t/a
Vanadiini, V 28,75 kg/a 11,72 kg/a 40,47 kg/a
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet, Ni 8,63 kg/a 3,52 kg/a 12,15 kg/a
Kattilakohtaiset vuonna 2007 mitatut hiukkas- ja NOx-päästöt käyvät ilmi alla olevasta taulu- kosta.
Högfors 1 Högfors 2
Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 %
NOxNO2:na (mg/m3n) , 3 % O2 801 597 827 802
NOxNO2:na (mg/MJ) 234 179 241 234
Hiukkaspitoisuus(mg/m3n), 3 % O2 24 54 25 29
Hiukkaset (mg/MJ) 7 16 7 8
Lämpökeskuksen molempien kattiloiden polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla. Ve- siemulsiopoltossa raskaaseen polttoöljyyn sekoitetaan pieniä vesipisaroita emulsioksi, jolloin öljyn hajotusta polttimelle voidaan tehostaa ja vähentää siten kiintoaineksen määrää savukaa- suissa. Vesiemulsiopoltto pienentää jonkin verran myös NO- ja CO- päästöjä.
Päästöt vesistöön ja viemäriin
Lämpökeskus ottaa käyttämänsä veden Vaasan kaupungin vesijohtoverkosta. Kaukolämpövesi pehmennetään vedenkäsittelylaitteistolla ennen sen syöttämistä kaukolämpöverkkoon. Veteen lisätään myös happea sitovaa hydratsiinia, jonka pitoisuus on tavallisesti alle 0,3 mgN2H4/kgvettä. Poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi putkistojen tai kattiloiden tyhjen- nyksen ja tarkistuksen yhteydessä (noin kerran neljässä vuodessa), johdetaan kaukolämpövettä sadevesiviemäriin, jonka kautta vesi kulkeutuu läheiseen ojaan. Sadevesiviemärin kautta ojaan johdettavan kaukolämpöveden määrä voi olla suurimmillaan 50 m3/vrk. Veden määrä mitataan lisävedenmittauslaitteistolla.
Lämpökeskuksessa syntyvät saniteettijätevedet (noin 3 m3/vuosi) johdetaan erilliseen säiliöön ja toimitetaan ASJ Stormossen Oy:lle käsiteltäväksi.
Melu
Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa, joka on peräisin palamisilmapuhaltimista. Muita melua aiheuttavia laitteita ovat pumppujen ja puhaltimien moottorit sekä savupiipun virtausäänet. Lämpökeskuksen käyttöönoton yhteydessä tehtyjen mittausten mukaan melutaso alittaa melun ohjearvot lähimmän asuinrakennuksen kohdalta mi- tattuna.
Jätteet
Syntyvät jätteet lajitellaan omiin keräysastioihinsa ja välivarastoidaan lämpökeskuksessa kate- tussa ja lukitussa tilassa. Ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan toiminnassa on vuonna 2008 syntynyt 0,4 tonnia yleisjätettä (jätekoodi 200301). Jäte on toimitettu ASJ Stormossenin laitokselle.
Liikenne
Polttoöljy tuodaan laitokselle säiliöautoilla. Koska polttoöljyn kulutus on vähäistä, ei kuljetuk- sia tarvita usein ja kuljetusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta on hakemuksen mukaan pieni. Samoin laitoksen kokonaiskuljetustarve on vähäinen ja kuljetukset ovat lähinnä henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka ajoittuu suurimmaksi osaksi kello 6:00- 22:00 väliseen aikaan. Polttoöljyn kuljetuksia on eniten talvikaudella. Lämpökeskukselle kul- kevan ajoneuvoliikenteen tiheys on keskimäärin yksi ajoneuvo vuorokaudessa.
Maahan ja veteen kohdistuvat ympäristövaikutukset
Laitos ei sijaitse pohjevesialueella eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitse yhdyskun- nan vesihuollon kannalta merkittäviä vesialueita. Laitoksen läheisyydessä ei ole kaivoja talous- tai käyttöveden ottamiseen. Normaalin toiminnan aikana päästöjä maaperään ei ole.
Lämpökeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat kevyen polttoöljyn (100 m3) säiliö ja ras- kaan polttoöljyn säiliö (3 000 m3) on sijoitettu betonilaatan päälle ja se on varustettu savipohjai- sella suoja-altaalla, johon 1/3 säiliöiden maksimisisällöstä vuotaisi hallitsemattoman vuodon yhteydessä. Alueella ei varastoida kemikaaleja.
Öljyn purkupaikka on asfaltoitu ja sen hulevedet johdetaan alueen sadevesijärjestelmään öl- jynerotuskaivon kautta. Järjestelmässä on sulkuventtiili.
LAITOKSEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattilan käyttötarkkailu
Savukaasujen tummuutta, happipitoisuutta ja lämpötilaa valvotaan jatkuvasti tietokonepohjaisen käyttöjärjestelmän avulla. Laitteisto hälyttää mittauksille annettujen raja-arvojen ylityksistä ja muista häiriöistä käyttövalvomoon. Kaukokäyttövalvomossa on jatkuva miehitys.
Polttoaineen kulutusta seurataan määrämittarilla. Nuohouksia tehdään tarvittaessa. Kattilan te- honsäätö ja palamisilmiön säätö tapahtuu poltinautomatiikan avulla.
Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen seuranta perustuu polttoaineen kulutuksen perusteella tehtyihin laskelmiin. Laitoksen käytössä pyritään parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen ja käyttöön optimitehoalueella, jolloin myös savukaasupäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat pienimmät mahdolliset.
Vaikutusten tarkkailu
Vaasan Sähkö Oy osallistuu ilmalupavelvollisena Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkai- luun. Tarkkailulle on olemassa suunnitelma vuosille 2007 - 2011. Suunnitelman mukaan jatku- vatoimisia mittauksia jatketaan ja bioindikaattoritutkimus toistetaan vuosina 2011 - 2012 vuosi- en 2006 - 07 tutkimusta vastaavasti.
Raportointi
Pitkämäen lämpökeskuksen käytön aikainen savukaasupäästöjen laskenta perustuu polttoaineen määrän seurantaan. Lämpökeskuksen polttoaineen kulutusta seurataan mittarilukemien avulla.
Lisäksi säiliöiden peilaus ja inventaariotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa. Polttoaineen kulutustiedot ja varastosäiliöiden polttoainemäärä kirjataan kuukausittain ja tiedot arkistoidaan ja tallennetaan sekä sähköisesti että kirjallisesti polttoainekirjanpitoon. Polttoainekirjanpidon raportit arkistoidaan myös sähköisesti ja kirjallisesti.
Laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista raportoidaan vuosittain valvontaviranomaisel- le. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ympäristöön, raportoidaan välittömästi valvontaviranomaiselle.
Lämpökeskuksen savukaasujen päästöpitoisuudet lasketaan muutettuna 3 prosentin happipitoi- suuteen (kuivissa savukaasuissa). Lämpökeskuksen päästöjen määritystapana käytetään aine- tasetta rikkidioksidin ja hiilidioksidien osalta sekä yksittäismittauksia yhdistettynä käyntiaika- tarkkailuun hiukkaspäästöjen ja typen oksidien osalta. Määritystapojen katsotaan olevan riittä- vän tarkkoja huippu- ja varalämpökeskukselle.
Muut päästöt, kuten metallit, raskasmetallit sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteet, ovat määrältään erittäin vähäisiä, eikä tarvetta niiden määrittämiselle ja vuosittaiselle seurannalle ole. Tarvitta- essa ne saadaan määritettyä taseesta polttoainetietojen perusteella.
Ehdotus päästötarkkailuksi
Hakemuksessa esitetään, että uudessa ympäristöluvassa Pitkämäen lämpökeskuksen molempien kattiloiden hiukkaspäästöjen raja-arvo olisi jatkossa 120 mg/m3 kuivista savukaasuista mitattu- na.
Kattiloiden laitteiden vanhenemisen vaikutusta ja kattiloiden ominaispäästöjä seurataan määrä- ajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Seuraava mittaus suunnitellaan tehtävän vuoden 2012 aikana, Vaasan Sähkö Oy:n muiden kattilalaitosten tarkistusmittausten yhteydessä. Tarkistusmittausten aikavälin ehdotetaan olevan viisi vuotta. Mittauksiin käytetään akkreditoitua testauslaboratorio- ta, joka tulee esittämään mittaustulosten yhteydessä myös mittaustulosten virhearviot ja epä- varmuudet voimassa olevien standardien mukaisesti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristövaikutukset
Hakemuksen mukaan laitoksella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaa- tuun eikä sitä kautta lähimpiin Natura-alueisiin tai muihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Koska laitos on jo toiminnassa eikä sen toiminta oleellisesti muutu, ei haitallisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan katsota aiheutuvan.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakemuksen mukaan kattiloiden toimintahäiriö ei aiheuta riskejä ympäristölle. Kattiloiden savukaasuja ei puhdisteta, joten kattilalaitoksen päästöjen laskenta poikkeus- ja häiriötilanteissa tapahtuu samoin kuin normaalissa käyttötilanteessa.
Lämpökeskukselle on tehty seuraavat laitoksen toimintaa ja säiliövarastoaluetta koskevat selvitykset:
Pitkämäen lämpökeskuksen turvallisuussuunnitelma, Kokonaissuojelu Oy 21.1.2002 Sisäinen pelastussuunnitelma, Pitkämäen lämpökeskuksen varastoalue, AL Safety De- sign Oy 1.7.2002
Pitkämäen lämpökeskuksen vaaran arviointi, Fortum Service 27.3.2003
Selvityksissä on käsitelty mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaarati- lanteiden ehkäisemiseksi sekä suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja va- hinkotilanteissa.
Lämpökeskuksen alueella on raskaan polttoöljyn säiliö, joka on tilavuudeltaan 3 000 m3 ja ke- vyen polttoöljyn säiliö, joka on tilavuudeltaan 100 m3. Öljy tuodaan laitokselle säiliöautolla, jolle on säiliöiden vieressä tasainen purkauspaikka. Raskaan polttoöljyn käyttö vaihtelee välillä 500 – 3 000 tonnia vuodessa, joka vastaa noin 10 – 70 säiliöautokuormaa. Säiliöauton kuljettaja huolehtii purkaustoiminnasta, josta pidetään kirjaa kuormakirjan avulla. Säiliön täyttö tapahtuu säiliöauton pumpun avulla. Säiliössä ei ole ylitäytön estoa. Purkausputken venttiili sijaitsee pumppuaseman sisällä.
Öljyn siirto lämpökeskukseen tapahtuu maan alla kulkevaa putkea pitkin. Säiliöiden ympärillä on 1/3 säiliöiden tilavuudesta kattava kovamaapohjainen vuotoallas ja reunalla on betonimuuri.
Säiliössä on asianmukaiset maadoitukset. Säiliöiden pintamittaus tapahtuu uimuriperiaatteella ja pintamittauksen näyttö on säiliön reunalla olevassa pylväässä, johon vaijerilla kiinnitetty pinnan korkeuden merkki näyttää pinnan.
Öljysäiliöiden vuotoaltaan tyhjennyksen yhteydessä on vuotoaltaan ulkopuolella öljyvuodon ilmaisin. Myös pumppuhuoneen kaivossa on öljyvuodon ilmaisin. Näistä ilmaisimista on häly- tys Kirkkopuistikon voimalaitoksen valvomoon. Tulipalotilanteessa alueelta on automaattinen hälytys sekä pelastuslaitokselle että voimalaitoksen valvomoon. Säiliön peilaus ja inventaa- riotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa.
SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ
Hakemuksen mukaan laitoksen kattilat ja muut laitteistot ovat käyttöönottovuoden ja käyttötar- koituksen huomioon ottaen ympäristönsuojelulain (4§) mukaista parasta käyttökelpoista tek- niikkaa. Laitoksen satunnaisesta ja vähäisestä käytöstä johtuen ei ole perusteltua vaatia erillisiä savukaasun puhdistuslaitteistoja. Laitoksen vaihtelevien kuormitusten, pakokaasujen lämpötilo- jen, savukaasuvirtojen sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Muuten laitosta käytetään niin, että päästöt ja muut haitat ympäristöön olisivat mahdolli- simman vähäiset.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 24.5. - 22.6.2005 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa. Asianosaisille on tiedotettu asian vireilläolosta kir- jeitse.
Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Vaasan kaupunginhallituksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot.
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta pitää toiminnan olennaisena ympäristö- kuormituksena ilmaan päästettäviä hiukkasia ja rikkidioksidia. Laitoksen sijainti ja käyttöaste huomioiden lautakunta ei katso tarpeelliseksi edellyttää laitoksen ympäristölupaan uusia ilma- päästöjä koskevia lupamääräyksiä, joiden täyttäminen vaatisi uusia teknisiä ratkaisuja. Toimin- nanharjoittajan tulee edelleen osallistua Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Lupaviranomaisen tulee arvioida maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteiden riittävyys lai- tosalueella. Lautakunnan katsoo, että Pitkämäen öljysäiliö saataisiin täyttää vain siihen määrään asti, jonka suoja-altaan tilavuus kattaa.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 11.7.2005 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen jättämiseen asiasta annetusta lausunnosta. Hakija ei ole antanut vastinettaan.
Tarkastukset
Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 25.6.2009. Tarkastuksesta laa- dittu Vahti-pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Vaasan Sähkö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupungissa kiinteistöllä 905-024-0153-0001 sijaitsevalle Pitkämäen lämpökeskukselle tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin.
Toiminta
Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Laitoksessa on kaksi kuumavesikattilaa, joiden mo- lempien polttoaineteho on 44 MW. Betonireunaisessa ja maanvaraisessa suoja-altaassa on 100 m3:n kevyen polttoöljyn säiliö ja 3 000 m3:n raskaan polttoöljyn säiliö. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, 45
§, YsA 19 §)
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan hakemuksesta antama lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 ja 16, jotka koskevat polttoöljyn varastointia sekä ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumista.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Ilmansuojelua koskevat määräykset
1. Poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosentti rikkiä ja poltettavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia rikkiä. (YsL 43 §, YsA 19 §, VnA 689/2006)
2. Toiminnasta ei saa aiheutua haju, pöly tai muuta ilmasta käsin ympäristöön leviävää haittaa lähialueelle. Toiminnassa syntyvät savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 65 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YsL 4 §, 43 §, VnA 1017/2002)
3. Kattiloiden savukaasujen typenoksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 250 mg/MJ tavoitearvon ollessa 150 mg/MJ (3%:n happipitoisuudessa). Kattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt ilmaan eivät saa olla yli 40 mg/MJ.
Tavoite- ja raja-arvot eivät koske kattiloiden ylös- tai alasajotilanteita eivätkä häiriötilanteita.
Tavoite- ja raja-arvot katsotaan saavutetuiksi, kun kolmen lyhytaikaisen päästömittauksen kes- kiarvo alittaa tavoite- ja raja-arvon. (YsL 43 §, YsA 19 §, VnA 1017/2002)
Meluntorjunta
4. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että läheisillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjear- voa (klo 22-7) 50 dB. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittä- mään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskennallisesti ja mittausten avulla. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, VNp 993/1992 )
Varastointi ja kuljetus
5. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Toiminnassa käytettävien polttoaineiden kuljetus, vastaanotto, varastointi ja muu käsittely tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muu- takaan haittaa ympäristölle. Öljysäiliön suoja-altaan tiiviyttä on parannettava siten, että estetään mahdollisessa vuototilanteessa maaperän pilaantuminen. Suunnitelma suoja-altaan tiiviydestä ja koon riittävyydestä tulee jättää valvontaviranomaisen tarkistettavaksi vuoden 2015 loppuun mennessä toteutusaikatauluineen. Polttoainesäiliöt, niiden suojarakenteet ja putkistojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja tarkistuksista tulee pitää kirjaa.
Öljynerotuskaivo tulee tyhjentää tarvittaessa. Öljynerotuskaivo tulee varustaa sulkuventtiilillä ja hälyttimellä. Hälyttimen toimivuus tulee tarkistaa puolen vuoden välein. Öljynerotuskaivon tyhjennyksistä ja hälyttimen tarkistuksista tulee pitää kirjaa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §)
Jätevesien käsittely
6. Laitoksen toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet tulee toimittaa asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Sadevesiviemäriin johdettavat kaukolämpövedet eivät saa aiheuttaa pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 7 §, 8 §, 43 §)
Jätehuolto
7. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyneet jätteet voidaan luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mu- kainen lupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, tulee lajitella ja toimit- taa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa muodostu- vien jätteiden varastointi, käsittely, lastaus ja kuljetus tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, roskaantumis- ta, maiseman rumentumista, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 43 §, 45
§, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §)
8. Mikäli toiminnassa syntyy ongelmajätteitä, tulee nämä jätteet toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteet tulee varastoida lukittavissa tiloissa tiiviillä alustalla sisätiloissa, erillisissä konteissa tai säiliöis- sä asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajätteiden pakkauksiin tai säiliöihin tulee merkitä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija. Pakkaukseen tai säiliöön tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. Pakkauksen tai säiliön tulee olla luja ja kestää pai- netta sekä kulutusta varastoinnin ja kuljetuksen aikana.
Nestemäiset ongelmajätteet tulee varastoida tiiviissä säiliöissä niin, ettei niistä aiheudu maape- rän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, JäteA 3a §, 6 §, VNp 659/1996)
9. Jätteet voidaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty ympäristön- suojelun tietojärjestelmään. Kuljetettaessa ongelmajätettä tulee kuljetuksesta laatia asianmukai- nen siirtoasiakirja. Asiakirjaan tulee merkitä tiedot kuljetettavasta jätteestä Valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. (YsL 5, 43, 45 §, JäteL 6, 8, 9, 19, 49 §, VNp 659/1996)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
10. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 58 §)
Poikkeukselliset tilanteet
11. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriöti- lanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa ympäristölle vaarallisia aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä sähköisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisen tilan- teen sattuessa on välittömästi ryhdyttävä korjaaviin toimiin sekä varmistuttava siitä, ettei tapah- tuma toistu. (YsL 4 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62 §)
12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaa- lit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Nämä jätteet sekä öljyiset jät- teet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa näiden käsittelyyn. (YsL 4 §, 7 §, 8 §, 43
§, JL 6 §)
Tarkkailu ja raportointi
13. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19
§)
14. Kattiloiden päästöt ilmaan on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viiden vuoden välein. Savukaasuista on mitattava ainakin hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö sekä typen oksidien pitoisuus ja päästö NO2:na.
Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla.
Kummallakin tehoalueella on tehtävä vähintään kolme mittausta. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN-standardin tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti.
Mittaustulokset on ilmoitettava sekä milligrammoina megajoulea kohti että hiukkaspitoisuutena kuutiometrissä redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Mittausti- lanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoai- neen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittaus- ten takia.
Mittaussuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten tekemistä. Mittausraportti on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa raportin valmistumisesta. Mittausraportista on käytävä ilmi arvio päästömittausten epävarmuudesta.
(YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
15. Palamisen hyvyyttä kaikissa kattiloissa on tarkkailtava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaa- sujen happipitoisuutta, lämpötilaa sekä tummuutta. (YsL 43 §, 46 §, YsA19 §)
16. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
(YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §)
17. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu (rikkipitoisuus) laitoksen tuotantomäärät ja käyntiaika
toiminnassa käytetyn veden määrä tehdyt mittaukset ja niiden tulokset mittauslaitteiden kalibrointi ja huolto
öljynerotuskaivojen tyhjennykset ja tarkistukset öljysäiliöiden ja putkistojen tarkistukset
öljynerottimen hälyttimen tarkistukset
toiminnassa syntyneiden jätevesien määrä sekä sadevesiviemäriin johdettujen kauko- lämpövesien määrä
toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä, hyödyntäminen ja toimituskohteet laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvien laitteiden huolto- ja tarkistustoimenpiteet tiedot laitoksen toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä
Käyttöpäiväkirja on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, 83 §, YsA 19
§, JäteL 51, 52 §)
18. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta kos- keva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Erilliset raportit, suunnitelmat tai laskelmat voidaan toimittaa myös paperilla tai sähköpostina.
Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyttötunneista kattiloittain
tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a)
tiedot käytetyn polttoaineen rikkipitoisuudesta
kattiloiden hiukkaspäästöt, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt sekä hiilidioksidipäästöt toiminnassa käytetyn veden määrä
toiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä
tiedot toiminnassa muodostuneista jätevesistä, jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden mää- rät, laatu sekä edelleen toimittaminen ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luoki- tella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti.
ympäristönsuojeluinvestoinnit (YsL 43 §, 45 §, 46 §, 83 §, JäteL 51 §)
Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan komission päätöksessä 2000/479/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt E- PRTR-rekisterin mukaiset tiedot (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri).
19. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumi- sesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liit- tyvät jälkitoimet. (YsL 28 §, 58 §, 81 §, 90 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muu- toinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vaasan Sähkö Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli hakemuksessa annettuja tietoja ja annettuja lu- pamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on kaavamääräysten mukaista.
Ympäristökeskus on lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon, että Pitkämäen lämpökes- kuksen toiminta on neuvoston direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa.
Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että huippu- ja varalaitoksen käyttöaika saa olla enintään 1 500 tuntia vuodessa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. (lupamääräys 1)
Laitosta on hoidettava siten, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan aiheuta hajua tai muuta haittaa ympäristössä. Määräys piippujen, joiden kautta voimalaitoksessa syntyvät savu- kaasut johdetaan ilmaan, korkeudesta on annettu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemi- seksi. (lupamääräys 2)
Asetettaessa toiminnalle typenoksidien päästöraja-arvoja on otettu huomioon kattiloiden ikä ja vuosittainen vähäinen käyttö. Tavoitearvo on asetettu 5 - 50 MW:n voimalaitoksia koskevan BAT asiakirjan mukaisesti. Hiukkasia koskeva päästöraja-arvo on myös asetettu 5 - 50 MW:n voimalaitoksia koskevan BAT asiakirjan mukaisesti. (lupamääräys 3)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla.
Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähim- millä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitet- täväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin
ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 4)
Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perus- teella sekä polttoaineista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haitto- jen ehkäisemiseksi. Polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä este- tään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen.
Maanvarainen suoja-altaan pohjarakenne mahdollisessa öljysäiliön vuototilanteessa aiheuttaa maaperän pilaantumista. Viranomainen on katsonut tarpeelliseksi antaa erityisen määräyksen vuotoaltaan tiiviyden parantamisesta. (lupamääräys 5)
Toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn niin, ettei niistä ole haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 6)
Jätelain yleisten periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ter- veydelle tai ympäristölle. Jätteiden vastaanottajalla on oltava asianmukaiset luvat jätteiden vas- taanottamiseksi ja käsittelemiseksi. (lupamääräys 7)
Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitokses- sa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen on- gelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämä- töntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelma- jätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. (lupamääräys 8)
Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräys 9)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehit- tyy vähitellen ja se tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman toiminnan laajuuteen nähden koh- tuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 10)
Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimis- ta, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan val- vontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista. (lupamääräykset 11-12)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 13)
Toiminnan tarkkailusta, käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetora- portin esittämisestä on annettu määräykset laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lu- pamääräykset 13 - 18)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tar- kastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan määräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristö- luvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaa- via tietoja. (lupamääräys 19)
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräys- tä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkista- misesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)
RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET
Tämän päätöksen saatua lainvoiman Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta anta- ma päätös BII-1088, 20.11.1985 sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa (jäte- lupa), 0897Y0046-111, 18.12.2000 raukeavat.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuk- sia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä pää- tös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.9.2019. Hakemukseen tulee liittää selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 55, 56, 58, 62, 81, 83, 90 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 §
Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 15, 19, 49, 51, 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 6 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasutur- biinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullista suoritteista (1387/2006)
Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämi- sen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi)
Euroopan neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentä- misen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi, kodifioitu versio)
Euroopan komission päätös 2000/479/EY Euroopan epäpuhtausrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61(EY) muuttamisesta.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa
Maksu määräytyy ympäristölupahakemuksen vireille tulo päivämäärän mukaisesti ympäristö- ministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan polttoaineteholtaan 50 – 150 MW:n suuruisen kattilalaitoksen ympäristöluvan käsittelymaksu (15 - 25 htp) on 5 610 euroa.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Vaasan kaupungin ympäristöviranomainen Vaasan kaupunginhallitus
Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä
Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Vaasan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka
Ylitarkastaja Aira Halmetoja
Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta
