...
Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109
kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
9.6.2009 LSU-2009-Y-165 (111)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n tuhkan hyötykäyttöä pysäköinti-/monitoimialueen rakentamisessa, tuhkan väliva- rastointia ja stabilointikäsittelyä alueella sekä ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitettu ha- kemus ympäristölupapäätöksen noudattamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
HAKIJA/LAITOS
Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7
65170 Vaasa
Yhteyshenkilö Pasi Salo
TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS
Pysäköinti-/monitoimialue sijaitsee Seinäjoen kaupungin Seinäjoen kylän kiinteistöllä Papin- palsta RN:o 743-401-46-0. Suunniteltu pysäköinti-/monitoimialue sijaitsee Seinäjoen yleiskaava-alueen maankamaran aineksen ottoalueella (EO/R). Alue on tällä hetkellä metsäta- louskäytössä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 § 2 mom 4) -kohta (jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetus 6 § 1 mom 12 d) -kohta (jätettä hyödynnetään yli 5000 tonnia vuo- dessa).
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 26.2.2009 ja hakemusta on täydennetty 18.3.2009 ja 9.4.2009.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Sijoituspaikalla ei ole voimassa olevia ympäristölupia tai vastaavia. Seinäjoen kaupunki hallit- see maanomistajana kiinteistöä. Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta on kokouksessaan 11.2.2009 § 21 antanut luvan Vaskiluodon Voima Oy:lle hakea ympäristölupaa pysäköintialu- een rakentamiseen omistamalleen kiinteistölle.
LUPAVELVOLLINEN TOIMINTA JA SIJOITUSALUE Ympäristön tila ja laatu
Pysäköinti-/monitoimialueen lähiympäristö on pääasiassa metsämaata ja alueen maaperä on pääsääntöisesti moreenia. Alueesta noin 200 m itään sijaitsee Seinäjoki-Tampere -rautatie ja noin 400 m päässä etelään on Routakallion speedwayrata. Speedwayradan läheisyydessä on kalliolouhoksia ja alueella harjoitetaan kiviaineksen louhintaa sekä murskausta. Alueella sijaitsevat myös asfaltti- ja betoniasemat.
Alue kuuluu Pajuluoman vesistöalueeseen (42.075). Valumavedet virtaavat Pajuluomaan noin 1,3 km matkan ja edelleen Seinäjokeen yli 3 km matkan. Vilppulan Kivijaloste Oy:n kallioporakaivo sijaitsee noin 70 m päässä tulevasta pysäköinti-/monitoimialueesta.
Kallioporakaivon vettä käytetään ainoastaan betoninvalmistukseen. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.
Lähin asuttu rakennus on Syrjämäki, jonne on matkaa noin 700 m. Talon ja pysäköintialueen välissä kulkee rautatie. Kärjen asuntoalue on n. 1,8 km alueesta länteen ja Hallilanvuoren asuntoalue noin 1,4 km alueesta luoteeseen.
Suunniteltu läjitysalue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä. Maaperä on pääsääntöisesti mo- reenia, jonka päällä on ohut turvekerros. Moreenin tiiveyskokeissa tutkitut pohjamaan maanäyt- teiden (KK1 ja KK2) keskimääräiset vedenläpäisevyydet olivat seuraavat:
KK1 k20 C = 3,0 10-10 m/s KK2 k20 C = 1,9 10-8 m/s
Tulosten perusteella voidaan todeta, että alueen pohjamaa on heikosti vettä läpäisevää. Tutkittu moreeni soveltuu ominaisuuksiensa perusteella hyvin alueen pohjarakenteeksi.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Liikenne alueelle tapahtuu olemassa olevan tieverkon kautta. Mahdollinen kivihiilituhka tuodaan alueelle Vaasasta, mikä lisää Vaasa-Seinäjoki (VT 18) välistä raskasta liikennettä.
Seinäjoen paikalliseen liikenteeseen toiminta vaikuttaa siten, että talvella tuhkan varastoinnin aikana tuhkakuljetuksia ei tapahdu voimalaitosalueen ulkopuolella. Rakentamisajankohtina raskas liikenne lisääntyy voimalaitoksen ja läjitysalueen välillä. Kuljetusmatka on varsin lyhyt, voimalaitokselta varastoalueelle on noin 7 km.
Toiminta
Vaskiluodon Voima Oy hakee ympäristölupaa pysäköinti-/monitoimialueen rakentamiselle Rautatienkadun jatkeen välittömään läheisyyteen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2009 ja saattaa päätökseen vuonna 2011.
Rakentamisessa on tarkoitus käyttää Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen turvevoimalaitoksen lentotuhkaa (jätekoodi 10 01 03) sekä mahdollisesti Vaasan Vaskiluoto-2 kivihiilivoimalaitok- sen lentotuhkaa (jätekoodi 10 01 02) arviolta 30 000 m3, joka vastaa noin 34 000 tonnia.
Pysäköinti-/monitoimialueen rakenteissa on tarkoitus käyttää tuhkaa 1000-1300 mm:n kerroksena perusmaan päällä. Tuhkakerros suojataan suodatinkankailla ja sen alapuolelle rakennetaan salaojat. Tuhkakerroksen yläpuolinen rakenne koostuu jakavasta ja kantavasta kerroksesta. Alue asfaltoidaan kokonaan (AB, 50 mm) ja sen pinta-ala on 2,5 ha. Alueen pituuskaltevuus 3 - 4 % ja poikittaiskaltevuus 2 - 3 %. Alue ympäröidään avo-ojilla ja rakenteen alapuoliset vedet kootaan salaojien kautta avo-ojiin ja kallistukset on suunniteltu siten, että sa- devesi valuu luontaisesti pintavaluntana poispäin suunnitellusta tuhkakasasta.
Päällysrakenne on suunniteltu seuraavin kerroksin:
Päällyste, AB 50 mm
Tasausmurske 50 mm
Kantava kerros murske # 0…64 150 mm
Jakava kerros # 0…100 250 mm
Suodatinkangas, kl 2
Tuhka 1000-1300 mm
Suodatinkangas, kl 2 Salaojasora + salaoja Ø110
Asennuskerros 100 mm
1600-1900 mm
Stabiloitu tuhka sijoitetaan läjitysalueen pohjarakenteessa jakavan kerroksen alapuolelle.
Tuhkakerroksen alapuolelle sijoittuvat salaojat sekä 100 mm:n paksuinen asennuskerros.
Luiskat verhoillaan huonosti vettäläpäisevällä maa-aineksella (Sa, Mr).
Työn suorittamisessa käytetään yleisesti käytössä olevia maarakentamisen työtapoja.
Tuhkarakenteen tiivistämisen suorittamista tarkkaillaan mm. vesivolymetrisin mittauksin sekä työtapatarkkailuna (yliajokertojen määrä).
Välivarastointi ja stabilointi
Aluetta tullaan käyttämään jatkossa Rautatienkadun rakentamisen ajan vuosina 2011-2014 väliaikaisena tuhkan läjitysalueena noin 15 000 m3:n (n. 17 000 t) lento- ja kivihiilituhkamäärän varastointiin. Tuhkaa varastoidaan ja stabiloidaan läjitysalueella ja kuljetetaan sieltä sen loppu- sijoituskohteeseen, Rautatienkadun jatkeen katurakenteen rakennekerrokseen.
Tuhkan välivarastointiin suunnitellun alueen pinta-ala on noin 1 ha. Tuhka-auman harjakorkeus on noin 3 m. Alueelle kasataan tuhkasta auma, joka suojataan muovikalvoin ja sen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1-1:1½. Tällä varmistetaan tuhkan tekninen laatu ja estetään tuhkan sisältämien haitta-ainesten liukeneminen veteen. Lisäksi muovikalvolla auman pölyäminen estetään tehokkaasti. Auma tehdään siten, että sen päälle ei kerry seisovaa vettä. Tuhkalajit pidetään erillään toisistaan varastoimalla ne eri aumoihin.
Tuhkan stabilointiin varattavan työalueen koko on noin 0,4 ha ja stabilointi voidaan toteuttaa joko auma- tai asemasekoittimella. Stabilointivaiheessa tuhkalaadut punnitaan, jolloin tiedetään reseptoinnin mukaiset sideainemäärät. Hakemuksessa esitetyssä aumastabiloinnissa tuhka
punnitaan ja kasataan sekoitusaumaan. Punnitustietojen perusteella reseptoinnin mukainen sideainemäärä kasataan auman päälle. Aumaa sekoitetaan, kunnes aines on riittävän homogeenistä. Tuhkan stabilointi voidaan toteuttaa myös joko panos- tai jatkuvatoimisella asemasekoittimella.
Välivarastoon ajettavan tuhkan määristä sekä alueelta hyötykäyttöön ohjatuista tuhkamääristä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta vastaa Vaskiluodon Voima Oy.
Tuhkien ominaisuudet
Kivihiili- tai turvetuhkan käyttö maarakentamisessa ei käytännössä eroa toisistaan. Kivihiilituh- kalla toteutettavissa rakenteissa voidaan kuitenkin päästä parempaan tiiveystasoon. Kivihiili- tuhkarakenteella voidaan myös saavuttaa parempi kantavuus kuin vastaavalla turvetuhkaraken- teella. Käytännössä tiiveystasot ja kantavuudet ovat kuitenkin samaa tasoa kuin vastaavassa turvetuhkarakenteessa.
Alustavan arvion mukaan rakenne tehdään Seinäjoen voimalaitoksen turvetuhkasta, mutta myös Vaskiluoto-2 -voimalaitoksen kivihiilituhkan käytölle halutaan varata mahdollisuus ottamalla se huomioon ympäristölupaa haettaessa.
Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto turvetuhkan ja kivihiilituhkan geoteknisistä ominaisuuksis- ta:
yks.
Sevon turvetuhka
Kivihiilen lentotuhka - hiilijäännös= palamaton % n. 1,0 4-9
- pH pH 10,5 11,5
- optimivesipitoisuus % 28–33 17–20
- saavutettu tiiveystaso % 77–80 85–88
- tiheys kuiva-ainetta tn/m3 0,8–0,9 1,15 - maksimi kuivatiheys tn/m3 1,1–1,25 1,3–1,35
- puristuslujuus Mpa n. 1,0 0,5–1,0
- routivuus routimaton routimaton
- lämmönjohtavuus W/Km 0,4–0,5
- vedenläpäisevyys, k m/s 1...3*10-8 n. 1*10-7
- raekoko <0,063 % 80,0 >80
- raekoko <0,02 % 30–40 20–30
- ominaispinta-ala m2/g 5-20 n. 3
Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitoksen lento- ja pohjatuhkan hyötykäyttö- /kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratoriossa viime vuo- sina seuraavasti:
- perusmäärittely ja laadunvalvontakoe, 27.3.2007 - laadunvalvontatestaus, 15.1.2009
Em. kokeissa todetaan mm. seuraavaa:
Tuhkanäytteestä ravistelutestissä SFS-EN 12457-3 liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet oli- vat pääosin alhaisia. Hakemuksessa olevassa laadunvalvontatestausraportissa (15.1.2009) tode- taan, että tuhkan hyötykäyttöä maanrakentamisessa ei suositella. VNa 591/2006:n mukaiset
raja-arvot ylittyvät arseenin kokonaispitoisuuden (raja-arvo 50 mg/kg vs. pitoisuus 64 mg/kg) osalta. Peitetyn rakenteen hyötykäyttöraja-arvot ylittyvät liukoisen sulfaatin (raja-arvo 1000 mg/kg vs. pitoisuus 7800 mg/kg), kromin (raja-arvo 0,5 mg/kg vs. pitoisuus 0,77 mg/kg) ja mo- lybdeenin pitoisuuksien (raja-arvo 0,5 mg/kg vs. pitoisuus 4,2 mg/kg) ylittymisen vuoksi.
Ravistelutestissä haitta-aineiden liukoisuudet kuitenkin alittavat päällystetyn rakenteen hyöty- käyttöraja-arvot. Tuhkan hyötykäyttö maanrakentamisessa päällystetyssä rakenteessa on mah- dollista arseenin kokonaispitoisuuden ylityksen vuoksi ainoastaan ympäristölupaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksen lentotuhkan hyötykäyttö-/kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu 11.11. 2008 Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa. Raportissa todetaan mm. seu- raavaa:
Vaskiluodon Vaasan voimalaitoksen lentotuhkaa voidaan tehtyjen laadunvalvontatestien perus- teella hyödyntää asetuksen 591/2006 mukaisesti maarakentamisessa päällystetyissä rakenteissa.
Liukoisuustestin perusteella lentotuhkasta liuennut molybdeeni sivuaa päällystetyn rakenteen raja-arvoa, mutta ei ylitä sitä, kun mittausepävarmuudet otetaan huomioon.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Hakijan mukaan toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pysäköinti- /monitoimialueen rakenteen toteuttamisesta Seinäjoen Voimalaitoksen tuhkalla vastaavalla tavalla on kokemusta seuraavissa kohteissa:
- Rengonharjun lentokentän kiitoradan suoja-alueet - Rengonharjun rahtarikeskuksen alue
Monitoimialueen rakentaminen suoritetaan hyvää rakentamistapaa noudattaen. Stabiloinnissa käytetään reseptointia, jolloin stabiloidun tuhkan laatuvaatimukset niin rakentamisen kuin ympäristön kannalta täytetään. Tuhkan hyötykäyttäminen vähentää myös neitseellisen kiviaineksen käyttötarvetta.
Pysäköinti-/monitoimialuetta tullaan käyttämään tuhkan väliaikaisena varastointipaikkana Rautatienkadun rakennustöiden ajan ennen tuhkan hyödyntämistä ja loppusijoittamista.
Välivarastointipaikan valinnalla on pyritty minimoimaan haittavaikutukset sekä kuljetusmatka itse loppusijoituspaikalle. Lisäksi suojaustoimenpiteillä, kuten auman suojamuovittamisella, estetään haitalliset vaikutukset ympäristöön.
Ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen (BEP)
Hakijan mukaan lento- ja kivihiilituhkan välivarastoiminen tehostaa sen myöhempää hyötykäyttöä ja siten toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin
Uusimpien laadunvalvontatestausten (kivihiilituhka 2008, turvetuhka 2009) mukaan kivihiili- tuhkan keskeisistä haitta-ainepitoisuuksista vain bariumin pitoisuus on korkeampi kuin turve- tuhkassa oleva vastaava pitoisuus. Molybdeenin ja arseenin haitta-ainepitoisuudet ovat keski-
määrin samaa luokkaa molemmissa tuhkissa, muiden haitta-aineiden osalta keskimääräiset pi- toisuudet ovat kivihiilituhkassa pienempiä kuin turvetuhkassa. Haitta-ainepitoisuuksista vain turpeen lentotuhkan arseenipitoisuus ylittää mittausepävarmuudet huomioon ottaen VNa 591/2006:n mukaiset raja-arvot.
Hakija arvioi, että päästöjä tuhkan välivarastoinnista ei muodostu tai ne ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä.
Päästöt ilmaan
Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. Varastoitavien tuhkien aumat suojataan muovikalvoin, jolloin tuhka ei pääse kastumaan. Muovikalvo estää tuhkakasaa pölyämästä. Tuhkan käsittelyn yhteydessä pölyhaitoilta ei voida välttyä. Haitta ei ole kuitenkaan jatkuvaa.
Melu ja tärinä
Tuhkan kuljetuskalustosta ja levityksessä käytettävistä koneista aiheutuu melua ja tärinää, joka ei poikkea normaalista raskaan liikenteen ja maarakennuksen aiheuttamasta melusta ja tärinästä.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnasta ei synny jätteitä. Kivihiili- tai turvetuhkaa käytettäessä edistetään jätelain mukaista aineen hyödyntämistä. Loppusijoituskohteena on tässä tapauksessa pysäköinti-/monitoimi- alueen pohjarakenne.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Päällystetyissä rakenteissa tuhkan maarakennuskäyttö on arseenin kokonaispitoisuusraja-arvon ylityksen vuoksi mahdollista valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti ainoastaan ympäristölupaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Pysäköinti-/monitoimialue päällystetään asfaltilla (AB, 50 mm) mahdollisimman pian sen rakentamisen jälkeen.
Tuhka läjitetään aumaan, joka suojataan muovikalvoin. Tällä taataan tuhkan homogeeninen laatu, eikä tuhkakasasta liukene haitta-aineita vesiin. Alueelta kerätään vesi sitä ympäröiviin avo-ojiin. Vesi on laadultaan normaalia sadevettä. Vedet johdetaan olemassa olevien avo-ojien kautta Pajuluomaan, joka sijaitsee noin 1,3 km:n päässä alueesta.
Tuhkan välivarastointi pysäköinti-/monitoimialueella on tilapäisluontoista, mistä johtuen maaperään ei kohdistu pitkän aikavälin kuormitusta. Varastoitavan tuhkan auma suojataan muovikalvoin, joten varastoitavasta tuhkasta ei liukene aineita, jotka voisivat päästä pinta- tai pohjavesiin.
TOIMINNAN TARKKAILU
Seinäjoen voimalaitoksen turpeen polton lentotuhkan näytteenotto ja analysointi
Näytteet kerätään voimalaitoksen lentotuhkasta ja pyrkimyksenä on saada edustava näyte tuh- ka-analyysejä varten. Näytteille tehdään perustutkimus, jossa analysoidaan kokonaispitoisuudet seuraaville yhdisteille: PCB, PAH, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, V, Zn, Ni, Sb, Se, kloridi, fluo- ridi, sulfaatti, TOC, pH ja hapon neutralointikapasitetti ANC. Perustutkimuksen liukoisuudet
määritetään kolonnitestillä standardiluonnoksen prCEN/TS 14405 (= läpivirtaustesti ylöspäin) mukaan. Suodoksista analysoidaan liukoinen hiili DOC, liuenneiden aineiden kokonaismäärä TDS, Sb, As, Ba, Cd, Cr, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se sekä fluoridi-, kloridi- ja sulfaatti-ionit.
Laadunvalvontatutkimuksessa kaksivaiheisen ravistelutestin, SFS-EN-12457/3, suodoksista analysoidaan Cr, Pb, Mo, V, Se, sekä fluoridi-, kloridi- ja sulfaatti-ionit (591/2006, liite 1 ja 202/2006). Laadunvalvontatutkimuksessa kaksivaiheisen ravistelutestin, SFS-EN-12457/3, suodoksista analysoidaan liukoinen hiili DOC, liuenneiden aineiden kokonaismäärä TDS, Sb, As, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se sekä fluoridi-, kloridi- ja sulfaatti-ionit.
Perustutkimus ja laadunvalvontatutkimus tehdään ensimmäisen kerran rinnakkain, jotta testien vastaavuus voidaan todeta. Kaatopaikkakelpoisuuden laadunvalvontatesti tehdään perustutki- muksen jälkeen kerran vuodessa. Määritettävät aineet laadunvalvontatestin pitoisuus- ja raviste- lutestin liukoisuusmäärityksessä määritetään perustutkimuksen jälkeen. Perustutkimus tehdään vähintään viiden vuoden väliajoin. Jos voimalaitoksen polttoainevalikoimassa tapahtuu selvä muutos, tehdään perustutkimus uudelleen ja jatketaan viiden vuoden syklillä. Maanrakentami- sen laadunvalvontatutkimusten taajuus määräytyy viranomaisen määräämällä tavalla ja asia ratkaistaan perustutkimusten perusteella.
Lento- ja pohjatuhkan näytteenotto on voimalaitoksella ohjeistettu ja koulutettu. Jokainen osa- näytekerta kirjataan (SFS-EN-14899). Laitoksella on käytössä ympäristöjärjestelmä ISO 14001.
Vaasan kivihiilivoimalaitoksen lentotuhkan näytteenotto ja analysointi
Lento- ja pohjatuhkasta sekä suodinkakusta kerätään edustavat näytteet analyysejä varten.
Näytteistä tehdään perustutkimus, jossa analysoidaan kokonaispitoisuudet seuraaville yhdisteil- le: PCB, PAH, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, V ja Zn. Perustutkimuksen liukoisuudet määritetään kolonnitestillä standardiluonnoksen prCEN/TS 14405 (= läpivirtaustesti ylöspäin) mukaan.
Suodoksista analysoidaan liukoinen hiili DOC, Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se sekä fluoridi-, kloridi- ja sulfaatti-ionit. Laadunvalvontatutkimuksessa kaksivaiheisen ravis- telutestin, SFS-EN-12457/3, suodoksista analysoidaan Cr, Pb, Mo, V, Se, sekä fluoridi-, klori- di- ja sulfaatti-ionit. (591/2006, liite 1 ja 202/2006). Näiden lisäksi analysoidaan TOC ja liuen- neiden aineiden kokonaismäärä TDC (202/2006).
Perus- ja laadunvalvontatutkimus tehdään ensimmäisen kerran rinnakkain, jotta testien vastaa- vuus voidaan todeta. Perustutkimus tehdään vähintään viiden vuoden väliajoin. Jos voimalai- toksen polttoaineessa tapahtuu selvä muutos, tehdään perustutkimus uudelleen ja jatketaan vii- den vuoden syklillä. Laadunvalvontatutkimukset sovitaan erikseen.
Vesistötarkkailu
Ympäristövaikutusten tarkkailu käsittää pysäköinti-/monitoimialueelta lähtevien pintavesien laadun ja määrän tarkkailun. Läjitysalueen viereisestä avo-ojasta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteiden ottopaikat on valittu siten, että ne edustavat ojavettä ennen parkkialuetta ja sen jälkeen. Näytteiden oton ajankohdat ovat huhti-toukokuu ja loka-marraskuu. Näytteiden oton yhteydessä mitataan virtaama.
Näytteistä tehdään seuraavat määritykset kaksi kertaa vuodessa: pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, Na, K, Ca, Fe, Cd, kiintoaine, kht (Mn), kok.typpi, kok.fosfori, sameus ja virtaama.
Lisäksi kerran vuodessa on tarkoitus määrittää seuraavat yhdisteet: Cr, Ni, Cu, Pb, Hg, As, Zn, Se, Mo, V, Al.
Näytteet ottaa akkreditoitu näytteenottaja tai muun soveltavan koulutuksen käynyt henkilö.
Analyysilaboratorio on akkreditoitu. Tulokset toimitetaan välittömästi kunkin tarkkailukerran jälkeen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnalle.
Raportointi
Hakija esittää, että Vaskiluodon Voima Oy toimittaa vuosittain valvovalle viranomaiselle yhteenvedon, mistä ilmenee seuraavat asiat:
- kuukausittain välivarastoon ajetun tuhkan määrä - alueelta hyötykäyttöön viedyn tuhkan määrä - alueella varastossa olevan tuhkan määrä.
Kunkin tarkkailuvuoden tuloksista tehdään vuosiraportti tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista.
Samassa raportissa selostetaan myös täyttötilanne ja täytetyt määrät. Vuosiyhteenveto toimite- taan edellä mainituille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Tarkkailuohjelma voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vanhojen aluei- den osalta voitaneen tarkkailua supistaa, kun tilanne vakiintuu. Asia arvioidaan vuosittain tut- kimustulosten perusteella vuosiraportissa.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet
Hakijan mukaan pysäköinti-/monitoimialueen rakentamisesta ei aiheudu ympäristöriskejä.
Tuhkan väliaikaisvarastointi ei myöskään aiheuta ympäristöriskejä. Lentotuhkassa on pieniä määriä haitta-aineita, joiden kulkeutumista rakenteessa on tarkoitus tarkkailla.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 8.4.-7.5.2009 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutoimistos- sa. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Hakemuksesta on pidetty neuvottelu 13.3.2009 ja rakentamispaikalle on tehty tarkastus 29.5.2009. Neuvottelusta ja tarkastuksesta on laadittu pöytäkirjat, jotka on toimitettu läsnä olleille sähköpostitse ja liitetty hakemusasiakirjoihin.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta sekä ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Seinäjoen kaupunginhallitus esittää lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista ko. lupa- hakemukseen.
Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan seuraavaa:
"Turve- ja kivihiilituhkien hyödyntäminen teiden ja parkkialueiden rakentamisessa korvaa neit- seellisiä kiviainesmateriaaleja, ja on siten kannatettavaa.
Routakallion louhos- sekä betoni- ja asfalttiasemien toiminnan loppumisen jälkeen alue on tar- koitus kaavoittaa virkistysalueeksi, jossa on mm. uimaranta. Myöhemmässä vaiheessa myös asutus on leviämässä alueen lähistöön. Siten alueen jatkokäyttöön liittyy erityisiä ympäristöar- voja.
Routakallion pysäköinti-/monitoimialueen rakenteisiin sijoitettavaksi tarkoitettavan lentotuhkan arseenipitoisuudet ylittävät VNa 591/2008 hyötykäyttöraja-arvon. Ympäristölupahakemuksessa ei ole arvioitu raja-arvon ylittävän jätteen hyödyntämisestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristö- riskejä. Arseenin luontaiset taustapitoisuudet alueella ovat kuitenkin suhteellisen korkeita. Sta- biloidun lentotuhkan hyödyntäminen päällystetyissä rakenteissa lienee mahdollista, jos voidaan varmistua ettei maaperään tai pohjaveteen kohdistu pitkän ajan kuormitusta. Pölyn leviäminen ympäristöön on ehkäistävä tehokkaasti tuhka-aumojen peittämisen lisäksi myös tuhkan käsitte- lyvaiheissa.
Alueelle kulkeva tie kulkee asutusalueiden läpi. Tuhkan kuljetuksista alueelle voi aiheutua häi- ritsevää pölyämistä, melua ja tärinää. Tämän vuoksi pitkäaikaista tuhkan välivarastointia ja käsittelyä ei tule sallia alueella. Tuhkan välivarastointi ja käsittely Rautatienkadun rakentamista silmällä pitäen tulee siksi rajoittaa Rautatienkadun rakennustöiden ajalle ja tarpeisiin.
Vaskiluodon Voima Oy:n hanketta puolletaan, kun tässä lausunnossa esitetyt seikat huomioi- daan."
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä 11.5.2009 annettu mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta jätetystä lausunnosta. Hakija on antanut vastineen 25.5.2009.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, mielipiteet sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristö- keskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi sääde- tään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen luvan hyödyntää 30 000 m3rtr (noin 34 000 tonnia) lentotuhkaa pysä- köinti-/monitoimialueen rakentamisessa sekä välivarastoida tuhkaa alueella maksimissaan 15 000 m3rtr (noin 17 000 tonnia) ja stabiloida Rautatienkadun rakentamiseen käytettävää tuhkaa lupahakemuksen mukaisesti ja tätä päätöstä noudattaen.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Ympäristölautakunnan lausuntoon on vastattu hakemuksessa ja lupamääräyksissä.
LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Pysäköinti-/monitoimialueen rakentaminen
1.1.Ympäristölupa koskee Seinäjoen turvevoimalaitoksen lentotuhkan (10 01 03) sekä tarvitta- essa Vaasan Vaskiluoto 2 -kivihiilivoimalaitoksen lentotuhkan (10 01 02) hyötykäyttöä pysä- köinti-/monitoimialueen rakentamisessa Seinäjoen kaupungin Seinäjoen kylän kiinteistöllä Pa- pinpalsta RN:o 743-401-46-0 ja Rautatienkadun rakentamiseen käytettävän tuhkan välivaras- tointia sekä stabilointikäsittelyä siellä.
1.2. Alueelta kaivetut pintamaat tulee sijoittaa hakemuksen liitteessä 8 olevan liitekartan päivä- ys 3.2.2009 (työnro 22256, piirustusnro 2) mukaisesti.
1.3. Kuivatuksen varmistamiseksi alueen ympärille tulee kaivaa kuivatusojat ja itse alue sala- ojittaa siten, että pohjaveden pinta ei nouse tuhkakerrokseen saakka.
1.4. Tarkempi rakennussuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle ennen työn aloitta- mista. Suunnitelmasta tulee käydä selville ainakin kuivatus- ja salaojien sekä kokoojakaivojen paikat ja rakentamisen työnaikainen laadunseuranta.
2. Pöly
2.1. Pölyämisen estämiseksi tuhkat on kuljetettava alueelle kostutettuina tiiviisti sulkeutuvassa säiliössä. Tuhka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava mahdollisimman nopeasti rakentei- siin ja tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Tiivistetty tuhkarakenne tulee peittää puhtaalla maa-aineksella heti tiivistyksen jälkeen.
2.2. Työ on keskeytettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimiin, jos tuulen tai sateen vaiku- tuksesta taikka muusta vastaavasta syystä voi aiheutua tuhkan merkittävää leviämistä ympäris- töön tai kohtuutonta haittaa naapureille tai lähistöllä asuville.
2.3. Välivarastoitava tuhkakasa on suojattava huolellisesti sateelta ja tuulelta tuhkan teknisen laadun varmistamiseksi sekä tuhkan kastumisen ja pölyhaittojen estämiseksi.
3. Stabilointi
3.1. Tuhkan stabilointi tulee suorittaa hakemuksen liitteessä 8 olevan liitekartan päiväys 3.2.2009 (työnro 22256, piirustusnro 2) mukaisella stabilointiin varatulla alueella. Stabilointi on sallittu ainoastaan asemasekoittimella ja stabiloitua tuhkaa saa käyttää ainoastaan Rautatienka- dun rakentamiseen.
4. Asfaltointi
4.1. Tuhkarakenteet tulee suojata asfaltilla (tyhjätila < 5 %) alempien rakennekerrosten valmis- tuttua siten, että puolet alueesta on asfaltoitu 31.12.2010 mennessä ja koko alueen asfaltointi on valmis 31.12.2011 mennessä.
Hakijan on ilmoitettava päällystämisestä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle työn/ työvaihei- den suorittamisen jälkeen.
5. Laadunvarmistus ja tarkkailu
5.1. Rakentamiseen käytettävän tuoreen tuhkan (suoraan siilosta toimitettavan tuhkan) laatua on seurattava laadunvalvontatutkimuksin. Näytteitä on otettava vähintään yksi jokaista alkavaa 10 000 tonnin tuhkamäärää kohti. Näytteistä on tutkittava tuhkan haitallisten aineiden ominai- suudet maanrakentamisasetuksen (VNA 591/2006) mukaisesti (Laadunvalvontatutkimukset:
kokonaispitoisuus ja liukoisuus; päällystetty rakenne) ja asetuksen liitteessä 2 mainituin mene- telmin.
5.2. Tuhkarakenteen laadun tarkkailua on suoritettava mm. vesivolymetrisin mittauksin ja työ- tapatarkkailuna (yliajokertojen määrä).
5.3. Tuhkan haitallisten aineiden liukenemista on tarkkailtava paikoitusalueelta tulevista vesistä kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuu ja syys-lokakuu) otettavin näyttein. Näytteet on otettava hakemuksen liitteessä 8 olevan liitekartan (työnro 22256, piirustusnro 2) mukaisista paikoista tai vastaavista ellei esitetyissä ojissa ole riittävästi vettä.
Vesinäytteistä tulee määrittää virtaama, pH, johtokyky, kloridi, sulfaatti, natrium, kalium, kal- sium, rauta, kadmium, kiintoaine, COD(Mn), kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sameus, antimoni, arseeni, barium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini, sinkki, seleeni, fluoridi ja alumiini.
Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ennen tuhkan sijoittamista. Vesinäytteiden tulokset on rapor- toitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tulokset voidaan raportoida Vaski- luodon Voima Oy:n Seinäjoen turvevoimalaitoksen tuhkien hyötykäyttökohteiden raportoinnin yhteydessä.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa tai toiminnanharjoittajan perustellusta esityksestä muuttaa tarkkailua.
5.4. Tarkkailun näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai tarkoitukseen koulutettu henkilö. Mitta- ukset on tehtävä CEN-, ISO- tai SFS-standardin tai sitä vastaavan kansallisen standardin mu- kaisesti taikka muutoin yleisesti käytössä olevien ohjeiden mukaisesti ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen.
5.5. Luvan saajan on nimettävä hankkeelle vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa hankkeen asianmukaiseen rakentamiseen liittyvän toiminnan tarkkailu sekä raportointi viran- omaisille. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
5.6. Alueen rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava säännöllisesti.
6. Poikkeukselliset tilanteet
6.1. Tuhkan hyödyntämisen aloittamisesta ja lopettamisesta sekä mahdollisista poikkeuksellisis- ta tilanteista tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
7. Välivarastointi
7.1. Alueella välivarastoitavaa ja stabiloitavaa tuhkaa saa käyttää ainoastaan Rautatienkadun rakentamiseen. Muuhun tarkoitukseen tuhkan välivarastointi alueella on kielletty. Rautatienka-
dun valmistumisen jälkeen ei tuhkan välivarastointi alueella ole sallittua. Tuhkaa saa välivaras- toida alueella enintään kolmen vuoden ajan jaksolla 2011 - 2014. Välivarastoinnin jälkeen alue on puhdistettava huolellisesti tuhkasta.
8. Raportointi
8.1 Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalente- rivuotta koskeva raportti tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- vuosittain lopulliseen rakenteeseen sijoitetun tuhkan määrä - välivarastoidun tuhkan määrä
- välivarastosta eteenpäin toimitetun tuhkan määrä - poikkeukselliset tilanteet
8.2. Rakenteen valmistuttua tulee ympäristökeskukselle toimittaa loppuraportti, jossa on selvi- tetty lyhyesti työn kulku, hyödynnetty tuhkamäärä, työnaikaisten tarkkailujen tulokset, mahdol- liset poikkeukselliset tilanteet ja lupamääräysten täyttyminen työn aikana.
8.3. Tarkkailutulokset tulee raportoida kommentoituna ympäristökeskukselle kahden vuoden välein heti tulosten valmistuttua. Esitys tarkkailun jatkamisesta tai muutostarpeista tulee tehdä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta
Toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- mukset. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon lausunnot sekä muutoinkin mitä yleisen ja yksi- tyisen edun turvaamiseksi säädetään.
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnas- ta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueel- la, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnanharjoittajalta voidaan vaatia vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Tällaisen toiminnan harjoittajalta edelly- tetään myös riittävää asiantuntemusta. Toimintaa ei saa myöskään sijoittaa asemakaavan vastai- sesti.
Ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai muuta edellä mainittua haittaa tai vaaraa, mikä olisi esteenä luvan myöntämiselle. Vakuutta ei vaadita, koska hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Hakijan käytet- tävissä on toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden vastaavanlaisista hankkeista kertynyt riittävä asiantuntemus.
Lupamääräysten perustelut
Nopealla levityksellä ja tiivistyksellä vähennetään tuhkan pölyämistä ja veden suotautumista tuhkarakenteeseen sekä tuhkan kulkeutumista kiintoaineena sadeveden mukana. Tuhkan päälle tuleva asfalttikerros ehkäisee tehokkaasti sade- ja sulamisvesien imeytymistä tuhkarakenteeseen ja vähentää haitallisten aineiden liukenemista ja kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. Alu- een asianmukainen kuivatus parantaa rakenteen teknistä kestävyyttä ja vähentää myös haitallis- ten aineiden liukenemista ja kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. (Määräykset 1.1. - 1.4. ja 4.1.)
Tuhkien kostutuksesta, kuljetuksesta ja sijoittamisesta rakenteisiin sekä välivarastoinnista on annettu tarpeelliset määräykset pölyämisestä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämi- seksi. (Määräykset 2.1. - 2.3.)
Stabiloinnista annettu määräys on tarpeen jätteen käsittelyn ympäristölle ja vesistölle aiheutta- mien haittojen minimoimiseksi. (Määräys 3.1.)
Edellytetty tarkkailun taajuus ja laajuus katsotaan riittäväksi hankkeen työnaikaisten ja sen jäl- keisten vaikutusten arvioimiseksi. Tarkkailusta määrättäessä on otettu huomioon sijoitettavan jätteen ominaisuuksien seurannasta kertyneet tiedot, sijoitustapa, suojausrakenteet ja sijoitus- paikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen minimoimi- seksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 5.1. – 5.5. ja 6.1.)
Määräys välivarastoinnin määräaikaisuudesta ja tuhkan käyttämisestä ainoastaan Rautatienka- dun rakentamiseen on tarpeen, jotta alue voidaan ottaa käyttöön kohtalaisen nopeasti rakenta- misen jälkeen eikä alueella varastoida tuhkajätettä hankkeen valmistumisen jälkeen. Alueen siivoamisella varastoinnin jälkeen estetään ympäristöhaittojen syntyä. (Määräys 7.1.)
Raportointi on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Raportointi toteutetaan näyt- teenoton jälkeen kerran kahdessa vuodessa. Tarkkailua voidaan muuttaa perustellusta syystä.
(Määräykset 8.1. – 8.3)
PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA (YsL 101§)
Luvan saaja voi aloittaa pysäköinti-/monitoimialueen rakentamisen tämän lupapäätöksen mu- kaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 50 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena, pankkitalletuksena tai konsernitakauksena.
Perustelut
Lupapäätöksen mukaisesti toimien pysäköinti-/monitoimialueen rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa. Lentotuhkan käyttö voidaan tarvittaessa keskeyttää ja käyttää rakentami- seen puhtaita maa-aineksia. Tuhkan käytöllä korvataan neitseellisiä raaka-aineita sekä ediste- tään jätteen hyötykäyttöä.
Asetettu vakuus on riittävä ottaen huomioon hankkeen pienimuotoisuus ja se, että tuhkan käyt- tämisellä rakentamiseen ei voida katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista.
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 § YSA 19 §) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa 31.12.2014 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoi- man.
Lupamääräysten tarkistaminen
Lupamääräysten tarkistamisesta ei ole tarpeen määrätä, koska toiminta on kertaluonteista.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 5, 28, 31, 36-38, 42, 43, 45, 46, 54-56, 62, 83, 90, 96, 100, 101 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 19 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 8 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4 380 euroa.
Ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan hakemuksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 4 380 euroa (muu jät- teiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa).
Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suorit- teista antaman päätöksen (1387/2006) nojalla.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Länsi-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristö- suojelulain 54 §:n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen il- moitustauluilla sekä sanomalehti Ilkassa.
Päätös
Vaskiluodon Voima Oy, Frilundintie 7, 65170 VAASA Vaskiluodon Voima Oy, Sevontie 1, 60200 SEINÄJOKI Jäljennös päätöksestä
Seinäjoen kaupunginhallitus
Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuk- sia.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Seinäjoen kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdessä Ilkka.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyk- sessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Heikki Pajala
Ylitarkastaja Juha Väisänen
Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta
