PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.
Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2005
Diaarinumero
LSU-2003-Y-1106 (111) ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 § mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee AuraCoat Oy:n toimintaa.
HAKIJA
AuraCoat Oy PL 567 65101 Vaasa LAITOS
AuraCoat Oy Virtaviiva 12 65320 Vaasa
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Laitos on pintakäsittelylaitos, joka on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momentin (kohta 2h) mukaan. Pintakäsittelylaitoksen tulee hakea uutta ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen 42 § kohdan 7 mukaan, ellei toimintaan ole haettu tätä ennen ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Hakemus koskee olemassa olevaa toimintaa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ympä- ristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2e kohdan mukaan, koska kyseessä on elektrolyyttistä pintakäsittelyä suorittava laitos, jonka tuotantolinjojen prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m3.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 31.12.2003.
Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta Outokumpu Wasacopper Oy:stä AuraCoat Oy:hyn on ilmoitettu 10.1.2005 annetulla kirjeellä. Hakemusta on täydennetty 4.3.2005 tiedoilla jäte- huollosta sekä kemikaalitaulukolla. Hakemusta on lisäksi täydennetty 2.5.2005 tiedoilla kemikaalien varastoinnista.
TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS
AuraCoat Oy sijaitsee Vaasan kaupungissa Vaasan Strömberg Parkin teollisuusalueella Huutoniemen kaupunginosassa korttelissa 16 tontilla 4 (905-024-0016-0004), jossa toimii yrityksen pintakäsittelylaitos. Tontin kiinteistönhaltija on ABB Current Oy. Rakennuksesta lounaaseen ja etelään kulkee Seinäjoen ja Vaasan välinen rautatie sekä sijaitsee Korkeamä- en asuntoalue. Luoteessa on pieni luonnontilainen puistikkometsä. Muut naapurit ovat ABB:n yksiköt ja Strömberg Parkissa vuokralaisina toimivat teollisuusyritykset. Lähin pohjavesialue (Kappelinmäki-Vanha Vaasa) on noin kolmen kilometrin päässä Vanhassa Vaasassa.
ABB:n tehdasalue on Huutoniemen kaupunginosan asemakaavassa merkitty teollisuusalu- eeksi (T). Asemakaava on tarkastettu 14.8.2002.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Toiminnalla on seuraavat voimassaolevat luvat ja sopimukset:
- Vaasan kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain mukai- nen ympäristölupa (jätelupa) 3.11.1997
- Sopimus jätevesien johtamisesta Vaasan kaupungin viemäriin 17.6.1997 LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
AuraCoat Oy on ympäristön pilaantumisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun di- rektiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen pintakäsittelylaitos, jonka käsittelyaltaiden vetoisuus on enemmän kuin 30 m3. Laitoksella päällystetään metallikomponentteja.
Laitos aloitti toimintansa alueella vuonna 1943, ja toiminta on jatkunut siitä saakka yhtä- jaksoisesti. Laitoksella sijaitsevien varsinaisten pintakäsittelyaltaiden kokonaistilavuus on noin 170 m3 ja altaiden kokonaislukumäärä on 123. Laitoksella pintakäsitellään keskimää- rin 7500 m2 kuukaudessa ja 90 000 m2vuositasolla.
Pintakäsittely tapahtuu laitoksella elektrolyyttisesti automaattisesti ohjattujen prosessien avulla, joissa pinnoitettavaa kappaletta kuljetetaan siirtokuljettimella tai rummussa käsitte- lyaltaasta toiseen. Laitoksella on yhteensä viisi elektrolyyttistä tuotantolinjaa: hopea-tina- rumpupinnoitus, sinkkirumpupinnoitus, sinkkitelinepinnoitus, tina-hopeatelinepinnoitus ja tinalinja. Laitoksella suoritettavia pintakäsittelyprosesseja ovat mm. sinkitys, niklaus, peit- taus, hopeointi, kuparointi ja tinaus. Automaattilinjojen lisäksi on pinnoitusaltaita, jotka ei- vät toimi automaattisesti, muun muassa niklausta suoritetaan manuaalisesti. Laitoksen lähes kaikkia prosesseja voi suorittaa myös manuaalisesti.
Altaiden materiaalit vaihtelevat riippuen siitä mitä kylpyä altaassa on. Materiaalit ovat luji- temuovia, kumitettua terästä tai komposiittipinnoitettua terästä. Rakennemateriaalit tehtaas- sa ovat pääosin palamattomia. Pinnoituskylvyt on varustettu suoja-altailla siten, että mah- dollisesti keskenään reagoivien kylpyjen suoja-altaat ovat toisistaan erillään.
Laitos toimii kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Yritys työllistää noin 20 henki- löä. Pintakäsittelylaitoksen tuotannosta merkittävä osa on Outokumpu Wasa Copper metal- livalmistusosastojen valmistamien tuotteiden pinnoitusta.
Prosessikuvaukset
Laitoksessa on seuraavia prosesseja:
- sinkkilinja - hopea-tinalinja - tinalinja Sinkitys
Hapansinkkilinjoja on kaksi. Ensimmäisellä linjalla on kaikkiaan 30 allasta, joiden yhteisti- lavuus on 20 m3. Näistä on huuhtelualtaita 15 kpl yhteistilavuudeltaan 10 m3 ja varsinaisia käsittelyaltaita 8 kpl yhteistilavuudeltaan 10 m3.
Toisella hapansinkityslinjalla on kaikkiaan 23 allasta, joiden yhteistilavuus on 74 m3. Näis- tä on huuhtelualtaita 11 kpl yhteistilavuudeltaan 22 m3 ja varsinaisia käsittelyaltaita 12 kpl yhteistilavuudeltaan 52 m3.
Sinkityslinjojen prosessivaiheet ovat seuraavat:
-rasvanpoisto emäksisessä liuoksessa,
-peittaus rikkihappoliuoksessa, jossa poistetaan pinnoitettavasta kappaleesta ruoste -elektrolyyttinen rasvanpoisto alkalisessa pesuliuoksessa,
-aktivointi suolahappoliuoksessa,
-sinkkaus kaliumkloridiboorihappoliuoksessa, -kirkastus typpihappoliuoksessa,
-passivointi, jossa käsiteltävä pinta päällystetään kromaattikalvolla. Passivointi voi tapah- tua kolmella eri kromia sisältävällä kemikaalilla, joiden prosessi on riippuen käytetystä kemikaalista joko sinipassivointi, keltapassivointi tai viherpassivointi
-pinnoitettavan kappaleen kuivaus
Pinnoitettava kappale huuhdellaan jokaisen työvaiheen välissä, millä estetään epäpuhtauk- sien siirtyminen käsittelyliuoksesta toiseen.
Hopeointi-tinaus
Yhdistettyjä hopea-tinalinjoja on kaksi. Toinen linja on rumpupinnoituslinja ja toinen on telinepinnoituslinja. Ensimmäisellä linjalla on kaikkiaan 16 allasta, joiden yhteistilavuus on 13 m3. Pintakäsittelyaltaiden tilavuudet jakaantuvat seuraavasti: pesukylpyjä 3,5 m3, peit- tausaltaita 1,5 m3 ja metallipinnoitusaltaita 7 m3, sisältäen välipinnoitus- ja välikäsittelyal- taat sekä hopeoidun pinnan passivointialtaat. Yksittäisten altaiden tilavuudet ovat 0,7-2,2 m3.
Telinelinjassa on yhteensä 20 allasta, joiden yhteistilavuus on 16 m3. Linjassa on viisi allas- ta, joissa on suihkuhuuhtelu. Pintakäsittelyaltaiden tilavuudet jakaantuvat seuraavasti: pe- sukylpyjä 3,5 m3, peittausaltaita 1,5 m3, metallipinnoitusaltaita 7 m3 sekä hopeoidun pinnan passivointialtaat. Yksittäisten altaiden tilavuudet ovat noin 0,8 – 2,0 m3.
Tinalinjojen prosessivaiheet ovat seuraavat:
-rasvanpoisto vesipohjaisessa metallinpuhdistusaineessa, -kuparinpeittaus vetyperoksidi-rikkihappokylvyssä, -elektrolyyttinen rasvanpoisto alkalisessa pesuliuoksessa, -aktivointi rikkihappoliuoksella,
-tinaus rikkihappo-tinasulfaattiliuoksessa, -kuivaus
Hopeointilinjojen prosessivaiheet ovat seuraavat:
-rasvanpoisto vesipohjaisessa metallinpuhdistusaineessa, -kuparinpeittausvetyperoksidi-rikkihappokylvyssä, -elektrolyyttinen rasvanpoisto alkalisessa pesuliuoksessa, -dekapointi emäksisessä natriumsyanidiliuoksessa, -kuparointi kuparisyanidiliuoksessa,
-esihopeointi kaliumsyanidi-hopeasyanidiliuoksessa, -hopeointi kaliumsyanidi-hopeasyanidiliuoksessa, -passivointi kaliumdikromaattiliuoksessa,
-kuivaus Niklaus
Prosessivaiheet ovat seuraavat:
-rasvanpoisto emäksisessä liuoksessa,
-kuparin peittaus typpihappo-rikkihappokylvyssä,
-elektrolyyttinen rasvanpoisto alkalisessa pesuliuoksessa, -aktivointi suolahappoliuoksessa,
-niklaus happamassa nikkelikloridi-sulfaattiliuoksessa -kuivaus
Pintakäsittelyaltaat on varustettu nimikyltein, joissa on ilmoitettu kylvyn sisältö.
Manuaalinen osa
Osa tuotteista vaatii kuitenkin erityiskäsittelyn ja sen vuoksi automaattilinjojen lisäksi on pinnoitusaltaita, jotka eivät toimi automaattisesti. Sellaisia altaita on 15 kpl, yhteistilavuu- deltaan 13,5 m3. Näistä huuhtelualtaita on neljä kappaletta (yhteensä 3 m3). Muut altaat ovat rasvanpoistoaltaita yksi kappale (1 m3), happopeittausaltaita neljä kappaletta (yhteensä 0,5 m3) sekä pinnoitus- ja passivointikylpyjä kuudessa altaassa (9 m3).
Veden käyttö
Raakavettä ostetaan Vaasan kaupungin vesilaitoksesta, vuonna 2002 oli vedenkulutus 34 000 m3.
Energian käyttö
Rakennuksessa käytettiin vuonna 2002 sähköä 2670 MWh, josta osa kului prosesseissa elektrolyysisähkönä ja prosessien lämmitykseen. Osa sähköstä kului valaistukseen ja metal- liosavalmistuksen toimintaan.
Kemikaalien käyttö ja varastointi
Kemikaalien käyttö ja varastointi on laitoksella kemikaalilain mukaan pienimuotoista. Va- rastot pidetään mahdollisimman pieninä. Käytössä olevia kemikaaleja vaihdetaan harvoin.
Laitoksella käytetään lukuisia eri kemikaaleja. Määrällisesti tärkeimpinä pinnoiteraaka- aineina käytettiin vuonna 2002 yhteensä 8 t sinkkiä, 4,2 t hopeaa ja 2 t tinaa.
Tuotannon apuaineina käytettiin määrällisesti eniten väkevää rikkihappoa 45 t, 60-
prosenttista typpihappoa 9,2 t, natriumhydroksidia 24 t, suolahappoa 7 t, vetyperoksidia 4,2 t ja erinäisiä pesukylpykemikaaleja yhteensä 15 t. Laitoksen käytössä olevien kemikaalien kokonaismäärä oli vuonna 2002 noin 105 t.
Taulukosta ilmenee näiden kemikaalien lisäksi pääkäytössä olevat kemikaalit (joiden käyt- tö on yli 0,5 t/v) ja niiden vuosikulutus vuonna 2002 sekä kemikaalien käyttötarkoitus.
Tuotenimi Koostumus Luo-
kitus
Käyttötarkoitus Kulutus t
Chesterton KPC820 EDTA Xi metallin puhd.aine 8,0
Cirkuposit ETCH 3336 p-tolueenisulfonihappo, kuparisulfaatti
Xi kuparin syövytysaine 0,8
Kaliumkloridi apuaine sinkkauksessa 2,0
Kaliumsyanidi T+, N metallien jalostus 1,6
Metex Cleaner Base K kaliumhydroksidi C elektrolyyttinen pesuaine 2,73
Natriumhypokloriitti C veden puhdistus 2,8
Natriummetabisulfiitti Xn, Xi pelkistysaine 0,65
Natriumsyanidi T+, N pintakäsittelyaine 0,55
Ronastrip TL-85 ammoniumvetyfluoridi metaanisulfonihappo
T, C C
komponentti metallien strippauskylpyyn
0,6
Silver GLO 3K lisäaine hopeakylvyssä 0,575
Weikodip Gelp 50 kromitrioksidi O,T sinkin keltakromatointi 0,5
Lisäksi on laitoksen prosesseissa on käytössä joukko erilaisia kemikaaleja pienempinä määrinä. Näiden aineiden joukossa on käytössä ympäristölle ja terveydelle haitallisia kemi- kaaleja, esimerkiksi: ARP-111 Candopass (kaliumdikromaatti, Cr6+-sisältävä jauhe), Ken- level Ultima Brighten (3-buteeni-2-oni, 4-fenyyli), kuparisyanidi, nikkelikloridi ja tiourea.
Toiminnanharjoittaja on esittänyt kattavan luettelon laitoksen käytössä olevista kemikaa- leista (kemikaalitaulukko, lomake 6010b). Luettelo on ympäristölupahakemuksen liitteenä.
Toiminnanharjoittajan mukaan näistä kemikaaleista ei kuitenkaan päädy jäämiä veteen eikä ilmaan.
Laitoksen käytössä olevat kemikaalit säilytetään tuotantohallissa. Kemikaalivarastohyllyt ovat välittömästi käyttöpaikan läheisyydessä, jolloin sisäiset kuljetukset voidaan minimoi- da, mikä osaltaan parantaa turvallisuutta. Hyllyissä ei säilytetä rinnakkain tuotteita, jotka mahdollisesti reagoivat keskenään. Hyllyjen alaosat ovat varoallastetut. Syanidit säilytetään erikseen lukitussa tilassa.
Väkevä rikkihappo ja natriumhydroksidi (50 %) säilytetään haponkestävissä 12 m3 terässäi- liöissä kellarikerroksessa jätevedenpuhdistuslaitoksen yhteydessä. Samassa tilassa on kaksi natriumhypokloriittisäiliötä, jotka kumpikin ovat volyymiltaan 5 m3. Näitä säiliöitä ei ole erikseen allastettu, koska lähellä olevat lattiakaivot johtavat mahdolliset vuodot jätevesilai- toksen lamelliselkeyttimien alla olevaan keräilyaltaaseen, josta ne on mahdollista pumpata laitoksen omaan jätevedenpuhdistamoon. Kyseiset kemikaalit toimitetaan säiliöautolla.
Purkupiste on rakennuksen ulkopuolella, ja se on varoallastettu.
Kemikaalivarastojen läheisyydessä pidetään imeytysainetta. Paikoissa, joissa varastoidaan happoja, pidetään kalkkia läheisyydessä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus
Hakija on arvioinut käyttävänsä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joka on yleisesti käy- tössä suomalaisissa pintakäsittelylaitoksissa. Laitoksella on esimerkiksi vaihdettu pinnoi- tuskylpyjä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi, esikäsittelykylpykemikaalien valinnassa on kiinnitetty huomiota fosfaattikuorman alentamiseen ja passivoinnissa on otettu käyttöön kolmearvoista kromia sisältäviä kylpyjä. Lisäksi hopealinjalla on käytössä hopean talteen- ottosysteemi. Laitoksen käytössä oleville kemikaaleille ei ole taloudellisesti järkeviä, ym- päristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Laitoksella on suunniteltu oman prosessiveden osit- taista kierrättämistä. Suunnitelmaa ei toistaiseksi kuitenkaan ole toteutettu.
Hakemuksen mukaan laitoksen energiankulutus on niin vähäistä, ettei laitoksen energiate- hokkuuden tarkastelu ole tarpeen.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittely
Pintakäsittelylaitoksen toiminnassa jätteeksi jäävät käsittelyliuokset käsitellään laitoksen kellarikerroksessa sijaitsevassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistuksen jälkeen jätevedet johdetaan hiekkasuodattimen kautta kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen saniteet- tivedet johdetaan suoraan viemäriin.
Jätevedenkäsittelyprosessi on automaattinen ja hoidetaan jatkuvatoimisten johtokykymitta- reiden ja pH-mittareiden avulla. Häiriöt jätevesiprosessissa ilmaistaan automaattihälytyk- sin, jolloin mahdolliset häiriöt havaitaan välittömästi. Mikäli prosessissa tapahtuu suurempi häiriö, jätevedet voidaan pumpata katastrofialtaisiin (10-50 m3). Jätevedenpuhdistamon ka- pasiteetti on runsaat 100 000 m3/a. Vuonna 2002 käsiteltiin tuotantolaitoksen käyntipäivää kohti laskettuna keskimäärin 150 m3 vuorokaudessa.
Prosessijätevedet puhdistetaan jatkuvatoimisessa läpivirtausperiaatteella toimivassa neutra- lointi- ja saostuslaitoksessa. Puhdistamon varsinainen prosessi käsittää happamuuden sää- dön, flokkauksen ja laskeutusaltaan. Laitoksella on käytössä jatkuvatoiminen hiekkasuoda- tin, jonka suodatusmateriaalia huuhdotaan suodattimeen alaosasta johdetun vesivirtauksen avulla. Huuhteluvesi johdetaan laitoksen oman puhdistamon prosessiin. Tuotantolinjoilta tulevat jätevedet johdetaan kolmena erillisenä vesijakeena syanidipitoisena, kromipitoisena ja happamana vetenä.
Syanidipitoiset jätevedet. Hopeaprosessin huuhteluvesistä hopea poistetaan elektrolyytti- sesti. Hopeaprosessin ja kuparoinnin huuhteluvesien syanidin hapetus natriumhypokloriitil- la syanaatiksi suoritetaan alkalisissa olosuhteissa. Syanaatin hapetus typeksi ja hiilidioksi- diksi tapahtuu neutraaleissa olosuhteissa.
Kromipitoiset jätevedet. Kuusiarvoista kromia sisältävät jätevedet pelkistetään esikäsitte- lyssä jatkuvatoimisesti happamissa olosuhteissa käyttäen rikkihappoa ja natriumbisulfiittia.
Kromin pelkistyksen, neutraloinnin ja flokkauksen jälkeen vesijae johdetaan lamellisel- keyttimeen. Erottuva liete johdetaan lietevarastoon ja edelleen kammiosuotopuristimeen.
Päälinjan jätevedet. Päälinjalla käsitellään muut vesijakeet, joissa ei ole kromia tai syani- dia. Linjalla on tasausallas, jonka kautta jätevedet johdetaan neutralointialtaaseen. Raskas- metallit saostetaan hydroksidisaostuksena, jota tehostetaan lisäämällä polymeerejä ja muita apukemikaaleja. Flokkausaltaan jälkeen jätevesi johdetaan lamelliselkeyttimiin, josta erot- tuva liete johdetaan lietevarastoon ja edelleen kammiosuotopuristimeen kuiva-
ainepitoisuuden nostamiseksi (noin 30 prosenttiin).
ABB Current ja Vaasan Vesilaitos ovat tehneet sopimuksen jätevesien johtamisesta viemä- riverkostoon, sopimusta on täsmennetty 17.6.1997. Sopimuksen mukaan viemäriin saa las- kea jätevettä, jossa puhdistetun jäteveden eri aineiden pitoisuudet ja määrät ovat enintään seuraavat:
sulfaatit 400 mg/l
kloridit 2500 mg/l
kupari 2,0 kg/d
nikkeli 0,5 kg/d
syanidi 0,15 kg/d
sinkki 2,0 mg/l 4,0 kg/d kokonaiskromi 1,0 mg/l 0,5 kg/d
Muista arvoista poiketen sinkin ja kokonaiskromin arvot ovat ohjearvoja, jotka pyritään alittamaan pitemmällä aikavälillä. Sopimuksen mukaan ylityksistä on ilmoitettava vesilai- tokselle välittömästi.
Taulukossa esitetään Auracoat Oy:n jäteveden laatu vuonna 2002. Kahdeksan näytteen pe- rusteella pitoisuudet olivat keskimäärin seuraavat:
Kiintoaine mg/l
Johtokyky mS/m
Cl mg/l
SO4 mg/l
Cr mg/l
Cu mg/l
Ni mg/l
Zn mg/l
CN mg/l
x 218 178 130 414 0,101 1,45 0,111 2,24 <0,04
min 110 140 81 250 0,023 0,41 0,036 1,20 <0,01
max 480 210 180 540 0,41 4,3 0,23 3,9 0,21
Jätevedenpuhdistamolle menevä kuormitus oli silloin keskimäärin: kiintoaine 32,6 kg/d, kloridit 16,9 kg/d, SO4 62,1 kg/d, Cr 0,02 kg/d, Cu 0,2 kg/d, Ni 0,02 kg/d, Zn 0,34 kg/d ja CN 0,005 kg/d. Laitoksen päästöt viemäriin pysyivät vuonna 2002 pääosin sopimusehtojen mukaisina ja jätevesien käsittely toimi hyvin. Ylityksiä oli kuitenkin sulfaattien ja sinkin pitoisuuksissa. Sallitut maksimipitoisuudet ylittyivät vuoden 2003 näytteissä kuparin ja sinkin suhteen.
Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely
Laitoksen jätteiden ja ongelmajätteiden huolinnasta vastaa Lassila & Tikanoja. Laitoksella syntyy pieniä määriä tavanomaista jätettä, kuten paperijätettä, karkeaa jätettä ja palavaa jä- tettä. Kuparia tai terästä sisältävää metalliromua syntyy vähäisiä määriä ja se toimitetaan hyötykäyttöön.
Suurin jätejae on jätevedenpuhdistamolla syntyvä metallihydroksidiliete (27 t/v), joka pa- kataan pusseihin ja se toimitetaan vuodesta 2004 lähtien Stena Parmiini Oy:lle Ruotsiin jät- teen sisältävien metallien hyödyntämiseksi. Liete on kuivattu 30 % kuiva-ainepitoisuuteen.
Metallihydroksidiliete varastoidaan suursäkeissä. Hopearomu n. 1 t/v toimitetaan Hollan- tiin puhdistettavaksi. Puhdistettu hopea palautetaan ja käytetään uudelleen. Taulukossa on yhteenveto vuonna 2004 syntyneistä jätteistä.
Jätelaji Jätekoodi Määrä tonnia Vastaanottaja
Palava jäte 20 03 01 10,0 Ewapower Oy Ab
Karkea jäte 20 03 01 5,0 Ab ASJ Oy
Öljyiset trasselit 15 02 02 0,05 Lassila & Tikanoja Paperijäte 20 01 01 väh.määrä Paperinkeräys Oy
Metallisakka 11 01 09 27,0 Stena Parmiini Oy, Ruotsi Metalliromu 20 01 40 väh. määrä Stena Oy
Kiinteä maali 08 01 11 0,02 Lassila & Tikanoja
Päästöt ilmaan
Ilmaan joutuvien epäpuhtauksien määrää ei ole mitattu. Hakemuksen mukaan ilmapäästöt arvioidaan vähäisiksi.
Kylpyjen lämpötila on lähes kaikissa sama kuin huoneen lämpötila. Rasvanpoisto tapahtuu kuitenkin n. 70 asteessa. Kaikki käytettävät metallit ovat suoloja ja näin on epätodennä- köistä, että ilmaan syntyisi metallipäästöjä.
Melu ja tärinä
Laitos sijaitsee ABB:n teollisuusalueella, jossa on paljon meluavaa toimintaa. Laitoksen välittömässä läheisyydessä kulkee Vaasan ja Seinäjoen välinen rautatie.
Laitoksella ei ole merkittävää melua tai tärinää aiheuttavaa toimintaa. Pintakäsittelyosaston tärkeimpiä äänilähteitä ovat ilmanvaihtolaitteet ja tavarankuljetus. Keskimäärin laitoksella käy kuljetustoimintaa harjoittavia autoja 20-30 kertaa vuorokaudessa.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN
Toiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pinnoitusprosesseissa syntyvistä jätevesistä, jotka johdetaan Vaasan kaupungin viemäriverkkoon laitoksella tapahtuvan puhdistuksen jälkeen.
AuraCoat Oy:n aiheuttama metallikuormitus Vaasan kaupungin Påttin puhdistamolle on kokonaiskuormitukseen verrattuna pieni. Puhdistamon liete sisältää melko pieniä pitoi- suuksia raskasmetalleja ja raskasmetallipitoisuudet alittavat selvästi niitä enimmäispitoi- suuksia, jotka on annettu valtioneuvoston päätöksessä puhdistamon käytöstä maanviljelyk- sessä (1994/282).
LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Kylpyjen sisältö tarkastetaan analyysein kerran viikossa. Kylvyt ja altaiden kunto tarkaste- taan myös silmämääräisesti päivittäin.
Laitoksella seurataan jatkuvasti ulosmenevän veden pH:ta, sekä syanidin ja 6-arvoisen kro- min pitoisuutta. Laitoksella seurataan myös sinkin ja kuparin esiintymistä vedessä tarvitta- essa tai vähintään kerran kuukaudessa otettavilla näytteillä.
Kuormitustarkkailu
Kuormitustarkkailu perustuu vuonna 1997 tehtyyn Vaasan kaupungin ja ABB Current Oy:n väliseen liittymissopimukseen, jonka mukaan näytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa.
Näytteet on otettu tähän saakka ABB:n kaivosta, jonne tulee vesiä koko ABB:n alueelta.
Käytäntöä on 26.5.2005 päätetty muuttaa siten, että AuraCoat Oy:n kuormitusta tarkkail- laan jatkossa erikseen. Näytteet otetaan kuitenkin samanaikaisesti kuin ABB:n alueen ve- sistä ja muutoin noudatetaan voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa.
Vuorokauden kokoomanäytteestä tehdään seuraavat määritykset: pH, sähkönjohtokyky, sulfaatti, kloridi, kiintoaine GF/A, elohopea, kadmium, kokonaiskromi, kupari, nikkeli ja sinkki. Syanidinäyte muodostuu kahdesta tai kolmesta kertanäytteestä.
Koko vuotta koskevat tulokset lähetetään niiden valmistuttua Påttin jätevesipuhdistamon käyttöpäällikölle. Poikkeavista tuloksista ilmoitetaan välittömästi.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Laitoksella on tehty riskianalyysi ja turvallisuussuunnitelma. Koko kiinteistölle on myös laadittu pelastussuunnitelma, joka hyväksyttiin 31.5.2005. Riskianalyysin perusteella lai- toksen merkittävimmät ympäristöön kohdistuvat riskit ovat syanidin ja hapon reagoiminen linjastossa, syanidin ja hapon reagoiminen varastossa, häiriö jätevedenkäsittelylaitoksella ja tulipalo linjalla. Näistä todennäköisimmäksi arvioidaan häiriö jätevedenkäsittelylaitokses- sa. Tätä varten on laadittu toimenpideohjeet eri häiriötilanteiden varalle. Jätevesilaitoksen häiriö aiheuttaa häiriön luonteesta riippuen kuormituspiikin viemäriverkostoon menevään jäteveteen.
Tuotantotilojen lattiarakenteet ovat tiiviit ja piha-alueet ovat päällystettyjä. Normaalissa toiminnassa ja tavanomaisissa vahinkotilanteissa kemikaalien pääseminen maaperään katsotaan olevan estetty.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 16.3. – 14.4.2004. Kuulutus on julkaistu sanoma- lehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtä- villä Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto laitoksen lähialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristönsuoje- lulautakunnalta.
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan, että lai- toksen käyttötarkkailun perusteella jätevedenpuhdistamon tehokkuus on hyvä ja viemäriin johdettava jätevesi täyttää Vaasan Veden asettamat vaatimukset. Suurimman riskin muo- dostavat laitoksella akuutisti myrkylliset aineet, joiden pääseminen Påttin jätevedenpuhdis- tamolle saattaa aiheuttaa puhdistamon toiminnan pysähtymisen ja jätevesien ohijuoksutus- tarpeen. Laitoksen jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailua koskevat vaatimukset on ympä- ristöluvassa saatettava ympäristöriskiä vastaavalle tasolle.
Jäteveden mukana Påttin puhdistamolle joutuvat raskasmetallit heikentävät puhdistusliet- teen hyötykäyttömahdollisuuksia, joten niiden määrää on edelleen pyrittävä pienentämään puhdistustehoa parantamalla tai veden kierrätyksellä uudelleen prosessiin, jolloin vesimää- rä pienenee.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen annetun lausunnon joh- dosta.
Hakija toteaa vastineessaan, että AuraCoat Oy:ssä seurataan jatkuvasti alan kansainvälistä tuotekehitystä. Tämä tarkoittaa, että pyritään ottamaan käyttöön nopeasti uudet tuotanto- menetelmät mikäli joku uusi tuote on kokonaisvaltaisesti turvallisempi ja ympäristöystäväl- lisempi kuin käytössä oleva.
Viime vuosina toteutettuja parannustoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi sinkkikylpyjen muutosprosessit. Siitä johtuen mm. natriumsyanidin käyttö laitoksessa on pudonnut n. 90
%. Myös ammoniumpohjaiset sinkkikylvyt poistettiin, jotta jätevesilaitoksella vältyttäisiin hajoamattomien kompleksien muodostumiselta.
Passivoinneissa käytetään kromiyhdisteitä. Laitos on ensimmäisinä Suomessa ollut vähen- tämässä Cr+6yhdisteiden käyttöä ja korvaamassa ko. aineet Cr+3 yhdisteillä. Laitoksella on valmiudet vaihtaa sini- ja keltapassivoinnit kokonaan Cr+3 yhdisteisiin. Muutosajankohta riippuu asiakkaista. Laitoksen jätevedenkäsittelyssä kromin pelkistys on mitoitettu suureh- kolle kromaustuotannolle, joten kromin saostus ei jatkossakaan ole ongelma.
Jäteveden käyttötarkkailu on tapahtunut oman tutkimuksen ja Vaasan kaupungin ympäris- tölaboratorion toimesta, josta viimeksi mainittu on tutkinut ABB:n kokonaisjäteveden tilaa.
Kiinteistötekniikan ja AuraCoat Oy:n yhteispalaverissa 26.5.2005 sovittiin, että tutkittava näyte otetaan samaan aikaan sekä ABB:n että AuraCoat Oy:n jätevedestä. Lisäksi
AuraCoat Oy seuraa itse metallien esiintymistä vedessä.
Laitoksen jätevedenkäsittelyssä on erityisesti huomioitu poikkeustilanteet. Poikkeustilantei- ta varten jäteveden puhdistuksen yhteydessä on laitoksella useita (10 – 50 m3) vara-altaita, joihin on mahdollista ohjata vedet, mikäli on syytä epäillä puutteita vedenkäsittelyssä. Näin voidaan estää epäpuhtaan veden virtaus yleiseen viemäriverkkoon.
Veden uusiokäyttöön panostetaan jatkossa. Tällä hetkellä kylpyjen jäähdytyksiä ja lämmi- tyksiä toteutetaan suljetuilla vesijärjestelmillä, jolloin veden kulutus on minimoitu.
Tarkastukset
Laitoksella suoritettiin tarkastuskäynti 3.5.2005, jolloin ympäristölupahakemusta käytiin läpi sekä kierrettiin laitosta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakir- joihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asias- ta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon sen, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi on säädet- ty.
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää AuraCoat Oy:n pintakäsittelylaitokselle ympäris- tönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Laitos sijaitsee Vaasan kaupungissa
Strömberg Parkin teollisuusalueella kiinteistöllä 905-024-0016-0004 tähän päätökseen liite- tyn kartan osoittamalla paikalla jäljempänä olevin lupamääräyksin. (YsL 6 § 41 §, 42 §, YsA 19 §)
Toimintaa kuvaavat tiedot
AuraCoat Oy:n pintakäsittelylaitoksella päällystetään metallikomponentteja elektrolyytti- kylpymenetelmällä. Laitoksen pintakäsittelyaltaiden kokonaistilavuus on 170 m3 ja tuotan- tolinjoja on viisi.
Toiminnassa syntyvät jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, jonka jälkeen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Vaasan kaupungin lausunnossa esitetyt vaatimukset on olennaisilta osin otettu huomioon ratkaisussa ja sen lupamääräyksissä.
Lupamääräyksiä on annettu jätevesien johtamisesta siten, ettei siitä aiheudu haittaa Påttin jätevedenpuhdistamolle (lupamääräykset 1, 3, 10 ja 11). Vaatimukset laitoksen käyttötark- kailusta on huomioitu lupamääräyksissä 2, 13, 14 ja 15. Vaatimus jäteveden puhdistustehon parantamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 1.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Määräykset jätevesien johtamiseksi
1. Laitoksen toiminnassa syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että niiden pitoi- suudet ja niistä aiheutuva kuormitus viemäriin ovat enintään seuraavat:
- sulfaatit 400 mg/l
- kupari 1,0 mg/l ja 0,5 kg/d
- nikkeli 0,5 mg/l ja 0,1 kg/d - kokonaissyanidi 0,2 mg/l ja 0,06 kg/d
- sinkki 2,0 mg/l ja 1,0 kg/d
- kokonaiskromi 1,0 mg/l ja 0,3 kg/d
Arvot on annettu vuosikeskiarvona kalenteripäivää kohti. Arvot ovat raja-arvoja paitsi sin- kille ja kuparille asetetut arvot, jotka ovat tavoitteellisia raja-arvoja. Raja-arvot koskevat jä- teveden käsittelylaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut muita lai- mentavia vesiä.
Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää rasvaa, öljyä, kiintoaineita tai muita aineita sel- laisissa määrin tai pitoisuuksina, jotka ovat haitallisia viemärilaitoksen puhdistusprosesseil- le. Myös muilta ominaisuuksiltaan jäteveden on täytettävä viemärilaitoksen asettamat vaa- timukset. (YsL 43 §, 47 §, YsA 36 §, VNp 365/1994)
2. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien johtamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun tarvittavia laitteita hoidetaan asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee ni- metä esikäsittelylaitoksen toiminnasta ja käytöstä vastuussa oleva henkilö. Laitoksen hoita- jan yhteystiedot tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43 §)
Kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset
3. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä tietoutta toiminnassaan käytettyjen kemikaalien haitallisista aineista ja niiden jakautumisesta jätevesiin, jätteisiin tai ilmapäästöihin. Proses- seihin käyttöön otettavista uusista ympäristölle haitallisista kemikaaleista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. (YsL 5 §, 43 §)
4. Laitoksen käytössä olevat kemikaalit tulee varastoida asianmukaisesti tilaan, jossa on tii- vis, reunoiltaan ja kynnysten kohdalta korotettu lattia. Kemikaalit on säilytettävä niitä kos- kevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy ympäristöön tai pohjaveteen estetään. Varastointi tulee järjestää siten, etteivät keskenään reagoivat aineet pääse vuototilanteissa kosketuksiin toistensa kanssa.(YsL 43 §)
5. Varastojen, säiliöiden, altaiden ja putkistojen kuntoa sekä suoja-altaiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarvittaessa laitoksen tulee välittömästi ryhtyä korjaamaan ha- vaittuja puutteita. (YsL 43 §, YsA 9 §)
Jätehuoltoa koskevat määräykset
6. Laitoksen jätehuolto tulee järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä, hajuhaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, ainepäästöjä veteen eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 5 §, 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 5 §)
7. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän.
Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten keräyspaperi (20 01 21), energia- jae (20 03 01) ja metalliromu (20 01 40) tulee toimittaa hyötykäyttöön. Yhdyskuntajätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi yhdyskuntajätteiden käsittelylaitokselle kunnallisten jätehuol- tomääräysten mukaisesti. Lupamääräyksissä on suluissa ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteidenluettelon mukainen tunnusnumero.
(YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §)
8. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten loisteputket (20 01 21), öljyinen trasseli (15 02 02), kiinteä maali (08 01 11), metallihydroksidiliete (11 01 09) sekä prosessissa syn- tyvät muut jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita (11 01 98) tulee toimittaa hyödynnet- täväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen käsittelyyn.
Ongelmajätteet on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa toimitettava käsittelyyn.
(YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §)
9. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajät- teet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheu- du vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintave-
siin sekä viemäriin on estettävä. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava siirtoasiakirja, joka on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja joka luovutetaan jätteiden vastaanottajalle (YsL 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 6 §, VNp 659/96)
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
10. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Vaasan kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle sekä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 43 §, 46 §, 62 §, YsA 19 §, 30 §)
11. Jos viemäriin on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Vaasan kaupungin viemärilaitokselle sekä välittömästi ryhdyttävä toimiin asiantilan korjaamiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. (YsL 43 §, 46 §, 62 §, YsA 19 §)
12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imey- tysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. (YsL 43 §)
Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset
13. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmukaiseen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu. Vastuuhenkilön yhteys- tiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43 §, 46 §, YsA19 §)
14. Viemärilaitokselle johdettavia jätevesiä tulee tarkkailla Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla ulkopuolisen laboratorion toimesta.
Kuormitustarkkailun näytteistä tulee määrittää ainakin seuraavat parametrit: pH, sähkön- johtokyky, kiintoaine GF/A, sulfaatti, kloridi, elohopea, kadmium, kok. kromi, kupari, nik- keli ja sinkki. Näytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa. Näytteet tulee ottaa AuraCoat Oy:n näytteenottopaikasta samanaikaisesti kun näytteet otetaan ABB Current Oy:n tarkkai- lukaivosta. Laitoksen tulee järjestää edustava näytteenottopaikka viemäriin johdettaville jä- tevesille. Näytteenotossa on käytettävä ammattitaitoista henkilökuntaa.
Tarkkailu on tehtävä CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti. Tulosten yhteydessä on ilmoitettava käytetty standardi ja arvioitava menetelmän kokonaisepävar- muus. (YsA 43 §, 46 §, YsA 19 §)
15. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tavanomais- ten tietojen lisäksi tiedot laitoksella tapahtuneista häiriö- tai vuototilanteista, niiden kestosta ja korjaustoimenpiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, 62 §)
16. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- Yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, veden- ja energiakulutukses- ta sekä käytetyistä kemikaaleista. Mikäli uusia kemikaaleja otetaan käyttöön, siitä tulee olla erillinen maininta
- Yhteenveto toiminnasta syntyvien jätevesien laadusta ja määrästä sekä laskelma viemäriin johdetusta metallikuormasta. Jätevesiä koskevat tiedot on lisäksi toimitettava Vaasan Vesi Oy:lle.
- Tiedot laitoksella syntyvistä ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä, edelleen toimittaminen)
- Yhteenveto tarkkailutuloksista
- Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista - Vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa
Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain sähköisesti Euroopan Unio- nin komission päätöksen (2000/479/EY) liitteen A1 mukaiset edellisvuoden epä-
puhtaus-/ainepäästöt ilmaan ja veteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 46 §, JL 51 §, 52 §)
Muut lupamääräykset
17. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöoh- jearvoa (klo 22-7) 50 dB. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toimin- nanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot ympäristössä. Mikäli meluta- so ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.
(YsL 43 §, VNp 993/1992)
18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon.
(YsL 5 §, 43 §)
19. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhty- mistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- musten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetetuista lupamääräyksistä ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maape- rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai vedenhankin- nan tai muun yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että pintakäsittelytoiminta kyseisellä paikalla täyt- tää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Pinta- käsittelylaitoksen toiminta aiheuttaa suhteellisen vähän kuormitusta ympäristölle. Prosessi- vedet puhdistetaan hyvälle tasolle ja metallikuorma jää puhdistamolla muodostuneeseen metallihydroksidilietteeseen.
Lupamääräysten perustelut
Laitoksen jätevedet eivät saa haitata Vaasan kaupungin Påttin puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. Ympäristökeskus on asettanut raja-arvot tärkeimmille pilaantumista aiheuttaville aineille. Raja-arvot perustuvat aikaisempien vuosien kuormitustarkkailuun, ja ne ottavat huomioon alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan. Osa raja-arvoista on sen takia kiristetty viemärisopimuksessa annetuista raja-arvoista. Näillä raja-arvoilla varmistetaan, että puhdistamoa hoidetaan ja huolletaan tehokkaasti toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Laitoksen puhdistamo on toiminut pääosin hyvin. Ylityksiä on kuitenkin ollut kuparin ja sinkin osalta ja sen takia ympäristökeskus on antanut tavoitteelli- set raja-arvot näille metalleille. (Lupamääräykset 1)
Jätevesien käsittelylaitteiden hoitajalla tulee olla riittävä ja asianmukainen koulutus sekä selkeästi kirjattu vastuualue. Puhdistamon vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan jäte- vedenkäsittelyn jatkuva seuranta. (Lupamääräys 2)
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Lupamääräys on annettu, jotta varmistetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön huomioon ottaminen toiminnassa.
Laitoksen käytössä on monta kemikaalia, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia.
Toiminnanharjoittaja on arvioinut, ettei laitoksesta kuitenkaan ole näiden aineiden päästöjä, vaan ne joko reagoivat tai jäävät jätteeksi metallisakkana. Toiminnanharjoittajan esittämä kemikaalitaulukko (lomake 6010 b) on ylläpidettävä. Toiminnanharjoittajan tulee kemikaa- lilain valintavelvollisuuden mukaisesti valita käyttöön, milloin mahdollista, pienintä vaaraa aiheuttava kemikaali tai kokonaan muu menetelmä. Tällä hetkellä käytössä oleville kemi- kaaleille ei ole taloudellisesti järkeviä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. (Lupamäärä- ys 3)
Maaperän ja pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa huolehtia rakenteellisista suojaustoimenpiteistä ja säännöllisistä tarkastuksista. (Lupamääräykset 4 ja 5)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jät- teet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä määrin kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jäte- huollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (Lupamääräykset 6 ja 7)
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet tulee toi- mittaa säännöllisesti käsittelyyn. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hä- vittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa
siihen. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongel- majätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lu- pamääräykset 8 ja 9)
Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annettu määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Säännöllisellä prosessin toiminnan ja altaiden kunnon tarkkai- lulla voidaan minimoida mahdollisista häiriötilanteista aiheutuvat ympäristövahingot. (Lu- pamääräykset 10, 11 ja 12)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen toimintaan liittyvä asianmukainen tarkkailu. (Lupamääräys 13)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräyk- set toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaiku- tusten tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä viemäriin johdetun käsi- tellyn jäteveden määrästä ja jäteveden mukana johdettujen haitta-aineiden määrästä. (Lu- pamääräys 14 ja 15)
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun to- teuttamiseksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt, joista laitoksen on muuten raportoitava esimerkiksi EPER- ja VAHTI-rekistereihin. (Lupamääräys 16)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alu- eilla. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, tulee melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla mittauttaa tai määrittää laskennallisesti ulko- puolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vä- hentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (Lupamääräys 17)
Ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että päästöjen vähentämiseksi sovelletaan parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, ja ympäristökeskus on arvioinut, että toimintaa harjoite- taan parasta käyttökelpoista tekniikkaa noudattaen. (Lupamääräys 18)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toimin- nanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkas- tella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta lupamääräyksiä. (Lupamääräys 19)
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vai- kutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lain- voiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2015. Hakemukseen tulee liittää mahdolliset selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, mahdolliset selvi- tykset prosessivesien kierrättämisestä, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suun- nitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 §)
Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 3.11.1997 annetun Vaasan kaupungin ympä- ristölautakunnan päätöksen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4 §, 5 §, 28 § 41 – 43 §, 45 §, 46 §, 55 §, 62 §, 96 §, 97 §, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1 §, 6 §, 8-11 §, 15 – 19 §, 37 § Jätelaki (JL 1072/1993, muutettu 91/2000) 4 §, 6 §, 15 §, 51 §, 52 § Jäteasetus (JA 1390/1993) 5 §, 6 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pak- kaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta johdettavien jäte- vesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä.
(365/1994)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
5000 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen mukaan (1415/2001).
Maksutaulukon mukaan pintakäsittelylaitoksen ympäristöluvan käsittely maksaa 5000 eu- roa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Vaasan kaupunginhallitus
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta Vaasan Vesi Oy
Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä
Elcoteq Network Oyj/Jari Kinnari, Virtaviiva 9E, PL 840, 65320 VAASA Elektroskandia Oy/Eero Huolman, Virtaviiva 9 E, 65320 VAASA
Elektroskandia Oy/Heikki Toivonen, Sähkömäki 4, 65320 VAASA ENFO Group Oyj/Kari Teräs, PL 253, 65101 VAASA
Fujitsu Invia Oy/Erja Kaikuaho, PL 253, 65320 VAASA InCap Oy/Olavi Majaniemi, Muotitie 2 B, 65320 VAASA
InCap Oy/Tapio Kuokkanen, Strömbergin Puistotie 6 B, 65320 VAASA JMC Engine Oy/Otto Lammi, Strömbergin Puistotie 6A, 65320 VAASA Laine Tuotanto Oy/Orvo Tuominen, Tapionkatu 5, 65320 VAASA
Lähettipalvelu Piccolo Oy/Yvonne Wentjärv-Granlund, PL 438, 65101 VAASA SOP-Metal Oy/Sakari Särkiniemi, Virtaviiva 16 C/Kupariportti 24, 65320 VAASA SQM-Manufactoring Oy/Juha Pouttu, Virtaviiva 16J, 65320 VAASA
Suomen Posti Oy/Timo Huutoniemi, Virtaviiva 16, 65320 VAASA
Ultracut Oy/Kari Malinen, Virtaviiva 16 C/Kupariportti 34, 65320 VAASA Värikyrö Oy/Harri Hanka, Virtaviiva 11 L, 65320 VAASA
Wärtsilä Corporate/Roger Holm ja Lotta Kuula, Strömbergin Puistotie 6B, 65320 VAASA Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä Vaasan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan sano- malehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnon- suojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysy- myksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilme- nevät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ym- päristönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen
Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Juha Väisänen
Ylitarkastaja Maria Lövdahl
LIITTEET Kartta
Valitusosoitus
