...
Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109
kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
16.4.2009 LSU-2008-Y-606 (113)
ASIA
Lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristön- suojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.
HAKIJA
Uusi-Ranta Arto Ristimäentie 95 61350 HUISSI
ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI
Ilmajoen kunnan Lahden kylässä osoitteessa Ristimäentie 91, harjoittaa Arto Uusi-Ranta vuokraamallaan määräalalla tilasta Vehkala RN:o 7:251 sekä omistamansa tilan Vehkaranta RN:o 7:250 määräalalla lihasikojen kasvatusta. Tällä hetkellä hakijan vuonna 2005 rakenta- massa sikalassa on 998 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla 1398 m2:n suuruinen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tulee kasvatuspaikkoja olemaan yhteensä 2100 lihasialle.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 20.10.2008.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1§:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 210:lle lihasialle tarkoitettu eläinsuoja.
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ym- päristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1000:lle lihasialle.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Nykyiselle toiminnalle on Ilmajoen ympäristölautakunta myöntänyt 27.1.2004 ympäristölu- van 984 lihasian kasvattamiselle.
Lisäksi hakijan omalle tilalle Paloluoma RN:o 7:171, on Ilmajoen ympäristölautakunta myön- tänyt 21.3.2003 ympäristöluvan 480 lihasialle.
ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Laajennettava tuotantorakennus sijaitse Ilmajoen kunnan Lahden kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Ilmajoen kunnan keskustaan on matkaa 10 kilometriä. Sikala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella.
Lähin asuttu naapuri, tila Vehkala, sijaitsee 80 m:n etäisyydellä sikalasta. Tilalla asuva Sulo Siltala on vuokrannut määräalan luvanhakijalle sikalan laajennuspaikaksi. Lisäksi kuusi naa- puritilaa on noin 180 - 400 m etäisyydellä sikalarakennuksesta taikka sen laajennusosasta.
Tilalla Paloneva, joka sijaitsee 180 m:n etäisyydellä luoteessa, harjoitetaan perunankuorinta- toimintaa. Samalla suunnalla 200 m:n etäisyydellä sijaitsee tila Palomäki, joka on viljatila.
Pohjoisessa 280 m:n etäisyydellä sijaitsee asumiskäyttöön kunnostettava vanha kouluraken- nus tilalla Koulutontti, 300 m:n etäisyydellä tila Kaukoranta, jossa on toimiva sikala ja 360 m:n etäisyydellä tila Pelto-Ranta, joka on asumaton. Idässä 390 m:n päässä sikalasta ja 300 m:n päässä lietelantalasta sijaitsee tila Helimäki, jolla ei harjoiteta maataloutta.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Sikala toimii osastotäyttöperiaatteella, jossa yksi tai useampi osasto kerrallaan täytetään sa- manikäisillä porsailla. Sikalassa on 10 osastoa, kussakin 210 sikapaikkaa. Osastojen täyttöväli on keskimäärin 16 viikkoa. Kun koko kasvatuserä on saatu teuraaksi, osasto pestään ja kuiva- taan ennen uuden sikaerän saapumista. Sianlihaa tuotetaan vuodessa noin 560 000 kg. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007 - 2012.
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely
Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö, jonka tilavuus on 2000 m3. Nykyiseen toimintaan hakijalla on käytössä kaksi lietesäiliötä. Betonikatetun pumppusäiliön tilavuus on 200 m3 ja käytössä olevan lietesäiliön tilavuus on 2000 m3. Lietekuilujen yhteistilavuus tulee olemaan 580 m3. Laajennuksen jäl- keen lietetilavuutta on käytössä 4780 m3. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja niissä käytetään hakemuksen mukaan kelluvaa turve- taikka EPS - rouhekatetta.
Tuotantorakennuksen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja sosiaalitilojen jätevedet umpisäili- öön, josta ne hakemuksen mukaan pumpataan lietesäiliöön.
Lannan käyttö
Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 208 hehtaaria. Omaa peltoa on 72 ha ja vuokrapeltoa 42 ha. Lannanlevityssopimuksia on tehty 94 hehtaaria vastaa-
valle määrälle. Lannasta 85 % levitetään viikoilla 16-22, mutta sääolosuhteista riippuen kaik- ki lanta pyritään levittämään keväällä. Levityskalusto on varustettu multainlaitteella, joka sijoittaa lietteen maahan. Levityspelloista 1,3 ha sijaitsee pohjavesialueella.
Muut varastot
Tilalla on öljysäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Säiliö sijaitsee sisätilassa suoja-altaassa ja se on varustettu lukituksella ja laponesto- ja ylitäytönestolaitteilla.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräys- paikkoihin. Kuolleet eläimet, arviolta 5 tonnia vuodessa, varastoidaan kylmäkonttiin ja toimi- tetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle.
Toiminnasta aiheutuva liikenne
Eläin- ja rehukuljetuksia on 3 kertaa viikossa. Lietettä ajetaan viikoilla 16-22 viitenä päivänä viikossa.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalan ilmanvaihto- ja olosuhdehallinta perustuu osastokohtaiseen tie- tokoneohjattuun järjestelmään, joka säätää ilmanvaihtoa ja huonelämmitystä. Ilmanvaihto on alipaineinen, jossa tuloilma ohjataan säätyvien välikattoluukkujen kautta ulkotilasta huoneil- maan. Poistoilmapuhaltimet (2 kpl / osasto) sijoitetaan rakennuksen harjalinjan läheisyyteen.
Ylhäälle sijoitettujen hormien kautta poistoilma sekoittuu tehokkaasti ilmavirtaukseen ja siten lievittää hajuhaittoja.
Ruokintajärjestelmä on tietokoneohjattu liemiruokinta. Valkuaisrehun määrää optimoidaan kasvuvaiheen mukaisella ruokinnalla, jossa rehun energia- ja valkuaismäärää säädetään tar- peen mukaiseksi.
Laajennusosan lietekuilujen pohjaan asennetaan lämmönkeräysputkisto, josta kerätty lämpö siirretään lämmönvaihtimen avulla karsinoitten lämmitykseen. Lietteen lämpötilan alentami- nen vähentää lantakaasujen muodostumista ja siten vähentää ilmanvaihtotarvetta ja hajuhaitto- ja.
Kärpästorjuntaa varten sikalassa on petokärpäskanta, joka tuhoaa kärpästen toukat.
Lannan levityksessä on käytössä nykyaikainen multauslaitteisto, jolla ravinteet saadaan te- hokkaasti viljelykasvien käyttöön. Pyrkimyksenä on levittää kaikki lietelanta kevään aikana, mikäli sääolosuhteet sen mahdollistavat.
ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISSA
Palotuvallisuus huomioidaan rakennuksen suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa. Al- kusammutuskalustoa hankitaan sosiaalitiloihin ja eläintiloihin määräysten mukaisesti.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen ja lausuntopyynnöt
Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 23.2.- 24.3.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoittees- sa Koulukatu 19, Vaasa sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 23.2.- 24.3.2009 olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan ympäristöosastolla, osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki. Hakemuksesta on pyydetty lau- sunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuk- sesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
Lausunnot
Ilmajoen ympäristölautakunta on 3.3.2009 antanut lausunnon:
"Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sianlihan tuotannon laajentami- selle tilalle Vehkala RN:o 7:251.
Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltai- selle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitetty- jen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naa- puruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista haittaa naapureille.
Käytettäessä Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talous- keskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriin- tyvästä kohteesta -taulukkoa, etäisyydet täyttyvät tiukasti. Mikäli kyseessä olisi uusi eläin- suoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 360 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: lähialueella ei asutusaluetta, kysees- sä olemassa olevan kotieläinsuojan laajennus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta ja lisäksi eläinsuojan lantavarastot on katettu. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edel- lyttävänä seikkana on se, että kyseessä sikala.
Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohtei- ta laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutu- van ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointi- tarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lisäksi on esitetty riittävät tiedot polttoaineiden ja muiden kemikaa- lien asianmukaisesta varastoinnista sekä jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.
Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pin- talevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muil- la alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä."
Kunnanhallitus on 16.3. antanut lausunnon, jossa se yhtyy ympäristölautakunnan lausun- toon.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta on esitetty kaksi kirjallista muistutusta.
Muistutuksessaan Aja B, jotka ovat asuttaneet tilaa Koulutontti RN:o 5:32 vuodesta 2007 al- kaen, ovat huolissaan hajuhaittojen lisääntymisestä ja pyykinkuivauksen vaikeutumisesta sekä kiinteistönsä arvon alenemisesta. Ostaessaan tilan 2007 he olivat tietoisia luvanhakijan nykyi- sestä toiminnasta.
C ja D, jotka asuvat tilalla Helimäki RN:o 5:170, vastustavat sikalan laajentamista ja uuden lietesäiliön rakentamista. Heidän mielestään tämänkokoisten tuotantolaitosten tulisi sijaita kaukana asutuksesta. Tämän hetkisen tilanteen he kokevat siedettäväksi, mutta he epäilevät kevytkatettujen lietesäiliöiden kykyä estää hajuhaittaa. Heidän mielestään hajuhaitta ei rajoitu ainoastaan syksyisin ja keväisin tapahtuvaan peltoonlevitykseen, vaan hajuhaitta on ollut päi- vittäin sietämätöntä ja viime kesä oli heille tuskainen. Heidän mielestään mahdollisessa ym- päristöluvassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota haju-, melu- ja näköhaittoihin eikä hajuhaitta saisi lisääntyä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Luvanhakija on tutustunut 31.3.2009 tapahtuneen tilakäynnin yhteydessä annettuihin lausun- toihin ja hän on toimittanut 31.3.2009 päivätyn vastineen ympäristökeskukselle 6.4.2009.
Muistutuksen tehneille kiinnittää hakija vastineessaan huomiota ympäristölautakunnan lau- suntoon, jossa todetaan, ettei laajennuksesta todennäköisesti aiheudu haittaa naapureille. Li- säksi hakija korostaa, että alue on kaavoittamatonta peltomaata, jolle Ilmajoen kunnalla ei ole varausta alueen muulle käytölle. Tällä alueella on 5 muuta sikalaa, navetta sekä perunan kuo- rimo, joka on aiheuttanut hajuhaittoja 15 vuoden ajan mädättämällä kuorimassaa avonaisessa maa-altaassa. Hakijan mukaan hajuhaittoja ei voi kohdistaa yksistään hänen toiminnastaan johtuvaksi varsinkin kun hänen sikalassaan on muihin sikaloihin verrattuna nykyaikaisin tek- niikka. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintilasta poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle sijoitetut tor- vet sekoittavat poistoilman tehokkaasti ylempiin ilmakerroksiin. Myös laajennusosan osastoi- hin asennettava sumutusjärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkelien leviämistä ympäristöön.
Lisäksi hakija toteaa, että molemmat huomauttajat ovat alueelle muuttaessaan olleet tietoisia alueella sijaitsevasta maataloustoiminnasta.
Heleniuksen huomautukseen kesän hajuhaitoista hakija toteaa, että ne ovat peräisin myös oraille sekä nurmelle tapahtuvasta lietteen levityksestä letkulevittimellä. Tästä levitysmuodos- ta meidän oraille on kuitenkin luovuttu juuri hajuhaittojen sekä ravinteiden huonon imeytymi- sen vuoksi, jos sateita ei tulekaan pian levityksen jälkeen. Tämä levitysmuoto on nautatiloilla yleistynyt lannoitteiden kallistumisen johdosta ja tulee yleistymään ensimmäisen tuorerehusa- don korjaamisen jälkeen, joka ajoittuu juhannuksen molemmin puolin.
Hakijan mukaan kiinteistöjen arvo eläinvaltaisella kylällä ei rakentamisen taikka kunnostuk- sen jälkeen lähde nousemaan samalla tavalla kuin taajamissa vaan haja-asutusalueella kiin- teistön arvoon vaikuttaa enemmän sen kunto ja yleinen siisteys.
Tarkastukset
Ympäristökeskus on 31.3.2009 tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkas- tuksen yhteydessä käytiin läpi nykyisen eläinsuojan ja eläinsuojan laajennusosan sekä lietesäi- liöiden sijoittuminen sekä niiden lähiympäristö. Lisäksi hakijalle toimitettiin hakemuksen johdosta tulleet huomautukset vastineen antoa varten. Tarkastuksesta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset ja vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Ympäristökeskus myöntää Arto Uusi-Rannalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympä- ristöluvan lihasikojen kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahden kylässä, määräaloilla tiloista Vehkala RN:o 7:251 ja Vehkaranta RN:o 7:250 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen ja hakemukseen liitettyjen 11.9.2008 päivättyjen rakennepiirustusten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilme- nevällä tavalla.
Ympäristökeskus toteaa jätetyissä muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: Muistutuk- sissa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupapää- töksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyk- siin. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitaton- ta. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta.
LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä
Sikalarakennuksessa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 2100 lihasikaa.
2. Lietelannan ja jätevesien varastointi sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden rakenteet Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä betonista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietelannan varastointitilavuutta sadevedet ja muut tuotantora- kennuksessa syntyvät jätevedet mukaan luettuna sekä kuilutilavuudet huomioon ottaen tulee olla vähintään4626 m3. Tilalle tulee rakentaa uusi 2000 m3:n suuruinen lietesäiliö.
Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30-2) maa- ja metsätalousministeriön raken- tamismääräysten ja ohjeiden MMM-RMO-C4 mukaisesti. Lietesäiliö ja lietteen johtamisra- kenteet tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
Sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida umpisäiliöön, josta ne tulee toi- mittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle taikka muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vas- taanottaa ko. jätevesiä.
3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen
Lietelanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskuk- selle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 191 hehtaaria vastaava määrä.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitys- määrissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lan- nan typpi- ja fosforipitoisuus.
Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureil- le. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan.
Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan.
Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syk- syllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.
Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kas- vustoa lukuun ottamatta 15.10.- 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pel-
lolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tu- lee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke.
Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää liete- tai kuivalantaa, puristenesteitä, pesu- taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen.
Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maape- rätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä.
4. Hajuhaittojen vähentäminen
Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju- tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Pumppukaivo tulee pitää betonikatettuna. Lietesäiliöt tulee kattaa kellu- valla katteella, esimerkiksi 10 cm turve- tai styrox-rouhekerroksella. Katteen kerrospaksuu- desta tulee huolehtia. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys nykyisessä lietesäiliössä tulee tarvit- taessa varmistaa tuulisuojauksella. Lisäksi rakennettava lietesäiliö tulee kattaa betonikatteella tai muulla kiinteällä katteella esim. pelti-/kupolikatteella ennen sikalan laajennusosan käyt- töönottoa. Lietteet tulee johtaa sikalasta tähän rakennettavaan lietesäiliöön huhti - lokakuun välisenä aikana. Kaikki säiliöt tulee olla alta täytettäviä. Lietteen lastaus ja kuljetus on pyrit- tävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin.
Poistoilmapuhaltimet tulee sijoittaa katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä.
Eläinsuojan sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana pitämään alhaisena käyttämällä tar- vittaessa sprinkler- järjestelmää. Rakennettavan laajennusosan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla kuilussa pysyvä liete pidetään mahdollisimman vii- leänä.
Lietelannan levityksessä tulee käyttää multaavaa levityskalustoa.
5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loiste- putket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerä- tä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaan.
Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräys- paikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyt- tä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmä- kontti tai muu vastaava kylmävarastotila.
Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi altaaseen taikka käyttää kaksoisvaippasäiliötä. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään lä- heisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi.
Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaiselle.
6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi
Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uu- sista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikke- uksellisista tilanteista ja niiden korjustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ym- päristökeskukselle.
Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläin- suojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristö- keskuksen valvontaviranomaisille.
Lietesäiliöiden ja niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
7. Käyttöönottoilmoitus
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle eläinsuojan laa- jennus-osan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa.
8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tek- niikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvis- ta olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutok- sista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläin- suojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus- ta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan si- jainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympä- ristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristö- keskus on ottanut huomioon myös, että hakijan toinen 480 lihasian sikala sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä laajennettavasta sikalasta.
Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ym- päristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.
Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi pe- rustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan. Hajuhaittojen vähen- tämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, rakennettavan lietesäiliön kattamisesta betonikannella tai muulla kiinteällä katteella ja kiinte- än katteen alapuolelle laitettavalla vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim.
turpeella tai styrox-rouheella sekä nykyisen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella. Liet- teet on määrätty johdettavan sikalasta kiinteällä katteella katettavaan uuteen lietesäiliöön huh- ti-lokakuun välisen ajan. Lisäksi on annettu määräyksiä lietekuilujen jäähdyttämisestä ja sika- lan sisäilman lämpötilan viilentämisestä.
Lupamääräysten perustelut
Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (lupamääräys 1) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitila- vuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohja- rakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa-ja metsätalousmi- nisteriön ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaisesti. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkis- taa rakenteiden kunto.
Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesi- en käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti esim.
johtamalle jätevedet erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (lupamääräys 2)
Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäris- töministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on las- kettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 11 lihasikapaikkaa (2100) kohden. Lannanlevitykseen käytössä oleva pel- tomäärä voidaan katsoa riittäväksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtio- neuvoston (931/2000) asetuksen kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät.
Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemisek- si. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perus- tuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levi- tyksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille pohjavesien pilaantumisvaaran takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoit- tamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella ja uusi lietesäiliö vielä kiinteällä katteella vähennetään ammoniakkipäästö- jä ja hajuhaittoja. Jäähdyttämällä lietettä lietekuilussa vähennetään lantakaasujen muodostu- mista ja ilmanvaihdon tarvetta ja vähennetään siten hajuhaittaa. Käyttämällä sprinkler – suihkutusta sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Käyt- tämällä multaavaa kalustoa lietteen levitykseen vähennetään hajuhaittoja.
Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lietteen lastaus- ja levitysajankohtaa valittaessa vähenne- tään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksel- lä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajupäästöjä voidaan tutkimusten mukaan kiinteällä kattamisella vähentää noin 95 %. (lupa- määräys 4)
Jätehuolto on hoidettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toi- minnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemi- kaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjes- tämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjät- teiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja nii- den toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohja- vesien pilaantuminen tai sen vaara.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaan-
ottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheu- tua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä.
Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja-altaaseen taikka kaksoispohjarakenteella varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn kerääminen niin, ettei se valu maaperään. (lupamää- räys 5)
Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnos- ta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa val- vonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6)
Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ym- päristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmis- tetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laa- jentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen mää- räyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoi- man. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.4.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edel- lytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot.
Raukeava päätös
Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Ilmajoen ympäristölautakunnan 27.1.2004 anta- ma ympäristölupapäätös.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
7-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-59 §, 96-97 §, 100 § ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
1 §, 6 §, 15-19 §, 21-22 § ja 30 § Jätelaki (1072/93) 6 §, 15 §, 19 §, 51 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamises- ta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuoli- silla alueilla
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
LISÄKSI ON HUOMIOITU
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu3130 euroa.
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöminis- teriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista pe- rittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmak- sun suuruinen.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hake- muksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistu- tuksia ja vaatimuksia.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmajoen kunnan viralli- sella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asian- osaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnon- suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysy- myksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
-laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
-alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Maarit Vuorela
Insinööri Heikki Laakso
LIITTEET
Valitusosoitus, asemapiirros ja kartta
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministe- riön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalve- luun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen si- jaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
