Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 17.4.2007

(1)

Nro 39/2008/2

Dnro LSY-2007-Y-113

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 2.7.2008

ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamisesta Pansion eristyspengeraltaaseen sekä ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen hakemus päätöksen täytäntöönpanemisesta muutoksenhausta huolimatta, Turku

LUVAN HAKIJA Turun Satama Linnankatu 90 20100 TURKU

ASIAN VIREILLETULO

Turun Satama on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 5.2.2007 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut ympäristölupaa Aurajoesta, Pernon väylältä, Pansion sotasatamasta ja Turun Sataman hallinnassa olevilta muilta mahdollisilta ruoppauskohteilta poistettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen ja ruoppausmassojen stabiloimiseen. Turun Satama on samalla hakemuksella pyytänyt ympäristölupavirastoa ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti määräämään, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto siirsi 28.2.2007 hallintolain 21

§:n nojalla lupahakemuksen käsiteltäväksi Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselle, joka ympäristönsuojelulain 31 §:n ja ympäristön- suojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 d) nojalla on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen.

Lounais-Suomen ympäristökeskus siirsi 11.4.2007 ympäristönsuoje- lulain 33 §:n nojalla asian Länsi-Suomen ympäristölupaviraston rat- kaistavaksi.

Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 17.4.2007.

(2)

HANKKEEN SIJAINTI

Pansion eristyspengerallas sijaitsee Turussa Pansion satamassa entisen Laten telakan edustalla. Eristyspengerallas sijaitsee Turun Sataman hallinnassa olevalla Turun kaupungin omistamalla kiinteis- töllä, jonka kiinteistötunnus on 853-66-38-7. Eristyspenger sijaitsee osaksi em. kiinteistöllä ja osaksi Turun kaupungin omistamalla kiin- teistöllä, jonka kiinteistötunnus on 853-66-4-3. Eristyspengerallas ra- joittuu maa-alueisiin, paitsi eteläpuolella se rajautuu Pohjoissalmen merialueeseen. Läjitysallas tulee sataman valmistuttua jäämään osaksi sataman kenttärakenteita.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 33 §:n 2 momentti

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Eristyspengeraltaan rakentaminen

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.12.2004 antamallaan päätöksellä nro 125/2004/4 myöntänyt Turun Satamalle luvan mm.

Pansion eristyspengeraltaan rakentamiseen. Päätöksen lupamäärä- yksessä 1) on annettu määräyksiä altaasta sekä sinne sijoitettavista pilaantuneista ruoppausmassoista. Lupamääräys 1) kuuluu:

"1) Luvan saajan on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista yksi- tyiskohtainen rakennesuunnitelma ja asemapiirros kohteen 1 pengerrysalueen sisään rakennettavasta lisäpenkereestä pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista varten. Lisäpenger, jota koskeva periaatteellisen piirroskartta on tämän päätöksen liitteenä 1, on suunniteltava siten, että alueen pohjoispäähän jää töiden ajaksi mahdollisimman pieni, enintään 20 m leveä aukko ruoppausmassojen kuljetusta varten.

Lisäksi luvan saajan on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi pilaantuneiden ruoppausmassojen kuorimista, käsittelyä ja sijoittamista taikka massojen muuta käsittelyä koskeva suunnitelma. Em. pilaantuneet ruoppausmassat sijaitsevat tämän päätöksen liitteenä 1 olevaan karttapiirrok- seen rajatulla, noin 7 500 m²:n suuruisella alueella."

(3)

Lupamääräyksessä 2) on määrätty, että päätöksen perusteella ruo- pattavista massoista ne, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympä- ristöministeriön ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaisen tason 2, on läjitettävä lupamääräyksessä 1 tarkoitetun, ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti eristet- tävälle pengeralueelle.

Päätös on lainvoimainen, ja töiden valmistumisilmoitus on tehty 17.1.2006.

Sataman ympäristölupa

Turun Satamalla on Turun ympäristönsuojelulautakunnan 15.12.2000 myöntämä ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Pansion öljy- ja junalauttasatamassa harjoitettavaa satamatoimintaa varten. Korkein hallinto-oikeus on 14.1.2004 muuttanut lupaa päätöksellään taltio- numero 48.

Pansion satamaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäris- tölupahakemus on vireillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa.

Ruoppaamiseen myönnetyt luvat

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Aker Yards Oy:lle 8.9.2006 antamallaan päätöksellä nro 107/2006/4 vesilain mukaisen luvan Pernon väylän leventämiseen ruoppaamalla ja massojen läjit- tämiseen Rajakarin meriläjitysalueelle sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ei 20.11.2007 antamallaan päätök- sellä nro 07/0410/1 muuttanut pääasiaratkaisua. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Turun Satamalle 18.4.2008 antamallaan päätöksellä nro 49/2008/4 vesilain mukaisen luvan Aurajoen alajuoksun eräiden alueiden ruoppaamiseen sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Koetoimintailmoitukset pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloimiseksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.1.2007 antamallaan pää- töksellä nro 1/2007/2 hyväksynyt Turun Sataman tekemän koetoimintailmoituksen.

Ilmoituksen mukaan koetoiminnan ruoppausmassoina käytetään Pansion sotasataman ruoppausmassoja tai Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassoja. Pilaantuneet massat ruopataan, siirretään kuljetusproomuun ja kuljetetaan eristyspengeraltaan viereen. Stabi- lointi tapahtuu prosessistabilointimenetelmällä massoja proomusta altaaseen siirrettäessä.

(4)

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 4.10.2007 antamallaan pää- töksellä nro 38/2007/2 hyväksynyt kokeessa käytettäväksi myös ve- siylioikeuden 17.5.1999 antaman päätöksen nro 43/1999 mukaisia Aurajoen ruoppausmassoja.

Päätöksissä on määrätty mm., että stabiloitavia ruoppausmassoja saa olla enintään 5 000 m³ itd, sideaineena saa käyttää sementin ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen lentotuhkan seosta ja työ saa kestää enintään yhden kuukauden yhtäjaksoisena työnä. Lisäksi on annettu määräykset laadunvarmistuksesta, seu- rannassa analysoitavista haitta-aineista ja altaasta johdettavan ylivuotoveden laadun tarkkailusta.

Kaavoitustilanne

Pansion satama-alueella on voimassaoleva asemakaava. Allas sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkitylle alueelle. Eristyspenger sijoittuu osittain em. teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkitylle alueelle ja osittain kaavoitta- mattomalle alueelle.

Alueelle on suunnitteilla asemakaavan muutos, jossa koko alue on tarkoitus muuttaa vähitellen satamatoimintojen käyttöön. Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pansion sataman asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotuksen 28.8.2006, mutta kaavasta on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen 20.11.2007, mutta kaavasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallin- to-oikeuteen. Asemakaavaehdotuksessa eristyspengeraltaan alue on osoitettu satama-alueeksi. Pansiontien pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Teollisuus- ja varasto- alueiden pohjoispuolella on lähivirkistysalue sekä urheilu- ja virkis- tyspalvelujen alue.

Pansiontien eteläpuolisten alueiden suunnittelua ohjaa Turun yleis- kaava 2010, jonka Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 5.6.1995. Alue on merkitty liikennealueeksi (L). Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoteen 2020 tähtäävän yleiskaavan 18.6.2001, mutta se on kumottu Pansion satama-alueen osalta Tu- run hallinto-oikeudessa.

HANKEALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Eristyspengerallas

Sijainti ja omistussuhteet

Turun kaupunki omistaa kiinteistön, jolla eristyspengerallas sijaitsee.

Allas on Turun Sataman hallinnassa. Läjitysalue tulee sataman valmistuttua jäämään osaksi sataman kenttärakenteita.

(5)

Allas rajautuu etelässä Pohjoissalmen merialueeseen ja muualla maa-alueeseen. Eristyspenkereen läheiset maa- ja vesialueet ovat Turun kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Pansion sotasata- maa, jonka maa- ja vesialueet ovat puolustusvoimien hallinnassa.

Rakenne

Pehmeät pohjasedimentit on ensin poistettu ruoppaamalla. Sen jäl- keen paikalle on rakennettu eristyspenger Kakolan jätevedenpuhdis- tamon rakennustyömaalta toimitetulla kalliomurskeella kesällä 2005.

Eristyspenkereen harja on tasolla +2,0 m ja penkereen leveys on altaan eteläosassa 20 m ja itäosassa 30 m. Merenpohjassa penkereen leveys on 50–70 m.

Pengerseinän kohdalta poistetut, tasot 1 ja 2 ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita sisältävät pilaantuneet ruoppausmassat, noin 9 000 m³ itd, on sijoitettu stabiloimattomina eristyspengeraltaan sisälle suoda- tinverhon taakse. Suodatinverho on poistettu työn jälkeen. Puhtaat ruoppausmassat on toimitettu Rajakarin meriläjitysalueelle. Eristys- pengeraltaaseen on mahdollista sijoittaa ruoppausmassoja noin 80 000 100 000 m³ itd.

Alueen käyttö

Eristyspengeraltaan pohjoispuolella on harjoitettu laivanrakennusta 1900-luvun puolivälistä lähtien. Laivanrakennustoiminta alueella on päättynyt 1980-luvun lopulla ja laivanrakennusalusta on purettu syk- syllä 2006. Ennen purkutöitä alueelta on poistettu pilaantuneet maa- ainekset. Purkutöiden jälkeen on louhittu alueella sijainnut kalliomä- ki, ja kenttä on tasattu samaan tasoon muun satamakentän kanssa.

Pansiontien pohjoispuolella 300–400 m:n etäisyydellä eristyspengeraltaasta on teollisuusalueita. Noin 700 m:n etäisyydellä koillisessa sijaitsee öljysatamaan liittyviä polttoaine- ja kemikaalivarastoja. Alu- eella on varastoitu polttoaineita 1930-luvulta alkaen.

Eristyspengeraltaan länsipuolella sijaitsee Saaristomeren laivaston Pansion sotasatama, jonka maa- ja vesialueet ovat puolustusvoimien hallinnassa.

Eristyspengeraltaan itäpuolella sijaitsevat läheiset maa-alueet ovat Turun Sataman hallinnassa ja alueella on vuokralaisina useita teolli- suustoimintaa ja varastointia harjoittavia yrityksiä. Öljysatama sijaitsee idässä noin 700 m:n etäisyydellä eristyspengeraltaasta. Entinen junalauttasatama sijaitsee idässä noin 1,0 km:n etäisyydellä ja Pan- sion venesatama noin 1,5 km:n etäisyydellä eristyspengeraltaasta.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Pansiontien pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä altaasta koilliseen. Lähimmät koulut ja

(6)

päiväkodit sijaitsevat noin 1,3 km:n etäisyydellä koillisessa Pernon ja Pansion aluekeskuksissa. Kisapuiston liikunta- ja virkistysalue sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä koillisessa.

Pohjoissalmen eteläpuolella sijaitsee Ruissalon saari, joka on mer- kittävä luonnonsuojelu- ja virkistysalue. Saarella on myös kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti tärkeitä huviloita.

Maa- ja kallioperä, pohjavesi ja pintavesi

Eristyspengerallas on rakennettu entisen telakka-alueen reunalle meren lahteen. Sen itä- ja länsipuolella satama-alue on suurelta osin täyttömaata. Pohjois- ja itäpuolella on myös kalliomäkiä. Enti- sen laivanrakennusalustan alueella sijainnut kallio on louhittu syksyl- lä 2006 samaan tasoon muun satamakentän kanssa. Kallion pinta oli ennen louhimista 140 m:n etäisyydellä nykyisestä vesirajasta pohjoiseen korkeimmillaan noin tasolla +10 m. Kallion pinta laskee etelään eli kohti merta. Eristyspengeraltaan eteläpuolella kallio on jo noin 25 m:n syvyydellä keskivedenpinnasta. Kallion päällä on 1–

4 m:n paksuinen kerros moreenia. Moreenin päällä on savea.

Eristyspengerallas ei sijaitse vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Lietsalan I luokan pohjavesialue (0252901), sijaitsee Naantalissa noin 6,5 km:n etäi- syydellä eristyspengeraltaasta luoteeseen.

Maanpinta alueella laskee kohti merta, joten sadevedet valuvat pin- tavaluntana mereen tai imeytyvät maaperään. Maa-alueella on melko ohut irtomaapeite, joten vajovedet saavuttavat melko nopeasti kallion pinnan ja virtaavat sen suuntaisesti kohti merta.

Teoreettiseen keskiveteen (MW) verratut meriveden korkeudet Tu- russa ovat Merentutkimuslaitoksen mukaan

Ylivesi HW +130 cm

Keskiylivesi MHW +81 cm Keskialivesi MNW 49 cm

Alivesi NW 74 cm

Merialue

Pohjoissalmi rajautuu pohjoisessa Pansion satama-alueeseen ja etelässä Ruissalon saareen. Pohjoissalmen pituus on noin 6,0 km ja leveys vaihtelee 200–1000 m. Pohjoissalmesta on idästä vesiyhteys Aurajoelle ja Linnanaukon vesialueelle. Lännestä on yhteys Airistol- le.

Pohjoissalmessa sijaitsevaan junalautta- ja öljysatamaan johtaa 9,0 m:n kulkusyvyinen luonnonväylä, jonka haraussyvyys on 10,0 m.

Väylä erkanee Ruissalon länsipuolella Naantalin satamaan johta- vasta 13,0 m:n kulkusyvyisestä väylästä. Entisestä junalauttasata-

(7)

masta itään väylä jatkuu 1,5 m:n syvyisenä veneilyreittinä yhtyen Linnanaukolla Pukinsalmen päälaivaväylään.

Veden laatu

Pansion sataman vedenlaatuun vaikuttavat erityisesti läheiseen Raisionlahteen johdettavat Raision kaupungin puhdistetut jätevedet sekä Turun kaupungin puhdistetut jätevedet, jotka johdetaan Turun Sataman vesialueelle. Myös Aurajoki aiheuttaa huomattavan ravin- ne- ja kiintoainekuormituksen erityisesti valumakausina.

Turun merialueen tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta on selvitetty mm.

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n vuonna 2004 suo- rittamassa tutkimuksessa. Aurajoen veden mukana oli em. tutkimuksen mukaan vuonna 2004 kulkeutunut Halistenkoskelle 48 tonnia fosforia, 880 tonnia typpeä ja 18 700 tonnia kiintoainetta. Turun merialueelle tulevasta fosforikuormituksesta noin 48 % ja noin 42 % typpikuormituksesta oli peräisin Aurajoesta. Mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien osuus fosforikuormituksesta oli 13 % ja typpikuormituksesta 27 %.

Tutkimuksen perusteella Airistolla meriveden laatu on vähitellen hei- kentynyt. Meri on rehevöitynyt ja veden ravinnepitoisuudet ovat nousseet. Myös kasviplanktonin perustuotanto, perustuotantokyky ja klorofyllipitoisuudet ovat nousseet. Happitilanne on erityisesti pohjan läheisissä syvänteissä ollut loppukesällä huono.

Turun merialueen veden yleinen käyttökelpoisuus oli vuonna 2004 heikompi kuin kahtena edeltävänä vuonna. Erinomaisia alueita ei ollut lainkaan, mutta hyvän luokituksen sai mm. Airisto. Eristyspenge- raltaan edusta eli Pohjoissalmen länsiosa oli luokiteltu tyydyttäväksi, mutta salmen itäosa vain välttäväksi. Myös Ruissalon eteläpuolella sijaitsevassa Pukinsalmessa ja sen itäosassa lähellä Aurajoen suuta luokitus oli välttävä.

Suojelualueet

Pohjoissalmen eteläpuolella, noin 600 m:n etäisyydellä eristyspengeraltaasta, sijaitseva Ruissalon saari kuuluu lähes kokonaan Natu- ra 2000 -ohjelmaan. Ruissalon lehdot (FI0200057) on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella.

Ruissalon Natura-alueeseen kuuluu 12 luontodirektiivin luontotyyp- piä, joista viisi on priorisoituja. Lisäksi alueella esiintyy kolme luontodirektiivin liitteen II lajia sekä 8 lintudirektiivin liitteen I lintulajia.

Ruissalossa on kaksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta:

Ruissalon luonnonsuojelualue ja Marjaniemen luonnonsuojelualue.

Osayleiskaavalla osoitetut suojelualueet muodostuvat pääosin val- takunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaisista kohteista.

(8)

Ruissalon tammimetsissä elää hyvin runsas jalopuista riippuvainen eliölajisto. Ruissalossa on todettu kymmeniä uhanalaisia lajeja sie- niä ja kovakuoriaisia. Ruissalo on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi. Ruissalossa linnuston tiheys on poikkeuksellisen korkea, ja siellä pesii myös useita uhanalaisia lajeja.

Kisapuistossa, noin 0,9–1,1 km:n etäisyydellä, eristyspengeraltaan koillispuolella sijaitsevat Paakarlan jalopuumetsikkö sekä Paavolan- rinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto ovat luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti suojeltuja luontotyyppejä.

RUOPPAUSMASSOJEN STABILOINNIN YLEISSUUNNITELMA Stabiloinnin tavoitteet

Stabiloinnin ensisijaisena tavoitteena on ruoppausmassan sisältä- mien haitta-aineiden sidonta niukkaliukoiseen muotoon. Massojen stabiloinnilla pyritään sitomaan haitta-aineet niin, että ne eivät ole liukoisessa muodossa eivätkä pääse takaisin vesifaasiin. Haitta- aineiden sitoutumismekanismit voivat perustua sekä kemiallisiin että fysikaalisiin seikkoihin.

Lisäksi ruoppausmassan geoteknisiä ominaisuuksia muutetaan stabiloimalla niin, että ruoppausmassan kantavuus paranee ja veden- läpäisevyys pienenee. Stabiloidun massan päälle on tarkoitus rakentaa myöhemmässä vaiheessa satamarakenteita, jolloin rakenteiden kantavuus on tärkeä tavoite. Ruoppausmassan leikkauslujuus- tavoite on rakenteen yläosassa (<3,0 m) 50–70 kPa ja rakenteen alaosassa tätä pienempi.

Altaaseen siirrettävät ruoppausmassat

Alkuperäisen suunnitelman mukaan eristyspengeraltaaseen siirre- tään ja stabiloidaan pilaantuneita ruoppausmassoja Pansion sotasatamasta, Pernon väylältä ja Aurajoesta. Turun Satama on 28.2.2008 täydentänyt suunnitelmaa ilmoittamalla, että tavoitteena on saada allas pääosin täyteen kiireellisistä ruoppauskohteista tule- villa massoilla, jolloin ruoppauskohteet ovat Pernon väylä ja Aurajo- ki. Pansion sotasataman ruoppaustyöt on tehty, eikä sieltä tule enää ruoppausmassoja eristyspengeraltaaseen.

Turun Satama on antanut luvan Aker Yards Oy:lle Pernon väylältä ruopattavien massojen (enintään 15 000 m³ itd) sijoittamiselle eristyspengeraltaaseen. Lisäksi altaaseen on jo sijoitettu pengerseinän kohdalta ruopattuja massoja noin 9 000 m³ itd. Nämä ja stabilointi- kokeessa Pansion sotasatamasta ruopatut massat ovat varanneet käytettävästä allaskapasiteetista arviolta noin 27 500 m³ itd. Määrät voivat kuitenkin muuttua esitetyistä esimerkiksi Aker Yards Oy:n lu- papäätöksen määräyksen vuoksi, joka koskee pilaantuneen ruop-

(9)

pausalueen rajausta. Aurajoesta ruopattavia massoja voidaan sijoittaa eristyspengeraltaaseen enintään noin 50 000–70 000 m³ itd.

Läjityskriteerit

Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointiin on esitetty laatu- kriteerit ympäristöministeriön 19.5.2004 laatimassa sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa. Ohjeessa on esitetty kaksi haitta- ainetasoa: alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2).

Ruoppausmassasta, joka alittaa haitta-ainepitoisuuksien alemman tason 1, aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä eli ruoppausmassaa pidetään haitattomana. Ruoppausmassa on mereen läjityskel- poista.

Ruoppausmassa on mahdollisesti pilaantunutta, jos haitta- ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin. Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti.

Ruoppausmassa on pilaantunutta, jos haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän tason 2. Massaa pidetään haitallisuuden takia pääsääntöi- sesti mereen läjityskelvottomana. Se voidaan kuitenkin sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu.

Laatukriteerien tiukentamista orgaanisten tinayhdisteiden osalta on esitetty ympäristöministeriön työryhmän 17.2.2006 päivätyssä mie- tinnössä "Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla". Mietinnös- sä on esitetty suositukset trifenyylitinan (TPhT) laatukriteereiksi, siten että trifenyylitinan taso 1 olisi 3 µg/kg kuiva-ainetta normalisoituna. Taso 2 olisi 200 µg/kg kuiva-ainetta normalisoituna tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Turun Satamalle Pukinsalmen väylän ruoppaamista ja ruoppausmassojen läjittämistä koskevan lupapäätöksen, jota Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat osittain muuttaneet niin, että lupapäätöksen mää- räyksen 1 mukaan ruoppausmassoja ei saa läjittää mereen Rajaka- rin alueelle, mikäli ruoppausmassojen TBT:n normalisoitu kuiva- ainepitoisuus ylittää 150 µg/kg.

Ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet

Pernon väylältä ja Aurajoesta ruopattavat massat ovat osin mereen läjityskelvottomia. Ruoppausmassojen keskimääräiset haitta- ainepitoisuudet ylittävät todennäköisesti tason 2 arvot ainakin jonkin haitta-aineen osalta. Osa altaaseen sijoitettavista ruoppausmassoista voi luokittua mahdollisesti pilaantuneiksi.

(10)

Ruoppauskohteista on otettu näytteitä. Niistä analysoidut haitta- ainepitoisuudet on normalisoitu standardisedimentiksi, jossa or- gaanista ainesta on 10 % ja savea 25 %. Normalisoituja haitta- ainepitoisuuksia voidaan verrata ympäristöministeriön ohjeessa esi- tettyihin laatukriteereihin (tasot 1 ja 2).

Pernon väylä

Ruoppausalueelta otetuista näytteistä (42 kpl) on analysoitu orgaaniset tinayhdisteet (TBT ja TPhT) jokaisesta näytteestä ja metallit (Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja As) 30 näytteestä. Lisäksi mineraa- liöljyt, polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja polysykliset bifenyylit (PCB) on analysoitu 12 näytteestä.

Sedimenttinäytteistä tehdyissä analyyseissä todettiin tason 2 ylittä- viä haitta-ainepitoisuuksia vain tributyylitinaa (TBT). Tributyylitinan pitoisuus ylitti tason 2 yhdeksässä näytteessä 30:stä ja asettui tasojen 1 ja 2 väliin 13 näytteessä. Lopuissa 8 näytteessä pitoisuus jäi alle määritysrajan. Yhdessä näytteessä pitoisuus oli 4 220 g/kg ja toisessa 1 148 g/kg, muutoin tason 2 ylittävät pitoisuudet vaihteli- vat 211 782 g/kg. Noin puolessa näytteistä oli trifenyylitinaa tason 1 ylittäviä pitoisuuksia.

Lisäksi muutamissa sedimenttinäytteissä havaittiin tason 1 ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä metalleista kromia ja kuparia.

Aurajoki

Suunnitellulta ruoppausalueelta vuosina 1999, 2001, 2002 ja 2004 yleensä 0,3 0,5 m:n syvyydestä otetuista näytteistä (54 kpl) on tehty haitta-aineanalyysejä 47 näytteestä, joista kaikista on analysoitu tri- butyylitina (TBT). PCB-yhdisteet on analysoitu 33 näytteestä, PAH- yhdisteet 31 näytteestä ja metallit (Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja As) 37 näytteestä.

Sedimenttinäytteiden normalisoiduista analyysituloksista tributyyli- tinapitoisuudet ylittivät mereen läjityskelpoisuuden (<150 g/kg) 42 näytteessä. Suurin normalisoitu TBT-pitoisuus oli 2 964 g/kg. Myös kuudessa muussa näytteessä todettiin TBT:tä yli 1 000 g/kg.

PCB-yhdisteistä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia oli eniten (25 näyt- teessä) kongeneereja 138 ja 153. Myös kongeneereja 52, 101, 180 oli tason 2 ylittäviä pitoisuuksia.

Tason 2 ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä todettiin viidessä näyt- teessä.

Metalleista nikkeliä, elohopeaa ja kuparia määritettiin tason 2 ylittä- viä pitoisuuksia kuudesta näytteestä.

(11)

Haitta-aineiden liukoisuus

Pernon väylältä otetuista, stabiloiduista ruoppausmassanäytteistä on tehty haitta-aineiden liukoisuustutkimuksia. Tutkimusten mukaan tributyylitinan liukoisuudet olivat hyvin pieniä kaikissa näytteissä, joten ehjässä kenttärakenteessa diffuusion kautta tapahtuva TBT:n liukeneminen ei aiheuta ympäristöriskiä. Tributyylitinan hajoamis- tuotteina syntyvien di- ja monobutyylitinan liukoisuudet olivat suu- rempia, mutta ne eivät ole ympäristölle yhtä haitallisia kuin tributyyli- tina. Elohopean, bariumin, molybdeenin, nikkelin, sinkin, vanadiinin ja sulfaatin liukoisuudet olivat hyvin pieniä, eivätkä ne aiheuta ympä- ristöriskiä ehjässä kenttärakenteessa. Seleenin, arseenin, antimo- nin, kadmiumin, kromin, kuparin ja lyijyn liukoisuudet olivat alle mää- ritysrajan, joten nekään eivät aiheuta ympäristöriskiä.

Liukoisuuden kannalta kaikki testatut sideainevaihtoehdot olivat yhtä hyviä.

Stabiloinnin sideaineet

Tehtyjen stabiloituvuus- ja ympäristökelpoisuustutkimusten mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään erilaisia sideaineiden seoksia käyttäen. Alustavien reseptointitutkimuksien perusteella käytettävät sideaineet tulevat olemaan yleissementti (YSE, Finnsementti Oy), masuunikuonajauhe (KJ400, Finnsementti Oy) ja lentotuhka (Fortum Power and Heat Oy).

Yleissementti ja masuunikuonajauhe varastoidaan kohteessa me- nekin mukaisesti. Kerrallaan välivarastoitavien kuivien materiaalien määrä on noin 100–200 tonnia. Ne toimitetaan satamaan säiliökulje- tuksina ja puretaan pysty- ja vaakasiiloihin.

Lentotuhka välivarastoidaan esikostutettuna aumoissa eristyspengeraltaan ja ruoppausmassojen käsittelypaikan välittömässä läheisyy- dessä. Aumojen pohja ja itse aumat suojataan tuulelta ja sateelta.

Varastoitavan lentotuhkan enimmäismäärä on 2 000 tonnia. Materi- aalia otetaan välivarastosta pyöräkuormaajalla.

Työn suorittaminen ja aikataulu

Ruoppauksessa käytetään tekniikkaa, jolla sedimentin leviämistä vesifaasiin pyritään estämään tehokkaasti. Ruoppausmassat kuljetetaan ruoppauskohteista proomukuljetuksin pengeraltaan viereen.

Massat siirretään proomuista stabiloitavaksi joko suoraan altaaseen tai prosessistabilointiyksikön kautta. Siirrot tapahtuvat putkisiirtona tai suojattuna nostona pitkäpuomikaivinkoneella tai vastaavalla.

Ruoppausmassat eivät vaadi erityistä esikäsittelyä. Ennen stabiloin- tiin siirtoa suuret kappaleet (kivet, epäpuhtaudet ym.) välpätään. Ki- viaines sijoitetaan altaan tukipengerrakenteeseen.

(12)

Stabiloinnissa käytettävien sideaineiden valinta ja käyttömäärät tutkitaan ensin kattavasti laboratoriossa. Stabiloinnissa käytetään joko massa- tai prosessistabilointitekniikkaa.

Massastabiloinnissa allas täytetään ruoppausmassalla täyttökorkeu- teen +1,5 m saakka. Ruoppausmassan annetaan seistä tietyn ajan, jolloin ruoppausmassasta poistuu ylimääräistä vettä ja massa kiin- teytyy altaassa jonkin verran. Stabilointi tapahtuu syöttämällä laboratoriossa määritettyä sideainetta painesyöttimellä eristysaltaaseen sijoitettuun ruoppausmassaan. Sideaine sekoitetaan ruoppausmassaan kaivinkoneen puomin päässä olevalla sekoitustyökalulla. Mas- sastabilointikalustolla ruoppausmassaa voidaan stabiloida enintään 5–6 metrin syvyyteen.

Prosessistabilointi on Suomessa uusi, mahdollisesti massastabiloin- tia kokonaistaloudellisempi ja ympäristöystävällisempi stabilointime- netelmä. Siinä ruoppausmassat siirretään proomusta suojattuna nostona kauhalla prosessistabilointiyksikköön. Sideaineseos syöte- tään erityisessä sekoitusyksikössä, jossa sideaine ja ruoppausmassa sekoitetaan. Sekoitettu massa puretaan ruuvikuljettimella tai pumpulla uppovaluun läjitysaltaan pohjalle, jonne se levitetään ta- saisesti. Uppovalu aloitetaan syvimmistä kohdista ja allas uppovaletaan täyttökorkeuteen +1,5 m.

Kun eristyspengerallas on täytetty ja stabiloitu ruoppausmassoilla suunniteltuun täyttökorkeuteen, kerroksen päälle levitetään suodatinkangas, jonka päälle tehdään hiekkatäyttö noin 0,5 m:n kerrokse- na. Hiekkatäytön päälle ajetaan louhostäyttö ns. ylitäyttönä, jolloin alempana olevat maa-ainekset tiivistyvät ja kenttäalueesta saadaan kantava.

Tämän jälkeen voidaan rakentaa satamakentän viemäröinti ja pääl- lysterakenteet. Penkereet tulevat tulevaisuudessa toimimaan laitureiden taustapenkereinä. Laiturit toteutetaan vasta kun lainvoimainen asemakaava mahdollistaa laitureiden rakentamisen.

Massojen sijoittaminen eristyspengeraltaaseen ja niiden stabilointi on suunniteltu aloittaa syksyllä 2007. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 ja edelleen seuraavina vuosina ruoppaustöiden edis- tymisen mukaan, kunnes allas on täynnä.

STABILOINTITYÖN LAADUNVARMISTUS Ruopatun massan laatu

Ruopatun massan laatua tarkkaillaan valvontanäytteillä. Proomujen ruoppausmassoista otetaan kokoomanäytteitä ja näytteistä määrite- tään vesipitoisuus massan kuljettamisen yhteydessä. Lisäksi kulje- tettavasta ruoppausmassasta otetaan haitta-ainenäytteitä erillisiin näyteastioihin.

(13)

Perusperiaatteena on, että ruopattavan massan laatua seurataan ruoppaustyön alkuvaiheessa taajemmin. Kun pystytään osoitta- maan, että ruoppausmassan laatu, erityisesti vesipitoisuus, ei vaih- tele suuresti, voidaan näytteenottoa ja analyysejä vähentää asteit- tain.

Stabiloinnin sekoitustyön laatu

Massastabiloinnin alussa tehdään alueelle koestabilointia, jolla selvi- tetään tarvittava sekoitustyömäärä. Koestabiloinnin yhteydessä stabiloidusta lujittumattomasta massasta otetaan pistokoeluontoisesti laadunvalvontanäytteitä, joista määritetään sideainepitoisuudet ja lu- juudet. Näytteistä suoritetaan sideainemäärämittauksia röntgenfluo- resenssianalysaattorilla työmaavalvontana sekä laboratoriomääri- tyksinä titraamalla.

Prosessistabiloinnissa määritellään sideaineen tarve ruoppausmassan vesipitoisuuden mukaan. Sideainemäärää voidaan säädellä se- koitinyksikössä. Sideaineen sekoittumisesta ruoppausmassaan otetaan näytteitä, jotka analysoidaan työn alkuvaiheessa pääasiallisesti kenttämittauslaitteistolla. Sekoituksen laatua ja laadun tasaisuutta seurataan altaaseen menevän siirtoputken loppupäässä ja tarvittaessa sekoitusta säädetään.

Erityisesti prosessistabiloinnin osalta tarkkaillaan myös sijoitusaltaan veden sekä mahdollisen ylivuotoveden laatua näytteenotoin sekä näkösyvyyshavainnoin. Vesinäytteistä voidaan tarvittaessa analy- soida haitta-ainepitoisuudet laboratoriomäärityksin.

Valmis rakenne

Valmiin rakenteen laatua tarkkaillaan ottamalla 1 kk:n, 3 kk:n ja 6 kk:n jälkeen stabiloidusta massasta porakonekairalla häiriintymät- tömiä näytteitä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa si- deainemäärä, vedenläpäisevyys, lujuuden kehittyminen ja haitta- aineiden liukoisuus modifioidulla diffuusiotestillä.

Dokumentointi

Sideainemittausten dokumentoinnissa esitetään laadunvalvontame- netelmä, näytteenottokohta ja -hetki sekä kalsium- ja sideainepitoi- suus. Stabilointityöstä pidetään pöytäkirjaa, josta selviää vähintään stabiloitavan sijoitusallasosan tunniste ja sijainti, stabiloidun massan ala- ja yläpinnan korkeustaso, sideaineen syöttömäärä, stabiloitavan ruoppausmassan todettu vesipitoisuus, mahdolliset häiriöt sideaineen syötössä, tiedot käytetyistä sideaineista, stabiloinnin tekopäivä ja sää tekoaikana sekä stabilointikoneen käyttäjä. Myös sekoitus- työn määrä ja sekoitustapa dokumentoidaan.

(14)

Stabiloinnista tulostetaan toteutumakartat, joista ilmenevät stabiloinnin toteutunut sijainti ja tunniste sekä stabiloinnin yläpinnan korkeus ja stabiloidun massan paksuus.

TOIMINNAN AIHEUTTAMA YMPÄRISTÖKUORMITUS

Stabilointityöstä aiheutuva kuormitus maaperään tai merialueelle on hyvin vähäinen. Varsinaisesta stabilointiprosessista ei pitäisi syntyä lainkaan päästöjä. Ruoppausmassoja ei tarvitse välivarastoida ken- tällä.

Työstä aiheutuva ainoa varma päästö syntyy eristyspengeraltaassa olevan veden johtamisesta mereen, kun allasta täytetään ruoppausmassoilla ja syrjäytetään vettä. Altaasta mereen johdettavan ylivuotoveden laatua tarkkaillaan vesinäytteillä. Mikäli ylivuotove- dessä todetaan merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, se esikäsitel- lään tarvittaessa esimerkiksi hiekkasuodatuksella ennen mereen johtamista.

Sideaineet toimitetaan stabilointityön edetessä satamaan ja tarvittaessa osa sideaineista välivarastoidaan Pansion satamassa. Varas- tointi tapahtuu kuivilla sideaineilla siiloissa tai esimerkiksi lentotuhkan osalta aumoissa, jotka tehdään vesitiiviin geotekstiilin päälle ja peittämällä auma pressuilla.

Ennen stabiloinnin aloittamista urakoitsija hankkii työssä käytettävi- en sideaineiden toimittajilta laatututkimustodistukset ja käyttöturval- lisuustiedotteet.

Alueella käytetään myös kevyttä polttoöljyä työkoneissa (esim. kai- vinkone, pyöräkuormaaja) sekä mahdollisesti stabilointilaitteistolle sähköä tuottavassa aggregaatissa. Öljyä varastoidaan mahdollisesti noin 3–5 m³:n öljysäiliöissä.

Ruoppausmassojen stabiloinnista ei synny alueen ulkopuolelle toi- mitettavia jätteitä.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMISESTA

Esitetyillä stabilointimenetelmillä vähennetään ruoppausmassojen haitallisuutta ja parannetaan niiden geoteknisiä ominaisuuksia, jolloin niitä voidaan hyödyntää sataman kenttärakenteena. Hyödyntä- minen vähentää pilaantuneiden ruoppausmassojen mereen läjityk- sen tarvetta.

Stabiloinnissa voidaan sideaineena käyttää sementin asemasta osittain esim. lentotuhkaa, jolloin säästetään energiaa, lentotuhkan si-

(15)

joittamista kaatopaikoille ja kustannuksia. Polttoöljyn ja sideaineiden lisäksi ei tarvita merkittävästi muita luonnonvaroja tai raaka-aineita.

Käsittelystä ei muodostu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Stabi- lointiin liittyviä riskejä voidaan ehkäistä sekoitustyön aikaisella laa- duntarkkailulla. Stabilointi on tunnettua ja yleisesti käytettyä tekniikkaa, ja se on todettu toimivaksi useissa käyttökohteissa.

Stabilointimenetelmistä massastabilointitekniikkaa on käytetty yleisesti, mutta prosessistabilointimenetelmä on uudempi sekä mahdollisesti ympäristöystävällisempi ja kokonaistaloudellisempi tekniikka.

Pilaantuneiden sedimenttien hyödyntäminen mahdollisimman lähellä ruoppausalueita on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menetelmä. Lyhyet kuljetusmatkat ja massojen mahdollisimman vähäiset lastaus- tai käsittelykerrat pienentävät ympäristön likaan- tumisriskejä. Lisäksi maalle sijoittamiseen verrattuna ei tarvita yli- määräisiä autokuljetuksia maanteitse.

Stabiloitujen ruoppausmassojen hyödyntämisellä sataman kenttära- kenteena voidaan säästää myös puhtaita mineraalimaa-aineksia, kuten louhetta ja hiekkaa. Tämä pienentää liikenteestä ilmaan aiheutuvia päästöjä, koska Pansion sataman laajennustöissä tarvitta- via maa-aineksia ei tarvitse kuljettaa kaukaa maanteitse kuorma- autoilla.

ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA

Päästöt vesistöön ja maaperään

Stabiloinnista ei aiheudu merkittäviä vesistövaikutuksia Pohjoissal- men merialueeseen, koska ruoppausmassan siirrot toteutetaan sul- jetuilla järjestelmillä ruuvikuljettimilla tai pumppaamalla putkia pitkin.

Stabiloitu ruoppausmassa pumpataan ja uppovaletaan altaaseen tii- viin pengerseinän sisäpuolelle. Ruoppausmassa ei ole kosketuksis- sa esimerkiksi sadevesien kanssa.

Altaan ylivuotovedet johdetaan hallitusti mereen. Veden haitta- ainepitoisuudet tutkitaan ennen sen johtamista mereen. Tarvittaessa vesi esikäsitellään esimerkiksi hiekkasuodatuksella ennen mereen johtamista.

Pohjaveteen ei aiheudu päästöjä, koska alueella ei esiinny pohjavet- tä. Myös päästöt maaperään ovat erittäin vähäisiä, koska ruoppausmassojen stabilointi toteutetaan joko suoraan eristyspengeraltaassa tai tiiviillä kentällä eristyspengeraltaan välittömässä läheisyy- dessä.

Valmiin satamakentän pinta muotoillaan siten, että pintavedet valuvat sadevesikaivoihin. Lisäksi pintarakenteeseen tehdään salaojia,

(16)

joiden avulla pinta- ja sadevedet kerätään sadevesikaivoihin ennen niiden johtamista mereen.

Veden merkittävää suotautumista kiinteytettyyn ruoppausmassaan voisivat aiheuttaa satamakentän pintarakenteisiin ja asfalttiin mahdollisesti syntyvät halkeamat. Tästä johtuen satamakentän pintara- kennetta on tarkkailtava säännöllisesti silmämääräisesti ja mahdolliset halkeamat on paikattava.

Stabiloidun ja ylikuormituspenkereellä tiivistetyn ruoppausmassan vedenläpäisevyys on hyvin pieni eli luokkaa alle 10^-8–10^-9 m/s. Tästä johtuen haitta-aineiden kulkeutuminen huokosvesivirtauksessa eli advektion vaikutuksesta on hyvin vähäistä. Teoriassa haitta- aineiden kulkeutuminen on mahdollista myös diffuusion vaikutuksesta pitkän ajan kuluessa. Diffuusiossa haitta-ainemolekyylit siirtyvät lämpöliikkeen vaikutuksella suuremman väkevyyden puolelta altaasta pienemmän väkevyyden puolelle mereen.

Pernon väylän stabiloiduista ruoppausmassanäytteistä tehtyjen liu- koisuuskokeiden perusteella haitta-aineiden liukoisuudet olivat hyvin pieniä. Käytännössä stabiloidusta ruoppausmassasta mahdollisesti diffuusion vaikutuksella vapautuvien haitta-aineiden määrät on mer- kityksettömän pieniä verrattuna Pohjoissalmen pohjasedimentistä esimerkiksi diffuusion tai advektion vaikutuksesta vapautuviin haitta- ainepitoisuuksiin. Lisäksi Pohjoissalmessa laivojen potkurivirrat ja veden virtaukset sekoittavat pohjasedimenttiä, jolloin haitta-aineita vapautuu veteen.

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä

Ruoppausmassojen stabiloinnin aikaisten haitta-aineiden päästöjen ilmaan arvioidaan olevan hyvin vähäisiä. Tämä johtuu mm. siitä, että ruoppausmassat ovat hyvin vesipitoisia, joten ne eivät pölyä. Ruop- pausmassoissa ei myöskään esiinny merkittävästi haihtuvia yhdis- teitä.

Satamakentän pintarakenteen valmistumisen jälkeen ei ole riskiä päästöistä ilmaan, eikä esimerkiksi pölyämisen kautta tapahtuvasta altistumisesta.

Stabilointityön aikaisen melun ja tärinän vaikutukset ovat vähäisiä, koska etäisyys lähimpään asutukseen on 300 m. Stabiloinnista aiheutuva melu ei eroa Pansiontien liikenteen tai öljy- ja junalauttasa- tamiin suuntautuvan maa- ja vesiliikenteen aiheuttamasta taustame- lusta. Stabilointityöt tehdään joko varhain keväällä tai myöhään syk- syllä lintujen pesimäajan ulkopuolella.

Yleinen viihtyvyys ja terveys

Ruoppausmassojen sisältämille haitta-aineille altistuminen suoran kontaktin välityksellä on mahdollista vain rakentamisen aikana. Työn

(17)

aikana alueella kuitenkin oleskelee pääasiassa urakoitsijoiden työn- tekijöitä. Heidän mahdollinen altistumisensa voidaan estää työsuoje- lullisin keinoin esimerkiksi käyttämällä tarvittaessa hengityssuojainta ja muita henkilökohtaisia suojavarusteita. Ohikulkijoille ja läheisten teollisuuskiinteistöjen työntekijöille stabiloinnista ei aiheudu terveyshaittaa, koska ruoppausmassat ovat hyvin vesipitoisia eivätkä pölyä.

Eristyspengerallasta lähimpänä sijaitsevat rakennukset ovat teollisuus- ja varastorakennuksia, joten stabiloinnista mahdollisesti ai- heutuvasta vähäisestä melusta ei todennäköisesti aiheudu merkittä- vää haittaa. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat useiden satojen metri- en päässä.

Satamakentän rakenteiden valmistuttua ruoppausmassoista ja niiden sisältämistä haitta-aineista ei aiheudu haittaa ihmisten tervey- delle. Stabiloitu ja kiinteytetty rakenne eristetään satamakentän pin- tarakenteilla, jolloin suora kontakti haitta-aineisiin ei ole mahdollista.

Luonto ja rakennettu ympäristö

Ruoppausmassojen stabiloinnista ei aiheudu merkittäviä välittömiä tai välillisiä Ruissalon Natura 2000 -alueen luontotyyppejä tai eliös- töä heikentäviä vaikutuksia.

Ruoppausmassojen stabiloinnista aiheutuvat vaikutukset ovat hyvin vähäisiä verrattuna eristyspengeraltaan rakennustöiden ja niihin liit- tyvien ruoppausten aiheuttamiin vesistövaikutuksiin. Kuitenkaan ruoppaustöistäkään ei Suomen Luontotieto Oy:n laatiman luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen esiarvion mukaan aiheutunut merkittä- viä välittömiä tai välillisiä Ruissalon Natura 2000 -alueen luontotyyp- pejä tai eliöstöä heikentäviä vaikutuksia.

Pansion alueelle on laadittu myös useita muita ympäristö- ja luon- toselvityksiä, jotka liittyvät Pansion sataman asemakaavamuutok- seen. Asemakaavan mahdollistamien toimien vaikutuksista Ruissa- lon Natura-alueelle on laadittu laaja luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio. Arviota on täydennetty selvityksellä, jossa selvitettiin mm. satamatoiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia Natura- alueelle. Suoritetun Natura-arvion mukaan asemakaavan mahdollis- tamilla toimilla ei todennäköisesti ole merkittävää haitallista vaikutusta kasvipeitteisten silikaattikallioiden ja Fennoskandian kuivien niittyjen luontotyypeille.

TARKKAILU

Merialueen vedenlaadun tarkkailun tarvetta on tarkoitus arvioida stabiloinnin koetoimintaan liittyvän vesitarkkailun tulosten perusteella. Tarvittaessa laaditaan varsinaista stabilointityötä koskeva ympä- ristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskukseen.

(18)

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Ympäristölupahakemusta on täydennetty 2.7.2007, 28.2.2008, 20.3.2008, 16.6.2008 ja 27.6.2008.

Tiedottaminen

Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla 20.7.–21.8.2007 Länsi-Suomen ympäristölupavi- raston ja 20.7.–20.8.2007 Turun kaupungin ilmoitustauluilla.

Kuulutuksesta on ilmoitettu Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser -nimisissä sanomalehdissä sekä vielä erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lausunnot

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökes- kukselta, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Turun kaupungilta, Varsinais-Suomen TE-keskukselta, Airiston kalastus- alueelta ja merenkulkulaitokselta.

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan 6.9.2007, että koetoimintailmoituksen mukaista ruoppausmassojen stabilointikokeilua ei ole toistaiseksi tehty, eikä tuloksia ole siis käy- tettävissä. Ennen lopullisen stabilointityön aloittamista tulee selvittää haitta-aineiden liukoisuuden muutos pH:n muuttuessa. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista.

Pengeraltaan tiiveys tulee varmistaa. Louhepato ei yksinään estä haitallisten aineiden kulkeutumista altaan ulkopuolelle. Haitallisten ylivuotovesien syntymisen estämiseksi tulee harkita altaan tyhjentä- mistä ennen työn aloittamista.

Sideaineet tulee selvittää tarkemmin ja niiden laatu sekä laadussa tapahtuvat muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle etukä- teen. Erittäin emäksistä ja haitallisia aineita sisältävää palavan kiven tuhkaa ei tule hyväksyä sideaineeksi lainkaan. Myös lentotuhkat ja masuunikuonajauheet voivat sisältää haitta-aineita siinä määrin, että niiden laatu tulee selvittää.

Tarkkailussa tulee ottaa vesinäytteitä altaasta ja sedimenttinäytteitä altaan ulkopuolelta meren pohjasta. Näytteitä tulee ottaa ennen työ- tä, sen aikana ja sen jälkeen. Tarkkailu tulee toteuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla ja sen tulee perustua yksityiskoh- taiseen, koetoiminnasta saatujen tulosten perusteella laadittuun suunnitelmaan, jota viranomaisen tulee voida tulosten perusteella muuttaa.

(19)

Töiden aloittamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristökeskuksel- le ja Turun ympäristötoimistolle. Aloittamisilmoituksessa on varmen- nettava, kuinka pengerpato toimii, sekä selvitettävä sideaineiden yk- sityiskohtainen koostumus. Ruoppausmassojen sijoituksesta tulee laatia vuosittain valvontaviranomaiselle toimitettava raportti, josta il- menee stabiloitujen massojen määrä, niiden sisältämät haitta-aineet, altaasta poisjohdettavien vesien määrä ja niiden sisältämät haitta- aineet sekä vuosittainen merialueen kuormitus.

Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa pyynnöstä aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, jos sen mainitsemat sel- vitykset on tehty ja toimitettu sille tiedoksi.

2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on 7.9.2007 päivätyssä lausunnossaan pitänyt likaantuneiden ruoppausmassojen stabilointia ja hallittua sijoittamista Pansion altaaseen ympäristön kannalta hyvänä vaihtoehtona. Työt tulee tehdä niin, että hankkeen ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Altaasta mereen virtaavan ylivuotoveden laatua tulee kontrolloida säännöllisesti ja veden sisältämien haitta-aineiden sallitut pitoisuudet tulee määri- tellä. Tulee laatia suunnitelma siitä, miten haitta-aineiden leviäminen ympäristöön estetään, jos pitoisuusrajat ylittyvät.

TE-keskuksen käsityksen mukaan lupa hankkeen täytäntöönpanoon mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää.

3) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 21.8.2007 lausunut ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisesti, että ainakin lyijyn, sinkin, orgaanisten tinayhdisteiden, PAH- yhdisteiden, PCB-yhdisteiden, arseenin, kromin ja molybdeenin liukoisuudet stabiloidusta massasta tulee selvittää. Myös altaasta mereen johdettavan ylivuotoveden laatu tulee selvittää. Analysoitava on ainakin kaikki ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet altaaseen sijoitet- tavissa massoissa ylittävät tason 2. Tarvittaessa vesi on käsiteltävä asianmukaisella puhdistuslaitteistolla. Tarkkailusuunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella etukäteen.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa pyynnöstä aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

4) Turun kaupunki on 5.9.2007 antanut ympäristö- ja kaavoituslau- takunnan lausunnon mukaisen lausunnon kuultuaan asiassa myös Varsinais-Suomen pelastuslaitosta ja Turun kaupungin terveystoi- mea.

5) Airiston kalastusalue on 19.9.2007 päivätyssä lausunnossaan todennut, että ruoppausmassojen stabilointimenetelmän tulee olla sellainen, ettei haitallisia ja myrkyllisiä aineita pääse liukenemaan penkereen sisäpuolelta penkereen ulkopuolelle missään työvaihees- sa. Penger pitää tehdä täysin yhtenäiseksi ja umpinaiseksi, jotta hai- talliset ja myrkylliset aineet eivät joudu penkereen ulkopuolelle. Eri-

(20)

tyistä huomiota tulee kiinnittää ylivuotoputken kautta virtaaviin vesiin.

Ne tulee johtaa suodattimien ja saostusaltaiden kautta mereen.

Massojen läjitykset ja stabilointi tulee toteuttaa useimpien kalojen ku- tuajan ulkopuolella syyskuun ja huhtikuun 15. päivän välisenä aikana.

Hakijalle tulee määrätä vuosittainen 5 000 euron kalatalousmaksu läjittämistöiden ajaksi ja töiden jälkeisiksi viideksi vuodeksi sekä tutkimus- ja seurantavelvoite töiden vaikutuksista ja haitta-ainepitoisuuksien kertymistä tärkeimpiin talouskaloihin.

Töitä ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, sillä uu- den stabilointimenetelmän toimivuudesta ei ole saatu eikä esitetty riittävästi tuloksia.

Massojen läjittäminen on tehtävä ympäristön kannalta parhaan käy- tännön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen.

Töiden aloittamisesta tulee ilmoittaa viranomaisille.

Muistutukset ja mielipiteet

6) AA Ruissalon vuokrapalstan nro 60 vuokralaisena on hankeasia- kirjojen perusteella todennut, ettei TBT:n liukoisuus ole oleellisesti muuttunut stabiloinnin vaikutuksesta, eikä stabilointi siis vähennä haitta-aineen kulkeutumista luontoon. Hakemuksesta ei ilmene, miten allas saadaan täysin vesitiiviiksi. Asiakirjoista löytyy viittauksia silttiverhoukseen, mutta rakenteen toimintatapaa ei ole uskottavasti esitetty. Esitetty menetelmä ei ole asianmukainen TBT-haittojen es- tämiseksi. Vaihtoehtona tulisi esittää läjittäminen kuivalle maalle, jolloin päästöt mereen voidaan estää.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Turun Satama on vastineessaan selostanut niitä työmenetelmiä ja olosuhteita, joihin muistutuksissa ja lausunnoissa on puututtu. Pen- gerallas on toteutettu paljon hienojakoista ainesta sisältävästä tun- nelilouheesta. Penger ei ole vesitiivis pato, vaan toimii paksuna suo- dattimena pidättäen ruoppausmassan hienoja maa-aineksia. Penger on vesirajassa poikkeuksellisen leveä, 25 metriä, ja levenee alas- päin. Ns. ylivuotovesiä ei synny, vaan altaan vähitellen täyttyessä vesi suodattuu hitaasti penkereen lävitse. Näin tapahtuu jo nykyään- kin meriveden korkeuden vaihdellessa. Koska haitta-aineet ovat ni- menomaan ruoppausmassan hiukkasissa, ei Turun Satama näe ris- kiä siinä, että vesi suodattuu penkereen läpi. Penkereen ulkopuolella on jo nyt pilaantunutta pohjasedimenttiä, jota merivirrat ja laivat sekä veneet liikuttelevat, eikä penkereen läpi suodattuvalla vedellä ole siksi minkäänlaista haitallista vaikutusta. Lisäksi ruoppausmassan sijoittaminen altaaseen on altaan tilavuuteen nähden niin hidasta, ettei vesipaine-eroja penkereen eri puolille synny. Suodattuminen penkereen läpi on siksi hyvin hidasta.

(21)

1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta Turun Sa- tama toteaa, että loppuseoksen liukoisuustutkimukset tehdään ni- menomaan siinä pH-tilanteessa, mihin stabilointimassan pH nousee, ja liukoisuuden testaaminen sisältyy tutkimusohjelmaan.

Turun Satama toteaa, että altaan tyhjentäminen vedestä on mahdo- tonta, koska kyseessä ei ole vesitiivis patorakenne. Lausunnossa mainittujen ylivuotovesien osalta Turun Satama viittaa vastineensa alussa esittämäänsä selvitykseen suotovesistä, joista asiassa ylivuotovesien sijaan on kyse.

Hakemuksen jättämisen jälkeen tehdyissä stabilointikokeissa on päädytty käyttämään sementin lisäksi lentotuhkaa ja masuunikuonaa. Palavan kiven tuhkaa ei tulla käyttämään. Sideaineiden laatu tutkitaan ja tieto voidaan ilmoittaa valvontaviranomaiselle etukäteen.

Turun Satamalla ei ole huomautettavaa vaatimuksiin yksityiskohtai- sen tarkkailusuunnitelman hyväksyttämisestä ja muuttamisesta. Se kuitenkin toteaa, etteivät pengeraltaan ulkopuolelta pohjasedimen- teistä otettavat näytteet kerro täyttämisen vaikutuksista, sillä pohjaa peittää jo nyt aikaisemman telakkatoiminnan vuoksi pilaantunut se- dimentti.

Ympäristökeskuksen vaatimuksesta ilmoittaa töiden aloittamisesta ja liittää ilmoitukseen pengerpadon toimintaa varmentavia dokumentte- ja Turun Satama toteaa, että töiden aloittamisilmoitus on normaali menettelytapa, mutta penkereen toimivuutta voidaan parhaiten sel- vittää yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa laadittavan tarkkai- luohjelman avulla.

2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus ja 3) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta ovat lausunnois- saan maininneet ylivuotovedet, joiden osalta Turun Satama viittaa aluksi esittämäänsä selvitykseen suotovesistä. Lisäksi Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan vesien tarkkailuesityk- sestä Turun Satama ehdottaa, että toimivalta vesien tarkkailun hy- väksymisestä annetaan valvovalle viranomaiselle.

4) Turun kaupungin lausunnon osalta Turun Satama viittaa ympä- ristö- ja kaavoituslautakunnan lausunnosta antamaansa vastinee- seen.

5) Airiston kalastusalueenvaatimuksista Turun Satama toteaa, et- tä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on sekä Sataman että Aker Yards Oy:n telakan toiminnan kannalta eh- dottoman välttämätöntä. Telakalla rakennetaan maailman suurinta risteilylaivaa, jonka kiinnittäminen varustelaituriin keväällä 2009 es- tää muut tärkeät merikuljetukset, ellei väylää levennetä. Vuonna 2009 järjestettävän Tall Ships' Races -tapahtuman kannalta Turun Satamalle on tärkeää, että Aurajokea voidaan ruopata.

(22)

Lausunnossa mainittua ylivuotoputkea ei rakenneta. Työ tehdään, kuten lausunnossa vaaditaan, ympäristön kannalta parhaan käytän- nön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Tark- kailun osalta Turun Satama esittää, että valvovalle viranomaiselle annetaan valtuudet hyväksyä tarkkailuohjelma.

6) AA:n muistutuksesta Turun Satama toteaa, että ympäristölupa- hakemuksessa selostettujen liukoisuustutkimusten mukaan stabiloidun ruoppausmassan liukoisuudet ovat erittäin alhaisia kaikissa sideainereseptiryhmissä. Kyseessä ei ole vesitiivis patorakenne, vaan suodattava pengerrakenne. Sen läpi hitaasti suodattuvalla ve- dellä ei ole ympäristövaikutuksia penkereen ulkopuolella.

Silttiverhorakenne ei ole tarpeen allasta täytettäessä, koska allas ei ole suorassa yhteydessä mereen. Altaassa ei ole minkäänlaista proomunmentävää aukkoa, vaan massat siirretään proomusta penkereen yli.

Turussa ei ole tällä hetkellä kuivalle maalle läjittämiseen mahdolli- suuksia. Toisaalta kuivalle maalle läjittäminen toisi runsaasti ehkä vielä haitallisempia ympäristövaikutuksia selvitettäväksi.

Hakemuksen täydentäminen

Turun Satama on 20.3.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon tekniikan tohtori BB:n lausunnon Pansion penkereen vesitiiveydestä.

Lausunnossa todetaan, että altaan reunapenger on tehty paljon hie- noainesta sisältävällä tunnelilouheella päätypengertämällä pehme- ään savikerrokseen. Päätypengerryksellä osa savesta on syrjäytynyt ja tunkeutunut louhepenkereen sisälle. Tämän takia louhepenkereen alaosan vedenläpäisevyys on erittäin pieni, luokkaa 10^-10–10^-11 m/s.

Penkereen yläosan vedenläpäisevyyttä pienentää siinä oleva hieno- aines, ja vedenläpäisevyys penkereen yläosassa on keskimäärin alle 10^-5 m/s.

Lausunnon mukaan tutkimuksissa on voitu osoittaa, että lentotuhkan ja sementin sideaineseoksilla stabiloidussa sedimentissä TBT:n liukoisuus on hyvin vähäistä. Esimerkiksi Vuosaaren TBT-sedimenttien liukoisuustutkimuksissa havaittiin, että sideaineseoksessa käytetty lentotuhka pienentää merkittävästi TBT:n liukoisuutta verrattuna pel- kän sementin käyttöön. Ottaen huomioon leveän penkereen ja käy- tettävän tehokkaan stabiloinnin ei stabiloidusta sedimentistä ole käy- tännössä mahdollista kulkeutua TBT:tä mereen.

Turun Satama on 16.6.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon koe- toimintailmoituksesta annetussa päätöksessä nro 1/2007/2, 11.1.2007 velvoitetun laatututkimusraportin, joka koskee Pansion sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä prosessi- stabiloimalla.

(23)

Prosessistabilointimenetelmää ja sillä saavutettavaa laatua kokeiltiin pilottilaitteistolla 26.11.–13.12.2007 Pansion satamassa sotasataman ruoppausmassoilla. Lounais-Suomen ympäristökeskus on tar- kastanut kokeen 18.12.2007.

Kokeessa stabiloitiin 2 700 m³ ruoppausmassoja. Niistä 190 m³voi- tiin käsitellä prosessistabiloinnilla. Pakkanen ja koelaitteiston sopi- mattomuus johtivat siihen, että työtä jatkettiin massastabilointina.

Massastabilointi tehtiin proomussa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä massastabilointilaitteella.

Prosessistabiloinnissa sekoitustulos oli tasalaatuisempi kuin massastabiloinnissa. Allasvesinäytteissä havaittiin organotinayhdisteiden pitoisuuksien lievää kohoamista täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikaista ja mittausepävarmuus huomioiden erot olivat pieniä.

Allasveden TBT:n ja TPhT:n pitoisuudet alittivat EPA:n asettamat meriveden ja makean veden ekologiset tavoitepitoisuudet. Myös raja-arvot, jotka on määritelty 50 %:lle testieliöstöstä aiheutuvien hait- tavaikutusten mukaan, alittuivat. Altaan ulkopuoliselta merialueelta otettujen sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuneita muutoksia.

Haitta-aineiden liukoisuus analysoitiin kolme kuukautta kokeen jäl- keen otetuista seurantanäytteistä. Kaikki näytteet otettiin samassa yhteydessä 5.3.2008, mutta osaa säilytettiin pimeässä ja kylmässä 6 kuukautta seurantatutkimuksia varten. Analysoitujen näytteiden ve- denläpäisevyys vaihteli 1,9 x 10^-9–5,3 x 10^-8 m/s.

Seurantanäytteistä tutkittiin 3 kuukauden lujittumisen jälkeen lyijyn, sinkin, arseenin, kromin, molybdeenin, kuparin, organotina- , PCB- ja PAH-yhdisteiden liukoisuudet standardiluonnoksesta NVN 7347 modifioidulla diffuusiotestillä. Liukoisuudet olivat alhaisia ja alittivat ekologiset tavoitearvot selvästi.

Lyijyn, arseenin, kromin, molybdeenin ja kuparin liuenneet pitoisuudet jäivät kaikissa näytteissä alle määritysrajojen. Sinkin liukoisuus 64 vuorokauden jälkeen testinäytteessä oli 0,019 mg/l. Sinkin tavoitepitoisuudet vaihtelevat 0,0033–2,7 mg/l.

TBT:n liukoisuus 4 vuorokauden testin jälkeen oli 0,006 g/l ja 64 vuorokauden jälkeen alle 0,005 g/l. US EPAn asettama ekologinen tavoitepitoisuus merivedessä TBT:lle on 0,043 g/l, ja pitoisuus, jossa eliöstövaikutuksia ei ole havaittu makean veden ympäristössä, on 0,05–32 g/l. DBT:n liuennut pitoisuus oli suurimmillaan 16 vuorokauden jälkeen 0,65 g/l ja MBT:n 0,13 g/l, mutta nämä eivät ole yhtä haitallisia vesieliöstölle kuin TBT. TPhT:n liukoisuudet jäivät kaikissa näytteissä alle määritysrajojen.

PAH-yhdisteiden liukoisuus oli suurimmillaan 0,10 g/l 16 vuorokauden jälkeen. Ekologisen tavoitepitoisuuden raja-arvo vaihtelee 21–

2 300 g/l. PCB-yhdisteiden liukoisuus jäi alle 0,01 g/l.

(24)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle ympäristöluvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamäärä- yksiä:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Altaaseen sijoitettavat ruoppausmassat

1. Pansion eristyspengeraltaaseen saa sijoittaa sataman rakentami- sessa hyödynnettäväksi Länsi-Suomen ympäristölupaviraston pää- töksen nro 49/2008/4, 18.4.2008 mukaisesti Aurajoesta ruopattavia vaarallisia aineita sisältäviä massoja (jätenimike 17 05 05) ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 107/2006/4, 8.9.2006 mukaisesti Aker Yards Oy:n Turun telakalle johtavalta Pernon väyläl- tä ruopattavia vaarallisia aineita sisältäviä massoja (jätenimike 17 05 05) yhteensä enintään 88 000 m³ itd.

Allasta ei kuitenkaan saa täyttää enempää kuin korkeuteen +1,5 m keskivedenkorkeudesta mitattuna.

Mikäli altaaseen halutaan sijoittaa muita pilaantuneita ruoppausmassoja, niiden sijoittamiseen on oltava erikseen ympäristölupaviraston lupa. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 6 §, JäteA 8 §)

Rakenteet

2. Penkereen vedenläpäisevyyden pienentämiseksi ja työn aikana kul- keutuvan kiintoaineksen pidättämiseksi penkereen altaan puoleiseen luiskaan on tehtävä 0,5 m:n paksuinen hiekkakerros, joka ulottuu penkereen harjalta 3 m:n syvyyteen. Lisäksi hiekkakerroksen alle tai päälle on asennettava suodatinkangas. (YSL 43 §, YSA 37 §)

3. Stabiloinnin valmistuttua massojen päälle on levitettävä suodatinkangas, 0,5 m:n hiekkatäyttö ja louhostäyttö hakemuksen mukaisesti. Esikuormituksen jälkeen valmiin satamakentän pinta on muotoilta- va niin, että pintavedet kerääntyvät sadevesikaivoihin. Lisäksi pintarakenteeseen on tehtävä salaojia, joita pitkin pinta- ja sadevedet ke- rätään sadevesikaivoihin ennen niiden johtamista mereen. Kenttä on pinnoitettava vettä läpäisemättömällä kerroksella kuten asfaltilla.

(YSL 43 §, YSA 37§)

4. Valmiiden pintarakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niissä mahdollisesti ilmenevät viat on korjattava välittömästi. (YSL 43

§, 46 §)

5. Stabilointi ja kentän esikuormitus on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.

(25)

Kentän pintarakenteet päällysteineen on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa stabiloinnin valmistumisesta. (YSL 43 §)

Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi

6. Altaaseen sijoitettavat massat on stabiloitava prosessistabilointime- netelmällä. Prosessistabilointimenetelmän häiriötilanteessa voidaan tilapäisesti käyttää massastabilointimenetelmää, mistä on ilmoitettava aina erikseen valvovalle viranomaiselle. Stabiloidun massan ve- denläpäisevyys (K) saa olla enintään 5 x 10^-8 m/s. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 6 §)

7. Stabiloinnin sideaineina voidaan käyttää sementtiä sekä hyödyntää jätteistä lentotuhkaa (jätenimike 10 01 02) ja masuunikuonaa (jä- tenimike 10 02 02) tai vastaavaa. (YSL 43 §, 45 §)

8. Stabiloinnin sideaineet on välivarastoitava hakemuksen mukaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu pölyämistä eikä aineita pääse va- lumaan mereen eikä maaperään. (YSL 43 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 17 §)

9. Koetoiminnan tulosten perusteella tulee laatia stabilointisuunnitelma, jossa esitetään työn aikataulut, stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet, stabilointikokeiden, haitta-aineiden dif- fuusiotestien ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi, johon kuuluu sideaineiden tasaisen sekoittumisen, stabiloitavuuden, stabiloidun massan puristuslujuuden ja vedenläpäisevyyden tarkkailu. Suunnitelma on toimitettava hyväksytettäväksi ennen töiden aloittamista Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. (YSL 43 §, JäteL 51 §)

Jätteet ja niiden käsittely

10. Stabiloinnissa ja siihen liittyvässä työssä syntyvät tavanomaiset jät- teet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa pää- töksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajättei- tä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot.

(YSL 43 §, 45 §, JäteL 6 §, 15 §, VNp 659/1996)

(26)

Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

11. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava myös Varsinais- Suomen pelastuslaitokselle. (YSL 43 §, 46 §, 62 §, JäteL 6 §)

Ympäristövaikutusten tarkkailu

12. Hankkeen vaikutuksia tulee tarkkailla merialueella kahdessa pis- teessä noin 50 m:n päässä altaasta. Tarkkailua on tehtävä kerran ennen työn alkua, stabilointityön aikana kerran kuukaudessa ja sta- bilointitöiden valmistuttua neljä kertaa vuodessa. Tarkkailu voidaan lopettaa kaksi vuotta kentän päällysrakenteen valmistumisen jäl- keen. Tarkkailussa on seurattava tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuuksia. Tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista.

Tarkkailun tulokset on toimitettava näytteenottoa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5 §, 43 §, 46 §)

13. Vaikutusten tarkkailuun liittyvät analyysit sekä stabilointityöhön liitty- vät näytteenotot, analysoinnit ja laadunvarmennus on suoritettava CEN-, ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainväli- sesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 §)

Aloittamis- ja valmistumisilmoitukset

14. Stabiloinnin aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. (YSL 43 §, JäteL 52 §)

15. Stabiloinnin ja pinnoitteen lopullisesta valmistumisesta on kummas- takin erikseen ilmoitettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. (YSL 43 §, JäteL 52 §, JäteA 9 §)

Kirjanpito ja raportointi

16. Stabiloitavien massojen alkuperästä, määrästä, sijoituksesta, stabiloinnin ajankohdista, käytetystä stabilointimenetelmästä, käytetyistä sideainemääristä ja niiden laadusta sekä laadunvarmennukseen liit- tyvästä näytteenotosta on pidettävä kirjaa. Raportista tulee ilmetä li- säksi stabiloitujen massojen haitta-aineet ja niiden määrät sekä niiden aiheuttama vuosittainen kuormitus mereen.

(27)

Stabilointia koskevat em. kirjanpidossa määrätyt tiedot tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. (YSL 46 §, JäteL 51 §, 52 §)

Loppusijoitusalueen rekisteröinti

17. Pilaantuneiden massojen loppusijoitusalueen x-, y- ja z-koordinaatit on määritettävä. Loppusijoitusalue on merkittävä alueen kiinteistö- karttoihin ja tuleviin kaavoihin erityisalueeksi. (YSL 43 §, JäteL 51 §) Vastuuhenkilö

18. Turun Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän pää- töksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Vastuuhenkilön vaihdoksesta on ilmoitettava kirjallisesti välittömästi em. valvontaviranomaisille. (YSL 43 §, 45 §, JäteA 10 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäris- tönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuk- sissa toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut

Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä satama-alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luon- nonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympä- ristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisedellytykset.

Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen eristyspengeraltaaseen ei aiheuta terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, sillä haitta-aineiden pitoisuudet eivät kohoa sanottavasti altaassa eivätkä sen edustan merialueella. Sataman melutasoon nähden toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä. Toi- minnan ympäristövaikutukset eivät ulotu satama-alueen ulkopuolelle.

Pilaantuneet ruoppausmassat sijoitetaan Länsi-Suomen ympäristö- lupaviraston päätöksen nro 125/2004/4 lupamääräyksen 1 ja pää- tökseen liitetyn suunnitelman mukaisen pengerrysalueen sisäpuolel-