Ympäristötalo(Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka ' 020 490 109
Miljöhuset(Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu
PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu
Koulukatu/Skolhusgatan 19
Paikka/Plats
Seinäjoki
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
28.5.2008 LSU-2008-Y-155 (113)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja nau- danlihantuotantotoiminnan laajentamista Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä.
HAKIJA
Markku Mäennenä Jaskarintie 42 61140 Pasto
SIJAINTI JA TOIMINTA
Tilalla on nykyisin 33 lypsylehmää, 31 hiehoa, 27 lihanautaa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toimin- taa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, lietesäiliö ja rehusiilo. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 40 hiehoa, 33 lihanautaa ja 51 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja rakennettava pihattonavetta sijaitsevat tilalla Rantasalo RN:o 6:93 Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoi- tettu vähintään 30 lypsylehmälle.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 10 a) mukaan, koska ky- seessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 4.3.2008. Lupa- hakemusta on täydennetty 6.3.2008 asemapiirroksella ja 9.4.2008 uusilla lietekuilupiirroksilla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnasta on tehty 27.2.2001 ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemises- tä. Eläinsuojien toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa. Toiminnalla on Seinäjoen kaupungin rakennuslupaviranomaisen 2005 ja 2007 myöntämät rakennusluvat.
Eläinsuojat sijaitsevat haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa eikä siihen kohdistu aluevarauksia Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistama).
SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Tila sijaitsee Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä noin 8 km:n etäisyydellä Peräseinäjo- en keskuksesta koilliseen ja 25 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon. Etäisyys lähimpään kylään, Paston kylään, on noin 600 metriä.
Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat tilan etelä- ja länsipuolella noin 300 metrin ja 370 metrin (2 kpl) etäisyydellä nykyisestä navetasta ja noin 320 metrin, 330 metrin ja 380 met- rin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Uusi lietesäiliö sijoittuu noin 350 metrin etäisyydelle lähim- mästä naapurin asuinrakennuksesta.
Tilan pohjois-, länsi- ja eteläpuolella on peltoaluetta ja itäpuolella metsäaluetta. Rakennettava pihattonavetta sijoittuu nykyisen navetan läheisyyteen sen luoteispuolelle poispäin lähimmästä naapurista. Uusi lietesäiliö ja laajennettava laakasiilo sijoittuvat uuden pihattonavetan koillis- puolelle poispäin lähimmistä naapureista. Tontti laskee itään ja pohjoiseen päin. Maaperä on moreenia, savimaata ja kalliota.
Tilan toinen nykyinen lietesäiliö sijaitsee tilalla Rientola RN:o 1:63 hakijan osaksi omistaman lihanautakasvattamon yhteydessä noin 3 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta etelään. Lietesäiliön ympäristö on peltoaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä säiliöstä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina noin 3 km:n säteellä tilakeskuksesta.
Eläinsuojat sijaitsevat Lapuanjoen vesistöalueella Ahvenjoen alaosan osavaluma-alueella (44.097). Eläinsuojat tai lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesi- alue, Sikaharjun I-luokan pohjavesialue (nro 10 544 01) sijaitsee noin 2,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta.
ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Tilalla on nykyisin 33 lypsylehmää, 31 hiehoa, 27 lihanautaa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Eläimet sijoittuvat navettarakennukseen ja kylmäkasvatustiloihin.
Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta ja lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa pidettäisiin yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 40 hiehoa, 33 lihanautaa ja 51 va- sikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navetassa on parsikasvatustilat 33 lihanaudalle ja karsinatilaa 10 sonnivasikalle (alle 6 kk). Uudessa pihattonavetassa on paikat 80 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 41 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiset kylmäkasvatustilat jäävät pois käytöstä laajennuksen jälkeen.
Maidontuotanto laajennuksen jälkeen olisi enimmillään noin 800 000 kg ja lihantuotanto noin 13 700 kg vuodessa.
Nykyisen noin 312 m2:n navetan yhteydessä on kolme viljasiiloa, kaksi laakasiiloa, noin 900 m3:n kuivalantala, maitohuone sekä varasto- ja sosiaalitiloja. Uuden noin 1 905 m2:n navetan yhteydessä on lypsyasema, maitohuone, sosiaalitiloja ja pumppukaivo. Lisäksi tilalla on kaksi laakasiiloa (45x14 m) ja lietesäiliö.
Uuteen pihattonavettaan tulee läpinäkyvästä materiaalista olevat verhoseinät, jotka rullataan kesäaikana ylös. Tuotantorakennuksen ilmanvaihto toteutetaan verhoseinien kautta luonnolli- sesti. Poistoilmahormit tulevat katolle. Ruokinta toteutetaan lypsykarjanavetassa seosruokintana ja lihanautanavetassa erillisruokintana.
Tilan käytössä on myös Asko ja Marita Flinkmanin kanssa yhteisomistuksessa oleva lihanauta- kasvattamo tilalla Rientola RN:o 1:63. Kasvattamossa on tällä hetkellä hakijan omistuksessa 22 lihanautaa. Näitä eläimiä ei oteta huomioon tässä ympäristölupapäätöksessä, mutta kyseisellä tilalla sijaitseva lietesäiliö lasketaan mukaan lietesäiliötilavuuteen.
Lannan ja jätevesien käsittely
Eläinsuojien kaikki lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Myös pikkuvasikoiden kuivalanta johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on betoninen noin 680 m3:n avolietesäiliö. Lisäksi käytössä on noin 1 300 m3 lietesäiliötilavuutta (noin 2 000 m3:n lietesäiliöstä) tilalla Rientola RN:o 1:63.
Tilalle rakennetaan uusi noin 2 500 m3:n lietesäiliö, joka katetaan hakemuksen mukaan kellu- valla katteella. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Uuteen pihattonavettaan tulee lietekuilutilavuutta syviin lietekuiluihin noin 925 m3. Uudessa pihattonavetassa on ritiläpalkkilattia. Lietekuilut toimivat valutuksella. Yhteensä tilan käytössä on siten lietteen varastointitilavuutta noin 5 405 m3.
Tilakeskuksessa on noin 900 m3:n kuivalantala. Tämä jää pois käytöstä lantavarastona lietelan- tajärjestelmään siirryttäessä uuden navetan käyttöönoton yhteydessä. Lantalassa voitaisiin haki- jan mukaan välivarastoida kuolleita eläimiä. Peltolohkolla noin 1 km:n etäisyydellä tilalta on lisäksi noin 128 m2:n kuivalantala. Sen pohja, reunat ja kuormauslaatta ovat betonia. Kuivalan- talassa on kolmella reunalla noin 1,5 metrin reunat sekä 0,5 metrin ajoluiska. Lantalaa voidaan hakemuksen mukaan käyttää jatkossa säilörehun varastointiin, jolloin puristenesteet kerätään keräilykaivoon.
Nykyisen navetan pesuvedet sekä uuden pihaton maitohuoneen jätevedet (noin 50 m3 vuodes- sa), johdetaan rakennettavaan lietesäiliöön. Uuden pihaton muut pesuvedet (noin 200 m3 vuo- dessa) ja sosiaalitilojen jätevedet sekä asuinrakennuksen jätevedet johdetaan tilalle eläinsuojien laajennuksen yhteydessä rakennettavaan panospuhdistamoon. Panospuhdistamo on mitoitettu käsittelemään vuorokaudessa 1,5 m3 jätevettä ja täyttämään valtioneuvoston asetuksen (542/2003) puhdistustehovaatimukset. Säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet johde- taan erilliseen keräilykaivoon.
Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 92,11 ha, josta omaa peltoa noin 53,57 ha, vuokrapeltoa noin 22,26 ha ja sopimuspeltoa noin 16,28 ha. Lannan levityspelto- ja ei sijaitse pohjavesialueella. Levityspellot sijaitsevat noin 3 km:n säteellä tilakeskuksesta.
Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen 18–19 aikana (noin 25 %), kesällä viikkojen 25–26 aikana (noin 60 %) ja syksyllä viikkojen 37–38 aikana (noin 15 % lantamäärästä). Lannanlevi-
tyksen hoitaa urakoitsija, jolla on käytössä letkulevityskalusto. Tilan pelloilla viljellään pääasi- assa nurmea.
Tilan eläimiä ei laidunneta eikä niille ole jaloittelutarhaa.
Säilörehun varastointi
Tilalla valmistetaan vuodessa esikuivattua säilörehua noin 1 600 tonnia laakasiiloon ja noin 220 tonnia pyöröpaaleihin. Säilörehun puristenesteitä syntyy noin 80 m3 vuodessa ja ne johdetaan laakasiiloista noin 5 m3:n betoniseen umpikaivoon, sieltä edelleen lietesäiliöön ja lopulta lan- noitteeksi pelloille. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan yksi uusi laakasiilo tilakeskuksen nykyisten siilojen yhteyteen. Pyöröpaalit varastoidaan peltolohkoille. Rehunteossa käytetään osin omia koneita ja osin urakoitsijaa.
Muut varastot
Tilalla on noin 2 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa konevarastossa tynnyrissä. Laajennuksen yhteydessä ra- kennetaan asianmukaiset katokset öljysäiliöille.
Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä. Kasvinsuojeluai- neita ostetaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä eikä niitä varastoida tilalla pidempää aikaa.
Säilörehunteossa käytetään säilöntäaineita noin 9 000 litraa vuodessa, ne varastoidaan tynny- reissä. Eläinten hoidossa tarvittavat lääke- ja pesuaineet säilytetään varastohuoneessa. Lannoit- teet ostetaan talvella viljelysuunnitelman mukaisesti ja varastoidaan suursäkeissä ladossa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muovi- jätteet, ongelmajätteet ja metalliromu toimitetaan kunnalliselle jäteasemalle. Rehujäte varastoi- daan lantalaatalla ja levitetään lannoitteeksi pellolle.
Toiminnasta aiheutuva liikenne
Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, ostorehuja tuodaan pari kertaa kuukaudessa, eläinkuljetuksia on noin kerran kuukaudessa ja eläinlääkäri ja seminologi ym. käyvät tilalla noin kaksi kertaa viikossa. Lietettä ajetaan noin neljänä päivänä levitysjaksoa kohden.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään.
Hakemuksen ympäristövaikutuksia kuvaavan liitteen mukaan tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella ja lähistöllä on useita lypsykarjatiloja. Lähimmät naapurit ovat uudesta tuotantoraken- nuksesta noin 350 metrin päässä. Naapureilla ei tule olemaan näköyhteyttä rakennettavaan lie- tesäiliöön. Lietteen levityksen hoitavalla urakoitsijalla on letkulevityskalustoa. Tilan peltoloh- kot sijaitsevat pääosin 3 km:n säteellä talouskeskuksesta ja lietteenlevitys vie korkeintaan neljä päivää kerrallaan. Lannan levityksen ajankohdissa huomioidaan naapurusto ja noudatetaan lan-
nanlevitysmääräyksiä. Lietesäiliöiden ympäristö pidetään siistinä. Uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto hoidetaan luonnollisesti verhoseinien kautta, joten poistoilma ei aiheuta pistekuor- mitusta. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinnalla ja hoidolla pyritään huolehtimaan siitä, että navettailman laatu pysyy hyvänä eikä turhia ammoniakkipäästöjä tule. Ruokinta suunnitellaan eläimen tarpeen mukaisesti. Eläimiä ei laidunneta. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen kasvin- suojeluaineiden käyttötarve on vähäistä, niitä hankitaan vain tarpeen mukaan ja säilytetään luki- tussa kaapissa. Lannoitteet hankitaan syksyllä viljelysuunnitelman mukaisesti ja varastoidaan tilalla suursäkeissä ladossa. Öljyt säilytetään tynnyreissä konehallissa. Säilörehun tekoon kuluu enintään viikko kerrallaan ja tekoketjuun kuuluu 5 traktoria. Rehunteko pyritään lopettamaan illalla siten, ettei muu asutus häiriinny. Syntyvä muovijäte toimitetaan jäteasemalle, ongelma- jätteet keräyspisteisiin ja kuolleet eläimet Honkajoki Oy:lle. Puristenesteet johdetaan keräily- kaivoon ja pellolle lannoitteeksi. Laajennuksesta johtuen liikennöinti tilalla lisääntyy jonkin verran. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnat pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään ja niitä torjutaan tarvittaessa.
Tuotantorakennuksen suunnittelussa huomioidaan voimassaolevat paloturvallisuusmääräykset ja rakentamisessa käytetään kuhunkin kohteeseen sopivia rakennusmateriaaleja. Sosiaalitiloihin hankitaan alkusammutuskalustoa. Tuotantotiloihin asennetaan valvontakamera. Tilalle hanki- taan aggregaatti. Riskikohteita tarkkaillaan päivittäin normaalien työrutiinien ohessa ja tarvitta- essa ryhdytään välittömästi korjaustoimiin.
Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta
Lanta levitetään letkulevityskalustolla. Lietesäiliö täytetään alakautta ja katetaan kevytkatteel- la, esim. turpeella. Rakennusmateriaalit valitaan käyttökohteen mukaan oikein.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristö- osaston ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustau- luilla 19.3.–17.4.2008 välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdessä JP- Kunnallissanomat. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta ja Seinäjoen kaupunginhallitukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole toimittanut lausuntoa määräaikaan mennessä.
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm., että tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Etäisyydet lähimpiin naapureihin nykyisestä kasvattamosta ovat noin 320, 330 ja 380 m. Muiden omistamista eläinsuojista lähimmät sijait- sevat noin 700 ja 800 metrin etäisyydellä tilalta. Laajennuksen yhteydessä rakennettava lie- tesäiliötilavuus riittää yhdessä aikaisemman säiliötilavuuden kanssa 12 kk:n varastointia var- ten. Näin käsiteltynä jätevesistä tai kuivalannasta ei katsota aiheutuvan pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Eläinmäärä huomioiden tulee tilalla olla käytettävissä vähintään noin 78 ha peltoa lannan levitykseen. Hakijalla on käytettävissä 75,83 ha omaa ja vuokrapeltoa lannan
levitykseen. Lisäksi hakija on tehnyt lannanluovutussopimuksen 16,28 hehtaaria käsittävälle peltoalalle. Tilan lannanlevitysalat ovat riittävät.
Tilan polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulku- laitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tu- lee saattaa määräysten mukaiselle tasolle kolmen vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräys- ten voimaantulosta, 1.7.2009 mennessä. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukai- sesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsi- tellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa.
Tila sijaitsee suhteellisen etäällä häiriytyvistä kohteista. Tilakeskuksen alueelle rakennettava laajennusosa ei siten todennäköisesti tule aiheuttamaan merkittävää haju- tai meluhaittojen kasvua naapurikiinteistöillä. Tästä syystä tilan toiminnan laajentamisesta ei katsota aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Ympäristölautakunnalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä mai- don- ja naudanlihan tuotantotoiminnan laajennukselle.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjallisesti 21.4.2008 annettu mahdollisuus antaa vastineensa annetun lausunnon johdosta. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 23.4.2008, ettei vastineen anto ole tarpeen.
Tarkastus
Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 2.4.2008, jossa käytiin läpi muun muassa nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan sijoittumista alueella, nykyisiä säiliöitä ja naapurien sijoittumista hankkeen kannalta. Hakijalta pyydettiin ilmoittamaan, muutetaanko navetan lietekuiluja hakemuksesta poiketen syviksi lietekuiluiksi ja toimittamaan uudet raken- nuspiirrokset. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Markku Mäennenälle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan maidon ja naudanlihan tuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylään tilalle Rantasalo RN:o 6:93 tähän päätökseen liite- tyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetussa lausunnossa esitetyt asiat ja antanut mm. öljy- ja polttoainesäiliöihin sekä kuolleiden eläinten varastointiin liittyviä määrä- yksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Eläinsuojien eläinmäärät
Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 40 hiehoa, 33 lihanautaa ja 51 vasikkaa (alle 6 kk).
Kaikki eläimet tulee sijoittaa rakennettavaan pihattonavettaan ja nykyiseen navettaan. Vanhat kylmäkasvatustilat tulee poistaa käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön.
2. Lannan, jätevesien ja rehun varastointi
Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava lietesäiliö ja rakennettavan tuorere- husiilon pohjarakenteet sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalo- usministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti.
Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja maitohuoneen pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puris- tenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai umpisäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön.
Lietteiden, maitohuoneen pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee laskennallisesti olla yhteensä vähintään3 963 m3. Varastoti- lavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivon tilavuus.
Rakennettava uusi noin 2 500 m3:n lietesäiliö tulee täyttää alakautta sekä kattaa ja pitää huolel- lisesti katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella kuten turpeella, styrox- rouheella tai muulla ammoniakin pidätyskyvyltään vastaavalla materiaalilla. Nykyinen noin 680 m3:n lietesäiliö tulee kattaa kelluvalla katteella vastaavalla tavalla. Kelluvan katemateriaa- lin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Uudet lietteen pump- pukaivot tulee kattaa betonikansilla ja nykyinen pumppukaivo pitää katettuna betonikannella.
Nykyinen noin 5 m3:n puristenestesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Jos noin 128 m2:n etälantalaa käytetään säilörehun varastointiin, se tulee varustaa ennen rehujen varastoin- nin aloittamista vesitiiviillä puristenesteiden keräilykaivolla.
Uuden lietesäiliön tulee olla valmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen ja säi- lörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
3. Jätevesien käsittely
Eläinsuojien muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä panospuhdistamossa si- ten, että puhdistusteho on orgaanisen aineen (BHK7 ATU) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosfo-
rin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %, kun käsittelemättömän jäte- veden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormitukseen. Panospuhdista- moon ei saa johtaa maitohuoneen pesu- ja jätevesiä.
Puhdistamon ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Liete tulee toimittaa Lakeuden Etappi Oy:n alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamol- le tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on siihen voimassaoleva ympäristölupa. Liete voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli se valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mu- kaan ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan pH-arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Lietteen levityksessä tulee noudattaa lupamääräystä 4.
4. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys
Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille ja ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietet- tä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyö- dyntää lannoitteena pellolla, mutta sitä voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lietteen/lannan levitykseen vähintään78 hehtaaria.
Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen/lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on nou- datettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty.
Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10.–15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivisty- misvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietettä tai lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.–15.4. välisenä aikana.
Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä.
Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kal- tevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka kes- kimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto- olosuhteista ja maalajista riippuen 30–100 m leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhy- ke. Säilörehun puristenesteiden, rehujätteiden sekä maitohuoneen pesu- ja jätevesien kuljetuk- sessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuk- sesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
Lietteen, säilörehun puristenesteiden sekä pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohja- vesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitys- ten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen.
Liete ja lanta tulee mullata levityksen jälkeen mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa. Levitettäessä lietettä nurmelle sitä ei tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdolli- suuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajan- kohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen.
Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevas- sa asetuksessa (931/2000) määrätty.
5. Hajuhaittojen vähentäminen
Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäili- öiden ja tuorerehusiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Tuo- rerehusiilo tulee pitää siistissä kunnossa ja tyhjentynyt siilo tulee välittömästi puhdistaa rehu- jätteistä. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asu- ville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.
6. Kuolleet eläimet
Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjättei- den käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varas- tointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuol- leiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa.
Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.
7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
Toiminnassa syntyvien jätteiden, rehujen ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustal- la ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian.
Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, van- hentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen on- gelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamat- tomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuolto- määräysten mukaisesti.
Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 1.9.2009 mennessä.
Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imey- tysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.
8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito
Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:
• eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä
• toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä
• tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokraso- pimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista
• kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikat ja -ajankohdat
• tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä
Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle.
Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäris- tökeskuksen valvontaviranomaiselle.
Lietteen, lannan, tuorerehun, säilörehun puristenesteiden ja jätevesien säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongel- mat korjattava mahdollisimman pian.
Jätevesien panospuhdistamosta tulee ottaa edustavat vesinäytteet puhdistamoon tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä ottamalla yksi vesinäyte joka toinen vuosi. Tulevan veden näyte ote- taan panospuhdistamoa edeltävästä pumppauskaivosta. Vesinäytteistä tulee analysoida pH, BHK7 ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Tuloksista tulee ilmetä sekä em. pitoi- suudet (mg/l) että saavutettu puhdistusteho (%). Tulokset jätevesianalyyseistä tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle heti, kun ne valmistuvat.
Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava si- ten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavute- taan.
9. Käyttöönottotarkastus
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan ja lietesäiliön käyttöönottoajan- kohta viimeistään 30 vuorokautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymis- tä ja varautua sen käyttöönottoon.
Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläin- suojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kan- nalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäris- tönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.
Eläinsuojat sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläin- suojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä, eläinsuojien sijainti naapureihin näh- den ja vanhojen kylmäkasvatustilojen poistuminen eläinsuojakäytöstä, toiminta ei todennäköi- sesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ym- päristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.
Lupamääräysten perustelut
Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Liet- teen, lannan, pesu- ja jätevesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maatalou- desta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsä- talousministeriön rakentamismääräysten ja –ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lan- nan, pesu- ja jätevesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjara- kenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla kat- teella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentami-
nen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuo- jeluedellytykset. Lietteen ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämi- sellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2)
Määräys jätevesien käsittelemisestä panospuhdistamossa on tarpeen, koska ympäristönsuojelu- lain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pi- laantumista. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK7), kokonaisfosfo- rin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsitte- lystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003).
Puhdistamoon kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutet- tavuus. Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti lietteet on toi- mitettava kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lietteet voidaan toimittaa myös muuhun ympäristö- luvan omaavaan vastaanottopaikkaan tai levittää peltoon, kun ne on ensin kalkkistabiloitu. (Lu- pamääräys 3)
Lietteen ja lannan kuormauksen, kuljetuksen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle.
Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.
Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheu- tuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä pelto- viljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät.
Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, rehujätteet sekä maitohuoneen pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuus- analyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitys- määrät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, rehujätteitä sekä maito- huoneen pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talous- vesikaivojen ympärille (vähintään 30 m) ja vesistöjen varsille (vähintään 5 m) jätetään lannoit- tamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön.
Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden ja pesu- ja jätevesien levittämiskiellosta poh- javesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Määräys levi- tystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4)
Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehu- jen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien
ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lie- te/lantavarastojen ja tuorerehusiilon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämises- tä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittely- laitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista lai- toskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsitte- lystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä.
(Lupamääräys 6)
Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määrä- ys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemi- kaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen.
Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti mate- riaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kel- paamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jäte- huoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vas- taanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.
Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytys- turvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöi- den kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle kolmen vuoden kuluessa niiden voimaantulosta eli 1.7.2009 mennessä. (Lupamääräys 7)
Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportin (vuosi- raportin) toimittamisella ympäristökeskukselle varmistetaan, että viranomainen voi valvonnan avulla tarkastella lupamääräysten toteutumista. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiviyden ja estää niiden vaurioi- tumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden katteiden säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt ovat aina katettuna määräyksen mukaisesti ja riittävällä ka- temateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. Panospuhdistamon toiminnan tarkkailu on tarpeen jätevesien käsittelytehon seuraamiseksi. (Lupamääräys 8)
Käyttöönottotarkastukset ovat tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 9)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ym- päristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympä- ristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön,
jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähen- tää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristö- lupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvis- sä ajoin. (Lupamääräys 10)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käy- tössä olevien lietesäiliöiden ja lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 29, 31, 35–38, 41–43, 45–46, 52–59, 96–98, 100 ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8-11, 15–19, 22, 23 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
LISÄKSI OTETTU HUOMIOON
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ul- kopuolisilla alueilla (542/2003)
Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu 1 570 euroa.
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministe- riön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittä- vistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuk- sia.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan, Sei- näjoen kaupungin sekä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston virallisilla ilmoi- tustauluilla sekä sanomalehdessä JP-Kunnallissanomat.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyk- sessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
Ylitarkastaja Heikki Pajala
Ylitarkastaja Anu Lillunen
Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeri- ön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalve- luun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saa- jana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
