YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 48/2007/2 Dnro LSY-2007-Y-78
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 21.11.2007
ASIA Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen vedenottoa koske- va vesilain mukainen lupahakemus, Nokia
LUVAN HAKIJA Nokian Lämpövoima Oy PL 49
37101 NOKIA
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Nokian voimalaitos Kerhokatu 10 37100 NOKIA
Voimalaitos sijaitsee Nokian kaupungissa luvan hakijan omistamalla kiinteistöllä 536-1-3-13.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölu- pavirastoon 30.12.2004.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilaki 9 luvun 2 §:n 1 momentti
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Vesilaki 9 luvun 2 §:n 1 momentti
Voimalaitos sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä Nokian kau- pungin keskustasta Nokianvirran pohjoisrannalla. Samalla tehdas- alueella sijaitsee Georgia-Pacific Nordic Oy:n (entinen Georgia- Pacific Finland Oy) paperitehdas ja käytöstä poistettu hiilikenttä.
Vesistö
Nokianvirta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Nokianvirta on länteen päin suuntautuva vesistöalueen keskusjärven Pyhäjärven lasku-uoma. Pyhäjärvessä yhtyvät kaksi Kokemäenjoen päävesistö- aluetta, Näsijärven-Ruoveden ja Vanajaveden-Pyhäjärven vesistö- alueet. Edellinen laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja jäl- kimmäinen laskee Sotkanvirran ja Kaivannon kautta Nokianvirran yläpuoliseen Pyhäjärven Saviselkään. Nokianvirran jälkeen vedet virtaavat järviketjun Kulovesi-Rautavesi-Liekovesi kautta Kokemäen- jokeen ja sitä pitkin edelleen Porin edustan merialueelle Selkäme- reen.
Kokemäenjoen vesistön valuma-alue on Nokianvirrassa 16 981 km2. Vuosien 1961–1990 keskimääräisten virtaamatietojen mukaan olivat keskivirtaama MQ 147 m3/s, keskiylivirtaama MHQ 309 m3/s ja kes- kialivirtaama MNQ 14 m3/s.
Vesistön tilaan vaikuttaa Näsijärven ja Pyhäjärven itäosassa pääosin jätevesikuormitus. Hajakuormituksen vaikutus vesistön tilaan kysei- sellä vesialueella on vähäinen.
Tampereen suunnalta tulevat vedet yhtyvät Nokianvirrassa Sa- viselän kautta tuleviin Vanajaveden reitin vesiin. Tampereen seudun kuormitus ja Vanajaveden reitin runsasravinteisemmat vedet kohot- tavat ravinnetasoa merkittävästi enemmän kuin Tammerkosken kautta tulevat vedet, vaikka fosforipitoisuudet ovatkin pienentyneet aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Lisäksi vedet ovat lievästi sa- meita.
Veden laatu Nokianvirrassa on tyydyttävä. Pyhäjärven tapaan No- kianvirran veden laatu on parantunut jatkuvasti. Talvella esiintyy edelleen jonkin verran lievää happivajetta Sotkanvirran vaikutuksen vuoksi. Fosforipitoisuuden perusteella veden laatu on nykyään enää niukasti rehevä. Fosforipitoisuuden jatkuvaa laskua kuvaa se, että pitoisuuden keskiarvo on ollut 2000-luvulla 19 µg/l, kun se vuosina 1981–1989 oli 32 µg/l ja vuosina 1990–1999 22 µg/l. Sotkanvirtaan verrattuna Nokianvirran veden fosforipitoisuus on pienempi. Veden typpipitoisuus on ollut viime vuosina Nokianvirrassa Sotkanvirtaa suurempi. Myös nitraattien määrä lisääntyy. Veden ammoniumtypen määrässä ei ollut vuonna 2006 suurta eroa Viinikanlahden jäteve- denpuhdistamon nitrifioidessa ympärivuotisesti. Sotkanvirran veden ammoniumtyppipitoisuus oli tammikuussa 2006 10 µg/l ja maalis- kuussa 57 µg/l. Vastaavasti Nokianvirran yläpäässä vedessä oli ammoniumtyppeä tammikuussa 32 µg/l ja maaliskuussa 51 µg/l.
Vuonna 2003 Nokianvirran veden typpipitoisuus oli tavanomaista korkeampi heikon vesitilanteen vuoksi ollen myös korkeampi kuin Sotkanvirrassa. Vuosina 2004–2006 ero ei ollut yhtä suuri. Nokian seudulta tuleva lisäkuorma ei näy oleellisena muutoksena Nokianvir- ran veden happi- tai ravinnepitoisuuksissa.
Vesialueen kalansaaliin rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muu- toksia. Siikasaaliit parantuivat Kulovedellä 1990-luvun puolivälissä, mutta ovat sen jälkeen vähentyneet. Hapekkaiden syvänteiden vä- häinen määrä on vaikuttanut Rautaveden siikakannan vähäisyyteen.
Kulo- ja Rautaveteen kohdistuvalla pistekuormituksella ei ole ollut suurta vaikutusta kalastoon. Positiivisesta vedenlaadun, kalakanto- jen ja saaliskalojen laadun kehityksestä huolimatta kalastajamäärät ovat vähentyneet.
Voimalaitosta lähinnä sijaitseva huomattava pintavedenottamo on Vammalassa, vesistöä pitkin noin 20 km Kulovedestä alavirtaan.
Muuta merkittävää vedenottoa ei Kuloveden ja Rautaveden alueella Georgia-Pacific Nordic Oy:n ja Vammalan kaupungin vedenoton li- säksi ole.
Kulo- ja Rautaveden vesistöalueella on yhteensä kaksitoista yleistä uimarantaa.
LAITOKSEN TOIMINTA
Toiminta ja tuotanto
Nykyiseen käytössä olevaan laitoskokonaisuuteen kuuluvat kombi- laitos ja varakäyttöön tarkoitetut kattilat K3 ja K4.
Voimalaitoksen ensimmäinen osa, kivihiiltä polttoaineena käyttänyt kattila K1 rakennettiin vuonna 1948 ja poistettiin käytöstä vuonna 1981. Kattila K2 otettiin käyttöön vuonna 1958. Kattilassa K2 poltet- tiin kivihiiltä, puuhaketta, sellutehtaan jätelientä ja raskasta polttoöl- jyä. Kattila K2 on poistettu käytöstä vuonna 1998. Kattila K3 ja sille oma maanpinnasta 68 m korkea tiilipiippu valmistuivat vuonna 1963.
Polttoaineena kattilassa K3 on käytetty raskasta polttoöljyä, puuha- ketta, sellutehtaan jätelientä, hiilipölyä ja maakaasua. Lämmöntuo- tantoa varmistamaan valmistui vuonna 1975 raskasta polttoöljyä ja maakaasua polttoaineena käyttävä kattila K4. Voimalaitoksen maanpinnasta 110 m korkea tiilipiippu on valmistunut vuonna 1947.
Piippuun on johdettu kattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasut.
Kaasuturbiinin GT1, lisäpoltolla varustetun lämmön talteenottokatti- lan K5 ja väliottolauhdeturbiinin TG3 käsittävä maakaasua polttoai- neena käyttävä kombilaitos on valmistunut vuonna 1998. Kombilai- toksen savukaasut johdetaan maanpinnasta 60 metriä korkeaan sa- vupiippuun.
osuus 70 MW, lauhdemenetelmän osuus 30 MW). Kombilaitoksen prosessilämpöteho on 60 MW. Suurimmat lämpöasiakkaat ovat voi- malaitoksen vieressä sijaitsevat Georgia-Pacific Nordic Oy:n paperi- tehdas ja Nokian Renkaat Oyj.
Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen perustiedot:
MWpa Polttoaine Savukaasujen puhdistus
Tuotanto Käyttötarkoitus Kattila K3 125 Maakaasu,
varalla POR
Sähkösuodatin Prosessihöyry, sähkö
Varakattila Kattila K4 71 Maakaasu,
varalla POR
Multisykloni Prosessihöyry, sähkö
Varakattila Kombilai-
tos
180 (x Maakaasu, varalla POK
Dry low-NOX Prosessihöyry, sähkö
Peruskuorma x) kaasuturbiinin osuus noin 140 MW ja lämmön talteenottokattilan osuus noin 40 MW
Voimalaitos on yhteistuotantolaitos, jossa tuotetaan samanaikaisesti sähköä ja prosessilämpöä. Kaukolämpöä tuotetaan Nokian kaupun- gin kaukolämpöverkkoon ja kuuma vettä sekä prosessihöyryä alu- een teollisuudelle.
Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen tuotantotiedot vuosina 2004–2006:
Tuotanto, GWh/a
Sähkö Höyry Lämpö
2004 365 273 95
2005 303 259 91
2006 388 266 101
Voimalaitos toimii tuotantokäytössä ollessaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuosien 2004–2006 käyntiajat (h/a) olivat seuraa- vat:
2004 2005 2006
K3 73 0 0
K4 1 044 2 448 587
Kombilaitos 7 707 6 407 8 222
Veden otto
Jäähdytysvesi
Voimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan Nokianvirrasta. Otettu vesi johdetaan konevälpän, dynamiikkasuodattimen ja ketjukorisuodatti- men kautta pumpuille. Pumppaamo sijaitsee välittömästi voimalai- toksen vieressä Nokianvirran rannassa. Vesialue, jolla halkaisijal- taan 1 200 mm:n ottoputki sijaitsee, kuuluu luvan hakijan omista- maan voimalaitoskiinteistöön 536-1-3-13. Voimalaitoksen jäähdytys- veden mitoitustarve on enintään 6 000 m3/h (noin 1 % Nokianvirran keskivirtaamasta). Vuosina 2004–2006 jäähdytysvettä otettiin No- kianvirrasta 24 000 000–27 000 000 m3. Vesi käytetään turbiinien lauhduttimien jäähdytykseen.
Muut vedet
Voimalaitoksen prosesseissa tarvittava muu vesi otetaan Nokianvir- rasta. Vuonna 2003 vettä otettiin 650 000 m3. Tästä noin 420 000 m3 käytettiin lauhteenpuhdistuksen jäähdytykseen. Noin 205 000 m3 johdettiin lisäveden valmistukseen. Lisäveden valmistusvaiheet ovat saostus, hiekkasuodatus ja suolanpoisto.
Voimalaitos ottaa talousveden kaupungin vesijohtoverkosta. Vuonna 2003 voimalaitoksella käytettiin talousvettä noin 2 000 m3.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Vedenotolla ei ole haitallisia vaikutuksia Nokianvirran virtaamiin eikä vedenkorkeuteen otettavan vesimäärän vähäisyyden vuoksi sekä ot- topaikan sijaitessa jäähdytysvesien purkupaikan välittömässä lähei- syydessä.
Vaikutus kalatalouteen
Luvan hakija on hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta esit- tämässään vastineessa arvioinut jäähdytysvesien mukana välpille ja suodattimille kertyvien kalojen määrät ja lajit.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Lupahakemusta on täydennetty 12.3. ja 28.9.2007.
Tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla yhdessä ym- päristölupahakemuksen kanssa Länsi-Suomen ympäristölupaviras- ton ilmoitustaululla ja Nokian kaupungin ilmoitustaululla 4.6.–
4.7.2007.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Nokian Uutiset -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38
§:n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Nokian kau- pungin ympäristökeskuksessa.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan ympäristökeskuk- selta, Hämeen TE -keskukselta, Nokian kaupungilta, Nokian kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviran- omaiselta.
seessä oleva veden johtaminen Nokianvirrasta on alkanut (Oy Nokia Ab:n aikana) 1940-luvun lopulla, otetut vesimäärät palautetaan miltei kokonaan takaisin vesistöön lähelle vedenottopistettä eikä tiedossa ole valituksia vedenoton haittavaikutuksista. Nokianvirran keskivir- taama vuosina 1953–2006 on ollut 143 m3/s, mistä hakemuksen tar- koittama vesimäärä 6 000 m3/h on noin 1 %; saman ajan keskialivir- taamasta (12,2 m3/s) kyseinen vesimäärä on vajaat 14 % .
Ympäristökeskus katsoo, ettei vesilain mukaisen luvan myöntämisel- le ole estettä. Luvassa tulisi muun ohella määrätä otettuja vesimää- riä tarkkailtavaksi ja tarvittaessa toimitettavaksi tiedot otetuista vesi- määristä valvontaviranomaisen käyttöön.
Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa on todettu muun muassa, että otettavan jäähdytysveden mukana välpälle ja ketjukorisuodattimelle mahdollisesti joutuvien kalojen määristä tai la- jeista ei hakemuksessa ole tietoja. Kalojen määrä tulee määrätä ker- taluonteisesti selvitettäväksi.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa asiasta annetuista lausunnoista. Nokian Lämpövoima Oy:n vasti- neessa on esitetty muun muassa seuraavaa:
Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto
Tarkoituksenmukainen tapa jäähdytysvesimäärän tarkkailemiseksi perustuu jäähdytysvesipumppujen käyntiaikoihin ja laskennallisesti saataviin tietoihin. Tiedot jäähdytysvesimääristä toimitetaan vuosit- tain valvontaviranomaisille.
Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunto
Voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan useiden vuosien aikana teke- män tarkkailun perusteella välpille ja ketjukorisuodattimelle kertyy kaloja vähän, noin 300–500 kalaa vuodessa. Kalat ovat valtaosin pieniä särkiä ja ahvenia. Erillinen kertaluonteinen selvitys asiasta ei lisäisi tietoa asiasta.
MERKINTÄ
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.11.2007 antanut päätök- sen nro 47/2007/2 ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ym- päristölupahakemuksesta, joka koskee voimalaitoksen toimintaa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Nokian Lämpövoima Oy:lle luvan veden johtamiseen Nokianvirrasta käyttö- ja jäähdytys- vedeksi Nokian voimalaitokselle olemassa olevia ottorakenteita pit-
kin luvan saajan omistamaan kiinteistöön 536-1-3-13 kuuluvalta ve- sialueelta.
Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lu- pamääräyksiä.
Lupamääräykset
1. Vettä saa johtaa enintään noin 6 000 m3/h.
2. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet kunnossa ja vedenot- tokohdan paikka on osoitettava rannalle sijoitettavalla taululla.
3. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, hai- tasta ja muusta edunmenetyksestä.
4. Luvan saajan on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle voimalaitokselle johdetun veden määrä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Perustelut
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvat- tavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Veden johtaminen on tarpeen Nokian voimalaitoksen käyttö- ja jääh- dytysvedeksi, eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
Luvan saaja on hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista esit- tämässään vastineessa arvioinut jäähdytysveden mukana välpille ja ketjukorisuodattimelle joutuvien kalojen määrät ja lajit. Kalojen mää- rä on todettu vähäiseksi. Kalojen määrän kertaluonteinen selvittämi- nen ei siten ole tarpeellista.
Lainkohdat
Vesilain 9 luvun 2 § Voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua 980 euroa.
Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) pe- rusteella annetun ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti.
Asetuksen 5 §:n 2 momentin mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2007, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän lu- pa-asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön ase-
denotto" mukaan käsittelystä perittävän maksun suuruus on 980 eu- roa.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liite Valitusosoitus
Mika Seppälä
Tapio Kovanen Tero Mäkinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen.
TMä/ts
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.12.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
