YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 55/2008/2
Dnro LSY-2008-Y-224
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 6.10.2008
ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston pilaantuneiden ruoppausmas- sojen sijoittamista Pansion eristyspengeraltaaseen koskevan pää- töksen nro 39/2008/2 lupamääräyksen 9 mukainen pilaantuneiden sedimenttien prosessistabilointisuunnitelman hyväksyminen, Turku
LUVAN HAKIJA Turun Satama Linnankatu 90 20100 TURKU
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Stabiloitavat ruoppausmassat sijoitetaan Pansion eristyspengeral- taaseen, joka sijaitsee Pansion satamassa Turun kaupungissa kiin- teistöllä, jonka kiinteistötunnus on 853-66-38-7.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 33 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin perusteella lupaviran- omainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ratkaissut lupa-asian 2.7.2008. Lupamääräyksen 9 mukaan ruoppausmassojen stabilointi- suunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi.
ASIAN VIREILLETULOProsessistabilointisuunnitelma on toimitettu Länsi-Suomen ympäris- tölupavirastoon 8.9.2008.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2.7.2008 antanut ympäristö- lupapäätöksen nro 39/2008/2, jossa Turun Satamalle myönnettiin ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa pilaantuneiden ruop- pausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen. Lupa
koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 18.4.2008 antaman vesilain mukaisen päätöksen nro 49/2008/4 mukaisten Aurajoesta ruopattavien vaarallisia aineita sisältävien massojen (jätenimike 17 05 05) sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 8.9.2006 antaman vesilain mukaisen päätöksen nro 107/2006/4 mukaisten Aker Yards Oy:n Turun telakalle johtavalta Pernon väylältä ruopattavien vaaralli- sia aineita sisältävien massojen (jätenimike 17 05 05) sijoittamista.
Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätös on lainvoimainen.
Massojen sijoittamista koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviras- ton 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/3 lupamääräys 9 kuu- luu seuraavasti:
"Koetoiminnan tulosten perusteella tulee laatia stabilointisuunnitel- ma, jossa esitetään työn aikataulut, stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet, stabilointikokeiden, haitta-aineiden dif- fuusiotestien ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset. Lisäksi suunni- telman tulee sisältää tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi, johon kuuluu sideaineiden tasaisen sekoittumisen, stabiloitavuuden, stabiloidun massan puristuslujuuden ja vedenläpäisevyyden tarkkai- lu. Suunnitelma on toimitettava hyväksytettäväksi ennen töiden aloit- tamista Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. (YSL 43 §, JäteL 51 §)"
STABILOINTISUUNNITELMA
Yleistä Stabiloinnin tavoitteena on ruoppausmassan sisältämien haitta- aineiden sidonta niukkaliukoiseen muotoon. Massojen stabiloinnilla pyritään sitomaan haitta-aineet niin, että ne eivät ole liukoisessa muodossa eivätkä pääse takaisin vesifaasiin. Lisäksi ruoppausmas- san geoteknisiä ominaisuuksia muutetaan stabiloimalla niin, että ruoppausmassan kantavuus paranee ja vedenläpäisevyys piene- nee. Stabiloinnin jälkeen massat peitetään suodatinkankaalla ja esi- kuormitetaan. Suodatinkankaan päälle levitetään hiekkakerros ja louhosta. Myöhemmin kenttä pinnoitetaan ja pintarakenne salaojite- taan.
Altaan pinta-ala on noin 16 000 m2. Altaaseen saadaan ympäristölu- van mukaan sijoittaa enintään 88 000 m3 pilaantuneita ruoppaus- massoja. Altaan merestä eristävä penger on rakennettu kalliomurs- keesta. Eristyspenkereen harja on tasolla +2,0 m ja penkereen leve- ys on altaan eteläosassa 20 m ja itäosassa 30 m. Merenpohjassa penkereen leveys on 50–70 m.
Eristyspenger tiivistetään kiinnittämällä kuusi metriä leveä suodatin- kangas (käyttöluokka N2) penkereen yläosaan. Suodatinkangas le- vitetään altaan pinnalle ja sitä kannatellaan siinä. Kankaan päälle nostetaan suodatinhiekkaa tai vastaavaa pitkäpuomisella kaivinko-
neella, kunnes suodatinkangas on uponnut kokonaan pengertä vas- ten. Suodatinkankaiden liitoskohdat ommellaan toisiinsa kiinni.
Prosessikuvaus
Ruoppausmassat stabiloidaan ensisijaisesti prosessistabilointimene- telmällä. Ruoppausmassa otetaan vastaan prosessistabilointiase- man välpälle. Massa siirretään välpättynä 50 m3:n vastaanottosäili- öön. Välpätty ylite poistetaan erikoisrakenteisella poistokourulla ja - kanaalilla. Välpän läpäisevyyttä voidaan tarvittaessa muuttaa kar- kearakeisen kiviaineksen ja muiden epäpuhtauksien poistamiseksi ruoppausmassasta.
Sideaineiden annostelu tapahtuu materiaalien syöttötasolla vaaditun reseptin mukaisesti. Kuivia sideainekomponentteja, sementtiä ja masuunikuonajauhetta, voidaan annostella kahdesta 100 t:n siilosta.
Kostutettu lentotuhka annostellaan syöttötasolla lentävään punnituk- seen perustuen hihnakuljettimilla. Sideaineiden annostelutarkkuus on 0,1 kg.
Ruoppausmassa ja reseptin mukaiset sideaineet syötetään sekoitti- melle. Sekoitin on modifioitu kaksoisakselisekoitin, jossa on sisäiset paineistimet ruoppausmassan ja sideaineiden sekoittumisen maksi- moimiseksi.
Sekoitettu massa puretaan tarvittaessa 50 m3:n purkusäiliöön, josta se siirretään eristyspengeraltaaseen lietepumpuilla, kouruhihnoilla tai lava-autoilla. Tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa alkaa täyttää allasta sen stabilointiaseman puoleisesta kaakkoiskulmasta.
Työn aikataulu
Stabiloinnin urakka-aika on 15.9.2008 31.3.2009. Urakka-aikana on tarkoitus stabiloida 50 000 m3 Aurajoesta ruopattuja pilaantuneita ruoppausmassoja.
Pernon väylän ruoppaus- ja pilaantuneiden ruoppausmassojen stabi- lointiaikataulu ei ole tällä hetkellä tiedossa.
Stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet
Stabiloinnin sideaineena käytetään seoksia, jotka muodostetaan seuraavista komponenteista:
− yleissementti "Yleis" (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N)
− pikasementti "Pika" (CEM I 52,5 R)
− masuunikuonajauhe "KJ" (KJ400)
− Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin kivihiilivoimalaitoksen lentotuhka "LT".
Yleissementti ja pikasementti täyttävät sementtistandardin SFS-EN 197-1 vaatimukset ja ovat CE-merkittyjä tuotteita. Masuunikuonajau- he on Finnsementti Oy:n tuote, joka valmistetaan granuloimalla ja
jauhamalla raakaraudan valmistuksessa syntyvää masuunikuonaa.
Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen kivihiilen pol- ton lentotuhkan haitta-aineiden liukoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maara- kentamisessa päällystetylle rakenteelle esitetyt liukoisuusraja-arvot ja metallien kokonaispitoisuuksille esitetyt raja-arvot. Sideaineeksi käytettäessä lentotuhka joko välivarastoidaan kasassa kostutettuna prosessialueella tai tuodaan suoraan kuivana Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen tuotannosta tai siilosta.
Kokonaissideainemäärä päätetään ruoppausalueen ja ruoppaus- massan vesipitoisuuden perusteella. Myös stabiloidun massan sijoi- tuspaikka altaassa vaikuttaa sideaineen määrään, sillä altaan sy- vään osaan sijoitettavien massojen lujuustavoite on pienempi kuin pintakerroksiin sijoitettavien massojen lujuustavoite. Puristuslujuus- tavoite 1 1,5 vuoden kuluttua stabiloinnista on 2,0 m:n syvyyteen saakka 180 kPa ja sitä syvemmällä 100 kPa.
Aurajoen ruoppausmassojen sideaineresepteissä on päädytty seu- raaviin sideainesuhteisiin:
Ruoppaus- alue
Ruoppausmas- san vesipitoisuus [%]
Sideaineresepti altaan yläosassa (0 2 m) [kg/m3]
Sideaineresepti altaan alaosassa (> 2 m) [kg/m3]
Alue I ja II 160 180 55Pika+105KJ+100 LT 45Pika+105KJ+100 LT 180 220 60Pika+105KJ+100 LT 50Pika+105KJ+100 LT Alue III <260 55Pika+105KJ+100 LT 45Pika+105KJ+100 LT 260 300 60Pika+105KJ+100 LT 50Pika+105KJ+100 LT Alue IV <220 45Pika+105KJ+100 LT* 45Pika+105KJ+100 LT*
Alueen IV ruoppausmassojen tähdellä merkitty resepti on maksimi- määrä, ja tarkentuu laboratoriotutkimuksissa. Myös pikasementin ja lentotuhkan yhdistelmä on mahdollinen osalla aluetta IV.
Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassojen sideaineresep- teissä on päädytty seuraaviin sideainesuhteisiin:
Ruoppausmassan vesipitoisuus [%]
Sideaineresepti altaan yläosassa (0 2 m) [kg/m3]
Sideaineresepti altaan alaosassa (> 2 m) [kg/m3]
<150 75YSE+50LT 60YSE+50LT
150 200 95YSE+50LT 70YSE+50LT
200 250 115YSE+50LT 90YSE+50LT
Stabiloinnin laadunvalvoja voi työn aikana antaa ohjeita si- deainemäärän kasvattamisesta, mikäli esimerkiksi ruoppausmassan vesipitoisuus on huomattavasti yllä arvioitua suurempi.
Ruoppausmassojen stabilointikokeet
Aurajoen ruoppausmassojen stabiloituvuuskokeen tulokset on esitet- ty stabilointisuunnitelman liitteenä 7. Kokeessa tutkittiin viidentoista
ruoppausmassanäytteen ja niistä koottujen yhdistelmien stabiloitu- vuutta eri sideainesuhteilla. Ruoppausmassojen vesipitoisuudet vaihtelivat 100 238 %. Sideaineina testattiin pikasementtiä 45 75 kg/m3, yleissementtiä 60 70 kg/m3, masuunikuonaa 105 150 kg/m3 ja lentotuhkaa 100 200 kg/m3. Joitakin näytteitä stabiloitiin myös ko- konaan ilman masuunikuonaa. Kokeessa mitattiin näytekappaleiden puristuslujuus 28, 90 ja 150 vuorokauden kuluttua.
Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassojen stabilointikokei- den tulokset on raportoitu Ramboll Finland Oy:n 14.2.2007 päivätys- sä raportissa "Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabi- loimalla, tekniset tutkimukset". Raportti on stabilointisuunnitelman liitteenä 2. Tutkimuksissa vertailtiin stabiloinnin sideaineena yleis- ja pikasementin, masuunikuonan ja lentotuhkan lisäksi myös perusse- menttiä, poltettua kalkkia, Finnstabia, teollisuuden hienokalkkia ja Salvor-lisäainetta. Kokeissa tutkittiin eri sideainesuhteiden, lentotuh- kan kosteuden, ruoppausmassan vesipitoisuuden ja lisäaineiden vaikutusta lujittumiseen.
Haitta-aineiden diffuusiotestien tulokset
Haitta-aineiden liukoisuutta Aurajoen ja Pernon väylän ruoppaus- massoista tutkittiin modifioidulla diffuusiotestillä (NVN 7347) stabi- loiduista testikappaleista. Liukoisuustutkimusten tulokset on esitetty stabilointisuunnitelman liitteinä 4 ja 5.
Organotinayhdisteiden liukoisuus väheni testin edetessä. Suurimmat aikayksikköön suhteutetut liukoisuudet mitattiin testin alussa. TBT:n ja TPhT:n liukoisuudet jäivät kaikilla tutkituilla materiaaleilla alhai- semmiksi kuin Vuosaaren sataman stabiloiduilla ruoppausmassoilla todetut liukoisuudet. Pernon väylän ruoppausmassojen TPhT:n liu- koisuudet jäivät kaikissa näytteissä alle laboratorion määritysrajan.
Vesieliöstölle haitattomampien DBT:n ja MBT:n liukoisuudet olivat suurempia.
Metallien liukoisuudet olivat alhaisia. Lyijyn, arseenin, kuparin ja kro- min liukoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Molybdeenin kumulatiiviset liukoisuudet 18 vuorokauden jälkeen kahdessa Aura- joen ruoppausmassanäytteessä olivat 5,2 mg/m2 ja 8,7 mg/m2. Sin- kin liukoisuudet olivat vastaavasti 27,8 mg/m2 ja 25,3 mg/m2. Per- non väylän näytteissä kumulatiivinen liukoisuus 64 vuorokauden jäl- keen oli molybdeenillä 10,9 47,8 mg/m2 ja sinkillä 50,7 134,4 mg/m2.
Vedenläpäisevyyskokeiden tulokset
Stabiloidun ruoppausmassan vedenläpäisevyyttä tutkittiin Aurajoen ruoppausmassalla stabiloituvuustutkimusten yhteydessä. Pernon väylän ruoppausmassojen vedenläpäisevyydestä ei ole esitetty tieto- ja.
Aurajoen ruoppausmassoista tehdyt testikappaleet koestettiin yhden kuukauden lujittumisajan jälkeen. Vedenläpäisevyys määritettiin pehmeäseinämäisellä, takapaineisella vedenläpäisevyystestillä. Tut- kimuksessa toisen näytteen vedenläpäisevyydeksi mitattiin 7,8 x 10-9 m/s ja toisen 9,5 x 10-9 m/s. Näytteiden vesipitoisuudet olivat 170 % ja 250 %. Sideaineena kummassakin oli käytetty pikasementtiä 60 kg/m3, masuunikuonajauhetta 150 kg/m3 ja lentotuhkaa 100 kg/m3.
Tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi Sideaineiden sekoittuminen
Työn alkuvaiheessa sekoitustyön laatua ja toteutunutta si- deainemäärää tarkkaillaan jatkuvasti ruoppausmassa- sideaineseoksesta Niton-XRF-alkuaineanalysaattorilla tehtävillä kal- siumpitoisuuden määrityksillä. Kalsiumpitoisuudesta määritetään ka- librointisuoran avulla näytteen sideainemäärä. Tarvittaessa laitteis- ton sekoitusta säädetään.
Laadun tasaannuttua sideainemääritysnäytteitä otetaan yksi työvuo- rossa. Näytteiden tiedot kirjataan. Näytteet analysoidaan joko Niton- XRF-analysaattorilla tai titraamalla laboratoriossa.
Stabiloitavuus
Työn alkuvaiheessa ja ruoppausalueen vaihtuessa ruoppausmassan vesipitoisuutta seurataan jokaisesta proomulastista. Laadun tasaan- nuttua vesipitoisuusnäytteitä otetaan yksi työvuorossa sekä silloin, kun silmämääräisesti havaitaan muutoksia. Mikäli vesipitoisuus sa- mallakin ruoppausalueella vaihtelee huomattavasti, määritysväliä ti- hennetään.
Vesipitoisuuden sekä ruoppausmassojen alkuperän ja sijoitussyvyy- den perusteella valitaan stabiloinnissa käytettävät sideainereseptit.
Puristuslujuus
Työn alkuvaiheessa otetaan neljä puristuslujuusnäytettä päivässä.
Myöhemmin näytteitä otetaan kerran kuussa. Näytteet säilytetään pimeässä ja viileässä ennen koestusta. Näytteiden tiedot kirjataan.
Stabiloidusta rakenteesta otetaan 1 3 kuukauden kuluttua työn val- mistumisesta porakonekairalla näytteitä eri syvyyksiltä. Näytteistä tutkitaan puristuslujuus.
Vedenläpäisevyys
Vedenläpäisevyysnäytteitä otetaan työn alkuvaiheessa kerran päi- vässä ja myöhemmin kerran kuukaudessa. Otetuista näytteistä koe- stetaan laboratoriossa osa eli yhteensä kymmenen kappaletta.
ASIAN KÄSITTELY Lausunnot
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyytänyt stabilointisuunnitelmasta lausunnot Lounais- Suomen ympäristökeskukselta ja Turun kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselta.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on 25.9.2008 päivätyssä lau- sunnossaan todennut, että Aurajoen pilaantuneiden ruoppaussedi- menttien sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen voidaan suo- rittaa pääosin esitetyn suunnitelman mukaan. Ympäristökeskus esit- tää lausunnossaan, että lentotuhka tulee varastoida joko siiloissa tai peitettynä pölyämisen ehkäisemiseksi.
Stabilointisuunnitelmasta ei tarkemmin käy selville, miten ruoppaus- massa siirretään proomusta stabilointilaitteistolle. Koetoimintajakson aikana ruoppausmassaa siirrettiin ensin penkereelle ja sitten laitteis- toon ja myös proomussa stabiloitua massaa siirrettiin penkereelle ja siitä kuormakauhalla työnnettiin altaaseen. Siirtotyöt tulee tehdä si- ten, että stabiloidun massan valuminen penkereelle ja sitä tietä jo- keen on mahdollisimman vähäistä.
Suodatinkankaan ja hiekan asennus penkereelle voitaisiin tehdä ai- nakin osaksi ns. kuivatyönä, jotta asennuksen onnistuminen voidaan tarvittaessa tarkastaa.
Sideainevalinnoilla tai muuten tulee huolehtia siitä, että ympäristölu- papäätöksen nro 39/2008/2 mukainen stabiloidun massan vedenlä- päisevyyden (K) arvo < 5 x 10 -8 m/s saavutetaan koko massan osalta.
Hakija on esittänyt ympäristölupamenettelyn yhteydessä antamas- saan vastineessa, että ylivuotovesiä ei synny, vaan altaan vähitellen täyttyessä vesi suodattuu hitaasti penkereen lävitse. Mikäli ylivuoto- vesiä kuitenkin syntyy altaan nopean täyttymisen tai rankkasateen sattuessa, tulee varautua ylivuotovesien tarkkailuun.
Tarkkailu ja raportointi ovat valvonnan kannalta riittäviä ja lisäksi pöytäkirjoja voidaan tarvittaessa verrata Aurajokisuun ruoppaukses- ta pidettävään pöytäkirjaan.
Turun kaupungin ympäristölautakunta on 18.9.2008 päivätyssä lausunnossaan todennut esitetyn ympäristövaikutusten tarkkailu- suunnitelman osalta, että pengeraltaan ulkopuolella tehtävissä näyt- teenotoissa tulee analysoida orgaanisten tinayhdisteiden lisäksi myös muita haitta-aineita, kuten raskasmetalleja ja PCB-yhdisteitä.
Näiden haitta-aineiden näytteenottotiheyden ei ole kuitenkaan tar- peen olla kuukausittaista stabilointityön aikana, kuten suunnitelmas- sa on esitetty tinayhdisteiden osalta.
Muilta osin ympäristönsuojelutoimistolla ei ole ollut huomautettavaa stabilointisuunnitelmasta.
Hakijan vastine
Turun Satama on 29.9.2008 päivätyssä vastineessaan todennut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista, että lentotuhka varastoidaan peitettynä suodatinkankaan päälle. Varaston pohja on jo rakennettu ja se viettää altaaseen päin. Kasa peitetään vesitiiviillä pressulla.
Massojen valumisesta mereen Turun Satama on todennut, että al- kuvaiheessa stabiloitu massa kuljetetaan kuorma-autolla altaan reu- nalle, josta se pienen viiveen jälkeen työnnetään altaaseen. Urakoit- sija etsii parhaillaan myös sopivaa kuljetinta massan siirtämiseksi sekoittimelta altaaseen. Myös massan pumppausta uppovaluna tes- tataan työn kuluessa. Työn aikana siis haetaan toimivin siirtomuoto sekoittimelta altaaseen. Sekoitusasema on jo pystytetty siten, että aseman alle on asennettu vahva muovi ja pohja viettää altaaseen päin. Myös aseman ympäristö on salaojitettu ja vedet johdetaan al- taaseen. Näin massojen valumista sekoitusasemasta ja siirtokulje- tuksista mereen ei tapahdu.
Penkereen suodatinrakenteesta Turun Satama on todennut, ettei sen tekeminen kokonaisuudessaan kuivatyönä onnistu, mutta ve- denpäällinen osa tehdään kuivatyönä. Altaan vedenpintaa ei voida alentaa, koska penger on suodattava rakenne. Turun Satamalla ei ole ollut ympäristökeskuksen vedenläpäisevyysvaatimukseen huo- mautettavaa. Turun Satama on todennut altaan täytön olevan niin hidasta suhteessa allastilavuuteen, että ylivuotovesiä ei synny.
Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston lausunnosta Turun Sa- tama on todennut, että raskasmetallit ja PCB voidaan tutkia ympäris- tönsuojelutoimiston esittämällä tavalla stabilointityön aikana. Turun Satama on esittänyt tutkimukset tehtäväksi kolmesti työn kuluessa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto on tarkastanut Turun Sataman 8.9.2008 toimit- taman Pansion eristyspengeraltaaseen sijoitettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointisuunnitelman ja hyväksyy sen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksessä 9 tarkoitetuksi stabilointisuunnitelmak- si.
Esitetyn suunnitelman perusteella ympäristölupavirasto antaa seu- raavan ympäristölupapäätöstä nro 39/2008/2, 2.7.2008 täydentävän määräyksen:
9.1. Selvitys Pernon väylän pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloin- nissa saavutettavasta vedenläpäisevyydestä (K) on toimitettava
Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ennen kuin Pernon väylän pilaantuneita ruoppausmassoja sijoitetaan eristyspengeraltaaseen. (YSL 43 §) Muutoin stabiloinnissa on noudatettava esitettyä prosessistabilointi- suunnitelmaa ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 an- taman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksiä. Ruoppausmassojen siirrossa tulee huolehtia siitä, ettei niitä stabiloinnin missään vai- heessa pääse valumaan mereen.
Ratkaisun perustelut
Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin perusteella lupaviran- omainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölu- paa luvassa velvoitetun lain 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan sovel- tuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä.
Turun Sataman 8.9.2008 toimittama Pansion eristyspengeraltaaseen sijoitettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointi- suunnitelma on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 an- taman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksessä 9 tarkoitetun mukai- nen.
Stabiloinnissa käytetään ensisijaisesti prosessistabilointimenetel- mää. Menetelmässä ruoppausmassaan sekoitetaan ensin sideai- neet, jonka jälkeen massa sekoitetaan sekoittimessa. Sekoitettu massa puretaan tarvittaessa purkusäiliöön ja siirretään siitä eristys- pengeraltaaseen. Stabiloinnin sideaineina käytetään yleissementtiä, masuunikuonajauhetta ja lentotuhkaa. Sideaineiden seossuhteet on määritetty tutkimuksissa, joissa on selvitetty rakenteen lujuutta, ve- denläpäisevyyttä ja haitta-aineiden liukoisuutta. Stabilointityön laatua seurataan mm. sekoitustyön tasaisuutta ja ruoppausmassan vesipi- toisuutta tarkkailemalla sekä ottamalla näytteitä sen varmistamisek- si, että tavoitellut puristuslujuus ja vedenläpäisevyys saavutetaan.
Työ tehdään vaiheittain. Nyt tehtävässä ensimmäisessä vaiheessa stabiloidaan Aurajoen pilaantuneita ruoppausmassoja. Työn toisessa vaiheessa stabilointia voidaan jatkaa Aker Yards Oy:n Pernon väy- län ruoppausmassoilla. Työt hyväksytään kokonaisuudessaan mää- räyksessä 9.1 esitetyllä lisäyksellä.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäi- semistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua muun muassa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Edelleen ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:n mukaan parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun mu- assa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä päästö- jen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt että toi- minnan kaikki vaikutukset ympäristöön.
Ympäristölupavirasto katsoo, että esitetty suunnitelma täyttää par- haan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ja on muutoinkin riittävä.
Esitetyn suunnitelman mukainen työn aikainen laadunvarmistus riit- tää varmistamaan, että stabiloinnissa saavutetaan ympäristölupavi- raston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksen 6 mukainen vedenläpäisevyys (K) enintään 5 x 10-8 m/s.
Määräys 9.1 on tarpeen, jotta esitetty prosessistabilointisuunnitelma täyttää kaikelta osin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksen 9 vaatimukset.
VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaati- mukset on otettu huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla. Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on aiemmin 2.7.2008 antamassaan ympäristölupapäätöksessä nro 39/2008/2 antanut määräyksen side- aineiden varastoinnista.
Turun kaupungin ympäristölautakunta on vaatinut raskasmetallien ja PCB:n analysoimista merialueelta otettavista näytteistä. Ympäristö- lupavirasto on määrännyt hankkeen vaikutusten seuraamisesta me- rialueella 2.7.2008 antamansa päätöksen nro 39/2008/2 määräyk- sessä 12, jonka mukaan tarkkailussa on seurattava tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuuksia. Turun Satama on vastineessaan todennut suostuvansa määräyksessä 12 velvoitettua minimitarkkailua laajem- paan tarkkailuun.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 43, 46, 53, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 37 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on 1 075euroa.
Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) pe- rusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1338/2006) ym- päristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peri- tään maksua 43 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 25 tuntia.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liite Valitusosoitus
Mika Seppälä
Tapio Kovanen Pekka Häkkinen
Marja Savolainen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Pekka Häkkinen. Asi- an on esitellyt esittelijä Marja Savolainen.
MaS/ts
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.11.2008.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomai- set kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määrä- ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (teleko- piona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.Lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksis- ta, joissa maksua ei peritä.
