YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 29/2005/4
Dnro LSY-2002-Y-379
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 24.3.2005
ASIA Isosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Punkalaidun
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
TOIMINTA JA SIJAINTI
Isosuo sijaitsee Loimijoen vesistöalueeseen kuuluvan Palojoen ylä- osan valuma-alueella Punkalaitumen kunnassa noin 4 km kunnan kirkolta lounaaseen. Vapo Oy on aloittanut Isosuon turvetuotanto- alueen ojitustyöt vuonna 1990 ja turvetuotannon vuonna 1994. Ai- emmin 1980-luvun alkuun saakka alueella oli jo harjoitettu pienimuo- toista turvetuotantoa. Vapo Oy:n hallussa on suoalaa 409,2 ha, josta tuotantoon soveltuu 359,8 ha. Tuotantokunnossa on 304 ha ja val- mistelussa 55,8 ha. Pääosa turvetuotantoalueen kuivatusvesistä johdetaan laskuojaa 1 pitkin Palojokeen ja tuotantoalueen itäosista laskuojaa 2 pitkin Punkalaitumenjokeen. Turvetuotanto on muodos- tunut jyrsin-, ympäristö- ja palaturpeesta. Tuotantomäärä on vuosina 1999 – 2001 ollut 84 000 – 261 000 m3 vuodessa. Turvetuotannon on tarkoitus päättyä vuonna 2030.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 7d LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 5c HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 27.12.2002 ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isosuon 304 ha:n suuruisen alueen ja sen 55,8 ha:n suuruisen laa- jennusalueen turvetuotannolle.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Vapo Oy oli tehnyt ennakkoilmoituksen Isosuon turvetuotantoalueen osalta 2.1.1989 Tampereen vesi- ja ympäristöpiirille sekä toisen il- moituksen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 23.12.1998 kos- kien hakemusta 45 hehtaarin tuotantoalueen kuntoonpanosta ja tur- vetuotannon aloittamisesta. Hakemusta oli täydennetty 1.9.1999 päivätyllä ympäristöselvityksellä Isosuon turvetuotantoalueen lisä- osasta. Lounais-Suomen ympäristökeskus oli 29.2.2000 antamas- saan lausunnossa toiminnan laajentamisesta todennut, ettei lisäalu- een kuntoonpanosta ja turvetuotantotoiminnasta aiheutuvien kuiva- tusvesien johtamiselle tarvinnut hakea vesioikeuden lupaa lausun- nossa tarkemmin mainittujen edellytysten täyttyessä.
Vapo Oy on vuokrannut Isosuon turvetuotantoon tarvittavat alueet.
Alueella on voimassa Satakunnan seutukaava, jossa turvetuotanto- alue on varattu maankamaran ainesten ottoalueeksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Vesistön tila Isosuon turvetuotantoalue sijaitsee Palojoen yläosan valuma- alueella nro 35.952. Kuivatusvedet johdetaan Loimijoen vesistöalu- eeseen nro 35.9 kuuluviin Palojokeen ja Punkalaitumenjokeen.
Palojoki
Palojoki sijaitsee Kourajoen valuma-alueen nro 35.95 latvoilla. Palo- joen valuma-alueen pinta-ala Isosuon laskuojan kohdalla on 60 km2 ja järvisyys 0,1 %, keskiylivirtaama 4,80 m3/s, keskivirtaama 0,51 m3/s ja keskialivirtaama 0,054 m3/s. Palojoen laskiessa Kourajokeen valuma-alueen pinta-ala on 85,7 km2, järvisyys 0,14 %, keskiylivir- taama 6,9 m3/s, keskivirtaama 0,73 m3/s ja keskialivirtaama 0,08 m3/s. Palojoen valuma-alueella sijaitsee Arkkuinsuo, Lylysuo ja Isosuo. Tehokkaasti kuivatetut turvetuotantoalueet ovat nostaneet Palojoen virtaamahuippuja ja pienentäneet alivirtaamia. Palojoella on suoritettu vuosina 1999-2001 peruskorjauksen nimellä kulkenut perkaushanke.
Palojoki
Palojoen yläosan alue on voimakkaan eroosion ja ulosteperäisen kuormituksen rasittama. Mitatut fosforipitoisuudet ovat jopa suurempia kuin turvesuon vesissä. Palojoen veden laatu on heikko jo turvetuotan- toalueiden yläpuolella Varpusenojassa (as. P5). Vedet ovat savisamei- ta, humuspitoisia ja runsasravinteisia. Lisäksi veden laatu vaihtelee voimakkaasti valumaolojen mukaan. Veden hygieenistä laatua ei enää seurata, mutta vanhempien tulosten mukaan likaantuminen oli sään- nöllistä. Vuosien 1997-1998 aikana se oli selvästi voimakkainta joen yläjuoksulla. Happiongelmia Palojoessa ei avovesiaikana esiinny. Vä- hävetistä talvitilannetta ei ole kuitenkaan selvitetty.
Isosuon turvetuotantoalueen (as. P1) alapuolelta on otettu näytteitä vuodesta 1991 alkaen. Isosuolla ei ole suoritettu vuosina 1990-1991 merkittäviä kunnostustoimenpiteitä, eikä sen vesillä ole ollut oleellista vaikutusta Palojoen tilaan. 45 ha:n alueella keväällä 1992 suoritetuista ojituksista huolimatta suuria muutoksia Isosuon alapuolella ei todettu myöskään vuonna 1992. Lähinnä veden humusleimassa tapahtui vuo- sina 1991-1992 lievää nousua. Palojoen humusleima (CODMn-arvot) on voimistunut Isosuon kohdalla myös vuosina 1993-2001. Osa Isosuon alueelta tulevasta humuskuormasta on alueen valuma-alueen luonteesta aiheutuvaa, mutta myös ojitukset ovat lisänneet suon vesi- varaston purkautuessa humushuuhtoutumia.
Havaintopisteen P3 alapuolelle johdetaan Lylysuon turvetuotantoalu- een ja Punkalaitumen kunnan entisen kaatopaikan kuivatusvedet. Ha- vaintopisteen P1 yläpuolelle johdetaan Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Valuma-alueen pinta-ala on tällä kohdalla 60 km2.
Verrattaessa aseman P3 (Arkkuinsuon alapuolella) ja P1 vuosikes- kiarvoja havaitaan, että veden humusleimaisuuden voimistuminen on selvää ja myös ammoniumtyppipitoisuudet kohoavat lievästi. Sen si- jaan fosforipitoisuus on laskenut hieman, mutta perustaso (170 µg/l) on kuitenkin 8-kertainen puhtaisiin ojavesiin (20 µg P/l) verrattuna. Pa- lojoen keskimääräinen typpitaso on ollut joen eri osilla luokkaa 2100- 2400 µg/l eli 5-6 -kertainen luonnontasoon (400-500 µg/l) verrattuna.
Turvetuotannon osuus korkeasta typpipitoisuudesta ei ole kovin suuri.
Kourajoki
Palojoki laskee Kourajokeen, jonka valuma-alue on joen yhtyessä Loimijokeen 228,2 km2.
Loimijoen vuodelta 2001 olevien yhteistarkkailutulosten mukaan Kourajoen vesi on sameaa ja runsasravinteista. Siinä esiintyy myös hygieenistä likaantumista. Veden ollessa sameaa myös rautaa on runsaasti. Veden yleislaatuluokka on korkeintaan välttävä. Happiti- lanne pysyi vuonna 2001 tyydyttävänä/hyvänä läpi vuoden. Muihin sivujokiin verrattuna Kourajoen vesi ei ollut vuonna 2001 aivan yhtä voimakkaasti samentunutta, mutta ei kirkastakaan (sameuden kes- kiarvo 46 FNU). Keskimääräinen typpipitoisuus oli 1 900 µg/l ja fos- foripitoisuus 130 µg/l. Ammoniumtyppeä (keskiarvo 110 µg/l) oli joessa hieman luonnontasoa ja muita sivujokia enemmän. Keskiar- voa kohotti talven pitoisuus 280 µg/l, mutta muilla havaintokerroilla ja varsinkin kesällä taso oli alhainen. Myös hygieeninen likaantuminen oli voimakkainta talvella. Syksyllä todettu korkea typpipitoisuus 3 700 µg/l oli nitraattipitoisuuden (2 800 µg/l NO3-N) perusteella pe- räisin pelloilta.
Punkalaitumenjoki
Punkalaitumenjoki alkaa Vehkajärvestä. Joki virtaa peltovaltaisen valuma-alueen halki ja laskee Loimijokeen Huittisissa. Valuma- alueen pinta-ala on 425 km2 ja joen keskivirtaama 3,6 m3/s. Isosuon
turvetuotantoalueelta 45 hehtaarin alueen kuivatusvedet laskevat Punkalaitumenjokeen Isosuonojan ja Nahinojan kautta. Nahinoja yh- tyy Punkalaitumenjokeen Punkalaitumen kirkonkylän yläpuolella.
Isosuonojan veden laatua on tutkittu vuosina 1984-1990, joten tulok- set ovat vanhoja. Peltojen keskellä kulkevasta Nahinojasta ei ole käytettävissä tuloksia.
Loimijoen yhteistarkkailuraportissa vuodelta 2001 Punkalaitumenjo- en yläosan veden laadusta on todettu, että Punkalaitumenjoki on muiden tutkittujen sivujokien tapaan voimakkaasti hajakuormitettu ja veden peruslaatu lähinnä välttävä ja heikoimmillaan huono. Vesi on käytännössä aina sameaa ja tilanne vaihtelee voimakkaasti vesiolo- jen mukaan. Happiongelmia ei ole esiintynyt.
Typpipitoisuus oli vuonna 2001 Punkalaitumen kunnan keskustaa- jaman kohdalla (as. VP1) 470-2 300 µg/l ja fosforipitoisuus 77-180 µg/l. Ravinnetaso oli siten selvästi luonnontasosta kohonnut jo puh- distamon yläpuolella. Vedessä esiintyi myös jonkin verran ulostepe- räisiä bakteereja.
Kalasto ja kalastus Tuotantoalueen pienillä laskuojilla ei ole kalataloudellista merkitystä.
Vesistöllisesti ensisijainen vaikutusalue on Palojoki, jolla käytettävis- sä olevien tietojen mukaan ei kuitenkaan ole suurempaa kalatalou- dellista merkitystä. Alueella ei toimi järjestäytyneitä osakaskuntia.
Paikalliselta asukkaalta saatujen tietojen mukaan Palojoessa on haukea, toutainta ja vähän rapua, mutta tutkittua tietoa tästä ei ole käytettävissä. Joen ulkoiset puitteet mahdollistavat lähinnä katiska- pyynnin ja pienimuotoisen onkimisen. Palojoessa ei tiettävästi esiin- ny virtakutuisia lohikaloja.
Suojeltavat kohteet Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin rajalla sijaitsee Natu- ra 2000 –verkostoon kuuluva Isosuon luonnonsuojelualue (FI0200094), joka on pinta-alaltaan 419 ha oleva keidassuo. Han- kesuo sijaitsee Natura-alueen vieressä, sen itäpuolella. Isosuo on valittu mukaan Naturaan luontodirektiivin perusteella. Alue kuuluu käytännössä kokonaan keidassoiden luontotyyppiin. Alueen sisällä sijaitsee myös humuspitoisia lampia ja järviä (< 1 %).
Asutus ja maankäyttö Isosuon tuotantoaluetta ympäröivät suurelta osin ojitetut metsäalueet ja suot. Isosuon länsipuolella sijaitsee Isosuon luonnonsuojelualue.
Alueen kaakkoiskulman läheisyydessä sijaitsee vuoden 1996 lopus- sa käytöstä poistettu Punkalaitumen kunnan kaatopaikka ja sen tun- tumassa toimiva romuttamo. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee Isosuon eteläpuolella runsaan 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee viisi taloa. Tuotantoalu- een ympäristössä ei ole järviä.
TURVETUOTANTO Isosuon ojitukset on aloitettu vuonna 1990 ja turvetuotanto vuonna 1994. Vuonna 2002 jäljellä oli vielä noin 3 700 000 m3 alkuperäisistä turvevaroista. Laajennusalueiden (lohkot 3 ja 4) kuntoonpano on aloitettu.
Isosuon turvetuotantomäärät vuosina 1999 – 2001 ovat olleet seu- raavat:
1999 261 000 m3
2000 84 000 m3
2001 157 000 m3
Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Voimavasu Salolle ja Forssan Energialle Forssaan ja UPM Tervasaarelle Valkeakoskelle.
Ympäristöturvetta tuotetaan paikallisille maatalouksille ja lähikau- punkien jätevedenpuhdistamoille. Palaturvetta tuotetaan Forssan Energialle Forssaan ja paikallisille maatalouksille.
Tuotantomenetelmänä käytetään haku-, imu- ja palaturvemenetel- mää.
Tuotannosta ei vuoteen 2001 mennessä ollut poistunut alueita. Tu- levaisuudessa poistuvan alueen jälkikäyttömuodoksi on arvioitu met- sitystä ja maanviljelyä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesistä pääosa johdetaan las- kuojan 1 kautta Palojokeen ja pienempi osa laskuojan 2 kautta Isosuonojaan ja edelleen Isosuonojan ja Nahinojan kautta Punkalai- tumenjokeen.
Vesien käsittely-yksikköjä on yhteensä 9 kpl. Menetelminä ovat las- keutusaltaat (293,4 ha), virtaamansäätö (45 ha, lohko 4) ja sarka- ojapidättimet (21,4 ha).
Ojien kaivamisesta tai kunnossapidosta ei ole tehty sopimuksia yksi- tyisten henkilöiden kanssa.
Päästöt vesiin Isosuon turvetuotantoalueen arvioitu keskimääräinen vesistökuormi- tus vuosina 1999-2001 on ollut seuraava:
Vuosi Vesistökuormitus (netto)
Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d
1999 31 7,4 0,22
2000 43 7,4 0,21
2001 36 12 0,33
Lohkon 3 (10,8 ha:n laajennusalue) kuntoonpano on aloitettu vuonna 1990. Alueen vedet on ohjattu koko kuntoonpanovaiheen ajan las- keutusaltaiden 1.1 ja 1.2 kautta alapuoliseen vesistöön. Lisäksi alu- eella on sarkaojarakenteet (sarkaojan lietesyvennys ja päisteputkipi-
dätin). Koska peruskuivatus alueella on jo tehty ja kyseessä on lä- hinnä olemassa olevien ojitusten viimeistely ennen kenttien ottamis- ta tuotantoon, hakija katsoo, ettei Isosuon 10,8 ha:n suuruisen alu- een kuntoonpanosta aiheutune ylimääräistä vesistökuormitusta sen enempää kuin mitä normaali ojien vuotuinen puhdistustoimenpide aiheuttaa.
Lohkon 4 (45 ha:n laajennusalue) kuntoonpano on aloitettu vuonna 2001 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.2.2000 antaman en- nakkoilmoituslausunnon perusteella. Alueen kuntoonpano aloitettiin puuston poistolla ja tierungon rakentamisella, jonka jälkeen kaivettiin laskeutusallas 6 (500 m²), eristysojat, kokoojaojat ja asennettiin al- taan patolaitteeksi virtaamansäätöpato. Seuraavaksi alueelle jyrsit- tiin ”ojaviskalla” sarkaojat. Tämä jälkeen alueen on annettu kuivua.
Kuntoonpanotöitä tullaan jatkamaan siten, että turvetuotanto alueella alkaisi keväällä 2005. Kuntoonpanovaiheen ajan vedet käsitellään laskeutusaltaan ja sen patolaitteena olevan virtaamansäätöpadon avulla. Sarkaojien syventämisen ja päisteputkitusten teon yhteydes- sä rakennetaan sarkaojarakenteet. Hakemuksessa on lohkon 4 val- mistelualueen keskimääräiseksi vesistökuormitukseksi arvioitu kiin- toainetta 6 kg/d, typpeä 1,7 kg/d ja fosforia 0,05 kg/d. Ottaen huomi- oon, että lohkolla 4 vesiensuojelutasoa on tehostettu alusta alkaen virtaamaa säätävällä padolla, esitetyt luvut lienevät hakijan mukaan oikean suuruisia kuvaamaan nykyistä kuntoonpanovaiheen aikaista kuormitusta keskimäärin.
Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti auma- uksessa ja lastauksessa. Keskimääräistä pölyävimpiä työvaiheita, ovat turpeen kuormaus saralta peräkärryyn HAKU-menetelmässä, kuorman purku aumaan, auman muotoilu ja tiivistäminen sekä tur- peen lastaus aumasta rekka-autoon. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta sekä sen vaikutukset asutuksen ja ve- sistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Isosuon tuotantoalue sijaitsee harvaan asutulla alueella ja suon ympäristö on suurelta osin ojitettua metsää tai suota. 500 m:n etäisyydellä on viisi asuttua taloa.
Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu erilaisten koneiden synnyttämästä melusta sekä lisäksi turpeen lastauksesta ja kuljetuk- sesta. Lastaus tapahtuu joko pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella.
Vähäisemmässä määrin energiaturvetta joudutaan seulomaan myös seulakoneella. Turvetuotannon aiheuttaman meluhaitan esiintymi- seen kiinnitetään erityisesti huomiota asutuksen läheisyydessä. Tuo- tantoalueelle ja sen ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jät- tämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä.
Isosuon turvetuotantoalueen ympäristössä sijaitsevien kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä on kaikilla alueilla metsää.
Turvetuotantoalueelta työmaaliikenne kulkee Isosuon itäosasta asu- matonta tietä pitkin Punkalaidun-Alastaro –tielle nro 2310 ja edelleen valtatietä nro 2 pitkin Helsinkiin. Tuotantoalueen halki kulkevan met- säautotien ja edellä mainitun tien liittymäkohdissa Punkalaidun-
Alastaro –tiehen on yksi asuttu talo. Energiaturpeen toimitukset kes- kittyvät pääasiassa lämmityskaudelle loka-huhtikuulle ja toimitukset ovat käynnissä ympärivuorokautisesti. Kuljetukset keskittyvät lämmi- tyskaudelle loka-huhtikuulle. Kylmimpinä aikoina energiaturvetta saatetaan toimittaa 30 rekkakuormaa vuorokaudessa ja samanaikai- sesti ympäristöturvetta 10 rekkakuormaa päivässä. Hiljaisimpina ke- säaikoina energiaturvetta toimitetaan noin 1-2 rekkakuormaa ja ym- päristöturvetta 4-6 rekkakuormaa päivässä.
Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta 162 000 l, voiteluöljy- jä 1 100 l ja vaseliinia 230 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöl- jyä 1 100 l, kiinteää öljyjätettä 180 kg, maaleja/liuottimia 2 kg, akkuja 54 kg, loisteputkia/lamppuja 2 kg, talousjätettä 5 m3, aumamuovia 9 000 kg ja romurautaa 720 kg.
Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten Vapo Oy:n työmaille on järjestetty keräyspiste, josta jäte toimitetaan edelleen ongelmajätelai- tokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Au- manpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja toimittamista lämpö- voimalaitoksille varten on perustettu tutkimusprojekti, joten sen toimit- tamista lämpölaitoksille tutkitaan. Näin ollen muovijätteen hyötykäyttö tullee tulevaisuudessa laajenemaan. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvän romuraudan määrä turvetyö- mailla määräytyy tehtävien konekorjauksien mukaan. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Isosuon länsipuolella Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin rajalla sijaitsee Natura 2000 –verkostoon kuuluva Isosuon luonnon- suojelualue (FI0200094), joka on pinta-alaltaan 419 ha oleva kei- dassuo.
Isosuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus ei kohdistu Natura- alueen suuntaan. Mahdollista pölylaskeumaa ei hakijan mukaan voi- da pitää kuormitustekijänä, koska se muodostuu orgaanisesta tur- peesta, jota itse suokin on, eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia suon kasvistoon tai marjastoon. Lisäksi pölylaskeumien määrä on koko- naisuutena vähäinen.
Mahdolliset vaikutukset Natura-alueeseen voivat olla vain välillisiä.
Teoriassa turvetuotannon harjoittaminen hankesuolla voisi vaikuttaa mainitun Natura-alueen vesitalouteen pohjavesien pintojen laskun kautta. Vaikka suojelualueen läheinen Isosuon turvetuotantoalue on ojitettu turvetuotantokäyttöön, tällaista vaikutusta ei ole todettu.
Hankkeella tai sen ympäristövaikutuksilla ei ennalta arvioiden eikä hakemuksessa suoritetun tarkastelun perusteella ole suoria tai välil-
lisiä vaikutuksia Isosuon Natura-alueen niihin luontotyyppeihin, joi- den perusteella se on otettu Suomen Natura 2000-verkostoon.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Kysymyksessä on jo toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joten tuo- tanto ei aiheuta uusia muutoksia maisemaan. Turvetuotannon har- joittaminen jo olemassa olevilla alueilla ei muuta enää alueen olo- suhteita myöskään marjastusta tai metsästystä ajatellen. Muutokset esim. suolinnuston osalta ovat tapahtuneet jo hankesoita käyttöön otettaessa eli kenttien kuntoonpanovaiheessa, jolloin biotoopit ovat muotoutuneet nykyiselleen. Laajennusalueista lohkon 3 kuntoonpa- no on aloitettu vuonna 1990 ja jäljellä on lähinnä olemassa olevien ojitusten viimeistely. Lohkon 4 kuntoonpano on aloitettu vuonna 2001 ja sen on tarkoitus olla tuotantokunnossa vuoden 2005 kevääl- lä. Suon kuntoonpanovaiheessa ainekuormitus yleensä kasvaa li- sääntyneen tyhjenemisvalunnan ja ojitusten aiheuttaman veden sa- menemisen seurauksena. Kuormitusta voidaan vähentää erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä.
Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei aiheuta muita- kaan negatiivisia ympäristövaikutuksia tai niiden vaaraa. Toiminta ei vaikeuta myöskään alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perus- tunee suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Turvetuotannolla on vä- litön ja välillinen työllistämisvaikutus. Isosuon ja Arkkuinsuon turve- tuotantotoiminta luo yhteensä 93 vuosityöpaikkaa.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Turvetuotanto lisää Palojoen veden typen, fosforin ja humuksen määrää. Vesi on luokiteltavissa välttäväksi/heikoksi jo turvetuotanto- alueen yläpuolella eikä laatuluokka muutu hankesuon kohdalla. Kou- rajoella vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Isosuolta laskee Punkalaitumenjokeen kuivatusvesiä 45 ha:n alalta.
Turvetuotantoalueella ei ole käytännön merkitystä Punkalaitumenjo- en tilaan. Isosuon alapuoliset Isosuonoja ja Nanhianoja ovat pieni- kokoisia pelto-ojia, joiden veden laatua ei ole tutkittu.
Isosuon turvetuotantoalueen keskimääräisen kuormitustason vaiku- tus vesistöittäin on seuraava:
Vesistö K-aine Kok.N Kok.P
mg/l µg/l µg/l
Palojoki, Korppulanoja
mukaan lukien 0,7 192 5
Kourajoen alaosa 0,2 72 2
Loimijoki, Maurialankoski 0,0 6 0,2
Punkalaitumenjoki, Jalasjoen alap. 0,0 8 0,2
Vaikutus kalatalouteen
Turvetuotantoalueiden mahdollista vaikutusta niiden alapuolisen vesis- tön kalastoon ei ole selvitetty. Turvetuotanto ei vaikuta Palojoen ta- vanomaiseen käyttöön kalastuskohteena. Turvetuotantoalueelta lähte- vä kiintoaines on orgaanista, hienojakoista kiintoainetta, jonka on ha- vaittu liettävän koskien pohjia mm. Siuruanjoella. Palojoessa ei tiettä- västi esiinny virtakutuisia lohikaloja eikä myöskään sorapohjaisista koskialueista ole tietoa.
Hakijan käsityksen mukaan perustetta kalataloudellisen kompensaa- tiovelvoitteen asettamiselle ei ole.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen ympäristössä ole- van asutuksen piiristä ole tullut valituksia turvetuotannosta aiheutu- vista haitoista pohjaveteen.
Pohjavesien pinnoissa ei ole tapahtunut mittausten mukaan laskua pitemmällä aikavälilläkään. Loppusyksyllä 2002 tapahtunut pohja- vesipintojen lasku oli seurausta kesän ja syksyn poikkeuksellisesta kuivuudesta ja sama ilmiö oli havaittavissa yleisemminkin pohjave- sissä, eikä sitä voida siten kytkeä Isosuolla harjoitettavaan turvetuo- tantoon. Keväällä 2003 pohjavesipinnat olivat nousseet kuivaa syk- syä edeltäneelle tasolle. Pohjavesien pintoja seurataan jatkossakin säännöllisesti.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Isosuon turvetuotantoalue sijaitsee metsäisellä alueella, asutus on vähäistä ja harvaa ja lisäksi tuotantoalueiden ympärillä on kauttaal- taan suojaavaa puustoa, joten sen sijainti mahdollisia pölyhaittoja ajatellen on hyvä. 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta on viisi asuttua taloa.
Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu erilaisten koneiden synnyttämästä melusta sekä lisäksi turpeen lastauksesta ja kuljetuk- sesta. Turvetuotannon aiheuttaman meluhaitan esiintymiseen kiinni- tetään erityisesti huomiota asutuksen läheisyydessä. Työkoneista syntyvät taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella esiintyvä taustamelu. Turvetuotanto on vakiintunutta eikä taustamelu tule lisääntymään. Osa Isosuon turvetuotantoalueesta on valmistelussa ja sen osalta tuotantoala tulee kasvamaan, mutta asu- tuksen määrä ja sijainti Isosuon ympäristössä ei ole ongelmallinen.
Kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä oleva metsä toimii meluestee- nä.
Punkalaidun-Alastaro –tielle Isosuon itäosasta kulkevan työmaalii- kenteen käyttämän tien varressa ei ole asutusta. Tuotantoalueen halki kulkevan metsäautotien ja edellä mainitun tien liittymäkohdissa Punkalaidun-Alastaro –tiehen on yksi asuttu talo.
Ympäristöriskit Suunnitelmassa noudatetaan ISO 9002 standardin mukaista laatu- järjestelmää, jota tukee ISO 14001 standardin mukainen ympäristö- asioiden hallintajärjestelmä. Alueelle on laadittu palosuojelusuunni- telma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut
Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu suoritetaan keskitetysti yhden tarkkai- luohjelman mukaisesti, jonka Vapo Oy on laatinut 22.4.1999.
Hakija on täydennyksessään 16.6.2003 toimittanut ympäristölupavi- rastolle esityksen Isosuon turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötark- kailuohjelmaksi.
Vaikutustarkkailu Hankesuolla ei ole kalataloudellisia tarkkailuvelvoitteita, minkä vuok- si mahdollisia kalataloudellisia vaikutuksia on jouduttu arvioimaan muiden, tässä tapauksessa hyvin hatarien tietojen perusteella.
Vesistön heikko perustila ja kalastuksen järjestäytymättömyys huo- mioon ottaen hakijan käsityksen mukaan hankkeen aiheuttamat ve- sistövaikutukset eivät edellytä kalataloudellisen tarkkailun järjestä- mistä.
Pöly- ja melutarkkailu ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen.
LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla 19.12.2003 – 19.1.2004 välisenä aikana Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä Punkalaitumen kun- nassa ja Huittisten kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.1.2004. Ympäris- tölupavirasto on 12.12.2003 päivätyllä kirjelmällään ympäristönsuo- jelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen työvoima- ja elin- keinokeskuksen, Punkalaitumen kunnan, Huittisten kaupungin sekä Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaisten lausunnot.
LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET
1) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan Punkalaitumenjoki on tärkeä Kokemäenjoen nahkiaiskantojen hoito- kohteena, sillä jokeen on vuosina 1992-2001 istutettu sekä vasta- kuoriutuneita että aikuisia nahkiaisia yhteensä 35 400 euron arvosta.
Istutukset on kustannettu Harjavallan voimalaitoksen velvoitevarois- ta. Palojokeen on istutettu rapuja 1990-luvulla, mutta istutukset eivät
ole todennäköisesti onnistuneet. Palojoen heikko veden laatu rajoit- taa hoitotoimien onnistumista. Palojoen tilaa heikentävät sekä maa- talouden aiheuttama hajakuormitus että turvetuotanto. Näiden vaiku- tukset ovat osittain samankaltaisia, koska molemmista toiminnoista aiheutuu vesistöön ravinnepäästöjä. Soiden kuivatusvesissä on li- säksi runsaasti rautaa, joka yhdessä alhaisen pH:n kanssa tuhoaa esimerkiksi ravun mädin ja estää kantojen luontaisen lisääntymisen.
Runsaan kiintoaineskuormituksen takia turvetuotanto aiheuttaa ala- puolisessa vesistössä liettymistä, mikä pilaa kalojen kutupohjat ja heikentää ravun elinoloja. Kuormitusta on kuitenkin mahdollista vä- hentää, jos turvetuotantoalueet varustetaan riittävin vesiensuojelu- menetelmin. Myös kalataloudellisia haittoja voidaan vähentää erilai- sin hoitotoimin. Näitä ovat istutusten ohella esimerkiksi kutupaikko- jen kunnostaminen lietteestä, rapujen suojakolojen lisääminen ki- veyksin ym.
Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa turvetuotantoon voidaan myöntää seuraavilla edellytyksillä:
- Tuotantoalueilta vesistöön johdettavaa kuormitusta tulee vähentää käyttämällä mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä.
Kaikki tuotantoalueilta syntyvät kuivatus- ym. vedet on käsiteltävä pintavalutuskentän avulla ennen vesistöön johtamista.
- Hakija on velvoitettava tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia ala- puolisen vesistön kalastoon ja kalatalouteen Varsinais-Suomen TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteis- tarkkailuna muiden Loimijoen kuormittajien kanssa. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
- Hakijalle tulee määrätä vuotuinen 600 euron suuruinen kalatalous- maksu käytettäväksi turvetuotannosta aiheutuvien kalataloushaitto- jen vähentämiseen alapuolisissa vesistöissä. Koska hakija ei ole selvittänyt Palojoen tai Punkalaitumenjoen kalataloudellista tilaa eikä tarvittavia tietoja ole muistakaan lähteistä saatavilla, TE-keskus on arvioinut turvetuotannosta syntyvän haitan olevan suuruudeltaan 600 euroa vuodessa. Kalatalousmaksu tulee suorittaa vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle tammikuun loppuun mennessä ja se tullaan käyttämään kala- ja rapukantojen hoitotoimiin yhteistyössä Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen kanssa.
- Lupa tulee myöntää määräaikaisena siten, että lupaehdot tarkiste- taan viimeistään vuonna 2010.
- Toiminnasta aiheutuvat kalataloudelliset haitat ja vahingot on kor- vattava asianosaisille viipymättä.
2) Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
3) Huittisten kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt, että luvan saaja toimittaa toiminnan aikana tehdyistä vesistötarkkailuista ja selvityksistä raportit lupaviranomaisen ja Punkalaitumen kunnan lisäksi myös Huittisten kaupungin ympäristölautakunnalle.
4) Punkalaitumen kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
5) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue on todennut, että Palo- joen reittivedet sisältyvät Kukunharjan ja Murron osakaskuntien alu- eelle ja että Punkalaitumenjoen reittivesien järjestäytyneet osakas- kunnat ovat Huhkolan, Kivirannan, Löysälän ja Takkulan osakas- kunnat. Osakaskunnat ovat siirtäneet hallintoasiat Kokemäenjoen- Loimijoen kalastusalueen hallintoon. Kalastusalue on vaatinut, että Vapo Oy:lle asetetaan 500 euron suuruinen kalatalousmaksu, koska turvetuotannosta on aiheutunut mm. rapukantojen menetystä ja tur- vetuotanto muutoinkin aiheuttaa vesistöön suurta kuormitusta. Haki- ja on velvoitettava tekemään ympäristövaikutusten arviointi ja suorit- tamaan kalataloudellista tarkkailua. Öljyastiat on säilytettävä muovi- kalvolla eristetyssä varastossa. Ongelmajätteet on kerättävä jätesäi- liöihin ja toimitettava käsiteltäviksi asianomaiseen laitokseen. Kalas- tusalue on todennut, että Loimijoen ja Kokemäenjoen vesistöt joki- laaksossa ovat ainoat vesialueet ja niiden merkitys kiistaton. Kalas- tus on järjestettyä ja valvottua ja jokiin istutetaan vuositasolla useita kalalajeja, jotka eivät muutoin luontaisesti pääse nousemaan yläosil- le.
6) AA ja BB (Levomäki RN:o 2:86, Suopelto RN:o 2:90 ja Alho RN:o 2:66, Kostilan kylä, Punkalaidun) ovat ihmetelleet miksi asianosais- ten lausumia pyydetään vasta nyt, kun turvetuotantoa on harjoitettu jo vuosia. Paikkakunnalla vallitsevat lännen ja lounaan suuntaiset tuulet, jotka puhaltavat turvetuotantoalueelta suoraan muistuttajien talouskeskusta kohden tuoden mukanaan hienojakoista pölyä. Muis- tuttajien kiinteistö sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä tur- vetuotantoalueesta. Muistuttajien talouskeskuksen ja tuotantoalueen välissä on muistuttajien omistama vähäinen metsä- ja suoalue, jonka käyttö talousmetsikkönä on rajoittunutta, koska sitä välttämättä tarvi- taan melu- ja pölyhaittojen lieventäjänä. Hakija tulisi velvoittaa jättä- mään tai istuttamaan asutuksen vastaiselle sivulle vähintään 200 m:n levyinen puustoinen suojakaista pöly- ja meluhaittojen lieventä- jäksi. Meluhaittojen estämiseksi lupa turpeen nostolle ja kuormauk- selle tulee myöntää ainoastaan klo 6-22 väliseksi ajaksi. Lupamää- räyksissä on edellytettävä paloturvallisuudesta huolehtimista. Jäljellä olevia soita tulisi säästää ja suojella.
HAKIJAN VASTINE Hakijalla ei ole huomautettavaa Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa 1) edellytetyn kalataloudellisen tarkkailun ja 600 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun osal- ta. Hakemuksessa esitetyt vesienkäsittelymenetelmät täyttävät haki- jan mukaan parhaan käyttökelpoisen menetelmän vaatimukset.
Muita kuin luvan myöntämisestä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja kos- kevat korvauskysymykset eivät kuulu työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen toimivaltaan.
Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassaolevana ja lupaehtojen tarkistamishakemus on jätettävä viimeistään 31.12.2010.
Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen vaatimukseen 5) polt- toöljyn varastoinnista hakija on todennut, että sen osalta riittävät ta- vanomaiset määräykset, koska toiminta-alueet eivät sijoitu pohja- vesialueille. Muiden vaatimusten osalta hakijalla ei ole ollut huo- mautettavaa.
AA:n ja BB:n muistutuksesta 6) hakija on todennut, että puhelin- keskustelun mukaan AA ja BB asuvat Isosuon tuotantoalueen koil- lispuolella sijaitsevalla tilalla Levomäki RN:o 2:86, joka sijaitsee lä- himmillään noin 600 m:n päässä tuotantoalueesta (lohkosta 4). Myös Suopellon ja Alhon tiloilla, jotka sijaitsevat lähempänä Isosuota kuin Levonmäki, on rakennuksia. Vaatimus puustoisen suojavyöhykkeen istuttamisesta tulee hylätä. Alueet ovat pääosin vuokralla ja niiden käytöstä tulee sopia maanomistajien kanssa. Vaatimus toiminnan ajallisesta rajoittamisesta ei ole perusteltu. Hakijan mukaan tavan- omaiset määräykset riittävät rajoittamaan pölyävää toimintaa, mikäli rajoitus katsotaan tarpeelliseksi. Hakija on todennut, että toiminnas- sa noudatetaan palosuojelua koskevia säännöksiä. Isosuo on tuo- tantotoiminnassa oleva suoalue, eikä se ole kuulunut suojelun piiriin millään tasolla.
SUUNNITELMAN TÄYDENNYKSET JA MUUTOKSET
Täydennys Ympäristölupavirasto on 9.9.2004 pyytänyt hakijaa toimittamaan suunnitelman kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi siten, että se vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on 29.10.2004 ym- päristölupavirastolle toimittamassaan täydennyksessä todennut, että laskuoja 1 laskee Natura-alueen ja peltoalueen välistä ojaa pitkin Palojokeen. Ojaan johdetaan vedet tuotantolohkoilta 1, 2 ja 3. Tuo- tantoalueen pinta-ala on 314,8 ha, josta tuotantokunnossa on 285,8 ha ja valmistelussa 10,8 ha. Vesien pintavalutus Natura-alueelle tai muulle suoalueelle ei ole mahdollista. Lohkon 1 eteläosassa on lä- hes loppuun tuotettu matalaturpeinen alue joka on jo osin alkanut kasvittua. Hakija on esittänyt, että alueelle rakennetaan pengertä- mällä noin 12,0 ha:n suuruinen kosteikkoalue, jonne johdetaan ra- kennettavien pumppaamojen 1 ja 2 kautta lohkojen 1 ja 3 sekä osit- tain lohkon 2 kuivatusvedet ympärivuotisesti. Alueelle johdetaan kui- vatusvedet kaikkiaan 315,0 ha valuma-alueelta. Valuma-alueesta on turvetuotantoaluetta 297,3 ha, josta tuotantokunnossa on 286,5 ha ja valmistelussa 10,8 ha. Kosteikkoalueen pinta-ala on 3,8 % sen va- luma-alueesta. Isosuon tuotantokelpoinen pinta-ala tulee pienene- mään kosteikkoalueen pinta-alan verran (12,0 ha) ollen tämän jäl- keen 347,8 ha.
Hakija on esittänyt, että Isosuon ympärivuotinen kuormitustarkkai- luasema (nykyisin altaiden 1.1 ja 1.2 alapuolella) siirretään kosteik- koalueen alapuolelle ja sen kautta johdetaan kosteikkoalueen vedet laskuojaan 1. Tällä tavoin saadaan pääosa Isosuon kuivatusvesistä tarkkailun piiriin ja pystytään seuraamaan kosteikon toimivuutta ym- pärivuotisesti.
Kosteikkoalueen eteläpuolella on 17,5 ha:n suuruinen tuotantoalue, jonka vesiä ei pumppaamoille voida johtaa. Hakija on esittänyt, että tämän alueen vedet johdetaan nykyisten vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan 1. Alueesta 4,0 ha johdetaan laskeutusaltaisiin 5.1 ja 5.2 ja 13,5 ha johdetaan laskeutusaltaisiin 1.1 ja 1.2. Laskeutusal- taat varustetaan virtaamaa säätelevillä patolaitteilla. Altaat 5.1 ja 5.2 on mitoitettu 106,0 ha valuma-alueelle ja altaat 1.1 ja 1.2 66,0 ha va- luma-alueelle, joten muutoksen jälkeen niiden mitoitus on moninker- tainen valuma-alueeseen nähden ja näin ollen niiden vesiensuojelu- teho on huomattavasti mitoitusohjeita parempi. Lisäksi toimivuutta li- sätään vielä virtaamansäätöpadoilla.
Laskuoja 2 laskee pelto-ojia pitkin Isonsuonojaan, josta edelleen Nahinojan kautta Punkalaitumenjokeen. Ojaan johdetaan vedet tuo- tantolohkolta 4, jonka pinta-ala on 45,0 ha. Alue on kokonaisuudes- saan valmistelussa. Alueen kuntoonpano on ennakkoilmoituksen no- jalla aloitettu vuoden 2001 talvella. Ennakkoilmoituksessa alueen vesiensuojelumenetelminä on esitetty perustaso ja laskeutusaltaan virtaamansäätöpato. Vesiensuojelurakenteet on rakennettu kun- toonpanotöiden alkuvaiheessa.
Alueen vesien laskusuunta on pohjoisesta etelään ja edelleen itään Punkalaitumenjoen suuntaan. Alue rajoittuu pohjois- ja eteläosiltaan metsäalueisiin ja itäosiltaan peltoalueisiin. Alueen länsipuolella on luonnontilainen suoalue, joka sijaitsee korkeussuhteiltaan suon kor- keimmalla alueella. Vapo Oy on yrittänyt hankkia suoaluetta hal- tuunsa, mutta maanomistaja ei ole suostunut siihen. Hakijan käytös- sä ei ole pintavalutukseen soveltuvaa aluetta. Lisäksi kuntoon- panotöiden yhteydessä tuotantoalue on ojitettu, puusto poistettu ja pinta jyrsitty koko hakijan hallussa olevalta suoalueelta, joten pinta- valutuskentän rajaaminen tuotantoalueesta ei hakijan mukaan ole mahdollista.
Hakija on esittänyt, että laskuojan 2 osalta nykyinen vesiensuojelu- taso on riittävä, kun ottaa huomioon käytettävissä olevat vaihtoehdot ja alueen vesistövaikutukset alapuolisessa vesistössä. Tuotantoalu- een osuus Punkalaitumenjoen valuma-alueesta on 0,1 % (Jalasjoen alap.). Suon alapuoliset Isosuonoja ja Nahinoja ovat peltoalueiden keskellä kulkevia pelto-ojia, joidenka vedenlaatuun Isosuon vesillä ei ole juurikaan vaikutusta. Punkalaitumenjoessa vaikutukset jäävät hyvin pieniksi vähäisestä valuma-alueosuudesta johtuen.
Täydennys ja suunnitelman muutos
Ympäristölupavirasto on 16.11.2004 pyytänyt Vapo Oy:ltä suunni- telman Isosuon tuotantolohkojen 1, 2 ja 3 kuivatusvesien käsittelyyn liittyvän kosteikkoaltaan mitoittamisesta selvästi suuremmaksi kuin 3,8 % valuma-alueesta.
Täydennys
Hakija on 30.11.2004 täydentänyt hakemustaan ja muuttanut suun- nitelmaansa tuotantomenetelmien osalta.
Laskuojan 1 kuivatusvesille suunniteltua kosteikkoallasaluetta (kos- teikkoalue 1, 12,0 ha) laajennetaan sen pohjoispuolelle pengertä- mällä tehtävällä kosteikkoalueella 2, jonka pinta-ala on noin 2,5 ha.
Kosteikkoalue 2 sijaitsee maastollisesti kosteikkoaluetta 1 korkeam- malla. Pumppaamolta 1 vedet pumpataan ensin kosteikkoalueelle 2 ja siitä patolaitteen kautta kosteikkoalueelle 1. Pumppaamolta 2 ve- det pumpataan suoraan kosteikkoalueelle 1. Laajennuksen jälkeen kosteikkoalueiden kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 14,5 ha, jo- ka on 4,6 % niiden valuma-alueesta. Suurempiin laajennuksiin ei täl- lä hetkellä ole mahdollisuuksia, eikä hakijan mukaan sellaiseen ole toiminnallisia syitä. Kosteikkoalueisiin ei sovelleta pintavalutuskentti- en mitoitusohjeita.
Tuotantomenetelmien muutos
Nykyisten haku-, imuvaunu- ja palaturvetuotantomenetelmien ohella alueella on tarkoitus keväällä 2005 aloittaa tuotanto myös uudenlai- sella turvetuotantomenetelmällä, jossa suosta mekaanisesti kostea- na irrotettu turve joko tavanomaisella kuljetuskalustolla tai pump- paamalla siirretään kuivatettavaksi suolle tai sen välittömään lähei- syyteen rakennettavalle asfalttilaatalle. Kun turve kuivatetaan kuival- la ja lämpimällä alustalla, kuivaminen on kylmällä ja kostealla turve- kentällä tapahtuvaa nykyistä kuivatustapaa selvästi nopeampaa.
Turpeen kuivatusvaiheen mekaaninen käsittely on nykyistä vähäi- sempää. Kiinteäksi palamuotoiseksi kuivunut turve (ns. pikapala) kootaan kentän läheisyydessä sijaitseviin varastoaumoihin. Tuotanto on mahdollista aloittaa aikaisin keväällä ja sitä voidaan jatkaa syk- syyn. Toiminta tapahtuu edelleenkin ulkona ja lämpimällä kaudella haihduttamalla, aurinkoenergiaa ja tuulta hyödyntäen. Asfalttipohjaa käytetään patterin tavoin lisäenergiana turpeen kuivatuksessa. Sa- teen uhatessa kentällä kuivamassa oleva turve voidaan nopeasti koota aumaan tai karheille sateelta suojaan. Kentälle kuivatus- ja korjuuvaiheessa irtoava kuiva hienoaines kootaan päivittäin tai tarvit- taessa joko pneumaattisesti tai harjalla ja hyödynnetään. Asfalttiken- tän alareuna ojitetaan siltä valuvien vesien hallitsemiseksi. Jollei valmiita kuivatusvesien johtamis- ja puhdistusjärjestelmiä ole, sade- vedet kootaan erillisiin lietepesäisiin sakkakaivoihin. Kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan ja otetaan hyötykäyttöön.
Isosuon keskellä (Heposaari) sijaitsee vuonna 1996 rakennettu 3,5 ha:n suuruinen asfaltoitu laatta. Sitä käytetään tällä hetkellä au- ma- ja tukikohta-alueena. Tukikohta-alue siirretään laatan eteläpuo- liselle alueelle, rakennetaan uudet auma-alueet läheisten teiden var- sille ja aloitetaan uuden tuotantotekniikan mukainen pikapalatuotan- to vuoden 2005 keväällä. Aumojen uusi sijoittaminen ei lisää pöly- vaikutusta tuotantoalueen ympäristöön. Toiminnan meluvaikutus ei kaluston samankaltaisuuden vuoksi lisäänny.
Ottoalueena olevan Isosuon kuivatusvesien ojitusjärjestelyitä ja ve- siensuojelurakenteita ei ole tarpeen muuttaa suunnitelman muutok- sen vuoksi. Asfalttikentän ja alueiden, joilta turve laatalle kuljetetaan, kuivatusvedet johdetaan muiden tuotantoalueen kuivatusvesien kanssa pumppaamojen 1 ja 2 kautta kasvillisuusaltaisiin 1 ja 2 ja edelleen laskuojan 1 kautta Palojokeen. Asfalttikentän reunaojat ni- metään kokoojaojiksi, jotka pidetään kunnossa ja joiden osalta voi- daan antaa tavanomainen ojastojen kunnossapitovelvoite. Koska alapuoliset vesiensuojelurakenteet ovat tehokkaat ja koska asfaltti- kentältä voimakkaan haihtumisen ja kuivumassa olevan sadon suo- jaamisen sekä puhtaanapidon vuoksi ei lähde merkittävää kuormi- tusta, hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa edellä olevassa jaksossa sanottuja rakenteita kentän alapuolelle. Uusi menetelmä ei aiheuta vesistökuormituksen kasvua.
Muutos ei lisää toiminnan päästöjä eikä niiden vaikutuksia ympäris- tössä ja toiminta-alue pysyy samana.
MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 28/2005/4 (dnro LSY-2002-Y-378) myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ark- kuinsuon 121,4 ha:n jo toiminnassa olevan turvetuotantoalueen ja sen 19,7 ha:n laajennusalueen toimintaan Punkalaitumen kunnassa.
Ympäristölupavirastossa on vireillä Kekkilä Oyj:n vireillepanema ym- päristölupahakemus, joka koskee Lylysuon 80 ha:n suuruisen tuo- tantoalueen turvetuotantoa Punkalaitumen kunnassa (LSY-2003-Y- 201).
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Isosuon jo toimin- nassa olevan turvetuotantoalueen ja sen 55,8 ha:n laajennusalueen toimintaan Punkalaitumen kunnassa hakemukseen liitetyn suunni- telman ja sen täydennysten mukaisesti siten tarkennettuna kuin lu- pamääräyksistä käy ilmi.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 345,3 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää laajennusalueita 55,8 ha.
Pikapalatuotantomenetelmässä käytettävän asfalttikentän pinta-ala saa olla enintään 3,5 ha.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltai- den kautta. Lohkojen 1, 2 ja 3 kuivatusvedet on lisäksi johdettava ympärivuotisesti 29.10. ja 29.11.2004 päivätyissä hakemuksen täy- dennyksissä esitetyille kosteikkoalueille 1 ja 2. Lohkon 4 kuivatusve- det on johdettava ympärivuotisesti lohkolle tai sen alapuolelle raken- nettavalle vähintään 2,5 ha:n suuruiselle kosteikkoalueelle.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäis- sä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipa- dot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Suunnitelman mukaiset kosteikkoalueet ja muut vesienkäsittelyra- kenteet on toteutettava mahdollisimman pian ja viimeistään 1.5.2006. Lisäksi lohkon 4 kosteikkoaluetta koskeva suunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vii- meistään 1.5.2005 ja otettava käyttöön viimeistään 1.5.2006. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Pun- kalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.
Pohjavesi
6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossa- pito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista.
Päästöt ilmaan ja melu
7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
10) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäris- tökeskukselle sekä Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.
12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaisille.
15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalata- loudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hy- väksymällä tavalla.
Luvan saajan on mitattava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinraken- nuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuo- den kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympä- ristökeskukselle sekä Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 500 euroa Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kui- vatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
18) Luvan saajan on osallistuttava tuotantoalueiden alapuolisten ve- sistöjen mahdollisesta kunnostuksesta aiheutuviin niihin kustannuk- siin, jotka aiheutuvat tässä päätöksessä tarkoitetun turvetuotannon haitallisten vaikutusten poistamisesta. Velvoite koskee vain sellaisia hankkeita, joita koskevan suunnitelman alueellinen ympäristökeskus on hyväksynyt ja joihin turvetuotannon haitalliset vaikutukset ovat selvästi osoitettavissa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi- daan asia saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.
Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyk- siä.
Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumi- sesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoi- tu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Isosuon turvetuotantoalue on valtaosaltaan jo toiminnassa oleva tuo- tantoalue. Vesistöön kohdistuvien päästöjen ja vaikutusten vähen- tämiseksi kuivatusvesien käsittelyä määrätään huomattavasti tehos- tettavaksi. Vesistövaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu kalanhoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi ja osallistumisvelvoite ve- sistön mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin.
Kun otetaan huomioon Isosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, tur- vetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei ai- heudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huo- nontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Hanke ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköi- sesti merkittävästi heikennä Natura 2000 –suojeluverkostossa ole- van Isosuon (FI0200094) luontoarvoja.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käy- täntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).
Kosteikkoalueen eteläpuolella olevan 17,5 ha:n tuotantoalueen kui- vatusvedet voidaan kohtuullisin kustannuksin johtaa kosteikkoalueil- le. Tehostettu vesienkäsittely vähintään lupamääräyksen 2) tasoise- na lohkon 4 kuivatusvesille on tarpeen kun kyseessä on uusi tuotan- toalue, joka tulee olemaan pitkään toiminnassa.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toi- menpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi.
Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Tark- kailut voidaan sovittaa yhteen, ja toteuttaa yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa.
Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaa- timukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.
Määräyksissä on otettu huomioon valtion valvontaviranomaisten toimialuerajojen muutokset.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyrakenteita koskevat vaati- mukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa esitetyt tarkkailua ja valvontaa koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 11), 14) ja 15) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa kalatalousmaksua koskevat vaa- timukset huomioon lupamääräyksestä 17) ilmenevällä tavalla. Ympä- ristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueelta johdettavista vesistä ai- heutuu yhdessä alueen muiden päästöjen kanssa vahinkoa purku- vesistöjen kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen ja tarkoituk- senmukaista asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Kalatalous- maksu on määrätty vaadittua suurempana päästöjen yhteisvaikutuk- sen toimenpidetarvetta lisäävän vaikutuksen vuoksi.
Ympäristölupavirasto ottaa Huittisten kaupungin ympäristölauta- kunnan vaatimuksen 3) vesistötarkkailun tulosten toimittamisesta lautakunnalle huomioon lupamääräyksissä 14) ja 15).
Ympäristölupavirasto toteaa Kokemäenjoen-Loimijoen kalastus- alueen vaatimukseen 5) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta, että kosteikkoalueiksi otettujen alueiden jälkeen tuo- tantoon jäävä 289,5 ha:n alue on jo toiminnassa olevaa turvetuotan- toaluetta, ja laajennusosa on pinta-alaltaan vain 55,8 ha, eikä me-
nettelystä ole odotettavissa sellaisia tietoja, joita ei lupahakemuksen käsittelyssä muutoin voida saada. Päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin yksit- täistapauksiin tekee ympäristöministeriö. Käsiteltävänä olevan ym- päristölupahakemuksen osalta tällaista päätöstä ei ole tehty. Kalas- tusalueen vaatimus ongelmajätteiden keräämisestä ja öljyastioiden säilytyksestä otetaan huomioon lupamääräyksissä 9) ja 10). Ympä- ristölupavirasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi määrätä lupamäärä- ykset tarkistettaviksi viimeistään 31.3.2014.
Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n 6) muistutukseen asian- osaisten kuulemisesta vasta turvetuotannon jatkuttua jo vuosikausia, että turvetuotantotoiminnalle ei ole aiemmin tarvittu ympäristölupaa.
Ympäristölupavirasto ottaa vaatimukset pölyhaittojen rajoittamisesta huomioon lupamääräyksessä 7) ja vaatimukset tuotannossa käytet- tävistä koneista aiheutuvan melun rajoittamisesta huomioon lupa- määräyksessä 8).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.3.2014 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemuk- seen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen eh- käisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ym- päristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopet- tamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67 § ja 100 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU 4 590 euroa
Perustelut
Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut ympäristöministeriön ase- tuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevassa taulukossa mainittua työmäärää suurempi, minkä vuoksi maksu peri- tään 35 % korkeampana.
Sovellettu oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Tarkkailuohjelma
Anne Valjakka
Heikki Penttinen Juha Helin
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka.
AV/mk
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.4.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 3 ISOSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkai- lusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan.
Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä teh- dään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melu- päästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Tuotantovaihe Jatkuva tarkkailu
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.
Vesinäytteet otetaan 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.-31.3. kuukauden välein.
Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.-15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näyt- teistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.-15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.
Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima
kiintoaine kiintoaine
CODMn CODMn
kok P kok P
kok N kok N
pH pH
NH4-N
PO4-P (suod.) Fe
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taus- tapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 ug/l, kokonaistyppi 500 ug/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulko- puolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta- alojen suhteessa.
Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän te- hoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoallaskäsittelyä (pumppaamolta 2) ja kosteikkoallas 1:n jälkeen.
Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Punkalaitumen kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan hel- mikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
