YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 156/2005/4
Dnro LSY-2003-Y-266
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 30.12.2005
ASIA Vuorenpäänneva - Vatilähteennevan turvetuotantoalueen ympäristö- lupahakemus, Ikaalinen
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla tarkoitetaan tässä päätöksessä Mustakeidas - Saarikeitaan (LSY-2002-Y-404), Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan (LSY-2003-Y-266) ja Lauttaneva – Haukkanevan (LSY-2003-Y-267) turvetuotantoalueita yhteisesti Jämijärven kun- nassa ja Ikaalisten kaupungissa.
TOIMINTA JA SIJAINTI
Saarikeitaan tuotantoalueet sijaitsevat osittain Jämijärven kunnan ja osittain Ikaalisten kaupungin alueella. Tuotantoalueet sijaitsevat ve- denjakajalla ja kuivatusvesien purkuvesistöinä toimivat mm. Tyk- köönjärvi, Jämijärvi, Uurasjärvi sekä Kyrösjärveen kuuluvat Uuras- lahti ja Kovelahti. Saarikeitaan tuotantoalueiden ojitustyöt on aloitettu vuonna 1984 ja turvetuotanto vuonna 1986. Turvetuotanto on muo- dostunut pääasiassa jyrsinpolttoturpeesta, mutta myös ympäristötur- peesta. Vuonna 2002 tuotantokelpoista suota oli 365,9 ha, tuotanto- kunnossa olevaa suota 296,2 ha ja valmistelussa olevaa suota 55,7 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta oli 99,0 ha ja valmistelema- tonta aluetta 14,0 ha. Alueen turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2025.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 7d)
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 5c)
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 31.12.2002 ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarikeitaan jo toiminnassa olevien 296,2 ha:n suuruisten tuotanto- alueiden ja niiden 69,7 ha:n suuruisten laajennusalueiden turvetuo- tannolle.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Vapo Oy oli 21.2.2001 toimittanut Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille ilmoituksen Saarikeitaan turvetuotantoalueiden merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pirkanmaan ympäristökeskus oli 18.4.2002 kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2002 mennessä.
Vapo Oy omistaa turvetuotantotoimintaan tarvittavasta alueesta 374,1 ha ja hallitsee vuokrasopimusten nojalla 242,2 ha:n aluetta.
Saarikeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat osin Satakunnan (Jämi- järvi) ja osin Pirkanmaan (Ikaalinen) puolella. Jämijärven kunnan alueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, jossa sen alueella sijaitsevat osat Saarikeitaan turvetuotantoalueista on varattu turpeen ottoa varten. Ikaalisten kaupungin puolella sijaitsevat Saarikeitaan tuotantoalueet on merkitty Pirkanmaan 3. seutukaavassa maan ka- maran maanottoalueiksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tiedot
Vuorenpäänneva - Vatilähteennevan turvetuotantoalueen lohkon 5 36,4 ha:n suuruisen alueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 3 kautta Jyvämyllynojaan ja edelleen Jämijärveen. Lohkojen 6, 6A, 6B ja 8 (pinta-ala yhteensä 87,8 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojan 4 kautta Lauttaojaan ja edelleen Uurasjärven ja Noro-ojan kautta Ky- rösjärven Uuraslahteen. Lohko 7 ei ole käytössä kuivatuksellisista syistä.
Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalueen lohkon 9 kuivatus- vedet johdetaan 28,9 ha:n suuruiselta tuotantopinta-alalta las- kuojaan 4 ja edelleen Uurasjärven ja Noro-ojan kautta Kyrösjärven Uuraslahteen. Lohkon 10 kuivatusvedet johdetaan 17,8 ha:n suurui- selta alueelta laskuojan 5 kautta Noro-ojaan ja edelleen Kyrösjärven Uuraslahteen.
Tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen valuma-alue- ja virtaama- tietoja:
Vesistökohde Valuma-alue Turvetuotantoalue Turvetuotantoalueen Virtaamat
km2 km2 osuus % m3/s
MHQ MQ MNQ Vatilähteennevan alapuoli
Laskuoja 3 1,7 0,41 23,9
Jyvämyllynoja 10,3 0,41 4,0 0,9 0,11 0,02
Jämijärvi 348,4 0,41 0,1 18,8 3,52 0,73
Lauttanevan ja Haukkanevan alapuoli
Laskuoja 4 11,0 1,62 14,7
(Lauttanevan alapuoli)
Laskuoja 5 0,8 0,20 24,8
(Haukkanevan alapuoli)
Lauttaoja 12,5 1,62 13,0 1,1 0,13 0,02
Uurasjärvi 13,8 1,62 11,7 1,2 0,14 0,02
Noro-ojan alaosa (raja 63,1 1,82 2,9 5,4 0,66 0,09 Uuraslahti)
Uuraslahti 69,0 1,82 2,6 3,7 0,70 0,14
Vesistön tila
Jämijärvi
Jämijärven veden laatu on välttävä. Suurin ravinnekuormittaja on hajakuormitus.
Jyvämyllynoja
Jyvämyllynojaa kuormittaa turvetuotannon lisäksi voimakas haja- kuormitus pelloilta. Jyvämyllynojan arvioidaan olevan ravinteikasta, mutta se ei ole kuulunut velvoitetarkkailun piiriin, eikä sen tilaa tun- neta.
Lauttaoja
Vuoden 1984 esitarkkailutulosten mukaan Lauttaojan ravinnepitoi- suudet olivat kohonneita jo ennen turvetuotantoa. Lauttaojan vesi on sameaa ja ajoittain hyvin kiintoainepitoista ja sen laatuluokka on lä- hinnä välttävä. Ravinnepitoisuudet ovat hieman pienempiä kuin Saa- rikeitaanojassa.
Uurasjärvi ja Noro-ojan yläjuoksu (Uurasjärven alapuoli)
Lauttaojan osuus järven valuma-alueesta on 91 %. Turvetuotannon lisäksi järveä kuormittaa pelloilta tuleva hajakuormitus. Osa Lautta- ojan vesien kiintoaineksesta pidättyy Uurasjärveen aiheuttaen osal- taan järven madaltumista. Ravinnetaso Noro-ojan yläjuoksulla on kohonnut selvästi ja ammoniumtyppipitoisuus lievästi. Noro-ojan typpitaso Uurasjärven alapuolella on noin 300-500 µg/l luonnontasoa korkeampi. Fosforitaso on korkeimmillaan kesäaikana, jolloin Uuras- järvi purkaa fosforia alapuoliseen vesistöön. Noro-ojan yläjuoksun
veden laatu on parhaimmillaan tyydyttävä, mutta keskimäärin vain välttävä.
Noro-ojan keskijuoksu
Vuoden 2000 – 2002 tulosten mukaan vesi oli ruskeaa ja lievästi hapanta. Veden hygieeninen tila oli hyvä.
Noro-ojan alaosa
Noro-ojan alaosan veden laatua on tutkittu vuosina 1995-1999. Ikaa- listen kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vedet laskevat No- ro-ojaan Harjasjärvenojan kautta. Noro-ojan veden laadusta ennen Harjasjärvenojaa on todettu kaatopaikan perustilaselvityksessä, että Noro-ojan vedet ovat sameita, ruskeita ja runsasravinteisia humus- vesiä. Typpitaso on keväisin ja syksyisin noin kaksinkertainen luon- nontasoon verrattuna. Fosforipitoisuudet ovat nousseet 1970-luvun alusta vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen kesäajan fosforipitoisuu- det ovat pienentyneet.
Uuraslahti
Uuraslahden veden laatu on tyydyttävä. Veden laatuun vaikuttaa Noro-ojan (Mylly-Kartunjoen) huonohko veden laatu. Vuoden 2001 maaliskuussa Uuraslahden päällysvesi oli erittäin ruskeaa ja same- aa. Rehevöityminen lisääntyi 1970-luvulta 1990-luvun vaihteeseen saakka, jonka jälkeen fosforipitoisuus on ollut alhaisempi kuin 1980- luvulla keskimäärin. Rehevöitymiseen on saattanut vaikuttaa tur- peennosto ja siihen liittyvät kuivatusojitukset.
Kalasto ja kalastus
Hankealueen alapuolelta ei ole käytettävissä kalataloudellisia tutki- mustuloksia, minkä vuoksi tiedot perustuvat Jämijärven kalastusalu- een ja Kyrösjärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.
Jämijärven kalastusalue
Jämijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on käsitel- ty vain Jämijärveä, mutta ei muita kalastusalueen alueita.
Jämijärvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Pyyntime- netelminä käytetään verkkoja, katiskaa ja jonkin verran rysää. Tär- keimmät kalalajit ovat hauki ja ahven. Särkeä esiintynee myös. Ku- hakanta on nykyään tyydyttävä ja madetta esiintyy jonkin verran sa- moin kuin muikkua. Järveen on istutettu siikaa ja järvitaimenta hei- kolla menestyksellä. Rapukanta on romahtanut aiemmin hyvästä kannasta. Syynä ravun häviämiseen pidetään käyttö- ja hoitosuunni- telmassa turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta.
Kyrösjärven kalastusalue
Uurasjärvellä ja sen alapuolisella Noro-ojalla ei arvioida olevan juuri- kaan kalataloudellista merkitystä. Noro-ojan alajuoksulla sijaitsevas- sa Teijärvessä on loma-asukkaalta saadun tiedon mukaan esiintynyt suurikokoista ahventa. Myös haukea ja särkeä esiintynee. Kala- vesiluokka on tyydyttävä/välttävä. Kyrösjärveen kuuluva Uuraslahti sijoittuu kalavesiluokkaan tyydyttävä. Kalastusta tai saaliita ei käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ole käsitelty.
Suojeltavat kohteet
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden lähettyvillä tai vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 –verkostoon kuuluvia suojelualueita. Lähimpänä sijaitsee Natura 2000 –verkostoon kuuluva Hämeenkankaan alue (FI0200024) Jämijärven eteläpuolella. Hämeenkangas on harjualue ja alueeseen kuuluu lisäksi useita keidassoita, lähteitä, puroja ja leh- toja eli luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Alueella pesii useita lintudirektiivin lajeja.
Pohjavesialueet
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden lomassa kulkeva Lauttakangas kuuluu Ikaalisten kaupungin pohjavesialueisiin. Lauttalamminkulmal- la sijaitsee Ruupanperän vesiosuuskunnan pohjavedenottamo ja Lauttakankaalla Rämin vesiosuuskunnan pohjavedenottamo. Lautta- lamminkulman pohjavesialue kuten Lauttakankaankin pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjujaksoa, joka jatkuu poh- joisessa Parkanon puolelle. Lohkot 5, 6, 6A ja 6B sijaitsevat pohja- vesialueen välittömässä läheisyydessä, osittain pohjavesialueella.
Asutus ja maankäyttö
Alle 500 m:n etäisyydellä Vuorenpäänneva -Vatilähteennevan tuo- tantoalueelta sijaitsee neljä asuttua kiinteistöä. Saarikeitaan turve- tuotantoalueiden ympäristö on pääosin suo- ja metsäalueita. Tuotan- toalueiden lähiympäristössä on joitakin maatiloja, joiden ympärillä on peltoaukeita. Suoraan tuotantokenttiin rajoittuvia peltoja ei ole.
TURVETUOTANTO
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Tam- pereen Sähkölaitokselle, Naistenlahden voimalaitokselle Fortumille, Säterin voimalaitokselle, Valkeakosken UPM:lle ja Tervasaaren voi- malaitokselle Valkeakoskelle. Lisäksi lähiseutujen maatiloille tuote- taan ympäristöturvetta.
Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää. Saarikeitaan turvetuotantoalueiden ojitukset on aloitettu vuonna 1984 ja turvetuo- tanto vuonna 1986. Kokonaistuotantomäärä on vuonna 2000 ollut noin 46 000 m3 jyrsinpolttoturvetta sekä vuonna 2001 noin
148 000 m3 jyrsinpolttoturvetta ja 11 653 m3 ympäristöturvetta. Vuo- situotanto on noin 183 000 m3. Turvetta on jäljellä 2 700 000 m3, mi- kä vastaa energiamäärältään 2 300 000 MWh.
Vuonna 2002 lohkojen 5, 6, 6A, 6B, 7 ja 8 pinta-ala oli yhteensä 126,9 ha ja poistumaennuste vuosille 2002 – 2005 50,9 ha sekä vuosille 2005 – 2010 29,0 ha.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan turvetuotantoalueen (lohkot 5, 6, 6A, 6B ja 8) kuivatusvedet käsitellään perustasolla ja tullaan te- hostamaan virtaamansäädöllä. Hakija on esittänyt, että Lauttaojan eteläpuolelle rakennetaan pumppaamo 2 ja pintavalutuskenttä 2.
Pumppaamo on käytössä sulan maan ajan. Talviaikoina lohkojen 6, 6A ja 6B kuivatusvedet ohjataan nykyisten laskeutusaltaiden ja suunniteltujen virtaamansäätöpatojen kautta Lauttaojaan. Pintavalu- tuskentän pinta-ala 4,4 ha on 4,6 % sille johdettavien vesien valuma- alueesta. Pintavalutuskenttäalue on turvetuotantoalueeksi ojitettua matalaturpeista aluetta, joka on kasvittunut.
Lohkon 8 23,4 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet käsitel- lään perustasolla. Hakija on esittänyt kuivatusvesien käsittelemiseksi rakennettavaksi Lauttaojan pohjoispuolelle pumppaamon 1, josta vedet ohjataan ympärivuotisesti jakoputkella pintavalutuskentän 1 yläosaan, josta vedet virtaavat pintavaluntana kentän alapäähän kaivettavaan kokoojaojaan ja edelleen Lauttaojaan. Pintavalutusken- tän ympärille kaivetaan eristysojat ja kaivumaista tehdään penkereet kentän ympärille. Kentän pinta-ala 4,7 ha on 4,7 % valuma-alueesta.
Pintavalutuskenttäalue on lähes ojittamatonta, luonnontilaista suo- aluetta. Alueella on joskus ollut pieni lampi (Alinenlampi). Pump- paamolle ohjataan myös lohkon 7 kuivatusvedet. Lohko 7 ei ole käy- tössä kuivatuksellisista syistä. Lohkon käyttöönotto tulee mahdolli- seksi pumppaamon 1 ja pintavalutuskentän 1 rakentamisen yhtey- dessä. Tällöin lohkon kuivatustaso saadaan sille tasolle, että loppu- jen turvevarojen tuotanto on mahdollista.
Päästöt vesiin
Hankesoiden vesistökuormitus on laskettu osittain niiden omien kuormituslukujen mukaan. Saarikeitaan ja Lauttanevan huuhtoutu- mina on käytetty Jämiänkeitaalta saatuja huuhtoutumia, joten luvut ovat suuntaa-antavia koko vuodelle.
Arvio Saarikeitaan turvetuotantoalueiden keskimääräisestä vesistö- kuormituksesta (netto) laajennusalue mukaan lukien:
Tuotantoalue Tuotantokunnossa Valmisteilla Pinta-ala yht. Purkuvesistö Kokonaiskuormitus (netto) ha ha ha Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d Vuosi 2000
Mustakeidas 29,4 22,5 51,9 Kuusijoki-Kovesjoki 4,4 1,3 0,04 Saarikeidas 91,6 0,0 91,6 Tykköönoja-Tykköönjärvi 7,7 2,3 0,07 Vatilähteenneva 40,7 0,0 45,7 Jyvämyllynoja-Jämijärvi 6,9 1,2 0,04
Lauttaneva 116,7 31, 2 161,9 Lauttaoja-Uurasjärvi 24,6 4,2 0,13 Haukkaneva 17,8 2,0 19,8 Noro-oja-Uuraslahti 3,0 0,5 0,02 Yhteensä 296,2 55,7 370,9 46,6 9,5 0,28
Tuotantoalue Tuotantokunnossa Valmisteilla Pinta-ala yht. Purkuvesistö Kokonaiskuormitus (netto) ha ha ha Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d Vuosi 2001
Mustakeidas 29,4 22,5 51,9 Kuusijoki-Kovesjoki 94,1 1,2 0,14 Saarikeidas 91,6 0,0 91,6 Tykköönoja-Tykköönjärvi 166,1 2,2 0,25 Vatilähteenneva 40,7 0,0 45,7 Jyvämyllynoja-Jämijärvi 4,7 1,0 0,03
Lauttaneva 116,7 31, 2 161,9 Lauttaoja-Uurasjärvi 15,2 3,2 0,09 Haukkaneva 17,8 2,0 19,8 Noro-oja-Uuraslahti 2,0 0,4 0,01 Yhteensä 296,2 55,7 370,9 282,2 8,1 0,52
Mustakeitaan ja Saarikeitaan kuormitus on laskettu Saarikeitaan ominaiskuormituksen mukaan. Vatilähteennevan sekä Lautta- ja Haukkanevan kuormitus on laskettu Lauttanevan ominaiskuormituk- sen mukaan.
Vuosina 1997 – 1999 Saarikeitaan tuotantoalueiden kokonaiskuor- mitus (netto) 372,0 ha:n pinta-alalla on ollut yhteensä:
Vuosi Kiintoaine (kg/d) Kok.N (kg/d) Kok.P (kg/d)
1997 127,1 3,1 0,22
1998 159,5 7,6 0,40
1999 89,6 5,6 0,27
Pöly, melu ja liikenne
Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti auma- uksessa ja lastauksessa. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista, vaikuttaa sen leviämissuuntaan ja pölyävyys lisääntyy turpeen maatuessa. Pö- lyisimpinä aikoina turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihty- vyyshaittarajan (10 g/m2/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta. Saarikeitaan turvetuotantoalueista 500 m:n säteellä sijaitsee yhteensä noin 24 asuttua kiinteistöä. Tuotantoalueiden ympäristö on pääasiassa suo- ja metsävaltaista aluetta eivätkä kiinteistöt sijaitse aivan tuotantoalu- eiden läheisyydessä.
Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu tuotantokentillä liikku- vista työkoneista. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kun- nostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväajan 55 dB:n ohjear- vo voi ylittyä 200-300 m:n etäisyydellä ja yöajan 50 dB:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Tuotantoaluei- den rajautuminen lähes kauttaaltaan metsäalueisiin estää meluhait- toja.
Turpeen toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneen aiheuttamasta äänestä ja vastaa liikennemelua.
Toimitusvaihe ajoittuu yleensä loka-huhtikuulle, jolloin eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään vuoron perään. Saarikeitaan turvetuotan- toalueiden maksimaalisella vuosituotannolla 183 000 m3 rekkojen määrä lämmityskaudella loka-huhtikuussa on keskimäärin 7 rekkaa vuorokaudessa. Työmaalla sijaitsevien teiden varrella ei ole asutus- ta. Tuotantoalueet sijaitsevat Lauttakangasta pitkin kulkevan pikku- tien molemmin puolin. Tie on etelässä yhteydessä Pukaran paikallis- tiehen ja pohjoisessa Tykköö - Kovelahden paikallistiehen.
Varastointi ja jätteet
Saarikeitaan alueiden tuotantopinta-alan ollessa 365,9 ha tuotan- nossa käytetään vuosittain polttoainetta 164 655 l, voiteluöljyjä 1 098 l ja vaseliinia 238 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 1 098 l, kiinteää öljyjätettä 183 kg, maaleja ja liuottimia 2 kg, akkuja 55 kg, loisteputkia ja lamppuja 2 kg, sekalaista talousjätettä 5 m3, aumamuovia 9 148 kg ja romurautaa 732 kg.
Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten Vapo Oy:n työmaille on järjestetty keräyspiste, josta jäte toimitetaan edelleen ongelmajätelai- tokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Au- manpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja toimittamista läm- pövoimalaitoksille varten on perustettu tutkimusprojekti, joten sen toimittamista lämpölaitoksille tutkitaan. Muovijätteen hyötykäyttö tul- lee tulevaisuudessa laajenemaan. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvän romuraudan määrä turvetyö- mailla määräytyy tehtävien konekorjauksien mukaan. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Kysymyksessä on jo toiminnassa olevat tuotantoalueet, joten niiden turvetuotanto ei enää aiheuta muutoksia maisemaan. Alueen olosuh- teet eivät enää muutu myöskään marjastusta ja metsästystä ajatel- len. Samoin alueen eläimistö ja linnusto on jo ehtinyt muotoutumaan nykyiselleen. Biotoopit ovat muotoutuneet nykyiselleen jo kuntoon- panovaiheessa. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Toiminnalla voi
olla elinkeinotoimintaa tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoi- den työllistäjänä.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden keskimääräisen kuormitustason vaikutus alapuolisen vesistön tilaan:
Vesistökohde Vaikutukset ainepitoisuuksiin
Kiintoaine Kok.N Kok.P
mg/l µg/l µg/l
Saarikeitaan alapuoli
Saarikeitaanoja 19,2 491 35
Tykköönjärvi 13,1 336 24
Myllyoja-Tykköönoja 3,5 91 6
Palojoki 1,0 26 2
Jämijärven länsiosa 0,3 8 0,6
Jämijärvi 0,3 7 0,5
Mustakeitaan alapuoli
Kuusijoki 0,8 20 1,4
Kovesjoki 0,2 6 0,4
Vatilähteennevan alapuoli
Jyvämyllynoja 0,6 104 3
Jämijärvi 0,0 3 0,1
Lauttanevan ja Haukkanevan alapuoli
Lauttaoja 1,8 341 9,9
Uurasjärvi 1,6 309 9,0
Noro-ojan alaosa (raja 0,4 76 2,2
Uuraslahti)
Uuraslahti 0,4 72 2,1
Vaikutus kalatalouteen
Turvetuotantoalueiden vaikutusta niiden alapuolisen vesistön kalas- toon ei ole selvitetty. Selvimmät vesistövaikutukset kohdistuvat tuo- tantoalueiden alapuolisiin ojiin, joilla ei voida arvioida olevan merkit- tävää kalataloudellista merkitystä. Suurempien jokien (Palojoki, Ko- vesjoki, Noro-oja) alajuoksulla on mahdollista harjoittaa niiden koon perusteella pienimuotoista vapakalastusta, mutta siitä ei ole tietoa.
Saarikeitaan tuotantoalueiden vesistökuormitus jää näillä alueilla pieneksi, eikä sillä yksistään voida arvioida olevan täällä saakka hai- tallisia vaikutuksia kalastoon. Ravinteiden lisäksi tuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöön humusta ja kiintoainetta, joita yleisesti pide- tään myös kalaston kannalta haitallisina jakeina.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Lauttakankaan pohjavesialue kulkee Lauttanevan tuotantoalueiden halki pohjois-eteläsuunnassa. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi poh-
javedenottamoa, joista Vapo Oy on seurannut Ruupanperän ve- denottamon ja sen lähialueen pohjaveden pinnan korkeuksia. Kor- keuksia on mitattu Ruupanperän pohjavedenottamon lisäksi Holman vanhasta ja uudesta kaivosta sekä seitsemästä pohjavesiputkesta.
Ruupanperän pohjavedenottamon osalta ei ole havaittavissa suu- rempaa muutosta, mutta Holman vanhan kaivon mittaustulosten pe- rusteella veden pinta on laskenut vuosien 1985 – 1997 aikana noin 0,7 m. Holman uudesta kaivosta on tuloksia vain vuosilta 1998 – 2002, joista käy ilmi syksyllä 2002 tapahtunut pohjavesipintojen ylei- nen lasku kuivuuden vuoksi. Pohjavesiputkista on havaittavissa poh- javesipintojen laskua. Pohjavesiä voi purkautua myös turvetuotanto- alueilla, mikä edellyttää tuotantoalueiden tarkistamista kentiltä käsin.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Tuotantoalueelta alle 100 m:n etäisyydellä ei sijaitse kiinteistöjä, joi- den piiriin pölyä voisi levitä. 100 – 500 m:n etäisyydellä on jonkin verran asutusta. Tuotantoalueita lähinnä sijaitsevat asutukset ovat noin 100 – 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunoista, jolloin tur- vepölyn määrä ei yksistään riitä ylittämään laskeuman vanhaa viih- tyvyyshaittaraja-arvoa 10 mg/m2/kk. Epäedullisissa oloissa pölyn määrä voi yhdessä muun laskeuman kanssa ylittää laskeumatason 5 - 10 mg/m2/kk noin 200 – 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta.
Tällä alueella pölyhaittoja voi esiintyä. Kilometrin etäisyydellä las- keuma ei enää juuri poikkea taustalaskeumasta. Turvetuotantoaluei- den ympäristö on pääosin suo- ja metsävaltaista aluetta. Lisäksi auma-alueiden sijainti on ympäristön asutuksen kannalta hyvä.
Turvetuotannon meluhaitta on paikallinen aiheutuen työkoneista, työmaaliikenteestä ja turvetoimituksista. Vaikka turpeennostosta ai- heutuvaa taustamelua työkoneiden käydessä syntyy, taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella traktoreista ja muista työkoneista aiheutuva taustamelu.
Työmaalla sijaitsevien teiden varrella ei ole asutusta, eivätkä ne ole yleisessä käytössä. Liikenne tulee olemaan samantyyppistä kuin ai- empina vuosina.
Ympäristöriskit
Hankkeessa noudatetaan ISO 9002 standardin mukaista laatujärjes- telmää, jota tukee ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioi- den hallintajärjestelmä. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Toiminta vakuu- tetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla on voimassa Naistenlahden Turve Oy:lle määrätty ja hyväksytty tarkkailuohjelma. Talviajan kuormitus-
tarkkailua ei suoriteta. Hakija on esittänyt tarkkailua jatkettavaksi si- ten, että tarkkailua suoritetaan ympärivuotisesti. Vapo Oy on 19.5.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle esityksensä käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi.
Vaikutustarkkailu
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla on voimassa Naistenlahden Turve Oy:lle määrätty ja hyväksytty tarkkailuohjelma. Saarikeitaan turve- tuotantoalueiden alapuolelta otetaan ojanäytteet myös tuotantokau- della heinäkuussa.
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla ei ole kalataloudellista tarkkailu- velvoitetta. Hakijan mukaan kalataloudellinen tarkkailu ei ole tarpeen joko sen vuoksi, että vesistöllä ei ole suurta kalataloudellista merki- tystä tai että turvetuotantoalueiden kuormitus ei ulotu siihen.
Muita tarkkailuvelvoitteita ei ole. Hakijan mukaan pöly- tai melutark- kailu ei ole tarpeen hakemuksessa esitetty tarkastelu huomioon ot- taen. Koko alueen tuotannosta oin poistunut jo 99 ha ja valmistele- matonta aluetta on jäljellä 14 ha.
LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla 8.10. – 7.11.2003 välisenä aikana Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa sekä Ikaalisten kaupungissa ja Jämijärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutus- ten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 7.11.2003. Ympäristölupavirasto on 1.10.2003 päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kuksen, Ikaalisten kaupungin ja Jämijärven kunnan, Ikaalisten kau- pungin ja Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten sekä Ikaalisten kaupungin ja Jämijärven kunnan terveydensuojeluviran- omaisten sekä Tiehallinnon lausunnot viimeistään 19.11.2003.
LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET
1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Vatilähteenne- van vedet ovat peräisin Pirkanmaalta, mutta päätyvät Jyvämyl- lynojan ojaa pitkin Jämijärveen Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen alueelle. Kullakin purkureitillä tulisi tarkastella turvetuotannon vaikutuksia.
Huomioon ottaen Lauttaojan reitin tuotantopinta-alan suuruus ja tur- vetuotannon tuntuva laskennallinen vaikutus vesien ainepitoisuuksiin vesistötarkkailupiste tulisi olla Lauttaojassa, Noro-ojassa ja Kyrösjär- ven Uuraslahdella. Tarkkailua voidaan tehdä yhteistarkkailuna. Vati- lähteennevan vesistötarkkailupiste tulisi sijoittaa tuotantoalueen ala-
puolelle ojan yläjuoksulle turvetuotannon vaikutusten erottamiseksi mm. Jyvämyllynojan maatalouskuormituksesta.
Vapo Oy:n vesistötarkkailuohjelmassa tulisi olla näytteenotto virta- vesipisteistä (joet, luomat yms.) myös kesän alivirtaamakaudella, jol- loin vesien perustuotanto sekä vesistöjen virkistyskäyttökausi ovat aktiivisimmillaan.
Vatilähteennevan itäosan ojitusta ei voida syventää vaikuttamatta alentavasti pohjaveden pinnankorkeuteen ja pohjaveden määrään.
Pohjaveden pinnankorkeus on jo nykyisten ojitusten vuoksi laskettu.
Tuotantoa ei tule enää sallia pohjavesialueella. Turvetuotannon poh- javesivaikutusten tarkkailua tulee jatkaa 4 kertaa vuodessa kolmen kuukauden välein nykyisissä tarkkailupisteissä. Eteläosan pohja- vesialueen osalta luokituksesta ja tuotannon vaikutuksista tulee pyy- tää lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselta.
Hankealueen läheisyydessä on jonkin verran asutusta. Joissakin olosuhteissa on mahdollista, että turvepöly aiheuttaa viihtyisyyshait- taa yhdessä muun taustapölyn kanssa. Koska tuotantoalueiden ko- konaisuus on laaja, pölyn leviämisen selvittämiseksi olisi aiheellista laatia leviämismalli.
Tuotantoalueelta on vuosien myötä tullut kuormitusta Lauttaojaan ja sillä on mitä todennäköisimmin ollut vaikutusta Uurasjärven um- peenkasvuun. Toiminnanharjoittajalle tulisi asettaa velvollisuus sel- vittää turvetuotannon vaikutus Uurasjärveen ja järven virkistyskäyttö- ja luontoarvot. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa myös velvolli- suus osallistua Uurasjärven kunnostamiseen, jos em. selvityksen pe- rusteella osoittautuu tarpeelliseksi järven kunnostaminen.
Vesistötarkkailun tulokset tulee toimittaa ympäristökeskukseen paitsi raporttien muodossa, niin lisäksi Hertta-järjestelmään siirrettävissä olevassa sähköisessä muodossa. Ympäristönsuojelun poikkeamista on pidettävä kirjaa. Hakijalle tulee asettaa velvollisuus toimittaa ym- päristökeskukselle vuosiraportti em. valvontatoiminnasta, tuotanto- toiminnasta ja tarkkailutiedoista raportointivuotta seuraavan maalis- kuun loppuun mennessä.
Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää tavanomaisten lupamääräysten lisäksi velvollisuus toimittaa ympäristökeskukselle tarkepiirustukset uusista vesiensuojelurakenteista.
2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan sen toimi- alueelle kohdentuva turvetuotantoalueiden kuormitus ei ennalta arvi- oiden aiheuta alueen kalataloudelle kompensoitavaa haittaa. TE- keskuksen mukaan lupa turvetuotannon jatkamiseen ja valmistele- mattoman alueen kuntoonpanoon ja tuotantoon voidaan myöntää, mikäli turvetuotannon vesistövaikutukset minimoidaan ja huomioi- daan mahdolliset häiriötilanteet. Mikäli tuotantoa jatketaan vuoden 2013 jälkeen, luvan saaja on määrättävä hakemaan lupamääräysten tarkistamista saman vuoden loppuun mennessä. TE-keskus on esit-
tänyt luvan saajalle velvollisuutta tarkkailla kuivatusvesien vaikutusta purkuvesistöjen kalastoon ja kalastukseen sekä rapuihin Hämeen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskusten hyväksymällä ta- valla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskusten hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemi- sesta.
3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Jämijärven rapusaaliit olivat romahtaneet vuosien 1988 – 1989 aikana ja pääasiallisena syynä siihen pidetään pohjille ja rannoille kertynyttä turvelietettä. TE-keskus on edellyttänyt, mikäli ympäristö- lupa myönnetään hankealueiden turvetuotantoon niillä osilla, joilta kuivatusvedet johdetaan Jämijärveen, että kuivatusvedet käsitellään riittävän suuruisen pintavalutuskentän avulla. Hakijan tulee seurata turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia Jämijärvessä ja siihen tuotantoalueilta laskevissa joissa Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloit- tamista ja tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyt- täväksi välittömästi lupapäätöksen tultua voimaan siten, että järven kalakantojen nykytilasta saadaan luotettava selvitys ennen toimin- nan aloittamista. Hakijalle tulee määrätä 3 000 euron suuruinen kala- talousmaksu turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haitto- jen vähentämiseen. Turvetuotannosta kalataloudelle jo aiheutuneet vahingot ja haitat tulee selvittää erillisenä asianaan ympäristölupavi- rastossa. Vahinkojen selvittäminen koskee yksityisten vesialueen ja rannanomistajien ohella yleistä kalatalousetua, koska turvetuotanto on Jämijärvessä merkittävin pistemäinen kuormittaja. Hakijan on esi- tettävä selvitys aiheuttamistaan vahingoista ja haitoista sekä laadit- tava esitys näiden korvaamiseksi viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä.
Lupa tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2010 saakka. Mikäli toimin- taa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee tehdä uusi lupa- hakemus ja esittää selvitys turvetuotannon kalatalous- ja ympäristö- vaikutuksista toteutuneella lupakaudella.
4) Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt, ettei toiminta saa heikentää pohjavesien laatua eikä haitallisesti alentaa pohjavesien korkeustasoa. Esitetyt vesiensuojelurakenteet tulee ra- kentaa olemassaolevilla tuotantoalueilla mahdollisimman pikaisesti tehostetun suunnitelman mukaisesti. Uusilla alueilla ne on toteutet- tava ennen tuotannon aloittamista. Tuotantoalueen ojat ja vesien- suojelurakenteet on pidettävä siten kunnossa, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Kuntoonpanovaiheessa vesiensuo- jelurakenteet tulee rakentaa ensin ja kaivutyöt tehdä mahdollisim- man kuivana ja vähäsateisena aikana. Rankkasateiden ajaksi työt tulisi keskeyttää.
Uurasjärveen tuleva kiintoaines tulee pidättää turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteisiin ja mahdollisuuksia järven umpeenkasvun estämiseksi tulee selvittää kunnostusselvityksessä. Vesiensuojelu- rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimin-
takuntoisina koko tuotantojakson ajan. Laskeutusaltaiden ja ojasto- jen täyttymistä lietteellä on seurattava riittävästi ja puhdistustyöt tu- lee tehdä alapuoliselle vesistölle vähiten haittaa aiheuttavana ajan- kohtana. Altaiden puhdistusajankohta tulee ilmoittaa Ikaalisten kau- pungin ympäristölautakunnalle. Käyttötarkkailuista ja huolloista tulee pitää kirjaa. Tuotannossa on sovellettava kulloinkin parhaita tiedossa olevia vesiensuojelumenetelmiä. Vesiensuojelu- ja ympäristönsuoje- lutoimista on raportoitava ympäristöviranomaisille.
Jälkikäytön suunnittelu on aloitettava riittävän ajoissa. Kuormitus- tarkkailua on suoritettava vähintään hakemussuunnitelmassa esite- tyssä laajuudessa. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vä- hän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä.
Tuotannossa on otettava huomioon tuulen suunta ja voimakkuus.
Koneiden huollosta ja tankkauksesta sekä polttonesteiden ja ongel- majätteiden varastoinnista ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen jätteidenkäsittelyyn.
5) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on antanut lausunnon niiden turvetuotantoalueiden osalta, jotka sijaitsevat Jämi- järven kunnassa. Kuntayhtymä on edellyttänyt kuivatusvesien puh- distamista sekä pöly- ja meluongelmien minimoimista parasta käyt- tökelpoista tekniikkaa käyttäen. Turvetuotannon ojia ja laskeutusal- taita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjavettä voi purkautua niiden kautta. Turvetuotanto ei saa vaikuttaa Ruupanperän vesiosuuskun- nan vedenottamolla pohjaveden riittävyyteen tai laatuun. Tukikoh- taan sijoitetut polttoöljysäiliöt tulisi sijoittaa katettuun suoja-altaaseen sekä muut kemikaalit ja ongelmajätteet varastoida niin, ettei maape- rään pääse päästöjä. Jätehuolto on hoidettava jätelainsäädännön mukaisesti.
6) Jämijärven kunnan mukaan ei ole suotavaa pitää Jämijärveä ja Tykköönjärveä turpeen laskeutusaltaina. Vesienkäsittelyn tulee ta- pahtua perustasoa tehokkaammin, koska Jämijärveen laskee kuiva- tusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Luvan saajalta on edellytettävä velvoitetarkkailua. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Jämi- järven ja Tykköönjärven kunnostukseen aiheuttamansa haitan mu- kaisesti. Pohjavesien pilaantuminen ja pohjaveden korkeuden las- keminen tulee estää.
7) AA (muistuttajan isä omistaa Uurasjärven rannalta maa- ja vesi- aluetta, Järvenmäki RN:o 11:17, Kilvakkala, Ikaalinen) on kertonut muistutuksessaan Uurasjärven veden laadun heikkenemisestä ja vä- rin muuttumisesta sekä vedenjakaja-alueen altaiden, Uurasjärven, Teijärven, Tykköönjärven ja Jämijärven rehevöitymisestä turvetuo- tannon aloittamisen jälkeen. Rehevöityminen heikentää kiinteistöjen arvoa ja on kalastolle sekä maataloudelle tuntuva haitta. Uurasjärvi ja Tykköönjärvi ovat madaltuneet niin, että veden laatu on huono.
Lupahakemuksen tiivistelmästä ei muistuttajan mukaan käy ilmi, mit- kä turvetuotannon vaikutukset ovat Teijärvessä ja Uuraslahdessa.
Muistuttajan mukaan Uurasjärven ekosysteemi romahtaa, mikäli jär-
ven typpipitoisuus lisääntyy hakemuksessa esitetyllä 300 µg/l. Uu- rasjärvi on jo nyt madaltunut kiintoaineksen seurauksena niin run- saasti, että järven Lauttanevan puoleinen läntinen pää on täysin ruohottunut ja kasvamassa nopeasti umpeen. Nopean kevättulvan jälkeen seuraus on nähtävissä myös koko järvessä. Järven virkistys- käyttö on mahdotonta ja käyttö kalastukseen on romahtanut. Veden laatu ei kelpaa enää karjan vedeksi. Uurasjärven arvokas linnusto ja kosteikkokasvillisuus taantuvat järven rehevöityessä ja madaltuessa.
Lupahakemuksessa tulisi olla kunkin suoalueen yhteydessä valuma- alueiden järvien kunnossapitosuunnitelma. Hakija tulisi velvoittaa huolehtimaan siitä, ettei Uurasjärven rehevöityminen lisäänny eikä kiintoaines kulkeudu vesistöön yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin.
Lupapäätöksessä hakija tulisi velvoittaa huolehtimaan siitä, että re- hevöitymisen seuraukset minimoidaan vähintään niittämisellä ja mahdollisella ruoppauksella. Ympäristöviranomaisen tulisi valvoa järven kunnossapitoa.
Muistuttaja on todennut, että Järvenmäen kiinteistön vesistösidon- nainen virkistyskäyttöarvo on vähintään 8 000 mk vuodessa ja pysy- vä virkistyskäyttöhaitta 10 000 euroa. Muistuttaja on esittänyt takau- tuvan haittakorvausvaatimuksen vähintään kymmeneltä vuodelta ja tulevaisuuteen kohdistuvana.
8) Jämijärven kalastusalue ja Jämijärven kalastuskunta – niminen osakaskunta ovat vaatineet hakijalle asetettavaksi kuhan, siian, harjuksen ja järvitaimenen sekä jokiravun istutusvelvoite. Vuo- sittaisiin istutuksiin on käytetty 5 000 – 6 000 euroa. Hakija on velvoi- tettava huolehtimaan jo olemassaolevista nostoalueiden saostuslait- teista ja uusista rakennettavista laitteista siten, että niiden toiminta on ehdottomasti taattua myös runsassateisinakin aikoina. Puhdistus- laitteita ja –menetelmiä on valvottava puolueettomasti.
Jämijärven kalastuskunta on vaatinut, että Vapo Oy määrätään korvauksiin myös aikaisemmilta vuosilta niistä kalataloudellisista hai- toista, jotka ovat aiheutuneet turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta Jämijärveen. Haitat ovat kohdistuneet ensisijaisesti ku- ha- ja rapukantoihin. Jämijärven kalastuskunta ja Jämijärven kalas- tusalue ovat yrittäneet korvata haittoja poikasistutuksilla. Haittoja on istutuksilla kompensoitu jo ainakin 1980-luvulta asti. Vapo Oy:n tulee korvata Jämijärven kalastuskunnalle vuosittain vähintään 10 000 kappaleen kesänvanhan kuhanpoikasen istutuksesta aiheutuva kus- tannus viivästyskorkoineen. Kalastuskunta on vaatinut Vapo Oy:tä korvaamaan vuosittain aiheutuneena vahinkona 5 000 kappaleen emoravun istutushintaa vastaavan rahamäärän siten, että ko. korva- ussummalle maksetaan myös vuosittainen lainmukainen viivästys- korko. Rapukantakin on kärsinyt turvetuotannon haitoista jo 1980- luvun alusta alkaen.
Korvaukset on määrättävä maksettaviksi vuosittain vuoden 1980 alusta lukien. Esitetyt istutusmäärät perustuvat vuonna 1995 hyväk-
syttyyn Jämijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jossa on määritelty vuosittain tehtävien istutusten määrä.
9) BB (Koskenmäki RN:o 6:8, Kilvakkala, Ikaalinen) on todennut, että hakemuksessa korostettu Jämijärven ranta-alueiden maatalous- valtaisuus ei pidä paikkaansa. Alkutuotannon ja asutuksen kuormitus vesistöille on muistuttajan mukaan voimakkaasti vähentynyt ja syynä vesistökuormituksen biologiseen lisäykseen on hakijan turvetuotan- to.
Muistuttajan mukaan hakija ei ole riittävästi huomioinut toiminnasta jo aiheutuneita ja odotettavissa olevia kiintoainekulkeutumia. Las- kuojat on puhkaistu liian jyrkin ja hoitamattomin luiskin hie- susavi/hiesumoreeniharjanteisiin, mistä on aiheutunut toistuvia sor- tumia ja edelleen maa-aineksen kulkeutumista Uurasjärveen ja sen alapuoliseen Noro-ojaan. Kehitystä on lisännyt selkeytysaltaiden puuttuminen tai niiden puutteellinen hoito turvekenttien ojastoissa.
Hakija ei ole tehnyt laskuojiin selkeytysaltaita, ei ainakaan ojaan nro 5. Ojien varsien maanomistajat ovat tehneet niitä Uurasjärvellä ja Noro-ojan yläosassa, mutta ne ovat täyttyneet.
Muistuttaja on myös joutunut putkittamaan noin 400 m:n matkalta ojan nro 5, jonka reunat alkoivat sortua viljelyä haittaavasti. Hakija tulee velvoittaa välittömästi ruoppaamaan jo syntyneet lietteet Uu- rasjärvellä ja Noro-ojassa sekä rakentamaan ja kunnossapitämään sellaiset selkeytysaltaat padotuksineen, että kiintoainekulkeutumat minimoituvat. Hakija on velvoitettava ruoppaamaan määräajoin sel- keytysaltaat sekä turvekentillä että alapuolisissa laskuojissa.
Hakija on myöntänyt pohjaveden pinnan alentuneen selvästi. Puka- ran - Hangasjärven kyläkunnat eivät ole voineet perustaa vedenotto- aan oman alueensa Lauttakankaan pohjaveden varaan, vaan joutui- vat hakemaan sen Jyllistä Pohjankankaan puolelta asti. Hakija on velvoitettava osallistumaan jälkikäteen Pukaran - Hangasjärven ve- siosuuskunnan rakennuskustannuksiin. Velvoitteiden noudattamisen valvontaan on nimettävä puolueeton valvoja ja velvoitteiden laimin- lyömisestä on langetettava lain mahdollistamat seuraamukset.
10) CC on kertonut Jämijärven kunnan Ruupanperän vedenottamon vedensaannin vähentymisestä ja vedenlaadun heikentymisestä ajoit- tain ja turpeen esiintymisestä vedessä varsinkin keväällä ja kesällä.
Muistuttaja on ollut huolissaan pohjavesialueen kohtalosta, mikäli alueelle tulee jatkuvatoiminen pumppaamo. Muistuttaja on vaatinut kaikkien turvetuotannosta aiheutuvien haittojen korvaamista lähiseu- dun asukkaille. Muistuttaja on vaatinut, että Vapo Oy turvaa alueen vedenottamoon kuuluvien talouksien hyvänmakuisen ja –laatuisen sekä myös edullisen veden saannin. Ruupanperän kotitalouksille ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia turvetuotannon vuoksi.
11) DD (Riihimäki RN:o 1:46 kt 181-403-1-46) on kertonut Jämijär- ven kunnan Ruupanperän vedenottamon vedensaannin vähentymi- sestä ja vedenlaadun heikentymisestä ajoittain ja turpeen esiintymi-
sestä vedessä varsinkin keväällä ja kesällä. Muistuttaja on vaatinut, että Vapo Oy turvaa Ruupanperän vedenottamoon kuuluvien talouk- sien juomakelpoisen veden saannin. Kotitalouksille ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia turvetuotannon vuoksi. Vedenottamosta saa vetensä noin 30 taloutta.
12) EE (Holmala RN:o 11:3 (kt 143-423-11-3) on todennut lohkon 5 osalta, että turvetuotannon alettua Jyvämyllynojan vesi on ollut jat- kuvasti sameata ja humuksen pilaamaa. Muistuttajan mukaan Vapo Oy tulisi velvoittaa mittaviin Jämijärven kunnostustoimenpiteisiin.
Muistuttaja on ihmetellyt, kuinka turpeenottoa on uskallettu jatkaa vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä. Ojat on kaivettu ki- vennäismaahan asti, vaikka Ruupanperän lähteestä hiukan pohjoi- seen Vatilähteennevan eteläosassa sarkaojien vedenpinta oli muu- tama vuosi sitten noin 5 m pohjavedenpinnan tason alapuolella.
Muistuttajan uusi kaivo sijaitsee samalla alueella Vatilähteennevan itäosassa harjun kupeessa. Turpeennostosta lohkoilla 6, 6A, 6B ja 7 tulisi kokonaan pidättyä, koska alue on olennainen osa pohjavesi- aluetta. Muistuttaja on vaatinut, että Vapo Oy velvoitetaan korvaa- maan mahdollisesti aiheutuvat vahingot.
Holma on myöhemmin täydentänyt muistutustaan.
13) FF oikeudenomistajat (Korvenmaa RN:o 12:36, kt 143-416-12- 36) ovat todenneet, että lohkon 5 turpeennostoresurssit on ylitetty ja että alue tulee poistaa käytöstä välittömästi. Ojastot on kaivettu ki- vennäismaahan asti jo metrejä alle pohjaveden alkuperäisen tason.
Lauttakankaan itäpuolella sijaitsevat Lauttalammet ovat vahingoittu- neet ympäröivän turvesuon ojituksesta. Kuivatustarkoitusta palvele- vien pumppaamoiden rakentaminen alueelle ei sovi. Turpeennostos- ta lohkoilla 6, 6A, 6B ja 7 tulisi kokonaan pidättyä, koska alueella si- jaitsevat Lauttakankaan pohjavesialueen olennaiset pohjavesireser- vit.
14) GG (Riihimäki RN:o 1:46 kt 181-403-1-46) on kertonut Jämijär- ven kunnan Ruupanperän vedenottamon vedensaannin vähentymi- sestä ja vedenlaadun heikentymisestä ajoittain ja turpeen esiintymi- sestä vedessä varsinkin keväällä ja kesällä. Pohjavesialueella ei tuli- si nostaa turvetta. Käytöstä poistettu turpeennostoalue on palautet- tava luonnontilaan eikä turpeennostoa enää saa tehostaa pohjavesi- alueella. Muun muassa Jämijärven ja Tykköönjärven tilan paranta- miseksi tehty työ valuu hukkaan, jos turvetyömaalta voidaan edel- leen laskea lisää humusta järviin. Lauttakankaan alue on myös mer- kittävä virkistyskäyttökohde, jolla sijaitsevat hyvät marjastus- ja met- sästysmaat. Pohjavesien vaarantumisen lisäksi myös virkistyskäyttö loppuun, mikäli turpeennostoa vielä tehostetaan.
HAKIJAN VASTINE
Hakija on vastineessaan täsmentänyt ympäristölupahakemuksessa käytettäviä tuotantopinta-aloja vuoden 2004 alun tilanteen mukaises- ti.
Hakija on todennut Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueella olevista alapuolisista vesistöistä, että laskuojan 4 kautta lohkojen 6 (40,2 ha + 11,4 ha), 6A (10,3 ha), 6B (13,9 ha + valmistelematon laajennusalue 14,0 ha), 7 (laajennusalue 13,8 ha), 8 (23,4 ha), ja 9 (28,9 ha + laajennusalue 6,0 ha) kuivatusvedet johdetaan lopulta 20 – 25 km:n etäisyydellä olevaan Kyrösjärven Uuraslahteen. Lohkon 10 (17,8 ha + laajennusalue 2,0 ha) kuivatusvedet johdetaan las- kuojan 5 kautta lopulta 19 km:n etäisyydellä olevaan Kyrösjärven Uuraslahteen.
Laajennusalueiden kuivatusvedet on suunniteltu johdettaviksi samo- jen vesienkäsittelymenetelmien kautta kuin nykyisin tuotantokunnos- sa olevien alueiden kuivatusvedet.
Hakija on todennut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimi- alueella olevista alapuolisista vesistöistä, että laskuojan 3 kautta johdetaan lohkon 5 (36,4 ha) kuivatusvedet lopulta 6 km:n etäisyy- dellä olevaan Jämijärven Seeksanlahteen.
Hakija on todennut Pirkanmaan ympäristökeskuksen 1) lausun- nosta, että laskuojien 4 ja 5 vaikutukset kohdistuvat Lauttaojaan ja Uurasjärveen sekä lievinä myös Noro-ojaan ja edelleen Kyrösjärven Uuraslahteen.
Uuraslahden valuma-alueella on turvetuotantoaluetta yhteensä 181,7 ha, joka on 2,6 % lahden valuma-alueesta. Valuma-alueosuus ei ole merkittävä, minkä vuoksi vaikutukset ovat verrattain lieviä.
Hakija on ilmoittanut toimittavansa uusien vesienkäsittelyrakenteiden tarkepiirustukset Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Hakija on hyväksynyt vaikutustarkkailun ympäristökeskuksen esittä- mällä tavalla ja on tehnyt esityksen tarkkailupisteiksi. Hakija on esit- tänyt tarkkailua edelleen jatkettavaksi Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen alueella olevassa Tykköönluomassa ja siihen laskevassa ojassa ja tehnyt esityksen tarkkailupisteiksi.
Ojituksen syventämisen epäämiseen Lauttalamminkulman pohja- vesialueen I-luokassa olevalla lohkolla 5 Vatilähteennevan itäosassa hakija on todennut, ettei voi ottaa kantaa asiaan, koska osa samaa aluetta sijoittuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelle. Lou- nais-Suomen ympäristökeskus ei ole antanut lupahakemuksen joh- dosta lausuntoaan. Hakija on ilmoittanut käynnistävänsä koko mah- dollista pohjavesialuetta koskevan selvityksen vuoden 2004 kesä- kuussa. Pohjaveden tarkkailuvelvoitteen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.
Pölyn leviämismallinnusta koskevasta vaatimuksesta hakija on to- dennut, että tuotantoalueita ympäröivät pääasiassa ojitetut suot ja metsäiset suo- ja metsäalueet eikä suoraa näköyhteyttä tuotantoalu- eilta asutukseen ole. Tuotantoalueiden ja asutuksen väliset metsät estävät pölyn leviämistä. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölys- tä. Hakija on teettänyt mallitarkasteluja turvepölyn leviämisestä asi- antuntijatahoilla. Mittausten ja mallilaskelmien tuloksissa esiintyy suurta vaihtelua, mikä johtuu osittain toiminnan luonteesta ja osittain siitä, että mittaustuloksia yksittäisistä työvaiheista on liian vähän. Tu- loksiin vaikuttaa myös se, tarkastellaanko keskimääräistä vai pahinta mahdollista tilannetta. Paikalliset maasto-olosuhteet vaikuttavat myös pölyn leviämiseen. Vartiaisen ym. turvepölypäästöjen ympäris- töriskeistä vuonna 1998 tekemän tarkastelun mukaan turvetuotan- non lähiasukkaille muodostama terveysriski on marginaalinen eikä sitä voida epidemiologisin menetelmin havaita 6 500 asukkaan väes- tön kuolleisuus- tai sairastuvuustilastoista. Hakijan mukaan mallin- nuksen soveltaminen hankealueella ei anna olennaista uutta tietoa turvepölyn mahdollisesta leviämisestä tai vaikutusalueesta.
Vaatimukseen selvittää turvetuotannon vaikutus Uurasjärveen ja sen virkistys- ja käyttöarvot sekä velvollisuudesta osallistua järven kun- nostamiseen hakija on todennut, että Uurasjärvi on lasket- tu/kuivatettu järvi, joka on ollut siinä tilassa jo ennen tuotantoalueen kunnostamista. Hakija on ilmoittanut vastineessaan järven kuivatusta ja laskua koskevat päätökset. Kuivatus on edellyttänyt syventämis- ja suurentamistoimenpiteitä järven alapuolisessa Noro-ojassa. Haki- jan mukaan kuivatusvesien johtaminen ei aiheuta haittaa järven ny- kyiselle luonnontilalle eikä perusteita selvitys- ja kunnostusvelvoit- teen asettamiselle ole.
Raportoinnin ja kirjanpidon osalta hakijalla ei ole ollut huomautetta- vaa.
Hakija on todennut Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että pääosa tuotantoalueiden kuivatusvesien aiheutta- masta kuormituksesta kohdistuu Hämeen TE-keskuksen toimialueel- la oleviin vesistöihin. Kyrösjärvi on verrattain laaja ja repaleinen ve- sistö, johon vesiä tulee useista eri purkusuunnista. Hakijalla ei ole ol- lut huomautettavaa lausunnon johdosta.
Hakija on todennut Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kuksen 3) kannanottoon Jämijärven rapukannan romahtamisesta turvelietteen johdosta, että laskuojan 1 vedet johdetaan Tykköönjär- ven - Myllyojan ja Palojoen kautta Jämijärven Majanlahteen ja las- kuojan 3 vedet Jyvämyllynojaa pitkin Jämijärven Seeksanlahteen.
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden pinta-ala on 0,3 % Jämijärven kokonaisvaluma-alueesta. Keskivirtaamien perusteella laskettuna Jämijärveen tulee turvetuotantoalueilta vettä vain 0,6 % sen koko- naisvesimäärästä. Hakijan mukaan koko rapukannan nopea tuhou- tuminen ei voi johtua turvetuotannon jo useita vuosia ennen kannan romahtamista alkaneesta kuivatusvesien johtamisesta. Vuoden 1987 koeravustusten perusteella hakija on katsonut, ettei TE-keskuksen
väitteelle aiemmin vahvasta rapukannasta ole perusteita. Jämijärvel- lä on riehunut ainakin 1960- ja 1970-luvuilla rapurutto. Lisäksi lau- sunnonantaja on hakijan mukaan saanut tiedon ilmeisesti vuosina 1988 -1989 tapahtuneesta rapukannan romahtamisesta vasta vuo- den 1999 kartoituksella eli 10 vuoden kuluttua väitetystä raputuhos- ta. Lausunnonantajalla ei ole myöskään tietoa järvessä 34 300 eurol- la vuosina 1994 – 2002 (keskiarvo noin 3 800 €/a) suoritettujen kala- ja rapukantojen istutusten tuloksellisuudesta. Kuivatusvesien puhdis- tamisen osalta hakija on todennut suunnitelleensa Jämijärveen ve- tensä laskeville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset puhdistusmenetelmät. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä.
Tarkkailun osalta hakija on todennut, että TE-keskuksen toimialuetta koskien kysymys on yksinomaan kokonaan toiminnassa olevista alueista. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Rapu voi si- sältyä tarkkailuun, mutta vain koskien toiminnan suppeita vaikutus- alueita, eikä koko Jämijärveä.
Ottaen huomioon Jämijärveen vetensä laskevan vähäisen tuotanto- alan ja vähäisen osuuden kokonaiskuormituksesta sekä vesienkäsit- telyn tehostumisen hakija katsoo TE-keskuksen kalatalousmaksu- vaatimuksen kokonaisuudessaan aiheettomaksi.
Vanhoja vahinkoja koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että sen käsityksen mukaan mennyttä aikaa koskeva selvitysvelvoi- tevaatimus ei kuulu lausunnonantajan toimi- ja puhevaltaan eikä yleisen kalatalousedun valvontaan. Hakija on viitannut rapukantojen tuhoutumisen ja kuormitusvaikutuksen osalta lausumaansa sekä jäl- jempänä Jämijärven kalastusalueen ja Jämijärven osakaskunnan kohdalla lausumaansa.
Luvan voimassaolon osalta hakija on todennut, että lupa on toimin- nan luonteen ja edellä kerrottujen syiden perusteella myönnettävä toistaiseksi voimassa olevana ja että tarkoituksenmukainen luvan ehtojen tarkistuttamisajankohta on vuoden 2013 loppu.
Hakija on viitannut Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunnan 4) lausunnon osalta muualla vastineessa samoista asioista lausu- maansa.
Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän 5) vaatimus parhaan käyttökelpoisen menetelmän käyttämisestä kuivatusvesien puhdistamisessa tulee hakijan mukaan huomioiduksi hakemuksessa ja siihen annettavassa päätöksessä. Vaatimukseen mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavien menetelmien käyttämisestä haki- jalla ei ole ollut huomautettavaa.
Vaatimukseen evätä ojastojen ja altaiden kaivun ulottaminen kiven- näismaahan alueilla, joilla pohjavesien purkautuminen on mahdollis- ta, hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla lau- suttuun.
Hakija on todennut olevan riittävää, että siirrettävät polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivispohjaiselle maa-alueelle öljyjen maaperään pää- semisriskin estämiseksi ja että paikalla on riittävästi esim. imeytys- turvetta öljyvahingon tapahtumisen varalta. Hakija on viitannut myös hakemuksessaan lausumaansa.
Jätehuoltoa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huo- mautettavaa.
Hakija on viitannut Jämijärven kunnan 6) lausunnon osalta muualla vastineessa samoista asioista lausumaansa.
Hakija on todennut AA:n 7) muistutuksesta, että tila rajautuu lasket- tuun Uurasjärveen, joka karttaliitteiden mukaan on kylän yhteistä aluetta RN:o 876:1 ja johon em. tilalla on kiinteistörekisteriotteen mukaan osuus. Muistutuksen mukaan tilan omistaa kirjoittajan ilmei- sesti iäkäs isä (lainhuutotodistuksen mukaan tilalla on neljä omista- jaa), joka varsinaisesti on asianosainen eikä muistutuksen kirjoittaja itse. Karttojen mukaan tilan ja nykyisen vesialueen välissä on leveä vyöhyke kylän yhteistä vesijättöä, joka ei hakijan mielestä sovellu virkistyskäyttöön ja myös vaikeuttaa järven käyttöä eri tarkoituksiin.
Puhevalta kuuluu järvialueen omistajalle eikä yhdelle osakkaalle.
Vaatimus vesiensuojelun tehostamisesta ja Uurasjärveen tulevan kuormituksen pienentämisestä on huomioitu hakemuksessa ja tulee huomioiduksi myös annettavassa päätöksessä. Järven kunnosta- misvelvoitteen asettamista hakija ei ole pitänyt aiheellisena johtuen siitä, että järven tilaan vaikuttavat hakijasta riippumattomat syyt. Ha- kija on viitannut tältä osin Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausun- non kohdalla esittämäänsä. Virkistyskäyttöhaittaa koskeva korvaus- vaatimus on hylättävä aiheettomana, koska Uurasjärven ranta-alueet eivät edellä kerrotuista toiminnastamme johtumattomista syistä so- vellu virkistyskäyttöön ja ole muistuttajan hallinnassa. Hakija on pal- joksunut korvauksen määrää.
Hakija on vaatinut Jämijärven kalastusalueen ja Jämijärven ka- lastuskunta –nimisen osakaskunnan 8) vaatimuksen Jämijärves- sä aiheutuneiden kalataloudellisten haittojen ja raputaloudellisen va- hingon korvaamisesta vuodesta 1980 alkaen hylättäväksi aiheetto- mana ja toissijaisesti paljoksunut korvauksen määrää. Vaatimukset on esitetty hakijalle 15.3.2004 toimitetussa vastinepyynnössä. Kor- vauskysymysten ratkaisussa on otettava huomioon saatavien van- hentumista koskevat säännökset lain 15.8.2003/728 4 ja 7 §:n 3- kohdan mukaan ja toissijaisesti em. lailla kumotun asetuksen mu- kaan. Naistenlahden Turve Oy oli ottanut sulautumisen yhteydessä julkisen haasteen, jossa se oli kehottanut kaikkia yhtiön velkojia esit- tämään vaateensa Tampereen käräjäoikeudelle. Mikään taho ei esit- tänyt taloudellisia vaateita, eikä myöskään korvausvaateita. Käsittely koski yhtiön vuoden 1999 loppuun päättynyttä toiminta-aikaa. Vapo Oy hankki alueet haltuunsa ja jatkoi toimintaa vuoden 2000 tuotan- tokaudesta alkaen. Vapo Oy on vastuussa toimintansa vaikutuksista omalta toiminta-ajaltaan.
Jämijärvi on aikaisemmin ollut hyvä kuhajärvi. 1960-luvulla tehdyn selvityksen mukaan syinä kannan heikkenemiseen on saattanut olla epäonnistunut lisääntyminen, kutualueiden puute tai voimakas kalas- tus. Paikallisilta kalastajilta saadun tiedon mukaan metsäojituksista aiheutunut kuormitus tuhosi kuhan lisääntymisalueet 1960-luvun al- kupuolella. Viime vuosina kantaa on elvytetty istutusten avulla ja tu- lokset ovat olleet hyviä. Rapukantojen romahtaminen ei voi hakijan mukaan olla turvetuotannon seurausta.
Hakija on todennut BB:n 9) muistutuksesta, että muistuttajan kiin- teistö rajautuu kahta puolen sekä lohkon 10 (Haukkaneva) las- kuojaan 5 että Noro-ojaan laajennuksineen Uurasjärven alapuolella.
Hakemus ei koske toiminnan laajentamista 400 ha:lla. Kokonais- kuormitusta koskevat tiedot hakemuksessa eivät ole virheellisiä. Ha- kijan tiedossa ei ole sen toiminta-aikaa koskevia puutteita tai laimin- lyöntejä.
Vapo Oy ei ole perannut tai kaivanut laskuojia 4 ja 5. Vapo Oy on tehnyt kaivutöitä ainoastaan tuotantoalueilla. Molemmissa laskuojis- sa on laskeutusaltaat, joiden sijainti ja muut tiedot selviävät hake- muksesta. Muistuttajan esittämistä ojien sortumisista ja maa- aineksen kulkeutumisesta ei hakijalla ole tietoa. Hakija katsoo, että muistuttajan kuvaamat ojien sortumiset ja maa-ainesten kulkeutumi- set eivät ole aiheutuneet turvetuotannosta. Uurasjärveen tulevan kuormituksen ja järven kunnostamista koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut vastineessaan muualla lausumaansa. Noro- ojassa ei hakijan tietojen mukaan ole veden kulkemista haittaavia hakijan toiminnasta johtuvia liettymiä. Muistuttaja ei hakijan käsityk- sen mukaan ole toiminnasta pohjavesihaittaa kärsivä taho. Pukaran - Hangasjärven vesiosuuskunta ei ole vaatinut korvausta vesijohto- verkon ym. rakentamiskustannuksista.
Hakija on todennut CC:n 10) muistutuksesta, että muistuttajan kiin- teistön sijoittumisesta tuotantoalueeseen nähden ei ole tietoa. Muis- tutuksesta ilmeten kiinteistön talousvesi tulee Vatilähteennevan ete- läpuolella sijaitsevasta Ruupanperän vedenottamosta, jonka veden saatavuuteen muistutus myös liittyy. Hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla pohjavesiasiasta lausumaansa.
Hakija on todennut DD:n 11) ja GG:n 14) muistutuksista, että muis- tuttajien tila sijaitsee linnuntietä noin 1,9 km:n etäisyydellä lohkosta 5 ja 1,2 km etäisyydellä lohkosta 1, lohkojen eteläpuolella. Tila rajoit- tuu lohkolta 5 laskevaan laskuojaan 3. Laskuojaa pitkin tilan ja tuo- tantoalueen väli on 2,7 km.
Korvausvaatimusten osalta hakija on todennut, että muistuttajien tilalle ei aiheudu turvetuotannosta korvattavaa haittaa johtuen tilan kaukaisesta sijainnista tuotantoalueisiin nähden.
Pohjavesiasian osalta hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökes- kuksen ja CC:n kohdalla annettuun vastineeseen. Hakija on vaatinut luvan epäämisvaatimukset hylättäviksi enemmälti aiheettomina. Ve- siensuojelun tehostamisen osalta hakija on viitannut hakemuksessa ja muualla vastineessa lausumaansa. Tuotannosta poistuneet alueet tulevat suunnitelmallisesti muun maankäyttömuodon piiriin ja tältä osin tavanomainen lupamääräys on riittävä.
EE:n 12) muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan kiin- teistö sijaitsee lohkon 5 (Vatilähteennevan) eteläpuolella. Kiinteistö ei ole Tykköönjärven eikä Jämijärven rantakiinteistö, minkä vuoksi järviä ja niihin vesien johtamista ja kunnostamista koskevat vaati- mukset on jätettävä tutkimatta. Pohjavesiasian osalta hakija on vii- tannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla antamaansa vasti- neeseen.
FF:n 13) muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan kiin- teistö sijaitsee lohkon 6 itäpuolella noin 450 m:n etäisyydellä tuotan- toalueesta.
Hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla annet- tuun vastineeseen, jonka perusteella hakija on vaatinut lohkoja 5, 6, 6A, 6B ja 7 koskevien luvan epäämisvaatimusten enemmälti hyl- käämistä.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS JA POHJAVESISELVITYS
Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle 12.11.2004 täydennyk- sen vesienkäsittelyn tehostamisesta ja pohjavesiselvitystä koskevan toimenpide-esityksensä sekä 15.11.2004 Geologian tutkimuskes- kuksen tutkimusraportin Saarikeitaan turvetuotantoalueiden maape- rä- ja pohjavesiselvityksestä.
Täydennys
Hakija on 12.11.2004 päivätyssä kirjelmässään todennut, että lohko- jen 6 ja 6B laajennusalueita ei sijoiteta ympäristöhallinnon määritte- lemille pohjavesialueiden suojavyöhykkeille.
Lohkon 6 laajennusalueen pinta-alaksi on hakemuksessa esitetty 11,4 ha. Tehdyn pohjavesiselvityksen pohjalta hakija on pienentänyt alueen pinta-alan 9,6 ha:iin. Alueesta on jätetty pois alueet, jotka si- joittuvat pohjavesialueen suojavyöhykkeelle. Laajennusalueen vedet johdetaan pumppaamolle 2 ja pintavalutuskentälle 2 aikaisemmin esitetyn hakemuksen täydennyksen mukaisesti.
Lohkon 6B laajennusalueen pinta-alaksi on hakemuksessa esitetty 14,0 ha. Pohjavesiselvityksen ja ympäristöhallinnon suojavyöhykera- jauksen vuoksi ja Lauttalampien luonnontilaisuuden säilyttämiseksi hakija on pienentänyt alueen pinta-alan 4,9 ha:iin. Alueesta on jätet- ty pois lohkon pohjoisosat, jotka sijoittuvat pohjavesialueen ja Laut- talampien väliselle suoalueelle. Laajennusalueen vedet johdetaan
pumppaamolle 2 ja pintavalutuskentälle 2 aikaisemmin esitetyn ha- kemuksen täydennyksen mukaisesti.
Pohjavesiselvitys
Selvityksessä on kartoitettu alueita, joilla pohjaveden purkautumis- riski on todennäköisesti suurin eikä näillä alueilla ja niiden läheisyy- dessä suositella kaivutoimintaa mineraalimaahan. Alueet eivät kuulu hakijan alkuperäiseen tuotantosuunnitelmaan, eikä niillä ole tarkoitus tehdä mitään toimenpiteitä.
Selvityksessä on todettu, että lohkojen 5 ja 6B tuotantoalueiden niis- sä osissa, joissa turpeen alapuolinen mineraalimaanpinta on harjun pohjavedenpintaa alemmalla tasolla, tulee välttää turpeen ottoa mi- neraalimaata myöten. Pohjavesien poisjohtuminen lohkojen 5 ja 6B tuotantolohkojen alueilta, missä havaitaan pohjavesien purkautumis- ta, voidaan mahdollisesti tyrehdyttää ennallistamalla tuotantolohkoja tai niiden osia ja jättämällä samalla riittävän paksu (esim. 0,3 – 0,5 m) turvekerros tuotantolohkoille tai niiden osille mineraalimaan pintaan.
Lohkojen 6A, 6 ja 9 tuotantolohkojen ja harjun kontaktivyöhykkeessä tulee välttää kaivutoimintaa, joka ulottuu vallitsevan pohjavedenpin- nan tason alapuolelle. Selvityksen liitteessä on esitetty ohjeelliset ra- jaukset, joilla toimintaa voidaan harjoittaa em. rajoittein.
Selvityksen mukaan Saarikeitaan alueen harjujakson kalliopinnan sekä pohjavedenpinnan tasojen tarkempi selvittäminen voisi tuoda esille seikkoja, jotka saattaisivat tarkentaa raportissa esitettyjä ole- massa olevaan tietoon pohjautuvia johtopäätöksiä.
Hakija on hyväksynyt pohjavesiselvityksen suositukset turvetuotan- non lupavelvoitteiksi, mutta on lohkon 5 pohjoisosan osalta esittänyt, että lohkolle ei aseteta näiltä osin lupamääräyksiä, koska alue on jäänyt pois tuotannosta ja on jälkikäytössä ruokohelpin viljelyssä ei- kä toiminnan ohjeellinen rajaus toimintarajoitteineen ulotu turvetuo- tannossa olleelle alueelle.
TARKASTUS Ympäristölupavirasto on 27.9.2005 suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
Hakija on tarkastuskokouksessa täsmentänyt ajantasaiset tuotanto- pinta-alat laajennuksineen seuraaviksi:
Tuotantoalue Pinta-ala Laajennusalue Yhteensä
Lohko 1 Saarikeidas 31,0 ha 31,0 ha
Lohko 2, Saarikeidas 29,2 ha 29,2 ha
Lohko 3, 33,0 ha 33,0 ha
Mustakeidas- Saarikeidas
Lohko 4, Mustakeidas 27,4 ha 22,5 ha 49,9 ha
Lohko 5, Vatilähteen- 36,4 ha 36,4 ha
neva
Lohko 6, Lauttaneva 40,2 ha 9,6 ha 49,8 ha
Lohko 6A, 10,3 ha 10,3 ha
Alisenlamminneva
Lohko 6B 13,9 ha 4,9 ha 18,8 ha
Lauttalamminneva
Lohko 7, 13,8 ha 13,8 ha
Alisenlamminneva
Lohko 8 23,4 ha 23,4 ha
Heinikeidas
Lohko 9, Lauttaneva 28,9 ha 28,9 ha
Lohko 10, Haukkaneva 17,8 ha 2,0 ha 19,8 ha
Yhteensä 344,3 ha
Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto
Pirkanmaan ympäristökeskus on 18.10.2005 ympäristölupavirastolle toimittamassaan Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesi- ja maape- räselvitystä koskevassa lausunnossa katsonut selvityksen tulosten perusteella olevan todettavissa, että harjun reunan läheisyydessä harjun pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva ojitus ja turpeenotto mineraalimaahan asti voivat aiheuttaa pohjaveden purkautumista.
Purkautumisen seurauksena pohjaveden pinta laskee harjussa. Sel- vityksessä esitetyt ehdotukset kaivurajoituksiksi ja turpeenoton alimmiksi tasoiksi eri lohkojen alueella tulee ottaa huomioon ehdot- tomina rajoituksina.
Vuosia jatkunut pohjavedenpinnan aleneminen johtuu mitä ilmei- simmin turvetuotannon yhteydessä tehdyistä pohjavedenpinnan ala- puolelle ulottuneista ojituksista harjun reuna-alueilla, vaikka selvityk- sessä sen on arveltu johtuvan myös vedenotosta ja metsäojituksista.
Pohjavedenpinnan korkeuden palauttamista turpeenottoa edeltä- neelle korkeudelle täyttämällä sarkaojia lohkoilla 6B ja 5 voisi tulla kyseeseen korjaavana toimenpiteenä. Tarkkailua havaintoputkista ja kaivoista tulee jatkaa ja mahdollisesti harkita havaintopisteiden li- säämistä.
MERKINNÄT Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 155/2005/4 ja 157/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustakeidas – Saarikeitaan ja Lauttaneva – Haukkanevan turvetuotantoon Jämi- järven kunnassa ja Ikaalisten kaupungissa.
Ympäristölupavirasto on edellä mainituissa päätöksissä siirtänyt Mustakeidas - Saarikeitaan ja Lauttaneva – Haukkanevan turvetuo- tannosta aiheutuneiden ja vuoden 2007 loppuun asti aiheutuvien va- hinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen kä- siteltäviksi erillisinä asioinaan.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu
Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 ja 71 §:n nojal- la omaksi asiakseen Vuorenpäänneva - Vatilähteennevan turvetuo- tantoalueen toiminnasta jo aiheutuneiden ja vuoden 2007 loppuun asti aiheutuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen.
Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Vuorenpäänneva - Vatilähteennevan 124 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan turve- tuotantoalueen ja sen 28,3 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuo- tantoon Ikaalisten kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan siten muutettuna kuin hakijan 22.8.2003 ja 12.11.2004 päi- vätyissä hakemussuunnitelman täydennyksissä on esitetty ja siten täsmennettynä kuin lupamääräyksistä käy ilmi.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 152,5 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää laajennusalueita 28,3 ha. Turvetta ei kuitenkaan saa ottaa lupamääräyksessä 6) täs- mennetyllä pohjavesialueella.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
