YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 69/2005/4
Dnro LSY-2002-Y-352
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 21.6.2005
ASIA Haitikeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Karvia ja Parkano
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Haitikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee osin Karvian kunnan ja osin Parkanon kaupungin alueella. Suomijärven kyläkeskus sijaitsee noin 3 km Haitikeitaasta pohjoiseen. Haitikeitaasta kaakkoon sijaitsee runsaan 1 km etäisyydellä Puurokeitaan soidensuojelualue. Haitikei- taan turvetuotantoalueesta on 180 ha tuotantokunnossa ja valmis- teilla 14,3 ha. Tuotannosta on jo poistunut 12,3 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 20.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölu- paa Haitikeitaan turvetuotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Haitikeidas on toiminnassa oleva tuotantoalue. Vuonna 1995 on teh- ty ennakkoilmoitus koskien vielä valmistelemattoman alueen (lohko 12, 14,1 ha) talvella 1995 tehtävää kuntoonpanoa. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri antoi asiasta lausunnon, jossa se katsoi, ettei hanke
edellytä vesioikeuden lupaa. Turvetuotanto on ilmoitettu 27.2.2001 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojär- jestelmään merkitsemistä varten.
Loukas- ja Haitikeitaan tuotantoalueiden alapuolisten ojien kaivami- sesta tai kunnossapidosta on tehty yksityisten henkilöiden kanssa yhteensä 11 sopimusta.
Haitikeitaan turvetuotantoalue on merkitty Satakunnan seutukaa- vaan 5 merkinnällä EO eli se on varattu turvetuotantoon.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö
Vesistön kuvaus Haitikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen keskiosalle las- kevan Suomijoen valuma-alueella. Karvianjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Satakunnassa. Alueen pinta-ala on 3 438 km2 ja järvisyys on 4,55 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä, runsaasti soita ja peltojen osuus on 12 %. Vesistöissä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja val- taosa joista ja puroista on perattu. Monet järvistä ovat matalia, mikä on houkutellut viljelysmaan lisäämiseen järvien laskujen avulla. Ve- sistön alaosan virtaamia ja vedenkorkeuksia säännöstellään useissa kohdissa.
Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä noin 135 m merenpinnan yläpuo- lelta. Noin kahden kilometrin päässä Karvianjoen alusta reittiin las- kee Nummijoki. Runsaat kaksi kilometriä Nummijoen liittymästä ala- juoksulle Karvianjoki laskee Kirkkojärveen. Kirkkojärven jälkeen on noin 100 kilometrin pituinen järvetön jokiosuus Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Tälle jo- kiosuudella laskevat Suomijoki, Aunesluoma, Pikkujoki, Paholuoma, Kodesjoki, Ristiluoma, Pukanluoma sekä Kyynärjärven-, Pitäjän-, Hapua-, Kahila- ja Tuunajärvenoja.
Haitikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee edellä mainitun Suomijoen vesistöalueen latvoilla. Kaikki Haitikeitaan valumavedet ohjataan suon pohjoispuolella olevaan Haitiluomaan, joka laskee Suomijo- keen. Järviä vaikutusalueella ei ole. Suomijoki laskee Karvianjokeen Karvian kunnan ja Honkajoen kunnan keskustaajamien välillä.
Haitiluoma Haitiluoman yläosaa kuormittaa turvetuotanto ja alaosaa lisäksi ha- jakuormitus. Luoman vesi on soiden runsauden perusteella humus- pitoista. Alueella on turvetuotannon lisäksi peltoja, joten ravinnepitoi- suuksien voidaan arvioida olevan selvästi luonnontasoa korkeampia.
Turvetuotantoalueen osuus Haitiluoman valuma-alueesta (9 km2) on 23 %, joten turpeennostolla on laskennallisesti veden laatua heiken- tävää vaikutusta. Haitiluoman koko on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä voida arvioida olevan merkittävää virkistyskäyttöarvoa.
Keskivaluman (10 l/skm2 ) aikana virtaama on alajuoksullakin vain luokkaa 0,09 m3/s.
Suomijoki Haitiluoma laskee Suomijokeen, jonka veden laatu on välttävä. Va- luma-alueen koko Haitiluoman liittymän alapuolella on noin 110 km2, josta Haitikeitaan osuus on 1,9 %
Suomijoki alkaa Suomijärvestä. Valuma-alueen koko järven luusu- assa on 89,8 km2, josta turvetuotantoalueet muodostavat 5,2 %.
Veden laatu Suomijoen asemalla S1 on tyydyttävä-välttävä. Veden keskimääräinen sameus on alle 5,0 FNU ja kiintoainepitoisuus 2,8- 4,4 mg/l. Fosforipitoisuuksien perusteella Suomijoki kuuluu välttäviin vesiin. Aiemmin vedestä määritettiin myös fekaaliset kolibakteerit, joiden ajoittainen esiintyminen osoitti Suomijokeen kohdistuvan myös ulosteperäistä hajakuormitusta.
Karvianjoki Karvianjoen vesi on peruslaadultaan runsasravinteista humusvettä.
Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjoen heikko talvinen happitilanne on näkynyt Karvianjoen yläjuoksulla lie- vänä happivajeena. Joen yläjuoksulle noin 0,5 km Kirkkojärvestä alaspäin johdettavien Karvian kunnan jätevesien vaikutukset jäävät ylivalumien sekä keskivirtaaman aikana vähäisiksi, mutta alivirtaa- malla vaikutukset kokonaisravinnepitoisuuksiin ovat havaittavissa.
Karvianjoen yläosan fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Pitemmällä aikavälillä Karvian- joen yläosan kesäaikainen fosforitaso on kohonnut lievästi ja typpipi- toisuus voimakkaasti.
Suomijoen vaikutusta Karvianjoen tilaan ei voida eritellä. Yleisemmin voidaan todeta, että Karvianjoen ravinnepitoisuudet laskevat Karvian ja Honkajoen kuntien välisellä jokialueella. Peruslaadultaan Karvian- joen vesi on Lankoskessa eli Honkajoen kunnan yläpuolella välttä- vää. Vesi on sameaa, humuspitoista ja ravinnetaso on selvästi ko- honnut luonnontasosta. Voimakkaimpien hajakuormitushuippujen ai- kana veden laatu on huono samalla kun kiintoainetta on erittäin run- saasti liikkeellä. Myös hygieeninen likaantuminen voi ajoin heikentää veden laatua. Happiongelmia Karvianjoessa ei esiinny.
Vesistön kalataloudellinen merkitys
Suomijoen valuma-alueen tuotantoalueiden pienillä laskujoilla ei ole niiden pienen koon ja vähäisten virtaamien takia oleellista kalatalou- dellista merkitystä. Turvetuotannon mahdollisesti aiheuttamat kalata- loudelliset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Kattilajoen alaosalle ennen Suomijärveä, Suomijärveen, Ojajärveen sekä Suomijokeen.
Satakunnan kalatalouskeskuksen toimesta Suomijoen alajuoksulla sijaitsevalla Särkikoskella suoritetuissa kalastuksissa saatiin vuonna 1997 taimenta, haukea , madetta ja särkeä. Muita mahdollisia tämän tyyppiselle joelle tavanomaisia lajeja ovat mm. ahven, kiiski, kiven- nuoliainen ja kivisimppu. Ainakin Suomijoen alajuoksulla voi olla ka- lataloudellista merkitystä.
Karvianjoessa esiintyvät ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, harjus, kiiski, lahna, made, purotaimen, ruutana, salakka, siika, särki säyne ja taimen. Kalastus Karvianjoella on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Ammattikalastajia ei alueella ole.
Suosituimpia pyydyksiä Karvianjoella ovat urheilukalastusvälineet sekä hitaammin virtaavilla jokiosuuksilla myös katiskat. Karvianjoki on julistettu maaseutuelinkeinopiirin päätöksellä lohi- ja siikapitoi- seksi vesistöksi, joten vesistön koski- ja virtapaikoissa koukkukalas- tus matosyöttiä tai harrilautaa käyttäen on kielletty.
Rapua on esiintynyt alunperin lähes koko Karvianjoen alueella. Ve- sistöjen rakentaminen ja rapurutto ovat hävittäneet sittemmin rapu- kannat lähes kokonaan. Rapukanta on edelleen hyvin heikko, mutta paikoin rapua kuitenkin esiintyy. Istutukset ovat jääneet ainakin viral- lisen istutustilaston mukaan vähäisiksi. Vuosien 1991-2001 aikana rapua on istutettu Karvianjokeen vain vuonna 2001 534 kpl.
Muu kuormitus Haitikeitaan lisäksi Suomijoen valuma-alueella ovat Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan ja Loukaskeitaan turvetuotantoalueet.
Hajakuormituksen lisäksi Karvianjoen yläosia kuormittavat Horma- nevan turvetuotantoalueen vedet, Nummijoen valuma-alueella sijait- sevat turvetuotantoalueet (Koihnannneva, Lupikistonneva ja Säkki- neva) sekä Karvian kunnan jätevedet, jotka johdetaan Karvianjokeen Kirkkojärven alapuolella.
Suojeltavat kohteet
Suomijärven Natura –alue (FI0200029) sijaitsee Haitikeitaan koillis- puolella. Kyseessä on matala ja rehevä umpeen kasvava lintujärvi, johon laskevien vesien laatu on heikentynyt luonnontilasta. Suomi- järven Natura –alue sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintu- vesien suojeluohjelman luonnonsuojelualueeseen. Alueen pinta-ala on 382 ha ja aluetyyppi on SPA.
Puurokeidas-Hannankeidas (FI0336006), joka sijaitsee Haitikeitaan turvetuotantoalueen eteläpuolella, kuuluu suoyhdistelmätyyppinä Sa- takunnan ja Etelä-Pohjanmaan kermikeitaisiin. Puurokeitaan aluee- seen kuuluu allikoita ja suurehko lampi, Ojalampi. Tämä poikkeuk- sellisen laaja keidassuoalue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI), mutta se on myös linnustollisesti erittäin merkittävä alue.
Häädetkeidas (FI0336004) sijaitsee Haitikeitaan kaakkoispuolella.
Se on laaja (2 011 ha) keidassoiden ja rämeiden sekä luonnonmet- sien muodostama kokonaisuus Parkanon kaupungin ja Karvian kun- nan rajalla. Aluetyyppi on SCI. Häädetkeitaan linnusto on runsasta sekä lajistollisesti että määrällisesti.
Asutus ja maankäyttö
Haitikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee asumattomalla suo- ja met- säalueella. Tuotantoalueelle johtaa paikallistieltä vain yksi tie, jonka varrella ei ole asutusta. Haitikeitaan itäpuolella sijaitsevalla Kärmes- kalliolla on kiviainesten ottoalue. Haitikeitaan läheisyydessä ei sijait- se järviä.
TURVETUOTANTO Haitikeitaalla Vapolla on hallussa maata yhteensä 275,5 ha, josta tuotantokelpoista suota on 194,3 ha. Tuotantokelpoinen alue on pääosin (180 ha) tuotantokunnossa. Valmistelussa on 14,3 ha eikä valmistelematonta aluetta ole enää jäljellä. Tuotannon on arvioitu jatkuvan Haitikeitaalla vuoteen 2020 saakka.
Turvetta on nostettu yhteensä 896 000m3, josta 96,1 % on ollut jyr- sinpolttoturvetta ja 3,9 % ympäristöturpeita.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Haitikeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jäl- keen laskuojaa nro 3 pitkin alapuoliseen vesistöön. Laskuoja laskee Haitiluomaan ja edelleen Suomijokeen Suomijärven alapuolella. Hai- tikeitaan vedet eivät siten kuormita Suomijärveä.
Valumavedet käsitellään perustasoa tehokkaammin eli laskeutusal- taat on varustettu valunnansäätöpadoilla. Vedet käsitellään kuudella laskeutusaltaalla, joista allas kolme toimii laskuojan 3 lietetaskuna.
Altaat on varustettu pintapuomeilla.
Hakija on 17.7.2003 toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä esittänyt lohkojen 5 – 8 osalta, että lohkojen vedet johdettaisiin die- selpumppaamon 2 ja jakoputken kautta lohkolle 9 rakennettavalle ruokohelpiallasalueelle 2. Ruokohelpialuetta pitkin vedet virtaavat alueen alapäässä olevaan kokoojaojaan, jota pitkin edelleen las- kuojaan 3. Ruokohelpiallasalue muodostuu kahdesta erillisestä alu- eesta, joiden kummankin pinta-ala on 3,6 ha. Alueet rakennetaan pengertämällä tuotannosta poistuneelle alueelle. Altaat muotoillaan leveyssuunnassa mahdollisimman tasaisiksi. Niiden leveys on noin 60 m ja pituutta altailla on noin 600 m. Altaiden valuma-alue on noin 136,0 ha, josta turvetuotantoaluetta 118,3 ha. Ruokohelpiallasalueen pinta-ala on 5,3 % sen valuma-alueesta. Altaisiin kylvetään ruoko- helpi vuotta aikaisemmin kuin ne otetaan käyttöön, jotta kasvusto ehtii juurtua ennen vesien johtamista. Vesi johdetaan altaisiin su- lanmaan ajan ja talviaikaisin vedet johdetaan nykyisten laskeutusal- taiden kautta. Vesien ohjausta säädetään kokoojaojaan rakennetta- valla sulkupadolla.
Lohkon 12 osalta hakija on esittänyt, että lohkon vedet johdettaisiin luontaisena valuntana lohkolle 10 rakennettavalle ruokohelpiallas- alueelle 1. Ruokohelpialuetta pitkin vedet virtaisivat alueen alapääs-
sä olevaan kokoojaojaan, jota pitkin edelleen laskeutusaltaan 4 kaut- ta laskuojaan 3. Ruokohelpialueen pinta-ala on 1 ha. Alue rakenne- taan pengertämällä tuotannosta poistuneelle alueelle. Allas muotoil- laan leveyssuunnassa mahdollisimman tasaiseksi ja sen leveys on noin 90 m ja pituus noin 110 m. Altaan valuma-alue on noin 20,0 ha, josta turvetuotantoaluetta 14,3 ha. Ruokohelpiallasalueen pinta-ala on 5,0 % sen valuma-alueesta. Altaaseen kylvetään ruokohelpi vuot- ta aikaisemmin kuin se otetaan käyttöön. Vesi johdetaan altaaseen sulanmaan ajan ja talviaikaisin vedet johdetaan nykyisten laskeu- tusaltaiden kautta. Vesien ohjausta säädetään kokoojaojaan raken- nettavalla sulkupadolla.
Lohkojen 10 ja 11 osalta hakija on todennut, että lohkot sijaitsevat Haitikeitaan alavimmalla alueella. Lohkojen koillispuolella on lähes luonnontilainen suoalue. Alue ei ole hakijan hallussa. Jos alue saa- taisiin haltuun, sille voitaisiin rakentaa pengertämällä noin 3,0 ha suuruinen pintavalutuskenttä. Kentälle vedet pumpattaisiin sähkö- käyttöisen pumppaamon 1 ja jakoputken kautta. Vedet virtaisivat pin- tavaluntana lohkon alareunassa olevaan kokoojaojaan ja sitä pitkin edelleen laskuojaan 3. Pumppaamo ja pintavalutuskenttä olisivat käytössä ympäri vuoden. Pumppaamolle johdettaisiin vedet noin 46,0 ha alueelta, josta turvetuotantoaluetta on 36,9 ha. Kentän pinta- ala on 6,5 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentän rakentaminen vaatisi pumppaamon, sähköliittymän, pumppausaltaan, kokoojaojan laskuojan 3 alitse sekä noin 500 m pituisen huoltotien rakentamisen.
Suunnitelman toteutus vaatisi sopimukseen pääsyä maanomistajan kanssa.
Päästöt vesistöön
Haitikeitaan turvetuotantoalueen keskimääräinen vesistökuormitus on arvioitu vuosien 1999-2000 ominaiskuormituslukujen perusteella seuraavaksi:
Vuosi Vesistökuormitus (netto)
Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d
1999 17,7 4,17 0,11
2000 24,4 4,22 0,12
Pöly, melu ja liikenne
Haitikeitaan sijainti asumattomalla metsäalueella on ympäristön kannalta hyvä. Alueesta ei siten aiheudu pölyhaittoja. 500 metrin sä- teen tuntumassa sijaitsee vain yksi kiinteistö ja lisäksi tuotantoalu- een ja mainitun kiinteistön välinen alue on metsämaata.
Turvetuotannon meluhaitta on paikallinen aiheutuen työkoneista, työmaaliikenteestä sekä turvetoimituksista. Haitikeitaan tuotantoalu- een lähistössä ei sijaitse riskietäisyydellä yhtään kiinteistöä.
Turpeen toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamasta äänestä ja vastaa liikennemelua.
Toimitusvaihe ajoittuu yleensä loka-huhtikuulle, jolloin eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään vuoron perään.
Haitikeitaan alueella on arvioitu rekkaliikenteen määräksi vuositasol- la noin 810 rekkaa ja keskimäärin neljä rekkaa vuorokaudessa toimi- tuskaudella. Tuotantoalueelta on vain yksi kuljetusreitti yleiselle tiel- le, joka on pohjoisessa yhteydessä Karvia-Parkano maantielle nro 274 (etäisyys noin 5 km) ja etelässä Parkano-Pori tielle nro 23 (etäi- syys lähes 20 km).
Varastointi ja jätteet
Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 87 500 l, voiteluöljyä 580 l ja vaseliinia 130 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaalla osoitetulla alueella.
Tuotantoalueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyä arvioi- daan syntyvän vuosittain 580 l, muuta öljyistä jätettä 100 kg, akku- romua 29 kg, sekalaista talousjätettä 3 m3 ja aumanpeittomuovia 4 800 kg. Työmaalle on järjestetty keräyspisteet, joihin erilaiset jät- teet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelai- tokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Hakija on katsonut, ettei Haitikeitaan turvetuotantoalueella ole mer- kittäviä vaikutuksia Natura -alueiden niihin luontotyyppeihin, joiden perusteella ne on otettu Naturaan. Puurokeidas-Hannankeidas sijait- see siksi etäällä Haitikeitaan turvetuotantoalueesta, ettei hankkeella voida arvioida olevan merkittävästi alueen luontoarvoja heikentävää vaikutusta. Häädetkeidas sijaitsee varsin kaukana Haitikeitaasta, jo- ten mitään vaikutuksia alueen luontoarvoihin ei hakijan mukaan voi- da arvioida olevan.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Hakija on katsonut, ettei Haitikeitaan turvetuotantoalueen kuivatus- vesien johtamisesta laskuojien kautta vesistöön aiheudu korvattavia haitallisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön rajautuvien rantakiin- teistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Koska hakija pitää laskuojan sen hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojaan rajoittuvilla maa- ja metsätalouskiinteistöillä aiheudu myöskään vettymishaittoja.
Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka pe- rustunee suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tuotantotoiminnalla on sitä tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoiden työllistäjänä,
sillä turveurakointi sopii sivuelinkeinoksi esimerkiksi maatalouden tai muun koneurakoinnin yhteyteen.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Haitiluoma Haitiluomaa voidaan pitää Haitikeitaan laskuojan jatkona. Turvetuo- tantokenttien osuus luoman valuma-alueesta on 23 %, joten sillä on suuri vaikutus myös veden laatuun. Teoreettisesti kuormitus kohot- taa typpipitoisuutta keskimäärin noin 700 µg/l ja fosforipitoisuutta noin 20 µg/l ennen vesien laskua Suomijokeen. Ajoittain vaikutusas- te voi olla suurempi tai esim. keväisin myös pienempi. Haitiluoman vesien vaikutus jää Suomijoen puolella vähäiseksi. Teoreettinen vai- kutus typpitasoon on keskimäärin 50 µg/l ja fosforitasoon 2 µg/l.
Haitiluoman veden nykyisen laatuluokan määrittäminen edellyttäisi näytteitä veden laadusta. Ilman mitään kuormitustekijöitä Haiti- luoman vesi voisi olla hyvälaatuista humusvettä, mutta jo pelkästään turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus laskee laatuluokan edellä mainittujen keskimääräisten vaikutusten takia tyydyttäväksi.
Lisäksi valuma-alueella sijaitsee peltoa.
Suomijoki Maksimissaan turvetuotantoalueiden kuormitus voi kohottaa Suomi- joen typpipitoisuutta keskimäärin 150-200 µg/l ja fosforipitoisuutta keskimäärin 4-6 µg/l alueesta riippuen. Suomijoen alajuoksun ravin- netasoa ei tunneta tarkasti. Suomijärven alapuolella typpipitoisuus on luokkaa 800-1100 µg/l ja fosforipitoisuus 50-80 µg/l. Kun kuormi- tuksesta osa pidättyy alueen järviin ennen Suomijokea, turvetuotan- non vaikutus veden laatuun Suomijärven alapuolella ei muodostu suureksi.
Vaikutus kalatalouteen
Hakija on katsonut, ettei tuotantoalueiden alapuolisilla laskuojilla ole kalataloudellista merkitystä pienten virtaamien takia. Sama arvio so- veltuu myös Haitiluomaan. Vaikka veden laatu heikkenee turvetuo- tannon takia, sillä ei ole suurempaa kalataloudellista merkitystä.
Suomijoen alaosalta voidaan saada saaliiksi hauen, ahvenen, ma- teen ja särjen lisäksi purotaimenta. Virtaveden kysymyksessä olles- sa verkkojen limoittuminen ei muodostu haitaksi pyyntimahdollisuuk- sien ollessa ensisijaisesti vapapyyntiä. Myös katiskojen ja seisovien koukkupyydysten käyttö on mahdollista. Karvianjoen puolella hank- keen vaikutukset veden laatuun jäävät niin vähäisiksi, etteivät vaiku- tukset kalatalouteen ulotu merkittävinä tänne saakka.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella tai alueen välittömässä lähei- syydessä. Turvetuotantoalueen ympäristössä olevan asutuksen pii- ristä ei ole tullut valituksia turvetuotannosta aiheutuvista haitoista ku- ten veden loppuminen tai veden laadun heikkeneminen.
Pölyn ja melun vaikutukset
Pölyn osalta hakija on katsonut, ettei mahdollinen haitta ole jatkuva ja ettei 10 mg/m2/kk ylittäviä määriä voida arvioida syntyvän turve- tuotannon takia. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vai- kuttaa menetelmävalinnan ja auma-alueiden sijoittamisen avulla se- kä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauk- sen ja lastauksen aikana. Pölyhaitan minimointia tehdään myös ura- koitsijoille annettavien työohjeiden avulla.
Haitikeitaan turvetuotantoalueen ympäristö on asumatonta aluetta, eikä mahdollisia pölyhaitan kärsijöitä siten ole.
Ympäristöriskit
Vapo Oy Energia Länsi-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001 stan- dardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka tukee ja täydentää ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää.
Turvetuotannon suurin riski on paloturvallisuusriski. Tuotantoalueella on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toimin- ta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Tuotantoalueel- le nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimite- taan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Muissa hätäti- lanteissa noudatetaan laatujärjestelmän mukaisia työohjeita ja ym- päristöohjeita. Turvetuotantoalueelle otetaan ympäristövahinkova- kuutuslaissa tarkoitettu ympäristövakuutus.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti hakijan Länsi-Suomen tuotanto- alueiden tarkkailun perusteella. Omaa erillistä kuormitustarkkailua ei hankesuolla ole suoritettu. Hakija on esittänyt, että ennen seuraavan lupakauden päättymistä voitaisiin Suomijoen vesistöalueelle sijoittaa yksi kuormitustarkkailuasema.
Vaikutustarkkailu
Vesistön tilaa Suomijoen alueella on seurattu Kattilajoen alajuoksulta sekä Suomijärven alapuolelta. Ojajärvestä, Suomijärvestä tai Suomi- joen alajuoksulta ei ole velvoitenäytteitä otettu. Suomijoki laskee alempana Karvianjokeen, jonka veden laatua seurataan Karvian ja Honkajoen kuntien velvoitetarkkailuna.
Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena pöly- tai melumittauksia hankesoil- la. Lisäksi kuormituksen vesistövaikutukset ovat laskennallisesti sen verran pienet, ettei hakijan mielestä ole tarvetta kalataloudelliseen tarkkailuun.
KORVAUKSET
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesistöjen käytölle tai rantakiinteistöille.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta, yhdessä Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan ja Loukaskeitaan turvetuotantoa koskevien ympäristö- lupahakemusten kanssa, ympäristölupavirastossa sekä Parkanon kaupungissa ja Karvian kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 24.9. – 24.10.2003 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 17.9.2003 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ja Pirkan- maan ympäristökeskuksilta, Hämeen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisilta ja Parkanon kaupungilta sekä Karvian kunnalta.
Lausunnot
1) Pirkanmaan ympäristökeskus on katsonut, että virtaavien vesi- en (joet, luomat) vesistötarkkailupisteissä pitää ottaa näytteet myös kesällä. Vesistötarkkailupiste tulisi olla tuotantoalueiden kuivatus- vesien jokaisella merkittävällä purkureitillä. Haitikeitaan yli 190 heh- taarin tuotantoalueen vedet lasketaan Haitiluoman kautta Suomijo- keen Suomijärven alapuolelle. Tuotantoalueen vesistövaikutuksia tu- lisi tarkkailla Suomijoessa, jonne päätyy turvetuotannon vaikutuk- sessa olevia vesiä myös yläpuolisen Suomijärven kautta. Haitikei- taan välittömässä läheisyydessä ei ole perusteita jatkuvalle pölytark- kailulle. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa ympäristökeskukseen ra- porttien lisäksi sellaisessa sähköisessä muodossa, että tulokset voi- daan siirtää suoraan ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin Hertta- järjestelmään. Lisäksi ympäristökeskukselle tulee toimittaa tarkepii- rustukset uusista vesiensuojelurakenteista. Aliurakoitsijoiden käytön vuoksi ympäristönsuojelun poikkeamista tulisi pitää kirjaa. Ympäris- tökeskukselle tulisi toimittaa vuosiraportti em. valvontatoiminnasta sekä lisäksi tuotantotoiminnasta ja tarkkailutiedoista raportointivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vesiensuojelua tulee te- hostaa käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien kuivatusvesien pumppaus pintavalutusalueille.
2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Vapo Oy on samanaikaisesti hakenut lupaa useille muille turve- tuotantoalueille, jotka sijaitsevat Karvianjoen valuma-alueella. Näi- den hakemusten mukaan tuotannossa tai valmisteilla on yhteensä 3 123 ha suota, joilta tulevat kuivatus- ym. vedet johdetaan Karvian-
joen vesistöön. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus tulisi koko- naisuudessaan olemaan vuositasolla noin 315 tonnia kiintoainetta, 46 tonnia typpeä, josta ammoniumtyppeä 30 tonnia, 1,3 tonnia fosfo- ria ja 34 tonnia rautaa. Kuormitus aiheuttaa kemiallista hapenkulu- tusta vesistössä yhteensä noin 840 tonnia vuodessa. Soiden sijain- nista riippuen kuormitus kohdistuu joko Karvianjoen latvaosan järviin (Karvianjärvi, Suomijärvi, Kirkkojärvi) tai Karvianjokeen sekä sen si- vujokiin ja puroihin.
Koska kuormitusta vastaanottavan vesistön volyymi on pieni suh- teutettuna odotettavissa olevan kuormituksen määrään, tulee turve- tuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta merkittävästi vähentää.
Tämä on toteutettavissa pienentämällä tuotantoalueitten pinta-alaa ja ottamalla käyttöön mahdollisimman tehokkaat vesiensuojelumene- telmät niillä tuotantoalueilla, joille toimintalupa mahdollisesti myönne- tään.
Suomijärven kalataloudellinen merkitys on nykyoloissa vähäinen, koska järvi on kasvamassa umpeen todennäköisesti turvetuotannon aiheuttaman liettymisen seurauksena. Suomijärven tila vaikuttaa kui- tenkin merkittävästi veden laatuun Suomijoessa, jossa esiintyy luon- nonvarainen purotaimenkanta.
TE-keskus on edellyttänyt, että hakijan on tarkkailtava turvetuotan- non kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä Varsinais- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli lupa myönne- tään. Tarkkailu tullaan toteuttamaan yhteistarkkailuna, johon yhdiste- tään myös muita Karvianjoen vesistöalueen turvetuotantoalueita koskeva kalataloustarkkailu. Mikäli tarkkailun yhteydessä havaitaan turvetuotannosta aiheutuvaa liettymistä ja umpeenkasvua joessa, on pohjat puhdistettava ja kunnostettava. Tämän vuoksi hakija on vel- voitettava tarvittaessa toteuttamaan kunnostustoimenpiteitä alapuo- lisessa vesistössä TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laa- dun seurantaa koskevat tutkimusraportit tulee toimittaa myös TE- keskukselle tiedoksi. Lisäksi hakijalle tulee määrätä 5 000 euron suuruinen kalatalousmaksu yhteisesti Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan, Loukaskeitaan ja Haitikeitaan turvetuotantoalueiden aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi.
Koska turvetuotannon vaikutuksista Karvianjoen tilaan ei ole ole- massa dokumentoitua tietoa, TE-keskus on katsonut, että lupa hankkeisiin tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2010 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee esittää uusi lupahakemus ja sen yhteydessä selvitys turvetuotannon kalatalous- ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella.
TE-keskus on katsonut, että turvetuotannosta jo aiheutuneet vahin- got ja haitat tulee selvittää koko vesistön osalta erillisenä asianaan ympäristölupavirastossa. Hakijan aikaisemmasta toiminnasta on jo aiheutunut turpeen ja lietteen kasaantumista Karvianjoen suvanto- paikkoihin ja alueen järviin. Hakijan tulee esittää selvitys aiheutta-
mistaan vahingoista ja haitoista sekä laatia suunnitelma tilanteen korjaamiseksi viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä.
3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tek- niikkaa, jotta ravinteiden ja kiintoaineiden pääsy laskuojien kautta alapuolisiin vesistöihin mahdollisimman hyvin estetään. Polttonestei- den ja muiden kemikaalien varastointia ei tule sallia alueilla, joilla näiden mahdollisista vuodoista voi aiheutua yleisessä tai yksityises- sä käytössä oleville pohjavesille tai vesistöille. Ilman kautta tapahtu- vaa turvepölyn kulkeutumista vesistöihin tai kiinteistöille tulee vähen- tää esim. jättämällä niiden läheisyydessä olevat tuotantoalueet pois tuotannosta, alentamalla turvetuotannon tuulirajaa nykyisestä Vapon ohjeiden mukaisesta (10 m/s) ainakin alle 500 metrin etäisyydellä vesistöistä ja kiinteistöistä olevilla kohteilla. Pöly- ja meluhaittojen ehkäisyyn tulee käyttää suojapuustoa.
Ympäristölautakunta on lisäksi katsonut, että turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen sekä vesistökuormituksen aiheuttama virkistyskäyttö- arvon aleneminen tulee korvata kiinteistönomistajille turvetuotannon vaikutusalueilla. Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa yleiselle tai yksityiselle pohjaveden saannille ja pohjaveden laadulle.
Mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vahingot yleiselle ja yksityiselle ve- denhankinnalle tulee hakijan korvata täysimääräisesti. Vapo Oy:lle tulee asettaa velvoite osallistua turvetuotannon vaikutusalueen ve- sistöjen kunnostushankkeiden kokonaiskustannuksiin ainakin 15 %:n osuudella, mikäli kunnostushankkeita julkisoikeudellisten tai muiden tahojen toimesta käynnistetään lupapäätöksen voimassaoloaikana.
4) Karvian kunta on ilmoittanut, että se hyväksyy ympäristöluvan myöntämisen edellyttäen, että seuraavat asiat tulevat huomioiduiksi:
- vesistöjen suojelemiseksi on turvetuotannossa suositeltavaa käyt- tää korkealaatuista tekniikkaa, jotta ravinteet ja kiintoaineet eivät pääsisi alapuolisiin vesistöihin
- polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi on syytä suunni- tella siten, että niiden mahdollisista vuodoista ei aiheudu vaaraa pohjavesille ja vesistöille
- turvepölyn kulkeutumisesta aiheutuvia haittoja vesistöille ja loma- asunnoille ym. kiinteistöille voidaan vähentää esim. huomioimalla käytössä oleva tuuliraja ja vallitseva tuulen suunta
- suojapuuston käyttämistä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi suositellaan mahdollisuuksien mukaan
- yleisen ja yksityisen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata vesi- lain ja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla
- mikäli vesistöjen kunnostamishankkeita käynnistetään turvetuotan- non vaikutusalueella lupapäätöksen voimassaoloaikana, edellyte-
tään Vapo Oy:n osallistumista kokonaiskustannuksiin sille kuuluvan osuuden mukaan.
5) Parkanon kaupunki on esittänyt pääosin samat vaatimukset kuin Karvian kunta edellä kohdassa 4).
Muistutukset ja mielipiteet
6) Karvian kalastuskunta/jakokunta on katsonut hakijan arvion tur- vetuotannon vähäisistä vaikutuksista Karvianjoen vesistölle ja kala- taloudelle virheelliseksi. Karvianjoen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todetaan, että Suomijoen kalatiheys on suurin purotaimenella (4 ka- laa aarilla) ja niiden keskipituus oli 27,6 senttiä ja keskipaino 241,45 gr. Muiden kalalajien tiheydet olivat seuraavat: haukia 2, mateita 2 ja särkiä 3 kalaa aarilla. Lisäksi Suomijokeen on istutettu vuosittain kantaa vahvistamaan saman geeniperimän omaavaa purotaimenta sekä harjusta.
Muistuttaja on katsonut, että turvetuotanto aiheuttaa kohtuutonta kiintoainekuormitusta ja varsinkin kesäaikaiset rankkasateet huuhto- vat suuria määriä turvetta vesistöön. Vaikka suurin osa kiintoainees- ta jää Suomijärveen ja Ojajärveen, Karvianjokeen purkautuva vesi on turvetuotannon vuoksi hapanta vaikeuttaen purotaimenen ja har- juksen kutua ja vaarantaen näin myös muidenkin kalojen lisäänty- mistä. Raakku ei voi elää ilman purotaimenta, joten purotaimenkan- nan heikkeneminen vaarantaa välillisesti myös korvaamattoman ar- vokkaan ja harvinaisen raakkukannan. On myös oletettavaa, että tur- ve väistämättä kulkeutuu yhä pidemmälle Karvianjoen alajuoksua kohden ja jäinkin tuhoaa liettämällä soraikot, joissa raakku vielä elää.
Alkuperäinen jokirapukanta on käynyt kovin harvalukuiseksi ja Kar- vianjoen kalastusalue pyrkinyt vahvistamaan sitä. Rapu on erittäin arka veden happamuuspiikeille ja joen pohjassa liikkuva liete tukah- duttaa ravut ja peittää niille elintärkeät kivenkolot ja muut piilopaikat.
Muistuttaja on katsonut, että hakija on omilla toimenpiteillään aiheut- tanut vedenlaadun heikkenemisen. Vedenlaadun tarkkailulla ei pys- tytä luotettavasti osoittamaan turvetuotannon vaikutuksia, sillä kuor- mitus tulee vesistöön kuormituspiikkeinä esim. sateisina kausina, ei- kä vesistötarkkailun näytteenotot todennäköisesti osu näihin jaksoi- hin ainakaan kattavasti.
Karvian kalastuskunta/jakokunta on esittänyt seuraavat vaatimukset:
- että hakijalle asetetaan entistä tiukemmat lupaehdot, joissa otetaan huomioon myös poikkeusolot, esim. pitkät ja/tai runsaat sateet. Las- keutusaltaat on rakennettava sellaisiksi, että virtaus pysähtyy kaikis- sa olosuhteissa.
- että viranomainen tai muu luotettava taho valvoo vesiensuojelutoi- menpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta sekä tiedottaa poikkeuksellisis- ta olosuhteista luvan hakijan kustannuksella.
- että hakija velvoitetaan osallistumaan vesistöjen kunnostushank- keisiin riittävällä osuudella (esim. 80 %:lla), jotta vesistö saataisiin lähemmäs ennen kuormitusta vallinnutta tilaa.
- että hakija korvaa Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön ja kala- ja rapukannan heikkenemisestä ja pysyvästä haitasta vuotui- sesti 3 000 euron summalla, joka sidotaan indeksiin.
- että Karvianjoen vesistön alueelle tulee teettää kunnostussuunni- telma sekä suorittaa jatkuvaa vesistötarkkailua (järvien syvänteet ja jokien ja luomien suistot) hakijan kustannuksella.
- että hakija velvoitetaan maksamaan takautuvasti Karvian kalastus- kunnalle Karvianjoen vesistön heikentyneistä virkistys- ja maisema- arvoista ja jo heikentyneestä kala- ja rapukannasta 20 vuoden ajalta kertakorvausta 20 000 €.
- että Karvian kalastuskunnan edustajille varataan mahdollisuus tu- tustua hakijan tekemiin vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden pohjalta tehtyihin toimenpiteisiin paikan päällä.
7) Karvianjoen kalastusalue on todennut, että muun muassa Hai- tikeitaan vajaatehoiset laskeutusaltaat eivät ole pystyneet pysäyttä- mään hienojakoista turvetta, varsinkin voimakkaan ukkoskuuron liik- keelle saama turvemassa on kulkeutunut Suomijärveen ja Ojajär- veen, josta on aiheutunut voimakasta liettymistä ja järvien happa- moitumista, joka taas puolestaan estää perinteistenkin kalalajien li- sääntymistä.
Karvianjoen yläjuoksulla on luontainen purotaimenkanta, jota on vuosittain vahvistettu istutuksin ja jonka elinoloja ja lisääntymismah- dollisuuksia on parannettu mm. Pirkanmaan ympäristökeskuksen johdolla toimitetuilla Karvianjoen koskien kunnostuksilla. Samoin Pu- kanluomassa on luontainen purotaimenkanta, jota samoin on jatku- villa istutuksilla pyritty vahvistamaan. On pelättävissä, että Pukan- luoman purotaimenkanta taantuu koska turve on täyttänyt lampareita ja muita taimenen kutupaikkoja. Karvianjoessa elävä raakku on ko- konaan riippuvainen purotaimenesta kannan lisäämisessä. Karvian- joen yläjuoksun luomissa on tyydyttävä jokirapukanta vain sellaisissa puroissa, joihin ei turvetuotannon päästöjä tule. Kalastusalue on useana vuonna istuttanut Karvianjokeen harjusta, mutta siitä miten harjus sietää turvepäästöjä ei ole tutkittua tietoa.
Kalastusalue on vaatinut, että hakijan on huolehdittava siitä, että kiintoainesta ei pääse vesistöjä ja kalataloutta pilaamaan rakenta- malla selkeytysaltaat sellaisiksi, että hienojakoinen turve ei kulkeudu vesien mukana vesistöihin vaan pysähtyy tuotantoalueelle rakennet- taviin, riittävän tehokkaisiin altaisiin. Kalastusalue on pitänyt tärkeä-
nä, että vesiensuojelusta vastaava taho valvoo hakijan turvetuotan- totoimintaa paikan päällä ja, että turvetuotantoa koskeva lupa myön- netään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
8) Alahonkajoen kalastuskunta, Lamminkylän ja Santaskylän kalastuskunta sekä Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunta ovat yhteisesti katsoneet, että muun muassa Haitikeitaan tuotanto- alue kuormittaa Karvianjoen vesistöä. Muistuttajat ovat vaatineet, et- tä
- kaikille turvetuotantoalueille tehdään vähintään 2 hehtaarin laajui- set pintasuodatusaltaat, jotta kovilla sateilla tuotantoalueilta irronnut liete pysähtyy ja laskeutuu pohjaan,
- hienojakoisemman lietteen pysäyttämiseksi virtausojiin laitetaan suodattimet (hake tai joku muu pahna), jotka määräajoin vaihdetaan ja valvotaan ja seuranta annetaan valtion tutkijoiden toimeksi,
- osakas- ja kalastuskuntien vastuuhenkilöt voivat käydä toteamassa suodattimet esteettä haluamanaan aikana,
- Vapo Oy:n on osallistuttava Karvianjoen vesistön kalojen ja rapujen istutuksiin rahallisesti tai istuttaa niitä itse vuosittain,
- mahdollinen tuotantolupa myönnetään vain viideksi vuodeksi ker- rallaan,
- Pukanluoma (Santasjoki) puhdistetaan tuotantoalueiden alapuolel- ta.
Hakijan vastine ja muutos hakemukseen
Hakija on ilmoittanut, että hakemusta koskevan tuotantoalueen tuo- tannossa oleva pinta-ala on vuoden 2003 tuotantokauden jälkeen ja vuoden 2004 tuotantokauden alusta lukien 160,7 ha eli poistuma vuodelta 2003 on 19,3 ha.
Vastineessaan Parkanon kaupungin ja ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta hakija on muun muassa todennut, että Haitikei- taalle hallussa olevalle alueelle suunniteltu vesiensuojelutaso on pe- rustaso + virtaamansäätö + pintavalutus, mitä hakija pitää alueella parhaana käyttökelpoisena menetelmänä. Hakijan käsityksen mu- kaan esitetyt puhdistusmenetelmät vastaavat lausunnossa vaadittu- ja. Polttoainesäiliöt tarkistetaan paloviranomaisen toimesta keväisin palotarkastuksen yhteydessä, sekä Vapo Oy:n toimesta ympäristön- hallintajärjestelmän mukaisesti. Urakoitsijoita ja heidän työntekijöi- tään koulutetaan polttoaineiden varastoinnista ja vahinkotilanteista.
Polttoainevuotojen varalta urakoitsijoilla on tukikohta-alueilla öl- jynimeytysturvetta. Pölyn osalta hakija on todennut, että tuotantoalu- een koillispuolella sijaitsee ympärivuotisesti asuttu kiinteistö RN:o 29:0 noin 800 metrin etäisyydellä. Tuotantoalueen ja kiinteistön väli- nen maasto on pääasiassa suojaavaa metsävaltaista aluetta. Alueen
vaikutuspiirissä ei ole pohjavesialueita tai kaivoja, joiden antoisuu- teen tai veden laatuun toiminta voisi vaikuttaa haitallisesti. Tiedossa ei ole vesistöjen kunnostushankkeita, joiden kustannuksiin hakijalle voitaisiin asettaa osallistumisvelvoite. Korvausvaatimuksista hakija on todennut, ettei ympäristölautakunnan toimivaltaan kuulune vaatia korvauksien määräämistä ranta- ja muille kiinteistöille.
Karvian kalastusalueen vaatimusten osalta hakija on viitannut jäl- jempänä kalastusoikeudenhaltijoiden kohdalla lausumaansa.
Alahonkajoen kalastuskunnan, Lammikylän ja Santaskylän ka- lastuskunnan sekä Kyynärjärven-Vuorenmaan osakaskunnan vaatimuksista hakija on muun muassa todennut, etteivät muistuttaji- en hallinnassa olevat vesialueet sijoitu Haitikeitaan tuotantoalueen vaikutusalueelle. Muistuttajien vaatimia rakenteita ei sellaisinaan tunneta turvetuotannon vesiensuojelussa. Hakijan käsityksen mu- kaan hakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät edustavat paras- ta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueilla voidaan ennalta ilmoi- tettuna ajankohtina järjestää yleisölle mahdollisuus tutustua tuotan- toalueeseen vesiensuojelurakenteet mukaan lukien, jolloin voidaan huomioida turvallisuus- ja muut näkökohdat. Luvan myöntämisestä koituvat kalataloudelliset haittavaikutukset voidaan tarkoituksenmu- kaisimmin ehkäistä kalatalousviranomaiselle vuosittain suoritettaval- la kalatalousmaksulla. Maksun käyttökohteet eivät kuitenkaan sijoitu muistuttajien hallinnassa oleville alueille. Toiminnan luonteen ja vai- kutusten hallinnan vuoksi ympäristölupa voidaan hakijan käsityksen mukaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja määrätä luvan ehtojen tarkistamiskaudeksi tavanomaisen pituinen jakso. Lupaehto- jen tarkistamishakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle 31.12.2014 mennessä. Haitikeitaan kuivatusvesiä ei johdeta Pukan- luomaan, joten Pukanluomaa koskevat vaatimukset eivät hakijan mukaan tule käsiteltäväksi tässä yhteydessä.
Varsinais-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Karvianjoen valuma-alue on 3 438 km2, josta hake- musta koskevat Karvianjoen latvavesistöalueilla sijaitsevat tuotanto- alueet (yhteensä 708,7 ha) muodostavat noin 0,02 % ja hakijan kaikki valuma-alueen eri osa-alueilta samanaikaisesti vireille pane- mat tuotantoalueet (yhteensä 3 123 ha) noin 0,09 %. Karvianjoen valuma-alueella on muuna maanpintaa rikkovana ja samoja vesistö- jä kuormittavana maankäyttömuotona esim. viljelysmaata 4 469 940 ha eli 13 % valuma-alueesta. Haitikeitaan tuotantoalue on olemassa oleva ja jo pitemmän aikaa alapuolisia vesistöjä kuormittanut toimin- to. Toiminnot alueella eivät ole muuttuneet. Ympäristölupaa on tullut hakea muuttuneen lainsäädännön johdosta. Tuotantopinta-ala on vastaisuudessa aleneva. Hakija on esittänyt tehostavansa kuivatus- vesien puhdistusta. Vesistökuormitus tulee vähenemään, jolloin myös kalataloudelliset haittavaikutukset vähentyvät.
Hakijan mielestä luvan epäämisvaateita liitännäisvaatimuksineen (alueiden ennallistaminen) tai esitettyjä enempiä vesiensuojelun te- hostamisvaateita ei ole syytä hyväksyä. Hankkeen kalataloudellisia
vaikutuksia tarkkaillaan Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksy- mällä tavalla, mutta tarkkailun sisällöstä ei ole tässä vaiheessa eli päätöksessä syytä ja tarpeen antaa tarkkoja määräyksiä. Hakija ei pidä hyväksyttävänä, että se velvoitettaisiin tekemään alapuolisissa uomissa tai altaissa kunnostustoimenpiteitä TE-keskuksen hyväk- symällä tavalla. Hakija paljoksuu kalatalousmaksuvaatimusta, koska tuotantoalueilla pääosin toteutetaan pintavalutus tai siihen verrannol- linen puhdistus, jolloin vaikutukset eivät saata perustaa TE- keskuksen arvioiman suuruisia kalataloudellisia haittavaikutuksia ja koska hankkeiden vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin sellaisiin uomiin ja altaisiin, joilla ei ole sanottavaa kalataloudellista merkitys- tä. Luvan voimassaolon osalta hakija on esittänyt vaatimuksen tois- taiseksi voimassa olevan luvan myöntämisestä ja sen ehtojen tarkis- tamisajankohdasta.
Karvian kunnan lausunnosta hakija on todennut, että tuotantoalu- eelle on suunniteltu edellä Alahonkajoen kalastuskunnan ja Kyynär- järven – Vuorenmaan osakaskunnan muistutuksen kohdalla esitetyt vesiensuojelurakenteet, jotka hakijan käsityksen mukaan vastaavat lausunnossa vaadittuja. Polttoaineiden varastoinnin osalta hakija on viitannut Parkanon kaupungin kohdalla lausumaansa. Haitikeitaan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhtään vakituisessa tai loma- asutuksessa olevaa kiinteistöä. Ainut lähin kohde on tila RN:o 24:0, joka sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueen eteläpään itäpuolelle. Lupavelvoitteiden asettamista suojapuuston käyttämi- seksi pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseen hakija ei ole nähnyt ai- heelliseksi. Alueen vaikutuspiirissä ei ole pohjavesialueita tai kaivoja, joiden antoisuuteen tai veden laatuun suunnitelman mukainen toi- minta voisi haitallisesti ja kielletyllä tavalla vaikuttaa. Hakijan tiedos- sa ei ole vesistöjen kunnostushankkeita, joiden kustannuksiin se voi- taisiin velvoittaa osallistumaan.
Karvian kalastuskunnan/jakokunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kalastuskunnan hallinnassa oleville vesialueille on kuivatusvesiä johdettu ainoastaan Mustakeitaan tuotantoalueen 54 ha:n suuruiselta lohkolta 8 laskuojaa 2 myöten ja ensimmäinen vastaanottava vesistö on ollut Mustalammi. Lammen soistunutta ran- ta-aluetta käytetään vesiensuojelussa. Kalastuskunnan hallinnassa olevat merkittävät kalavedet sijaitsevat huomattavan etäällä. Siitä ja vähäisestä tuotantoalasta johtuen kalastuskunnalle ei ole aiheutunut korvattavia edunmenetyksiä. Tältä osin kalatalousmaksu ei myös- kään ole samoista syistä perusteltu. Turvetuotannon kuormitus tulee jatkossa pienentymään vesiensuojelun tehostamisen myötä. Tark- kailut suoritetaan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kunnostussuunnitelman koko vesistöaluetta koskeva teettämisvaatimus on hylättävä hankkeiden vaikutuksiin nähden ai- heettomana. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämisestä koi- tuva kalataloudellinen vahinko on tarkoituksenmukaisinta estää vuo- sittain MMM:lle suoritettavan kalatalousmaksun käytöllä. Hakija on paljoksunut vaatimusten määrää. Hakija on vaatinut 20 000 euron kertakorvausvaatimuksen hylkäämistä, joka kohdistuu aikaan ennen
luvan myöntämistä. Vanhentumissäännökset on joka tapauksessa otettava hakijan mielestä huomioon.
Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut 24.-25.8.2004 asiassa tarkas- tuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
TÄYDENNYS Hakija on täydentänyt hakemustaan 19.11.2004 ja todennut, että hakemuksessa haetaan lupaa Haitikeitaan 14,3 ha laajennusalueille.
Laajennusalueet muodostuvat kolmesta eri lohkosta: lohkon 12 ete- läosa 3,1 ha, lohkon 11 eteläosa 3,7 ha ja lohkon 11 itäosa 5,4 ha.
Laajennusalueiden pinta-ala on suunnittelun yhteydessä pienentynyt 2,1 ha ollen nyt yhteensä 12, 2 ha. Alueiden pienentyminen johtuu matalien alueiden ja tukialueiden rajaamisesta pois tuotantoaluees- ta. Kaikkien laajennusalueiden vedet tullaan ohjaamaan suunnitellul- le pintavalutuskentälle1 ympärivuotisesti.
Aiemmin esitetyn 3,0 ha suuruisen pintavalutuskentän osalta hakija on muuttanut hakemustaan ja kertonut hankkineensa omistukseensa syksyn 2004 aikana kahdella eri kauppakirjalla 8,8 ha suuruisen maa-alueen. Lisäksi hakija on tekemässä kauppoja 3,9 ha suurui- sesta maa-alueesta. Ostetut alueet sisältävät aikaisemmin suunnitel- lun pintavalutuskenttäalueen sekä tuki- ja metsätalousalueita. Alueet ovat osin ojittamattomia luonnontilaisia suoalueita osin metsäalueita.
Uuden suunnitelman mukaan pintavalutuskenttä tulee siirtymään ai- kaisempaan suunnitelmaan nähden hieman pohjoisemmaksi ja sille tullaan johtamaan myös lohkon 12 kuivatusvedet. Aikaisemmin esi- tettyä lohkon 12 kuivatusvesille suunniteltua ruokohelpiallasaluetta ei tulla rakentamaan.
Hakija on esittänyt, että luonnontilaiselle suoalueelle rakennetaan eristysojin ja penkerein erotettu noin 5,0 ha:n suuruinen pintavalu- tuskenttä. Kentälle johdetaan pumppaamalla lohkojen 10 ja 11 lisäk- si lohkon 12 sekä edellä esitettyjen laajennusalueiden kuivatusvedet ympärivuotisesti. Vedet johdetaan pumppaamolta jakoputken kautta kentän yläosaan, josta ne virtaavat pintavaluntana kentän alaosaan kaivettavaan kokoojaojaan ja edelleen mittapadon kautta laskuojaan 3, josta edelleen Haitiluomaa pitkin Suomijokeen. Pumppaamon ja pintavalutuskentän valuma-alue on noin 80,0 ha, josta tuotantokun- nossa olevaa turvetuotantoaluetta on 56,1 ha ja laajennusaluetta 12,2 ha. Pintavalutuskentän koko on 6,3 % sen valuma-alueesta.
Pumppaamon valuma-alue erotetaan ulkopuolisista vesistä eris- tysojin. Pumppaamolle tulevat vedet ohjataan eristysojien ja las- kuojan 3 alitse putkiojilla. Laskeutusallas 4 varustetaan sulkupadolla, jonka kautta vedet pystytään ohjaamaan pumppaamon mahdollisis- sa häiriötilanteissa, normaalisti patolaite on suljettuna.
MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä myöntänyt ympäristöluvan Pohjoisnevan (LSY-2002-Y-348), Suomikeitaan (LSY-2002-Y-349), Mustakeitaan (LSY-2002-Y-350) ja Loukaskei- taan (LSY-2002-Y-351) turvetuotantoalueille Karvian kunnassa ja Parkanon kaupungissa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu
Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 ja 71 §:ien nojalla omaksi asiakseen Haitikeitaan turvetuotantoalueen toimin- nasta aiheutuneiden ja aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen selvittämisen. Kalataloudellisia vahinkoja koskeva asia on käsiteltä- vä samanaikaisesti edellä Merkintä –kohdassa mainittujen turvetuo- tantoalueiden erikseen käsiteltäväksi siirrettyjen vastaavien korva- usasioiden kanssa.
Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Haitikeitaan turve- tuotantoon Parkanon kaupungissa ja Karvian kunnassa hakemuk- seen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täy- dennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 172,9 ha:n alueelta, joka sisältää laajennusalueita 12, 2 ha.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lohkoilta 5-8 tulevat kuivatusvedet on li- säksi johdettava sulanmaan aikana suunnitelman mukaisten ruoko- helpialtaiden kautta. Lohkoilta 10-12 ja laajennusalueilta tulevat kui- vatusvedet on johdettava ympärivuotisesti hakemuksen mukaisen pintavalutuskentän kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojien päässä on oltava virtausta säätelevä pato. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poisto- päässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut put- kipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Käytettävien pumppujen teho on mitoitettava niin, ettei ruokohelpial- taille eikä pintavalutuskentälle synny tulvatilanteita, ja oikovirtaukset kentillä on estettävä.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaasta poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vä- hennä niiden tehoa.
3) Ruokohelpialtaat on toteutettava ja otettava käyttöön viimeistään 1.5.2007. Pintavalutuskenttä ja muut vesienkäsittelyrakenteet on to- teutettava ja otettava käyttöön mahdollisimman pian ja viimeistään 1.5.2006. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaisille.
4) Luvan saajan on pidettävä pintavalutuskenttä, ruokohelpialtaat, virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyra- kenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava nii- den toimivuus säännöllisesti. Tuotannon päättymisen jälkeenkin ra- kenteet on säilytettävä ja niitä on hoidettava Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ympäristön- suojeluviranomaisille.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle sekä Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisille.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäris- tökeskuksille ja Parkanon kaupungin sekä Karvian kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailut voidaan toteuttaa muiden saman alueen kuormittajien kanssa yhteistarkkailuna.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 350 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
17) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Karvianjoen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta ai- heutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnis- tetään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunni- telman mukainen kunnostushanke.
Korvaukset
Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumi- sesta aiheutuvista vahingoista, joita ei ole nyt ennakoitu aiheutuvan.
Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä jär- jestyksessä.
Vakuus Luvan saajan on asetettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 2 500 euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuu- kauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.
RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut
Vesiensuojelun tehostaminen päätöksessä edellytetyllä tavalla kes- tää yli 1,5 vuotta. Vesienkäsittelyn tehostaminen ja kalanhoitotoi- menpiteiden positiivinen vaikutus vesistössä tapahtuu vasta viiveel- lä. Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja alapuolisessa vesistössä vuoden 2007 jälkeen. Siihen saakka toiminnasta aiheutuvat vesistön pilaan- tumisesta johtuvat kalataloudelliset vahingot on selvitettävä erik- seen. Vaatimukset, jotka koskevat jo aiheutuneita vahinkoja voidaan käsitellä samassa yhteydessä, koska siitä ei aiheudu olennaista vii- västystä.
Karvianjoen vesistöalueella lähellä toisiaan sijaitsevien ja vaikutus- alueeltaan osin yhteisten turvetuotantoalueiden vireillä olevien ym- päristölupahakemusten mukaisten toimintojen aiheuttamat vahingot on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti.
Luvan myöntämisen edellytykset
Haitikeidas on pitkään toiminnassa ollut turvetuotantoalue, josta osa on jo jäänyt pois tuotannosta, mutta jota toisaalta myös laajennetaan noin 12 ha:n alueella. Kun otetaan huomioon Haitikeitaan ja sen ym- päristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukai- sesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Haitikeitaan turvetuotantoalueen vesistövaikutusten vähentämiseksi kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Luvan myön- täminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintava- lutusmenetelmä tai teholtaan sitä vastaava.
Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät jossain määrin purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi ja osallistumisvelvoite vesistön mahdollisen kunnos- tuksen kustannuksiin.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvai- heessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat pääs-
töt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toi- menpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Laskuojien kunnossapidon kannalta on tarpeen antaa sitä kos- keva lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Purkuvesistön mahdollisen kun- nostuksen kustannuksiin osallistumisvelvoite on lupamääräyksessä 17).
Vakuus Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus turve- tuotannon kalataloudellisten vaikutusten tarkkailusta on otettu huo- mioon lupamääräyksessä 14). Osallistumista kunnostukseen koske- vat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 17).
Tiukempia lupaehtoja, vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyttä ja niiden valvontaa, vesistötarkkailua, polttonesteiden ja muiden kemi- kaalien varastointia sekä turvepölyn ja melun kulkeutumista koske- vat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 1) – 7), 9) ja 13) ilmenevällä tavalla.
Kalatalousmaksua sekä kalojen ja rapujen istutuksia koskevat vaa- timukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 16). Tuotantoalueel- ta johdettavista vesistä aiheutuu haittaa kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Ympäristö- lupavirasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi määrätä kalatalousvel- voitteen sijasta kalatalousmaksu.
Turvetuotannosta kalataloudelle aiheutuneiden ja aiheutuvien haitto- jen selvittämistä ja korvaamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon päätöksen käsittelyratkaisu –kohdasta ilmenevällä tavalla.
Pukanluoman eli Santasjoen puhdistamista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto jättää tähän hakemusasiaan kuulumattomina tutkimatta, koska hakemuksen mukaisia turvetuotannon kuivatusve- siä ei johdeta kyseiseen jokeen.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.1.2014 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä selvitys kalatalousmaksun käytöstä ja hoitotoimenpiteiden tuloksista. Lisäksi on toimitettava ar- vio aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista.
Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turve- tuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava lohkokohtaisesti etukäteen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatus- vesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin- tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jäl- kihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 66, 68, 69, 71, 90 ja 100 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 295 euroa
Perustelut
Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut ympäristöministeriön ase- tuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevassa taulukossa mainittua työmäärää suurempi, minkä vuoksi maksu peri- tään 35 % korkeampana.
Sovellettu säännös
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2 §
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Tarkkailuohjelma
Sinikka Laitakari
Heikki Penttinen Juha Helin
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari.
SL/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.7.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomai- set kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske- vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa- sa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ym- päristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytet- tävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
