YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 42/2005/1
Dnro LSY-2005-Y-161
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 14.11.2005
ASIA Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Nokia
HAKIJA Nokian kaupunki
PL 2, 37101 NOKIA
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Nokian kaupunki on hakenut ympäristölupaa Nokian kaupungin Kul- laanvuoren jätevedenpuhdistamolle. Hakemus on toimitettu Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon 31.5.2005. Hakemusta on täyden- netty 22.6.2005.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 31 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 §:n 1 momentin 8) kohta
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Länsi-Suomen vesioikeus on 13.3.1998 antamallaan päätöksellä nro 15/1998/3 myöntänyt Nokian kaupungille vesilain mukaisen luvan Kullaanvuoren puhdistamon piirissä olevan viemäröintialueen jäte- vesien johtamiseen Nokianvirtaan.
Päätöksen mukaan puhdistamolta Nokianvirtaan johdettavan jäteve- den BOD7ATU-arvo saa olla enintään 15 mg O2/l ja kokonaisfosforipi- toisuus enintään 0,6 mg P/l. Puhdistustehon tulee sekä BOD7ATU- arvon että kokonaisfosforin osalta olla vähintään 90 %. Arvot laske- taan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, yli- vuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsitte- lyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen pois- toon. Päätös edellyttää viemäriverkostoon pääsevien sade-, sulamis- ja kuivatusvesien määrän rajoittamista mahdollisimman vähäiseksi.
Luvan saaja määrättiin maksamaan Hämeen työvoima- ja elinkeino- keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalous- maksuna 20 000 mk (3 363,76 €) käytettäväksi jätevesien aiheutta- mien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaiku-
tusalueella. Jäteveden johtamisesta ei katsottu aiheutuvan vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Luvan saajan oli jätettävä vuoden 2005 toukokuun loppuun mennes- sä hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi.
PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ
Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Nokian kaupungin omistamalla kiinteistöllä Koski RN:o 4:110 Nokianvirran pohjoisran- nalla. Puhdistamoalue on osoitettu osayleiskaavassa yhdyskunta- teknisen huollon alueeksi (ET). Lähin asuinrakennus on noin 50 met- rin päässä lähimmistä puhdistamorakenteista. Georgia-Pacific Fin- land Oy:n pehmopaperitehdas on noin 200 metrin päässä.
Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia suojelukohteita.
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ
Yleiskuvaus Jätevedet johdetaan Nokianvirtaan, joka alkaa Tampereen Pyhäjär- vestä ja laskee Kuloveteen, josta virtaus jatkuu Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Vesistöalueen pinta-ala on Nokianvirran kohdalla noin 17 000 km2. Vuosien 1961-1990 virtaamahavaintojen mukaan Nokianvirran keskivirtaama MQ on 147 m3/s ja keskialivirtaama MNQ 14 m3/s. Nokianvirran juoksutusta säännöstellään Melon voi- malaitoksella. Kulovesi ja Rautavesi ovat läpivirtausaltaita. Keski- määräinen viipymä Nokianvirran ja Kokemäenjoen välillä on noin 2 kk. Veden laatu vaihtelee nopeasti ja muutokset kuormituksessa ja virtaamissa heijastuvat koko alueen veden laatuun.
Vesistön kuormitus
Kullaanvuoren puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien lisäksi Nokian- virtaan johdetaan Nokialla toimivan Georgia-Pacific Finland Oy:n pehmopaperitehtaan biologisesti käsitellyt jätevedet. Nokianvirran jä- tevesikuormitus laski huomattavasti 1980-luvun puolivälissä, kun sel- luloosan valmistus Nokialla loppui. Samoihin aikoihin pieneni myös yläpuolisen vesistön kuormitus.
Vesistön tila ja veden laatu
Nokianvirran vesi on peruslaadultaan lievästi humussävytteistä ja sameahkoa. Kuormituksen väheneminen on parantanut yläpuolisen vesistön ja Nokianvirran veden laatua, joka nykyisin on tyydyttävä.
Nokianvirran alajuoksulla, kaupungin ja paperitehtaan jätevesien purkupaikkojen alapuolella, veden laatu ei nykyisin ole kovin oleelli- sesti huonompaa kuin Nokianvirran yläjuoksulla. Happitilanteeseen Nokianvirtaan johdettu kuormitus ei juurikaan vaikuta, ja ravinnepi-
toisuuksiinkin vain vähän. Typpipitoisuus nousee noin 3 %. Laatu- luokka pysyy samana eli tyydyttävänä, ja vesi on uimakelpoista myös Nokianvirran alajuoksulla. Nitraattityppeä Nokianvirrassa on poikkeuksellisen runsaasti, eikä se lopu kesälläkään.
Veden laatua osoittavien tarkkailuparametrien vuosien 2000-2004 keskiarvot Nokianvirrassa edellä mainittujen jätevesien purkupaikko- jen yläpuolella sijaitsevalla havaintopisteellä (NYP), purkupaikkojen alapuolella sijaitsevalla havaintopisteellä (NAP) ja Kuloveden ha- vaintopisteellä (NP14) ovat seuraavat:
Parametri NYP NAP NP14 Happi, mg O2/l 10,6 10,5 10,2
Happi, kyll. % 87 87 91 Sameus, FNU 4,1 4,1 4,1 Väri, mg Pt/l 40 40 45 CODMn, mg O2/l 8,0 8,2 9,1
pH 7,2 7,2 7,2 Sähkönjohtavuus, mS/m 10,0 10,8 9,7 Kok. typpi, µg N/l 860 890 860 Ammoniumtyppi, µg N/l 60 83 53 Kok. fosfori, µg P/l 20 21 22
Fek. kolit, kpl/dl 26 28 31
Klorofylli-a, µg/l 12
Kulovesi ja Rautavesi ovat klorofyllipitoisuuden perusteella niukasti reheviä. Rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittaisia sinilevä- kukintoja. Myös happipitoisuudet ovat kesäkerrosteisuuden lopulla alhaisia. Nykyinen veden laatu on luokiteltavissa tyydyttäväksi.
Rautavedellä liukoisen fosforin pitoisuus on suuri (5-6 µg P/l) loppu- kesällä, vaikka nitraatteja onkin vielä jäljellä. Näin ollen Rautavesi saattaa olla loppukesällä typpirajoitteinen. Ilman Tampereen seudul- ta vesistöön kohdistuvaa suurta typpikuormitusta tilanne olisi ilmei- sesti nykyistä selvemmin typpirajoitteinen.
Päällyslevästön aiheuttamaa limoittumista ja täten rehevyyshaittoja osoittavien, vuonna 2001 suoritettujen perifytontutkimusten mukaan limoittuminen oli Nokian alapuolisissa vesissä kolminkertaista Pyhä- järveen verrattuna, vaikka veden ravinnepitoisuuksissa ei ollut oleel- lista eroa.
Kalatalous
Kalastus
Nokianvirran, Kuloveden ja Rautaveden kalastus on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Ammattikalastusta alueella ei juuri- kaan harjoiteta. Nokiavirran voimakas virtaus rajoittaa kalastusta, ei- kä Nokianvirran kalastajamääristä tai saaliista ole tutkittua tietoa.
Vuosittain kalastusta harjoittavien määrä lienee korkeintaan 100. Ku- lovedellä kalastaa vuosittain vuoden 2003 kalastustiedustelun mu-
kaan arvioituna yhteensä noin 600 henkilöä ja Rautavedellä noin 1 000 henkilöä, mutta todelliset luvut ovat ilmeisesti suurempia.
Kuloveden kokonaissaaliiksi vuonna 2003 on arvioitu 37 500 kg (11,5 kg/ha) ja Rautaveden 27 500 kg (10,7 kg/ha). Suurin osa saa- liista oli haukea, sulkavaa ja kuhaa. Toutainsaaliit ovat kasvaneet selvästi onnistuneiden istutusten johdosta. Toutaimen osuus oli noin 10 % kummankin selkäalueen kokonaissaaliista. Särkikalojen osuus saaliista oli Kulovedellä noin 40 % ja Rautavedellä noin 36 %. Todel- liset saaliit olivat ilmeisesti suuremmat. Pitkällä aikavälillä kalastajien määrät ja kokonaissaaliit ovat vähentyneet selvästi.
Ravustus on vielä vähäistä, joskin rapukannat kestävät jo varovaista pyyntiä täplärapuistutusten vuoksi. Vuoden 2003 kalastustiedustelun vastauksissa saaliiksi ilmoitettiin saadun sekä joki- että täplärapuja.
Kalojen makuhaitat ovat Kulovedellä ja Rautavedellä vähäisiä ja useimmiten riippumattomia jätevesikuormituksesta. Vuoden 2003 kalastustiedustelun yhteydessä tehdyn kartoituksen mukaan kalas- tusta haittasivat Kulovedellä eniten vedenpinnan säännöstely, toi- seksi eniten levähaitat ja kolmanneksi vähempiarvoisten kalojen runsaus. Rautavedellä suurimmat haittatekijät olivat samat, mutta näistä tärkein oli vähempiarvoisten kalojen runsaus ja vähäisin ve- denpinnan säännöstely. Jätevesistä aiheutunut haitta koettiin melko vähäiseksi niin Kulovedellä kuin Rautavedelläkin.
Kala- ja rapukantojen hoito
Kuloveden ja Rautaveden tärkeimmät istutuslajit ovat viime vuosina olleet kuha, siika, taimen, järvilohi, harjus ja täplärapu. Lisäksi on is- tutettu vähäisiä määriä karppia, puronieriää ja kirjolohta. Kuha- ja täplärapuistutukset on hoidettu pääosin kalastusalueen varoin, muut istutukset pääosin velvoitevaroin.
Suoritettujen istutusten tuloksellisuutta on seurattu alueen kalatalou- dellisessa yhteistarkkailussa. Vuoden 2003 tarkkailuraportin mukaan siikaistutusten tuloksellisuus on yleisesti ottaen heikko. Vuosina 1998-2003 keskimääräinen takaisinsaanti oli 20 kg/1 000 istukasta.
Toutainistutukset ovat selvästi tuottaneet tulosta, mutta toutainistu- tukset ovat vähentyneet. Kuhaistutusten merkitystä luontaisesti hy- vissä kalavesissä on vaikea arvioida. Kuhasaalis on kuitenkin sel- västi voimistunut. Taimenen ja järvilohen yhteinen istutustulos oli 180 kg/1 000 istukasta ja kirjolohen peräti noin 1 400 kg/1 000 istu- kasta, joten lähes kaikkien istutettujen kirjolohien arvioidaan pääty- vän saaliiksi.
Vesistön muu käyttö
Alapuolisen vesistön käyttö on pääasiassa virkistyskäyttöä. Lisäksi Vammalan kaupunki ottaa jonkin verran pintavesilaitoksen raakavet- tä Rautavedestä.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA
Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet ja lietteet
Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolla käsitellään nykyisin Nokian kaupungin keskustan jätevedet. Liittyjämäärä on nyt noin 22 000, vuonna 2010 arviolta 25 000 ja vuonna 2015 arviolta 26 000 asukas- ta. Suurimpia teollisuuskuormittajia ovat Nanso Oy:n tekstiilivärjää- mö, jonka jätevesimäärä on noin 130 000 m3/a, Pirkanmaan Uusi Panimo Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkä- sittelyasema. Lisäksi puhdistamolla käsitellään puhdistamoalueen rajalla vastaanotettavia sakokaivolietteitä noin 4 000 m3/a.
Viemäriverkon pituus on noin 170 km. Verkoston kehittämiseen pyri- tään varaamaan vuosittain noin 200 000 €. Tottijärven jätevedet ryh- dytään johtamaan puhdistamolle vuosina 2006-2007, jolloin myös Tottijärven yhdysviemärin varrella oleva haja-asutus liitetään viemä- röinnin piiriin. Lisäksi verkosto laajenee Siuron suunnan haja- asutusalueelle.
Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa Tampereen seu- dun jätevesien keskitetty käsittely vuoden 2015 vaiheilla.
Puhdistamon tulokuorma
Puhdistamolla tarkkailuvuorokausina ja vuoden kaikkina päivinä kä- sitellyn jäteveden määrän ja puhdistamolle johdetun jäteveden pitoi- suuden ja puhdistamon vuorokautisen tulokuormituksen tarkkailutu- losten mukaiset, vuosien 2002-2004 vuosikeskiarvot (BOD7ATU, fos- fori ja typpi) ja ennusteen mukaiset tulokuorman vuosikeskiarvot vuonna 2010 ovat seuraavat:
Jätevesimäärä, m3/d BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
Tark. kerrat Koko vuosi mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d 2002 7 940 8 220 190 1 600 7,0 58 47 390 2003 6 970 7 070 230 1 600 8,6 61 54 380 2004 9 460 9 700 160 1 600 7,0 68 47 460 2010 - 9 000 (200) 1 800 (7,8) 70 (53) 480
Puhdistamolla ei ole ollut ohijuoksutuksia.
Puhdistamon tulokuormituksen vuoden 2004 neljännesvuosikeskiar- vot on esitetty jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Päästöt vesistöön.
Puhdistamo ja sen mitoitus
Puhdistamo on 2-linjainen rinnakkaissaostuslaitos. Laitoksen vesi- prosessi käsittää tulopumppauksen, ilmastetun hiekanerotuksen, välppäyksen (porrasvälppä), fosforin saostuskemikaalin syötön, il- mastuksen (altaiden tilavuus 1 480 + 1 645 = 3 125 m3), fosforin sa-
ostuskemikaalin ja polymeerin syötön sekä jälkiselkeytyksen (pyö- röselkeytysaltaiden tilavuus 2 030 + 2 380 = 4 410 m3 ja pinta-alat 615 + 660 = 1 275 m2).
Puhdistamolietteen käsittely-yksiköt ovat ilmastettu varasto-/stabi- lointiallas (tilavuus 600 m3), tiivistys (altaiden tilavuus 285 + 400 = 685 m3) ja linkokuivaus. Kuivattu liete viedään Koukkujärven jätteen- käsittelyasemalle kompostoitavaksi.
Puhdistamon mitoitusvirtaama qmit on 900 m3/h. Tämä vastaa jäl- kiselkeytysaltaiden hydraulista pintakuormaa 0,70 m/h. Mitoitukses- sa käytetty BOD7ATU-kuorma on 1 930 kg O2/d. Mitoituskuorma vas- taa ilmastusaltaiden tilakuormaa 0,62 kg BOD7ATU/m3x d .
Kemikaalit, öljyt ja polttoaineet sekä energia
Kemikaalit
Puhdistamolla käytetään ferrisulfaattia (PIX-105A) rinnakkaissaos- tukseen perustuvassa fosforin poistossa sekä polymeeriä jälkisel- keytyksen tehostamiseksi ja lietteen kuivauksessa. Ferrisulfaattia tuodaan kahden viikon välein 40 tonnin erissä säiliöautolla, josta se siirretään letkulla puhdistamon lattiatason alapuolella sijaitseviin pin- noitettuihin varastoaltaisiin. Polymeerit varastoidaan kuljetuspakka- uksissa.
Vuonna 2004, jolloin vesistöön johdetun jäteveden liuenneen fosforin keskipitoisuus oli 0,09 mg P/l, ferrisulfaattia käytettiin yhteensä noin 2 600 kg/d (noin 270 g/m3) . Polymeeriä käytettiin vuonna 2004 jäte- veden selkeytyksessä 2,25 t/a ja lietteen kuivauksessa 7,3 t/a.
Öljyt ja polttoaineet
Lietteen kuivauslinkojen hydrauliikkaöljy säilytetään kuljetuspakka- uksissa. Puhdistamon lämmitykseen käytettävä polttoöljy varastoi- daan asianmukaisesti esikäsittelyhallissa lattiatason alapuolella.
Sähkö Sähköä käytettiin vuonna 2004 yhteensä 1 140 MWh, joka käsiteltyä jätevesi-m3:ä ja poistettua BOD7ATU-kiloa kohden vastaa kulutusta 0,32 kWh/m3 ja 2,05 kWh/kg BOD7ATU. Ilmastusaltaissa on kumikal- voilmastimet ja jatkuvaan happimittaukseen perustuva ilmastustehon säätö.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Puhdistamo on varmatoiminen ja sen toiminta täyttää mm. vesien- suojelun tavoiteohjelman mukaiset vaatimukset orgaanisen aineen ja fosforin poistossa. Erityisesti fosforin poistoa on pystytty tehosta- maan käyttämällä selkeytyksessä polymeeriä.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön
Lupaa haetaan nykyisin lupaehdoin.
Vesistöön johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja - päästöjen sekä poistotehojen tarkkailutulosten mukaiset vuosikes- kiarvot vuosina 2002-2004 ja arvioidut vuosikeskiarvot vuonna 2010 ovat seuraavat:
BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2002 8,4 69 96 0,30 2,5 96 34 280 27 2003 7,5 53 97 0,25 1,8 97 37 260 30 2004 8,4 81 95 0,26 2,5 97 34 330 27 2010 (10,0) 90 95 (0,31) 2,8 96 (38) 340 29
Puhdistamon neljännesvuosien ja koko vuoden keskiarvona laskettu käsittelytulos oli vuonna 2004 seuraava:
Jakso Kuukaudet
I 1-3
II 4-6
III 7-9
IV 10-12
I-IV 1-12 Virtaama m3/d 8 270 9 940 11 000 9 570 9 700 CODCr
tuleva vesistöön tuleva vesistöön puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
3 200 450 390 54 86
3 900 590 390 59 85
3 800 590 350 54 84
4 300 710 450 74 83
3 800 590 390 61 85 BOD7ATU
tuleva vesistöön tuleva vesistöön puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
1 400 75 170 9 95
1 700 93 170 9 95
1 600 44 150 4 97
1 800 110 190 11 94
1 600 81 160 8 95 Fosfori, P
tuleva vesistöön tuleva vesistöön puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
61 2,6 7,4 0,31 96
67 2,1 6,7 0,21 97
65 1,7 5,9 0,15 97
79 3,5 8,3 0,37 96
68 2,5 7,0 0,26 97 Typpi, N
tuleva vesistöön tuleva vesistöön puhd.teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
440 300 53 36 32
410 340 41 34 17
470 350 43 32 26
510 340 53 36 33
460 330 47 34 27 NH4-N
vesistöön vesistöön Nitrif.aste
kg/d mg/l %
290 35 34
330 33 20
200 18 57
330 34 35
290 30 37
Kiintoaine vesistöön vesistöön puhd.teho
kg/d mg/l %
79 9,6 95
99 10 95
59 5,4 97
90 9,4 96
82 8,5 96
Vuonna 2004 puhdistamon keskimääräinen, koko ilmastusallastila- vuutta vastaava tilakuorma oli 0,51 kg BOD7ATU/m3 x d ja ilmastusal- taan keskimääräistä lietepitoisuutta 2,4 kg MLSS/m3 vastaava liete- kuorma 0,21 kg BOD7ATU/kg MLSS x d. Puhdistamolle johdetun jäte- veden määrä oli runsaiden sateiden vuoksi 37 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Jälkiselkeytyksen keskimääräinen hydraulinen pintakuorma oli 0,32 m/h. Suurin vuorokausivirtaama oli 24 800 m3/d. Tämä vastaa pintakuormaa 0,8 m/h. Vesistöön johdetun jäte- veden liuenneen fosforin keskipitoisuus oli vuonna 2004 noin 0,09 mg P/l.
Allashuoltojen aikana vuonna 2004 oli käytössä vain puolet aktiivi- lieteprosessin allastiloista. Puhdistamon kuormitus ei juuri mahdollis- ta laitoksen ajoa nitrifioivana, joten vesistöön johdettava typpi on pääosin ammoniumtyppenä.
Päästöt ilmaan ja melu
Muut päästöt ympäristöön ovat vähäiset. Melua aiheuttavat lähteet sijaitsevat puhdistamon sisätiloissa. Melun vähentämiseksi pääil- mastusputket on sijoitettu maan alle.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Kuivatun puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuus on ollut noin 20 % ja vuotuinen kokonaismäärä noin 4 700 t/a. Liete on viety Pirkan- maan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelyasemalle, jossa se kompostoidaan. Kompostituote on käytetty vanhan kaatopaikan päällystämisessä kasvukerroksella.
Välppäyksessä muodostuvan puristetun välpejätteen määrä on noin 21 t/a. Välpejäte viedään sekajätteenä jätteenkäsittelyasemalle. Jä- teöljy viedään Ekokem Oy:lle, lamput ja patterit viedään ekopistee- seen.
Liikenne Puhdistamotoiminnan liikenne liittyy hoitoon ja tavarakuljetuksiin.
Haavistontieltä puhdistamolle suuntautuu pieni osa kokonaisliiken- teestä. Puhdistamolle johtavalla tiellä ei ole muuta liikennettä.
Kuivattu liete viedään puhdistamolta jatkokäsittelyyn seitsemän ker- taa viikossa umpinaisella kuljetuslavalla. Ferrisulfaatti tuodaan puh- distamolle kahden viikon välein.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖSSÄ Vaikutukset puhdistamon ympäristössä
Melu- ja hajuhaittoja ei ole tutkittu, eikä mahdollisia haittoja ole tie- dossa.
Vaikutukset vesistössä
Kullaanvuoren puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutus veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen on vähäinen tehokkaan puhdistuksen ja hyvän laimentumisen ansiosta. Vaikutukset happipitoisuuteen ja ravinnetasoon ovat marginaaliset. Fekaalisten kolimuotoisten bak- teerien määrä purkupaikan alapuolella on alle 100 kpl/dl, joten veden hygieeninen laatu pysyy vähintään tyydyttävänä, eikä uimakelpoi- suus vaarannu. Veden laatuluokka ei muutu, vaan se pysyy tyydyt- tävänä.
Puhdistamolta vuosina 2000-2004 johdetun keskimääräisen jäteve- sikuormituksen aiheuttamat laskennalliset veden BOD7ATU-arvon se- kä fosfori- ja typpipitoisuuden lisäykset purkukohdalla ovat keski- ja keskialivirtaamatilanteissa seuraavat:
MQ MNQ
BOD7ATU, µg O2/l 10 60
Kok. fosfori, µg P/l 0,18 1,93 Kok. typpi, µg N/l 22 227
Jätevesikuormituksella ei ilmeisesti ole suurta vaikutusta purkualu- een kalastusoloihin, joskin vuoden 2001 perifytontutkimusten mu- kaan Kullaanvuoren puhdistamolta johdetut jätevedet lisäävät pyy- dysten limoittumista Nokianvirrassa.
Hakemuksessa esitetyn mukaan nykyisen suuruinen jätevesikuormi- tus ei aiheuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakemuksessa esite- tään kuitenkin lupaviranomaisen määrittelemän suuruisella kalatalo- usmaksulla kustannettavien kalataloudellisten hoitotoimien toteutta- mista.
HAITTOJEN EDELLEEN VÄHENTÄMINEN
Mahdollinen alueellinen jätevesien käsittely toteutuu nykykaavailujen mukaan vuoden 2015 paikkeilla, jolloin typen poiston tehostaminen tulee hakemuksen mukaan ajankohtaiseksi.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Tarkkailun kokoomanäytteet otetaan kaksitoista kertaa vuodessa, kerran joka kuukausi. Näytteet kerätään virtaamaohjatusti vuorokau- den aikana otetuista noin sadasta osanäytteestä. Kokoomanäytteistä määritetään pH, sähkönjohtavuus, CODCr, kiintoaine, BOD7ATU, fos- fori ja typpi. Lähtevän jäteveden näytteestä määritetään lisäksi am- moniumtyppi, liukoinen fosfori, liukoinen rauta ja alkaliteetti. Lisäksi ilmastusaltaiden loppupäästä määritetään kertanäytteistä kiintoaine ja lähtevän jäteveden kertanäytteestä fosfori näytteenoton luotetta- vuuden kontrolloimiseksi. Puhdistamolietteestä tehdään valtioneu- voston päätöksen 282/1994 mukaiset määritykset kahdesti vuodes- sa.
Näytteenoton yhteydessä konsultti tarkistaa näytteenoton oikeelli- suuden ja käyttötarkkailun mittaukset. Jätevesivirtaaman mittaus (venturikanavat) tarkistetaan puolivuosittain.
Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa, johon käyttö- tarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti. Osa tiedoista saadaan suoraan automatiikan kirjaamina. Käyttötarkkailun määri- tykset tehdään arkipäivisin ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi samaan aikaan. Vuosittain täytetään käyttötarkkailutietojen yhteen- vetolomake, joka toimitetaan käyttö- ja kuormitustarkkailun vuosiyh- teenvedon laatijalle.
Puhdistamon toiminnan tarkkailutulokset toimitetaan heti niiden val- mistuttua mm. Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tulokset siirretään laskentajaksoittain TYVI-operaattorin kautta viranomaisille sähköi- sesti. Vuosittain laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan mm.
Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Vaikutusten tarkkailu
Nokian kaupunki on osallisena Tampereen seudun yhteistarkkailus- sa, joka käsittää sekä vesistötarkkailun että kalataloudellisen tarkkai- lun. Vesistötarkkailuohjelma on Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja kalataloudellinen tarkkailuohjelma Hämeen TE-keskuksen hyväksy- mä. Tarkkailut jatkuvat toistaiseksi. Ohjelmat päivitetään lähivuosina vesipuitedirektiivin mukaisen seurannan aikaansaamiseksi.
TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT
Puhdistamon ja pumppaamoiden toiminnan hetkellinen keskeytymi- nen merkitsee tilapäistä kuormituslisäystä purkuvesistössä. Hyvien laimennusolojen ansiosta mm. täydellisen happikadon mahdollisuus on olematon.
Puhdistamo on kaksilinjainen, joten huoltotöiden aikana voidaan käyttää toista käsittelylinjaa puhdistustuloksen oleellisesti heikenty- mättä. Puhdistamolla on myös viemäriverkon pumppaamot kattava hälytysjärjestelmä. Hälytykset vastaanotetaan vesilaitoksella, jossa on ympärivuorokautinen valvonta.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Nokian kaupungissa 4.7. – 3.8.2005.
Lisäksi kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille.
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyydetty lau- sunto Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima- ja elin- keinokeskuksen kalatalousyksiköltä ja Nokian kaupungin ympäris- tönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta.
Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että vuonna 1988 nykyiseen muotoonsa rakennetun puhdistamon toiminta on ollut pääsääntöisesti moitteetonta koko toimikautensa ajan. Orgaanisen aineen ja fosforin osalta käsittelytulos on 2000-luvulla ollut vähintään 95 %. Typen poisto ei ole mahdollista ilman puhdistamon mittavaa laajennusta. Viemäriverkon vuotovesitilanne on edelleen huono, jo- ten vuotovesien torjunta on yksi keskeisimmistä tehtävistä vesistöön johdettavan kuormituksen vähentämisessä. Ympäristökeskuksella ei ole tietoa toteutetuista verkon saneeraustoimista.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueelle on vuonna 2005 val- mistumassa Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunni- telma, jossa esitetään kaksi vaihtoehtoa Tampereen seudun jäteve- sien käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Vaihtoehdossa 1 alueen jäte- vedet käsitellään nykyisillä puhdistamoilla. Vaihtoehdossa 2 Tampe- reen seudulle rakennetaan uusi keskuspuhdistamo, johon liitetään myös Nokian Kullaanvuoren ja Siuron puhdistamot. Suunnittelun läh- tökohtana on vuoden 2020 tilanne.
Kullaanvuoren puhdistamon purkuvesistö on yleensä ollut voimak- kaasti fosforirajoitteinen, ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituk- sesta on keskimäärin niin vähäinen, ettei mahdollinen typenpoisto muuttaisi purkuvesistöä typpirajoitteiseksi. Vesistön typpirajoittei- suudesta ei ole vahvaa näyttöä. Fosfaattifosforia ei kuitenkaan ole määritetty säännöllisesti, joten mineraaliravinnesuhteista ei ole kovin runsaasti tietoa.
Alivirtaamakaudella Kullaanvuoren osuus Nokianvirran alaosan typ- pipitoisuuksista voi olla noin viidennes. Rautaveden kohdalla viiden- nes nitraattitypestä olisi kesäkaudella vuonna 2004 merkinnyt pitoi-
suutta 38-84 µg N/l. Koska nitraatit säilyvät yleensä hyvin vesistös- sä, typenpoistoa voidaan pitää aiheellisena nimenomaan alivirtaa- makauden perusteella. Keskivirtaamilla Kullaanvuoren puhdistamol- ta johdettujen jätevesien merkitys on vähäinen.
Koska Pirkanmaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman vaihtoehdon 2 mukaan kyseiset jätevedet ohjattaisiin rakennettavalle Tampereen seudun keskuspuhdistamolle, typenpoiston aloittamista ennen Tampereen seudun keskuspuhdistamokysymyksen ratkea- mista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Mikäli uusi keskuspuh- distamo rakennetaan ja Kullaanvuoren puhdistamon käyttö nykyi- sessä muodossaan lopetetaan, typenpoistoa ei ilmeisesti ehdittäisi suorittaa Kullaanvuoren puhdistamossa montakaan vuotta. Jos kes- kuspuhdistamohanke ei toteudu, ja Kullaanvuoren puhdistamo jää käyttöön, typenpoisto tulee toteuttaa myös Kullaanvuoren puhdista- molla.
Ympäristökeskus on katsonut, että puhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa siten, että laitoksen nykyisen toimintatason edellyte- tään säilyvän. Viemäriverkoston saneerausta vuotovesien torjumi- seksi on jatkettava. Saneerauksen päämääränä on pidettävä vuoto- vesikertoimen Nmax pysyminen jatkuvasti alle 2:n. Luvan saaja on velvollinen pyydettäessä antamaan ympäristökeskukselle sen tar- peelliseksi katsomat tiedot tehdyistä ja suunnitelluista verkoston sa- neeraustoimenpiteistä. Muilta osin lupamääräykset voidaan antaa vakiintuneen käytännön mukaisesti.
2) Hämeen TE-keskus on todennut, että kalastusta ovat haitanneet mm. pyydysten limoittuminen ja runsas vesikasvillisuus. Tietoisuus jätevesistä vähentää halukkuutta kalastukseen jätevesien välittömäl- lä purkualueella. Kullaanvuoren puhdistamolta johdettujen jätevesien aiheuttamia kalataloudellisia haittoja on vähennetty hoitamalla alu- een kalakantoja kalatalousmaksulla rahoitetuilla monipuolisilla istu- tuksilla. Viime vuosina kalatalousmaksua on käytetty lähinnä pyynti- kokoisten järvitaimenten istuttamiseen haitta-alueelle. Hoitotoimet on suunniteltu työryhmässä, jossa ovat mukana asiaomaisen kalastus- alueen ja muiden asianosaisten edustajat. Ellei vesistöön johdettava kuormitus suuresti muutu, kalatalousmaksu on aiheellista pitää ny- kyisessä luvassa määrätyllä tasolla tarkistamalla nykyistä maksua tukkuhintaindeksin (III/98: 1 589, VII/05: 1 780) muutosta vastaavas- ti. Kalataloudellista velvoitetarkkailua on perusteltua jatkaa. Tarkkailu on tarkoituksenmukaista toteuttaa jatkossakin yhteistarkkailuna.
Myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää biologisten mitta- reiden käyttöä seurannassa.
TE-keskus on katsonut, että lupa jäteveden johtamiseen voidaan myöntää. Ravinnekuormaa tulee edelleen mahdollisuuksien mukaan vähentää ja lisäksi lupaan on sisällytettävä seuraavat määräykset:
- "Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta purku- alueen kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustuk- seen Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä
tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Hämeen TE- keskukseen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluttua tämän luvan lainvoimaiseksi tulemisesta."
- "Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 3 800 eu- roa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellis- ten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää hoitotoi- mien suunnitteluun, kala- ja rapuistutuksiin, vesistön kunnostuk- seen sekä hoitotoimien tuloksellisuuden selvittämiseen. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä."
3) Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on ilmoit- tanut, että lautakunnalla ei ole huomauttamista hakemuksesta.
Muistutukset ja mielipiteet
4) Vammalan seudun kalastusalue on katsonut, että kalatalous- maksu tulee nostaa tasolle, joka vastaa täysin toiminnasta kalastolle aiheutuvan uhan ja vaurion määrää, ja esittänyt maksun nostamista 4 500 euroon. Lisäksi veden laadun tarkkailua tulee jatkaa. Kun ka- lakantojen hoitovelvoite annetaan kalatalousmaksun muodossa, ka- lastusalue voi nopeasti vaikuttaa eri kalalajien menetyksen korvaa- miseen alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on antanut ympäristölupavirastolle lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta 29.9.2005 päivätyn vastineen.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on to- dennut, että typenpoistovaatimus ei tässä vaiheessa ole tarpeelli- nen.
Hämeen TE-keskuksen ja Vammalan seudun kalastusalueen vaati- musten johdosta hakija on todennut pitävänsä perusteltuna kalatalo- ustarkkailun jatkamisesta ja kalatalousmaksun nostamista 3 800 eu- roon.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen
Ympäristölupavirasto myöntää nykyiselle ja lupamääräysten edellyt- tämällä tavalla 1.1.2011 mennessä laajennettavalle ja tehostettavalle Nokian kaupungin Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle ympäristö- luvan.
Lupa myönnetään hakemuksen mukaisten jätevesien ja puhdista- molle toimitettavien sakokaivolietteiden lupamääräysten mukaiseen käsittelyyn puhdistamossa sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen
puhdistamolta Nokianvirtaan nykyiselle purkupaikalle Nokian kau- pungissa.
Lupamääräykset
Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai vähintään vas- taavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytu- los voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa.
Lupamääräyksen 2) edellyttämää, 1.1.2011 mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitet- tava Pirkanmaan ympäristökeskukselle 1.1.2009 mennessä.
2) Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2010 loppuun asti seuraavat vaatimuk- set:
Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään
mg/l %
BOD7ATU, O2 15 90
Fosfori, P 0,5 90
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvo- jen on täytettävä vuoden 2011 alusta lähtien seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään
mg/l %
BOD7ATU, O2 10 95
CODCr, O2 60 85
Fosfori, P 0,3 95
Typpi - 70
Typen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljän- nesvuosikeskiarvoina mukaan lukien puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot se- kä muut poikkeustilanteet.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvo- jen on BOD7ATU- ja CODCr-arvojen, kiintoaineen ja fosforin osalta se- kä 1.1.2011 alkaen myös typen osalta lisäksi täytettävä valtioneu- voston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) vaatimukset pää- töksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ai- neita.
Päästöt ilmaan ja hajupäästöt
3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän mukaan lukien hajupäästöjen esto sakokaivo- ja puhdistamolietteiden varastoinnissa, käsittelyssä ja kuljetuksessa.
Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet on ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi.
Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriin- tyvissä kohteissa ylittää päiväaikaan klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito
5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle.
Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa koko- naisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta kokonai- suudessaan aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vas- tuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Pirkanmaan ym- päristökeskuksen ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- sen tiedossa.
Viemäriverkon kunnostus
6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin saa- daan rajoitettua mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on toimi- tettava vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatus- vesien vähentämiseksi puhdistamon piirissä olevissa viemärilaitok- sissa tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaiku- tuksista.
Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekiste- röivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.
Poikkeavat jätevedet
7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverk- koon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden ta- lousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdista- molle toimitettavien lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avul- la sekä asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellai- set laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdista- molle tai viemäriverkolle tai niiden käytölle ja toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden vie- märiverkkoon pääsemisen estämiseksi.
Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemä- rilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 7 §:n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huo- lehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johta- misessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdis- tamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n ja val- tioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jäte- vesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Pir- kanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun rapor- toinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet
8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitetta- va hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, sekä siitä, että puhdistamo- lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelys- tä on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katso- mat tiedot.
Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely muualla on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty.
9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitet- tava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hy- väksytty.
10) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä toimitettava säännöllisesti ongelmajätteistä annettavista tie-
doista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäris- tönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä täl- laisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
11) Puhdistamolle ja sieltä pois toimitettavat lietteet ja muut jätteet on kuljetettava siten, että kuljetuksesta ei aiheudu hajuhaittaa eikä ympäristön likaantumista.
Varastointi
12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja poh- javesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Va- rastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvitta- essa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
Varastosäiliöillä ja -astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja- altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja- tai pintavesiin, ja joiden tilavuus vas- taa vähintään suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta. Kyseisten aineiden käsittelyn piha-alueella on ta- pahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia.
Häiriö- ja muut poikkeustilanteet
13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poik- keavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Pir- kanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Riskinhallinta
14) Luvan saajan on 1.1.2008 mennessä toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava edellä mai- nituille valvontaviranomaisille.
Käyttö- ja päästötarkkailu
15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu puhdistamolietteen tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tä- män luvan lupamääräykset huomioon ottaen tarvittavilta osin tarkis- tetulla tavalla.
Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluase- tuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtami- sesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta.
Tarkkailuun sisältyvät kokoomanäytteet on otettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Puhdistamon tulokuormituksen tarkkailussa on otettava huomioon myös puhdistamolle toimitettavat sako- ja umpi- kaivolietteet ja mahdolliset muut jätteet.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muu- tettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti.
Luvan saajan on kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lain- voimaiseksi tulosta toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle esitys tarkkailuohjelman täydentämiseksi edellä tarkoitettujen vaaral- listen ja haitallisten aineiden osalta.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Pirkanmaan ym- päristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tai hyväksymällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön oh- jaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
16) Jäteveden vaikutuksia purkuvesialueen tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Pirkan- maan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vai- kutuksia kalakantoihin ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.
17) Toiminnan aiheuttama melutaso on mitattava lähimmissä häiriin- tyvissä kohteissa kertaluonteisesti.
Kirjanpito 18) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista käyttöpäi- väkirjaa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen las- kentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:
- muualle kuin puhdistamon purkupaikalle kohdistuvista jätevesi- päästöistä,
- puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, va- rastointi ja varastoinnin turvatoimet,
- puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista,
- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä,
- puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alku- perästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, käsittelystä, varastoinnista, hyö- tykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista, - toimintaan liittyvistä, hajua, melua tai muita ympäristöhaittoja kos- kevista valituksista sekä
- mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.
Raportointi
19) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Pirkanmaan ympä- ristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaiku- tusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Hämeen TE- keskukselle.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisil- le valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulos- ten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvi- tykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupa- määräysten edellyttämällä tavalla.
Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD7ATU- ja CODCr-arvojen, kiintoaineen, fosforin ja ty- pen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Kalatalousmaksu
20) Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä mak- settava Hämeen TE-keskukselle 3 800 euron suuruinen kalatalous- maksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle puhdistamolta johdettavista jätevesipäästöistä aiheutuvien vahinkojen ehkäisemi- seen jätevesien vaikutusalueella.
LUPARATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomi- oon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toiminto- jen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantu- mista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityis- ten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti.
Kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi luvan saaja on määrät- ty maksamaan vuotuista kalatalousmaksua.
Toiminnasta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, joka nyt olisi määrättävä korvattavaksi.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, ympä- ristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluis- sa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä vesiensuojelun yleiset tavoit- teet.
Jäteveden käsittely (1 ja 2)
Vesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää sekä fosfori- että myös typpikuormituksen tehokasta rajoittamista.
Päätöstä jäteveden käsittelyn tehostamisesta ei voida siirtää tulevai- suuteen ilman määräaikaa. Myöskään vuotovesien suuri osuus vie- märiverkostossa ei ole kestävä peruste jäteveden käsittelyn tehos- tamisen lykkäämiselle. Vuoto- ja hulevesien aiheuttamat ongelmat ovat olleet tiedossa ja niiden vähentämistä on edellytetty jäteveden johtamiseen myönnetyissä lupapäätöksissä jo kymmenien vuosien ajan. Jäteveden käsittelyn tehostamista koskevissa määräajoissa on otettu huomioon mahdollisuus, että Nokian kaupungin ja Nokian metsäteollisuuden ja/tai Tampereen kaupungin jätevesien yhteiskä- sittelyn osalta päädytään ratkaisuun, johon sisältyy Kullaanvuoren puhdistamon käytöstä luopuminen kohtuullisen lyhyessä ajassa ja jonka toteuttaminen tällöin edellyttää tämän luvan tarkistamista en- nen kustannuksiltaan merkittäviin puhdistamon laajennus- ja tehos- tustoimiin ryhtymistä.
Tehostettu typen poisto merkitsee tehokasta biologista hajotuspro- sessia ja täten käsittelytuloksen parantumista myös terveydelle ja muiden ympäristölle haitallisten tekijöiden osalta. Tarvittavan aktiivi-
lietemäärän ylläpito ja typenpoistoprosessien hallinta vaikeutuu olennaisesti sade- ja sulamiskausina, jolloin prosessilämpötila on al- hainen, jätevesivirtaama on suuri ja tilanteen vaihtelut suuria ja no- peita. Tämän johdosta typen osalta vaadittava käsittelytehon raja- arvo on tarkoituksenmukaista asettaa vuosikeskiarvona, varsinkin kun typen poisto käytännössä on tehokkainta silloin, kun myös typen poistotarve on suurimmillaan.
Ympäristölupaviraston käsityksen mukaan fosforin poistossa nykyi- sin saavutettava tulos on ylläpidettävissä puhdistamon laajentami- seen ja tehostamiseen saakka liittyjämäärän kasvusta huolimatta ak- tiivilietepitoisuuden huolellisen säädön sekä saostuskemikaalien ja polymeerin tehokkaan käytön avulla. Myös viemäriverkon vuotovesi- en ja verkkoon johdettavien hulevesien suhteellinen osuus vähenee verkon kunnostuksen ja saneerauksen myötä. Nykyisellä puhdista- molla ei ole sanottavia mahdollisuuksia nitrifiointiin vaarantamatta lii- aksi fosforin poistoa.
Vesistön verraten hyvän happitilanteen ja edullisten laimentumisolo- jen vuoksi erillisten vaatimusten asettaminen ammoniumtypelle ko- konaistypen tehostettua poistoa edellyttävän vaatimuksen ohella ei ole tarpeen. Vaaditun tehoinen fosforin poisto merkitsee käytännös- sä niin hyvää selkeytystulosta, että myöskään erillisten raja-arvojen asettaminen kiintoaineelle ei ole tarpeen.
Päätöksen mukaiset jäteveden käsittelyvaatimukset ovat saavutetta- vissa myös sääolosuhteiltaan epäedullisina aikoina lukuun ottamatta aivan poikkeuksellisia ääritilanteita, joiden vaikutuksia ei ole mahdol- lista eikä tarkoituksenmukaista täysin estää.
Päästöt ilmaan (3) ja melu (4)
Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) on ase- tettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi, vaik- kakaan tiedossa ei ole, että toiminnasta olisi aiheutunut haju- ja me- luhaittoja.
Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjear- voista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.
Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito (5), viemäriverkon kunnostus (6) ja poikkeavat jätevedet (7)
Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5)-7) mukainen me- nettely on tarpeen ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja parhaan käytännön soveltamista koskevan laki- sääteisen velvoitteen vuoksi. Lupamääräyksen 5) terveydellistä hait- taa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 §:ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine
laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossa- pidettävä siten, että terveydellistä haittaa ei aiheudu.
Viemäriverkon vuoto- ja kuivatusvesien vähentäminen on ensiarvoi- sen tärkeätä riittävien käsittelyedellytysten luomiseksi erityisesti fos- forin ja typen poistossa, ja näin ollen myös keskeinen kohde lupa- päätöksen valvonnassa. Viemäriverkon kunnostuksen suuritöisyy- den ja kalleuden vuoksi toiminnan suunnittelu sekä tarvittavien mää- rärahojen arviointi ja varaaminen edellyttävät toiminnan ja sen tulos- ten jatkuvaa seurantaa ja vuosittaista raportointia esimerkiksi puh- distamon käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvedon yhteydessä myös valvontaviranomaiselle. Vuoto- ja kuivatusvedet ja niiden asianmukainen vähentäminen on otettu huomioon jäteveden käsitte- lyvaatimuksissa, eikä näiden lisäksi ei ole erityistä tarvetta vuoto- ja kuivatusvesien osuutta koskevien raja-arvojen sisällyttämiseen lu- pamääräyksiin, vaikkakin esimerkiksi vuotovesikertoimet ovat tar- peen tilanteen arvioinnissa ja verkon saneerauksen suunnittelussa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi.
Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet (8-11)
Lupamääräykset 8-11 ovat ympäristönsuojelulain 45 §:n, jätelain 6 §:n, jäteasetuksen 8 §:n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaiset.
Varastointi, häiriö- ja muut poikkeustilanteet sekä riskinhallinta (12-14)
Kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamol- le, sekä häiriöihin jäteveden viemäröinnissä ja käsittelyssä liittyy on- nettomuuden ja ympäristövahingon vaara.
Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuojeluase- tuksen 30 §:ään.
Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva vaatimus lupamäärä- yksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöriskeistä.
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi (15-19)
Lupamääräysten edellyttämä tarkkailu on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutus- ten ja haittojen sekä niiden vähentämistarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset pe- rustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 §:iin.
Melun mittaamista koskevassa määräyksessä 17) on otettu huomi- oon asutuksen läheisyys.
Kalatalousmaksu (20)
Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys perustuu ympäristönsuoje- lulain 44 §:ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tar- peelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Nokian kaupungin jätevedet aiheuttavat osaltaan rehevöitymistä ja sen johdosta kalakannoille ja kalastukselle vahinkoa, jota voidaan vähentää kalanhoitotoimenpi- teillä.
Kyseisen vahingon ehkäisemiseksi on tarkoituksenmukaista määrätä kalatalousmaksu, joka kiinteää istutusvelvoitetta paremmin mahdol- listaa kalakantojen tarkoituksenmukaisen hoidon.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistu- tuksissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vasta- uksena esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.
YMPÄRISTÖLUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on 1.11.2016 mennessä jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on lii- tettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, selvitys kalatalousmaksun käytöstä ja hoitotoimenpiteiden tuloksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 §:ssä mainitut selvityk- set soveltuvin osin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta lu- van estämättä noudatettava.
KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET
Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 13.3.1998 anta- man, jäteveden johtamista Kullaanvuoren puhdistamolta Nokianvir- taan koskevan lupapäätöksen nro 15/1998/3.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 5, 42-47, 55, 56, 62 ja 72 § Ympäristönsuojeluasetus 3, 18, 19, 30, 36 ja 37 §
Jätelaki 6, 51 ja 52 § Jäteasetus 8 ja 9 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista
Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä
Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai tervey- delle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin
Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsit- telystä
Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Hakemusten käsittelymaksu on yhteensä 1 960 euroa.
Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 §:ään ja ympäristölupavi- raston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön ase- tuksen (1238/2003) 2 §:ään.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liite Valitusosoitus
Aino Turpeinen
Markku Mäkelä Hannu Kokko
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen se- kä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä.
MM/sn
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta vali- tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.12.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
