Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia

PÄÄTÖS

Nro 164/08/1 Dnro ISY-2007-Y-259 Annettu julkipanon jälkeen

11.12.2008

ASIA Jukkosuon turvetuotantotoiminnan ympäristö- ja toiminnan aloittamislupahakemus, Kannonkoski

HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 Jyväskylä

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 26.11.2007. Hakemus koskee Juk- kosuon vanhaa 24,6 hehtaarin ja suunnitellun 15,4 hehtaarin turvetuotantoalueen ym- päristölupaa. Alue sijaitsee Kannonkosken kunnan Pudasjärven kylässä noin 5 km itään keskustaajamasta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Jukkosuo on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 23.4.2001.

Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Tuotantoalueesta noin 24,6 hehtaaria on aikai- semmin tuotannossa ollutta aluetta ja noin 15,4 hehtaaria uutta suunniteltua tuotanto- aluetta.

Hakija omistaa alueella 24,1 ha:n määräalan tilalla Hilmonkoski RN:o 2:480 ja vuok- rattuna on yhteensä 25,8 ha tiloilta Vanha-Raatikkala RN:o 2:408, Metsä-Takala RN:o 2:998, Syrjälä RN:o 2:280, Toivola RN:o 2:606 ja Pudasmäki RN:o 2:1046. Tieoike- uksista on sopimukset tilojen Vanha-Raatikkala RN:o 2:408, Saarela RN:o 2:407 ja Taipale RN:o 2:1006 kanssa.

Ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa Juk- kosuon alue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa Jukkosuo on turvetuotantoaluevaraukse- na. Ympäristöministeriö ei ole vielä vahvistanut kaavaa.

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta

Jukkosuon turvetuotantoalue käsittää kaksi lohkoa ja kaksi auma-aluetta. Ojitus turve- tuotantoa varten on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto vuonna 1983. Tuotantoala on ol- lut enimmillään 24,6 ha. Tuotantoalue siirtyi Vapo Oy:lle 1992, minkä jälkeen yhtiö tuotti turvetta vuosina 1992 - 1995. Uutta aluetta on noin 15 ha, joka täytyy valmistel- la ennen turpeen nostoa.

Alueella on tarkoitus tuottaa energiaturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoo- javaunulla sekä alkuvuosina pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Turvetta tuote- taan kesäaikana, jolloin työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Keski-

määräinen tuotanto on vuodessa noin 19 000 m³ jyrsinpolttoturvetta. Tuotanto päättyy arviolta vuonna 2035.

Energiaturvetta käytetään Jyväskylässä ja Äänekoskella olevissa voimalaitoksissa.

Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.

Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Vuokratut alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyt- töön. Hakijan omistamat alueet kunnostetaan uuteen maankäyttöön. Jälkikäyttönä voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely.

Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset.

Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön

Vanha tuotannossa ollut alue on ollut pitkään poissa käytöstä, joten se peruskunnoste- taan ja sovitetaan yhteen uuden alueen kanssa. Tuotantoalue ojitetaan 20 m:n ojavä- lein. Sarkaojissa on lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidättimet. Vedet johde- taan pintapuomilla varustettuun laskeutusaltaaseen, josta vedet pumpataan pintavalu- tuskentälle ympärivuotisesti.

Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,1 ha, mikä on 4,9 % sen valuma-alueesta. Kenttä on metsäojitettua aluetta ja sen turvepaksuus vaihtelee 0,5 - 2,5 m:n välillä. Toimintaky- vyn varmistamiseksi ojat tukitaan.

Käsitellyt vedet johdetaan 430 m pitkää laskuojaa pitkin Hilmonjokeen, joka laskee noin 2,7 km:n päässä tuotantoalueesta Vuosjärveen.

Jukkosuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella olevien soiden tarkkailutietojen perusteella.

Vuosikuormitus (kg/a brutto ja netto) on kuntoonpanoaikana ja tuotantovaiheessa 40 ha:n tuotantoalalta:

Brutto Netto

Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N

Kuntoonpano 658 10,2 393 451 7,4 350

Tuotanto 689 5,6 174 385 2,9 89

Pöly, melu ja liikenne

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maas- tossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan.

Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttaa hetkellistä 55 dB(A) melua 100 - 200 m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 dB(A) me- lutasoja 300 - 400 m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 dB(A) meluvaikutus jää 100 - 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsä- valtainen alue.

Energiaturve toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Liikenne kulkee työmaatieltä Joenniska - Hilmonkoski paikallistielle, josta edelleen tien 6540 kautta tietä 648 Saarijärvelle. Teiden varrella on maaseutuasu- tusta. Turvetta toimitetaan yhteensä noin 170 rekkakuormaa vuodessa. Tuotantotoi- minnan aiheuttama työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Tuotantoko- neiden vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois.

Varastointi ja jätteet

Polttoaine säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa pai- koissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahin- kotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöt ovat kooltaan 3 000 - 5 000 l. Kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokaudella noin 17 400 l. Voiteluöljyjä käytetään noin 116 l/a ja muita voiteluaineita noin 25 kg/a. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.

Pumppaamo voidaan rakentaa sähkökäyttöisenä tai dieselkäyttöisenä. Polttoöljyn ku- lutus olisi 1 000 - 1 500 l/a. Kaksivaippaisen säiliön tilavuus on noin 3 000 l. Säiliö asetetaan tukevalle kivennäismaalle murskeella vahvistetulle alustalle. Polttoaineput- kien asennus ja reitit pumpulle suunnitellaan ja asennetaan riittävästi suojattuina ja huolellisesti. Asiaton liikkuminen pumppaamolle estetään sulkupuomilla.

Vuodessa syntyy jäteöljyä noin 116 l, kiinteää öljyjätettä 19 kg, akkuja 6 kg, sekajätet- tä 1 m³, aumamuovia 1 000 kg ja rautaromua 77 kg. Jätteet kerätään erityisille jättei- den keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen lai- tokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Rautaromun kierrättää romunvälittäjä. Au- mojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella.

Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman 7.7.2008 mukaan kannot ja muu puutavara, joita syntyy tuotantoaikana 15 000 m³, kerätään tuotantoalueen reunoille ja käytetään biopolttoaineena. Koko toiminnan aikana kertyvät kivet, noin 15 m³, käytetään teiden rungoissa tai sijoitetaan maaperään. Mineraalimaat, tuotantoaikana 6 500 m³, käyte- tään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Las- keutusaltaiden liete, noin 25 m³, siirretään tuotantoalueelle tai käytetään maisemoin- nissa.

Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen

Tuotantoalueen nykytila

Jukkosuon vanhasta tuotantoalueesta on poistunut tuotannosta 5,9 ha. Uutta tuotanto- aluetta on 15,4 ha, josta on metsäojitettua noin 7,9 ha ja ojittamatonta noin 7,5 ha.

Jukkosuon alue on itäosasta ojitettua, etupäässä mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa ja länsiosassa ojittamatonta avosuota.

Alueelta ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja eliölajeja ja luontokohtei- ta eikä uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Lintulajisto on tyypillistä muuttuneiden rämei- den ja nevojen lajistoa. EU:n direktiivilintulajeista Jukkosuolla tavattiin teeri.

Jukkosuon merkitys nykytilassa marjastus- ja metsästysmaana on ollut vähäinen, kos- ka se on pääosin vanhaa tuotantoaluetta.

Asutus ja maankäyttö

Jukkosuo on metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lähimpään asuinrakennuk- seen alueen pohjoispuolella on 263 m. Seuraavat asuinrakennukset ovat 330 m:n etäi- syydellä koillispuolella ja 490 m:n etäisyydellä pohjoispuolella. Lounaispuolella 310 m:n etäisyydellä on autiotila.

Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Peltoja on lounaassa 120 m:n etäi- syydellä ja pohjoisessa 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta.

Läheisyydessä ei ole luonnontilaisia puroja, lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia luon- nontilaisia lampia.

Lähitaloista yhdellä on oma kaivo ja kaksi muuta ovat liittyneet vesijohtoverkkoon.

Ennalta arvioiden turvetuotannon kuivatuksella ei ole vaikutusta kaivon antoisuuteen ja veden laatuun.

Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuulen suunnat jakautuvat suhteellisen tasaisesti, vallitsevan tuulen suunnan ollessa etelästä.

Lähin kiinteistö on vapaa-ajan käytössä. Tuotantoalueen reunasta sen suuntaan on avointa maastoa noin 100 m ja sen jälkeen sekametsää. Myös muiden kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä on metsäisiä suojavyöhykkeitä. Tuotantoalueen vähäinen koko ja siitä johtuvat vähäiset työskentelyajat asutuksen puoleisilla osa-alueilla, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeenä toimivat metsäalueet sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa.

Tuotannosta aiheutuva melutaso ei ylitä ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä. Kulje- tusreittien varressa on maaseutuasutusta, mutta sille ei aiheudu kohtuutonta meluhait- taa.

Suuri osa Jukkosuon alueesta on jo aiemmin turvetuotantoon muutettua maastoa, joten maisemaan tapahtuvat muutokset jäävät vähäisiksi. Lähiympäristössä ei ole yleisiä ul- koilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Lähialueella ei ole suojeltuja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita tai muita suo- jelualueita. Lähimmät suojelualueet ovat noin 3 km:n etäisyydellä kaakossa olevat Vuosjärven Kylkisaaret, Raakkipuron metsä ja Pohjoiskallio. Lähin pohjavesialue on Jukkosuolta noin 4 km:n päässä. Pitkien etäisyyksien vuoksi toiminnalla ei ole vaiku- tuksia suojelualueen luonnonarvoihin tai pohjavesialueeseen.

Vesistö

Jukkosuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Kivijärven-Vuosjärven alueen Vuosjärven valuma-alueella. Jukkosuon purkuojan 0,8 km²:n valuma-alueesta tuotantoalue on noin puolet. Vuosjärven valuma-alueesta tuotantoalueen osuus on 0,02 %.

Kivijärvi on säännöstelty ja vesireitin vedet virtaavat suurelta osin Kivijärvestä kaive- tun kanavan kautta suoraan Vuosjärveen ja vain pieni osa (noin 5 %) vesistä kulkee enää Hilmonjoen kautta. Hilmonjoen alimman virtaaman 0,5 m³/s säilyttämiseksi on Potmonkosken padon kalatien kautta juoksutettava riittävä vesimäärä. Hilmonjoen keskialivirtaama on 1,0 m³/s, keskivirtaama 2,6 m³/s ja keskiylivirtaama 9,3 m³/s.

Kivijärven-Vuosjärven valuma-alueella maankäyttö on metsätalouspainotteinen ja ve- sistöjen osuus on suuri. Tällä valuma-alueella turvetuotantoa on 111,4 ha, josta Vuos- järven valuma-alueella 28,3 ha.

Hilmonjoen vesi on kirkasta, lievästi hapanta ja vähähumuksista. Ravinnepitoisuudet kuvaavat lievästi rehevää vesistöä. Vuosjärven Hilmonlahden vesi on vaaleanruskeaa, lievästi hapanta ja vähähumuksista. Hilmonlahti on lievästi rehevä, mutta jo lähellä rehevää. Vuosjärven keskiosassa sijaitsevassa syvänteessä veden laatu on parempaa kuin Hilmonlahdessa.

Jukkosuon turvetuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset purkuojan alaosalla kunnos- tusvaiheen aikana ovat 4 mg/l kiintoainetta, 50 µg/l fosforia ja noin 2 080 µg/l typpeä.

Tuotantovaiheessa vastaavat lisäykset ovat 4 mg/l kiintoainetta, 30 µg/l fosforia ja 920 µg/l typpeä.

Pitoisuuslisäykset Hilmonjoessa kunnostusvaiheen aikana ovat 0,01 mg/l kiintoainet- ta, 0,1 µg/l fosforia ja noin 5 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat lisäykset ovat 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,1 µg/l fosforia ja 2 µg/l typpeä.

Jukkosuon kuivatusvesillä ei ole normaalissa tilanteessa suurta vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Vaikutukset Vuosjärven tilaan Hilmonjoen suualueella ovat erittäin vähäiset. Hilmonjoen vettä ei käytetä talousvetenä, joten toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Vesien purkureitillä on rantakiinteistöjen käyttöön sidonnaista virkistyskäyttöä. Kuivatusvesien vaikutukset veden laatuun ovat pienet, joten rantakiinteistöjen käytölle ei hakemuksen mukaan aiheudu korvattavaa virkis- tyskäyttöhaittaa.

Kalasto ja kalastus

Hilmonjoki on kunnostettu 1990-luvun lopulla virtakutuisten kalojen lisääntymisalu- eeksi ja kalastusmatkakohteeksi. Kunnostusta on jatkettu tekemällä jokeen uusia ku- tusoraikkoja.

Hilmonjoella on ollut vuosittain noin 500 kalastajaa. Alkuosa Hilmonjoesta on suvan- toa, jolla kalastus on vähäistä. Kalastus keskittyy Hilmonkosken koskijaksolle, joka on pituudeltaan 3 km. Tärkein saaliskala on järvitaimen. Saaliiksi saadaan myös har- justa. Jokeen on istutettu järvitaimenta, harjusta ja jonkin verran rapuja.

Vuosjärvellä on ollut vuosittain noin 350 kalastajaa. Järvellä on myös kaksi ammatti- kalastajaa. Kalakannat ovat järvellä hyvät. Yleisimmät kalalajit ovat särki, ahven, ma- de, lahna ja hauki sekä kuore. Muita tavattuja lajeja ovat muu muassa kuha, taimen, siika, muikku, säyne, kiiski ja salakka. Järveen tehdyt kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin, taimen- ja siikaistutukset kohtalaisesti. Osakaskunnan mielestä suurimmat uh- kat ovat metsätalous, turvetuotanto ja vesistön säännöstely.

Hilmonjoen merkitys virkistyskalastuskohteena ja lohikalojen lisääntymisalueena on suuri. Vaikka Jukkosuolta tulevien kuivatusvesien vesistövaikutus on vähäinen, niin vesistöön kohdistuva kokonaiskuormitus lisääntyy. Täten olosuhteet kompensaatio- toimenpiteille ovat olemassa.

Ympäristöriskit

Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään palotur- vallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö se- kä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla.

Pumppujen häiriötilanteista pumppaamon hoitaja saa hälytykset GSM-puhelimen tekstiviestin välityksellä. Kovimmilla pakkasilla voi olla tarpeen käyttää pumppuja määrävälein käsikäytöllä ja näin varmistaa niiden asianmukainen toiminta.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Jukkosuon turvetuotantoalueen tarkkailu liitetään Länsi-Suomen yksikköä koskevaan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan.

Käyttötarkkailussa pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan säätiedot, ojien ja ve- siensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenot- toajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkas- tukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Käyttötarkkailua tehdään suon kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka.

Päästöjä tarkkaillaan pintavalutuskentän lähtevästä vedestä. Vesimäärä mitataan mit- tapadolta näytteenoton yhteydessä. Tuotantovaiheessa tarkkailua tehdään lupajakson aikana kahtena vuotena. Näytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa kesäkuun ja loka- kuun välisenä aikana, kerran kuukaudessa marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana ja kerran viikossa kevättulvan aikana huhti- ja toukokuussa. Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa.

Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima talvikaudella, kevättulvakaudella joka toi- sella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla. Muutoin tehdään suppean ana- lyysivalikoiman mukaiset määritykset. Suppeassa analyysivalikoimassa näytteistä määritetään kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoaine on yli 20 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD_Mn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja pH-arvo. Laajaan analyysivalikoimaan kuuluvat lisäksi ammoniumtyppi, fosfaatti- fosfori (suodatettu) ja rauta.

Päästötarkkailuvuosina pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näyt- teenottokierroksen yhteydessä. Rakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten havaintojen, muun muassa pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella.

Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Hilmonjoessa yksi Jukkosuon yläpuolella ja toinen suon alapuolella. Jokinäytteet otetaan kevättulvan jälkeen huhti-toukokuussa, heinä- elokuussa ja syys-lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, kiintoaine, sameus, pH-luku, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD_Mn, 1 m), kokonaisfosfori, fosfaat- tifosfori (suodatettu, 1 m, kesällä), kokonaistyppi (1 m), nitraatti- ja nitriittityppi (1 m, kesällä), ammoniumtyppi (1 m, kesällä), rauta ja sähkönjohtokyky. Lisäksi otetaan näytteenottopaikan näkösyvyys.

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viimeistään kahden viikon ja vesistötarkkailun tulokset viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Keski-Suomen ympäristö- keskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa helmikuun puoliväliin mennessä siirrettäväksi ym- päristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailussa käytetään vahvistettuja stan- dardeja tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

Jukkosuon hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne edel- lytä suon sijainti huomioon ottaen erillisen kalataloudellisen tarkkailun järjestämistä.

Jukkosuon lähiympäristö on pääosin metsätalouskäytössä, joten hakija ei esitä pöly- ja melutarkkailua.

Korvaukset

Jukkosuon kuivatusvesien vaikutus on yksistään vähäinen, mutta alapuolisen vesistö- alueen kalataloudellinen arvo huomioiden perusteet kompensaatiotoimille ovat ole- massa. Hakija esittää kompensaationa vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua 160 euroa.

Toiminnan aloittamisluvan perustelut

Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alu- eella, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talo- usalueella kasvava. Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kannonkosken kunnassa 15.2. - 17.3.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta kos- keva ilmoitus on julkaistu 14.2.2008 Viiden Kunnan Sanomissa.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kannonkosken kunnanhallitukselta.

Lausunnot 1) Keski-Suomen ympäristökeskus vaatii, ettei Jukkosuon turvetuotantoalueelle myön- netä ympäristölupaa. Sen sijoittuminen Hilmonjoen etelärannalle on ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden ja hengen kanssa, eikä edistä rantaosayleiskaavan toteutumis- ta. Hilmonjoki rantoineen kuuluu Vuosjärven, Pudasjärven ynnä muut rantaosayleis- kaavaan, jonka ympäristökeskus on vahvistanut vuonna 2001. Joen ranta-alueen mo- lemmin puolin jokea on SL-2 -merkintä, Hilmonjoen varsien suojelualue. Kaavamää- räyksien mukaan suojeltavalla vyöhykkeellä voidaan ennallistaa jokiuoma kalatalou- dellisin perustein sekä lisätä veden virtausta sitä edellyttävällä tavalla. Rantavyöhyk- keelle voidaan muu muassa rakentaa molemmin puolin jokea kalastuspolkuja hienova- raisesti luontoympäristöä säästävällä tavalla. Jukkosuolta Hilmonjokeen laskevan ojan kohdalla joen varsien suojelualueen, SL-2 -merkinnän, leveys on noin 130 m. Ympä- ristökeskus myös toteaa, että ympäristöministeriö on ilmoittanut, ettei se tule vahvis- tamaan maakuntakaavassa esitettyä Suurisuon - Aittonevan turvetuotantovyöhykettä, johon myös Jukkosuo kuuluu.

Hilmonjoen vuosien 1998 ja 1999 kunnostustoimien ansiosta on onnistuttu palautta- maan joen taimenkannan luontainen lisääntyminen ja ainoa vaellusyhteys Keiteleen ja Kivijärven välillä. Hilmonjoen koskikalastusalueesta on kehittynyt suosittu koskika- lastuskohde.

Kuivatusvesien purkupaikka on joen virtavesialueiden niskalla, jolloin kuormitusvai- kutukset levittäytyvät ja vaikuttavat koko kunnostettuun vesiuomaan. Voimakkaan

humuksisten ja happamien jätevesien vaikutukset vesieliöstöön kirkkaassa ja karussa vastaanottovesistössä ovat oleellisesti haitallisemmat kuin tavallisissa humusvesissä.

Turvetuotantoalueen kuivatusvesien uudelleen johtamisella jokeen vaarannettaisiin sen monimuotoisuus-, kalatalous- ja virkistyshyödyt.

Hilmonkosken voimalaitoksen valmistuttua valtaosa vesistä on johdettu Kivijärvestä voimalaitoksen kautta suoraan Vuosjärveen. Tästä seurasi Hilmonjoen vastustuskyvyn ja laimennustilavuuden huomattava heikkeneminen. Näin pienikin ulkopuolinen lisä- kuorma näkyy jopa tuntien sisällä joen veden laadussa.

Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittamista suun- nataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen alueiden sijoittumista ve- sistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Jukkosuon tuotantoalue sijaitsee hyvin lähellä Hilmonjokea, joka on tärkeä virtakutuisten kalojen poikastuotanto- ja elinalue. Hanke on valtioneuvoston periaatepäätöksen vastainen.

2) Keski-Suomen TE-keskus vaatii, että Jukkosuon turvetuotantoalueelle ei tule myön- tää ympäristölupaa.

Hilmonjoki sijaitsee suurten syönnösaltaiden Kivijärvi ja Keitele läheisyydessä. Näi- hin lisääntymisaltaisiin laskevia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita on rajoitetusti.

Lisäksi luonnonvaraisen taimenen kannat ovat Keski-Suomessa uhanalaisia. Hilmon- kosken kalataloudellinen kunnostus valmistui vuonna 1999. Kunnostuksen tarkoituk- sena oli virtavedessä elävien kala- ja rapukantojen vahvistaminen, lohikalojen lisään- tymisalueiden luominen, saalismäärän ja lupatulojen lisääminen. Potmonkoskeen ra- kennetun kalatien valmistumisen jälkeen Hilmonjoki on ainoa taimenen vaellusreitti Kivijärven ja Keiteleen välillä. Kunnostustöihin käytettiin valtion ja kunnan varoja noin 170 000 euroa. Hanke heikentää tuotantoalueen alapuolisen vesistön tilaa ja osal- taan vaarantaa Hilmonjokeen suoritetun mittavan kalataloudellisen kunnostuksen tu- loksellisuutta. Joella on kunnostuksen jälkeen panostettu huomattavasti myös kalas- tusmatkailuun. Joki on suosittu kalastuskohde. Siihen myydään vuosittain noin 500 kalastuslupaa ja alueen palveluvarustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Hilmon- joelle on rakennettu muun muassa majoitustiloja, laavuja ja nuotiopaikkoja. Juk-

kosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien uudelleen johtamisella jokeen vaarannet- taisiin sen kalataloudellisella kunnostuksella saavutetut kalatalous- ja virkistyshyödyt.

Hilmonjoen veden laatu on luonnontilassaan ollut useimpien käyttövaatimusten osalta erinomaista. Veden laadulle on ominaista korkeahkot happipitoisuudet, lievä happa- muus, keskiruskeus sekä lievästi karua rehevämmän veden ravinnearvot. Joen veden laatu on pääosin parempaa kuin valtakunnallisilla virta- ja syvännepaikoilla. Juk- kosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesillä on suurten valumien aikaan selvä, lyhyt- kestoinen vaikutus Hilmonjoen veden laatuun. Tuotantoalueen valumavedet lisäävät joessa rehevöitymisestä johtuvia haittoja sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen ja ravustuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistö- vaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Lisääntynyt kiintoaineksen määrä saattaa tukkia järvitaime- nen kunnostettuja kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta ja lisäksi se voi ra- joittaa rapujen levinneisyyttä ja lisääntymistä. Kivijärvestä Vuosjärveen johdettavasta vedestä johdetaan valtaosa (95 %) Hilmonkosken voimalaitoksen kautta. Tästä on ol- lut seurauksena joen vastustuskyvyn ja laimennustilavuuden huomattava heikkenemi- nen. Näin ollen Jukkosuon turvetuotantoalueelta tuleva kuormitus vaikuttaisi nopeasti joen veden laatuun. Koska Jukkosuon kuivatusvesien purkupaikka sijaitsee joen virta- vesialueiden niskalla, kuormittavat aineet leviävät kunnostettuun jokeen.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille.

Turvetuotantoalueita ei tule sijoittaa vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyy- teen. Jukkosuo on noin 7,5 hehtaarin alueelta ojittamatonta. Jukkosuo sijaitsee lisäksi lähellä vesistöjä. Etäisyys Hilmonjokeen on vain 430 m, Pudasjärven luusuaan on noin 1 km ja Vuosjärveen 4,2 km. Näin ollen hanke saattaa olla valtioneuvoston peri- aatepäätöksen vastainen.

Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Jukkosuon kuivatusvedet johdettaisiin hakemuksen mukaan Hilmonjoen virtavesialueiden yläpuoliselle vesialu-

eelle. Laskureittinä olisi vain laskuoja, joka ei sisällä lainkaan kiintoainetta pidättäviä altaita. Näin ollen esimerkiksi pintavalutuskentän toiminnassa ääriolosuhteissa mah- dollisesti aiheutuvien ongelmien ja suurten valumien aikana kuivatusvesillä olisi sel- västi Hilmonjoen veden laatua heikentävä vaikutus.

3) Kannonkosken kunnanhallitus vaatii, että Jukkosuon turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa Hilmonjoen ainutlaatuisen koskiluonnon ja hyvän elpymässä olevan kalakannan sekä kalastuksen vaarantumisen takia. Myös lähellä olevalle asu- tukselle ja viljelyalueille kohdistuu pöly- ja meluhaittoja.

Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on asutukselle ja viljelylle kohdistuvat haitat mi- nimoitava. Valumavedet tulee käsitellä määräysten mukaisesti ja huomioida erityisesti valuma-alueen alapuolinen Hilmonjoki. Joelle on tehty kalataloudellinen kunnostus eikä siihen saa aiheutua ylimääräistä kiintoaineskuormitusta. Tuotantoalueen vaikutus- tarkkailua alapuolisille vesialueille tulee suorittaa riittävän tehokkaasti ja kattavasti.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tulee johtaa tuotantoalueen ohi eristysojissa, joissa on lietesyvennykset. Tuotanto, tupeen varastointi ja lastaus tulee tehdä niin, ettei ym- päristöön leviävästä pölystä aiheudu kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Lisäk- si kunnanhallitus esittää, että hakija velvoitetaan osallistumaan kalojen istutuksiin Hilmonjokeen.

Muistutukset ja mielipiteet

1) AA (Kerttula RN:o 2:1005) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hilmonjoen, Hilmonkosken ja Vuosjärven vedet pilaantuvat ja likaantuvat turvetuotannon vuoksi.

Aiemmin tehdyn veto-ojan kaivamisen ja kuivatuksen takia vedet olivat likaisia ja sameita monia vuosia ja kalat olivat pahanmakuisia ja syömäkelvottomia useita vuo- sia. Myös linnut ja riistaeläimet kärsivät turvetyömaan haitoista. Työmaasta ja sinne tapahtuvasta rekkaliikenteestä aiheutuu haittaa ja paikkakuntalaisille hankaluutta ka- peilla ja ahtailla teillä, joita rekkaliikennöitsijät tuskin korjaavat. Turpeen nostosta muodostuva pöly leviää tuulen mukana ympäristöön kauempanakin oleviin taloihin.

Kun turve on viety, jää jäljelle raaka maapohja, jolla ei kasva metsää eikä heinää. Uut- ta turvetta muodostuu hyvin hitaasti. Kalataloudelle luvattu haittakorvaus 160 euroa on mitättömän pieni haittaan nähden. Turpeen poltto saastuttaa ilmastoa enemmän

kuin esimerkiksi puiden poltto. Luonnontilaisia soita pitäisi säilyttää tulevillekin su- kupolville.

2) Hilmonkosken koskikalastustoimikunta vastustaa luvan myöntämistä. Hilmonjoki on kalataloudellisesti kunnostettu. Kunnostuksessa joen kalastolle, virkistyskäytölle, virtavesiluonnolle ja koko ekosysteemille saavutettuja hyötyjä ei tule vaarantaa. Tai- men lisääntyy jälleen Hilmonjoessa luontaisesti. Ajoittain kesänvanhojen luonnon- taimenten tiheydet on voitu todeta jopa erittäin korkeiksi suoritetuissa sähkökoekalas- tuksissa. Myös rapu lisääntyy joessa luontaisesti. Harjuskannan tila on kohtalainen.

Turvetuotanto lisää elohopeapitoisuusmääriä alapuolisten vesistöjen petokaloissa, mi- kä voi aiheuttaa kalan käytölle rajoituksia. Luontaisesti lisääntyvää taimen- ja rapu- kantaa sekä Vuosjärven kalakantoja ei saa hankkeella vaarantaa.

Kalastusmatkailuun on panostettu kosken kunnostamisesta alkaen. Kalastuslupatulot on käytetty koskialueen kalavesien hoitoon ja lupamyyntijärjestelyihin. Myös rantojen raivausta on tehty. Hilmonkoski kuuluu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Jär- vitaimenhankkeessa Keski-Suomen koskikalastuskohteille kehitetyn laatuluokituksen mukaisesti Villi taimen -luokkaan. Samaan luokkaan kuuluu vain kolme muuta koh- detta. Tietoisuus turvetuotannon haitoista ja kalaston rakenteen muuttuminen ajan myötä vähemmän haluttavaksi vähentää kalastuksen määrää ja tätä kautta vesialueen tuoton hyödyntämistä. Koskikalastusta, kalastusmatkailua ja virkistyskäyttöä ei tule vaarantaa.

Hilmonjokea on hoidettu istuttamalla harjusta ja järvitaimenta sekä rapua. Vuosien saatossa suoritettuja kalavesienhoitotoimia ja määrätietoisesti suoritetuin istutuksin sekä luontaisesti lisääntymisen kautta (kuha, muikku, taimen, rapu) syntyneiden kala- kantojen tilaa ei tule vaarantaa Hilmonjoessa, Vuosjärvessä eikä muissa alapuolisissa vesissä (muun muassa Huopanankoski).

Vuosjärven Hilmonlahden kunnostushanke on vireillä ympäristökeskuksessa. Pahoin umpeenkasvanutta ja ruovikoitunutta lahtialuetta on tarkoitus niittää sekä ruopata muun muassa kalastusmahdollisuuksien, alueen virkistyskäytön, veden laadun ja ve- den vaihtuvuuden parantamiseksi. Kunnostushanketta ei tule vesittää lisäämällä vesis- tön kuormitusta.

Jukkosuo ja muun muassa Suurisuo soveltuvat vesistövaikutusten osalta erittäin huo- nosti tuotantoon, koska niiden tuotanto voisi vaarantaa Hilmonjoen merkityksen Kivi- järven ja Keiteleen yhdistävänä ekologisen väylän osana.

Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja vaatii seuraavaa.

Velvoiteistutus Hilmonjokeen toiminnan aloittamisesta siihen saakka kunnes turvetuo- tantoalueen käyttö päättyy: 1-v. taimenia 4 500 kappaletta vuodessa, 4-v. (pyyntikoko, n. 1 kg) taimenia 500 kappaletta vuodessa, kotimaista rapua (65 - 90 mm) 1 000 kap- paletta vuodessa. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman.

Osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvasta arvon alenemasta vuotuista haittamaksua vuosittaisen velvoitetarkkailun tulosten mukaisesti.

Lievä haitasta, kun vuotuinen bruttokuormitus on 358 kg kiintoainesta, 2,9 kg fosforia ja 89 kg typpeä, korvausvaatimus on 20 000 euroa vuodessa. Korvaus on suoritettava sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman.

Kohtalaisesta haitasta, kun vuotuinen bruttokuormitus on yli 358 kg kiintoainesta, yli 2,9 kg fosforia ja yli 89 kg typpeä, korvausvaatimus on 30 000 euroa vuodessa.

Runsaasta haitasta, kun vuotuinen bruttokuormitus on 425 kg tai sen yli kiintoainesta, 3,2 kg tai sen yli fosforia ja 98 kg tai sen yli typpeä, korvausvaatimus on 40 000 euroa vuodessa.

Ojittamattomalle suoalueelle ei saa myöntää lupaa. Rakentamisessa tulee käyttää par- haan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita (BAT), parasta käytäntöä (BEP) ja tarpeel- lista vesiensuojelutekniikkaa. Laskeutusaltaan tulee olla riittävän suuri ja tämän sään- nöllinen seuranta ja tyhjentäminen on varmistettava. Liete- ja laskeutusaltaat tulee tyhjentää ennen tulvavesikautta. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei mahdollisia suuria tulvahuippuja pääse syntymään (tasainen virtaus).

Hakijan esittämän pintavalutuskentän tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5 % valuma- alueen pinta-alasta. Kentän turvepaksuus on oltava minimissään 0,5 metriä. Pintavalu- tuskentän tulee myös muulta rakenteeltaan vastata ympäristöhallinnon Turvetuotan- non ympäristönsuojeluoppaassa (2008) annettuja arvoja. Kentän toimivuutta on seu- rattava. Kaikki kuivatusvedet on johdettava pintavalutuskentän kautta.

Hakijan on suoritettava ennakkoselvitys Hilmonjoen ja Vuosjärven vedenlaadusta en- nen toiminnan käynnistämistä. Imuvaunusta tuleva poistoilma on puhdistettava. Lupaa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää.

Hilmonkosken koskikalastustoimikunta vaatii hakijaa seuraamaan rakentamisen aikai- sia sekä tuotannon aiheuttamia vaikutuksia kalansaaliiseen Hilmonjoessa vuosittain suoritettavin sähkökoekalastuksin. Hakijan tulee seurata Hilmonjoen veden laatua (pH, happi, kiintoaineet, fosfori, typpi, elohopea ynnä muuta sellaista) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerättävin vesinäyttein. Näytteenotto ja näytteiden analysointi tulee suorittaa puolueettoman osapuolen, ei hakijan, toimesta. Kaikki tarkkailu- ja seuranta- raportit vaaditaan toimitettavaksi tiedoksi Hilmonkosken koskikalastustoimikunnalle, Vuoskosken osakaskunnalle sekä Kivijärven kalastusalueelle.

3) Vuoskosken osakaskunta on jättänyt pääosin samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus 2). Vuosjärven keskeisiä saaliskaloja ovat muikku, kuha ja taimen. Vuos- järveen on myyty vuosittain kalastuslupia noin 350 kappaletta, järvellä kalastaa useita nuottakuntia ja kaksi ammattikalastajaa. Vuosjärveen on viime vuosina istutettu jär- visiikaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja kuhaa.

Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja vaatii seuraavaa.

Velvoiteistutus Vuosjärveen toiminnan aloittamisesta siihen saakka kunnes turvetuo- tantoalueen käyttö päättyy: kuhia (1-kesäinen) 14 000 kappaletta vuodessa, 3-v. (n.

700 g) 220 kg vuodessa. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman. Vaatimus osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä joh- tuvasta arvon alenemasta on sama kuin muistutuksessa 2).

4) BB, CC ja DD (Koskenniska RN:o 1:830) ynnä muut yhdessä vastustavat ympäris- töluvan myöntämistä. Turvetuotannon uudelleen aloittaminen ja jopa laajentaminen heikentää BB:n ja CC:n ja DD:n tonttien virkistysarvoa. Toiminnan ravinnepäästöt on arvioitu alakanttiin. Asumiseen ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen jäteve- sien käyttöehtoja kiristetään, joten päästöjen lisäämistä ei tulisi sallia hakijallekaan.

Hilmonkoski on yksi Suomen parhaista lohikoskista ja myös perinneympäristöä.

5) Kivijärven kalastusalue puoltaa Hilmonkosken koskikalastustoimikunnan ja Vuos- kosken osakaskunnan muistutuksia ja vaatimuksia ja on jättänyt pääosin samansisäl- töisen muistutuksen kuin muistutus 2).

6) Pudasjärven osakaskunta vastustaa luvan myöntämistä. Osakaskunnan vesistöihin ei saa laskea mitään ylimääräisiä ravinteita. Suunniteltu turvetuotanto tulee tuhomaan suurella vaivalla rakennetun ainutlaatuisen poikastuotannon Hilmonjoessa.

7) EE vastustaa luvan myöntämistä. Jukkosuon turpeenotto aiheuttaisi ympäristönsuo- jelulain 42 §:n vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista. Hanke on myös lain 6

§:n vastainen. Turpeennosto pilaisi myös vesistöä vesienhoitolain 21 §:n vastaisesti.

Hilmonjoki on kunnostettu. Se on kuuluisimpia taimenjokia, kalastuksen ja kulttuurin kohtauspaikka. Taimenkantaa on elvytetty mädin, vastakuoriutuneiden ja yksivuotiai- den poikasten istutuksilla. On kohtuutonta, että turvetuotanto saisi pilata kunnostettua jokea.

Hakemuksen mukaan kalastolle kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ole määritetty ei- kä alapuolisten vesien kuormituksia voida eritellä toisistaan. Kun näin on, toimeen ei tulisi ryhtyä ennen ympäristövaikutusten tietämistä; toimeen ei tule ryhtyä edes talou- dellisessa kiireessä. Jukkosuon alueella on myös ojittamaton alue. Luonnontilaiset alueet ovat käyneet harvinaisiksi.

Vaikka turve määriteltäisiin hitaasti uusiutuvaksi, se ei poista turpeennoston haittoja tuotantovaiheessa ja hiilidioksidipäästöjä poltettaessa.

8) FF (Taipale RN:o 2:1006) vastustaa luvan myöntämistä. Kuivatusvesien haitat ve- den laadulle ja kalataloudelle eivät ole vähäisiä. Aiemmin toiminnasta on mennyt tur-

vetta ja myös öljyä Hilmonjokeen, koskeen ja Vuosjärveen. Lähiasutukselle aiheutuu meluhaittaa. Aiemmin rekat ajoivat yölläkin, mikä aiheutti haittaa 70 - 100 metrin etäisyydellä oleviin asuntoihin.

HAKIJAN SELITYS

Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon hankkeen ja rantayleiskaavan ristirii- dasta hakija vastaa, että hankealue ei sijaitse Hilmonjoen suojelualueella. Lyhyin etäi- syys hankealueen reunasta Hilmonjokeen on noin 230 metriä ja hankealueen keskelle matkaa on jo noin kilometri. Hanke ei sijaitse rantaosayleiskaavan alueella eikä aiheu- tua sellaisia muutoksia vesistössä, jotka vaarantaisivat kaavan tavoitteita.

Hanke ei vähennä Hilmonjoen kalataloudellista arvoa eikä mitätöi jokialueen kunnos- tukseen jo käytettyjä varoja tai suunniteltuja toimenpiteitä. Hankealueen suunniteltu purkupiste Hilmonjokeen sijaitsee suon luontaisen purku-uoman kohdalla ja samassa paikassa kuin laskuoja 1990-luvulla tapahtuneen turpeen noston aikaan. Laskuojaa ei tarvitse syventää eikä perata. Alueella ei ole muita teknis-taloudellisesti mahdollisia kuivatusvesien johtamismahdollisuuksia.

Hakija ei ole vastuussa Kivijärven säännöstelystä ja toteutetuista vesienjohtamisjärjes- telyistä. Hankealueen vaikutusarviot on tehty juoksutusmuutokset huomioiden. Juk- kosuon tuotantoalueelta Hilmonjokeen tuleva vesimäärä (keskimäärin 5 - 6 l/s) on pieni suhteessa Hilmonjoen keskivirtaamaan, joka on noin 2 600 l/s. Hilmonjoessa virtaa nykytilassa joka päivä yhtä paljon kiintoainetta, typpeä ja fosforia kuin Juk- kosuolta tulisi lisäkuormitusta vuodessa. Hanke ei käytännössä vaikuta joen veden laatuun.

Tuotantoalueen sijainti, vähäinen koko, nykyinen ojitustilanne sekä suunniteltu ve- siensuojelutaso huomioiden hanke ei ole ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätök- sen kanssa. Ojittamattomat alueet rajautuvat vanhaan tuotantoalueeseen, joten niitäkin voidaan pitää jo ihmistoiminnan osittain muuttamina.

Keski-Suomen TE-keskukselle hakija vastauksenaan viittaa ympäristökeskukselle an- tamaansa selitykseen. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu luvan myöntämisen es-

teenä olevaa merkittävää ympäristön pilaantumista taikka sen vaaraa. Ojittamattomien alueiden osalta hakija viittaa Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2005:27. Laskeutusallas on mitoitettu poikkeuksellisen suuren virtaamatilanteen varalle. Lisäksi suunnitelmaan kuuluva pumppaamo leikkaa alueelta tulevat virtaama- huiput ja vähentää täten eroosiota ja ainehuuhtoumia. Pintavalutuskenttä on paksutur- peinen ja suositusarvoja suurempi.

Muistutukseen 1) hakija vastaa viittaamalla hakemuksessa esitettyyn. Muistuttajan ra- kentamaton kiinteistö sijaitsee Hilmonjoen varressa vesitietä noin 1,8 km Jukkosuolta tulevan ojan alapuolella. Etäisyys huomioon ottaen kiinteistölle ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa. Vesistövaikutusten osalta hakija viittaa vastaukseensa ympäristökeskuk- selle.

Hilmonjoen koskikalastustoimikunnan (muistutus 2) ja Vuoskosken osakaskunnan (muistutus 3) korvausvaatimuksista hakija toteaa, että hankkeen kokoon ja vaikutuk- siin nähden vaateet ja velvoitteet ovat kohtuuttomia. Estettä luvan myöntämiselle 15,4 ha:n suuruiselle laajennusalueelle ei ole. Pintavalutuskenttä on riittävä estämään vai- kutukset vesistössä. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Esittämäänsä tarkkailuohjelmaa hakija pitää riittävänä.

Muistutukseen 4) hakija vastaa, että siinä epäiltyjä haitallisia vaikutuksia ei tule aiheu- tumaan. Muistutuksen liitteenä olleesta nimilistasta puuttuvat nimen selvennykset ja osasta tilan rekisterinumero. Vain osa allekirjoittajista voidaan tunnistaa asianosaisik- si. Allekirjoitukset ilmaisevat henkilöiden hanketta vastustavan kannan, mutta ilman yksilöityjä perusteita hakija ei voi lausua niistä enempää.

Kivijärven kalastusalueelle (muistutus 5) hakija vastauksenaan viittaa Hilmonkosken koskikalastustoimikunnalle ja Vuoskosken osakaskunnalle antamaansa selitykseen.

Pudasjärven osakaskunnalle (muistutus 6 ja muistutukseen 7) hakija vastaa, että toi- minnasta ei aiheudu muistutuksessa väitettyjä lainvastaisia seurauksia tai merkittäviä vesistö- ja kalastovaikutuksia. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, ja suurin osa siitä on jo aiemmin ollut turvetuotantoalueena. Lisäksi hakija viittaa Korkeimman hal- linto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2005:27.

Muistutukseen 8) hakija vastaa viittaamalla vesistö- ja kalastovaikutusten osalta edellä esittämäänsä. Meluvaikutuksista hakijan mukaan riittävät tavanomaiset lupamääräyk- set.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää hakemuksen osin hyläten Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon noin 25 ha:n alalla Jukkosuolla. Hakemus hylätään karttaliitteeseen merkityn noin 15 ha:n osalta. Tuotantoalue sijaitsee Kannonkosken kunnassa Pudas- järven kylässä tiloilla Hilmonkoski RN:o 2:480 ja Toivola RN:o 2:606.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrä- tään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta ympäristönsuojelulain mukaista hyvi- tettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan.

Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.

Toiminnassa on noudatettava jäljempänä annettuja lupamääräyksiä.

Toiminnan aloittaminen muutoksen hausta huolimatta

Ympäristölupavirasto hylkää Vapo Oy:n pyynnön saada aloittaa toiminta ennen pää- töksen lainvoimaiseksi tulemista.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Jukkosuon tuotantoalueen vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen las- kuojaa pitkin Hilmonjokeen.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesiensuojelura-

kenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettava lietesyvennyksillä.

2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen tuotantosuunni- telmakarttaan (mittakaava noin 1:7 200) merkittyjen vesienkäsittelyrakenteiden, las- keutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla sekä muutoinkin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Lisäksi kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot.

Turvetuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden.

3. Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidätti- met. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja pato.

4. Vesienkäsittelyä koskeva päivitetty suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ympä- ristökeskukselle hyvissä ajoin ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Vesienkäsittely- rakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokentän uudelleen kunnos- tamisen aloittamista siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdolli- simman vähäisiksi. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ym- päristökeskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista.

Vesienkäsittelyrakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.

Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistet- tava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistet- tava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistus- ja syvennystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu väl- tettävissä olevia päästöjä vesiin.

6. Aumojen ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Päästöt ilmaan ja melu

7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta le- viää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava sellaisia, että niiden käytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä.

Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan osoittava tuulimittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei pölyä häiritse- västi.

8. Turvetuotannon aiheuttama melu ei saa lähimpien asuinrakennusten alueella ylittää klo 7 - 22 A-painotettua ekvivalenttitason (L_Aeq) arvoa 55 dB eikä klo 22 - 7 arvoa 50 dB. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB(L_Aeq) klo 7 - 22 eikä 40 dB(L_Aeq) klo 22 - 7.

9. Turpeen kuljetus on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu yksityistien varrella oleval- le asutukselle kohtuutonta haittaa melun, pölyämisen tai tärinän muodossa.

Varastointi ja jätteet

10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaan-

tumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti py- rittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta il- menee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa.

11. Voiteluaineet, jäteöljy ja muut ongelmajätteet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestimet.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

12. Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien häiriötilanteiden ai- heuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista päästöistä on ilmoi- tettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeus- tilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Tarkkailu

14. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ojituk- set sekä muut kunnostustoimenpiteet, tuotantotoiminnan ajoittuminen, tuotantomene- telmät, vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta, havainnot niiden toimivuudesta sekä poikkeavat tilanteet, laskeutusaltaan ja lietetaskujen puhdis- tukset, mittapatojen asennukset ja korjaukset, ylimääräisten vesinäytteiden ottoajat, sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, muut tuotantoalueen kuormitukseen vaikuttavat tekijät, havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta sekä

toimintaan kohdistuneet valitukset. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä työmaalla tai nimetyn vastuuhenkilön hallussa siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviran- omaisten nähtävissä.

Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökes- kukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että kuivatusvesien määrästä, laadusta ja kuormi- tuksesta sekä pintavalutuskentän käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot.

Päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla siten täydennettynä, et- tä pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä myös touko-, syys- ja lokakuun näytteenottokierroksien yhteydessä.

Päästötarkkailuvuosia on oltava kaksi lupakauden aikana.

Vesistövaikutusten tarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Täydennetty päästötarkkailuohjelma on esitettävä Keski-Suomen ympäristökeskuksel- le ennen kuntoonpanotöihin ryhtymistä.

16. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toi- mitettava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi.

Vesistö- ja kalataloustarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen kuntoonpanotöihin ryhtymistä.

17. Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjel- maa ja Keski-Suomen TE-keskus voi muuttaa kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelli- seksi katsomallaan tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotetta- vuutta tai tarkkailun kattavuutta.

18. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ym- päristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-

Suomen TE-keskukselle.

Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuuste- kijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kalatalousmaksu

19. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 375 euroa kalatalousmak- sua Keski-Suomen TE-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Maksu on maksettava ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tämän päätöksen lain- voimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

20. Tuotannosta poistetut alueet on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle.

Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai että vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.

Jos turvetuotanto lopetetaan lupakauden aikana, luvan saajan on vuosi ennen toimin- nan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa ja -käyttöä sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

Vesistöön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2019 jälkeen, tehtävä 1.3.2019 mennessä ympäristölupavirastolle ympäristö- luvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitys päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista sekä suunnitelma vesienkäsittelyn edelleen tehostamisesta sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jä- telain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumis- ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Jukkosuon tuotantoalueen vedet johdetaan kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön, jota on kunnostettu onnistuneesti. Hilmonjoen merkitys on suuri Kivijärven ja Keite-

leen luonnonvaraiselle taimenkannalle. Hilmonjoen veden laatu on erinomainen. Sille on ominaista korkeahkot happipitoisuudet, lievä happamuus, keskiruskeus sekä lieväs- ti karua rehevämmän veden ravinnearvot.

Hilmonjoki rantoineen kuuluu Vuosjärven, Pudasjärven ynnä muut rantaosayleiskaa- vaan. Joen ranta-alueet on merkitty Hilmonjoen varsien suojelualueeksi (SL-2) noin 130 m:n leveydeltä Jukkosuolta Hilmonjokeen laskevan ojan kohdalla. Suojeltavalla vyöhykkeellä voidaan muun muassa rakentaa kalastuspolkuja luontoympäristöä sääs- tävällä tavalla ja ennallistaa jokiuoma kalataloudellisin perustein.

Jukkosuo on otettu käyttöön noin 25 ha:n osalta jo 1980-luvulla. Alueella on ollut tur- vetuotantoa viimeksi vuonna 1995 ja se vaatii uudelleen kunnostamista tuotantoa var- ten. Uudesta noin 15 ha:n tuotantoalueesta noin puolet on ojittamatonta. Lähimmillään tuotantoalue sijaitsee noin 250 m:n etäisyydellä Hilmonjoesta ja noin 120 m:n etäisyy- dellä Hilmonjoen varsien suojelualueesta (SL-2). Jokeen purkavan laskuojan pituus on 430 m. Lähimpään vapaa-ajan asuntoon on alle 300 m. Tuotantoalueen ja asunnon vä- lissä on avointa maastoa ja asunnon läheisyydessä sekametsää.

Vaikka tuotantoalue on suhteellisen pienikokoinen ja sekoittumisolosuhteet Hilmonjo- essa hyvät, tuotantoalueen uuden osan kuntoonpanovaiheen vesipäästöt voivat aiheut- taa Hilmonjoen veden laadun merkittävää heikkenemistä ja kunnostuksella saavutettu- jen hyötyjen vaarantumista. Tämän vuoksi uudelle alueelle ei voida myöntää lupaa.

Uuden alueen sijainnista johtuen sen toiminnasta voi myös aiheutua kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa läheiselle asutukselle sekä haittaa Hilmonjoen varren virkistyskäytölle.

Hilmonjoen suuri merkitys kalastukselle huomioon ottaen on ollut tarpeen myös mää- rätä kalatalousmaksu, jolla voidaan osallistua kalaistutuksiin tai muihin kunnostustoi- miin.

Vanhan tuotantoalueen käyttöönotto ei edellytä merkittäviä kaivutöitä eikä laskuojan perkaamista. Tämän alueen kuntoonpanolla ja tuotannolla ei ennalta arvioiden ole mer- kittävää vaikutusta Hilmonjoen veden laatuun ja sen kalataloudelliseen arvoon. Vaiku- tukset eivät myöskään ulotu Vuosjärveen saakka. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoit- tamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniik- kaan. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän mitoitus riittäisi huomattavasti suurem-

man tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn, mikä varmistaa vesien käsittelyn myös suurempien virtaamien aikana. Lisäksi on annettu määräys tarkkailla toiminnan kalata- lousvaikutuksia.

Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto on ottanut huomioon valtioneuvoston 23.11.2006 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealu- eiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joil- la vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta sekä kannanoton, jonka mu- kaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soil- le.

Perustelut toiminnan aloittamisen hylkäämiselle

Turvetuotantoalueen uudelleen kunnostaminen ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt kunnostettuun, kalataloudellisesti arvokkaaseen ja veden laadultaan hyvään vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutok- senhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuok- si ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle muu- toksenhausta huolimatta puuttuvat.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi pintavalutusta ja virtaa- manrajoittimia. Sulan maan aikana pintavalutuskentän odotetaan pienentävän kiinto- ainekuormitusta 55 - 70 %, typpikuormitusta 30 - 60 % ja fosforikuormitusta 50 - 60

%. Lisäksi pintavalutus asianmukaisesti toteutettuna tehostaa ennalta arvioiden vesien käsittelyä talvella erityisesti mahdollisten sulamisjaksojen aikana.

Jukkosuon turvetuotantoalueen toiminnasta luvan mukaisena ei aiheudu pöly- ja me- luhaittaa läheiselle asutukselle. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason oh-

jearvoja. Vaikka yksityistien käytöstä on sovittu, liikennöintiä tiellä on tarpeen ohjata melu-, pöly- ja tärinähaitan vähentämiseksi.

Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varas- toinnista. Tarvittaessa polttoainesäiliöiden kunto on selvitettävissä käyttämällä säiliöi- den tarkastuslaitoksia.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimi- seksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vai- kutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista var- ten tehtävää selvitystä varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava, jotta tiedetään, miten perustettava kenttä toimii.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään kalatalo- usmaksu. Kun otetaan huomioon alapuolisen vesistön kalataloudellinen merkitys, siinä tehdyt ja tehtävät kunnostustoimet, ympäristölupavirasto pitää määrättyä maksua (15 euroa/ha) riittävänä.

Alueen suunnitelmallinen jälkihoito on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käytös- tä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan ale- nee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesien- käsittelyrakenteiden kautta.

Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva ohjaus perustuu ympäristönsuojelu- lain 72 §:ään.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN

Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkai- sun perusteluissa sanotusti. Luvan mukaisena hanke ei vaikuta rantaosayleiskaavan to- teutumiseen.

Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun pe- rusteluissa sanotusti.

Kannonkosken kunnanhallituksen vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkai- sun perusteluissa sanotusti. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvin tavoin. Luvan saajalle on määrätty kalatalousmaksu.

Muistutuksen 1) vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti. Nyt vaadittu vesiensuojelutekniikka on kehittyneempää kuin alueella aiem- min käytetty.

Hilmonkosken koskikalastustoimikunnan (muistutus 2) vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti. Lupapäätöksen mukaisesti toimitta- essa turvetuotanto ei vaaranna Hilmonjoen veden laatua ja kalataloudellista arvoa.

Muut vaatimukset on osin hyläten otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä taval- la. Kalakannan tilan heikkenemistä ja kalansaaliin vähenemistä Hilmonjoessa koskeva korvausvaatimus hylätään aiheettomana, kuten myös korvausvaatimus, joka koskee osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvaa arvon alenemaa. Kalatalou- delle aiheutuva haitta on määrätty kompensoitavaksi kalatalousmaksulla, jota voidaan käyttää myös istutuksiin.

Vuoskosken osakaskunnan (muistutus 3) vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti. Lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotanto ei vaaranna Hilmonjoen veden laatua ja kalataloudellista arvoa.

Muut vaatimukset on osin hyläten otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä taval- la. Kalakannan tilan heikkenemistä ja kalansaaliin vähenemistä Hilmonjoessa koskeva korvausvaatimus hylätään aiheettomana, kuten myös korvausvaatimus, joka koskee osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvaa arvon alenemaa. Kalatalou- delle aiheutuva haitta on määrätty kompensoitavaksi kalatalousmaksulla, jota voidaan käyttää myös istutuksiin.

Muistutuksen 4) vaatimus luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti. Lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotannosta ei aiheudu korvat- tavaa haittaa kiinteistöjen vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle.

Kivijärven kalastusalueen 5) muistutuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa Hil- monkosken koskikalastustoimikunnalle ja Vuoskosken osakaskunnalle vastattuun.

Pudasjärven osakaskunnan 6) ja muistutusten 7) ja 8) vaatimukset luvan epäämisestä hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 41 - 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, 90 § ja 101 § Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 §

Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa (turvetuotantoalue 30 - 300 ha). Pää- tös koskee yli 30 ha:n aluetta, josta osalle ei ole myönnetty lupaa.

Ympäristönsuojelulain 105 §

Ympäristöministeriön asetus (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suorit- teista 4 §:n 2 momentti.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE- keskukselle, Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kannonkos- ken kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kannonkosken kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Viispiikkinen -nimisessä lehdessä.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Seppo Kemppainen

Ilpo Hiltunen Erkki Kaijalainen

Päivi Määttä

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Ilpo Hiltunen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Päivi Määttä.

PM/KK

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8087

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 12.1.2009 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: 020 610 120 Telekopio: 017 510 004

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.