YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 49/2009/4
Dnro LSY-2008-Y-217
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
12.6.2009
ASIA Haukilamminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toimin- nan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Ähtäri
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
HAKEMUS Vapo Oy on 28.8.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Haukilamminnevan 75,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotan- toon Ähtärin kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloitta- miseen muutoksenhausta huolimatta.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäris- tönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimival- tainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Haukilamminnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympä- ristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä.
Hakija omistaa hanketta varten tarvittavasta alueesta 85,3 ha ja on vuokrannut 13,4 ha vuosien 2037 ja 2038 loppuun saakka.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Haukilamminnevan alue on merkitty turvetuotantovyöhykkeeksi ja sitä koskevassa suunnittelu- määräyksessä edellytetään, ettei turvetuotannon mahdollisesti aihe- uttama kokonaiskuormituksen kasvu vaaranna vesistöjen luontoar- voja.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Haukilamminnevan turvetuotantoalueella on kuusi lohkoa, joiden tuotantoalat ovat 13,8 ha, 12,4 ha, 3,1 ha, 22,6 ha, 11,0 ha ja 2,8 ha sekä auma-alueita, joiden yhteispinta-ala on 9,9 ha. Myös auma- alueilla oleva turve tullaan tuottamaan. Tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 75,6 ha.
Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, ve- siensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat.
Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta.
Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Ääne- koskella ja Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keski- määräinen vuosituotantomäärä on noin 33 000 m3 jyrsinpolttoturvet- ta. Mahdollisesti voidaan tuottaa myös palaturvetta. Alueella on tur- vetta noin 600 000 MWh. Tuotantopäiviä on vuodessa 30–50.
Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040. Tämän jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan maaomistajien päät- tämään jälkikäyttömuotoon, jona voi olla esim. metsittäminen tai vil- jely.
Haukilamminnevan turvetuotannon suora ja välillinen vuotuinen työl- lisyysvaikutus on yhteensä noin 6 henkilötyövuotta.
Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön
Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaoja- pidättimet, kolme padottavalla poistorakenteella ja pintapuomilla va- rustettua laskeutusallasta sekä kolme pintavalutuskenttää. Pintava- lutuskentälle 1 kuivatusvedet johdetaan luontaisella gravitaatiolla se- kä kentille 2 ja 3 pumppaamalla.
Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,6 ha ja valuma-alue 40,3 ha, jolloin kentän pinta-ala on 6,4 % valuma-alueestaan. Pintavalutus- kentän 2 pinta-ala on 1,9 ha ja valuma-alue 28,6 ha, jolloin kentän pinta-ala on 6,6 % valuma-alueestaan. Pintavalutuskentän 3 pinta- ala on 1,3 ha ja valuma-alue 17,4 ha, jolloin kentän pinta-ala on 7,5 % valuma-alueestaan. Kentät 1 ja 3 ovat metsäojitettua suota ja niillä olevat ojat tukitaan.
Arvio Haukilamminnevan tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotanto- vaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta brutto- ja nettokuormituksesta (netto sulkeissa), kun käytössä on pintavalutuskenttäkäsittely, on seuraava:
Kiintoaine kg/a
Kok.P kg/a
Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 1 240 (860) 19 (14) 750 (660) Tuotantovaihe 1 300 (720) 11 (6) 330 (170)
Samalla Tyystänjoen valuma-alueella sijaitsevat Soinin kunnassa Ulpassuon turvetuotantoalueet, joista hakijalla on 96 ha:n suuruinen ja Fortum Heat and Power Oy:llä 24 ha:n suuruinen turvetuotanto- alue.
Pöly, melu ja liikenne
Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työ- vaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuo- tantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s
tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä.
Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pöly- haitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puus- ton määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ym- päristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen teillä estämiseksi.
Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ym- päri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan lii- kenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.
Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosit- tainen toimitus edellyttää noin 260 rekan ajosuoritetta. Ympäristötur- peita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapah- tuu työmaateiden ja hankealuetta sivuavan yksityistien kautta Rämä- läntielle ja edelleen Vehun kylän kautta yhdystielle 7410 ja siitä tielle 58. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Yksityistien varrella on yksi karttaan merkitty lämmin rakennus kohdassa, jossa yksityistie liittyy Rämäläntiehen.
Varastointi ja jätteet
Haukilamminnevan turvetuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin 21 000 l, voiteluöljyjä noin 140 l, muita voiteluaineita noin 30 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 1,2 t. Samanaikaisesti säilytet-
tävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Voiteluaineet varastoi- daan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Urakoitsija säilyt- tää polttoaineitaan pelastussuunnitelmassa osoitetuilla paikoilla siir- rettävissä säiliöissä, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse le- viämään vesistöön tai pohjaveteen.
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 140 l, kiinteää öljyjätettä noin 23 kg, akkuja noin 7 kg, sekajätettä 1,0 m3, aumamuovia 1,2 t ja rau- taromua noin 90 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrä- tykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynne- tään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila
Haukilamminnevan alue on metsäojitettua, puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata.
Haukilamminnevan hankealueen pohjoisosan yleisin suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma ja ojikko, jota on 51 % havainnoista. Reu- naosissa ja matalilla alueilla ovat varsinainen sararäme-, pallosara- räme-, kangasrme- ja paikoin korpirämemuuttuma tyypillisiä suo- tyyppejä. Hankealueen eteläosan itäisellä puoliskolla vallitseva suo- tyyppi on tupasvillaräme sekä sen ojikko- ja muuttumamuodot. Li- säksi suolla on varsinaista sararämemuuttumaa, pallosararämeoji- koita sekä ruohoisia sararämemuuttumia. Puusto on rämealueilla mäntyvaltaista, yleensä harvahkoa tai keskitiheää ja vajaatuottoista.
Noin 20 vuotta sitten ojikkoasteella olleet suotyypit ovat nykyisin muuttuma-asteella ja tuolloin muuttama-asteella olleet tyypit ovat nykyisin turvekangasasteella. Alkuperäiset suotyypit olivat siten jo 20 vuotta sitten valtaosin muuttuneet ojitusten seurauksena ja kehitys on edelleen jatkunut kohti metsätyyppejä.
Asutus ja maankäyttö
Haukilamminneva sijaitsee Ähtärin kaupungissa 20–22 km kaupun- gin keskuksesta koilliseen.
Hankealue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevan metsämaan ja suon ympäröimä.
Lähin rakennus on noin 720 m:n etäisyydellä tuotantoalueen lohkon 4 itäosasta. Muut rakennukset ovat yli kilometrin etäisyydellä tuotan- toalueesta.
Maisemallisesti turvetuotantoon suunniteltu alue muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi, mutta muutokset maisemassa eivät näy etäälle.
Vallitsevin tuulensuunta on etelästä. Huomioon ottaen tuotantoalu- een pienehkö koko, vallitsevat tuulensuunnat, suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet, kaukana oleva asutus ja se, että hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä tai viljelyksiä, toiminnasta ei ai- heudu pölyhaittaa.
Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäris- tössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lastausalueiden ja kuljetus- reittien varteen ei sijoitu asutusta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta on Arpais- tenkankaan A II-luokan pohjavesialue (1098951 A). Arvio muodostu- van pohjavesialueen määrästä on 500 m3/d. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hanke- alueen lähellä ei ole kaivoja.
Pohjavesialue sijoittuu myös Ison Koirajärven harju -Natura- alueeseen (FI0800120). Natura-alue sijaitsee lähimmillään 130 m:n etäisyydellä tuotantoalueen lohkosta 5, jonka pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat sijaitsevat lähimmillään noin 80 m:n etäisyydellä.
Harjumuodostelma on yli 5 km pitkä. Harjumuodostuman lisäksi aluekokonaisuuden merkittävintä luontoarvoa edustavat alueen vir- taavat vedet. Harjumuodostelman kasvillisuus on enimmäkseen va- riksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kangasmetsää. Valorinteiden kasvillisuus on jonkin verran ka- rumpaa kanerva-jäkälätyyppiä, jolla esiintyy mm. laajahkoja poronjä- kälälaikkuja. Puustoltaan harjumuodostelman metsät ovat vaihtele- van ikäisiä (30–150 -vuotiaita) männiköitä. Pääosalla aluetta puusto on nuorehkoa tai varttuvaa. Metsäisten luontotyyppien dominoimalla alueella soiden osuus kokonaisalasta on niukka ja valtaosa niistä on eriasteisesti ojitettu. Pienialaisia, vesitaloudeltaan luonnontilaisia puustoisia soita, tupasvilla-isovarpu- ja kangasrämeitä esiintyy lä- hinnä Hirvijoen varrella ja Arpaisen itäpuolella. Iso-Koirajärven- Arpaisen alueesta yli 3 km pitkä harjuselänne kuuluu harjujensuoje- luohjelmaan. Seutukaavassa Ison Koirajärven harju on osoitettu suo- jelukohteeksi (SU-4). Suurin osa alueesta on metsähallituksen pää- töksellä muodostettu Arpiaisen luonnonhoitometsäksi (67 %). Alue rauhoitetaan luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena.
Turvepölyä saattaa ajoittain vähäisessä määrin kulkeutua lohkolta 5 Natura-alueen eteläisimpään osaan. Lohkon ja Natura-alueen välis-
sä on metsämaata ja puustoa. Lohkon pienialaisuudesta johtuen työskentelyajat lohkolla ovat lyhyitä, minkä vuoksi myös pölynmuo- dostus on satunnaista. Lisäksi tuulen suunnan vaihtelevuus vähen- tää pölyn leviämismahdollisuuden Natura-alueen eteläpäähänkin pieneksi. Varsinaisella Natura-alueen ydinalueella turvepölylas- keumat ovat merkityksettömän vähäisiä ja satunnaisia. Veteen jou- tuneella turvepölyllä ei ole vaikutusta Natura-alueeseen, koska Hirvi- joen virtaussuunta on tuotantoalueelle päin. Natura-alueen etelä- osaan mahdollisesti kulkeutuvalla turvepölyllä ei ole arvion mukaan Natura-alueen luontoarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.
Vesistö
Vesistö ja vedenlaatu
Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen Ähtärin ja Pihlajaveden reittien (35.4) Niemisjoen valuma-alueen (35.47) Tyystänjoen valuma- alueella (35.475).
Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Maintaisenjokeen, laskuojan 2 kautta Tyystänjokeen ja laskuojan 3 kautta Hirvijokeen. Joet yhtyvät Haarajoeksi, joka laskee Kivijärveen.
Tuotantoalueelta on matkaa Kivijärveen noin 4–7 km.
Niemisjoen valuma-alueen pinta-ala on 284,79 km2 ja järvisyys 9,56 % sekä Tyystänjoen (alaraja Kivijärvi) 64,45 km2 ja järvisyys 3,15 %. Kivijärvi kuuluu Kortteisen-Kivijärven alueeseen, jonka va- luma-alueen pinta-ala on 175,48 km2 ja järvisyys 5,92 %.
Niemisjoen, Kortteisen-Kivijärven ja Tyystänjoen osavaluma- alueiden keskivirtaamat (MQ), keskialivirtaamat (MNQ) ja keskiylivir- taamat (MHQ) (m3/s) ovat seuraavat.
Niemisjoen osava- luma-alue
Kortteisen-Kivijärven alue
Tyystänjoen osavaluma-alue
MQ 2,97 1,83 0,67
MNQ 0,51 0,32 0,12
MHQ 8,13 5,01 1,84
Maintaisenjoki, Tyystänjoki, Tyystänjärvi ja Haarajoki
Vesistöt ovat rehevyystasoltaan reheviä ja vesi on melko ruskeaa.
Käyttökelpoisuusluokituksessa ne kuuluvat luokkaan tyydyttävä.
Kivijärvi
Kivijärven pinta-ala on 425 ha ja sen suurin syvyys on 3–4 m. Käyt- tökelpoisuusluokituksessa Kivijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kivi- järvi on rehevä ja runsasravinteinen.
Kivijärvellä kalastaa vuosittain 60 henkilöä. Kivijärveen on istutettu puolivuotista kuhaa vuosina 2004–2007 (2 500 kpl/vuosi). Kivijärven ongelmana koettiin järven heikko tila ja alhaiset vedenkorkeudet, jot- ka ovat haitanneet virkistyskäyttöä.
Haukilamminnevan vaikutus alapuolisiin vesistöihin on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Vuositasolle arvioituna hankkeen aiheuttamat bruttopitoisuuslisät Tyystänjoen osavaluma-alueella Haarajoen laskussa Kivijärveen ovat kunnostusvaiheen aikana 0,06 mg/l kiintoainetta, 0,91 µg/l fos- foria ja noin 35 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat pitoisuus- lisät ovat 0,06 mg/l kiintoainetta, 0,50 µg/l fosforia ja 15,67 µg/l typ- peä. Kivijärvessä (alarajana Kortteisen luusua) pitoisuudet ovat kun- nostusvaiheen aikana 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,34 µg/l fosforia ja noin 13 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat pitoisuuslisät ovat 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,18 µg/l fosforia ja noin 5,8 µg/l typpeä. Net- tokuormitus, joka jää varsinaisen tuotantoalueen kuormitusosuudek- si, on selkeästi pienempi.
Vuositasolle arvioituna hankealueen aiheuttama pitoisuuslisäys (net- to) tuotantoprosessin eri vaiheissa muodostaa noin 1,5–2 % Haara- joen (Tyystänjoen osavaluma-alueen laskuoja Kivijärveen) kiinto- ainekuormasta, 0,9–2,4 % fosforikuormasta ja 3,2–0,8 % typpikuor- masta. Vastaavasti pitoisuuslisäys Kivijärvessä on 0,3–0,75 % fosfo- rikuormasta ja 0,5–1,9 % typpikuormasta.
Vuositasolla Tyystänjärven (Maintaisenjoen kautta tulevasta vedestä aiheutuva) nettopitoisuuslisäykset ovat tuotantoprosessin eri vai- heissa noin 1,5–2% kiintoainekuormasta, 0,9–2,4 % fosforikuormas- ta ja 0,8–3,3 % typpikuormasta.
Haukilamminnevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamat pitoi- suuslisäykset (netto sulkeissa) alapuolisessa vesistössä keskivir- taamatilanteessa ovat vuositasolla seuraavat:
Kiintoaine (mg/l)
Kok.P µg/l
Kok.N µg/l Maintaisenjoki las-
kussa Tyystänjär- veen
Kuntoonpano 0,06 (0,04) 0,90 (0,66) 35 (31) Tuotanto 0,06 (0,03) 0,49 (0,26) 15,5 (7,9) Tyystänjo-
ki/Haarajoki laskus- sa Kivijärveen
Kuntoonpano 0,06 (0,04) 0,91 (0,67) 35 (31) Tuotanto 0,06 (0,03) 0,50 (0,26) 15,7 (8,0) Kivijärvi
Kuntoonpano 0,02 (0,01) 0,34 (0,24) 13 (11,5) Tuotanto 0,02 (0,01) 0,18 (0,10) 5,8 (2,9)
Haukilamminnevan turvetuotantoalueen kuormituksella arvioidaan olevan melko vähäinen vaikutus hankealueen alapuoliseen vesis- töön. Hankealueen kuivatusvedet eivät näin ollen normaalissa tilan- teessa juurikaan muuta alapuolisen vesistön tilaa.
Ympäristöriskit Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden palo- turvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelas- tussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja en- siapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilantei- den varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla.
Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille.
Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työ- maalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työ- maan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja anta- vat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriöti- lanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskuksel- le. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestel- män työohjeita ja ympäristöohjeita.
Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuun- nitelmaksi.
Hakijan mukaan pöly-, melu- eikä kalataloustarkkailu ole tarpeen.
Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
Toiminnan aloittamisluvan perustelut
Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä ole- vien turvevarojen puutteella ja turpeen kysynnän kasvulla. Hakija on esittänyt 5 000 euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa oma- velkaisena takauksena.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset
Hakija on 20.10.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon mm. kai- vannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.
Hakija on 26.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen tuotantoalueen luontoarvoista ja pölyn vaikutuksista Ison Koirajärven harju -Natura-alueeseen.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa 7.1.–6.2.2009 sekä erityistiedoksiantona asi- anosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 8.1.2009 Ähtä- rinjärven Uutisnuotta -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskuk- selta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupungilta ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan hanke ei toden- näköisesti heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Ison Koirajär- ven harju on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Ympäristökeskuk- sen mukaan hakemuksesta ei käy ilmi, edellyttääkö lohkon 5 pinta- valutuskentän 3 toiminta sille kuivatusvesiä johtavan ojaston per- kaamista. Pintavalutuskentän ja Natura-alueen välistä kuivatusojaa ei tule syventää entisestään. Hankkeen vaikutusten selvittäminen pintavalutuskentän pohjoispuolisen tilan luonnonarvojen osalta on jäänyt puutteelliseksi.
Ympäristökeskus on edellyttänyt, että pintavalutuskenttien 2 ja 3 ny- kyiset kuivatusojat on täytettävä siten, ettei oikovirtauksia aiheudu.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ovat ympäristökeskuksen mu- kaan hyväksyttävät.
Ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee Arpaistenkankaan pohjavesialue ja noin 1,9 km:n etäisyydellä Korpiniityn kankaan pohjavesialue.
Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä turvetuotantoalueella katetus- sa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirret- tävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.
Hakemuksessa esitetyt käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmat voi- daan hyväksyä.
2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hake- muksessa esitetyt tiedot alapuolisista vesistöistä ja niiden kalastosta ovat puutteelliset eivätkä täytä lupapäätöksen käsittelyn edellyttä- mää tasoa. Hakijan on täydennettävä hakemustaan tiedoilla jokien ja purojen luonnontilaisuudesta ja kalastosta. Lisäksi vedenlaatutiedot on täydennettävä alapuolisten vesistöjen pH-arvoilla ja laadittava yk- sityiskohtaisempi arvio tuotantotoiminnan vaikutuksista Natura- alueeseen. Karttojen ja ilmakuvien perusteella on mahdollista, että purkuvesistöt ovat vesilain tarkoittamia luonnontilaisia uomia, joiden tilaa ei saa vaarantaa. Lupaa hankkeelle ei tule myöntää ennen tar- vittavien täydennysten toimittamista ja asiasta pyydettyjä uusia lau- suntoja.
3) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toden- nut, että turvetuotantoon on ensisijaisesti otettava entisiin tuotanto- alueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia ojittamattomia soita, joi- den luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudul- lisesti merkittäviä. Suopohjan jälkikäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueelliset maankäyttötarpeet.
Ympäristöluvan myöntämisedellytyksissä on huolehdittava alapuolis- ten vesistöjen ja ympäristön alueiden laadusta ja lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden riittävä mitoitus, kunnossapi- don valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojas- ton puhdistustyön valvonta, jottei kuormitus alapuoliseen vesistöön lisäänny. Ympäristölupapäätöksessä on otettava huomioon Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykset tehostetusta vesiensuojelutasosta ja sen seurannasta.
Haukilamminnevan läheisyyteen on maakuntakaavassa osoitettu alue virkistystoimintaa ja matkailua tukevaksi kohteeksi. Sitä koske- vat suunnittelumääräykset on otettava huomioon lupapäätöksessä ja -määräyksissä siten, että lupapäätös ja sen määräykset eivät ole ris- tiriidassa maakuntakaavan ja sen määräysten kanssa. Turvetuotanto ei saa vaikuttaa Natura-alueeseen eikä sen suojeluarvoihin, aiheut- taa pohjaveden pilaantumista eikä heikentää ympäristön vesistöjen tilaa. Tuotantoaikaiset melu- ja pölyhaitat on minimoitava käyttäen parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja tekniikkaa.
4) Ähtärin kaupunki on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen kohdassa 3).
Hakijan vastine ja suunnitelman tarkennus
Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lau- sunnosta, että hakijan hallussa oleva pintavalutuskentän 3 alue ra- jautuu metsäojassa 40 m:n matkalta Natura-alueeseen. Hakemuk- sen liitteenä olevasta kentän tarkepiirustuksesta käy ilmi, että em.
metsäoja ja sen Hirvijoen suuntainen jatke toimivat eristysojana ja että pintavalutuskenttä, laskeutus- ja pumppausallas sekä pump- paamo tarpeellisine ojastoineen rakennetaan etäämmäksi suojelu- alueesta. Koska kysymys on keskitetystä vesien johtamisesta ja kä-
sittelystä, vettä jokseenkin täynnä olevat rakenteet eivät sanottavasti kuivata ympäristöä. Hakija pienentää pintavalutuskenttää ja etään- nyttää em. rakenteet vähintään 50 m:n päähän Natura-alueen etelä- rajasta. Tällöin pintavalutuskentän 3 pinta-ala on 1,0 ha. Uusi tarke- piirustus on liitetty vastineeseen.
Metsäoja toimii sellaisenaan, eikä edellytä suurentamista taikka per- kaamista. Metsäoja on tarpeellinen sen piirissä olevien metsätalous- alueiden kuivatuksen kannalta. Se edellyttää myös kunnossapitoa.
Lausunnossa tarkoitettu Natura-alue on hakemuksessakin mainittu Ison Koirajärven harju (FI0800120), jonka alueelle kuivatusvesiä ei johdeta. Hakija on liittänyt vastineeseensa Ison Koirajärven harjun -Natura-alueen kuvauksen eikä katso enempää arviointia tarpeelli- seksi. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta.
Hakija on todennut Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausunnosta, että Maintainen-järven ja Tyystänjärven välinen Mustaisenjoki ja Tyystänjärven ja Kivijärven välinen alaosaltaan Haarajoeksi muuttu- va Tyystänjoki sekä Tyystänjokeen laskeva Hirvijoki eivät ole vesi- lain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuja kohteita. Ojia ja noroja ei käytetä kuivatusvesien em. uomiin johtamiseen vaan kaivettuja laskuojia.
Kaikista em. purku-uomista ja -altaista on esitetty riittävät vedenlaa- tutiedot.
Kalataloutta on selvitetty samassa jaksossa, ja tiedustelulla saatu selvitys oheistettu hakemuksen liitekohtaan 5. Selvitystä on pyydetty myös Maintaisenjoesta, Tyystänjärvestä, Tyystänjoesta, Haarajoesta ja Hirvijoesta. Tiedusteluun annetut vastaukset kohdistuvat Kivijär- veen sekä sen alapuolisiin Kortteisenjärveen ja Pemuun, mikä ilmen- tää niiden vetovoimaisuutta ja merkitystä kalavesinä. Mikäli em. uo- milla olisi sanottavaa taikka erityistä merkitystä kalavesinä, olisi niis- tä esitetty tietoja pyydetyssä selvityksessä ja vielä tehty niitä koske- va muistutus. Osakaskunta on varmaan perehtynyt hakemukseen.
Hakija on pitänyt asiakirjoja riittävinä asian ratkaisemiseksi. Naturan osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen anta- maan lausuntoon.
Hakija on todennut, että Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) lausunnoissa esitetyt vaa- timukset ovat tulleet riittävästi huomioiduiksi hakemuksessa ja siihen tehdyssä muutoksessa. Yleispiirteisessä kaavoituksessa ei suoriteta eikä ole ollut tarkoitus suorittaa ympäristönsuojelulain mukaista lu- paharkintaa. Tuotantoalueelle suunniteltu kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Moottorikelkkareitit kuten muutkin vastaavat reitit perustetaan viran- omaistoimituksella (so. reittitoimituksella), minkä vuoksi ne on kaa- vassa ilmoitettu sijainniltaan tai kulultaan ohjeellisina. Reitti sijoite- taan mahdollisimman haitattomasti ja mahdollisimman vähän talou- dellista menetystä aiheuttavana. Hupiluontoisena pidettävää mootto- rikelkkailua harrastetaan vain talviaikana.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hauki- lamminnevan turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa Tyystänjoen va- luma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydenny- sten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee.
Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 75,6 ha.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkoilta 1, 2 ja 3 laskuojan 1 kautta Maintaisenjokeen, lohkolta 4 laskuojan 2 kautta Tyystänjokeen ja lohkolta 5 laskuojan 3 kautta Hirvijokeen.
2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Haukilamminnevan turvetuotantoalu- een suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojaraken- teiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalu- tuskenttien avulla ympärivuotisesti siten muutettuna, että pintavalu- tuskenttää 3 pienennetään 1,0 ha:n suuruiseksi ja että sen etäisyys Natura 2000 -alueeseen on 50 m hakijan 12.3.2009 päivätyn suunni- telman muutoksen mukaisesti. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tu- kittava.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päiste- putket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Las- keutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää tur- peen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotanto- alueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön en- nen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyra- kenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoo- jaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistet- tava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuo- tantoalueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheu- tua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestet- tävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua.
Varastointi ja jätteet
7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ähtärin kaupungin jätehuoltomää- räysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsi- teltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.
Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pak- kaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jäte-huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannais- jätteen jätehuoltosuunnitelmaa.
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ar- vioinnista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyn- tämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jäte- huoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a §:n 4 momentissa sää- detään.
8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol- tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava yli- täytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havai- tut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
11) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liit- teenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön ti- laan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkai- lun osalta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukau- den kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on
toimitettava mainituille viranomaisille ja lisäksi Ähtärinreitin kalastus- alueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden näh- täväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tark- kailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käyte- tyt menetelmät.
Kunnossapitovelvoitteet
13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtami- sesta.
Kalatalousmaksu
14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalas- tolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kun- toonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloite- taan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta pois- tettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähin- tään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyt- töön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuo- tannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopet- tamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voi- daan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopetta- misesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskuk- selle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuo- tantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilas- ta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai val- vontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.4.2019 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tar- peellisilta osin.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Haukilamminnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutus- alueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perus- teella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä.
Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Haukilam- minnevan olosuhteissa.
Pöly- ja meluhaittoja asutukselle ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Kun otetaan huomioon Haukilamminnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutet- tuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa,
merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellet- tyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhtei- den huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut
Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesis- töön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1)–4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympä- ri vuoden.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien tarpeettomien haittojen vähentä- miseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6).
Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaan- tumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ym- päristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pää- syn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivan- naisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen syn- nyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10).
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vai- kutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tark- kailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, enna- koimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetora- portteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunni- telma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.
Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesis- tössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämi- seksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Länsi-Suomen ympäristökeskus 1) on vaatinut, että Ison Koirajär- ven harjun -Natura-alueen ja pintavalutuskentän 3 välistä kuiva- tusojaa ei syvennetä entisestään. Ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on vastineessaan muuttanut hakemussuunnitelmaa pienen- tämällä pintavalutuskenttää 3 siten, että vesienkäsittelyrakenteet jäävät vähintään 50 m:n etäisyydelle Ison Koirajärven harjun
-Natura-alueen etelärajasta. Hakija on ilmoittanut myös, että metsä- ojaa ei ole tarpeen suurentaa tai perata. Ympäristölupavirasto kat- soo, että hankkeen vaikutukset luonnonarvoihin ovat tulleet riittävästi arvioiduksi. Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä ote- taan huomioon lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausun- toon alapuolisten vesistöjen kalaston puutteellisesta selvityksestä, että tiedot ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. Ojia ja noroja ei käytetä kuivatusvesien johtamiseen Maintainen-järven ja Tyystän- järven väliseen Mustaisenjokeen ja Tyystänjärven ja Kivijärven väli- seen alaosaltaan Haarajoeksi muuttuvaan Tyystänjokeen eikä Tyys- tänjokeen laskevaan Hirvijokeen, vaan kuivatusvedet johdetaan mainittuihin uomiin kaivettujen laskuojien kautta. Ympäristölupaviras- to toteaa, että lupamääräyksessä 12) vesistötarkkailu on määrätty aloitettavaksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Vaatimus hakemuksen täydentämisestä jokien ja purojen luonnontilaisuuden selvittämisestä hylätään tarpeettomana, koska sen selvittämisellä ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös vaatimus esitettyä yksityiskohtai- semman arvion suorittamisesta tuotantotoiminnan vaikutuksista Na- tura-alueeseen hylätään, koska ympäristölupavirastolla on ollut riit- tävät tiedot em. vaikutuksista luparatkaisun kannalta.
Ympäristölupavirasto ottaa Ähtärin kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) vaatimukset vesienkä- sittelyrakenteista lupamääräyksistä 1)–4) sekä valvonnasta ja tark- kailusta lupamääräyksistä 11) ja 12) ilmenevällä tavalla huomioon.
Hanke ei ole Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vastainen. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä arvoja, joiden vuoksi Ison Koirajärven harju on otettu Natura 2000 -verkostoon. Pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi on annettu lupamääräykset 5) ja 6).
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoi- man. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava ase- tusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a §
Jätelaki 4, 6 ja 15 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Perustelut 30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölu- van käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Leena Simpanen
Juha Helin Pertti Seppänen
Anne Valjakka
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka.
AV/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.7.2009.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 610 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.Lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta
HAUKILAMMINNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkai- lusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan.
Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä teh- dään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä pääs- tö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Kuntoonpanovaihe
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti.
Vesinäytteet otetaan laskuojista 1–3 pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolelta seuraavas- ti:
kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta /2 vk kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) 1 kerta/ vk marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemi- allinen hapenkulutus ja pH.
Tuotantovaihe
Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1–3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesi- näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuo-
den ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, CODMn,, kok.P, kok.N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotan- toalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja.
Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tu- kena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotanto- alueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, koko- naistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötark- kailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennes- sä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
