LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 76/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-77
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
12.10.2009
ASIA Paholamminkeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Honkajoki
LUVAN HAKIJA Jussilan Tila Oy Vatajantie 411 38950 HONKAJOKI
HAKEMUS
Jussilan Tila Oy on 2.4.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Paholamminkeitaan 22,47 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotan- toon Honkajoen kunnassa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) -kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristön- suojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) -kohdan nojalla toimivaltai- nen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Paholamminkeitaalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnas- tettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut tuotantoalueen vuokrasopi- muksilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2018 (1,45 ha), 2026 (noin 12 ha) ja 2032 (noin 15 ha). Hakija on tehnyt sopimukset turve- tuotantoalueen ja pintavalutuskentän välisen laskuojan käytöstä maanomistajien kanssa.
Satakunnan seutukaava 5:ssä alueelle ei ole maankäytöllisiä varauk- sia.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Paholamminkeitaan hankealueesta turvetuotantoaluetta on 22,47 ha, joka muodostuu kolmesta tuotantolohkosta. Pintavalutuskentän pinta- ala on 1,45 ha. Varastointi- ja huoltoaluetta on 1,49 ha. Turpeen va- rastointiin on kaksi auma-aluetta. Auma-alueelle 1 on ympärivuotinen kulkuyhteys ja auma-alueelle 2 kulkuyhteys on vain jäätyneen maan aikaan. Tuotantomenetelmänä on tarkoitus käyttää maataloustraktoril- la hinattavia tuotantojyrsintä, lusikkakääntelijää ja ajolaitetta. Kuiva karhe kerätään mekaanisella tai hihnalla nostavilla kokoojavaunuilla.
Turpeet markkinoidaan pääasiassa polttoturpeeksi Porin Energia Oy:lle ja Vatajankosken Sähkön höyryvoimalaitokselle. Tuotannon kestoajaksi on arvioitu 25 vuotta ja vuosittaiseksi tuotantomääräksi noin 10 000 m3. Tuotantokausi on vuosittain touko-elokuussa. Hank- keen on arvioitu työllistävän tuotantokaudella 2 ‒ 3 henkilöä ja 2 henkilöä kuukaudeksi lastaus- ja kuljetustöihin. Tuotannon päätyttyä alueen annetaan soistua uudelleen tai se metsitetään.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Paholamminkeitaan kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi siten, että sarkaojiin rakennetaan lietesyvennykset ja päisteputkien päähän asennetaan lietteenpidättimet. Kokoojaojat keräävät tuotanto- alueelta tulevat vedet, jotka johdetaan laskeutusaltaan kautta jakoal- taaseen ja siitä pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskent- tä on turvepeltoa ja sen koko (1,45 ha) on noin 6,4 % sen valuma- alueen pinta-alasta. Purkuvedet johdetaan laskuojaa myöden Kar- vianjokeen.
Paholamminkeitaan kuormitus ilman vesienkäsittelyä on arvioitu seu- raavaksi:
Fosfori 4,3 kg/a Typpi 78 kg/a Kiintoaine 290 kg/a
Pöly, melu ja liikenne
Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Pölylaskeumat vähenevät kuitenkin voimakkaasti siirryttä- essä tuotantokentän ulkopuolelle. Tuotantoalue sijaitsee tiheän puus- ton ympäröimällä alueella ja lähin talouskeskus on noin 1,7 km:n etäi- syydellä tuotantoalueesta. Pölyn leviämistä pyritään estämään mm.
suojapeitteillä. Turvekuljetukset tapahtuvat pääasiassa tuotantokau- den ulkopuolella. Hakijan arvion mukaan pölyäminen on silloin epäto- dennäköistä.
Tuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitä- mällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa sekä tuotantomenetel- män valinnalla.
Turpeenkuljetus Paholamminkeitaalta hoidetaan Paholammin metsä- autotien kautta kantatielle 44. Tuotantoaikana kuljetuksia on päivittäin keskimäärin 3‒4.
Varastointi ja jätteet
Paholamminkeitaan tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 100‒120 kg, öljyistä ja rasvaista sekajätettä, käytettyjä akkuja (noin 1‒2 kappaletta), satunnainen määrä metalliromua sekä vuosittain noin 500 kg aumojen peittämiseen käytettyä muovia. Jäteöljyt säilyte- tään metallisäiliössä, joilla ne toimitetaan Honkajoen kunnan jäteve- denpuhdistamolla sijaitsevalle keräyspaikalle. Yhdyskuntajätteet kerä- tään muoviastioihin, jotka toimitetaan Kankaanpään jätteenkäsittely- laitokselle. Jätteiden eteenpäin kuljetuksesta vastaa hakija tai ulko- puolinen urakoitsija.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Hakijan käsityksen mukaan Paholamminkeitaan turvetuotannon ve- siensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuormitusta ehkäistään tarkoitukseen soveltuvilla kuivatusjärjestel- män rakenteilla. Pintavalutuskenttä soveltuu Paholamminkeitaan olo- suhteisiin ja hoito- sekä kunnossapito toteutetaan siten, että vesien- suojelurakenteet toimivat parhaalla mahdollisella teholla.
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila
Tuotantoalue on kokonaisuudessaan ojitettu. Paholamminkeitaan suotyypit ovat räme (77 %), neva (11%) ja korpi (4 %). Muita suotyyp- pejä on 8 %. Suon keskellä on keidas- ja rahkarämettä. Reunemmalla ja ojitusalueilla on rahkarämeen ohella isovarpurämemuuttumaa.
Puusto on suon keskellä kitukasvuista männikköä. Reunaosissa on kookkaampaa ja tiheämpää mäntyvaltaista puustoa. Paholamminkei- taan turpeista on rahkavaltaista 67 % ja saravaltaista 33 %. Pääturve- lajeittain jakauma on seuraava: rahkaturvetta 57 %, rahkasaraturvetta 25 %, sararahkaturvetta 10 % ja saraturvetta 8 %. Tupasvillaa sisältä- viä turpeita on 9 %, varpujen jäännöksiä sisältäviä turpeita 5 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 1 %. Suurin havaittu turpeen pak- suus on 5 m. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia tai muitakaan suojelualueita. Hakija ei katso hakkeella olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäröi- vään luontoon (laji, lajisto ja luontotyypit). Paholamminkeidas ei edus- ta erityisiä luontoarvoja.
Asutus ja maankäyttö
Paholamminkeidas sijaitsee noin 3 km Honkajoen keskustasta ete- lään. Suo rajoittuu pohjoisessa peltoon ja muualla moreenimaastoon.
Suon itäreunassa noin 50 metrin etäisyydellä tuotantokentästä on pieni lampi. Lähin asuttu talo sijaitsee noin 1,7 km:n tuotantoalueesta länteen. Hankealueen virkistyskäytöstä ei ole tietoja.
Paholamminkeitaalla syntyvästä pölystä ja melusta ei aiheudu mainit- tavaa haittaa ympäristölle, koska lähellä ei ole asutusta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Hankealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- tai pohjavesi- alueita.
Vesistö
Paholamminkeitaan tuotantoalue kuuluu Honkajoen valuma- alueeseen (36.03) ja Marjakylän osavaluma-alueeseen (36.031).
Osavaluma-alueen pinta-ala on noin 40,0 km2, josta suunnitellun tuo- tantoalueen osuus on noin 0,6 %.
Paholamminkeitaan kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kar- vianjokeen. Laskuojan pituus on noin 2,6 km. Karvianjoen virtaama Vatajankoskessa on noin 10 m3/s.
Karvianjoen valuma-alue on Paholamminkeitaalta tulevan laskuojan purkukohdalla 988 km2. Paholamminkeitaalta tulevan ojan valuma- alue on 0,7 % yläpuolisesta Karvianjoen valuma-alueesta. Päästöjen aiheuttamat pitoisuuksien nousut Karvianjoen vedessä ovat vähäiset.
Tuotantoalueelta tulevien päästöjen vaikutus Karvianjokeen laskevas- sa ojassa on arvioitu seuraavaksi:
Pitoisuuden nousu ilman vesiensuojelutoimenpiteitä
Pitoisuuksien nousu käytettäessä vesiensuojelutoimenpiteitä Virtaama
m3/s
Kiintoaine mg/l
Fosfori µg/l
Typpi µg/l
Kiintoaine mg/l
Fosfori µg/l
Typpi µg/l
Keskivirtaama 0,06 0,41 3 110 0,20 2 66
Keskiylivirtaama 0,71 0,034 0 9 0,017 0 6
Alueen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Karvianjoessa esiintyy lähinnä särkeä, ahventa, haukea, kiiskeä ja jonkin verran harjusta se- kä istutettua purotaimenta. Jokeen on istutettu myös rapuja. Suunni- tellusta turvetuotannosta ei ole arvioitu olevan haittaa kalastukselle.
Laskuojassa ei hakijan mukaan ole kalakantaa eikä siihen ole myös- kään istutettu kalakantaa.
Ympäristöriskit
Paloturvallisuus otetaan huomioon rakentamalla riittävästi sammutus- vesialtaita. Altaina toimivat eristysojiin rakennettavat lietealtaat sekä
laskeutusaltaat. Lisäksi alueella on runsasvetinen Paholamminkeidas, jota voidaan tarvittaessa käyttää sammutukseen. Vesi otetaan altaista uppopumpulla. Varatienä tuotantoalueelle voidaan käyttää alueen pohjoispäässä olevaa Penkkanevan metsäautotietä.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Paholamminkeitaan aiheuttamaa kuormitusta seurataan kahden näyt- teenottoaseman avulla. Toinen näyteasema sijaitsee tuotantoalueen pohjoispäässä ennen laskeutusallasta ja toinen tuotantoalueella sijait- sevan pintavalutuskentän alapuolelle. Näytteenottopaikoille asenne- taan myös mittapato vesimäärän selvittämistä varten. Vesistönäyte otetaan yhdeltä tarkkailuasemalta, joka sijoitetaan laskuojaan 850 metrin etäisyydelle Karvianjoesta. Kuormitus- ja vesistötarkkailunäyt- teet otetaan kolme kertaa tuotantokauden aikana.
Hakijan suunnitelmaan ei toistaiseksi sisälly pöly- ja melutarkkailua, koska tuotantoalueella syntyvä melu on vähäistä ja tarkkailumenetel- mät eivät ole vakiintuneet. Myöskään kalataloudellista tarkkailua ei suoriteta, koska sillä on vähäinen merkitys alueella.
Kaikki alueen käyttö- ja hoitotarkkailutiedot kirjataan päiväkirjaan.
Tuotannon päättymisen jälkeen vesiensuojelua jatketaan siihen saak- ka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, alue soistuu uudelleen tai vesi- en johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset
Hakija on täydentänyt hakemustaan 14.5.2008 selvityksellä tuotanto- alueen nykyisestä ojituksesta, vesinäytteiden tuloksilla sekä Karvian- joen vesialueiden omistajien yhteystiedoilla. Hakemusta on täyden- netty lisäksi 24.6.2009 turvetuotantoalueen kaivannaisjätteen jäte- huoltosuunnitelmalla.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Honkajoen kunnassa 3.6. – 3.7.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.6.2008 Kankaanpään Seutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ha- kemuksen johdosta lausunnon Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- ta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Honkajoen kunnalta.
Lausunnot
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo kaikkien hakemuk- sessa esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien yhdessä täyttävän par- haan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsitte- lyn vaatimukset. Rakenteet on toteutettava suunnitelman mukaisesti
pintavalutuksella tehostettuna ja oikeassa työjärjestyksessä, alkaen pintavalutuskentän, sen pumppaamon ja altaiden sekä virtaamansää- töpatojen rakentamisella. Vasta tämän jälkeen toteutetaan varsinaiset kuivatusjärjestelyt.
Virtaamansäätöpatojen määrä ja sijoituspaikat tulee tarkistaa, jotta niillä saavutetaan riittävän tasaiset virtaamat ennen vesien johtamista pintavalutuskentälle. Kentän riittävän puhdistustehon varmistamiseksi ja vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa tulee myös ottaa huomi- oon mahdolliset tulvatilanteet, jotta varmistutaan järjestelmien häiriöt- tömästä toimivuudesta myös poikkeustilanteissa. Pintavalutuskenttä pumppaamoineen tulee toteuttaa ympärivuotisesti toimivaksi Lounais- Suomen leutojen talviolosuhteiden vuoksi.
Paholamminkeitaan turvetuotantoalueella ei katsota olevan vaikutusta pohjavesialueisiin, koska ne sijaitsevat riittävän kaukana turvetuotan- toalueesta.
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin, niiden sijai- tessa etäällä tuotantoalueesta. Suoalueen turvetuotanto tulee muut- tamaan maisemaa, mutta tuotantoalueen sijainnin vuoksi maisemalli- set vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Turvetuotantoa on harjoitettava siten, että pöly-, melu- ja liikennehai- tat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jät- tää ja tarvittaessa istuttaa riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuus- toa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä avonai- simmilla alueilla. Erityisen tärkeätä tämä on tuotantoalueen ja sitä ympäröivien kiinteistöjen välimaastossa.
Palontorjuntasuunnitelmassa, jonka tulee olla alueellisen palo- ja pe- lastusviranomaisen hyväksymä, on huomioitava, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulee olla ehtymätön vesilähde. Li- säksi palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomais- määräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuus- ja pelastussuunni- telman mukaisesti.
Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko turvetuotantoalueen tuotantokauden ja tarvittaessa vielä toimin- nan päättymisen jälkeen. Kuormitus- ja vesistötarkkailu tulee aloittaa tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa heti, kun se teknisesti on mahdollista. Paholamminkeitaan turvetuotantoalueen vesistövaiku- tuksia tulee seurata Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla ja lopullinen tarkkailusuunnitelma tulee lähettää Lounais- Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Erillistä pohjavesitarkkailua ei tässä vaiheessa tarvita.
Melu- ja pölytarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Tark- kailupäiväkirjoista on käytävä ilmi mm. koneiden työajat, tuulensuun- nat ja -voimakkuudet sekä mahdolliset erityistilanteet. Mikäli jatkossa
ilmenee turvetuotannosta aiheutuvia melu-, pöly-, pohjavesi- tai muita vesistöhaittoja, tulee niiden osalta laatia erilliset tarkkailuohjelmat, jot- ka toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttävik- si.
Paholamminkeitaan turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen eri osa-alueilla. Suunnitelma tulee lähettää Lounais-Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ko. alueella.
2) Honkajoen kunnan tekninen lautakunta on todennut, että Paho- lamminkeitaan alueella tapahtuvasta turvetuotannosta ei aiheudu lä- hialueen asukkaille terveys- tai muuta sen kaltaista haittaa tai vaaraa, mikäli toiminta toteutetaan hakemuksen mukaisesti. Tekninen lauta- kunta huomauttaa, että valumavesien hydrologisiin vaikutuksiin tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä suoalueen vettä pidättävä vaikutus heikkenee aiheuttaen Karvianjoessa kuivina aikoina virtausten pie- nentyessä lisääntyvää vähävetisyyttä.
3) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristö- palveluiden yksikkö on todennut, että turvetuotantoalueilta johdetta- vat jätevedet tulisi puhdistaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa hy- väksikäyttäen. Samoin turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen mini- moimiseksi tulisi tuotantomenetelmille ja kalustolle asettaa vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotanto ja turpeen varas- tointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Tuo- tantoalueen ojia ja laskeutusaltaita ei tule kaivaa niin syviksi, että poh- javeden purkautuminen voisi tapahtua näiden kautta. Tukikohtaan si- joitetut polttoöljysäiliöt tulisi sijoittaa katettuun suoja-altaaseen ja muutkin kemikaalit ja ongelmajätteet tulisi varastoida siten, ettei pääs- töjä maaperään pääse tapahtumaan. Turvetuotantoalueen jätehuolto tulee hoitaa jätelainsäädännön säädöksien mukaisesti.
Muistutukset ja mielipiteet
4) AA ja BB (Soini RN:o 4:44) ovat huomauttaneet, että turvetuotan- totoiminnasta aiheutuu rasitusta tuotantoalueelle johtavalle Paholam- mintielle. Jussilan Tila Oy:n tulisi huolehtia Paholammintielle aiheutu- vista korjaus- ja kunnossapitokuluista.
Turveaumat eivät saa tukkia Paholammintien ojia, jotta vesi pääsee virtaamaan niissä esteettömästi märkinä aikoina. Kelirikkoaikoina Pa- holammintiellä tulisi pyrkiä välttämään liikennöintiä.
5) CC (Tuomiranta RN:o 5:94) on vaatinut, että Jussilan Tila Oy ei saa käyttää Tuomirannan kiinteistön halki virtaavaa lakannutta yhteis- tä ojaa kuivatus- tai muiden vesien johtamiseen. Oja alkaa Paholam- minkeitaalta ja Paholammista. Veden juoksuttaminen lisäisi maa- aineksen kulkeutumista ojan ympäristöstä ja Tuomirannan kiinteistös- tä Karvianjokeen. Savisella maaperällä sijaitsevat rakennukset olisivat tällöin myös vaarassa sortua ojaan.
6) Honkajoen Hongon osakaskunta on vaatinut, että turvetuotan- nosta aiheutuvaa jokialueen kuormitusta valvotaan viranomaisten toimesta. Osakaskunnan mukaan turvetuotantoalueen kuormituksesta voi olla haittaa kaloille ja ravuille.
7) Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry ja Kankaanpään seudun luonnonystävät ry ovat vaatineet, että Jussilan Tila Oy:n lupahakemus tulee hylätä. Paholamminkeitaan kui- vattaminen turpeennostoa varten aiheuttaisi YSL 42 § vastaista mer- kittävää ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa ja erityisten luonnon- olosuhteiden huonontumista. Se myös estäisi vesienhoitolain 21 § velvoittaman vesiensuojelutavoitteen saavuttamisen. Lisäksi Paho- lamminkeitaan ottaminen turvetuotantoon olisi maankäyttö- ja raken- nuslain 22 § ja 28 § sekä ympäristönsuojelulain 6 § ja 8 § vastainen.
Alueella ei ole tehty kattavaa luontoselvitystä ja maakuntakaavan pohjaksi tehdyssä luontoselvityksessä Paholamminkeidas on määri- telty paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Yhdistykset ovat vaatineet, että olemassa oleva palaturpeen nosto- alue, joka sijaitsee tuotantoalueen pohjois- ja koillisreunassa, liitetään samaan ympäristölupahakemukseen.
Hakijan vastine
Hakija on todennut 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta, että ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset tullaan huomioimaan turvetuotantoalueella. Tuotantoalueen virtaamasäätö- patojen määrää tullaan lisäämään ja sijoitusta tarkentamaan, jotta vir- taama on tasainen ennen vesien johtamista pintavalutuskentälle. Ve- det johdetaan pintavalutuskentälle ympäri vuoden. Turvetuotantoa tul- laan harjoittamaan siten, että pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mah- dollisimman vähäiset. Tarvittaessa suoritetaan suojaistutuksia ympä- röivään maastoon. Melu- ja pölytarkkailu toteutetaan käyttötarkkailuna tarkkailupäiväkirjan avulla.
Palontorjuntasuunnitelma tullaan erikseen toimittamaan alueen palo- ja pelastusviranomaiselle. Kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Lopullinen vesistötarkkailusuunnitelma lähetetään Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa lupapää- töksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloudellinen tarkkailu voidaan to- teuttaa yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa ja TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän kalataloustarkkailuohjelman mukai- sesti.
Paholamminkeitaalle laaditaan myöhemmin tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannosta luopuminen alueella tai sen osa-alueilla.
Hakija on todennut 3) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayh- tymän ympäristöpalveluiden yksikön lausunnosta, että tuotanto- alueen vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta, mitkä ovat parhaat käyttökelpoisen (BAT ja BEP) tekniikan mukaiset. Turpeen tuotanto ja varastointi pyritään ajoittamaan siten, että alueen pölyhai- tat ovat mahdollisimman vähäiset. Melun osalta pyritään täyttämään esitetyt vaatimukset. Polttoöljysäiliöt sijoitetaan katettuun suoja- altaaseen. Tuotantoalueen jätehuolto suoritetaan jätelainsäädännön mukaisesti.
Hakija on todennut 4) BB ja AA:n muistutuksesta, että Jussilan Tila Oy on lupautunut huolehtimaan Paholammintien korjaus- ja kunnos- sapidosta. Turveaumoja ei sijoiteta Paholammintien viereen, jolloin turvetta ei myöskään päädy tieojiin. Kelirikkoaikana pyritään välttä- mään ajoa tiellä.
Hakija on todennut 5) CC:n muistutuksesta, että Tuomiranta - kiinteistön halki kulkevan laskuojan virtaamat eivät lisäänny, sillä vir- taamia tasataan pintavalutuskentän ja tuotantoalueelle rakennettavien virtaamansäätörakenteiden avulla.
Hakija on todennut 6) Honkajoen Hongon osakaskunnan muistu- tuksesta, että Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö tu- lee todennäköisesti esittämään kalatalousmaksua Jussilan Tila Oy:lle jokialueelle aiheutuvan kuormituksen vuoksi.
Hakija on todennut 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Kankaanpään seudun luonnonystävät ry:n vaatimuksista, että Honkajoen kunnan alueella on lukuisia suojel- tuja tai Natura 2000 -ohjelmassa olevia soita tai suo-osia. Hakijan nä- kemyksen mukaan Paholamminkeitaan tuotantoalue voidaan ottaa hyötykäyttöön työllistävän vaikutuksen ja energian saannin vuoksi.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Jussilan Tila Oy:lle luvan Paholam- minkeitaan turvetuotantoon Honkajoen kunnassa hakemukseen liite- tyn suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 22,5 ha.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Karvianjokeen.
2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liit- teenä 12 olevan piirustuksen "Turvetuotantosuunnitelma" mk. 1:2000 päivätty 12.3.2008 mukaisesti sarkaojarakenteiden, lietetaskujen, vir-
tausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pinta- valutuskentän avulla. Virtaamansäätöpatoja on lisättävä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla siten, että pintavalutuskentälle johdettava virtaama on riittävän tasainen.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päiste- putket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Las- keutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pin- tavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää tur- peen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalu- een ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatku- vasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllises- ti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoo- jaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyt- tyä sekä aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaive- tut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tar- vittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotan- toalueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
5) Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pö- lyämistä ja melua.
Varastointi ja jätteet
6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympä- ristölle. Jätteet on lajiteltava Honkajoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajättei- tä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiivii- seen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjät- teen jätehuoltosuunnitelmaa.
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vii- den vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvi- oinnista on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyn- tämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuol- tosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voi- massa mitä ympäristönsuojelulain 103 a §:n 4 momentissa sääde- tään.
7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on olta- va tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
8) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häi- riö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
10) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liittee- nä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäris- tökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
11) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkai- lun osalta Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuu- kauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Vesistö- ja kalataloustarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työ- ja elin- keinokeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava myös Karvianjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava nii- den nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiinty- neet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kunnossapitovelvoitteet
12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtami- sesta.
Kalatalousmaksu
13) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 150 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpa- non aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
14) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähin- tään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyt- töön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuo- tannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopetta- mista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettami- sesta on ilmoitettava etukäteen Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeet-
tomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutus- tarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristö- keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälki- hoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamis- ta.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle mää- rätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimasta, kun Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Lounais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.9.2019 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukea- maan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ve- siasetuksen 9 – 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Paholamminkeitaan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Tuotan- toalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonar- voja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta
omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pin- tavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimukset Paholamminkeitaan olosuhteissa.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla teh- tävillä toimenpiteillä.
Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Toiminta ei sijoitu kaa- vamääräysten vastaisesti.
Kun otetaan huomioon Paholamminkeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettu- na ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) ‒ 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kau- an, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.
Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Määräys 5) on riittävä pöly- ja meluhaittojen estämiseksi.
Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaan- tumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on ol- tava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristö- vaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estä- miseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen an- taa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jä- tehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemi- seksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8) ja 9).
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaiku- tuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimat- tomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten.
Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyt- tää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistus- tehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 12) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.
Lupamääräys 13) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen es- tämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huo- mioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lu- pamääräys 14) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilme- nevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa 2) Honkajoen kunnan teknisen lautakun- nan ja 3) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän vaatimuk- set huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Hakija on vastineessa ilmoittanut ottavansa huomioon 4) AA ja BB:n Paholammintietä koskevat vaatimukset Paholammintien korjaus- ja kunnossapidosta. Hakija ei sijoita turveaumoja Paholammintien vie- reen, jolloin turvetta ei päädy tieojiin. Hakija ilmoittaa myös välttävän- sä kelirikkoaikana ajoa Paholammintiellä.
Ympäristölupavirasto ottaa 5) CC:n muistutuksen huomioon lupamää- räyksissä ilmenevällä tavalla. Hakija on lisäksi todennut vastineessa, että Tuomirannan kiinteistön läpi virtaavan laskuojan vesimäärät eivät tule lisääntymään pintavalutuskentän ja virtaamansäätörakenteiden vaikutuksesta.
Ympäristölupavirasto ottaa 6) Honkajoen Hongon osakaskunnan muistutuksen huomioon lupamääräyksessä 11) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto viittaa 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Satakun- nan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Kankaanpään Seudun luonnonystävät ry:n vaatimuksessa lupahakemuksen hylkäämisestä luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot asian rat- kaisemista varten.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoi- man. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava ase- tusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a §
Jätelain 4, 6 ja 15 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 2300 euroa.
Perustelut
Alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2300 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suo- ritteista (1388/2006).
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Leena Simpanen
Heikki Penttinen Juha Helin
Mirva Levonmäki
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Mirva Levonmäki.
ML/sl
Liite 1 VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutos- ta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite- taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.11.2009.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.Lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
Paholamminkeitaan turvetuotantosuunnitelma, päivätty 12.3.2008
PAHOLAMMINKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yh- teenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailu- jen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupääs- töihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Kuntoonpanovaihe
Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin.
Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta seuraavasti:
kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta /2 vk kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) 1 kerta/ vk marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemialli- nen hapenkulutus ja pH.
Tuotantovaihe
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet ote- taan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu- helmikuu) kolmen vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan en- nen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mi- tataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, CODMn, kok P,kok N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jat- kuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalu- een virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuo-
sina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkä- sittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapi- toisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteen- vetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esi- tetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
Kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma
