YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 87/2005/4
Dnro LSY-2002-Y-395
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
19.7.2005
ASIA Peurannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toi- minnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki.
LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Peuranneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisessä Peräseinä- joen kunnassa Peräseinäjoki – Virrat tien länsipuolella. Peuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta-ala on 472,5 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 384,6 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Peurannevan turvetuotannolle sekä lupaa toiminnan aloittamiselle 30,6 ha:n laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 101 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) –kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) –kohta
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Peuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2005 – 2042.
Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa seutukaavassa Peuranneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Myös vireillä olevassa maakunta- kaavaehdotuksessa Peuranneva on merkitty turvetuotantoalueeksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö
Peuranneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Seinä- joen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan las- kuojien kautta Kihniänjokeen, josta vedet virtaavat Seinäjokea pitkin Kyrkösjärveen ja edelleen Kyrönjokeen.
Kihniänjoen yläosan (42.077) valuma-alueen pinta-ala Peurannevan purkukohdassa on 135,7 km2. Turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 6,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Kihniänjoen keskivirtaama purkukohdassa on 1,4 m3/s ja keskialivirtaama 0,13 m3/s.
Kihniänjoen veden humuspitoisuus on ollut keskimääräisesti koko Kyrönjoen vesistöalueen korkein ja fosforipitoisuus sekä happa- muusarvot vesistöalueen alhaisimpia. Kihniänjoen kuormitus syntyy maa- ja metsätalouden, turvetuotantoalueiden ja jokivarren asutuk- sen hajakuormituksesta. Kalastus Kihniänjoessa on lähinnä katiska- pyyntiä ja ongintaa sekä ravustusta.
Seinäjoen keskivirtaama on 8,5 m3/s. Seinäjoen keskiosa on maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, jokivarren maatalousvaltaisen haja- asutuksen sekä Peräseinäjoen taajaman kuormittama joki. Seinäjo- en kalastoon kuuluvat Kalajärven alapuolisella osalla ainakin ahven, hauki, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, made, salakka ja särki.
Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat.
Suojeltavat kohteet
Natura 2000 –verkostoon kuuluva Haukilamminneva sijaitsee tuotan- toalueen länsipuolella. Peurannevan pohjoispuolella (FI0800030) si- jaitsee Pyssykankaan (10 589 03) pohjavesialue, jonka antoisuu- deksi on arvioitu 430 m3/d. Noin 1 km Peurannevan tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitsee Peräseinäjoen kunnan Pyssykankaan vedenot- tamo. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua metsä- ja suomaata. Alueen läheisyydessä ei ole asutusta.
TURVETUOTANTO
Hankealueen koko on yhteensä 472,5 ha, josta tuotantokelpoista suota on 384,6 ha. Alueesta 30,6 ha on valmistelematonta luonnonti- laista suota. Tuotannosta on poistunut 11,0 ha.
Peurannevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1980. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2020. Peu- rannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä sekä pa- laturvetta. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 – 50. Jyrsinpolttoturve kuljetetaan lähinnä Mänttään ja Tampereelle. Palaturve menee Vir- tain kaupungille ja vähittäisasiakkaille.
Vuotuinen tuotantomäärä on ollut enimmillään noin 200 000 m3 ja keskimäärin noin 140 000 m3. Tuotannon on arvioitu olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin 190 000 m3/a. Tuotantoalueen jälkikäytös- tä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa- tai met- sätalous. Osasta Peurannevaa on tarkoitus tehdä lintujärvi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Peurannevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin ve- siensuojelurakentein:
- sarkaojien lietesyvennykset
- päisteputket tai päisteputkipidättimet - 8 virtaamansäätöpatoa
- 9 laskeutusallasta - 3 pintavalutuskenttää
Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputki- en tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta ko- koojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Laskeu- tusaltaiden yhteyteen rakennetaan 6 virtaamansäätöpatoa ja lisäksi rakennetaan 2 virtaamansäätöpatoa lohkojen 7 ja 8 kokoojaojaan.
Peurannevalle on vuonna 2002 rakennettu 8,2 ha:n pintavalutus- kenttä 1, jolle pumpataan lohkojen 6, 7 ja 8 kuivatusvedet (127,6 ha) ympärivuotisesti. Hakijan on tarkoitus rakentaa pintavalutuskentän 1 jatkeeksi 6,5 ha:n pintavalutuskenttä 2, minkä jälkeen kentille ohjat- taisiin vedet kaikkiaan noin 360 ha:n valuma-alueelta, josta turvetuo- tantoaluetta olisi 327,0 ha. Lohkojen 4 ja 5 (199,4 ha) vedet pumpat- taisiin pintavalutuskentälle sulan maan aikana. Lohkon 3 (27,0 ha) vedet on suunniteltu johdettavaksi sulan maan aikana uudelle pinta- valutuskentälle 3. Pintavalutuskentälle 3 varaudutaan johtamaan myös lohkon 3 pohjoispuolella olevan valmistelemattoman suoalu- een kuivatusvedet.
Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannus- ten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvas- ta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lie- tesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat.
Päästöt vesistöön
Peurannevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi- Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Peuran- nevan nettopäästöt vuonna 2000 (354 ha:n tuotantoalalta) on arvioi- tu seuraaviksi:
Kokonaisfosfori 90 kg/a
Kokonaistyppi 3 000 kg/a
Kiintoaine 17 600 kg/a
Pöly, melu ja liikenne
Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.
Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojai- siin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää tur- vepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pi- toisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta.
Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla.
Peurannevalta on kuljetusreitti Virrat – Peräseinäjoki tielle suon itä- puolelle. Tuotantoaikana touko-syyskuussa on 30 – 50 vuorokauden ajan kevyttä ja raskasta liikennettä 60 – 90 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Energiaturpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa on 15 – 25 vuo- rokauden ajan raskasta liikennettä 80 – 100 ajoneuvoa vuorokau- dessa.
Varastointi ja jätteet
Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 170 000 l, voiteluöljy- jä noin 1 200 l ja vaseliinia noin 250 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella.
Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioi- daan kertyvän vuosittain 1 200 l, muuta öljyistä jätettä 190 kg, akku- romua 58 kg, sekalaista talousjätettä 6 m3 ja aumanpeittomuovia 9 600 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitoksel- le ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimite- taan voimalaitoksille poltettavaksi tai käytetään kokonaisena tienra- kentamiseen.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Natura 2000 –verkostoon kuuluva Haukilamminneva sijaitsee Peu- rannevan länsipuolella rajoittuen Peurannevan tuotantoalueeseen.
Alue muodostuu soidensuojelualueesta sekä siihen liittyvistä ympä- röivistä metsä- ja suoalueista. Hakemuksen mukaan Peurannevan turvetuotannolla ei ole haitallisia vaikutuksia Haukilamminnevan suo- jelualueeseen.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maise- maa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastus- kohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Ha- kijalla on samalla vaikutusalueella seitsemän tuotantoaluetta, joiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 57 henkilötyövuotta. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät Kihniänjoessa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien nousuna.
Vaikutus kalatalouteen
Hakemuksen mukaan Peurannevan kuormitus ei aiheuta Kihniänjo- essa tai Seinäjoessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittai- sivat kalastoa tai kalastusta.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hakemuksen mukaan Peurannevan turvetuotannolla ei ole vaikutus- ta Pyssykankaan pohjavedenottamon veden laatuun tai määrään.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihty- vyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähen- tää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voi- makkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa sa- tunnaista haittaa.
Hakemuksen mukaan tuotannon tai kuljetusten ei arvioida aiheutta- van melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla.
Ympäristöriskit
Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviran- omaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitel- ma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotanto- alueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukai- sesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkai- luohjelman mukaisesti. Peurannevalla tehdään täydentävää päästö- tarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuo- lelta.
Vaikutustarkkailu
Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seura- ta viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua.
KORVAUKSET
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Peräsei- näjoen kunnassa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilai- suuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipi- teiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.2. – 29.3.2004 välise- nä aikana.
Ympäristölupavirasto on 19.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökes- kukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Peräseinäjoen kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisilta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Virtain kaupungilta.
Lausunnot
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvos- ton periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosfori- ja
typpikuormituksen määrää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti on vähennettävä tuotantoalueiden kuivatus- vesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää.
Ympäristökeskus on katsonut, että pitkään kestävillä turvetuotanto- alueilla on otettava perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi käyttöön kuivatusvesien puhdistus pintavalutuksella tai muulla vas- taavan tehoisella puhdistusmenetelmällä. Hakijan on esitettävä ym- päristölupavirastolle suunnitelma lupajaksolla päättyvien tuotanto- alueiden jälkikäytöstä. Peurannevan hakemusta on täydennettävä luonnonsuojelulain mukaisella selvityksellä hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä sähkökoekalastuksissa Kihniänjoen kalalajisto on koostunut kivisimpusta, särjestä, kiiskestä, salakasta, kivennuoliaisesta, hauesta, mateesta, ahvenesta, pikkunahkiaisesta, taimenesta (21 g ja 231 g) ja ravusta. Taimenten arveltiin olevan pe- räisin istutuksista. Kalastustiedustelun perusteella käytetyimmät pyydykset olivat verkot, katiska ja uistin. Kalastavia ruokakuntia oli sekä 1997 että 1998 14. Ruokakuntakohtainen keskisaalis oli 16,2 kg (1996) ja 7,8 kg (1997) vuodessa ja tärkeimmät saaliskalat hauki, ahven ja made. Eniten kalaa tuli Kihniänjoen latvavesiltä. Makuhait- toja esiintyi alkukeväällä ja loppukesän lämpimän veden aikana.
Kyrönjoen yläosan vesistötöihin liittyvien tarkkailujen mukaan Kih- niänjoen alueella esiintyy paikoitellen hyvin rapuja. Näytepisteistä rapua on saatu Kalakosken ja Rannan näytepisteillä. Kalakoskessa rapusaaliit ovat olleet ajoittain kohtalaisen runsaitakin. Rapujen kes- kittymisen ainoastaan tietyille alueille arvellaan johtuvan todennäköi- sesti sekä heikosta veden laadusta että sopivien elinalueiden puut- tumisesta.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelumene- telmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työvoima- ja elinkeino- keskus on pitänyt pintavalutusta tai vastaavantasoista muuta mene- telmää virtaaman säätöä tehokkaampana menetelmänä kuormituk- sen pienentämiseksi.
Koska hankkeen aiheuttamaa kala- ja raputaloudellista haittaa ei voida kokonaan estää esitetyillä vesiensuojelutoimenpiteillä, luvan saajan on maksettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalous- maksua Peurannevan ja Sammattinevan osalta yhteensä 8 000 eu- roa vuodessa lupamääräysten tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hank- keen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuorman suuruutta sekä kalaston ja ravuston hoidollisten toimenpiteiden kus- tannuksia suhteutettuna purkuvesistön kala- ja raputaloudelliseen arvoon.
Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjel- maksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuu- kauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräyk- siä on tarkistettava viiden vuoden kuluttua.
3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että hakemuksen liitteenä olevan kartan mukaan Sammat- tijärveen laskee ojia turvetuotantoalueelta ja järvi toimii turvetuotan- toalueen saostusaltaana. Alueelle on rakennettava lisää pintavalu- tuskenttiä tai kemiallinen jätevesien käsittely. Vesienkäsittelyraken- teiden kuntoa on tarkkailtava ja ne on pidettävä toimintakuntoisina.
Laskeutusaltaiden puhdistustyöt on toteutettava mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana.
Alueelle on suunniteltava näytteenotto ja virtaamamittaukset. Näyt- teenottopisteistä tulisi ottaa näytteet myös talvikaudella, mikäli vesiti- lanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Pintavalutuskenttien toimin- taa on seurattava siten, että näytteet otetaan ennen kenttää ja sen jälkeen.
Alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäi- liötä tai niiden on oltava tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen es- tämiseksi. Jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyt- töön.
Vaikka tuotantoaluetta ollaan laajentamassa, on tärkeää, että alueen jälkikäyttöön panostetaan. Kihniänjoen ja samalla Seinäjoen virkis- tyskäytön edistämiseksi ja Natura-alueiden läheisyyden vuoksi suo- alueen ennallistamista on syytä harkita. Tuotannosta poisjääneen suon käyttöratkaisujen tulisi aina perustua kohteessa tehtyihin tutki- muksiin ja niiden pohjalta päätettyihin ratkaisuihin, joilla ei enää ai- heutettaisi mainittavaa ympäristökuormitusta.
4) Peräseinäjoen kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että Peräseinäjoen järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet on tur- vattava tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla tarkkailuoh- jelmalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat siten, että pääs- töt vesistöihin eivät ylitä arvoja, joista olisi haittaa järvien ja jokien laajentuvalle virkistyskäytölle. Turvetuotantoalueilla on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä oltava maanomistajien kanssa yhteis- työssä laadittu jälkikäyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava useita tahoja mahdollisimman laajasti.
Muistutukset ja mielipiteet
5) AA Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Sil- lankorva RN:o 16:156 omistajana on todennut, että irtoturpeen ja turvepölyn talteenotto on ollut todella heikkoa, sillä jokaisen sateen jälkeen alapuolinen vesistö on muuttunut erittäin turvepitoiseksi.
Muistuttaja on esittänyt, ettei lupaa myönnetä, ellei saada takuuta siitä, että turpeen ja turvepölyn pääsy vesistöön estetään tehokkaas- ti.
6) Mummantupa Oy on ilmoittanut omistavansa Kalajärven rannalla vapaa-ajan viettoon tarkoitetun kiinteistön. Muistuttaja on todennut, että Kalajärven vedessä on viime vuosina ollut selvästi todettavissa valumavesien vaikutus. Kesien aikana veden laatu muuttuu siten, et- tä siinä on runsaasti limalevää. Järven vesi on täynnä hienoa aines- ta, joka laskeutuu järven pohjaan ja rantaa käytettäessä sekoittuu veteen ja tarttuu ihoon. Jos lupa myönnetään, turvetuotantoalueelle on asetettava riittävän ankarat vaatimukset saostusaltaiden teosta, jotta kiinteä aines ei pääse valumaan vesistöihin. Tuotantoalueiden luonnossa aiheuttamat muutokset vanhojen lupien varassa tapahtu- neen turpeennoston jälkeen on perusteellisesti selvitettävä ennen uusien lupien myöntämistä.
7) BB Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Hak- koomäki RN:o 4:733 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehos- tettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuiva- tusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Muistuttaja on käyttänyt Ka- lajärveä virkistyskäyttöön jo vuodesta 1977 lähtien. 1990-luvun lop- pupuolelta saakka on ilmennyt vedestä noustessa ruskean liman tarttumista ihoon. Tällaista ilmenee vasta lämpimällä osalla kesää, jolloin turvetta nostetaan. Loppusyksystä ongelma taas poistuu.
Myös kalastusvälineet ovat turpeen noston aikana likaiset.
8) CC Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevien tilojen Toi- vonniemi RN:o 4:724 ja Jukanranta RN:o 4:732 omistajana on esit- tänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Kala- järvessä uinnin jälkeen iho on ruskea. Myös kalastusvälineet likaan- tuvat.
9) Aisa-Tupa Oy Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Aisa-Tupa RN:o 4:796 omistajana on todennut, että Kalajärven humuspitoisuus on vuosien kuluessa huolestuttavasti lisääntynyt ja alkanut vaarantaa järven virkistyskäyttöä. Hakemuksessa ei ole sel- vitystä siitä, mikä on Kihniänjoen ja erityisesti Kalajärven nykyinen ti- lanne ja mikä vaikutus turvetuotantoalueiden vesien johtamisella ve- sistöihin tulisi olemaan. Vesistön kuormitusta on selvästi vähennet- tävä. Kalajärven täyttöuoman ja Kalajärven vesien laadun tarkkailua ei ole esitetty, vaikka se olisi haittavaikutusten seurannan kannalta olennaisinta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen palauttamista ha- kijalle Kihniänjoen ja Kalajärven vesien nykyisen tilan ja tuotannon vaikutuksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarpeel- lisilta osiltaan tarkistettava siten, että haittavaikutukset vähenisivät huomattavasti nykyisestä.
10) Kalajärven kalastuskunta on esittänyt, että hakijan on tehostet- tava toimiaan estääkseen turpeen pääsyn vesistöön. Saostusaltailla ei ole päästy toivottuun tulokseen, koska niitä ei ole tyhjennetty riit-
tävän usein. Hetkelliset kovat sateet ovat huuhdelleet kuivan turpeen tuotantokentiltä jokiin. Imuvaunulla suoritettu turpeen nosto nostaa maatuneilta turvesoilta turvepölyä ilmaan kuivimpaan aikaan kesällä.
Turvepöly ajautuu sopivalla tuulella vesistöön. Kalajärven vesi on ol- lut kesäisin terveysviranomaisten mukaan uimakelpoista eikä levä- havaintoja ole ollut. Silti iho on uinnin jälkeen ollut limainen.
Hakijan lisäselvitys ja vastine
Hakija on toimittanut selvityksen Peurannevan turvetuotantoalueen vaikutuksista Haukilamminnevan Natura 2000 –alueeseen. Valtaosa Haukilamminnevan soista on eteläisiä aapasoita ja suot ovat poikke- uksetta karuja. Aapasuoalueen tyypillisimmät suotyypit ovat laajat kalvakkanevat. Alueella on myös rimpisiä soita. Keidassuo-osien kermit ovat kanervarahkarämettä. Kermien välissä on kuljunevoja ja allikoita. Alueen koillisosassa on myös puustoisia soita. Alueella ta- vataan luontodirektiivin liitteen II lajeista susi, ilves ja karhu sekä lin- tudirektiivin liitteen I lajeista sinisuohaukka, laulujoutsen, ampuhauk- ka, kurki, suokukko, kapustarinta ja liro.
Peurannevan turvetuotantoalue rajautuu Natura-alueeseen läntisiltä osiltaan. Natura-alueeseen rajautuvat alueet ovat pääosin yksityisiltä maanomistajilta vuokrattuja maa-alueita, mutta osin myös hakijan omistamia alueita. Natura-alue rajautuu lähes suoraan tuotantoalu- een reunaan ja sen eristysojaan. Natura-alue on rajautuvilta osiltaan pääosin lähes puutonta ojittamatonta aapasuota. Natura-alue on ra- jattu tietoisena turvetuotantoalueesta. Turvetuotantoalueen jälkikäyt- tönä alueen näiltä osin tulee todennäköisesti olemaan maa- ja met- sätalous. Turvetuotannon vaikutukset Natura-alueeseen kohdistuvat lähinnä eristysojan välittömään läheisyyteen (20 – 30 m). Eristysojan ja tuotantoalueen välissä on suojavyöhykettä 10 – 20 m. Eristysojalla on kuivatusvaikutus, jonka johdosta puusto ojan välittömässä lähei- syydessä lisääntyy. Tämä vaikutus on jo aiheutunut, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa. Hakijan käsityksen mukaan turvetuo- tannolla ei ole muita vaikutuksia Natura-alueeseen.
Hakija on ilmoittanut, että Peuranevan valmistelematon alue on pin- tavalutusaluekauppojen yhteydessä laajentunut alkuperäisestä 7,0 ha, joten tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 391,6 ha.
Hakija on todennut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta, että vesiensuojelumenetelmiä valittaessa on otettu huo- mioon muun muassa tuotantoalueiden koko, mahdollisuudet pintava- lutukseen alueiden ulkopuolella, mahdollisuudet poistuvien alueiden käyttöön vesienkäsittelyssä sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Jälkikäy- töstä tehtävää suunnitelmaa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.
Hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen lausunnossa vesiensuojelumenetelmistä ja virtaamansäädöstä esitetyn osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksuvaati-
musta määrältään kohtuuttoman suurena. Hakija on jättänyt maksun määrän ympäristölupaviraston harkintaan ja pyytänyt samalla mak- suvaatimuksen enemmälti hylkäämistä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija ei ole pitänyt tarkoituksenmukaise- na, että lupamääräyksiä tulisi tarkistaa verrattain lyhyen ajan (5 vuo- den) kuluttua.
Hakija on todennut 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympä- ristölautakunnan lausunnosta, että tuotantoalueelta ei ole suoria ojayhteyksiä Sammattijärveen, eikä Sammattijärvi toimi turvetuotan- toalueen saostusaltaana.
Vesiensuojelun tehostamisvaatimusten osalta hakija on viitannut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vasti- neeseen. Tarkkailun osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kun- nan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen.
Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena ympärivuotisen päästötarkkai- luaseman rakentamista eikä pintavalutuskenttien toimivuuden tark- kailua ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Aumanpeittomuovien käsittelyä, varastointia ja hyötykäyttöä on hakijan toimesta tutkittu ja tehostettu.
Tällä hetkellä muovit kerätään työmaalla oleville varastopaikoille, jossa ne paalataan ja varastoidaan paaleina. Muovit toimitetaan hyö- tykäyttöön sitä mukaa kuin vastaanottajia ja hyödyntäjiä ilmenee.
Jälkikäytön osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan tekni- sen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Osalle aluetta on tarkoitus rakentaa lintujärvi ja muilla alueilla todennäköisin jälkikäyttömuoto on maa- ja metsätalous.
Hakija on todennut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakun- nan lausunnosta, että hakemuksen täydennyksessä esitetty tarkkai- luohjelma tullaan hyväksyttämään Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksissa. Hakijan mielestä esitetty tarkkailu on riittävä hankealueella. Lisäksi Peräseinäjoen kunnan alueella on vireillä mui- takin hakijan ympäristölupahakemuksia, joiden yhteydessä tullaan määräämään vastaavia tarkkailuvelvoitteita. Tarkkailutulosten perus- teella pystytään valvomaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta.
Turvetuotannosta poistuvien maa-alueiden jälkikäyttömuodosta päättää ensisijaisesti maanomistaja. Hakijan mielestä pienten yksit- täisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen tehdä erillisiä jälkikäyttö- suunnitelmia. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta riit- tävät tavanomaiset määräykset.
Hakija on viitannut 5) AA:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaati- muksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä ai- heettomana.
Hakija on viitannut 6) Mummantupa Oy:n vesiensuojelutoimien te- hostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta riittävät vai-
kutusselvitykset. Muistutuksen muilta osin hakija on viitannut 10) Ka- lajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen.
Hakija on viitannut 7) BB:n ja 8) CC:n vesiensuojelutoimien tehos- tamisvaatimusten osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutusten muilta osin hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta anta- maansa vastineeseen.
Hakija on todennut 9) Aisa-Tupa Oy:n muistutuksesta, että kysymys on luvan hakemisesta olemassa olevalle toiminnalle. Lupamenette- lyn seurauksena on muistutuksessa vaadittu kuormituksen pienen- täminen. Muilta osin hakija on viitannut edellä lausumaansa.
Hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuk- sen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin. Kalajärven pintaan saattaa satunnaisesti laskeutua Amerikannevan tuotantoalueelta pe- räisin olevaa turvepölyä vähäisiä määriä. Pöly kelluu hetken veden kalvolla, jolloin se voidaan silmin havaita. Veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Muistutuksessa esitetty ihon limoittu- minen uidessa johtuu todennäköisesti ns. limalevän esiintymisestä Kalajärvessä. Paljain silmin näkymätön limalevä viihtyy melko rehe- vissä humuspitoisissa järvivesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat ja iho tulee limaiseksi. Iholla kuivuessaan limakerros muuttuu kiristä- väksi. Limalevä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita.
Hakemuksen täydennys
Hakija on 27.8.2004 toimittanut suunnitelman Peurannevan valmis- telemattoman alueen (lohko 9) ojituksesta ja vesien johtamisesta.
Peurannevan tuotantokelpoinen pinta-ala on pienentynyt aikaisem- min ilmoitetusta 13,8 ha. Tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkel- lä 377,8 ha, josta valmistelematonta aluetta on 23,8 ha. Pinta-alan pienentyminen johtuu valmistelemattoman alueen matalien reuna- alueiden rajaamisesta pois tuotantoalueesta ja niiden osittaisesta käytöstä suoja-, tuki- ja vesiensuojelualueina.
Suunnitelman mukaan lohkon 9 vedet ohjataan kokoojaojia pitkin uuteen rakennettavaan laskeutusaltaaseen, josta vedet ohjataan su- lan maan aikana pintavalutuskentälle 3.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto
Ympäristölupavirasto on 9.9.2004 varannut Länsi-Suomen ympäris- tökeskukselle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakijan toimitta- masta selvityksestä, joka koskee luonnonsuojelulain 65 §:n mukai- sen arvioinnin tarpeellisuutta. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 8.10.2004 toimittamassaan lausunnossa todennut, että hanke ei to- dennäköisesti merkittävästi heikennä Haukilamminnevan Natura-
alueen luonnonarvoja, eikä varsinainen Natura-arviointi näin ollen ole tarpeellinen.
MERKINTÄ
Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta on lakkautettu vuoden 2005 alusta lukien. Tilalle on perustettu uusi Seinäjoen kaupunki.
Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 82/2005/4, 83/2005/4, 84/2005/4, 85/2005/4, 86/2005/4 ja 88/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvat Amerikannevan, Juupa-Jäkälänevan, Pirjatannevan, Hietasalonnevan, Tuurannevan ja Sammattinevan turvetuotantoon Seinäjoella ja Virroilla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Peurannevan tur- vetuotantoon Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunni- telman ja sen täydennyksen mukaisesti. Lupa koskee noin 497 ha:n hankealuetta.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 377,8 ha:n alueelta, joka sisältää 23,8 ha:n laajennusalueen.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäis- sä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipa- dot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2006 mennessä.
Laajennusalueen vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen alu- een kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettä- vä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- syttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22 – 7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22 – 7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me-
talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät hei- kennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kala- taloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja
Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettä- vä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 3 000 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalas- tukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodel- ta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lain- voimaiseksi tulosta.
17) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suh- teessa Kihniänjoen mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin, jos lu- pakauden aikana käynnistetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke.
Korvaukset
Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumi- sesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoi- tu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Peuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myön- täminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä.
Peurannevan kaikki kuivatusvedet käsitellään jatkossa pintavalutuk- sella. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvet- ta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatu- neesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppu- vaiheessa heikentää.
Kun otetaan huomioon Peurannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentä- miseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi. Koska Peurannevan vesiin johdettavat päästöt ovat vaikuttaneet Kihniänjoen tilaan, luvan saaja määrätään myös osallis- tumaan mahdollisiin kunnostuskustannuksiin lupamääräyksessä 17).
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2). Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaati- mukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on mitoitettu vesiin johdettavien päästöjen määrän ja niiden vaikutusten laajuuden perusteella.
Ympäristölupavirasto ottaa 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksen vesienkäsittelyn tehostamisesta huomioon lupamääräyksessä 2). Vaatimukset vesienkäsittelyraken- teiden kunnossapidosta sekä polttoaineiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 4), 5), 8) ja 9).
Päästötarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyk- sestä 13) ilmenevällä tavalla. Vuosipäästöt saadaan selville riittävän luotettavasti nyt määrätyn päästötarkkailuohjelman perusteella.
Ympäristölupavirasto ottaa 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lauta- kunnan tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa 5) AA:n, 6) Mummantupa Oy:n, 7) BB:n, 8) CC:n, 9) Aisa-Tupa Oy:n ja 10) Kalajärven kalastuskunnan ve- sienkäsittelyn tehostamisvaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Peurannevan kuivatusvesiä ei johdeta Kala- järveen. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Pölystä tehdyt muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 6).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.6.2015 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemuk- seen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen eh- käisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määrä- yksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueella ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemis- ta. Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Toiminta voidaan kuiten- kin aloittaa muutoksen hakemiseen varatun ajan päätyttyä, jos vali- tus koskee vain korvausten määräämistä.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 100 ja 101 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
3 400 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Tarkkailuohjelma
Leena Simpanen
Heikki Penttinen Juha Helin
Johanna Juvonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen.
JJ/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.8.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
PEURANNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ym- päristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pi- detään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yh- teenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailu- jen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Virtaama mitataan pumppaamoilta ympäri vuoden.
Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mita- taan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
kiintoaine
CODMn
kok P
kok N
pH.
Pitoisuuksia verrataan Sammattinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt laske- taan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen loh- kojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Vesinäytteet otetaan pumppaamoilta 1 ja 2 pintavalutuskentälle johdettavista vesistä.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteen- vetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tark- kailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
