Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa alueen lähiympäristöön ei ole merkitty erityisiä aluevarauksia

LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 83/2004/4

Dnro LSY-2002-Y-332

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 1.10.2004

ASIA Tuuliannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ilma- joki ja Kurikka

LUVAN HAKIJA Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7

65170 VAASA

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Tuulianneva sijaitsee Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalla noin 10 kilometrin päässä Kurikan keskustasta koilliseen. Hankealu- een pinta-ala on 157,5 ha.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Vaskiluodon Voima Oy on 18.12.2002 ympäristölupavirastoon saa- puneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympä- ristölupaa Tuuliannevan turvetuotannolle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c-kohta

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Turvetuotanto Tuuliannevalla on aloitettu vuonna 1994. Hakija omis- taa pääosan alueesta, vuokramaiden osuus on 33,95 ha. Hakija on tehnyt sopimuksia alueen tiestön ja ojien käytöstä. Osasta tuotanto- aluetta on tehty ennakkoilmoitus Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille vuonna 1990.

Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa alueen lähiympäristöön ei ole merkitty erityisiä aluevarauksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava- luonnoksessa Kyrönjoen valuma-alueella turvetuotannon suunnitte-

lussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonais- kuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Tuulianneva sijaitsee kaavaluon- noksessa maakunnallisesti merkittäväksi turvetuotantoaluekokonai- suudeksi merkityllä alueella.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Vesistön tila ja käyttö

Tuulianneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen Härkiluoman (42.036) ja Tuoresluoman (42.035) valuma-alueilla. Tuuliannevan Härki- luomaan laskevan alueen pinta-ala on luoman valuma-alueen pinta- alasta (27,06 km²) 2,2 %. Härkiluomaan johdetaan kuivatusvesiä myös Kortesnevan-Salviannevan 79,5 ha:n turvetuotantoalueelta.

Noin 3 km Tuuliannevan alapuolella sijaitseva Myllylampi on noin 1 ha:n suuruinen Härkiluoman suvantoalue, jonka luusuassa on pato.

Lammen valuma-alueesta turvetuotantoalueiden osuus on 6,0 %.

Härkiluoma laskee Kyrönjokeen noin 6,3 km:n päässä Tuuliannevas- ta. Härkiluoman keskivirtaama oli v. 1990-1992 tehtyjen mittausten mukaan kantatie 67:n kohdalla 880 l/s ja virtaama on ollut pienimmil- lään 4,6 l/s (4.8.2000).

Tuoresluomaan laskevan Tuuliannevan tuotantoalueen pinta-ala on noin 1 % luoman valuma-alueen pinta-alasta (101,69 km²). Kuiva- tusvedet johdetaan Tuoresluomaan 1,3 km pitkän ojan kautta. Tuo- resluomaan johdetaan myös hakijan Peurainnevan pohjoisosan (32,7 ha) tuotantoalueen ja yksityisen tuottajan (alle 15 ha) alueen kuivatusvedet. Turvetuotantoalueet ovat 1,4 % Tuoresluoman valu- ma-alueen pinta-alasta. Tuoresluoman yläosalla keskivirtaama on vuosina 1991-1992 tehtyjen mittausten mukaan ollut 28 l/s ja alivir- taama vain 2 l/s.

Tuoresluoman vesi on tummaa ja siinä on paljon ravinteita ja kiinto- ainetta ja vesi on ajoittain hapanta. Veden typpipitoisuus on noussut hitaasti 1990-luvulla. Tuoresluoman kalastosta on hajanaisia koeka- lastustietoja, joissa saaliit koostuivat ahvenista ja hauista. Luomassa on aiemmin ollut rapuja, mutta rapukanta on hävinnyt ilmeisesti yli 25 vuotta sitten. Luomassa harjoitetaan vähän katiskapyyntiä. Luo- man yläosalle tulee kuormitusta turvetuotantoalueiden lisäksi pelloil- ta.

Härkiluoman vesi on hyvin tummaa ja ravinteikasta. Siinä on ajoittain paljon kiintoainetta ja vesi on usein hapanta. Myllylammen vesi on erittäin rehevää. Härkiluoman tai Myllylammen kalastoa ei ole tutkit- tu, mutta kalastoon kuulunevat ainakin ahven ja hauki. Rapuja ei ole tavattu. Myllylammen rannalla asuva yrittäjä on selvittänyt lammen soveltuvuutta kirjolohenkasvatukseen.

Myllylammen ympärillä ja alapuolella Härkiluoman varrella on muu- tamia loma- ja vakituisia asuntoja. Hakemuksen mukaan Tuores- luomalla ja Härkiluomalla ei ole mainittavaa virkistyskäyttöä eikä nii-

den vettä käytetä vedenhankintaan. Myllylammen vettä käytetään marjanviljelyssä kasteluvetenä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja.

Härkiluoman yläosan kuormitus tulee pääosin soilta ja metsäalueilta, alaosan pelloilta.

Suojeltavat kohteet

Lähin luonnonsuojelullisesti merkittävä kohde, Tuohirannan lehto- alue sijaitsee Tuoresluoman rannalla noin 5 km:n päässä tuotanto- alueelta. Hakemuksen mukaan Tuuliannevan vaikutusalueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita.

Asutus ja maankäyttö

Turvetuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsää ja rämet- tä. Lähin talo sijaitsee noin 100 m:n ja lähimmät peltoalueet noin 300 m:n päässä tuotantoalueen reunasta. Härkiluoman valuma-alueella on muutamia vuosia sitten tehty laajahkoja metsäojien kunnostuksia.

TURVETUOTANTO

Tuuliannevan valmistelutyöt on tehty vuosina 1991-92. Turvetuotan- to on aloitettu osalla alueesta vuonna 1994 ja koko tuotantoalueella vuonna 1995. Hankealueen pinta-alasta 9,2 ha on laskeutusallas- ja auma-alueita. Tuotantoa harjoitetaan neljässä lohkossa. Lohkojen 1 ja 2 pinta-ala on yhteensä 98,9 ha ja lohkojen 3 ja 4 pinta-ala on 58,6 ha. Alueella on tuotettu energiaturvetta HAKU-menetelmällä.

Tuotantomäärät ovat vaihdelleet viime vuosina 23 580-67 760 m³. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2021. Tuotantoalueelle ei ole tehty jälkikäyttösuunnitelmaa, ja vuokramaiden jälkikäytöstä päättävät maanomistajat.

Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Turve varastoidaan 10 au- maan ja kuljetetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalan polttoaineeksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Kuivatusvesien käsittely

Tuuliannevan kuivatusvedet puhdistetaan seuraavin vesiensuojelu- rakentein:

- sarkaojien lietesyvennykset

- päisteputket tai päisteputkipidättimet - 4 laskeutusallasta

Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputki- en tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta ko- koojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista

lohkojen 1 ja 2 (98,9 ha) vedet johdetaan Tuoresluomaan ja lohkojen 3 ja 4 (58,6 ha) vedet Härkiluomaan. Vesiensuojelun tehostamiseksi hakemuksessa on esitetty, että lasku- ja kokoojaojiin rakennetaan virtaamansäätöpatoja vuoteen 2005 mennessä. Tuotantoalueen lä- hellä ei ole pintavalutukseen soveltuvia alueita. Kemikalointiasemat voitaisiin todennäköisesti rakentaa lohkojen 1 ja 4 yhteyteen. Hakijan käsityksen mukaan virtaamansäätö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, kun otetaan huomioon olosuhteet ja hank- keesta aiheutuvien päästöjen määrä suhteessa muuhun kuormituk- seen. Laskeutusaltaisiin ja lietesyvennyksiin kerääntyvä liete poiste- taan vuosittain ennen tuotantokauden alkua ja sen päätyttyä ja tarvit- taessa useamminkin.

Päästöt vesistöön

Tuuliannevalla ei ole mitattu kuivatusvesien tai päästöjen määriä.

Hakija on käyttämällä Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuor- mitusarvoja arvioinut Tuuliannevan turvetuotannon ravinne- ja kiin- toainepäästöt keskimäärin seuraaviksi:

Härkiluoma Tuoresluoma kg/v (1993-2001) kg/v (1991-2001) Kokonaisfosfori 13 23

Kokonaistyppi 230 464

Kiintoaine 1 628 3 213

Ravinnepäästöarvoista on vähennetty luonnonhuuhtoutuma, mutta kiintoainepäästöt ovat bruttoarvoja.

Pöly, melu ja liikenne

Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti turpeen keräämisessä, aumauksessa ja lastauksessa. Pö- lyäminen riippuu tuotantomenetelmästä ja turpeen maatuneisuudes- ta. Se on ajoittaista ja keskittyy poutakausiin.

Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Jyrsintä on eräs meluisimmista työvaiheista. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusai- koina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähen- tää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla.

Pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi tuotannossa käytetään uudistet- tua tekniikkaa ja koneita. Lastaus keskeytetään, jos tuuli kuljettaa pölyä haitallisessa määrin lähiasutukseen päin. Kuormat peitetään niin, ettei ympäristöön pääse leviämään pölyä.

Nykyisen vuosituotannon määrä kuljetetaan 800-1 000 rekka-auton suoritteena yleensä joulu-maaliskuussa. Turve kuljetetaan Lahden metsäautotietä pitkin Pojanluoman kautta Rengonkylään valtatielle 19 ja siitä Seinäjoelle. Tuotantoalueen eteläosassa on alue, jolta

voidaan kuljettaa turvetta myös kesällä Luovantien kautta Pojanluo- malle.

Varastointi ja jätteet

Polttoaineet säilytetään siirrettävissä farmarisäiliöissä jätteenkeruu- pisteen lähettyvillä hiekalla päällystetyllä alustalla. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 219 kg, muuta öljyistä jätettä 58 kg ja akkuromua 14 kg.

Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varas- toidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Turvetuotannon työllistää ympärivuotisesti 2 henkilöä ja kesällä 3-5 henkilöä.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vaikutus Härkiluoman vir- taamiin ja vedenkorkeuksiin on pieni. Tuoresluoman yläosassa tuo- tantoalueen vesien arvioidaan lisäävän virtaamaa keskimäärin 11 % ja vedenkorkeutta laskuojan liittymäkohdassa enintään 1-2 cm. Tuu- liannevan kuivatusvesien arvioidaan lisäävän Tuoresluoman ylä- osassa veden fosforipitoisuutta 10,4 %, typpipitoisuutta 7,0 % ja kiin- toainepitoisuutta 10,4 % sekä Myllylammen veden fosforipitoisuutta 6,2 %, typpipitoisuutta 4,6 % ja kiintoainepitoisuutta 6,1 %. Härki- luoman alaosalla vaikutus on 1,0-1,6 %. Päästöjen ei arvioida vaikut- tavan Kyrönjokeen. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen kuivatus- vedet ovat saattaneet heikentää Tuoresluoman, Myllylammen ja Härkiluoman yläosan veden laatua ainakin kunnostusvaiheessa ja suuria pitoisuusvaihteluita on ollut sen jälkeenkin.

Kuivatusvesien ei ole todettu vaikuttavan vesikasvillisuuden mää- rään, mutta ne ovat voineet muuttaa pohjaeläinten lajisuhteita.

Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta muihin vesistön käyttömuotoihin. Kirjolohen kasvatuksen edellytykset Mylly- lammessa saattavat kuitenkin heikentyä turvetuotannosta aiheutuvi- en ajoittaisten kuormituspiikkien vuoksi.

Vaikutus kalatalouteen

Hakemuksen mukaan Härkiluoman ja Myllylammen kalataloudellinen merkitys on niin vähäinen, ettei turvetuotannon kuormituksesta ai- heudu merkittävää kalataloudellista haittaa.

Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön

Tuuliannevan alueella ei ole pohjavesialueita eikä läheisyydessä ve- denottamoita.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Tuuliannevan välittömässä läheisyydessä on vähän asutusta. Lähin, kesäkäytössä oleva asuinkiinteistö sijaitsee noin 100 m:n päässä tuotantoalueen reunasta ja 1 km:n säteellä on kolme muuta asuinra- kennusta, joista yhdessä asutaan vakituisesti. Turvepöly voi ajoittain aiheuttaa haittaa lähimpänä sijaitsevalle kiinteistölle, mutta hakijalle ei siitä ole valitettu. Tuotantoalueen lounaispuolella on viljelyssä ole- via peltoalueita, mutta mahdollista haittaa on kasveille tai karjalle on hakemuksen mukaan vaikea arvioida. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi.

Turvetuotannon eri työvaiheet eivät hakemuksen mukaan aiheuta melun ohjearvojen ylittymistä lähimmissäkään asuinrakennuksissa.

Eräät toimenpiteet kuten jyrsintä voivat lyhytaikaisesti nostaa melu- tason ohjearvoja korkeammiksi. Meluhaitoista ei ole valitettu hakijal- le.

Ympäristöriskit

Alueella on turvallisuussuunnitelma ja työmaiden henkilöstöä on koulutettu asiasta. Yhtiöllä on käytössä ympäristöasioiden hallintajär- jestelmä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö- ja päästötarkkailu

Hakemuksessa on esitetty, että käyttö- ja päästötarkkailu toteute- taan osana hakijan Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteis- tarkkailua. Nykyisessä yhteistarkkailuohjelmassa Tuuliannevalla on käyttötarkkailu, mutta ei päästötarkkailua.

Vaikutustarkkailu

Hankkeen vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Tuoresluomassa, Mylly- lammessa ja sen alapuolella Härkiluomassa joka toinen vuosi otettu- jen näytteiden perusteella osana em. yhteistarkkailua. Näytteitä ote- taan kolme kertaa tarkkailuvuoden aikana ja niistä analysoidaan mm. happi-, kiintoaine- rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä väri ja pH.

Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen ohjelman mukaan ja ve- sistötarkkailuohjelman muutosesitys tehdään valvontaviranomaiselle vuoden 2005 aikana. Jälkitarkkailu voidaan tehdä siten, että vesistö- tarkkailu tehdään esimerkiksi yhden, viiden ja kymmenen vuoden ku- luttua turvetuotannon päättymisestä.

Kalataloustarkkailu esitetään aloitettavaksi siten, että Tuoresluomas- ta tehdään kalataloudellinen perusselvitys, jossa läheisyydessä si- jaitseville kotitalouksille lähetetään kalastoa koskeva tiedustelu. Tu- losten perusteella tehdään valvontaviranomaiselle esitys kalatalous- tarkkailuohjelmaksi. Pöly- ja meluhaittoja esitetään arvioitaviksi kirjal- lisuusselvitysten perusteella ja myöhemmästä tarkkailusta sovitta- vaksi valvontaviranomaisen kanssa, kun tarkkailumenetelmät ovat vakiintuneet.

KORVAUKSET

Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu vesien käytölle tai ka- lataloudelle korvattavaa haittaa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Kurikan kau- pungissa ja Ilmajoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 2.5.-2.6.2003. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä, Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa ja Kurikka-lehdessä.

Ympäristölupavirasto on 24.4.2003 ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Länsi-Suomen ympäristökes- kukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kurikan kaupungilta ja Ilmajoen kunnalta.

Lausunnot

1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvos- ton vesiensuojelun tavoitteita koskevan periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon tulee vähentää pintavesiin joutuvaa fosfori- ja typpi- kuormitusta 30 prosenttia vuoden 1993 tasosta. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö ei tässä tapa- uksessa ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotan- nossa. Vesienkäsittelyn tehostamisen tarvetta korostaa Tuores- luoman luokitus arvokkaaksi pienvedeksi. Lisäksi Kyrönjoki on Vaa- san kaupungin raakavesilähde. Perustason lisäksi käyttöön tulee ot- taa kemikalointi tai muu vastaavan tasoinen vesienkäsittelymene- telmä Tuoresluomaan johdettaville vesille ja hakijan on tehtävä ve- siensuojelun tehostamissuunnitelma.

Kuormitus- ja vaikutustarkkailu voidaan hoitaa hakijan esittämällä ta- valla. Tuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö- ja hoi-

topäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Ympäristökeskus haluaa tarkas- taa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi.

2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, jos käytössä on tehostettu vesienkäsittely. Turvetuotannon aiheuttamaa kalataloudellista hait- taa ei voida kokonaan estää vesiensuojelutoimenpitein, joten luvan- saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia. Tark- kailu on järkevää toteuttaa osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteis- tarkkailua. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE- keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittäviä. Jos niillä ei kuiten- kaan saavuteta kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua vesienkäsittelyn tehostamiseen esimerkiksi kemikaloinnilla tai pinta- valutuksella. Hakijan on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesiensuo- jelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Esitetty tarkkailuoh- jelma on riittävän kattava. Öljy ja ongelmajätteet tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisen vaaraa.

4) Ilmajoen kunta on puoltanut luvan myöntämistä ja yhtynyt ympä- ristölautakunnan esittämiin perusteluihin.

5) Kurikan kaupungin rakennuslautakunta on todennut, että tuo- tantoalueella on vähän vaikutusta Kurikan puolelle, mutta valuma- vesien kuormitusta alapuoliseen vesistöön tulisi pyrkiä pienentä- mään. Jos suunnitellut virtaamansäätöpadot eivät ole tehokkaita, tu- lee selvittää pintavalutuskenttien rakentamista. Alueen jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti ja huolehdittava erityisesti ongelmajät- teiden keräyksestä ja ettei aumamuoviroska pääse ympäristöön.

Alueella varastoitavat polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altain ja katoksin.

6) Kurikan kaupungilla ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta.

Muistutukset ja mielipiteet

7) AA ja BB (Rakennos RN:o 3:103), CC (Kumpula RN:o 3:181), DD ja EE (Lehtopirtti RN:o 3:180), AA (Siperia RN:o 3:191), FF ja GG, BB, HH ja II (Seitsemäntähden RN:o 3:206) sekä JJ (Pakopalsta RN:o 3:197) ovat vaatineet, että jos turvetuotannon laajennus suun- nitelman mukaisesti toteutuu hakija on vastuussa Myllylammen pa- don kestävyydestä ja toimivuudesta. Yhtiön on varauduttava mm.

isomman juoksutusputken sekä automaattisen sähköisen sulkujär- jestelmän hankintaan. Virtaamien ja vedenpinnan äkkinäinen vaihte- lu vaatii lähes ympärivuorokautista päivystystä.

Uimaveden laatu ei saa enää huonontua ja yhtiön velvollisuus on seurata veden laatua jatkuvasti yhteistyössä lammen ympäristön kiinteistönomistajien kanssa. Uimaveden laatu on vuosien varrella huonontunut, ihoon jää uimisen jälkeen ruskea turvekerros ja iilima- doista on tulossa riesa. Virkistyskalastukselle ei saa olla haittaa ja lammessa pitää voida kasvattaa siianpoikasia. Myllylammen Marjati- lan toiminnalle ei saa olla haittaa. Humuspitoisuuden lisääntyessä on vaarana, että tilan kastelujärjestelmät tukkeutuvat, mikä voi aiheut- taa suuren vahingon erityisesti hallasadetuksen aikana. Viimeisten kymmenen vuoden aikana järjestelmän suuttimien tukkeutuminen on ollut hyvin yleistä. Muistuttajat ovat myös vaatineet kirjallisen sopi- muksen laatimista em. asioista.

8) Ilmajoen kalastuskunta on vaatinut, että ravinteiden ja kiintoai- neen kuormitus luomiin ja Kyrönjokeen saatetaan mahdollisimman pieneksi. Nykytaso ei voi olla kriteerinä, vaan luomissa on tarkoitus päästä elvyttämään jokirapukantaa. Vesiensuojelurakenteita on ra- kennettava riittävästi ja niiden mitoituksen ja hoidon on oltava riittä- vää.

Hakijan vastine

Hakija on liittänyt vastineeseensa arvion pintavalutuksen ja kemika- loinnin toteuttamismahdollisuuksista sekä kustannuksista Tuulianne- valla. Hakija on todennut, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus Tuoresluomaan johdettavien vesien kemikaloinnista on kohtuuton suhteessa tuotantoalueen kokoon, käsittelyn kustannuk- siin ja vesiensuojeluhyötyyn. Luomaa ei ole luokiteltu veden laadun, kalaston, muun vesieliöstön tai virkistyskäytön kannalta erityissuoje- lua vaativaksi vesistöksi. Luoman varrella sijaitsevien lehtoalueiden kannalta tuotantoalueen vesienkäsittelyllä ei ole ollut merkitystä. Ha- kija katsoo, että ympäristönsuojelulain mukaan BAT-tekniikan on ol- tava teknisesti toteuttamiskelpoista kustannuksin, jotka ovat toimin- nan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta kohtuullisia. Hakija ei ole halunnut esittää vesienkäsittelyn tehosta- missuunnitelmaa.

Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, et- tä hakemuksessa esitetty virtaamansäätö on tehostettu vesiensuoje- luratkaisu.

Hakijalla ei ole huomauttamista Ilmajoen kunnan ja sen ympäristö- lautakunnan, Kurikan kaupungin ja sen rakennuslautakunnan eikä Ilmajoen kalastuskunnan esittämiin näkemyksiin ja vaatimuksiin.

AA ym. ovat esittäneet vaatimuksia, jos turvetuotannon laajennus to- teutuu suunnitelman mukaisesti. Hakija on todennut, että kuten asia- kirjoista käy ilmi kyse ei ole laajennuksesta, vaan 10 vuotta toimin- nassa olleen tuotannon jatkamisesta uusin vesiensuojelutoimenpi- tein. Siten vesimäärät eivät tule kasvamaan, vaan virtaamansäätö- patojen avulla vesimääriä pystytään säätelemään nykyistä parem- min. Myllylammen padon kestävyyteen tai toimivuuteen ei siis ai-

heudu muutosta. Hakija ja metsäkeskus ovat 1990-luvun puolivälis- sä toimittaneet Myllylammen silloiselle toiminnanharjoittajalle rum- puputken padon yläosaan asennettavaksi mahdollisen tulvatilanteen varalta. Putkea ei ole asennettu.

Muistutuksessa mainittua veden laadun voimakasta heikkenemistä ei voida havaita tarkkailutulosten perusteella. Vuosien 1993-1994 kiintoainehuippuihin lienevät vaikuttaneet ainakin osaltaan tehdyt metsäojitukset. Myllylammen ja Härkiluoman veden laatua tarkkail- laan jatkossakin. Hakijan käsityksen mukaan virkistyskalastus alu- eella on hyvin vähäistä. Hankkeen aiheuttama kuormitus ei tule li- sääntymään, joten siltä osin estettä siian poikastuotannolle Mylly- lammessa ei ole. Pintaveden käyttö tihkukastelumenetelmässä vaatii aina suodatuksen ja asianmukaista hoitoa riippumatta siitä, onko alueella turvetuotantoa vai ei. Hakijalle on tullut Myllylammen Marja- tilalta tuotannon aikana yksi valitus, jota tutkittaessa lammen pinnalla oleva pöly todettiin todennäköisesti kuusen suopursuruosteeksi.

Hakija on liittänyt vastineeseen kesällä 2002 tehdyn Tuoresluoman biologisen kartoituksen. Siinä todetaan, että turvetta on sedimentoi- tunut pieniä määriä tuotantoalueen alapuoliseen ojaan. Vesikasvilli- suuden esiintymiseen tuotannolla ei ole vaikutusta. Pohjaeläinlajisto koostuu suurta kuormitusta kestävistä lajeista.

Tarkastus

Ympäristölupavirasto teki 25.5.2004 tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaisten lisäksi myös muistuttajat. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Tuuliannevalle ei ole rakennettu virtaamansäätöpatoja ja hakijan mukaan ne rakennetaan vasta, kun lupapäätös on saatu.

Tuotannossa käytetään mekaanista kokoojavaunua hakemuksessa ilmoitetun HAKU-menetelmän sijasta. Lohkojen 1 ja 2 laskeutusal- taissa ei ollut pintapuomeja ja tuotantolohkoilla oli näkyvissä muo- vinpalasia. Hakija ei ole saanut käyttöönsä laskeutusaltaiden ja tuo- tantoalueen välistä 4-5 ha:n aluetta. Myllylammella todettiin, että vii- me vuonna ruopatuille rannoille oli kertynyt lietettä. AA:n käsityksen mukaan ylivuotoputken rakentaminen patoon on vaikeaa maaperän vuoksi. Mustikan viljely, jossa käytetään tihkukastelumenetelmää, on aloitettu 3 vuotta sitten.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Tuu- liannevan turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa ja Kurikan kaupungis- sa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukai- sesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset

Toteutettava suunnitelma

1) Turvetta saadaan nostaa enintään suunnitelman mukaisella 157,5 ha:n alueella.

Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesis- töön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien lietesyvennysten, virtausta säätävien patojen ja laskeu- tusaltaiden kautta. Lisäksi kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutus- kentällä tai vähintään vastaavantehoisella puhdistusmenetelmällä.

Lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet voidaan käsitellä vaihtoehtoisesti kas- villisuuskentällä, jonka pinta-ala on vähintään 3,3 ha.

Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset ja päisteput- ket, joiden päissä on virtausta säätelevät sihdit. Kokoojaojiin on ra- kennettava virtausta säätelevät padot. Alueella on oltava riittävän suuret laskeutusaltaat valuma-alueen koon ja veden virtausnopeu- den mukaan mitoitettuina ja niiden poistopäihin on rakennettava ve- denkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaat on va- rustettava pintalietepuomeilla.

Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastos- ta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.

Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse.

3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään 30.4.2005 ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskeutusal- taan jälkeisestä tehostetusta vesienkäsittelystä on esitettävä suunni- telma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja niiden on oltava käytössä vuoden 2006 tuotantokaudesta alkaen.

Vesiensuojelurakenteiden kunnossapito

4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusal- taat ja muut vesiensuojelurakenteet sekä ojastot jatkuvasti toiminta- kunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Tuotan- non päättymisen jälkeenkin rakenteet on säilytettävä ja niitä on hoi- dettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan.

5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du ylimääräistä vesistökuormitusta. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ai- heuttavia koneita ja laitteita. Tuotanto ja turpeen varastointi on pyrit- tävä tekemään ja ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87

§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuttujen kiinteistöjen pihapii- rissä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.

Varastointi ja jätteet

8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä.

9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle sekä Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle.

11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

Tarkkailut

12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteen 1 ohjelman mukaisesti.

Ohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulos- ten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuoli- sessa vesistössä sekä ainakin 2 vuoden aikana tuotantotoiminnasta aiheutuvaa pölyä ja melua Takanevan ja Majamäen talojen pihapii- rissä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kuivatusvesien kalatalousvaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain kesä- kuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Poh- janmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Ilmajoen kunnan ja Ku- rikan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Kunnossapitovelvoitteet

14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu kuivatusvesien johtamisesta.

Haittoja ehkäisevät toimet

15) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Virtaamansäätö kuuluu turvetuotannon perustason vesienkäsittelyyn eikä Tuuliannevan tuo- tantoalueen koon ja käyttöajan huomioon ottaen ole parasta käyttö-

kelpoista tekniikkaa. Tuoresluoma, johon lohkojen 1 ja 2 kuivatusve- det johdetaan, on luokiteltu arvokkaaksi pienvedeksi.

Hakija on ilmoittanut, ettei Tuuliannevan vesien käsittelyyn ole mah- dollista rakentaa pintavalutuskenttiä. Vastaavantehoinen käsittely- menetelmä voi olla nykyiselle tuotantoalueelle perustettava ympäri- vuoden käytössä oleva kasvillisuuskenttä, jonka pinta-ala lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesille on vähintään 5,5 ha ja johon vedet johdetaan pumppaamalla. Vaihtoehtoisesti kuivatusvedet voidaan puhdistaa kemikalointikäsittelyllä.

Kun otetaan huomioon Tuuliannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Vesiin johdettavien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käy- täntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pö- lypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräykses- sä 6) ja melun rajoittamiseksi lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyva- hinkojen estämiseksi.

Määräykset 10), 12) ja 13) ja ovat tarpeen vaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pöly- ja meluhaittaa tuotantoaluetta lähinnä sijaitsevien talojen pihapiirissä, jonka vuoksi tarkkailu on tarpeen. Tulipalovaaraan ja onnettomuus- riskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyk- siin 11) ja 15).

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen vaatimukset tehostetusta vesienkäsittelystä lupamääräyk- sessä 2) sekä tarkkailusta ja valvonnasta lupamääräyksistä 3) ja 12) ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Pohjanmaan työvoima- ja elin- keinokeskuksen vaatimukset tehostetusta vesienkäsittelystä ja kala- taloustarkkailusta lupamääräyksissä 2) ja 13).

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kunnan ympäristölau- takunnan ja Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan vaatimukset vesiensuojelusta ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksissä 2), 4) ja 9).

AA:n ym. vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että hankkees- sa ei ole kyse turvetuotannon laajentamisesta, vaan toiminnan jat- kamisesta. Lupamääräyksessä 2) on määrätty vesienkäsittelyn te- hostamisesta, mikä vähentää hankkeesta aiheutuvia päästöjä ja ta- saa hankkeen vaikutusta virtaamiin Myllylammessa.

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kalastuskunnan vaa- timuksen vesienkäsittelystä lupamääräyksessä 2).

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59

§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2013 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesistöön joutuvien päästöjen määrästä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio mahdollisesti aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä ehdotus ja kustannusar- vio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten ehkäisemi- seksi tai vähentämiseksi.

Toiminnan lopettaminen

Luvan saajan on esitettävä viimeistään vuotta ennen turvetuotannon lopettamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma alu- een kunnostamisesta, ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta tur- peen noston loputtua.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa myös ennen tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulemista.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, ja 100 § Jätelain 4 ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

1 700 euroa

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.

Valitusaika päättyy 1.11.2004 Valitusosoitus on liitteenä 2

Leena Simpanen

Kalevi Tikka Heikki Penttinen

Raija Aaltonen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen.

RHA/sl Liite 1 tarkkailuohjelma

KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu

Tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tapahtumat:

- ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan eteneminen - ojitusten tarkat kaivuuajat ja -paikat

- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta, havainnot rakenteiden toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

- laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennykset - mittapatojen asennus ja vedenkorkeushavainnot - vesinäytteiden ottoajankohdat

- sadanta-, haihdunta-, lämpötila- ja tuulitiedot, jos niitä työmaalla mitataan. Huomiota kiinni- tetään erityisesti rankkasateiden ja tulvien esiintymiseen

- muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta pur- kautuvan veden määrään tai kuormitukseen

- turvepölystä tai meluhaitoista tms. tulleet valitukset

Tuotantovaiheen käyttötarkkailua pidetään koko tuotannon ajan.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailun havaintopisteet sijaitsevat Tuuliannevan Tuoresluomaan johdettavista ve- sistä laskeutusaltaan jälkeisen tehostetun vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolella. Näyt- teitä otetaan viidesti vuodessa: huhti-toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syys-lokakuu.

Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

- kokonaistyppi ja ammoniumtyppi - kokonaisfosfori

- kemiallinen hapenkulutus CODMn

- kiintoaine ja sen hehkutusjäännös - pH

- rauta - väri

Tuotantoalueen päästötarkkailussa näytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa vesi- tutkimuslaitoksessa standardimenetelmien mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä mitataan laskuojan virtaama.

Raportointi

Tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ympäristökes- kukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle, Ilmajoen ja Kurikan ympäristönsuojelulautakunnille ja tarkkailuraportin laatijalle.

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on py- häpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, vali- tusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluvi- ranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske- vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa- sa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toi- miteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisem- min toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaa- moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen vir- ka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojär- jestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: vaihde (09) 173 461

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.