LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 35/2007/4
Dnro LSY-2004-Y-388
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
19.4.2007
ASIA Niivilänniityn turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Evijär- vi ja Lappajärvi
LUVAN HAKIJA Oy Alholmens Kraft Ab PL 250
68601 PIETARSAARI
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hankealue sijaitsee noin 10 km etelään Evijärven kunnan taajamas- ta ja noin 9 km luoteeseen Lappajärven kunnan taajamasta. Tuotan- tokelpoinen pinta-ala on 62,2 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Oy Alholmens Kraft Ab on 31.12.2004 Länsi-Suomen ympäristölu- pavirastoon saapuneella sekä 6.5. ja 10.5.2005 täydentämällään ha- kemuksella pyytänyt ympäristölupaa Niivilänniityn turvetuotantoalu- een toiminnalle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Länsi-Suomen ympäristökeskus oli Oy Alholmens Kraft Ab:n teke- män ennakkoilmoituksen johdosta 24.2.2000 todennut, että Niivilän- niityn turvetuotanto ei edellyttänyt vesilain mukaista lupaa, mikäli toimintaa suoritettiin ilmoituksessa mainitulla tavalla ja noudatettiin vesilain säännösten lisäksi ympäristökeskuksen edellyttämiä ehtoja.
Ympäristökeskus oli myöhemmin velvoittanut Oy Alholmens Kraft
Ab:n hakemaan Niivilänniityn turvetuotantoalueen toiminnalle ympä- ristöluvan vuoden 2004 loppuun mennessä.
ALUEEN OMISTUS- JA KAAVOITUSTILANNE
Koko Niivilänniityn tuotantoalue on hakijan hallussa. Hakija omistaa Evijärven kunnassa kiinteistön RN:o 7:395 ja Lappajärven kunnassa kiinteistön RN:o 10:181. Hakija on vuokrannut Lappajärven kunnas- sa kiinteistöistä RN:ot 10:175, 10:51 ja 10:81 yhteensä 10,4 ha:n suuruisen alueen sekä Evijärven kunnassa kiinteistöstä RN:o 7:15 noin 2,8 ha:n suuruisen määräalan. Vuokra-aika on 30 vuotta.
Etelä-Pohjanmaan 23.5.2005 vahvistetun maakuntakaavan mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuoje- lualueet, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja –päätökset sekä Natura 2000 –verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijai- sesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole valta- kunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Niivilänniityn tuotantoalue sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jota kos- kevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon suunnitte- lussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormi- tus pysyy nykyisellä tasolla.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila
Niivilänniityn tuotantoalueen kunnostusojitukset on tehty vuonna 2001 ja tuotanto aloitettu vuonna 2002.
Asutus ja maankäyttö
Hankealueen lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyy- dellä Niivilänniityn itäpuolella. Niivilänniityn itäpuolella Valkiaisjärven rannalla on vapaa-ajan asutusta noin 1,8 km:n etäisyydellä tuotanto- alueen reunasta. Asutusalueiden tiestöjen kautta ei suuntaudu lii- kennettä tuotantoalueelle.
Hankealuetta ympäröivä alue on metsätalouskäytössä.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita eikä tärkei- tä pohjavesialueita.
Vesistö, sen tila ja käyttö
Niivilänniitty sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella Kirsinpäkin valu- ma-alueella (47.024). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kir- sinpäkkiin ja edelleen Evijärven Kniivilänlahteen.
Arvioidut virtaamat Kirsinpäkissä ja Kniivilänlahdessa ovat seuraa- vat:
Kirsinpäkki Kniivilänlahti (m3/s) (m3/s)
MHQ (kevät) 6,8 8,5
MHQ (kesäkausi) 1,3 1,6
MQ 0,44 0,55
MNQ (kesä 30 vrk) 0,04 0,05 MNQ (talvi 30 vrk) 0,04 0,05
Kirsinpäkki
Kirsinpäkin uoma alkaa Kirsinkankaan viereisellä suoalueella (Aita- neva) sijaitsevalta peltoalueelta. Kirsinpäkin valuma-alue laskussa Kniivilänlahteen on pinta-alaltaan 48,61 km2. Niivilänniityn valuma- alue on 1,3 % Kirsinpäkin valuma-alueesta. Kirsinpäkin uomaan on johdettu metsä- ja suo-ojitusten kuivatusvedet ja ojitusten yhteydes- sä uoma on perattu. Kirsinpäkin valuma-alueesta on 50–60 % pää- osin ojitettua suota. Niivilänniityn tuotantoalueen kuivatusvesien las- kusta Kirsinpäkkiin on 11,2 km laskuun Kniivilänlahteen.
Kirsinpäkin veden laatu on vuosina 2000–2004 Niivilänniityn kohdal- la tehtyjen havaintojen mukaan ollut sekä Niivilänniityn tuotantoalu- een ylä- että alapuolella hyvin samanlaista eikä turvetuotannon aloit- taminen ole näkynyt Kirsinpäkin veden laadussa. Vuosina 2000–
2002 vesi oli keväisin hyvin hapanta ja syksyisin lievästi hapanta tai neutraalia. Vesi oli väriltään ruskeaa tai tummanruskeaa. Veden kiin- toainemäärät olivat ajoittain korkeita (4,0–38 mg/l). Ravinnepitoisuu- det olivat korkeita ja tyypillisiä reheville vesialueille (51–110 µgP/l ja 1 500–9 200 µgN/l) ja CODMn-taso oli ajoittain jopa humusvesille kor- kea (21–68 mg/l). Vuonna 2003 ravinnepitoisuudet olivat tarkastelu- aikoina korkeita ja reheville vesialueille tyypillisiä (47–74 µgP/l ja 1 770–4 600 µgN/l). CODMn-taso oli korkea (35–79 mg/l). Vuoden 2004 havaintojen mukaan Kirsinpäkin vesi oli syksyllä hapanta ja lie- västi hapanta kesällä ja keväällä. Humusainepitoisuus oli korkea (29–49 mgO2/l) ja samaa tasoa molemmissa havaintopaikoissa. Ke- väällä kiintoainepitoisuus oli korkeampi alapuolisella havaintopaikal- la, mutta samaa tasoa molemmissa havaintopaikoissa kesällä ja syksyllä.
Kirsinpäkin kalataloudellinen merkitys on vähäinen.
Kirsinpäkin varrella ei ole asutusta.
Kniivilänlahti
Kniivilänlahti on Evijärven järvialtaan lounaiskulmaan sijoittuva yli 2 km pitkä ja 750 m leveä lahti. Lahden keskellä veden syvyys on 1,2 m ja sen reunoilla 0,7–1,0 m. Lahden pohjaan laskevat Kirsinpäkin ja
Heinämaaojan uomat. Kniivilänlahden valuma-alue on pinta-alaltaan 60,66 km2.
Kniivilänlahdesta vuosina 1995–1998 otettujen talviaikaisten vesi- näytteiden mukaan veden ravinnepitoisuudet olivat korkeat, vesi oli tummaa ja sen happipitoisuus oli ajoittain heikko.
Evijärvi
Evijärven veden laatu on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan arvioituna hyvä.
TURVETUOTANTO
Niivilänniityn turvetuotanto on aloitettu vuonna 2002. Alueella tuote- taan jyrsinturvetta hakijayhtiön Pietarsaaren voimalaitoksen käyt- töön. Tuotantoalueen jyrsinturvetuotantokapasiteetti on noin 25 000 MWh vuodessa. Vuodessa on keskimäärin 40 tuotantovuo- rokautta. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan 20–25 vuotta.
Tuotantoalue jakaantuu kuuteen lohkoon, joiden pinta-alat ovat 3,4, 30,2, 12,1, 8,3, 3,5 ja 4,7 ha. Tuotantokelpoisen tuotantoalueen pin- ta-ala on yhteensä 62,2 ha. Koko hankealueen pinta-ala on 71,0 ha.
Tuotantokenttien turvepaksuus on vähintään 1,5 m.
Tuotannon loputtua alueen jälkikäyttömuotona tulee olemaan maa- tai metsätalouskäyttö.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sarkaojia päisteputkipidättimi- neen, virtaamansäätöä ja laskeutusaltaita. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pumppaamalla kuivatusvedet tuotantoaikana 3,5 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle.
Päästöt vesistöön
Arvion mukaan Niivilänniityn tuotantoalueen kesäaikainen netto- kuormitus on seuraava:
- Kokonaisfosfori 0,036 kg/d - Kokonaistyppi 0,755 kg/d - Kiintoaine 6,0 kg/d
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotan- toon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, si- tä helpommin se pölyää. Etenkin tuulen voimakkuus vaikuttaa pölyn
leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, joista ai- heutuva pölypäästöt ovat enemmän pistemäisiä kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuvat päästöt. Turvepöly voi yksin aiheut- taa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2/kk) ylittäviä laskeumia vie- lä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hyvin maa- tunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä.
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskais- ta kulkuneuvoista. Vuodessa tuotantopäiviä on 40, joten melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syn- tyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotannosta aiheutuva melu on yleensä hyvin paikallista ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Kaikkein meluisim- pien työvaiheiden aikana päiväajan 55 dB:n ohjearvo voi ylittyä 200–
300 m:n etäisyydellä ja yöajan 50 dB:n ohjearvo noin 500 m:n etäi- syydellä tuotantokentän reunasta. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden äänistä ja vastaa liikennemelua.
Niivilänniityn auma-alueille on rakennettu tieyhteydet suoalueen itä- ja länsipuolisilta metsäautoteiltä. Turvekuljetukset suuntautuvat idänpuoleisen Taipaleen metsäautotien kautta etelään seututielle 711 ja sen kautta pohjoiseen Pietarsaareen vievälle kantatielle 68.
Tuotantoaikana on huolto- ja työmatkaliikennettä henkilöautoilla noin 5–10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikau- teen, jolloin turve ajetaan tuotantoalueelta Pietarsaareen. Tuotetun turpeen ajo Pietarsaareen kestää yhtä ajoneuvoa käyttäen 1,5–2 kk.
Vuorokaudessa kuljetettavaksi tulee 4–5 kuormaa.
Varastointi ja jätteet
Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kunnan jätehuoltomäärä- ysten mukaisesti. Jätteille on rakennettu katos ja jätteille on sijoitettu katokseen asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet ke- rätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa katoksessa. Tuo- tantokalustosta kertyvät romuakut kerätään katokseen. Alueen on- gelmajätteiden poiskuljettamisesta ja hävittämisestä on sopimus on- gelmajäteyrityksen kanssa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 –ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Niivilänniittyä ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Suoalueen kuivattaminen turvetuotantoalueeksi kuivattaa myös ympäröiviä rä- meitä ja voi siten parantaa ympäröivien rämealueiden puuntuottoa ja metsätaloudellista merkitystä. Jotta turpeen kuljetus tuotantoalueelta olisi mahdollista, alueelle johtava metsätiestö pidetään hyvässä käyt- tökunnossa. Myös ympäröivien kankaiden metsätalouden harjoittajat hyötyvät kunnossapidetyistä tieyhteyksistä.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Niivilänniityn turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys Niivilänlahdessa kesän keskimääräi- sessä valunta- ja kuormitustilanteessa on seuraava:
Kok.P Kok.N Kiintoaine (µg/l) (µg/l) (mg/l) Kirsinpäkki
Niivilänniityn laskun alapuolella 4 78 0,6 Kirsinpäkki laskussa Kniivilänlahteen 1 20 0,2
Osa Niivilänniityn aiheuttamasta kuormituksesta pidättyy ja laimenee 11,2 km pitkään Kirsinpäkin uomaan. Kniivilänlahdessa Niivilänniityn aiheuttamaa kuormitusta ei voi enää erottaa muusta kuormituksesta.
Suoritetussa tarkkailussa Kirsinpäkin veden ravinteisuustasossa ja veden laadussa ei ole havaittu muutosta Niivilänniityn kuivatusvesi- en laskupaikan ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välillä.
Hyvin huomattavan osan Kirsinpäkin hajakuormituksesta muodostaa Kirsinpäkin valuma-alueen suoperäinen metsäojitettu maasto ja Kir- sinpäkin alaosan peltoalueet. Turvetuotannon kuormitusosuus edus- taa luokitelluista kuormituksista pienintä osuutta. Kirsinpäkin valuma- alueella ei Niivilänniityn lisäksi ole muita turvetuotantoalueita.
Vaikutus kalatalouteen
Kirsinpäkin kalataloudellinen merkitys on vähäinen eikä Niivilänniityn turvetuotanto muuta Kirsinpäkin kalataloutta.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Niivilänniitty rajoittuu soistuneeseen moreenimaastoon. Niivilänniityn läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkei- tä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien vedenhankin- nan kannalta. Alueen lähistöllä ei ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Vähäisestä muodostumisesta johtuen alueella ei ole tiedos- sa olevia virtaamiltaan tai luonnonarvoiltaan merkittäviä lähteitä.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Alueen asutus ja viljelykset sijoittuvat Niivilänniityn länsi- ja kaak- koispuolelle vesistöjen (Välijoki ja Lappajärvi) sekä maanteiden (kan- tatie 68 ja seututie 711) varteen useiden kilometrien etäisyydelle Nii- vilänniityn turvetuotantoalueesta. Turvekuljetuksiin käytettävän Tai- paleentien varressa on asutusta vasta lähellä seututietä 711. Val- keisjärven vapaa-ajan asutus sijaitsee Niivilänniityn itäpuolella noin 1,8 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen ja vapaa-ajan asutuksen välissä on kaksi moreeniselännettä ja kaksi metsäojitettua suoaluetta.
Ympäristöriskit
Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettu myös suu- remmille virtaamille.
Tuotantoalueen palosuojelu on toteutettu sisäasiainministeriön 26.4.2000 antaman turvetuotannon paloturvallisuusohjeen mukai- sesti.
Tuotantoalueen polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käy- tön ja täytön yhteydessä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Niivilänniityn turvetuotantoalue on mukana hakijan turvetuotantoalu- eiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa, jonka Länsi- Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan mainitun ohjelman mukaisesti. Niivilänniityn ala- puolisen Kirsinpäkin kalataloudelliseen tarkkailuun ei hakijan mu- kaan ole tarvetta ojan luonteen ja vähäisen kalataloudellisen merki- tyksen vuoksi.
HAITAT JA VAHINGOT
Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa kalataloudellista eikä muutakaan haittaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Evijärven ja Lappajärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistu- tusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hake- muksen johdosta 26.7. – 25.8.2005 välisenä aikana. Ympäristölupa- virasto on 19.7.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä sääde- tyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Poh- janmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Evijärven ja Lappajärven
kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Evijärven ja Lappajär- ven kunnilta.
Lausunnot
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristölu- pa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan esi- tetty kuivatusvesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puh- distusmenetelmä. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäivä- kirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus-, vaikutus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Toiminnanhar- joittajan on ilmoitettava vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle tarkastusta varten.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kirsinpäkin kalastosta ei löydy tietoa. Suureksi osaksi Kirsinpäkki on kaivettu metsäoja, mutta sen varrella on myös luonnonmukaisempia osuuksia, joissa kalat voisivat viihtyä.
TE-keskus on edellyttänyt, että kuivatusvesien aiheuttama kuormitus pyritään pitämään alapuolisessa vesistössä mahdollisimman alhai- sella tasolla. Hakemuksessa on esitetty arviot tuotantoalueelta läh- tevästä kuormituksesta tuotantokautena, mutta turvetuotantoalueen kuivatuksen vaatimat toimenpiteet vaikuttavat alueen veden, ravin- teiden ja kiintoaineiden pidättämiskykyyn myös tuotantokauden ul- kopuolella.
TE-keskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Luvan saaja on velvoitettava tekemään kalastokartoitus vesistössä Poh- janmaan TE-keskuksen edellyttämällä tavalla. Kartoituksen pohjalta on mahdollista arvioida hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun tarve. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE- keskuksen kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätök- sen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mahdollisuuksien mukaan tarkkailu on pyrittävä järjestämään yhteistarkkailuna. Lupamääräykset on tar- kistettava viiden vuoden kuluttua.
3) Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa Niivilänniityn ympäristölupahakemuksesta. Ve- sienkäsittelyrakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava tuotantokauden alkaessa ja säännöllisesti myös tuotan- tokauden aikana. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa sekä sarkaojat ja kokoomaojat on puhdistettava kiinto- aineksesta säännöllisesti. Tyhjennyksestä on ilmoitettava Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuotantoalueen vesis- tötarkkailua tulee jatkaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- symän ohjelman mukaisesti ja raportti tulee toimittaa vuosittain Evi- järven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle.
4) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on esittänyt saman- sisältöisen lausunnon kuin Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristö- lautakunta kohdassa 3).
5) Lappajärven kunnanhallitus on yhtynyt Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon asiassa.
Hakijan vastine
Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukseen vel- voittaa luvansaaja tekemään kalastokartoitus hakija on todennut, et- tä Kirsinpäkistä otettujen näytteiden perusteella Kirsinpäkin veden ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita Kirsinpäkin yläosalla jätevedenpuhdistamon alapuolella. Kirsinpäkissä puhdistamon kuormitus on laimentunut, mutta Kirsinpäkin laskussa Kniivilänlah- teen Kirsinpäkin ravinteisuustaso on ollut edelleen korkea. Niivilän- niityn turvetuotantoalueen tarkkailutulosten perusteella Kirsinpäkin veden laadussa ei ole tapahtunut muutosta turvetuotannon johdosta, vaan Kirsinpäkin veden laatu on ollut tuotantoalueen ylä- ja alapuo- lella melko samanlaista. Niivilänniityn turvetuotantoalueen pinta-ala on 1,3 % Kirsinpäkin valuma-alueen alasta ja Niivilänniityn kuormi- tusosuus Kirsinpäkin kokonaiskuormituksesta lienee samaa suu- ruusluokkaa. Kirsinpäkissä ei ole tapahtunut Niivilänniityn turvetuo- tantoalueen kuormituksen johdosta veden laadun muutosta, joka ai- heuttaisi vesistössä kalataloudellisia vaikutuksia. TE-keskuksen esit- tämää kalastokartoitusta ei hakijan mukaan ole tarpeen tehdä.
Pohjanmaan TE-keskuksen esitykseen lupamääräysten tarkistami- sesta viiden vuoden kuluttua hakija on todennut, että se esittää Niivi- länniityn turvetuotannolle myönnettäväksi toistaiseksi voimassa ole- van ympäristöluvan ja hakijalle velvollisuutta jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuonna 2016. Niivilänniityn turvetuo- tannolle on rakennettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat vesienkäsittelyrakenteet eikä turvetuotantoalueen alapuolisessa Kir- sinpäkissä ole tapahtunut veden laadun muutosta. Kirsinpäkin veden laatu on hyvin samantapaista tuotantoalueen ylä- ja alapuolella.
Muista lausunnoista hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Oy Alholmens Kraft Ab:lle luvan Niivi- länniityn turvetuotantoon Evijärven ja Lappajärven kunnissa hake- mukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti lupamääräysten edellyt- tämällä tavalla.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 62,2 ha:n suuruiselta alueelta.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti suunnitelman mukaisen vähintään 3,5 ha:n suu- ruisen pintavalutuskentän kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma- alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Olemassa olevat vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä viipymättä tämän päätöksen antamisen jälkeen Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Evijärven ja Lappajär- ven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentil- lä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojelu- viranomaisille.
Päästöt ilmaan
6) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Varastointi ja jätteet
7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polt- toainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristön- suojeluviranomaisille.
10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
12) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkai- lua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomai- sille.
13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalata- loudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle se- kä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saat- taa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
15) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesi- en käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin- tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Niivilänniityn turvetuotantoalue on jo toiminnassa olevaa tuotanto- aluetta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tek- niikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelys- sä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Kui- vatusvedet on käsitelty perustason vesienkäsittelyn lisäksi johtamal- la ne sulan maan ajan pintavalutuskentän kautta. Lupamääräykses- sä 2) ympäristölupavirasto määrää vesienkäsittelyä tehostettavaksi ympärivuotisella pintavalutuksella. Ympäristölupavirasto katsoo, että näin tehostettava kuivatusvesien vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Tuotantoalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä pohjavesialueita, joilla olisi merkitystä yhdyskuntien vedenhankintaan.
Kun otetaan huomioon Niivilänniityn ympäristön tila ja käyttö, turve- tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheu- du luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huo- nontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Alueella tuotetaan turvet- ta vielä pitkään, minkä vuoksi pintavalutusta on käytettävä ympäri- vuotisesti.
Pölypäästöjen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 6).
Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvon- taan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varau- tumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11).
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomi- oon lupamääräyksissä 12) ja 13).
Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisen ilmoittami- sesta ympäristökeskukselle huomioon lupamääräyksessä 3).
Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- keskuksen 2) vaatimuksen Kirsinpäkin kalastokartoituksen teettä- misestä hakijalla huomioon lupamääräyksessä 13). Kalastokartoitus on mahdollista sisällyttää kalataloustarkkailuohjelmaan. Ympäristö- lupavirasto toteaa vaatimukseen määrätä lupamääräykset tarkistet- taviksi viiden vuoden kuluttua, että huomioon ottaen turvetuotanto- alueen ympäristön tila ja käyttö sekä määrätyt vesienkäsittelymene- telmät, lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan määrätä jätet- täväksi 30.11.2015.
Ympäristölupavirasto ottaa Evijärven kunnan rakennus- ja ympä- ristölautakunnan 3), Lappajärven kunnan rakennus- ja ympäris- tölautakunnan 4) ja Lappajärven kunnanhallituksen 5) vaatimuk- sen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta huomioon lupa- määräyksissä 4) ja 5).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai val- vontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.11.2015 jätettävä ympäristölupavi- rastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesis- töön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 § Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
2 940 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 §
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailu
Leena Simpanen
Juha Helin Pertti Seppänen
Anne Valjakka
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka.
AV/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.5.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liit- teineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköi- sesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimi- tettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde 020 490 121
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
NIIVILÄNNIITYN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Län- si-Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaisille. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvo- ville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Vesinäytteet otetaan Kirsinpäkkiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymene- telmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä- heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen anta- misen jälkeenn. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analy- soidaan kiintoaine, CODMn, kok P, kok N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijait- sevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena jatkuvassa tarkkailussa olevan tuotantoalueen pi- toisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän teho- na käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttä- en taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotan- toalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suh- teessa.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimite- taan mainituille viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
