M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
. . . .
Ympäristölupayksikkö
PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukai- sessa asiassa.
Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2005
Diaarinumero
LSU-2005-Y-644 (111)
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Fortum Lämpö Oy:n Ylistarossa sijaitsevaa lämpölaitosta nro 104.
HAKIJA
Fortum Lämpö Oy Keilaniementie 1 PL 1
00048 Fortum
Ly-tunnus: 0548171-2 LAITOS JA SEN SIJAINTI
Fortum Lämpö Oy, kattilalaitos nro 104 Lämmittäjänpolku 6
61400 Ylistaro
Kattilalaitos sijaitsee Ylistaron kunnan Kaukolan kylän tilalla Lämpö (rek.nro 3:229) osoit- teessa Lämmittäjänpolku 6.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 c-kohdan mukaan, koska kyseessä on toiminta, jo- hon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003). Lisäksi
ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 3 b-kohdan mukaan poltettavaa ainetta käyttä- vä kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia, on ympäristölupavelvollinen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 § 1. momentin 12 b-kohdan mukaan alueellinen ympäristökes- kus ratkaisee sellaisen toiminnon ympäristöluvan, johon sovelletaan jätteen polttamisesta an- nettua valtioneuvoston asetusta.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 30.6.2005. Hakemusta on täydennetty 31.8.2005, 21.11.2005, 14.12.2005 ja 20.12.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle 29.7.2003 ympäristöluvan.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104 sijaitsee Ylistaron kunnan Kaukolan kylän tilalla Lämpö (rek.nro 3:229) osoitteessa Lämmittäjänpolku 6. Alueella on Ylistaron kunnanvaltuus- ton 12.11.2001 hyväksymä asemakaava, jossa lämpökeskuksen tontti on merkitty energia- huollon alueeksi. Alue on vanhaa peltoaluetta ja se on nykyään kaavoitettu teollisuusalueeksi.
Kattilalaitos ei sijaitse pohjavesialueella.
Nykyisin lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 m etäisyydellä, mutta laitoksen pohjoispuo- lelle on kaavoitettu omakotialueen tontteja lähimmillään noin 30 metrin päähän. Lähin Natura 2000-suojelualue sijaitsee noin 10 km päässä laitokselta.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Lämpökeskukseen kuuluvalla pääkattilalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä Ylistaron keskus- taajaman kaukolämpöverkkoon. Pääkattilalaitoksessa on kolme kattilaa: 2,4 MW:n kiinteitä polttoaineita käyttävä kattila (KPA-kattila), 0,7 MW:n öljykattila ja 3,5 MW:n öljykattila.
KPA-kattilassa poltetaan puuhaketta, puuteollisuuden sivutuotteesta haketettua teollisuusha- ketta, palaturvetta, sahajauhoa, kutteripurua, puunkuorta, käpyjä, prikettejä sekä pellettejä ja muuta puuperäistä polttoainetta. Teollisuushake sisältää puhdasta pakkausmuovia 0-5 paino-
%. Muovin hetkellinen maksimiosuus ei ylitä 5 paino-% polttoainevirrasta. Käytettävän ras- kaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 paino-%.
Kattila Polttoaine- teho (MW)
Tyyppi Polttoaine Savukaasujen puhdistus
Savupiipun korkeus (m)
Käyttötarkkailu
K 1 2,4 Mekaaninen
arina
Hake ym. Multisykloni 30 lämpötila O2
K 2 0,7 Tulitorvi-
tuliputki
Raskas polttoöljy
- 25 lämpötila
K 3 3,5 Tulitorvi-
tuliputki
Raskas polttoöljy
- 25 lämpötila
KPA-kattilarakennuksen yhteydessä on paikallisvalvomo ja sosiaalitila, sähkötila, kiinteän polttoaineen varastoalue ja vastaanottosiilo sekä tuhkan keruujärjestelmä. Laitoksella on pai- kallinen käyttäjä, joka on paikalla tarpeen mukaan päivittäin.
Kattilalaitoksen tuotantoa valvotaan jatkuvasti etävalvomosta. Valvomosta saadaan häiriöti- lanteessa sammutettua epäkuntoon mennyt kattila ja käynnistettyä varakattila. Kattilalaitok- sella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään poikkeukselliset tapahtumat ja häiriöt.
Pääkattilalaitokselle toimitetaan puupolttoainetta traktorilla noin 200 kuormaa vuodessa ja puupolttoainetta täysperävaunukuormin noin 50 kuormaa vuodessa. Lisäksi polttoöljyä tuo- daan täysperävaunukuormin alle 10 kuormaa vuodessa. Huoltohenkilöstöä käy lämpökeskuk- sella paketti- tai henkilöautolla noin 180 kertaa vuodessa. Alueella ei ole tiedossa vahinkoja, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantumista.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti:
Kattilalaitosta käytetään Ylistaron kirkonkylän kaukolämpöverkon energiantarpeen mukaan.
Energiaa tuotetaan maksimissaan 15 GWh vuodessa. Nykyinen tuotanto on noin 10,5 GWh vuodessa. Energiasta 80-95 % tuotetaan 2,4 MW:n KPA-kattilalla (K1), 0-5 % tuotetaan 0,7 MW:n kattilalla (K2) ja 0-15 % 3,5 MW:n kattilalla (K3). Vuonna 2004 KPA-kattilalla tuotet- tiin energiaa 9021 MWh ja öljykattiloilla 246 MWh.
Kaukolämpötuotanto vaihtelee vuodenajan ja sääolosuhteiden mukaan ollen noin 200 – 1700 MWh/kk. KPA-kattila tuottaa noin 95 % energiasta. Öljykattilat toimivat vara- ja huippu- kuormakattiloina. Niitä käytetään pääosin kesällä kaukolämpökuormituksen laskiessa alle KPA-kattilan minimitehon. Öljykattiloita on lisäksi mahdollista käyttää KPA-kattilan laite- rikkojen, huolto- ja korjaustöiden vuoksi.
Käytettävä polttoaine ja kemikaalit:
Öljykattiloiden polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Öljyn kulutus vaihtelee energian tuotannon mukaan, ollen normaalisti noin 30-65 t/a, maksimikulutuksen ollessa 300 t/a. Käy- tettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 p-%. Öljy varastoidaan kahdessa maan- päällisessä 25 m3 säiliössä, jotka on yhdistetty. Säiliöt on suojattu tiivisrakenteisella maaval- lilla. Käytettävä raskas polttoöljy ei imeydy suojarakenteen läpi vaan voidaan säiliön vuototi- lanteessa kerätä talteen. Säiliöissä on ylitäytön estimet.
KPA-laitoksella käytetään polttoaineena haketta 14 500 – 18 000 m3/a. Hake varastoidaan suojatulla varastoalueella ja siilossa, jonka tilavuus on 240 m3 Varastoalue on asfaltoitu ja ai- dattu kolmelta sivulta. Alueelta mahdollisesti ympäristöön lentänyt hake kerätään talteen ke- räävällä ruohonleikkurilla. Jakauma puuhakkeen ja teollisuushakkeen kesken on nyt noin 40:60. Teollisuushake sisältää pakkausmuovista tehtyä mursketta noin 4-5 p-%. KPA- kattilassa voidaan polttaa myös palaturvetta, sahajauhoa, kutteripurua, puunkuorta, käpyjä, prikettejä sekä pellettejä ja muuta puuperäistä polttoainetta.
Teollisuushakkeen sisältämä pakkausmuovi on tällä hetkellä puhdasta murskattua polyeteeniä ja/tai polyesteriä Pakkausmuovi ei sisällä PVC-muovia. Muovi on peräisin joko puutavaran suojana käytetyistä muovipeitteistä (PE-kalvo) tai muovivanteista (PET-nauha). Hakemuksen mukaan poltettavaksi voidaan ottaa myös muita poltettavia muovilaatuja, joiden koostumus tunnetaan ja jotka ovat kloorivapaita.
Jokaisesta saapuneesta hakekuormasta tehdään kosteusmittaus, kuukausittain inventoidaan polttoaineen määrä ja tuotettu lämpömäärä sekä määritetään laitoksen laskennallinen hyö- tysuhde.
Laitoksella käytettävät kemikaalit ovat pesuliuotin Nessol LIAV 230 E, jota kuluu noin 20 l/a, kaukolämpöveden käsittelyaine Botrol 105, jota kuluu noin 60 l/a ja kaukolämpöveden vuo- don ilmaisuun käytettävä väriaine Pyranin, jota kuluu noin 1 kg/a ja Corrogard kupari- inhibiittori, jota kuluu noin 20 l/a.
Jätteenpolttoasetuksen vaatimusten täyttyminen
Jätteenpolttoasetuksessa on asetettu vaatimuksena savukaasun lämpötilan nostaminen vähin- tään kahdeksi sekunniksi 850 °C:een. Lämpötilavaatimus saavutetaan KPA-kattilalla, kun kuormitus on riittävä. Mittauksia viipymäajastä ei ole. Palamista KPA-kattilalla säädetään jäännöshappimittausten avulla.
Nykyisiä polttoaineita poltettaessa KPA-kattilalla ei ole mahdollista saavuttaa jätteenpoltto- asetuksen mukaista CO-päästövaatimusta. Puhdasta metsähaketta poltettaessa hiilimonoksidia muodostuu merkittävästi enemmän.
Teollisuushakkeen sisältämän muovin poltossa ei hakemuksen mukaan ole jätteenpolttoase- tuksen tarkoittamia metalleja eikä poltossa synny dioksiineja eikä furaaneja. Polyesterin val- mistuksessa käytetyn antimoni-katalyytin (Sb2O3) jäämiä on Euroopan muovinvalmistajien järjestön raportin mukaan havaittu ainoastaan tuhkasta.
Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset mittauksista ilmaan johdettavien päästöjen suhteen hake- muksessa esitetään että jatkuvatoimista hiilimonoksidin mittausta ei tehtäisi, vaan hiilimonok- sidin muodostumista seurattaisiin happipitoisuuden kautta. Hiukkaspäästöjen osalta esitetään suoritettavaksi mittaus viiden vuoden välein. Laitoksella suoritettujen mittausten mukaan muovi parantaa polttoa ja vähentää hiukaspäästöjä.
Käytettäessä puupohjaisia polttoaineita ja laitoksen koko huomioiden, SO2-päästölle ei ole hakemuksen mukaan tarvetta asettaa raja-arvoa. Koska poltettavissa muoveissa ei ole raskas- metalleja, niiden päästöjä ei esitetä mitattavaksi.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Hakemuksen mukaan öljykattiloilla on painehajoitteiset öljypolttimet, joilla on matalat omi- naispäästöt. KPA-kattilalla on käytössä multisykloni, jolla saadaan pienennettyä hiukkaspääs- töjä.
Fortum Lämpö Oy on mukana Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Energia-alan keskusliitto ry Finergyn välisessä voimalaitosalan energiansäästösopimuskokonaisuudessa Fortum Power and Heat Oy:n kautta. Energiantuotanto tapahtuu 88 % hyötysuhteella. Sähköenergian käyttö energiantuotantoon on noin 20 kWh / tuotettu MWh. KPA-kattilan palamisilma-, savukaasu- puhaltimet sekä kattilalaitosten yhteinen kaukolämpökiertopumppu, ovat varustettu taajuus- muuttajilla. Taajuusmuuttajat parantavat säätöjen tarkkuutta ja vähentävät energian kulutusta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin
Vesiin ei ole hakemuksessa esitetty aiheutuvan päästöjä. Lämpökeskus on liitetty Ylistaron kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Vettä käytetään vuodessa noin 300-400 m3. Suurin osa vedestä haihtuu KPA-kattilalla ja osa kuluu kaukolämpöverkoston vuotoihin, joten vain n. 50 m3vuodessa johdetaan jätevesilaitokselle.
Päästöt ilmaan
Hakemuksen mukaan laitoksen päästöt ilmaan ovat olleet vuonna 2004: hiukkasia 1,25 t/a, SO2 5,8 t/a, NOX 5,8 t/a ja CO2 3772 t/a. KPA-kattilalla on suoritettu päästömittaukset 14.- 16.3.2005. Mittaukset suoritettiin kolmella polttoaineella ja kahdella tehotasolla. Mittausten tuloksena saadut päästöt (1,5 MW / 2,0 MW, O2= 6 %) on esitetty seuraavassa taulukossa:
hiukkaset mg/m3 n
SO2 mg/m3 n
NOX mg/m3 n
CO mg/m3 n palaturve 103 / 196 264 / 258 531 / 549 28 / 64 metsähake 100 / 155 <10 / <10 187 / 194 1312 / 2704 teollisuushake 59 / 83 <10 / <10 158 / 146 200 / 209
Öljykattiloiden päästömääriä ei ole mitattu. Rikkipäästöt lasketaan polttoaineen rikkipitoisuu- den mukaan. Muutoin kattiloiden päästölaskennassa käytetään seuraavia ominaispäästöker- toimia (jotka vastaavat kertoimella 0,25 m3/MJ suluissa olevia päästökertoimia, mg/m3, g/m3):
hiukkaset mg/MJ
NOX
mg/MJ
CO2
g/MJ Raskas pö 90 (360) 270 (1080) 77,4 (310) Melu ja tärinä
Hakemuksen mukaan kattilalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää eikä ohjearvot ylittävää melua ympäristöön.
Jätteet ja niiden käsittely
Jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Tiedot toimitetaan vuosit- tain ympäristöhallinnolle. KPA-laitoksesta syntyy tuhkaa noin 35-60 m3/a. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön kuten metsänparannusaineeksi tai toissijaisesti kaatopaikalle. Lai- toksella syntyy öljyisiä jätteitä alle 0,2 t/a. Muita toiminnalle ominaisia ongelmajätteitä kuten käytettyjä loisteputkia ja paristoja syntyy vähäisiä määriä
Lämmönsiirtopintojen vesipesujen yhteydessä syntyy nuohousvesiä noin 0,5 t vuodessa, jotka toimitetaan viranomaisten hyväksymään paikkaan. Nuohousliike suorittaa nuohouksen ja nuohousvesien toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. Nuohousliike lähettää laitokselle tiedon vesien toimituskohteesta.
Laitoksella on vuonna 2004 syntynyt seuraavia jätteitä:
Jätelaji EWC-tunnus Määrä Vastaanottaja
Voiteluöljy 130206 0,15 t/a Fortum Lämpö Oy
Tuhka 100115 5,00 t/a Lakeuden jätekeskus
Puutuhka 100115 52,00 t/a Kimmo Västi
Loisteputket 200121 6 kpl Ylistaron kunnan ke-
räyspiste
Akkuromu 200134 1 kpl Akkukeräys
Paristoja 200134 20 kpl Ylistaron kunnan ke-
räyspiste
Alkalinen pesuliuotin 200130 0,08 t/a Ylistaron kunnan vesi-
laitos
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Laitoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Toiminnalla ei ole myöskään vaikutuksia vesistöihin eikä se sijaitse pohjavesialueella. Naapurustosta ei ole tullut valituksia koskien laitoksen toimintaa.
Päästöjä ilmaan aiheutuu poltosta. Laitoksen savupiippu on korkein kohde usean kilometrin säteellä. Ympäristö on tasaista, lähinnä peltoa.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Kattilalaitoksen toimintaa tarkkaillaan ja valvotaan 24 h/vrk Fortum Lämpö Oy:n kaukoval- vomosta. Kattilalaitoksen käytöstä vastaa Fortum Lämpö Oy:n nimetty käyttäjä ja käyttöpääl- likkö. Laitos on automatisoitu käytettäväksi standardin SFS 5713 mukaisesti. Häiriötapauk- sissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo käynnistää varakattilan tai kutsuu käyttäjän paikalle. Kat- tilalaitoksella pidetään päiväkirjaa poikkeuksellisista tapahtumista. Laitokselle laaditaan huoltosuunnitelma. Huolto- ja korjaustoimenpiteet dokumentoidaan Fortum Lämpö Oy:n laa- tujärjestelmän mukaisesti.
Päästötarkkailu
KPA-kattilalla on jatkuvatoiminen happimittaus ja –säätö. Lisäksi seurataan jatkuvatoimisesti savukaasun ja tulipesän lämpötiloja. Päästöt raportoidaan taselaskentaan/päästömittauksiin perustuen. Kattilalaitoksen hiukkaspäästömittaukset suoritetaan 5 vuoden välein.
Vaikutustarkkailu
Fortum Lämpö Oy osallistuu Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Ympäristöriskeiksi laitoksella on tunnistettu tulipalot, öljyvuodot ja painelaitteen vuodot ja rä- jähdykset.
Tulipaloriskiä on vähennetty rakenteellisella palosuojauksella. Polttoainesiiloissa on vesikas- telujärjestelmä, samoin kolakuljettimilla. Laitoksella on alkusammutuslaitteet. Kattilahuoneis- sa on lämpötilatunnistimet, jotka on kytketty kaukovalvomoon.
Öljyvuotoon on varauduttu rakentamalla maanpäälliset öljysäiliöt ja öljyputkistot pinta- asennuksina helposti valvottuihin tiloihin. Öljyn kulutuskohteisiin on rakennettu vuotovalvon- talaitteistot.
Painelaitteen vuoto tai räjähdys: Hakemuksen mukaan kattilalaitos on suunniteltu ja rakennet- tu rakennusajankohdan edellyttämien lakien ja asetusten mukaisesti. Sitä käyttää pätevöitynyt henkilökunta paineastiamääräysten mukaisesti. Painelaitteet tarkastetaan viranomaisten toi- mesta niille määrättyinä määräaikoina.
Kaikissa em. tilanteissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo kutsuu paikalle laitoksen käyttäjän ja käytönvalvojan/käyttöpäällikön, soittaa erikseen nimetyille yhteyshenkilöille ja kutsuu paikal- le palokunnan ja poliisin. Varolaitteilla kattilalaitos ohjataan turvalliseen tilaan. Kattilalaitos on suljettu, lukittu tila, johon on pääsy vain Fortum Lämpö Oy:n ja sen asiakkaan valtuutta-
malla henkilökunnalla. Laitoksella on kulunvalvonta. Energiantuotannon häiriötapauksissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo käynnistää varakattilan tai kutsuu käyttäjän paikalle. Häiriöistä laaditaan raportti. Häiriöraportti tulostetaan viikoittain, kuukausittain tai vuosittain koosteina.
LAATUJÄRJESTELMÄ
Fortum Lämpö Oy:llä on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja ISO 14 001 ym- päristöjärjestelmä, jotka sisältävät energian tuotantoon ja kattilalaitoksen käyttöön, huoltoon, hälytyskäynteihin ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Järjestelmän luotettavuut- ta seurataan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein.
Fortum Lämpö Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovastuuvakuutus (nro 60168).
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen virallisilla ilmoitustauluilla 21.10.2005 – 21.11.2005 välisenä aikana. Hakemusasia- kirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosas- tolla. Kuulutuksesta on tiedotettu Pohjankyrö-lehdessä.
Tiedonanto ympäristöhakemuksen vireille tulosta on lähetetty erikseen sellaisille asianosaisil- le, joita asia erityisesti koskee.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 4.10.2005. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Ylistaron kunnanhallitus toteaa lausunnossaan että Fortum Lämpö Oy:n Ylistaron kaukoläm- pölaitoksen suurin kaukolämpöasiakas on Ylistaron kunta. Kaukolämmön hinnan nousemisel- la olisi siten suuri taloudellinen merkitys kunnan kannalta. Muovia sisältävän teollisuushak- keen polton jatkaminen on mittausten mukaan hiukkaspäästön osalta ympäristölle parempi ratkaisu kuin vaihtoehtoisten polttoaineiden, esimerkiksi polttoturpeen käyttö, ja päästömäärät ovat merkityksellisiä, koska aluelämpölaitos sijaitsee asutusalueella.
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan että laitos toimii kaukolämpölaitoksena, joka sijaitsee ja jonka on sijaittava lähellä asutusta. Asutuksen, koulu- jen ja terveydenhoitopalvelujen läheisyyden vuoksi on tärkeää, että laitoksen päästöt eivät kasva nykyisestä. Tutkimusten perusteella pieni muovimäärä parantaa poltto-olosuhteita ja vähentää päästöjä. Esim. turpeen poltosta tulevat päästöt ovat yleensä korkeammat. Näin ollen lautakunta katsoo, että ensisijaisena polttoaineena tulisi käyttää puuperäistä haketta, jossa voi olla puhdasta muovia. Päästöjen vähentämisen kannalta pieni puhtaan muovin määrä tulisi voida sallia kaukolämpölaitoksessa puuhakkeen lisäaineena päästöjen vähentämiseksi, etenkin kun Ylistarossa kyseinen polttoaine syntyy lähellä lyhyiden kuljetusmatkojen päässä. Koska hakepolttoaine sekä muut laitoksen esittämät polttoaineet ovat tasalaatuisia riittää lautakunnan käsityksen mukaan kiinteän polttoaineen kattilan mittaukset esim. kerran viidessä vuodessa eri polttoainetyypeillä, kuten vuonna 2005 on mitattu.
Lautakunta haluaa tiedot laitoksella tapahtuvista ympäristöön vaikuttavista häiriöistä. Seinä- joen seudulla on voimassa 5-vuotinen sopimuskausi ilmanlaadun yhteistarkkailusta vuosina 2003-3007. Fortum Lämpö Oy on hyväksynyt sopimuksen ja osallistuu alueelliseen tarkkai- luun. Lautakunta katsoo, että alueellinen tarkkailu on hyvä hoitaa jatkossakin kuntien ja lai- tosten, joihin Fortum Lämpö Oy:n kaukolämpölaitoskin kuuluu, yhteisenä tarkkailuna. Yh- teistarkkailusta laaditaan vuosiraportti, jota varten ympäristöosasto tarvitsee laitoksen päästö- tiedot vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Muistutukset ja mielipiteet
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Luvan hakijalle on 25.11.2005 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Luvan hakija ei ole esittänyt vastinetta.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Asias- ta esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja perusteluissa.
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104:lle ympä- ristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kattilalaitoksen toiminnalle Ylistaron kun- nan Kaukolan kylän tilalle Lämpö (rek.nro 3:229) osoitteeseen Lämmittäjänpolku 6 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YSL 6
§, 41 §, 42 §, YSA 10 §, 19 §)
Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimus tiedonsaannista häiriötilan- teissa on otettu huomioon siten, kuin lupamääräyksessä 25 käy ilmi. Osallistumisesta ilman- laadun yhteistarkkailuun on määrätty lupamääräyksessä 26. Toiminnan aiheuttamien päästö- jen seurannasta on annettu Valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta mukaisesti enem- män mittausvelvoitteita kuin ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty.
Toimintaa kuvaavat tiedot
Kattilalaitoksessa on 2,4 MW:n kiinteänpolttoaineenkattila ja huippu- ja varakuormakattiloina 0,7 MW:n ja 3,5 MW:n öljykattilat. KPA-kattila on omassa kattilarakennuksessa, joka on si- joitettu öljykattilalaitoksen viereen. KPA-kattila on tyypiltään vesiputkikattila. Molemmat öl- jykattilat ovat tyypiltään tuliputki-tulitorvikattiloita, joilla on paineöljypolttimet. Öljykattiloi- den savupiippu on korkeudeltaan 25 metriä maanpinnasta ja KPA-kattilan savupiippu 30 met- riä.
Energiasta 80-95 % tuotetaan 2,4 MW:n KPA-kattilalla (K1), 0-5 % tuotetaan 0,7 MW:n pe- ruskuormakattilalla (K2) ja 0-15 % 3,5 MW:n varakattilalla (K3).
Öljyn kulutus vaihtelee energian tuotannon mukaan, ollen normaalisti noin 30-65 t/a, maksi- mikulutuksen ollessa 300 t/a. KPA-laitoksella käytetään polttoaineena haketta 14 500 – 18 000 m3/a.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset
1. Kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan polttaa puuperäisiä polttoaineita (mm. hake, met- sähake, kuori, puru), palaturvetta ja enintään 5 % painoyksikköä kohden pakkausmuovista (jä- teluokka 15 01 02) tehtyä haketta. Muovihakkeen valmistukseen käytettävän muovin tulee koostua puhtaasta polyeteeni- (PE) tai polyesteri- (PET) muovista, jota syntyy teollisen toi- minnan pakkausmuovijätteenä. Muovihake tulee polttaa muuhun polttoaineeseen sekoitettuna.
Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut tulee johtaa multisykloniin ja sen jälkeen 30 m kor- keaan savupiippuun. (YSL 4 §, 43 §, 45 §, YSA 19 §, JL 6 §, JA 3 §, 4 §)
2. Voimalaitokselle tuotavien jätepolttoaineiden laatua ja määriä on seurattava säännöllisesti.
Teollisuushakkeen muovipitoisuus tulee arvioida kuormittain. Tarvittaessa muovin osuus on selvitettävä punnitsemalla. (YsL 4 §, 43 §, YsA 19 §)
3. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 paino- prosenttia rikkiä. (YSL 43 §, YSA 19 §, VNA 766/2000)
4. Raskaan polttoöljyn kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan 25 metriä korkean sa- vupiipun kautta.
5. Poltettaessa puuperäisiä polttoaineita (mm. hake, metsähake, kuori, puru) tai palaturvetta KPA-kattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään:
hiukkaset 375 mg/m3n (150 mg/MJ)
Raskasta polttoöljyä poltettaessa öljykattiloiden savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet las- kettuna 3 % happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään:
hiukkaset 200 mg/m3n (60 mg/MJ)
Raja-arvot eivät koske ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. (YsL 4 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
6. Poltettaessa KPA-kattilassa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta pol- ton lämpötilan on oltava yli 850 °C. Mikäli polttolämpötila laskee alle 850 °C, tilanne on kor- jattava kuudessa tunnissa. Mikäli lämpötilaa ei voida korottaa, siirrytään polttamaan muovi- tonta polttoainetta. (YsL 4 §, 43 §, YsA 19 §, VnA 362/2003)
7. Poltettaessa KPA-kattilassa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta kat- tilan savukaasujen sisältämät pitoisuudet saavat muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuu- teen kuivaa kaasua olla enintään seuraavat:
Epäpuhtaus Pitoisuus
Hiukkaset 50 mg/m3 (n)
Cd + Tl 0,05 mg/m3 (n)
Hg 0,05 mg/m3 (n)
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 5 mg/m3 (n)
Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3 (n)
TOC 15 mg/m3 (n)
HCl 15 mg/m3 (n)
HF 1,5 mg/m3 (n)
SO2 75 mg/m3 (n)
CO 75 mg/m3 (n)
Määräyksen päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos
-Yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rikkidioksidin vuorokau- siarvoista ei ylitä raja-arvoa.
-Vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin liukuvista 24 tunnin keskiarvoista 97 % ei ylitä ra- ja-arvoa.
-Yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kulu- essa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa.
-Yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään 6 tunnin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa.
Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikai- sen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19
§, VnA 362/2003)
8. Kattiloiden säännöllisestä nuohouksesta tulee huolehtia. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, YSA 19 §) 9. Poltettaessa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta KPA-kattilan savu- kaasuista on mitattava jatkuvasti seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia:
-orgaaninen hiili (TOC) -hiilimonoksidi
-hiukkaset
Jatkuvasti on lisäksi mitattava kattilan palotilan lämpötilaa sisäseinän läheisyydessä sekä sa- vukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa, savukaasuvirtausta ja vesihöyrypitoisuutta.
Vesihöyrypitoisuuden jatkuvaa mittausta ei tarvita, jos näytteeksi otettu savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia.
Kiinteän polttoaineen kattilassa tulee olla käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää jät- teen syöttämisen kun jatkuvat mittaukset osoittavat, että jokin päästöjen raja-arvoista ylittyy.
Tavanomaisia polttoaineita poltettaessa KPA-kattilan savukaasuista on mitattava jatkuvasti kattilan palotilan lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §, VnA 362/2003)
10. Poltettaessa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta KPA-kattilan rik- kidioksidin, suolahapon ja fluorivedyn päästöt on mitattava kaksi kertaa vuodessa. Kiinteän polttoaineen kattilan raskasmetallipäästöt sekä dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattava vähin- tään kaksi kertaa vuodessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarkistaa päästötarkkailuoh- jelmaa.
Poltettaessa yksinomaan tavanomaisia polttoaineita KPA-kattilan hiukkaspäästöt on mitattava kolmen vuoden välein. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §, VnA 362/2003)
11. Poltettaessa jätettä on päästömittaukset toteutettava jätteen polttamisesta annetun valtio- neuvoston asetuksen (362/2003) mukaisena.
Kaikkien epäpuhtauksien näytteenotto ja analyysi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN- standardeja ei ole käytettävissä, käytetään sellaisia ISO-standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, jotka varmistavat vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.
Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten koko- naisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 %, hiilimonoksidin enintään 10 %, hiukkasmittaus- ten enintään 30 %, orgaanisen hiilen kokonaismäärän enintään 30 %, suolahapon enintään 40
% ja fluorivedyn enintään 40 %.
Jätteenpoltossa vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mita- tuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty tarkkailuohjelmassa esitetyt luottamusvälin arvot. Jatkuvien mittausten tuloksista saa toimintahäiriöiden tai huollon vuoksi hylätä vuorokaudessa enintään 5 puolen tunnin keskiarvoa. Samasta syystä saa vuodessa hylä- tä enintään 10 vuorokausikeskiarvoa.
Savukaasujen kiinteät mittalaitteet on kalibroitava akkreditoidun mittauslaboratorion tekemi- en laajojen vertailumittausten (QAL 2) avulla kolmen vuoden välein. Kalibrointisuoran oi- keellisuus on tarkistettava vuosittain tehtävillä vertailumittauksilla. Mikäli kalibrointisuora ei ole enää validi, on sen syyt selvitettävä ja korjattava sekä toteutettava uudet QAL 2:n mukai- set vertailumittaukset.
Raja-arvot ylittävistä mittaustuloksista on raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viipymättä tulosten tultua luvan saajan tietoon. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §, VnA 362/2003) 12. Jätepolttoaineiden polttoa ei saa jatkaa keskeyttämättä, jos päästöraja-arvot ylittyvät yli 4 tuntia. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §, VnA 362/2003)
13. Laitoksen päästömittausjärjestelmä on rakennettava niin, että jätepolttoaineen syöttämi- sestä ja lopettamisesta jää merkintä järjestelmään, ja että havaittuja päästötasoja verrataan käytettävän polttoaineseoksen mukaan joko jätteenpolttoa tai tavanomaisia polttoaineita kos- keviin raja-arvoihin. Verrattaessa tavanomaisten polttoaineiden poltossa mitattuja päästöjä ra- ja-arvoihin on otettava huomioon vain niiden täysien kalenterivuorokausien keskiarvot, jol- loin jätettä ei ole käytetty polttoaineena. Jätteenpoltossa mukaan lasketaan kaikki vuorokau- det, joina on edes osin poltettu jätteitä. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §)
14. Öljykattiloiden savukaasujen hiukkasmittaus tulee suorittaa viiden vuoden välein. En- simmäinen mittaus tulee tehdä 31.12.2006 mennessä. Mittaus tulee suorittaa kattilan suurim- malla ja pienimmällä yleisesti käytössä olevalla teholla. Olosuhteet mittaustilanteessa tulee järjestää siten, että mittaus edustaa kattilan normaaleja käyttöolosuhteita. Kaikki mittaukset tulee suorittaa CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti.
Mittaussuunnitelma tulee esittää kaksi kuukautta ennen mittauksia Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle. Mittaussuunnitelmassa tulee esittää mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat ja mittaustavat. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus
voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia ja määräyksiä. Mittaustulokset tulee toimittaa Län- si-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa mittauksesta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarkistaa päästötarkkailuohjelmaa. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
15. Kattilalaitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla meluta- so ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöoh- jearvoa (klo 22-7) 50 dB. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan sel- vittämään toiminnan aiheuttamat melutasot laitoksen ympäristössä. (VNp 993/1992)
Jätehuoltoa ja jätevesiä koskevat määräykset
16. Puhtaan puupolttoaineen tuhka (jäteluokat 10 01 01 ja 10 01 03) voidaan toimittaa hyö- dynnettäväksi lannoitteena tai laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Lannoitekäyttö edellyttää kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lannoitelain (232/1993) mukaista hyväksyntää. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuh- kan hyötykäyttö-/kaatopaikkakelpoisuudesta.
Muovijätettä sisältävän polttoaineen pohja- ja lentotuhka (10 01 15) tulee toimittaa ko jätteen käsittelyyn luvan saaneeseen paikkaan. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuhkan kaa- topaikkakelpoisuudesta. (YSL 43 §, 45 §, YSA 19 §, JL 4 §, 6 §, YmA 1129/2001)
17. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet kuten öljykattiloiden tuhka (10 01 04), hydrauliöljy (13 01 10), nuohousvedet (10 01 22), öljyiset jätteet (20 01 26) ja loistelamput (20 01 21), akut ja paristot (20 01 33) sekä pesuliuottimet (20 01 13) on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jät- teen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja.
(YsL 4 §, 43 §, 45 §, YsA 19 §, VNp 101/1997)
18. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettui- na tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varas- toitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajät- teiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä. (YSL 43 §, 45 §, YSL 19 §, JL 6 §, JA 6 §, VNp 659/96, YmA 1129/2001)
19. Toiminnasta syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten metallijäte (jäteluokka 20 01 40) tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Hyötykäyttöön kelpaamaton sekalainen yhdyskuntajäte (jäteluokka 20 03 01) tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukai- sesti. (YSL 43 §, 45 §, YSA 19 §, JL 6 §, JA 4 §)
20. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yllä- pitämään jätetiedostoon. (JäteL 49 §)
21. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat jätevedet tulee johtaa Ylistaron kunnan viemäriverkos- toon. (YsL 4 §, 43 §)
Varastointia koskevat määräykset
22. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, haju- tai pölyhaittaa tai pilaantumisvaaraa maa- perälle tai ainepäästöjä veteen tai viemäriin eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kiinteä polt- toaine tulee varastoida kolmelta suunnalta seinillä varustetulla alueella siten, että ympäristön
roskaantumista ei tapahdu. Polttoainekasat on tarvittaessa peitettävä. Polttoöljysäiliö on sijoi- tettava tiivisrakenteiseen suoja-altaaseen tai käytettävä kaksivaippaista öljysäiliötä niin, että maaperän pilaantuminen polttoöljysäiliön mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Säi- liöt tulee varustaa ylitäytönestimen anturilla tai muulla säiliöiden ylitäytön estävällä järjestel- mällä ja laponestolaitteilla tai muilla vastaavilla laitteilla. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 6 §, 19 §) 23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee laitosalueella olla riittävä määrä imey- tysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välit- tömästi talteen. (YSL 43 §, 62 § )
Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset
24. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä ole- van tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 58 §, JL 6 §)
25. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyri- tään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoainetta tai muita ai- neita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä palo- ja pelastusvi- ranomaisten lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Ylistaron kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on lisäksi raportoitava kirjallisesti kuukauden kuluessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. (YsL 43 §, 62 §, YsA 19 §)
26. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnan- harjoittajan tulee osallistua Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailusta laa- dittavan erillisen suunnitelman mukaisesti. Yhteistarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Länsi- Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi 6 kuukautta ennen sen käsittämän tarkkailu- kauden alkua. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
27. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätök- sen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastaavan henkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
28. Kattilalaitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraa- vat tiedot:
-Tiedot käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, niiden tuloksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseistä.
-käyntiajat
-käytetyt polttoaineet sekä kemikaalit -multisyklonin toimintatiedot
-päästöt ilmaan
-päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustulok- sia koskevat tiedot.
-ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty
-suoritetut huoltotoimenpiteet
-toiminnassa muodostuneet, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jät- teet sijoituskohteineen
-ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siir- toasiakirjat
-ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä
-ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, YSA 19 §)
29. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalen- terivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityk- sellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:
Laitoksen käyntiaka, tuotantomäärä, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, mitatut tai lasken- nalliset rikkidioksidipäästöt (t/a), typen oksidien päästöt (t/a), hiilidioksidipäästöt (t/a) ja hiukkaspäästöt (t/a), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotet- tavuudesta, laitoksen toiminnasta muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet, niiden määrät, edel- leen toimittaminen, kuljettajat, toimituskohteet ja -päivämäärät.
Jätteenpolton osalta on raportoitava myös poltetun jätteen määrä (t/a) sekä jatkuvatoimisten päästömittausten ja määrävälein toistettujen mittausten perusteella lasketut päästöt (t/a, kg/a).
Kirjallisesti toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain lisäksi seuraavat tie- dot:
-Yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä onnettomuuksista, huolloista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suori- tetut toimenpiteet), (YSL 45 §, 46 §, JL 51 §, JA 22 §, VNp 101/1997)
30. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28 §, 58 §, 81 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kattilalaitoksen toiminta voi- daan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa- timusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terve- yshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus- ta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toimintaa ei sijoiteta asemakaavan vastai- sesti ja sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että kattilalaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyt- tää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös asemakaavan mukaista.
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja mää- räyksiä, täyttää Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104:n toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 § edellyttää että jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoit- tavan toiminnanharjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annet- tavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104 käyttää polttoaineena jätteeksi luokiteltavia aineita. Jos toiminta laitoksella loppuu, aiheuttaa laitok- selle varastoitujen jätteiden poiskuljettaminen kustannuksia. Fortum Lämpö Oy on kuitenkin esitettyjen tilinpäätöstietojen perusteella riittävän vakavarainen. Sen vuoksi ympäristökeskus katsoo, että erillistä vakuutta ei ole tarpeen asettaa.
Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee lisäksi olla toi- minnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Fortum Lämpö Oy:llä on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota teollisuus- hakkeen polttaminen edellyttää.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuu- det, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pi- laantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kan- nalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäise- mistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tek- niikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä va- rautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset pääs- töistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisis- sa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pi- laantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Hakija on hakenut lupaa polttaa kiinteän polttoaineen kattilassa puuperäisiä polttoaineita, tur- vetta sekä jätteeksi jääneestä pakkausmuovista tehtyä haketta. Valtioneuvoston asetuksella jätteen poltosta (362/2003) ja ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella saatettiin voimaan Eu- roopan Unionin Parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/67/EY). Asetus tuli Suomessa voimaan 1.6.2003. Jätteenpolttoasetuksen mukaisiin käytössä oleviin poltto- ja rin- nakkaispolttolaitoksiin asetusta sovelletaan 29.12.2005 alkaen. Koska Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitokselle nro 104 on myönnetty ympäristölupa jo vuonna 1999 (Seinäjoen seudun ter- veysyhtymän ympäristölautakunta), on se asetuksen tarkoittama käytössä oleva rinnakkais- polttolaitos.
Laitoksella poltetaan hakemuksen mukaan teollisuushaketta, joka sisältää maksimissaan 5 painoprosenttia jätteeksi jäänyttä pakkausmuovia. Lupamääräyksessä 1 on ympäristöministe- riön asetuksen 1129/2001 mukaisesti määritelty jätejae (15 01 02), josta voidaan valmistaa poltettavaa muovihaketta. Lupamääräyksellä myös rajoitetaan poltettavan muovihakkeen määrää muun polttoaineen massaan verrattuna. (lupamääräys 1)
Määräys jätepolttoaineen laadun valvonnasta on tarpeen päästöjen rajoittamiseksi (lupamää- räys 2)
Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuu- desta (766/2000). Kyseisen asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rik- kipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Määräys lämpökeskuksella polttoaineena käytettävän öljyn rikkipitoisuudesta on annettu valtioneuvoston asetuksen määräysten noudat- tamiseksi ja paikallisen ilmanlaadun pilaantumisen estämiseksi sekä happamoittavan las- keuman vähentämiseksi. (lupamääräys 3)
Määräys öljykattiloiden savupiipun korkeudesta on annettu paikallisen ilmanlaadun pilaantu- misen estämiseksi. (lupamääräys 4)
Määräys hiukkaspäästöistä on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Suomen ympäris- tökeskuksen julkaisussa 649/2003 on arvioitu päästötasoja, jotka vastaavat parasta käyttökel- poista tekniikkaa pienillä kattilalaitoksilla. Ympäristökeskus on asettanut raja-arvot kattiloi- den hiukkaspäästöille. (lupamääräys 5)
Määräys polttolämpötilasta on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Riittävän korkea polttolämpötila on tarpeen riittävän tehokkaan palamisen varmistamiseksi. (lupamääräys 6) Rinnakkaispolton päästöjä koskevissa raja-arvoissa on sovellettu jätteenpolttoasetuksen mu- kaisia päästörajoituksia. Hiukkaspäästöjen raja-arvo on jätteenpolttoasetuksen liitteen II koh- dan 3.1 mukainen. Elohopean, kadmiumin+talliumin, dioksiinien ja furaanien raja-arvot ovat jätteenpolttoasetuksen liitteen II kohdan 3.2 mukaisia. Muiden metallien raja-arvossa on otet- tu huomioon se, että jo puhdas puuperäinen polttoaine voi sisältää huomattavassa määrin mangaania. Orgaanisen hiilien kokonaismäärän (TOC), suolahapon, fluorivedyn, rikkidioksi- din ja hiilimonoksidin raja-arvot ovat jätteenpolttoasetuksen liitteen V mukaisia, raja-arvoille on kuitenkin tehty muunnos happipitoisuudesta O2=11 % pitoisuuteen O2=6 %, jota käytetään kiinteille polttoaineille.
Puuperäisiä polttoaineita tai turvetta polttavalle alle 50 MW:n kattilalle ei asetettaisi typen ok- sidien päästöraja-arvoa. Kun rinnakkaispolttona poltettava pakkausmuovihake ei sisällä typ- peä, ei typen oksidien päästöraja-arvoa ole katsottu tarpeelliseksi määrätä KPA-kattilalle. (lu- pamääräys 7)
Laitoksen säännöllisellä nuohouksella ehkäistään ympäristöön pääseviä hiukkaspäästöjä. (lu- pamääräys 8)
Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat määräykset perustuvat jätteenpolttoasetuk- seen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon, että poltettava pakkausmuovijäte on koos- tumukseltaan tunnettua, eivätkä sen poltosta aiheutuvat päästöt sisällä olennaisia määriä rik- kiä, typpeä, klooria, fluoria eikä raskasmetalleja. Jätteenpolton valvonta vaatii seurantamene- telmien määrittelyä. (lupamääräykset 9, 10, 11, 12 ja 13)
Määräys öljykattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuuden päästömittauksesta on annettu val- vonnallisista syistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Mittaussuunnitelman toimittamisella voidaan en- nakolta varmistua mittausten pätevästä suorittamisesta. (lupamääräys 14)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueil- la, mikä voidaan tarvittaessa määrätä mitattavaksi tai määrittämään laskennallisesti. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, tulee melutasot ympäristössä mittauttaa tai määrittää laskennallisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin mittausten perusteella ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamäärä- yksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 15)
Tuhkan käyttäminen lannoitteena edellyttää lannoitelain (232/1993) mukaista hyväksyntää.
Mikäli tuhka toimitetaan kaatopaikalle, tulee sen kaatopaikkakelpoisuus selvittää valtioneu- voston päätöksen kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Hyötykäyttökelpoisuus tulee selvittää erikseen jokaisessa hyötykäyttökohteessa. (lupamääräys 16)
Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitok- sessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keske- nään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta vält- tämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa.
Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteiden kulkua asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 17 ja 18)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä mm. siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan eril- lään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 19)
Jätteen kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jäte kuljetetaan asianmukaisella ta- valla ja toimitetaan jätteen haltijan ilmoittamaan tai viranomaisten määräämään paikkaan. Jä- telain tarkoittamien jätteiden kuljettajien merkitseminen ympäristökeskuksen ylläpitämään jä- tetiedostoon varmistaa edellä mainitun käytännön toteutumisen. (lupamääräys 20)
Toiminnassa syntyvät jätevedet tulee johtaa viemäriverkkoon ympäristövaikutusten ehkäise- miseksi (lupamääräys 21)
Toiminnassa käytettävien polttoaineiden, kemikaalien ja muodostuvien jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perus- teella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien hait- tojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 22)
Polttoainesäiliön sijoitusta ja laitoksella säilytettävää imeytysmateriaalia koskevat määräykset on annettu polttoaineesta ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen eh- käisemiseksi. Polttoainesäiliön turvallisella sijoittamisella estetään maaperän, pinta- tai poh- javesien pilaantuminen. Onnettomuus- tai häiriötilanteissa vuotoina ympäristöön päässeen polttoaineen keräämiseksi tulee laitoksella olla imeytysmateriaalia. (lupamääräykset 22, 23) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniik- ka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kus- tannuksia. (lupamääräys 24)
Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toi- mista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilan- teissa. Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai tervey- dellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisempien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Mahdolliset häiriötilanteet olisi pyrittävä hoitamaan siten, että häiriö jäisi mahdollisimman lyhytkestoiseksi. Toiminnanharjoittaja on
velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilan- teista ja niihin verrattavista päästötilanteista sekä raportoimaan niistä kirjallisesti. (lupamäärä- ys 25)
Määräys Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumisesta on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm.
toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräys on tarpeen myös valvonnallisista syistä.
Seurantasuunnitelman toimittamisella voidaan ennakolta varmistua toiminnan vaikutusten seurannan riittävyydestä. (lupamääräys 26)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 27)
Kirjanpidon ja käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu määräys laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamäärä- ykset 28, 29)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnan- harjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoi- tettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristö- luvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa ku- vaavia tietoja. (määräys 30)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku- tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Voimaan tullessaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 29.7.2003 myön- tämän ympäristölupapäätöksen, Dnro LSU-2003-Y-68.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on 30.12.2010 mennessä tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemuksessa tulee esit- tää ainakin tiedot laitoksella käytettävistä polttoaineista, laitoksen tuotantotiedot, päästötiedot, tuhkan kaatopaikka- ja hyödyntämiskelpoisuuden selvitykset ja jätteiden toimituskohteet.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 62, 81, 96, 97 ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 10, 16-19, 20 a, 23, 29 ja 37 § Jätelaki (1072/93) 4, 6, 8-9, 19, 49, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/93) 3-8, 12 ja 22 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1176 euroa.
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöminis- teriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä mak- suista (1237/2003) esitetyn maksutaulukon mukaan. Jätettä polttavalle rinnakkaispolttolaitok- selle ei maksutaulukossa ole esitetty omaa maksua. Myönnettävä lupa vastaa laajuudeltaan muita ympäristökeskuksessa käsiteltäviä alle 50 MW:n kattilalaitoksia, joten maksu peritään alle 50 MW:n kattilalaitosten käsittelymaksun (3 920 euroa) mukaisena. Koska kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen, peritään 30 % taulukon mukaisesta maksusta.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pää- asiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Fortum Lämpö Oy, Alatori 3, 65100 Vaasa Ylistaron kunnanhallitus
Seinäjoen seudun terveysyhtymä Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Kamppinen Erkki Matias, Lääkärintie 6, 61400 YLISTARO Ylistaron kunta, PL 28, 61401 YLISTARO
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Ylistaron kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä Pohjankyrö-lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa pää- töksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuule- mista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
Lakimies Päivi Kentala
Ylitarkastaja Jarmo Osmo
LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
